Hyvä Selkä 3/2023

Ensimmäiset Vertaisista voimaa -verkkovertaistukiryhmät onnistuivat hyvin

Selän terveyttä edistävä lehti

3/2023

Kouluikäisten niska-hartiaterveys vaatii huomiota

Selkäyhdistyksen liikuntaryhmissä monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia

Mikä ihmeen selkärekisteri?

Selkäleikkaukseen valmistautuminen edistää toipumista

Kristo Salminen:

Selkäkivusta voi selvitä Liikkuva selkä kantaa kauas!

p e e l s o t Back

Like no other

Selkäliitto ja Uniliitto suosittelevat vain aitoa Tempuria

TYYNYTARJOUS TEMPUR Sonata -tyyny nyt tarjoushintaan alk. 163 € (norm. alk. 183 €) Alennus TEMPUR Sonata -tyynystä 20 € ja kaupan päälle TAJU KANKAALLE – nuku ja palaudu paremmin verkkovalmennus! Etujen yhteisarvo noin 40 €.

SÄNKYTARJOUS TEMPUR-sänkypaketin ostajalle TEMPUR-patjat

–20 % Esim. TEMPUR Flexible Base 160x200 cm kokonaisuus, Pro SmartCool 21 cm -patjoilla alk. 3730 € (norm. 4400 €). Patjat ilman vuoderunkoja -10 % alk. 80x200x21 cm 1507,50 € (norm. 1675 €). Tarjoukset voimassa 30.9.2023 asti.

Varaa aika yksityisesittelyyn. Ajanvaraaja saa lahjan!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi/varaa-aika/

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store ESPOO Iso Omena ESPOO Sello ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet HELSINKI Pop Up Itis HELSINKI Kamppi HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Matkus LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 • Skanssi VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempur.fi Tilaa maksuton kuvasto tai varaa aika, ajanvaraaja saa lahjan www.tempurbrandstore.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Selkäliitto – 35 vuotta selän terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä

V

uonna 1988 joukko pitkään selkäkipujen kanssa kamppailleita henkilöitä päätti perustaa yhdistyksen edistämään selkäoireisten henkilöiden asioita ja näin Selkäliitto sai alkunsa. Vuosien mittaan liitto ja sen jäsenyhdistykset ovat vakiintuneet yhteisöksi, joka vaikuttaa monien ihmisten elämään. Olemme tarjonneet luotettavaa tietoa, tukea ja yhteisöllisyyttä tuhansille ihmisille, jotka ovat kohdanneet selkävaivoja. Merkkivuoden kunniaksi on syytä arvostaa yhdessä kuljettua taivalta ja aiempia saavutuksia, juhlistaa yhteisöämme ja suunnata katse tulevaisuuteen. Kesäkuun alussa Selkäliitto järjesti kaksipäiväisen Meren Selkä -juhlaristeilyn Tallinnaan, johon osallistui jäsenyhdistyksistä yli 70 henkilöä. Osallistujilla oli mahdollisuus kuulla asiantuntijaluentoja, seurustella keskenään ja nauttia juhlaillallinen yhdessä. Aiemmin keväällä myönnettiin merkkivuoden kunniaksi Selkäpatsas-tunnustus kivunhoidon ja kuntoutuksen vahvalle asiantuntijalle, fysiatri Timo Pohjolaiselle, joka on toiminut ansiokkaasti selkäterveyden hyväksi ja tukenut asiantuntijuudellaan Selkäliiton toimintaa. Hän toimi liiton alkuvuosina myös puheenjohtajana ja kertoi kiitospuheessaan liiton ”nuoruusiän” mielenkiintoisista vaiheista. Nykyisin Selkäliitto ja sen jäsenyhdistykset välittävät monikanavaisesti luotettavaa tietoa selän terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä järjestävät voimavaroja lisäävää vertaistukea selkäsairauksiensa vuoksi erilaisia haasteita kohdanneille henkilöille. Selkäliitto tekee myös vai-

kuttavaa työtä yhteiskunnallisessa keskustelussa tuoden esiin selkävaivojen kuntoutuksen tarpeen ja merkityksen. Juhlavuosi ei ole vain menneen kunnioittamista, vaan tulevaisuuden linjauksia pitää tehdä koko ajan. Selkäliitolla on itsenäisenä toimijana mahdollisuus uudistua, olla edelläkävijä ja kehittää uusia tapoja edistää selkäterveyttä ja tukea selkäongelmien kanssa eläviä ihmisiä. Välitämme tutkittua tietoa niin, että voimme tarjota ratkaisuja arkeen selkäoireiden ehkäisemiseksi ja niiden lievittämiseksi. Jatkamme valtakunnallista vaikuttamistyötä selkäterveyden puolesta. Yhteisvoimin luomme yhteisön, joka on entistä vahvempi ja vaikuttavampi. Selkäliiton puolesta kiitän kaikkia vuosien aikana mukana olleita jäseniämme, vapaaehtoisia toimijoita, tukijoitamme ja yhteistyökumppaneita. Jokainen teistä on ollut osa Selkäliiton tarinaa ja vaikuttanut vahvasti siihen työhön, jota teemme koko väestön selkäterveyden edistämiseksi. Ilman teitä emme voisi juhlia tätä merkkivuotta. Hyvää syyskauden alkua!

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 3/2023

3

Sisältö 3/2023 3

Pääkirjoitus

6

Motivaattorina hyvä olo ja suorituskyvyn säilyttäminen

10

Kouluikäisten lasten ja nuorten niska-hartiaterveys vaatii huomiota

12

McKenzien menetelmä ja Käypä hoito -suosituksen ohjeet iskiasta hoidettaessa: 24 kuukauden seurantatutkimus

14

Vertaisista voimaa -verkkovertaistukiryhmät onnistuivat hyvin

16

Monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia selkäyhdistyksen ohjatuissa liikuntaryhmissä – Esittelyssä Tampereen Seudun Selkäyhdistys

18

Tutkimustietoa

20

Hyvä selkäleikkaukseen valmistautuminen edistää toipumista

22

Viisi kysymystä asiantuntijalle: Mikä ihmeen selkärekisteri?

24

Minä ja selkä: Kun ammattilaisen selkä prakaa

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

16-17

Tietoa selkäkivun hoidosta

16-17

9

HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 34. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Jauri Varvikko Vuosikerta 33 €

Ilmestymispäivät 2023 1/2023 20.1. 2/2023 28.4. 3/2023 1.9. 4/2023 1.12. Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi

HIILIN E

4

Hyvä Selkä 3/2023

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 30.10.2023 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

MITÄ NYT?

Selkäliitto täyttää 35 vuotta Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Hallitus 2023 Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen (varapj) Sinikka Kilpikoski Olli Kyläkangas Jan-Erik Nikkola Aino Ranta Kari Rantavalli Marjatta Savolainen Leila Tarna

Selkäliiton perustamisesta tulee marraskuussa kuluneeksi 35 vuotta. Kun Selkäliitto perustettiin vuonna 1988, sen tarkoituksena oli auttaa selkäsairauksista kärsiviä ihmisiä edistämällä selkäsairauksien tutkimusta ja kuntoutusta sekä tehostamalla valistus- ja virkistystoimintaa. Tehtävämme on yhä ajankohtainen, sillä jopa 80 prosenttia suomalaisista kokee selkäkipuja jossain vaiheessa, ja selkäoireet ovat yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin. Lämpimät kiitokset kaikille liiton luottamushenkilöille, selkäyhdistysten vapaaehtoisille ja jäsenille sekä yhteistyökumppaneille yhteisistä vuosista! Lue pääkirjoitus sivulta 3.

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen 050 465 7884 satu.nieminen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori

Vahvistu vertaisuudesta verkossa

Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi

Toimistosihteeri Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Juttuäänestys Vuoden toisen Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli asiantuntija-artikkeli ”Selkäkivuista – kokonaisvaltaisesti”. Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken pieniä tuotepalkintoja. Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille! Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi/lehden-paras-juttu 31.10.2023 mennessä. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken 3 kpl Perskindol-tuotepaketteja. Yhden palkinnon arvo on 50 €. Onnea arvontaan!

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita? Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 3/2023

5

Motivaattorina hyvä olo ja suorituskyvyn säilyttäminen Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Jauri Varvikko

Unelmarooli koetteli Kristo Salmisen selkää. Selkäkivut ja henkinen uupuminen saivat näyttelijän luopumaan työstään. Avun toi painonnostoharjoittelu: olo parani ja selkäkivut helpottivat. Pian prätkän selässä viihtyvä Kristo kurvaa taas tauon jälkeen näyttämölle. NÄYTTELIJÄ Kristo Salminen sai ensimmäiset selkäjumppaohjeet jo 12-vuotiaana, kun hänellä todettiin ns. lautaselkä. Kristo ei muista, oliko hänen selkänsä ollut kipeä vai miksi äiti vei hänet lääkäriin. Jumppaaminen ei kuitenkaan nuorukaista kiinnostanut, joten se jäi. Mutta hän selvisi nuoruusajan ilman kipuperiodeja. Myöhemmin kun Kristo oli Teatterikorkeakoulussa, ongelmia tuottivat yläja keskiselkä. – Tehtiin akrobatiaa, esimerkiksi puolivoltteja, ja siinä kun tuli alas pikkasen taivutuksessa olevalle selälle, niin se tuntui. Mutta ajattelin, että sellaisia tulee ja kroppa on tehty käytettäväksi. Jos kuolee vanhuuteen niin, että kaikki paikat on teräksisessä kunnossa, sitten on tehnyt ehkä silleen vähän säästellen. Kristolle tuli myös fasettinivellukkoja. Ne tuntuivat inhottavilta, koska ne salpasivat hengitystä. Avuksi hän kokeili muun muassa fysioterapiaa ja osteopatiaa. Isommin selkä alkoi oireilla, kun Kristo oli nelikymppinen. – Tuli kliseisesti ruuhkavuodet. Lapsia syntyi kolme ja samaan aikaan olin hirveän keskittynyt työn tekoon. Olin töissä Kansallisteatterissa, oli paineita ja stressiä. Tuohon aikaan keskiselän oireet alkoivat vähitellen helpottaa, mutta alaselkä rupesi paukkumaan. Kristo kertoo, että selän kannalta ”huipentuma” oli se, kun hän sai Rikhard III:n roolin, joka oli hänen suuri unelmansa. Historiallisestikin tiedetään, että Rikhardilla oli skolioosi ja Shakespearen tekstin mukaan kytty6

Hyvä Selkä 3/2023

räselkä, mikä toi omat haasteensa roolin esittämiselle. – Koska mulla oli selkä jo valmiiksi huonossa kunnossa, päädyttiin mäkihyppyselkään, ns. 45 asteen kulman asentoon, lisänä oli sitten muita puvustusratkaisuja. Mulla oli siinä kohtaa elämässä aika tehokkaasti jäänyt kaikki jumppaamiset. Mulla ei ollut rooliasennon kannattelemiseen oikeastaan mitään muuta kuin selän lihakset, pakaroista ei tullut juuri tukea. Ikään kuin roikuin siinä asennossa. Esitysten kestäessä selkäkivut iskivät pahoina.

Kipu oli niin karsea, että mä ajattelin katkeavani keskeltä kahtia.” – Kipu oli niin karsea, että mä ajattelin katkeavani keskeltä kahtia. Mutta kun olin saanut unelmahomman, sitkuttelin. Opiaattipohjaisilla ja muilla lääkkeillä douppasin itseäni ja koitin mönkiä eteenpäin. Silloin teatterissa oli ”show must go on” -mentaliteetti. Mutta se on Kriston mukaan onneksi muuttunut alalla. Myös korona-aika on siihen osaltaan vaikuttanut. – Nykyään ihmiset saa ajatella terveyttäkin. Ei tarvitse pää kainalossa mennä lavalle. Noihin aikoihin tapahtui myös klassinen henkinen uupuminen.

– Olin keski-ikäinen mies, joka oli painanut duunia parikymmentä vuotta. Oli perhe, lapset ja kaikki, enkä pitänyt itsestäni ja kunnostani huolta. Kristo juoksi läpi kaikki mahdolliset hoidot saadakseen apua selkäkipuihinsa. Jälkiviisaasti ajateltuna oma aktiivinen liikunta olisi ollut ratkaisu. – Mutta olin jo henkisesti ja fyysisesti pudonnut alle sellaisen suorituskyvyn niin pahasti, etten jaksanut. Umpiväsyneenä näytöksen jälkeen ei tullut mieleen lähteä lenkille jäähdyttelemään tai muuta. Lopulta tilanne päätyi siihen, että Kristo katsoi parhaaksi irtisanoutua kokonaan teatterista. Hän tarvitsi täydellisen irtioton.

Painonnosto koukutti Samoihin aikoihin Kristo tapasi kollegansa kautta Matti ”Masa” Vestmanin Tempaus-Areenalta. Kristo suuntasi painonnostosalille ja Masa teetätti hänellä aluksi keppijumppaa. – Olin silloin sellaisessa kunnossa, että ajattelin, etten voi etukautta kumartua ja poimia maasta mitään, en edes sukkaa. Saati sitten jotain painoa. Heti ensimmäisen treenikerran jälkeen Kristolle tuli parempi olo. Tapahtui jotain positiivista, ja Masa sanoi hänelle motivoivat ”taikasanat”, että nyt on viimeiset hetket päästä kuntoon. Ne upposivat 45-vuotiaaseen mieheen ja painonnostoharrastus alkoi. Aika nopeasti Kristo siirtyi keppijumpasta tekemään oikeita painonnostoliikkeitä, kuten työntöjä, tempausta, kyyk-

Kristo Salminen, 51 • Näyttelijä, personal trainer ja kolmen pojan isä. • Kiinnitettynä laitosteatterissa yhteensä 20 vuotta, Helsingin kaupunginteatterissa ja Kansallisteatterissa. Näytellyt myös monissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. • Kolme merkityksellistä roolisuoritusta: Rikhard III, Vanja-eno sekä Kari Kairamon rooli Made in Finland -draamasarjassa.

Mulla oli pitkään paniikkityyppinen hätääntyminen aina, kun selässä tuntui jotain.” kyjä ja maastanostoja. Laji on Kristosta koukuttava ja hän innostui kokeilemaan rajojaan. – Onneksi järki pysyi riittävästi mukana – kiitos Masan, eikä vahinkoja tapahtunut. Harjoittelussa on tärkeä muistaa hyvä tekniikka. Kehitystä alkoi tapahtua ja Kriston selkäkivut jäivät historiaan ylipainosta huolimatta. – Muutamassa vuodessa sain selän semmoiseen kuntoon, että tulokset olivat ihan varteenotettavia, vaikka olin selkäkuntoutuja. Musta tuli sillä tavalla ”uskovainen” painonoston suhteen. Kriston mielestä monet muutkin lajit ovat hienoja, mutta painonnosto on mahtavaa, koska siinä oppii oikean nostotekniikan ja tulee samalla vahvaksi. Se on dynaaminen laji. Kristo sanoo olevansa monomaaninen ihminen ja innostuvansa helposti. Kun hän hurahti painonnostoon, muut oheisharjoitteet jäivät vähiin, vaikka Masa yritti kannustaa tekemään myös aerobista liikuntaa. – Treenasin painonnostoa 2–3 kertaa viikossa ja harjoitukset olivat intensiivisiä. Jos olisin malttanut olla rauhallisempi, olisin ehkä jaksanut tehdä myös jotain muuta.

Samaistuttavan näköinen ukko Kun Kristo jäi pois Kansallisteatterista, hän meni Masalle töihin, mikä ehkä yllätti vähän kummankin, vaikka siitä oli ollut aiemmin puhetta. – Me tehtiin työhyvinvointijuttuja. Kävin yrityksissä kertomassa mun stooria ja joskus vedin keppijumppaa. Sitten tuli korona ja homma jäi sillä erää. Treenaamisen ja keppijumppakeikkojen ohessa Kristo opiskeli personal traineriksi. – Mulla ei ollut mitään muodollista pätevyyttä ohjata jumppia, niin ajattelin, että onhan se hyvä olla joku koulutus, jotta voin sanoa, etten ihan omalta pohjalta vedä näitä. Sain siitä myös työkaluja omaan harjoitteluun. Kristo käy vieläkin jumppaamassa muutamien ihmisten kanssa. Hän haluaa tehdä sitä, koska se pitää hänet kosketuksissa liikunnalliseen maailmaan ja liikunnallisiin ihmisiin. – En halua menettää sitä näköalaa. Ja ajattelen, että mun kokoista ja näköistä ukkoa on monien helppo lähestyä, olen samaistuttava. Olen myös oppinut hyväksymään itseni toisella tavalla, en jaksa surra ulkonäköasioita, koska moti-

vaattorina on hyvä olo ja tietynasteisen suorituskyvyn säilyttäminen. Kristo kertoo, ettei ole nyt hetkeen treenannut painonnostoa, mutta haaveilee taas terveysliikuntatyyppisestä harjoittelusta. Miehen selkä on pysynyt kunnossa ihan hyvin. Jos selkä alkaa oireilla, Kristo tekee tempausvaloja. Hänellä on sitä varten olohuoneessaan 10 kilon tanko. – Tangolla ja kepillä teen ensiaputyyppisiä liikkeitä tai viime hetken ennaltaehkäisyä. Ja nyt mulla on sellainen vaihe, että pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän.

Kivusta voi selvitä Selkäkipu tai kipu ylipäätään on jännä asia. Toisen ihmisen on todella vaikea tajuta sitä. Kristo on törmännyt tähän jopa hoitoalan ammattilaisten kanssa. Vaikeimmat kipukokemukset tapahtuivat, kun selkäkipu äityi kotioloissa niin kovaksi, että Kristo vietiin ambulanssilla sairaalaan. Mies ei oikein pysynyt enää tajuissaan. – Kun kipu tulee kovana ja silmissä rupeaa mustenemaan, siinä tulee hätä. Mulla oli pitkään paniikkityyppinen

➠ Hyvä Selkä 3/2023

7

Kriston liikuntavinkki: Tempausvala Tempausvala parantaa liikkuvuutta. Kyykkyasento aktivoi ja vahvistaa alimpia selkälihaksia ja pakaroita. Tärkeää on tehdä liike oikealla tekniikalla. Liikettä voi helpottaa laittamalla kantapäiden alle esimerkiksi palikan, jos ei pääse alas asti kyykkyyn. ”Tankona” voi käyttää jumppakuminauhaa tai -keppiä tai vaikka harjanvartta.

➠ hätääntyminen aina, kun selässä tuntui jotain: okei, nyt selkä menee. Siitä tunteesta eroon pääsy ja normaaliin liikkumiseen pääseminen on ottanut aikansa. Se fiilis, että voi luottaa siihen, että pystyy toimimaan. Se on tosi iso juttu, ja samalla se, että tajuaa rajoituksensa. Pitäisi olla fiksu, mutta ei saa ruveta pelkäämään. Nyt kun Kristolla on kokemusta ja hän tietää, että voi selvitä, vaikka selkäkipu iskee. Mutta kun ensimmäisen kerran kohtaa isoja haasteita ja on hetkittäin liikuntakyvytön, se voi tuntua siltä, ettei ole mitään toivoa. Silloin on vaikea ”hallita” mieltä ja yrittää ymmärtää tapahtumia. Iso herätys Kristolle oli kaksospoikien syntymä. Hän mietti, voiko hän selkäkipuisena vielä liikkua ja tehdä asioita yhdessä, kun pojat kasvavat. – Työt on tärkeitä, mutta elämä on muualla. Se olisi varmaan ollut iso asia selän ja koko burnoutin ”hallitsemisessa”, että olisin ymmärtänyt sen silloin. Paineet olivat kuitenkin kovat. Kristolla oli mielipuolinen kunnianhimo ja näyttämisen halu työssä. Nyt hän yrittää löytää tasapainoa elämään. Katumusta hän ei kuitenkaan tunne. Parhaansa hän yritti ja teki ratkaisut senhetkisen tiedon ja tilanteen mukaan. Isona apuna niin selän kuntouttamisessa kuin tukena muutenkin hänelle on ollut Masa. – Masalla on vilpitön halu auttaa. Se kokemus, että saa jeesiä ja itse omalla työllä pääsee sieltä ylös, se on valtavan voimaannuttava. Kristosta on myös palkitsevaa, kun 8

Hyvä Selkä 3/2023

löytää henkisen rohkeuden tehdä asioita, oli se sitten mitä tahansa. – Menee vaikka sienestämään, jos on ollut aiemmin sellainen olo, että ei voi poimia sieniä selkäkivun takia. Se on iso juttu pääkopalle, kun sitten pystyykin. Ja lisänä se dopamiinin määrä aivoissa, kun teet jotain mistä tykkäät, ja kun ehkä vielä teet vähän enemmän kuin mitä ensin kuvittelit pystyväsi.

Elämän ei tarvitse olla täydellistä Selkäkipuepisodit ovat opettaneet Kristolle, että itseään pitäisi kuunnella, eikä elämää kannata ahnehtia liikaa. – Olen sentyyppinen ihminen, että mulla viisari heilahtelee laidasta laitaan. Ehkä sellaista ajattelua selkäkokemukset ovat tuoneet, että välillä voi jonkun asian jättää väliinkin. Ja hyväksyä myös sen, että elämä ei ole täydellistä. Voi tavoitella asioita ja olla kunnianhimoinen, mutta täydellisyyteen pyrkiminen ei ole ainoa tie. Intohimolla Kristo on nuoresta asti suhtautunut myös kamppailulajeihin. Nyrkkeilyä hän on harrastanut lajeista eniten. Lukuisten kamppailulajien harrastamisesta on ollut hyötyä ammatillisestikin ja Kristo on aikoinaan kouluttautunut näyttämötaistelun opettajaksi. Eri lajit ovat antaneet avarakatseisuutta liikemateriaaleihin, kun hän on tehnyt teatteriin taistelukoreografioita. Nykyään Kristo käy mielellään kävelemässä, jos ei muuta keksi. Ja hän hyödyntää kuminauhaa ulkokuntosalilla.

Selän lisäksi mies on kuntouttanut olkapäätään. – En käytä salilaitteita, mutta niihin saa hyvin kumpparin kiinni ja sillä voi tehdä erilaisia liikkeitä. Kotioloissa Kristo viettää vapaa-aikaa mielellään pelaten Playstationia. – Olen ihan säälimätön pelaamaan pleikkaa. Se on kyllä selän tuho, se nojatuolissa röhnöttäminen, mutta se on sellainen asia, joka auttaa mua tyhjentämään pään.

Se fiilis, että voi luottaa siihen, että pystyy toimimaan. Se on tosi iso juttu.” Pieniä irtiottoja arkeen tuo myös moottoripyörä. Kristo ajaa paljon työmatkoja. Yhdessä vaiheessa moottoripyörä sopi selälle paremmin kuin auto tai bussi. – Prätkän selässä oli kivempi olla, koska siinä voi istua pystyssä. Tänä syksynä Kristo kurvailee Oopperaan, sillä hänellä on puherooli Lepakkooperetissa. Teatterin tekeminen on taas tauon jälkeen alkanut kiinnostaa. – Olen älyttömän innoissani. Olen ollut Helsingin kaupunginteatterissa ja Kansallisteatterissa, ja nyt pääsen Kansallisoopperaan. Suunnitelmissa on myös tv-puolen töitä. Kivalta näyttää tulevaisuus. 

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Uusi opas selkäoireisille:

Tietoa selkäkivun hoidosta ET OLE YKSIN selkäkipujesi kanssa. Selkäkivut ovat hyvin yleisiä: jopa kahdeksalla kymmenestä aikuisesta on selkäoireita elämänsä aikana. Olemme julkaisseet uuden oppaan selkäkivusta ja sen hoidosta selkäoireisten tueksi. Suurin osa selkäkivuista paranee itsestään ja niillä on hyvä ennuste. Joskus selkäoireet uusiutuvat tai pitkittyvät, tällöin voi oppaassa olevia ohjeita noudattamalla tulla paremmin toimeen selkäkivun kanssa. Tietoa selkäkivun hoidosta -opas antaa tietoa muun muassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat selkäkipuun, milloin selkäkipu vaatii lääkärikäyntiä ja mitä lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla tapahtuu. Opas sisältää myös ohjeita selän itsehoitoon, kuten liikuntaan, stressin vähentämiseen sekä uneen ja palautumiseen. Oppaan digiversio (pdf) on luettavissa maksutta Selkäkanavalla. Terveydenhuollon toimijat voivat tilata potilaille

Tietoa selkäkivun hoidosta jaettavaksi painettua opasta hintaan 2,50 €/kpl + postituskulut (minimitilaus 10 kpl). Tilaukset Selkäliiton toimistosta:

selkaliitto@selkaliitto.fi. Lue lisää: selkakanava.fi/selan-hoito/ oppaita-selan-hoitoon

Uusia jaksoja Vahva selkä -podcastissa

Osallistu Selkäviikkoon lokakuussa

VAHVA SELKÄ -podcastissamme on julkaistu neljä uutta jaksoa, jaksot 13–16. Aiheina niissä ovat iskias, sairastumisen kriisi, progressiivisuus harjoittelussa sekä uni ja yksilölliset vuorokausirytmit. Löydät kaikki Vahva selkä -podcastin jaksot kootusti Selkäkanavalta. Podcast on kuunneltavissa myös Spotifyssa, Suplassa ja Google Podcasteissa. Hyviä kuunteluhetkiä!

SELKÄVIIKKOA VIETETÄÄN vuosittain maailman selkäpäivän (16.10.) yhteydessä – eli tänä vuonna 16.–22. lokakuuta. Viikon teemana on tällä kertaa ”Liikuta selkääsi”. Selkäviikolla paikalliset selkäyhdistykset järjestävät maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia, esimerkiksi luentoja, liikuntalajikokeiluja ja toiminnan esittelyä. Selkäviikkoon ja maailman selkäpäivään voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa: kerro, miten sinä huolehdit selkäsi hyvinvoinnista. Jaa oma selkäaiheisen kuvasi tai tarinasi tunnisteella #selkäviikko. Edistetään selkäterveyttä yhdessä ja liikutetaan selkiä! Lue lisää selkäviikosta ja sen tapahtumista: selkakanava.fi/ selkaviikko

Hyvä Selkä 3/2023

9

Asiantuntija-artikkeli

Kouluikäisten lasten ja nuorten niskahartiaterveys vaatii huomiota Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisiä tämän päivän kouluikäisillä. Koska lapsuus- ja nuoruusaikana koetut kivut lisäävät kipuriskiä myös aikuisuudessa, on tärkeää kiinnostua kouluikäistemme terveydestä ja hyvinvoinnista heidän kokemiensa kipujen näkökulmasta ARVIOLTA 30 PROSENTILLA lapsista ja nuorista on yli 6 kuukautta jatkuneita kipuja, ja reilulla 60 prosentilla heistä oireet ovat tuki- ja liikuntaelinperäisiä. Tyypillisesti tytöt kokevat kipua enemmän kuin pojat. Tutkimusten perusteella niska-hartiakivut ovat yleisin tukija liikuntaelinvaiva lapsilla ja nuorilla. Vaivan viikoittainen esiintyvyys vaihtelee kouluikäisillä 15–40 prosentin välillä tutkimuksesta riippuen. Noin viidellä prosentilla niskakivut ovat jatkuvia. Maailman terveysjärjestön (WHO) raporttien perusteella niskakivut ovat kansainvälisessä tarkastelussa kahdeksanneksi yleisin terveysongelma nuorten keskuudessa. 10 Hyvä Selkä 3/2023

Lasten niskahartiaongelmat ovat melko heikosti tunnettuja Niska-hartiakivut näyttävät yleistyvän iän myötä ja niiden yleistyessä myös kivun voimakkuudella on taipumus kasvaa. Esimerkiksi väsymyksen ja masennusoireiden on tutkittu liittyvän niskahartiakipujen suurempaan esiintyvyyteen nuorella väestöllä. Yleisesti mm. perheen alhainen koulutus- ja tulotaso, sekä muiden perheenjäsenten kokemat kivut on yhdistetty lasten kipuihin. Siitä, millaisia tekijöitä kipujen puhkeamisen taustalta löytyy, on heikosti tutkimustietoa. Jonkin verran löytyy näyttöä psykofyysisten tekijöiden yhteyksistä niskahartiakipujen ilmaantuvuuteen kouluikäisillä lapsilla. Koska aihetta ei ole juuri tutkittu, ovat lasten niska-hartiaongelmat kohtalaisen heikosti tunnettu ilmiö. Lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja niin ikään terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa tarvittaisiin lisää tietoa lasten ja nuorten niska-hartiakivuista nykyilmiönä ja näyttöä erilaisten interventioiden vaikuttavuudesta käytänteiden tueksi. Kaiken kaikkiaan lasten kokemista kivuista ja niiden taustatekijöistä on tärkeää olla kiinnostunut monilla eri sektoreilla, sillä vaikutuskanavat rakentuvat lasten kanssa toimivien tahojen yhteistyöllä.

Liikkumissuositukset eivät täyty Nykyisen liikkumissuosituksen mukaan 7–17-vuotiaiden tulisi liikkua reippaalla tai rasittavalla tasolla vähintään tunti

päivässä, ikätasoisesti yksilölle sopivalla tavalla. Pitkäkestoista paikallaanoloa tulee välttää. Paljon paikallaanoloa sisältävällä elämäntavalla on taipumus jatkua aikuisuuteen ja se on laadultaan varsin pysyvää. Vauhdikkaan liikunnan määrä laskee lapsuudesta nuoruuteen ja vähäinen liikkuminen muuntuu helposti paikallaanoloajaksi lapsen kasvaessa.

”Tyypillisesti tytöt kokevat kipua enemmän kuin pojat.” Paljon on vielä tehtävä liikkumissuosituksen toteutumiseksi. LIITU-tutkimuksessa eli Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksessa mitattiin liikkumista liikemittareilla, ja sen mukaan viime vuonna suomalaisista 11-vuotiaista tämän suositusten mukaisen liikkumistavoitteen saavuttaa 34 prosenttia. Iän myötä liikkuminen vähenee kuitenkin paljon. 13-vuotiaista 17 prosenttia ja 15-vuotiaista enää 9 prosenttia liikkuu suositellun määrän liikemittarilla mitattuna. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastellaan 10–15-vuotiaiden koululaisten niska-hartiakipujen esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta suhteessa kiihtyvyysan-

Asiantuntija-artikkeli Kuva: iStock

”Tutkimusten perusteella niska-hartiakivut ovat yleisin tuki- ja liikuntaelinvaiva lapsilla ja nuorilla.” aikana. Merkitsevää eroa tyttöjen ja poikien välillä kipujen esiintyvyydessä ei havaittu. Seurannan ensimmäisen vuoden aikana uusia viikoittaisia kipuja ilmaantui 15 prosentille ja toisena 18 prosentille lapsista. Reipas liikkuminen oli yhteydessä poikien vähäisempiin niska-hartiakipuihin. Pojilla, joille kertyi reipasta tai rasittavaa liikkumista päivässä vähintään 30 minuuttia, oli 36 prosenttia pienempi todennäköisyys kokea viikoittaisia niska-hartiakipuja kuin pojilla, jotka liikkuivat vähemmän. Paikallaanoloaika ei

”Reipas liikkuminen oli yhteydessä poikien vähäisempiin niska-hartiakipuihin.” ” turilla mitattuun liikkumiseen ja paikallaanoloon sekä lasten itseraportoimaan ruutuaikaan ja Move!-mittauksiin. Niska-hartiakipujen ilmaantuvuutta selittäviä tekijöitä ei ole aiemmin vastaavasti selvitetty kouluikäisillä. Väitöskirjassa on hyödynnetty Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin Oppilaiden liikunta ja hyvinvointi -seurantatutkimuksen aineistoa vuosilta 2013– 2015. Tässä kansallisessa aineistossa keskimäärin 34 prosenttia kaikista tutkituista saavutti 60 minuutin suositellun päivittäisen reippaan liikkumisen määrän. Fyysisen aktiivisuuden määrä oli vähäisempi tytöillä, 24 prosenttia tytöistä liikkui reippaasti tai rasittavasti päivittäin suositellut 60 minuuttia, ja pojista 46 prosenttia saavutti riittävän liikkumisen määrän. Tiedot vajaan tuhannen koululaisen niska-hartiakivuista kerättiin koulupäivien aikana kolmessa vuotuisessa mittauspisteessä verkkopohjaisella kyselyllä. Kysely osoittautui uudelleentestauksessa hyvin toistettavaksi lasten kiputietojen keräämiseen. Yli neljäsosa tutkimukseen osallistuneista vastasi kärsivänsä viikoittaisista niska-hartiakivuista kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden

ollut yhteydessä lasten niska-hartiakipuihin. Sen sijaan fyysisesti passiivinen viihderuutuaika lisäsi niska-hartiakipujen ilmaantuvuuden todennäköisyyttä ensimmäisen seurantavuoden aikana. Erityisesti passiivinen pelaaminen ja sosiaalisen median käyttöaika olivat kipujen todennäköisyyttä lisääviä ruutuaikalajeja. Lasten fyysisten kunto-ominaisuuksien yhteyksiä niska-hartiakipujen ilmaantuvuuteen tarkasteltiin myös kahden vuoden aikana. Koululaiset osallistuivat Move!-mittauksiin, joihin kuuluvat kyykistys, alaselänojennus täysistunnassa ja olkapäiden liikkuvuusmittaus (liikkuvuus), ylävartalonkohotus ja etunojapunnerrus (lihaskunto), vauhditon 5-loikka ja heittokiinniottoyhdistelmätehtävä (motoriset perustaidot) sekä 20 metrin viivajuoksu (kestävyyskunto). Hyvä kunto ei kuitenkaan johdonmukaisesti liittynyt kipujen pienempään ilmaantuvuusriskiin.

suus. Maailman terveysjärjestö määrittelee, että kivunhoitoon pääsy on perusihmisoikeus ja että lapsilla on oikeus nauttia parhaimmasta mahdollisesta terveystilasta. Silti monet lasten ja nuorten kiputiloista ovat vielä heikosti tunnettuja ilmiöinä, vaikka ne heikentävät lastemme ja nuortemme hyvinvointia ja terveyttä. Koulun ollessa lasten ja nuorten elämän keskeinen tekijä, olisi hienoa, jos terveydenhuollon ammattilaisia voitaisiin hyödyntää lasten koulunkäynnin arjessa monipuolisemmin. Näin voitaisiin luultavasti madaltaa kynnystä lasten kivunhoitoon ja huolehtia paremmin ennaltaehkäisystä. Meidän ei tule kuitenkaan unohtaa, että lapsi oppii mallista niin hyvän kuin huonon. Meidän aikuisten yksilö- ja yhteisvastuutavoite tulisi olla lastemme kipujen vähentäminen ja heidän hyvinvointinsa edistäminen niiltä osin kuin se suinkin on mahdollista, jotta myös tulevaisuutemme aikuiset voisivat mahdollisimman hyvin ja heidän työkykynsä voisi perustua terveellisiksi muodostuneisiin elämäntapoihin. Meidän tulee olla aktiivisia ja rohkeita toimijoita ja tiedon käyttäjiä, jotta voimme tarjota lapsillemme hyvän elämisen mallin ja terveyttä ja hyvää oloa elämän varrelle.

Katariina Pirnes TtT, ft, Fysios Mehiläinen Viherlaakso

Kivunhoitoon pääsy on perusihmisoikeus Lasten niska-hartiakivut ovat todennäköisesti laaja biokulttuurinen kokonai-

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2023

11

Referaatti

McKenzien menetelmä ja Käypä hoito -suosituksen ohjeet iskiasta hoidettaessa: 24 kuukauden seurantatutkimus Kuva: Dollarphotoclub

Tuoreessa seurantatutkimuksessa selvitettiin, ovatko fysioterapeutin ohjaamat McKenziemenetelmän mukaiset ohjeet ja harjoitukset tehokkaampia kuin ”luonnollinen paraneminen” Käypä hoito -suositusten mukaisilla ohjeistuksilla. TUTKIMUKSEN ensisijaisena tavoitteena oli selvittää leikkausten lukumäärä. Toissijaisina tavoitteina oli verrata potilaiden itsensä raportoimat selkä- ja jalkakipujen voimakkuudet, toimintakyvyn haitta sekä terveyteen liittyvä elämänlaatu. Lisäksi huomioitiin mahdolliset muut tutkimusjakson aikana käytetyt hoidot, jotka eivät sisältyneet tutkimussuunnitelmaan. McKenzie- ja kontrolliryhmien välisiä eroja verrattiin 24 kuukauden ajan. Tutkimukseen hyväksyttiin 18–60-vuotiaat iskiaspotilaat, joilla oli magneettikuvauksella varmistettu lannerangan välilevytyrä, johon liittyi vähintään kuusi viikkoa kestänyt hermojuuren puristus ja hermoperäinen kipu. Aluksi 162 iskiaspotilasta, jotka eivät olleet parantuneet konservatiivisilla hoidoilla kuuden viikon aikana perusterveydenhuollossa, ohjattiin jatkotutkimuksin Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien keskussairaaloihin. Jos asiantuntijalääkäreiden lääketieteellinen tutkimus viittasi siihen, että potilaalla voi olla hermoperäinen säteilyoire (radikulopatia) ja hän tarvitsisi mahdollisesti leikkaushoidon, potilas ohjattiin lannerangan magneettikuvaukseen. Magneettikuvauslöydösten analysoin12 Hyvä Selkä 3/2023

nin jälkeen tutkimukseen otettiin lopulta mukaan yhteensä 66 potilasta, joilla oli magneettikuvauksella varmistettu lannerangan välilevytyrä ja hermojuuren kompressio (puristustila). Potilaista puolet oli naisia ja potilaiden keski-ikä oli 43 vuotta. Ennen kuvantamista fysioterapeutit tekivät molemmissa sairaaloissa McKenzie-menetelmän mukaisen tutkimuksen.

Potilaat arvottiin McKenzie-ryhmään (n = 34) ja kontrolliryhmään (n = 32).

Hoitoperiaatteet Kaikkia potilaita kehotettiin välttämään vuodelepoa ja jatkamaan normaaleja rutiinejaan mahdollisimman aktiivisesti oireiden sallimissa rajoissa. He saivat

Referaatti näihin liittyvän ohjelehtisen. Potilaita kehotettiin ottamaan välittömästi yhteyttä sairaalan päivystykseen, jos heillä esiintyi alaraajalihasten heikkenemistä tai ”ratsupaikka”-oireyhtymän oireita. Yksilöllisiä McKenzie-terapiakäyntejä oli kerran viikossa 60 minuutin ajan, enintään seitsemän käyntiä. Hoidot lopetettiin, jos iskiaskivun sijainnissa ei havaittu muutosta tai jos oireet lisääntyivät tai pahenivat kahden tai kolmen hoitokerran jälkeen.

”Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa leikkausmäärissä.” Kontrolliryhmän potilailla oli yksi fysioterapiakäynti, joka kesti vähintään 90 minuuttia ja sisälsi tietoa iskiaksen hyvästä ennusteesta, välilevytyrän spontaanista imeytymisestä eli luonnollisesta paranemisesta, kivunsietokyvystä ja lääkityksestä. Lisäksi potilaat saivat ergonomista neuvontaa ja neuvoja pysyä normaalisti aktiivisina ja jatkaa liikuntaa suositusten mukaisesti.

Tulokset Iskiasoireet kestivät keskimäärin 16 viikkoa molemmissa ryhmissä. Yhdeksän McKenzie-ryhmän ja kymmenen kontrolliryhmän potilasta leikattiin. Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa leikkausmäärissä. Tutkimus toteutettiin siten, ettei se häirinnyt ortopedisten osastojen normaalia toimintaa. Niinpä 11 iskiaspotilaalle tehtiin leikkaus jo ennen

tutkimukseen tuloa. Joillakin McKenzieryhmään arvotuilla potilailla oli vain kaksi terapiakäyntiä, koska heidän leikkauspäivänsä oli sovittu ennen hoidon aloittamista. Selkä- ja jalkakivun voimakkuudet sekä toimintakyky paranivat kliinisesti merkittävästi molemmissa ryhmissä. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Elämänlaatukyselyn viisi ulottuvuutta – fyysinen toimintakyky ja roolitoiminta, pyykkinen roolitoiminta, sosiaalinen toimintakyky ja kivuttomuus – paranivat merkittävästi molemmissa ryhmissä seurannan aikana, eikä seurannassa ryhmien välisissä muutoksissa havaittu merkitseviä eroja. McKenzie-ryhmässä hoitokäyntejä oli keskimäärin 6 (2–7 käyntiä). Kontrolliryhmästä keskimäärin 15 potilasta ilmoitti saaneensa lisähoitoja, pääasiassa fysioterapiaa 24 kuukauden seurannan aikana, kun taas McKenzie-ryhmästä keskimäärin kuusi oli saanut tutkimussuunnitelman ulkopuolisia hoitoja.

uksen mahdollisimman pian, ja jotkut hyväksyivät vain konservatiivisen hoidon. Kontrolliryhmän viisi potilasta hoidettiin McKenzie-menetelmällä, joka aiheutti osittaista tutkimusasetelman ”pilaantumisen” (kontaminaation) ryhmien välillä. Useimmilla kontrolliryhmän potilailla ja vain muutamilla McKenzie-ryhmän potilailla oli useita tutkimussuunnitelman ulkopuolisia muita hoitoja, jotka saattoivat altistaa tutkimuksen hoitoharhalle.

Tutkimuksen vahvuudet: Tutkimus suo-

• Useimmat potilaat, joilla oli pitkittynyt iskias, ja jotka lähetettiin erikoissairaanhoitoon lisätutkimuksia leikkausarviointia varten, välttivät leikkauksen. • McKenzie-menetelmällä ja Käypä hoito -suosituksiin perustuvilla ohjeilla hoidettuja iskiaspotilaita leikattiin sama määrä, ja molempien ryhmien alaselkäja jalkakivut sekä toimintakyky paranivat kliinisesti merkittävästi 24 kuukauden seurannassa. • Kontrolliryhmäläisiä hoidettiin merkitsevästi enemmän muilla hoidoilla kuin McKenzie-ryhmässä olleita.

ritettiin hyvien kliinisten tutkimusten yleisten tieteellisten suositusten mukaisesti. Hermojuurta puristava välilevytyrä varmistettiin iskiaksen aiheuttajaksi magneettikuvauksella. McKenzie-menetelmää toteutettiin menetelmän periaatteiden mukaisesti lisäämättä muita hoitomuotoja, kuten aiemmissa tutkimuksissa on käytetty. Tutkimuksen heikkoudet: Suurin syy poissuljettujen potilaiden isoon määrään oli se, että magneettikuvaus ei vahvistanut välilevytyrää iskiaksen aiheuttajaksi. Jotkut potilaat eivät halunneet osallistua tutkimukseen, koska he halusivat leikka-

ISKIAS aiheuttaa alaraajaan polven alapuolelle säteileviä oireita, joihin liittyy usein lihasheikkoutta ja/tai tuntomuutoksia. Useimpien iskiaksen uskotaan johtuvan välilevytyrästä, vaikka selkäydinkanavan tai hermojuuren ahtaumat ovat myös mahdollisia syitä. Lannerangan välilevytyrä imeytyy osittain tai kokonaan itsestään ilman kirurgisia toimenpiteitä, joten luonnollinen paraneminen on mahdollista. Jos lannerangan välilevytyrästä johtuva iskias ei ole alkanut parantua odotetusti 4–6 viikossa konservatiivisesti hoidettaessa, harkitaan magneettikuvausta potilaille, jotka mahdollisesti vaativat leikkauksen. Leikkaustarpeeseen viittaavat virtsarakon ja suolen toimintahäiriöt, impotenssi ja tuntohäiriöt ”ratsupaikka”- eli lantionpohjan alueella, hermoperäinen voimakas alaraajan kipu, voimakkaat tai lisääntyneet lihasheikkoudet ja tuntomuutokset, jolloin kuvantaminen osoittaa lannerangan välilevytyrän aiheuttavan hermojuureen ahtauman.

”Selkä- ja jalkakivun voimakkuudet sekä toimintakyky paranivat kliinisesti merkittävästi molemmissa ryhmissä.” Yhteenveto

Sinikka Kilpikoski TtT, erikoislääkintävoimistelija, fysioterapian opettaja, tutkija, Cert. & Dip. MDT, MDT:n kouluttaja, kansainvälisen McKenzie Instituutin Senior Instructor

Alkuperäinen artikkeli: ”The McKenzie Method versus guideline-based advice in the treatment of sciatica: 24-month outcomes of a randomized clinical trial”. Clinical Rehabilitation SAGE Journal. DOI: 10.1177/02692155231196393.

Hyvä Selkä 3/2023

13

Vertaisista voimaa

-verkkovertaistukiryhmät onnistuivat hyvin Ensimmäiset kaksi Vertaisista voimaa -verkkovertaistukiryhmää mahdollistivat vertaistuen jakamisen muiden selkäoireisten kanssa, mikä auttoi jaksamaan selkäoireiden kanssa. Ryhmänohjaaminen oli antoisaa myös verkkovertaisohjaajille. KEVÄÄLLÄ 2023 toteutettiin Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeen kaksi ensimmäistä Vertaisista voimaa -verkkoryhmää. Kokoontumiskertoja ryhmissä oli kuusi ja kahdeksan, ja kussakin ryhmässä oli 4–5 samaa osallistujaa. Ryhmien tarkoituksena oli vahvistaa selkäoireisten henkistä jaksamista sekä auttaa löytämään keinoja jaksaa arjessa. Tässä onnistuttiin ryhmän palautteen mukaan pääosin erinomaisesti. Hankkeen ja vertaistukijoiden kanssa yhdessä suunniteltu ryhmän toimintamalli osoittautui toimivaksi. Ryhmäkerroilla oli selkeä rakenne ja voimavaraistavia teemoja, joihin ryhmäläiset saivat vaikuttaa. Ryhmissä pidettiin hyvin valmistelluista ryhmäkerroista ja toisaalta siitä, että ryhmäkertoja muokattiin ryhmän tarpeiden mukaan ja keskustelu oli vapaata. Palautteen mukaan molempiin ryhmiin muodostui nopeasti lämmin, keskusteleva ja luottamuksellinen ilmapiiri. Selkäoireista ja niihin liittyvistä tuntemuksista, sopeutumiskeinoista ja voimavaroista keskusteltiin monipuolisesti eri ryhmäkerroilla. Lääkkeisiin ja tarkempiin oireisiin liittyen suositeltiin ottamaan yhteyttä muun muassa lääkäriin tai fysioterapeuttiin. Ryhmissä tutustuttiin myös selkäyhdistysten monipuoliseen toimintaan sekä Selkäkanavan verkkosivuihin. Ryhmissä koettiin tärkeänä saada jakaa luottamuksellisesti omaa selkähistoriaa ja sopeutumiskeinoja kipuun sekä tul14 Hyvä Selkä 3/2023

la kuulluksi muiden samaa kokeneiden kanssa. Vertaistuen jakaminen mahdollistui ryhmissä ja henkinen jaksaminen vahvistui, kuten yksi osallistuja kuvaa. ”Ryhmässä voi vapaasti kertoa omista tuntemuksistaan ja kuulla toisten tilanteista. Vinkkejäkin tuli miten toimia kipuja lievittävästi esim. matkustukseen liittyen. Mieli piristyi ja virkistyi tapaamisten aikana. Todennäköisesti kipuja oli jakson aikana vähemmän tai en noteerannut niitä niin paljon.” Erilaiset lämmittelyharjoitteet ja teemojen käsittely pohdintakysymysten tai luovien tehtävien avulla auttoivat keskustelemaan, tunnistamaan omia voimavaroja ja toiveita tulevalle sekä saamaan oivalluksia. Osallistujien mielestä ryhmällä oli paljon positiivisia vaikutuksia: ”(Onnistuneinta oli) yhteishenki, luottamus ja luovat tehtävät, joiden avulla tein paljon oivalluksia itsestäni ja unelmistani.” ”Ryhmä tsemppasi ja kannusti.”

Verkkovertaistukiryhmä on antoisaa ryhmänohjaajillekin Ryhmänohjaajat kokivat onnistuneina kohtaamiset hyvin erilaisten ryhmäläisten kanssa sekä heidän aktiivisen osallistumisensa keskusteluihin. Myös vertaistukijat saivat voimia ja vertaistukea ryhmästä, ja ohjaaminen oli palkitsevaa. He saivat hyödyntää omaa osaamistaan, ideoitaan ja vahvuuksiaan ja oppivat paljon uutta sekä saivat ohjaamisesta iloa ja onnistumisen kokemuksia. ”Sain ryhmänohjauksesta positiivisen kokemuksen, ohjaustaitoni kehittyi ja opin luottamaan itseeni. Olen saanut paljon iloa ja voimaa jaksaa arjessa.” Ryhmänohjaaja Jonna

”Parhaimmillaan vertaisryhmän ohjaaminen antaa yhtä paljon kuin ottaa. Kun huomaat muiden hyötyvän ryhmästä, se kasvattaa omaa merkityksellisyyden ja voimaantumisen tunnetta.” Ryhmänohjaaja Rita

Sinustako verkkovertaisohjaaja? Uusia Vertaisista voimaa -ryhmiä järjestetään, kun saamme ensin koulutettua syksyllä uusia ryhmänohjaajia. Etsimmekin nyt lisää vapaaehtoisia vertaisohjaajia suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevia verkkovertaistukiryhmiä ja -tilaisuuksia yhdessä muiden vertaistukijoiden, selkäyhdistysten ja hankkeen kanssa. Hanke kouluttaa verkossa ohjaamiseen ja tekniikan käyttöön sekä tarjoaa tukea ja materiaalia ryhmien ja tilaisuuksien markkinointiin ja sisältöihin. Tule mukaan, et tarvitse erityisosaamista!

”Ryhmän ohjaaminen ei ole mitään ydinfysiikkaa vaan rentoa keskustelevaa yhdessäoloa. Teams on helppokäyttöinen ja sen käyttämisen oppii nopeasti.” Ryhmänohjaaja Rita ”Tärkeintä on olla ohjaajanakin oma itsensä.” Ryhmänohjaaja Erja ”Jos pohdit, onko sinusta ohjaamaan ryhmää niin lähde rohkeasti kokeilemaan – sinä pystyt siihen.” Ryhmänohjaaja Jonna Lue lisää ja ilmoittaudu syksyn verkkovertaisohjaajan koulutuksiin: selkakanava.fi/hanke/verkkovertaisohjaajille

Teksti: Johanna Laine

Liity nyt jäseneksi!

95 % suosittelee jäsenyyttä. Selkäliiton jäsenkysely 2022

Selkäjumeja? Liiku, saa kavereita ja tukea selkävaivoissa. Liity selkäyhdistyksen jäseneksi ja tule mukaan toimintaan! SELKÄLIITTOON kuuluu 30 paikallista selkäyhdistystä. Yhdistykset järjestävät muun muassa ohjattua liikuntaa, vertaistukea sekä luento- ja virkistystilaisuuksia. Selkäyhdistyksen jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Selkäliiton kustantaman

Hyvä Selkä -lehden ja muita liiton jäsenetuja sekä paikallisen selkäyhdistyksen alennuksia. Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai sähköinen lomake Selkäliiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkäyhdistykseen. Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

KIPUVI ES

ÄTIN

VAP END

TAA AUORTFIINEJA

ESTÄ

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti. Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

15 min

L I S Ä ÄOA

VER

E N K IE R T

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon. TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito. Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi

Omron E3 Intense Hyvä Selkä 3/2023

15

Monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia selkäyhdistyksen ohjatuissa liikuntaryhmissä – Esittelyssä Tampereen Seudun Selkäyhdistys Tampereen Seudun Selkäyhdistyksen liikuntaryhmien valikoima on runsas ja ohjatut liikuntaryhmät ovat olennainen osa yhdistyksen varsinaista toimintaa. Tänä syksynä yhdistyksen valikoimissa on kaikkiaan 30 liikuntaryhmää. Ryhmiin voivat osallistua kaikenikäiset, selkänsä hyvinvoinnista kiinnostuneet aikuiset. Millaista liikuntatoimintaa järjestätte? Fysioterapeuttien ja liikunnanohjaajien ohjaamissa ryhmissä harjoittelun tavoitteena on tukea selän terveyttä sekä omatoimista hoitoa, ja siksi ne soveltuvat erityisesti selkäoireisille henkilöille. Yhdistys liikuttaa suurta määrää väkimäärää: vuonna 2022 liikuntaryhmissä käyntikertoja kertyi kaikkiaan 5 455, joista naisten osuus oli 75 % (4 089 käyntiä) ja miesten osuus 25 %. Pelkästään miehille tarkoitetussa äijäjumpparyhmässä tehdään kuntopiirityyppistä lihaskunto-, tasapaino-, ketteryys-, ja liikkuvuusharjoittelua.

16 Hyvä Selkä 3/2023

Tuttujen selkäjumpparyhmien lisäksi tarjolla on seitsemän selkäystävällistä joogapilatesryhmää, kuusi vesijumpparyhmää, kolme kuntosaliryhmää ja näiden lisäksi muun muassa tasapaino- ja kehonhallinta-, rentous-/fasciaryhmiä, tanssillinen selkäryhmä, äitinaperojumppaa sekä pelkästään miehille tarkoitettu ”äijäryhmä”. Ryhmät sopivat eri kuntoisille henkilöille, harjoitteiden kuormitustaso valitaan ryhmäläisten mukaan eikä harjoituksissa ole vaikeita askelkuvioita eikä hyppyjä. Lisäksi olemme tavoittaneet ahkeria kotijumppaajia WhatsAppryhmissä sekä fysioterapeutin videoimilla jumppaohjelmilla Youtuben välityksellä.

Veden vastus lisää monipuolisesti liikkeen tehokkuutta, mutta vedessä raskaatkin liikkeet voivat tuntua kevyiltä. Veden noste tukee ja pehmentää liikkumista. Joogapilatesryhmät ovat muutaman viime vuoden aikana tulleet hyvin suosituiksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että varsinkin pilatesharjoittelu edistää keskivartalon hallintaa ja stabiliteettia, asennon hallintaa ja kehon tuntemusta. Kehon ja mielen harjoituksilla, kuten jooga- tai rentoutusharjoituksissa, liikkeet rytmitetään useimmiten hengitykseen, mikä tutkijoiden mukaan lievittää liikkeen pelkoa ja stressiä sekä auttaa kivun hallinnassa.

Mitkä ovat suosituimpia liikuntamuotoja?

Onko teillä uusia liikuntamuotoja tai ryhmiä tällä kaudella?

Vesijumpparyhmät ovat olleet vuosikausia erittäin suosittuja.

Tänä vuonna on perustettu uusia joogapilates- ja fasciaharjoitte-

Vesijumpparyhmät ovat olleet jo vuosikausia erittäin suosittuja.

luryhmiä, sillä aiemmin näihin ryhmiin on ollut tulossa enemmän osallistujia kuin mitä ryhmiin on mahtunut. Olemme myös laajentaneet toimintaamme LänsiTampereen kaupunginosiin sekä Tampereen lähikuntiin Pirkanmaan hyvinvointialueella, kuten Pirkkalaan ja Orivedelle.

Missä ryhmät kokoontuvat? Liikuntaryhmät kokoontuvat pääasiassa koulujen liikuntasaleissa tai kuntien ylläpitämissä sisäliikuntatiloissa tai kuntosaleissa, koska olemme yrittäneet pitää liikuntatiloista aiheutuvat kustannukset mahdollisimman alhaisina. Lisäksi olemme tehneet yhteistyötä Tampereella toimivien Lähitorien kanssa ja saaneet käyttää heidän tilojaan maksutta järjestäessämme liikuntaryhmiä. Järjestämme liikuntaryhmiä myös Lempäälässä, Nokialla ja Ylöjärvellä. Tampereen lisäksi toimintaamme kuuluvat lämminvesijumpat Kangasalalla, Nokialla ja Orivedellä. Vesijumpparyhmiimme osallistuvat maksavat erikseen uimahallin sisäänpääsymaksun liikuntaryhmän kausimaksun lisäksi. Valitettavasti Tampereen kaupungin uintimahdollisuuksista puuttuu potilasjärjestöille sopiva lämminvesiallas, ja siksi olemme varanneet lämminvesiallasta tarvitsevalle ryhmälle allasvuoron yksityisen toimijan tiloissa. Tämä erittäin suosittu ryhmä on ”ääriään myöten” täysi, vaikka kausimaksu onkin yhdistyksemme kallein.

Miten pääsee mukaan? Kotisivuiltamme tamselka.fi löytyy yksityiskohtaisemmat tiedot kaikista ryhmistä sekä niiden aikataulut, kausihinnat ja yhteyshenkilöt. Kotisivuilla on myös yleisiä ohjeita ja vinkkejä liikuntaryhmiin osallistujille sekä ilmoittautumisohjeet.

Ilmoitamme ryhmistä myös jäsentiedotteessamme, Facebookissa sekä muun muassa Aamulehden ”Meno”-osiossa ja Lähellä.fi-nettitiedotteessa. Ryhmiin voi ilmoittautua yhdistyksen liikuntavastaavalle tai suoraan kyseisen ryhmän ohjaajalle sekä yhteyshenkilöille, joiden yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme. Liikuntaryhmissä on mahdollista käydä myös kokeilemassa maksutta yhden kerran, jos ei ole varma, sopiiko kyseinen ryhmä itselle.

kuntajalkineita tai -tossuja, mutta esimerkiksi joogapilatesryhmissä voi olla pelkästään sukilla. Oma jumppa-alusta on hyvä jo hygieniasyistä. Koska moni oireilee tuoksuista, toivomme ettei jumppaan tullessa käytetä voimakkaita hajusteita. Vesiliikuntaryhmissä on peseytyminen ja hiustenpesu ennen altaaseen menoa välttämätöntä. Uimahallien tiloissa edellytetään laudeliinan käyttöä ja uima-asun puhtautta. Jos ei halua kastella hiuksia, on hyvä käyttää uimalakkia tai suihkumyssyä.

Kuka voi osallistua? Saako mukaan tuoda kaverin, joka ei ole jäsen?

Miksi kannattaa lähteä mukaan?

Liikuntaryhmiin voivat osallistua sekä yhdistyksen jäsenet että yhdistykseen kuulumattomat, kaikki ovat tervetulleita. Kausimaksu on hieman kalliimpi yhdistykseen kuulumattomille. Liikuntaryhmään voi tulla mukaan myös kesken kauden, jolloin hinta määräytyy jäljellä olevien kertojen mukaan. Liikunta tapahtuu aina omalla vastuulla. Ohjaaja neuvoo liikkeiden suositeltavan suoritustekniikan, jolloin harjoittelu on mahdollisimman turvallista.

Mitä varusteita tarvitaan? Liikuntaan kannattaa varustautua joustavalla vaatetuksella. Joissain ryhmissä on tarpeen pitää sisälii-

Selkämme ja koko kehomme tarvitsee monipuolista liikkumista ja liikettä sekä rentoutumista. Usein selkäkivun vuoksi monet pelkäävät liikkumista tai osallistumista liikuntaryhmiin. Yhdistyksemme ryhmiä ohjaavilla fysioterapeuteilla ja liikunnanohjaajilla on pitkä kokemus selkäryhmien parissa työskentelystä, joten ryhmiin on turvallista tulla mukaan. Kukaan muu ei voi pitää huolta selästäsi tai hoitaa selkääsi yhtä hyvin kuin sinä itse! Kysymyksiin vastasi varapuheenjohtaja Riitta Virenius Tampereen Seudun Selkäyhdistyksestä.

Kuvat: Henna Suvanen

Hyvä Selkä 3/2023

17

Tutkimustietoa

Koonnut: Satu Nieminen

Nuorella aikuisella leikkausta vaatinut kaularangan rappeuma vaikuttaa elämänlaatuun KAULARANGAN RAPPEUMIEN, kuten oireita aiheuttava välilevytyrän ja luisen kuluman eli spondyloosin, esiintyvyys lisääntyy iän myötä, mutta niitä tavataan myös nuorilla aikuisilla. Tuomas Hirvosen väitöskirjassa tutkitaan sitä, mikä on pitkäaikaisennuste kaularangan rappeumien vuoksi alle 40-vuotiaana leikatuilla henkilöillä. Valtaosalla kaularangan rappeumien aiheuttamat oireet paranevat itsestään ajan myötä, suurin paraneminen tapahtuu yleensä ensimmäisen 4–6 kuukauden aikana. Joskus tarvitaan kuitenkin leikkaushoitoa. Yleisin leikkausmenetelmä on luudutusleikkaus, jossa lyhyen viillon kautta poistetaan rappeutunut välilevy ja spondyloosi ja kyseinen nikamaväli luudutetaan eli jäykistetään. Liike kyseisessä nikamavälissä loppuu tai ainakin vähenee merkittävästi. Leikkauksen on arveltu muuttavan viereisten nikamavälien kuormitusta ja kiihdyttävän niiden rappeutumista. Tämän merkitys korostuu, kun kyse on nuorista potilaista. Vaihtoehtoisena menetelmänä 2000-luvun aikana on yleistynyt välilevyproteesin käyttö. Sen sijaan että väli jäykistettäisiin, nikamaväliin laitetaan

Kuva: Freepik

proteesi. Proteesi säilyttää nikamavälin liikkeen ja on ajateltu, että tämä vähentää muihin nikamaväleihin kohdistuvaa kuormitusta ja siten voisi pienentää riskiä rappeumien muodostumiseen. Menetelmä soveltuu erityisesti nuorten potilaiden leikkauksiin. Tutkimuksen mukaan nuorena aikuisena leikattujen elämänlaatu oli pitkäaikaisseurannassa huonompi kuin vastaa-

valla samanikäisellä väestöllä keskimäärin. Potilaiden niska-hartiaseudun oireet jatkuivat, joskin ne olivat melko lieviä. Leikattujen potilaiden työllisyysaste oli samankaltainen kuin muulla väestöllä, eli he säilyttivät työkykynsä niskaoireista huolimatta. 13 prosenttia joutui uusintaleikkaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja kymmenellä prosentilla uusintaleikkaus tehtiin viereisiin väleihin.

Tekoäly auttaa tunnistamaan selkäkivun pitkittymiseen liitettyjä riskitekijöitä SUURIN OSA SELKÄKIVUSTA on hyvänlaatuista kipua, jolle ei ole osoitettavissa selvää syytä. Selkäkipu on useimmiten myös lyhytaikaista, mutta noin 20–25 % selkäkivuista pitkittyy, kestäen yli 3 kuukautta. Pitkäaikaisen selkäkivun on todettu liittyvän erilaisiin riskitekijöihin. Linda Nieminen tuotti väitöstutkimuksessaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla ajankohtaista tietoa näistä tekijöistä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oli tunnistettavissa yhteensä 45 erilaista pitkäaikaisen selkäkivun riskitekijää. Näitä olivat muun muassa huomattava 18 Hyvä Selkä 3/2023

ylipaino, tupakointi, kova kipu ja sen säteily yläselkään sekä fyysinen työ, jossa on hankalia työasentoja, raskaiden taakkojen nostamista tai tärähdyksiä. Kivun pitkittymisen riskiä lisäsivät myös masennus, ahdistus ja katastrofointi. Tuki työssä, hyvä elämänlaatu ja fyysinen aktiivisuus osoittautuivat kivun pitkittymiseltä suojaaviksi tekijöiksi. Kipuun vaikuttavien riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta kuntoutus pystytään räätälöimään kunkin potilaan tilanteen ja tarpeen mukaiseksi. Väitöstutkimuksessa kehitettiin menetelmiä, miten näitä tekijöitä voitaisiin

paremmin huomioida terveydenhuollossa. Tekoäly opetettiin tunnistamaan kivun pitkittymiseen linkittyviä tekijöitä ja toimintarajoitteita terveydenhuollon ammattilaisten kirjaamista potilaskertomusteksteistä. Kehitetty menetelmä nopeuttaa potilaskertomustekstien lukemiseen käytettyä aikaa ja auttaa ymmärtämään ihmisen toimintakykyä laaja-alaisesti. Lisäksi tutkimuksessa suunniteltiin Pirkanmaalla perusterveydenhuollon ja työterveyden hoitopolkuja huomioimaan paremmin tunnistetut yksilölliset kivun pitkittymisen taustatekijät.

Tutkimustietoa Tutkimuksen mukaan tupakointi lisäsi merkittävästi riskiä uusintaleikkaukseen. Tupakointi onkin todettu välilevyjen rappeutumisen riskitekijäksi, ja se lisää myös leikkauskomplikaatioiden riskiä. Lisäksi ennen ensimmäistä leikkausta todettu selkäytimen puristustila oli uusintaleikkauksen riskitekijä. Seurannassa potilailla, joiden alkuperäinen ensisijainen diagnoosi oli spondyloosi, elämänlaatu oli huonompi verrattuna potilaisiin, jotka oli leikattu välilevytyrän takia. Onkin mahdollista, että osalla potilaista oireiden jatkuminen ja uusintaleikkauksen tarve johtuu korkeammasta geneettisestä taipumuksesta rappeumamuutoksien muodostumiselle. Välilevyproteesimenetelmällä leikattujen ja perinteisemmällä luudutusmenetelmällä leikattujen ryhmien välillä ei tutkimuksessa ilmennyt merkitseviä eroja. Aineiston pienuuden ja menetelmän verrattain lyhytaikaisen käytön vuoksi tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia välilevyproteesin vaikutuksesta pitkällä aikavälillä.

Hirvonen, Tuomas (2023) Long-term prognosis and health-related quality of life of young adults after anterior cervical discectomy and fusion. Helsingin yliopiston väitöskirjat. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8832-8

Tuotoksena syntyi vuokaavio, jonka avulla oikeat ammattilaiset ohjautuvat mukaan prosessiin potilaan tarpeiden mukaisesti ja moniammatillista työskentelyä pystytään paremmin hyödyntämään potilaan hoidossa.

Nieminen, Linda (2023) Decision Support for Tailored Biopsychosocial Rehabilitation: In Non-specific Low Back Pain. Tampereen yliopiston väitöskirjat. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-2851-1

Kognitiivinen funktionaalinen terapia parantaa toimintakykyä henkilöillä, joilla on ollut pitkäaikaista alaselkäkipua LÄÄKETIETEEN AIKAKAUSILEHTI Lancetissa julkaistussa tutkimusartikkelissa selvitetään kognitiivisen funktionaalisen terapian (Cognitive functional therapy CFT) vaikutuksia pitkäaikaista alaselkäkipua kokevilla henkilöillä verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Kognitiivinen funktionaalinen terapia (CFT) on lähestymistapa, jossa pyritään huomioimaan yksilön kipuun ja toimintakyvyn alenemiseen vaikuttavia ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja. Tutkimuksen koehenkilöt jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä sai tavanomaista hoitoa, joka tarkoitti vapaavalintaista hakeutumista terveydenhuollon ammattilaisen tarjoamaan hoitoon. Tutkimuksessa ei määritelty tarkemmin, millaiseen hoitoon heidän tulisi hakeutua, eikä niiden kuluja korvattu heille. Kaksi ryhmää sai CFT-menetelmän mukaista kuntoutusta. Toisessa CFT-ryhmässä hyödynnettiin lisäksi biopalautetta antavaa laitetta, joka antoi tietoa alaselän asennoista ja liikkeistä. Osallistujille kerrottiin tutkimuksen vertaavan tavanomaista hoitoa kahteen näyttöön perustuvaan menetelmään. CFT-menetelmää tutkimuksessa tarjoavat fysioterapeutit koulutettiin menetelmän käyttöön asiakastyössä. Asiakaskäynnit alkoivat alkuhaastattelulla ja tutkimisella. Tavoitteena oli tehdä yksilöllinen suunnitelma, joka muodostui kolmesta osasta. Ensiksi asiakkaan kivun selittämisestä huomioiden eri tekijät: asiakkaan ajatukset, tunteet, sosiaaliset tekijät sekä käyttäytyminen (kuten aktiivisuuden välttäminen ja huonot unitottumukset). Muokattavissa olevat tekijät tunnistettiin keinoiksi vaikuttaa kipuun ja toimintakykyyn. Toiseksi asiakasta altistettiin asteittain liikemalleille ja aktiviteeteille, jotka koettiin ki-

vuliaiksi, vaarallisiksi tai vältettäviksi. Kolmantena osana olivat elämäntapamuutokset, joihin saattoi kuulua fyysisen aktiivisuuden lisäämistä, riittävä unen varmistamista, ravinnon huomiointia, stressin hallintaa tai sosiaalisen aktiivisuuden lisäämistä. Molemmissa CFT-menetelmää käyttäneissä ryhmissä havaittiin merkitsevää toimintakyvyn parantumista ja toimintarajoitteiden vähenemistä, joka säilyi vielä vuoden kohdalla. Merkitsevää hyötyä CFT-menetelmässä biopalautetta antavasta laitteesta ei tutkimuksen perusteella ollut. Muutos CFT-ryhmissä oli merkitsevästi suurempaa kuin tavanomaista hoitoa saaneessa kontrolliryhmässä. On kuitenkin huomioitava, että osallistujat tiesivät mihin ryhmään he kuuluivat, mikä saattoi vaikuttaa ennakkoasenteeseen. Kontrolliryhmäläisten luottavaisuus kuntoutuksen toimimiseen oli heikompi. Kontrolliryhmässä saatu hoito oli lisäksi vähäisempää ja vaihtelevaa. Tyypillisesti heillä oli kuntoutuskäyntejä kolme, kun CFTryhmässä käyntimäärä oli tyypillisesti seitsemän. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että CFT-menetelmä toimii pitkäaikaista alaselkäkipua kokevien henkilöiden toimintakyvyn edistämisessä ja toimintarajoitteiden lieventämisessä ja menetelmä on mahdollisesti kustannustehokas. Kent, P. et al. (2023) Cognitive functional therapy with or without movement sensor biofeedback versus usual care for chronic, disabling low back pain: a randomized, controlled, three-arm, parallel-group, phase 3, clinical trial. The Lancet, 401 (10391), 1866-1877. DOI: 10.1016/s0140-6736(23)00441-5.

Hyvä Selkä 3/2023 19

Kuva: Freepik

Hyvä selkäleikkaukseen valmistautuminen edistää toipumista

SUURIN OSA selkäkipuisista potilaista kana potilas saa hoitohenkilökunnalta Vain harvan selei tarvitse oireisiinsa leikkaushoitoa, sil- suullisen sekä kirjallisen ohjeistuksen lä kaikkia selkäoireita ei voida helpottaa leikkaukseen valmistautumisesta. Selkäpotilaan oireet leikkaushoidolla. Selkäleikkauksen ta- käleikkaukseen valmistautumisessa on vaativat leikkausta. vallisimmat syyt ovat välilevytyrä, sel- tärkeää noudattaa tarkasti hoitavan ykkäydinkanavan ahtaus ja selän nikamien sikön antamia ohjeita. Mutta kun leikkavirheasennot. Leikkausta harkitaankin tilanteissa, joissa konservatiivinen ukseen päädytään, usein eli ei-leikkauksellinen hoito ei helpota oi- Terveelliset elintavat reita, potilaalla on joko pitkittynyttä tai leikkaukseen siihen on hyvä sietämätöntä kipua voimakkaasta kipu- valmistautumisen lääkityksestä huolimatta tai alaraajoissa perustana valmistautua esiintyy etenevää voimaheikkoutta. etukäteen ja näin Jos selkäleikkaukseen päädytään, vaa- Terveellisten elintapojen noudattaminen tii se leikkaukseen tulijalta huolellista on tärkeää ennen selkäleikkausta. Esiedistää leikkauksen valmistautumista. Suunniteltua selkä- merkiksi monipuolinen ja terveellinen edeltääkin usein potilaan oh- ruokavalio vahvistaa elimistön vastustusonnistumista ja siitä leikkausta jauskäynti leikkauksesta vastaavassa hoi- kykyä sekä edistää leikkauksen jälkeistä toyksikössä tai tarvittaessa ohjaus voi- toipumista ja leikkaushaavan paranemistoipumista. daan antaa puhelimitse. Ohjauksen ai-

20 Hyvä Selkä 3/2023

ta. Terveellisessä ruokavaliossa säännöl-

linen ateriarytmi on olennainen tekijä. Lisäksi ruokavalion tulisi sisältää riittävästi esimerkiksi proteiinia sekä erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Ravitsemuksen ohella säännöllinen ja monipuolinen liikunta on avainasemassa selkäleikkaukseen valmistautumisessa. Hyvän yleis- ja lihaskunnon ylläpitäminen tarjoaa apua selän oireisiin, minkä vuoksi kevyt liikunta onkin suositeltavaa selkäkivusta huolimatta. Tyks Orton Selkäkeskuksen fysioterapeutin Hilkka Palosaaren mukaan selkäleikkaukseen valmistautuvan on tärkeää jatkaa harrastuksiaan ja arkitoimintojaan mahdollisuuksien mukaan, kuitenkaan selän oireita liikaa provosoimatta. – Kaikki iloa ja hyvää oloa tuottava liikunta on sallittua ennen leikkausta. Tauotukseen on kuitenkin hyvä kiinnittää erityistä huomiota, mikäli henkilöllä on kipuja. Myös kipuja lieventäviä liikkeitä ja asentoja on hyvä hyödyntää päivän aikana, Palosaari muistuttaa. Mahdollisimman hyvän terveydentilan ylläpitäminen on tärkeää ennen leikkausta. Pitkäaikaissairaudet on huolehdittava hoitotasapainoon, sillä sairauksien hyvä hoitotasapaino vähentää leikkaukseen liittyviä riskejä sekä edistää leikkauksen jälkeistä toipumista. Myös ihon kuntoon on syytä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi ihon haavaumat ja tulehtuneet ihottumat selän leikkausalueella sekä sen ympäristössä voivat olla este leikkauksen toteuttamiselle, sillä ne kasvattavat leikkausalueen tulehdusriskiä. Helposti hankautuvien ja hautuvien ihoalueiden, kuten kainaloiden, nivusten, rinnan alusten sekä varpaiden välien kuntoon tulee kiinnittää myös huomiota. Selkäleikkausta ennen suositellaan usein käyntiä hammaslääkärillä suun ja hampaiden kunnon varmistamiseksi, sillä esimerkiksi ientulehduksesta peräisin olevat bakteerit kasvattavat riskiä leikkauksen jälkeiselle tulehdukselle.

”Terveellisten elintapojen noudattaminen on tärkeää ennen selkäleikkausta.” leikkausta. Tupakointi kasvattaa leikkaukseen liittyviä riskejä. Se esimerkiksi altistaa hengitystieongelmille selkäleikkauksen aikana sekä lisää veritulppariskiä elimistössä. Lisäksi tupakointi heikentää elimistön puolustuskykyä, lisää leikkaushaavan tulehdusriskiä ja hidastaa leikkaushaavan paranemista. Tupakoinnilla on myös kipua lisäävä vaikutus, joten se voi vaikuttaa leikkauksen jälkeiseen kivun kokemiseen. Tupakoinnin on todettu heikentävän lisäksi luun luutumista, mikä puolestaan voi hidastaa leikkauksen jälkeistä toipumista. Myös alkoholin käyttö tulee lopettaa ennen selkäleikkausta. Leikkausta edeltävä runsas alkoholin ja muiden päihteiden käyttö lisää leikkaukseen liittyviä riskejä sekä altistaa leikkauksen jälkeisille tulehduksille. Lisäksi alkoholin käyttö voi aiheuttaa vaarallisia yhteisvaikutuksia leikkauksen jälkeisen kipulääkityksen kanssa. Leikkausta edeltävä runsas alkoholin käyttö pidentää sairaalassaoloaikaa, ja vieroitusoireet hidastavat leikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

”Kaikki iloa ja hyvää oloa tuottava liikunta on sallittua ennen leikkausta.” Veren hyytymiseen vaikuttavat valmisteet, kuten omega-3-rasvahapot, kalaöljyvalmisteet ja erilaiset luontaistuotteet voivat kasvattaa leikkaukseen liittyvää verenvuodon riskiä, jonka vuoksi niiden käyttö on tauotettava ennen leikkausta. Näiden valmisteiden sekä säännöllisen lääkityksen tauottaminen ohjeistetaan leikkauksesta vastaavassa yksikössä.

Tupakointi lisää leikkaukseen liittyviä riskejä

Leikkauksen jälkeisten arjen toimintojen Huolellisessa selkäleikkaukseen valmis- suunnittelu alkaa jo ennen tautumisessa pyritään minimoimaan leikkausta kaikki mahdolliset riskitekijät. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että kaikki tupakkatuotteet – myös sähkötupakka ja nuuskan käyttö – lopetetaan hyvissä ajoin ennen

Leikkauksen jälkeiseen toipilasaikaan liittyviä arjen toimintoja kannattaa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen jo ennen sel-

käleikkausta. On hyvä miettiä, millaista apua mahdollisesti tarvitsee selkäleikkauksen jälkeen, vaikkapa kodin ulkopuolella tapahtuviin asiointeihin, kuten kaupassa käyntiin. Palosaari nostaa esille lisäksi perheenjäsenten ja lemmikkien huomioimisen. Hän kehottaa keskustelemaan avun tarpeesta esimerkiksi pienten lasten hoitoon liittyvissä asioissa sekä lemmikkien ulkoilutuksien järjestämiseksi. – Perheenjäseniltä, ystäviltä ja muilta läheisiltä on suositeltavaa pyytää rohkeasti apua, Palosaari kannustaa. Jos läheisten tukea ei ole saatavilla, kannattaa kääntyä oman terveyskeskuksen sairaanhoitajan puoleen. Myös väliaikaisia kotihoidon palveluita voi miettiä omien arjen toimintojen turvaamiseksi. Turvallinen kotiympäristö luo perustan sujuvalle kuntoutumiselle leikkauksen jälkeen. Palosaaren mukaan pienemmästä selkäleikkauksesta toipuva henkilö voi palata omaan kotiinsa huoletta. – Mikäli liikkumisen ja arjen toimintojen suhteen on ollut haasteita jo ennen selkäleikkausta, on tärkeää huolehtia kodin helppokulkuisuus kuntoon hyvissä ajoin ennen leikkausta. Tärkeää on esimerkiksi huolehtia riittävästä tilasta turvallisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Kuitenkaan pitkäaikaisia ratkaisuja ei usein tarvita kodin esteettömyyttä ajatellen, Palosaari muistuttaa. Apuvälineiden tarve ja hankinta mietityttävät monesti selkäleikkaukseen tulijaa. Palosaaren mukaan suurin osa selkäleikkaukseen tulevista potilaista ei tarvitse apuvälineitä. Niiden tarve ennen ja jälkeen selkäleikkauksen riippuu kuitenkin potilaan lähtötilanteesta. – Apuvälineiden tarve kartoitetaan aina yksilöllisesti ja hoitavan yksikön ammattilaiset ohjeistavat apuvälineiden hankinnasta. Ennen selkäleikkausta apuvälineitä voi vuokrata apuvälinelainaamosta esimerkiksi liikkumista tukemaan sekä sukkien pukemista tai tavaroiden poimintaa helpottamaan. Joissakin hoitavissa yksiköissä apuvälineet saa tarvittaessa mukaan leikkauksen jälkeen osastolta, Palosaari kertoo.

Teksti: Anna Ellonen sairaanhoitaja (AMK), gerontologian ja kansanterveyden maisteriohjelman opiskelija Jyväskylän yliopistosta

Hyvä Selkä 2/2023

21

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Mikä ihmeen selkärekisteri? SUOMESSA ON kymmeniä terveydenhuollon laaturekistereitä, joista THL ylläpitää yhdeksää. Yksi niistä on selkärekisteri. Mistä selkärekisterissä on kysymys, mitä tietoja siihen kerätään ja mihin kansallisia rekistereitä tarvitaan? Kysymyksiin laaturekistereistä vastasi ylilääkäri Jonna Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Mitä ovat terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit? Terveydenhuollon laaturekisterien tietojen avulla seurataan ja parannetaan hoidon laatua. Kuhunkin laaturekisteriin kerätään tietystä asiakas- tai potilasryhmästä tietoja, joista tehdään asiantuntijoiden suunnittelemia analyysejä. Analyysien tuloksista päätellään, miten hoidossa on onnistuttu esimerkiksi hyvinvointialueittain tai sairaaloittain ja kehitetään hoitoa paremmaksi. Suomessa on olemassa kymmeniä laaturekistereitä, joista moni on sairaalakohtainen. THL:ssa käynnistyi lakiin perustuva kansallinen laaturekisteritoiminta vuoden 2023 alussa. THL ylläpitää tällä hetkellä yhdeksää kansallista terveydenhuollon laaturekisteriä. Yksi niistä on selkärekisteri, jolla seurataan ja arvioidaan tällä hetkellä selkäleikkausten tuloksia.

to ja voimakkuus, kipulääkityksen tarve, leikkausaika, selkärangan kohta, jota on leikattu, leikkaukseen liittyneet mahdolliset ongelmat sekä elämänlaatu ennen selkäleikkausta ja sen jälkeen.

Mihin laaturekisterejä tarvitaan? On tärkeää varmistua siitä, että maamme terveydenhuollon hoitotulokset ovat hyviä ja että hoito toteutuu yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Tätä varten tarvitaan riittävän tarkkaa tietoa potilasryhmäkohtaisesti. Tuloksia pitää myös voida vertailla eri alueiden välillä. Tämän vuoksi kerättävien tietojen pitää olla koko maassa samalla tavalla määriteltyjä ja ne pitää analysoida samalla tavoin. Laaturekisteritoiminnassa varmistetaan tämän toteutuminen. Lisäksi THL:n laaturekistereissä huolehditaan siitä, että niiden tuomaa tietoa todella käytetään hoidon laadun parantamiseen. Tämä tapahtuu esimerkiksi julkaisemalla hoitotuloksia verkossa ja terveydenhuollon ammattilaisten lehdissä sekä sote-ammattilaisille tarkoitetuissa vertaiskehittämistilaisuuksissa. Niissä ammattilaiset kokoontuvat yhdessä tarkastelemaan hoitotuloksia ja miettimään keinoja kehittää hoitoa entistä paremmaksi.

Millaista tietoa selkärekisteriin kerätään?

Mitkä ovat selkärekisteristä saadut keskeisimmät Selkärekisteriin kerätään lääkärien ja hoitajien sairaaloissa tallentamaa tietoa tulokset? aikuisista selkäleikkauspotilaista. Rekisteriin kootaan myös tietoja potilaiden täyttämistä vointikyselyistä, joten niihin vastaaminen on tärkeää hoidon laadun kehittämiseksi. Tällä hetkellä 20 sairaalaa lähettää tietoja selkärekisteriin. Sairaaloista kerättyjä tietoja täydennetään muilla viranomaisten keräämillä tiedoilla esimerkiksi eläkkeistä ja kuntoutuksesta. Selkärekisteriin kerättävien yksittäisten tietojen lista on pitkä. Näitä tietoja ovat esimerkiksi hoitava sairaala, selkäsairauden diagnoosi, selkäkivun kes22 Hyvä Selkä 3/2023

Suomessa tehtiin vuonna 2021 lähes 9 000 selkäleikkausta. Selkärekisterin ensimmäiset julkaistut raportit kuvaavat leikkauksen aikaisia haittatapahtumia sekä lannerangan välilevynpullistumapotilaiden alaraajakivun voimakkuutta ennen leikkausta ja 12 kuukautta leikkauksen jälkeen. Ilahduttavasti tulokset osoittavat, että leikkauksissa ilmenevät haittatapahtumat ovat hyvin harvinaisia eikä niiden määrässä näytä olevan merkitseviä eroja eri sairaaloiden välillä. Sairaaloista raportoidaan tietoja hyvin, vaikka joilla-

kin sairaaloilla osa tiedoista vielä puuttuu. Tietojen puuttuminen on tavallista varsinkin laaturekisteritoiminnan alkuvaiheessa. Tuloksista nähdään, että lannerangan välilevynpullistumapotilaat ovat hyvin kivuliaita ennen leikkausta. Kipu on merkittävästi lievempää vuoden kuluttua leikkauksesta riippumatta hoitavasta sairaalasta, joten tämänkin perusteella leikkausten tulokset vaikuttavat hyviltä. Rekisterin tulosraportit päivitetään tämän vuoden aikana ja jatkossa rekisteri raportoi myös muita tietoja.

Miten laaturekisteritoiminta jatkuu? THL:n yhdeksän laaturekisteriä päivittävät tietonsa ja tuloksensa vähintään kerran vuodessa eli hoidon laatua seurataan järjestelmällisesti. Jatkossa toiminnan kehittyessä tietoja tullaan päivittämään nykyistä useammin. Jokaisessa laaturekisterissä mietitään jatkuvasti myös uusia seurattavia tulostietoja ja kehitetään tietojen keräämistä sekä jalostamista luotettaviksi hoitotuloksiksi. Laaturekistereissä ja koko laaturekisteritoiminnassa on vielä paljon kehitettävää. Tavoitteena on saada kerättyä rekistereissä tarvittavaa hyödyllistä ja luotettavaa tietoa mahdollisimman vaivattomasti. Oleellisen tärkeää on, että hoitotulostietoja käytetään säännöllisesti hoidon laadun ja tehokkuuden parantamiseen, jotta rekistereihin kootut tiedot hyödyttävät potilaita ja kansalaisia. Voit lukea lisää selkärekisteristä: https://repo. thl.fi/sites/laaturekisterit/selkarekisteri.html

LUKUNURKKA

Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa PLANETAARINEN RUOKAVALIO & elämäntapa -kirja sisältää tutkimustietoa planetaarisesta terveydestä, mutta se on kirjoitettu hyvin käytännönläheisestä näkökulmasta. Planetaarinen terveys on Lancet-tiedelehden ja Rockefeller-säätiön vuonna 2015 luoma käsite, jolla pyritään tuomaan esille ihmisten terveyden ja luonnon tilan riippuvuutta toisistaan. Kirja korostaa sitä, että voimme elämänvalinnoillamme vaikuttaa ympäristön tilaan ja terveyteemme. Samoilla keinoilla voidaan ratkaista ilmastonmuutosta, luontokatoa ja kansanterveysongelmia. Näkökulma on monessa kohtaa yksilön valinnoissa: miten liikumme, asumme ja syömme. Kirjan ensimmäinen kolmannes antaa perustietoa planetaarisesta terveydestä ja elämäntavasta. Esille nousevat myös luonnon terveysvaikutukset ihmiseen. Luontoympäristössä oleskelun hyvinvointivaikutuksiin kuuluu mm. stressin lievittyminen, aivokuoren toiminnan rauhoittuminen ja kiputuntemusten helpottuminen, elimistön mikrobitasapainon parantuminen, immunologisten häiriöiden vähentyminen ja verenpaineen lasku. Mukana on lisäksi tutkimus-

tietoa luonnon liikuntaan innostavasta vaikutuksesta. Toinen kolmannes kertoo tarkemmin planetaarisesta ruokavaliosta. Siinä terveyden edistämisen lisäksi tavoitteena on turvata ruuan riittävyys maailmanlaajuisesti ja vähentää ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Planetaarinen ruokavalio on kasvisvoittoinen, mutta eläinkunnan tuotteitakin voi syödä. Kirjoittajat korostavat joustavuutta, ruokavalion voi toteuttaa monella tavoin. Keskeistä on myös ruokahävikin vähentäminen. Kirjassa onkin vinkkejä tähteiden käyttöön sekä sesongin huomiointiin ruokailussa. Viimeinen kolmannes sisältää ruokaohjeita. Selkeiden reseptien lisäksi mukana on vinkkejä, miten eri raakaaineita voi korvata toisilla tai tehdä ohje hieman toisin. Ruokaohjeissa löytyy perinteisiä suomalaisen kotikeittiön ruokia sekä maailmalta inspiraatiota saaneita ruokalajeja. Reseptit ovat ehkä hieman yllätyksettömiä, mutta niiden kokeilemiseen ei peruskotikokilla ole suurta kynnystä. Reseptit sisältävät tuttuja ruokaaineita, jotka löytyvät lähikaupasta. Turhaa kikkailua niissä ei ole. (SN)

Hanna Haveri, Soili Soisalo ja Eeva Voutilainen: Planetaarinen elämäntapa & ruokavalio. Kustannus Oy Duodecim, 2023.

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi? SELKÄLIITTO ON yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa edistänyt suomalaisten selkäterveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia jo 35 vuoden ajan. Voit tukea toimintaamme tekemällä lahjoituksen. Käytämme lahjoitusvarat selkä- ja niskaoireiden itsehoitomateriaalin tuottamiseen, selkä- ja niskaoireiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien neuvonnan ja ohjauksen järjestämiseen sekä selkäyhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksilla. Lahjoita haluamasi summa Selkäliiton keräystilille tilinumero: FI26 8146 9710 1372 08 viite: 12700

Tue toimintaamme ja edistä suomalaisten selkäterveyttä. Lämmin kiitos!

Lämmin kiitos tuestasi! Keräyslupa: RA/2021/1504 (koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta)

Lue lisää: selkakanava.fi/lahjoita Hyvä Selkä 3/2023 23

MINÄ JA SELKÄ

Arttu Peltola:

Kun ammattilaisen selkä prakaa paremmin, käymään koulussa, lähikaupassa ja hoitamaan päivittäisiä askareita. Pyysin myös lähetteen fysioterapiaan, ja se oli selkeä toinen edistysaskel selkäni kuntoutuksessa. Ensimmäiselle fysioterapiakäynnille mennessä minulla oli vielä kyynärsauvat apuna, mutta viiden käynnin jälkeen pystyin kävelemään ilman apuvälineitä. Fysioterapeuttini käsitteli lantion seutua ja lisäksi teimme keskivartaloa ja lantionaluetta vahvistavia harjoitteita. Siinä kohtaa olin hyvin tyytyväinen, mihin olimme päässeet.

Yksi askel taakse, kaksi eteen SELKÄKIPUNI ALKOIVAT 2015 kesällä eräänä aamuna vessakäynnin jälkeen, kun menin keittiöön. Jalkani menivät yhtäkkiä alta ja minun piti ottaa tukea keittiön tasosta, että pysyn pystyssä. Ajattelin, että tarvitsee varmaan ottaa muutama päivä tässä iisimmin ja antaa selän levätä. Olin siinä kohtaa viimeistä vaille fysioterapeutti ja minulla oli keinoja selkäkivun hoitamiseen – tai ainakin niin luulin. Käytin kylmää, lämpöä, särkylääkettä, piikkimattoa, venyttelin, putkirullasin ja jumppasin. Kyytiä saivat niin lonkan koukistajat, takareidet ja pakarat sekä alaselkä. Kipu ei kuitenkaan alkanut helpottaa ja kävin ensimmäisen kerran lääkärissä pari viikkoa kestäneiden kipujen jälkeen. Sain kipu- ja tulehduskipulääkereseptin oireisiin. Keskustelimme myös fysioterapiassa käymisestä. Kerroin olevani viitta vaille valmis fysioterapeutti ja kerroin mitä olen tehnyt selkäkivun eteen, ja totesimme, ettei fysioterapia anna minun kohdallani lisää. Lääkäri totesi, että minulla on hyvänlaatuinen selkäkipu ja sen pitäisi mennä ajan kanssa

pois. Jatkoin jumppia ja kipulääkkeiden avulla liikkuminen ja olo hieman helpottuivat ja päivittäiset askareet sujuivat hieman paremmin. Vaikka yritin olla aktiivinen ja liikkua kivun rajoissa sekä venytellä ja vahvistaa selkää, kipu ei tuntunut helpottavan. Kävin kaupungin apuvälinelainaamosta hakemassa kyynärsauvat helpottamaan liikkumistani, sillä en pystynyt olemaan pystyasennossa kymmentä minuuttia pidempää.

Käänne parempaan Selkäkipuni oli jatkunut jo parisen kuukautta ja minulla oli ollut parempia sekä huonompia jaksoja. Selkäkipuni pahenivat kuitenkin kesälomareissun aikana ja söin opioidipohjaisia kipulääkkeitä ja lihasrelaksantteja. Akuuttikäynnin jälkeen päätin mennä uudestaan lääkärille, koska en halunnut syödä pitkään vahvoja kipulääkkeitä. Vahvat kolmiolääkkeet vaihdettiin tulehduskipulääkkeeseen, jota käytetään mm. selkärankareuman hoidossa. Se oli minulle suunta parempaan ja pystyin sen avulla liikkumaan

Tammikuussa 2016 olin juuri valmistunut fysioterapeutiksi ja perustamassa fysioterapiayritystä, kun messuviikonlopun jälkeisenä tiistaina selkäkipu paheni uudelleen. Pystyin vaivoin kävelemään kotiin noin 1,5 km. En saanut seuraavalle aamulle akuuttiaikaa julkiselle, joten päätin mennä yksityiselle. Noin 500 euron magneettikuvauksen jälkeen diagnoosini oli kookas välilevyn pullistuma L5-tasolla. Muistan hyvin minua hoitaneen lääkärin sanat: “Olet sen verran nuori, ettei sinua kannata leikata, eli aktiivista kuntouttamista.” Ajattelin, että minun on vain laitettava selkäni itse kuntoon. Selkäkipu on ollut minulle opettavainen koulu. Oma selkäkipukokemukseni on auttanut minua ymmärtämään, kuinka monimutkaisesta ja monitahoisesta vaivasta voi olla kyse. Olen moneen muuhun nähden ollut etulyöntiasemassa oman ammattini kautta, sillä tiedän, miten selkäkivun voi saada haltuun ja miten selkää voi vahvistaa, jotta se kestää arkea. Onneksi pystyn käyttämään tätä osaamistani omassa työssäni, joka päivä.

Haluatko kertoa tarinasi lehden Minä ja selkä -palstalla? Ota yhteyttä hyvaselka@selkaliitto.fi. 24 Hyvä Selkä 3/2023

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä. Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut Tilaa itsellesi tai lahjaksi. Tilaukset: selkäkauppa.fi

Fleeceliivi Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa. Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.

Hinta 28 € + toimituskulut Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti Suomen kesässä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.

Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi. Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com www.kantaselka.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (24 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.fi Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Sirpa Kaupinsalo (pj), 050 3487 442, kaksonen51@gmail.com Sinikka Muttilainen (siht.), 050 3456 440, sinikkamuttilainen@gmail.com Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Merja Koivu (siht.), 050 577 5837, https://sataselka.webnode.fi/ Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Aarne Heikkilä (pj), 0400 661 682, aarne.heikkila@netikka.fi Hilkka Talvitie (siht.), 050 3273 656, hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 742 9325, stangbrita@gmail.com Tukihenkilö Katri, tekstiviesti puh. 0400 017 679 tai tukihenkilö Helvi, tekstiviesti 050 321 6046 tai yhteydenottopyyntö nettisivujen kautta. www.salpausselat.fi Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Rauli Koski (siht.), 044 309 2937, raulikoski@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Leena Salmela (siht.), 040 557 6741, leena_salmela@kolumbus.fi 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (27 €) Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.lähellä.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

SELKÄLIITON MAKSUTON SELKÄNEUVONTA Tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 p. 050 465 7884 26 Hyvä Selkä 3/2023

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset Liikuntaryhmien syyskausi alkaa maanantaina 4.9. Tarjonnasta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, sekä seniorijumppaa. 35 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Lisätietoa ja ilmoittautuminen joko kotisivuillamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201. Maksuttomat etäjumpat käynnistyvät 5.9. Zoomissa. Etäselkäjumpat keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–11.30 ja etäpilates tiistaisin klo 11–11.45. Selkäillat käynnistyvät Helsingissä ja Espoossa syyskuussa. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Helsingin selkäilta Kampin palvelukeskuksessa ti 5.9. klo 17.30–19.30. Luennoimassa NLP-trainer Teppo Ali-Mattila, aiheena ”Mielen mahdollisuudet – voimavarat ja ratkaisukeskeisyys mielen ja kehon hyvinvoinnin perustana”. Espoon selkäilta Leppävaarassa, Sellon kirjastossa, ke 13.9. klo 17.30–19.30. Luennoimassa ravitsemusasiantuntija Niina Kuusisto, aiheena ”Ravinto, liikunta ja kehon matala-asteinen tulehdus”. Nettijumppia tulossa myyntiin syyskuussa! Jumppavideoiden avulla voit harjoitella pilatesta ja selkäjumppaa kotona. Lisätietoa kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi. Syyskokous to 23.11. klo 18. Esityslistalla sääntömääräiset asiat, kuten hallituksen jäsenien valinta, toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodelle 2024. Kokouspaikkana yhdistysten toimisto, Oltermannintie 8, Helsinki. Tarjoilun varaamisen vuoksi ilmoittauduthan etukäteen p. 044 360 0201 tai kotisivujemme kautta www.selkayhdistykset.fi. Lisätietoa toiminnasta löydät kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Heinolan Seudun Selkäyhdistys Liikunnat alkavat 4.9. Käsityökerho alkaa 13.9. klo 13.00. Jatkuu joka toinen viikko. Lukupiiri aina kuukauden viimeinen torstai klo 14.00. Selkäilta 3.10. klo 18. Aihe vielä auki. Tulossa konserttimatka Mikkeliin 4.11.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys SYKSYN JUMPAT ma 4.9. alkaen. Reipas fysiokimppajumppa ma 18.45–19.45, Mika Leskinen, Uimahallin liikuntasali. Vesijumppa ti 18.30–19.15 (12.9. alkaen), Maikki Lähteenmäki, Uimahalli HML. Passeli fysiokimppajumppa ke 18.00–19.00, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali. Venyttelyjumppa pe 16.00–17.00, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali. Syksyn jumppiin ilmoittaudutaan uuden syksyllä käyttöönotettavan ilmoittautumisjärjestelmän Ilmarin avulla. Syyskauden maksu on 80 € jäsen / 100 € ei-jäsen. Lisätietoja saat Tuulalta sähköpostilla tuula.tesmala@gmail.com tai tekstiviestillä 044 5171 575. Kau-

simaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Vesijumpassa tulee lisäksi maksaa uimahallimaksu. Retki Heurekaan 23.9. Esittelemme yhdistyksen toimintaa 18.10. klo 10–13 OLKA-pisteellä Kanta-Hämeen Keskussairaalassa. Syyskokous 28.10. klo 13.00 ja Terve askel-luento Kumppanuustalolla. Pikkujoulut ja Kokkisota-näytelmä Erästeatterissa la 2.12. klo 16.00. Ilmoittaudu www.kantaselka.fi kautta.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Liikuntaryhmät syksy 2023. Vesijumppa Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL. Torstaisin alkaen 7.9. klo 17.30–18.30. Ohjaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Sitovat ilmoittautumiset Petra Pirttimäelle 31.8.2023 mennessä petra.pirttimakii@gmail.com tai p. 040 512 36 48. Osallistumismaksu (15 x) yhdistyksen jäseneltä on 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Syyskauden osallistumismaksun eräpäivä on 1.9.2023, maksetaan Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Vesijumppa syksy 2023. Pilates Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, JKL. Maanantaisin alkaen 11.9. klo 18.00–19.00. Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, liikunnanohjaaja, LitM, TtK. Ilmoittautumiset 31.8.2023 mennessä hemmola@student.uef.fi tai 050 3680337 Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 110 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 135 • Syyskauden osallistumismaksun eräpäivä on 1.9.2023, maksetaan Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Pilates syksy 2023. Selkä-niska hyvinvointi-ryhmä Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, JKL. Keskiviikkoisin alkaen 6.9. klo 17.00–18.00. Ohjaajana Katjaana Kanninen, Liik. kandi, fysioterapeutti. Ilmoittautumiset 31.8.2023 mennessä katjaana. kanninen@gmail.com tai 040 4154500 Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 110 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 135 €. Syyskauden osallistumismaksun eräpäivä on 1.9.2023, maksetaan Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Selkä-Niskaryhmä syksy 2023. Itämainen tanssi Jyvälän Setlementtiopiston tiloissa, sali 1, Palokunnankatu 16, JKL. Maanantaisin alkaen 4.9. klo 16.00–17.30. Ryhmään otetaan korkeintaan 20 osallistujaa. Ohjaajana toimii Eija Kolehmainen Ilmoittautumiset 31.8.2023 mennessä Eija Kolehmainen eja.kolehmainen@gmail.com tai 040 820 7687. Syyskauden osallistumismaksun eräpäivä on 01.9.2023, maksetaan Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Itämainen tanssi syksy 2023. Sääntömääräinen syyskokous & Selkäviikon asiantuntijaluento ke 18.10. klo 17.30–18.30, Pito- ja Juhlapalvelu Punainen Pirtti, Ilmarisenkatu 20, JKL. Kokouksen jälkeen klo 18.30 asiantuntijaluento aiheesta: Mitä on faskiamanipulaatioterapia? Luennoija ft Petteri Ruuskanen, Vaajakosken Kuntohoito Oy. Yhdistyksen 30-vuotisjuhla la 18.11. klo 18.00– 22.00, Hotelli Alexandra, Hannikaisenkatu 35, JKL. Illallislipun hinta 50 euroa, sisältää alkumaljan, alkupalan, illallisen, jälkiruoan ja kakkukahvit.

Ilmoittautuminen varmistetaan maksamalla 20.10.2023 mennessä 50 euroa Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille: FI68 5290 0240 1392 36.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Syyskauden liikuntaryhmät Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2 Latinalaistanssi (viite 5555) ma 4.9.–11.12 klo 16.45–17.45, ohjaajana Tiina Ripatti, kausi 50 €, yhdyshenkilö Kaisa, 040 676 5760. Jooga I (viite 4446) ma 4.9.–11.12. klo 18.00–19.30, kausi 55 €, ohjaajana Pirjo Herrala, yhdyshenkilö Kaisa, 040 676 5760. Jooga II (viite 4446) ke 6.9. – 13.12 klo 18.00–19.30, kausi 55 €, ohjaajana Pirjo Herrala, ke 6.12. ei joogaa, yhdyshenkilö Riitta, 0400 650 638. Selkä-salijumppa (viite 3337) ti 5.9.–12.12. klo 18.00–19.00, ohjaajina Anu Peltonen ja Henriikka Honkanen, kausi 35 €, ti 10.10. ei jumppaa, yhdyshenkilö Ulla, 044 324 0064. Kevennetty jumppa (viite 7773) ke 6.9.–13.12. klo 16.45–17.45, ohjaajana Leena Kämppi, kausi 35 €, ke 6.12. ei jumppaa, yhdyshenkilö Leena, 050 339 3181. Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Kyyhkyläntie 6 Allasjumppa (viite 70551) pe 8.9.–15.12. ryhmä I klo 14.00–14.45, ryhmä II klo 14.45–15.30. Kausi 80 € Pukuhuoneisiin voi mennä klo 13.45. Kuntosalin omatoiminen/omakustanteinen käyttö mahdollinen klo 14.00–15.30. Yhdyshenkilöt Leena, 050 339 3181, Heimo, 050 322 7601 ja Olavi, 044 342 9075. Omatoiminen kuntosali Raviradantie Kuntosalilla, Raviradantie 8, Kalevankangas (viite 8882) ma 4.9.–11.12 klo 11.00–12.00. Yhdyshenkilö Heikki, 0400 413 022, kausi 25 €. Jumppamaksuissa pankkitili Osuuspankki FI52 5271 0420 0664 34. Vertaistukiryhmä kokoontuu neljä kertaa syksyn 2023 aikana Estery-talolla klo 17.00–18.30: ma 11.9., ma 9.10., ma 13.11. ja ma 11.12. Yhdistyksen 30-vuotisjuhla 10.10. konserttija kongressitalo Mikaelissa. Tilaisuudessa kahvitarjoilu, jonka jälkeen konsertti ”Aavan meren tuolla puolen” – muistoissa Reijo Taipale. Selkäviikolla yhdistyksen esittely to 19.10. klo 10–13 keskussairaalan Olka-pisteellä. Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous sekä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n 30-vuotisjuhla 18.–19.11. Jyväskylässä. Yhdistyksen syyskokous 23.11. klo 17.00 Estery-talolla, kahvitarjoilu. Yhdistyksen tiedotuslehti 2024 ilmestyy tammikuun alussa 2024. Jumpat alkavat viikolla 2. ma 8.1. 2024 syyskauden ohjelman mukaisesti.

Oulun Seudun Selkäyhdistys Selkäyhdistys suosittelee Oulun kaupungin järjestämiä soveltavan liikunnan ryhmiä. Myös Oulu-opiston ja Vuolle-opiston tarjonnasta löytyy sopivia ryhmiä. Liikuntalajeista esimerkiksi jooga sopii selkäkipuisillekin ja Oulussa on opistojen lisäksi useita yksityisiä joogakouluja. Selkäyhdistys järjestää liikunnallisia jäseniltoja, joista tiedotetaan yhdistyksen nettisivuilla ja jäsenkirjeessä. Liikunta-asioissa voit ottaa yhteyttä yhdistyksen

Hyvä Selkä 3/2023 27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri liikuntavastaavaan Minna Arvilaan, minna.arvila@auroora.fi. https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Oulun kaupungin soveltavan liikunnan (erityisliikunnan) ryhmät www.ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/liikuntaryhmat1 Ilmoittautuminen 15.8. alkaen. Syyskausi 4.9.– 10.12.2023 (ei vko 43). Kevätkausi 8.1.–12.5. 2024 (ei vko 10). Tiedustelut: Anne Utriainen, puh. 044 703 8046, anne.utriainen@ouka.fi. TULE-ryhmät: Kuntosali, Selkätreeni, Osteoporoosi-jumppa ja Neuro-Pilates. Avoimet liikuntaryhmät diagnoosiin katsomatta, työikäiset – ikääntyneet: Kuntosaliryhmät, Vesijuoksu, Vesivoimistelu, Tanssi ja luova liike, Asahi, Pilates, Kehonhuolto, Fascia Method, Sulkapallo, Boccia ja MoWeArt: Liikkumisen taiteesta tanssiviin tarinoihin. Poiminnat Oulun ydinalueen tarjonnasta, muista kaupunginosista löytyy lisää lajeja. Oulu-opiston liikuntaryhmät Tanssilliset ryhmät, Jooga, Pilates, Kehonhuolto ja venyttely jne. https://uusi.opistopalvelut.fi/oulu/fi/ Vuolle-opiston liikuntaryhmät Jooga, Taiji, Venyttely, kehonhuolto ja rentoutuminen, Pilates jne. https://uusi.opistopalvelut.fi/ oulunkansalaisopisto/fi/

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Liikuntaryhmät Joensuun ryhmät Allasjumppa virkistysuimala Vesikossa tiistaisin 5.9.–28.11. klo 12.30–13.15 (ei viikolla 42/17.10.), yhteensä 12 kertaa. Vain jäsenille. Osallistujat maksavat suoraan Vesikkoon uintimaksun. Hinnat löytyvät Joensuun kaupungin Vesikon sivuilta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syksystä 36 €/henkilö. Laskutus tapahtuu kerralla. Ryhmään otetaan enintään 25 osallistujaa. Ilmoittautuminen 30.8. mennessä. Lempeä, selkäystävällinen jooga, Motoran tanssisali Motti, Papinkatu 5, Joensuu (sisäänkäynti sisäpihan puolelta) keskiviikkoisin 13.9.–22.11. klo 15.45–16.45 (ei viikolla 42/18.10.), yhteensä 10 kertaa. Maksu jäsenet 55 €/henkilö, ei-jäsenet 65 €/henkilö, jos osallistujia on 10–13. Maksu jäsenet 50 €/henkilö, ei-jäsenet 60 €/henkilö, jos osallistujia on 14–16. Laskutus tapahtuu kerralla. Ilmoittautuminen 4.9. mennessä. Ohjattu kuntoa kohottava monipuolinen selkäryhmä Kuntokeskus Energy, Kauppakeskus Metropol 2. krs., Torikatu 31, Joensuu, torstaisin 14.9.–23.11. klo 16.30–17.30 (ei viikolla 42/19.10.), yhteensä 10 kertaa. Ryhmään mahtuu enintään 15 osallistujaa. Maksu jäsenet 65 €/henkilö, ei-jäsenet 75 €/henkilö, jos osallistujia on 10–12. Maksu jäsenet 55 €/henkilö, ei-jäsenet 65 €/henkilö, jos osallistujia on 13–18. Laskutus koko syksystä kerralla. Ilmoittautuminen 4.9. mennessä. Ohjattu kuntosaliryhmä Fysio- ja toimintakeskus Joellassa, Puronsuunkatu 1 a, Joensuu, maanantaisin 11.9.–20.11. klo 16.30–17.30 (ei viikolla 42/16.10.), yhteensä 10 kertaa. Maksu jäsenet 75 €/henkilö, ei-jäsenet 85 €/henkilö, jos osallistujia on 10–12. Maksu jäsenet 65 €/henkilö, ei-jäsenet 75 €/henkilö, jos osallistujia on 13–15. Laskutus koko syksystä kerralla. Ilmoittautuminen 4.9. mennessä. Mahdolliset tiedustelut ja ilmoittautumiset edellä

28 Hyvä Selkä 3/2023

mainittuihin ryhmiin joko email: p-kselka@hotmail. fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Ilomantsin ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa Kuntojooga alkeet (9601), Kansallistalon sali, Yhtiöntie 8, keskiviikkoisin 20.9.–29.11. klo 17.15–18.15. Hinta 26 euroa. Ilmoittautuminen päättyy 13.9. Kuntojooga jatko (9602), Kansallistalon Sali, Yhtiöntie 8, keskiviikkoisin 20.9.–29.11. klo 18.30– 20.00. Hinta 34 €. Ilmoittautuminen päättyy 13.9. Aamujooga (9603), Kansallistalon Sali, Yhtiöntie 8, perjantaisin 15.9.–24.11. klo 9.00–10.30. Hinta 55 €. Ilmoittautuminen päättyy 8.9. Iltajooga ja rentoutuminen, etäkurssi (9604), torstaisin 14.9.–23.11. klo 18.30–20.00. Hinta 55 €. Ilmoittautuminen päättyy 7.9. Yinjooga (9605), Pogostan alakoulun Sali, Ylätie 10 a, tiistaisin 19.9.–28.11. klo 18.00–19.30. Hinta 34 €. Ilmoittautuminen päättyy 12.9. Seniorin vesijumppa C (9433), Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, perjantaisin 15.9.–1.12.2023, 19.1.–19.4.2024 klo 10.30–11.15. Hinta 109 €. Ilmoittautuminen päättyy 8.9. Laskutus kahdessa erässä: syksy 52 €, kevät 57 €. Seniorin vesijumppa D (9434), Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, perjantaisin 15.9.–1.12.2023, 19.1.–19.4.2024 klo 11.30–12.15. Hinta 109 €. Ilmoittautuminen päättyy 8.9. Laskutus kahdessa erässä: syksy 52 €, kevät 57 €. Seniorin vesijumppa E (9435), Ilomantsin uimahalli, Henrikintie 4, perjantaisin 15.9.–1.12.2023, 19.1.–19.4.2024 klo 12.30–13.15. Hinta 109 €. Ilmoittautuminen päättyy 8.9. Laskutus kahdessa erässä: syksy 52 €, kevät 57 €. HUOM! Ilmoittautuminen kaikkiin Ilomantsin ryhmiin alkaa 24.8.2023. Kurssit tulevat esille Ilomantsin kansalaisopiston nettisivuille elokuun alussa. Lisätietoja www.opistopalvelut.fi/ilomantsi sekä toimistolla arkisin klo 9.00–12.00 puh. 040 104 3112. Tarkista maksut, kysy vapaita paikkoja ja ilmoittaudu ko. ryhmiin opiston toimistolle, puh. 040 1043 112 ma-pe klo 9.00–12.00. Kiteen ryhmä Allasjumppa Kiteellä Vespelissä, Urheilutie 7, Kitee, maanantaisin 4.9.–11.12. klo 19.30–20.15 (ei viikolla 42/16.10.). Menettelyt kuten ennenkin (uinti maksetaan hallin kassaan ja jumppaohjaus 3 €/kerta ohjaajalle). Liperin ryhmä Allasjumppa Liperin Liprakassa, Silmutie 11, Käsämä, torstaisin 7.9.–14.12. klo 16.30–17.30 (ei viikolla 42/19.10.), yhteensä 14 kertaa. Osallistujat maksavat Liperin kunnalle uintimaksun joko kertamaksuna tai ostavat ladattavan 10 kerran kortin, joka on edullisempi. Hinnat ja käytännöt löytyvät Liperin kunnan Liprakan sivustolta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syksystä 42 €, ei- jäsenet 52 €/henkilö. Laskutus tapahtuu kerralla. Ilmoittautuminen 1.9.2023 mennessä joko email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 205 0455/Lenita. Ryhmään mahtuu enintään 20 osallistujaa. Nurmeksen ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan Kansalaisopiston kanssa Hathajooga 830106, 45 Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, maanantaisin 4.9.– 20.11.2023, 8.1.–25.3.2024 klo 18.15–19.00. Tunteja syksyllä 22 ja keväällä 22. Hinta 50 € (syksy 25

€,kevät 25 €). Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 30 opiskelijaa. Joogaa senioreille 830108, Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, tiistaisin 5.9.–21.11.2023, 2.1.–12.3.2024 klo 8.30–10.00. Tunteja syksyllä 22 ja keväällä 22. Hinta 50 € (syksy 25 €,kevät 25 €). Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 20 opiskelijaa. Syvävenyttävää joogaa 830120, Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, tiistaisin 5.9.–21.11.2023, 2.1.–12.3.2024 klo 13.00–14.00. Tunteja syksyllä 15 ja keväällä 15. Hinta 40 € (syksy 20 €, kevät 20 €). Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 20 opiskelijaa. Äijäjooga 830123, Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, maanantaisin 4.9.–20.11.2023, 8.1.–25.3.2024 klo 16.30–18.00. Tunteja syksyllä 25 ja keväällä 25. Hinta 50 € (syksy 25 €,kevät 25 €). Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon. Enintään 35 opiskelijaa. HUOM: Ilmoittautuminen kaikkiin Nurmeksen ryhmiin alkaa 22.8. klo 9.00 joko www.nurmes.fi/ kansalaisopisto -> ilmoittautuminen -> netti-ilmoittautuminen tai puhelimella puh. 040 10 45 105 tai hyvinvointipalveluissa, Kirkkokatu 14. Nurmes. Tarkista aikataulut ja hinnat Nurmeksen kansalaisopiston sivuilta. Vertaistukitoimintaa Teams-yhteydellä. Ensimmäinen kokoontuminen ti 5.9. klo 17–18 ja toisen kerran ti 3.10. klo 17–18. Ilmoittautumiset suoraan Erja Hirvoselle, email: erja.hirvonen61@ gmail.com tai puh. 050 524 5220 viimeistään 2.9. mennessä. Tarvittaessa voidaan kokoontua useamminkin. Jatkosta sovitaan 3.10. kokoontumisen yhteydessä. Linkki ilmoittautuneille lähetetään ennen ensimmäistä kokoontumista. Osallistuminen on maksutonta. Jäsenilta 1 Torikievarissa, Suvantokatu 6, Joensuu, ti 26.9. klo 16.30–19.30. Pohjois-Karjalan sydänpiirin/Joensuun sydänyhdistyksen toiminnan esittelyä ja keskustelua yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Toiminnasta kertomassa Sydänpiirin toiminnanjohtajan sijainen Annika Immonen. Paikalla myös Joensuun Sydänyhdistyksen edustus. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä. Jäsenilta 2 Joensuun jääkarhujen Karhu-salissa, Mäntyniementie 1, Joensuu, tiistaina 21.11. klo 17.00–19.00. Joensuun jääkarhut esittäytyy. Ilmoittautuminen 14.11 mennessä. Ilmoittautumiset jäseniltoihin email: p-kselka@ hotmail.fi tai puh. 045 205 0455/Lenita. Valtakunnallinen selkäviikko 16.–22.10. Ohjelmasta tiedotetaan erikseen Karjalan Heilin järjestöpalstalla, sähköpostitse, yhdistyksen kotisivuilla ja Facebookissa lähempänä ajankohtaa. Selkäviikon tapahtumat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Sääntömääräinen syyskokous ma 20.11. klo 18.00 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n kokoustila Helmessä, Rantakatu 23 B, kellarikerros, Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen henkilöstövalinnat sekä keskustellaan yhdistyksen toiminnan jatkosta. Osallistuminen on tärkeää. Kokouksesta tiedotetaan Karjalan Heilin järjestöpalstalla, sähköpostitse, yhdistyksen kotisivuilla ja Facebookissa. Perinteiset tanssit Kerhotalo Ruplalla, Sepänkatu 42, Joensuu, su 3.12. klo 17.00–21.00. Musiikista vastaa orkesteri Tahtipojat. Asiasta tiedotetaan

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Karjalan Heilin järjestöpalstalla, yhdistyksen kotisivuilla ja Facebookissa lähempänä ajankohtaa. Lisätietoja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta pkselka.fi tai s-postitse puheenjohtajalta siroli.moilanen@gmail.com tai sihteeriltä p-kselka@hotmail.fi.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens ryggförening Yhdistyksemme uudet kotisivut on julkaistu, käy tutustumassa: selkayhdistysporvoo.fi. Liikuntaryhmien toiminta alkaa syyskuun alussa. Voit vielä ilmoittautua mukaan: taina. pesonen(at)gmail.com. tai puh. 040 514 4084 tai kotisivuilla olevalla ilmoittautumislomakkeella. Kuntosali Omenamäessä. Tiistain kuntosaliryhmä aloittaa 5.9. klo 18.00. Voit vielä kysyä mahtuisitko ryhmään mukaan paivi.himanen@ hotmail.com tai puh. 044 270 6989. Koko syyskausi vain 30 €. Selkäviikon luento Selkä ja liikunta 18.10. klo 18–20 Omenamäen palvelukeskuksen kokoushuoneessa. Luennoitsijana Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen. Tutustuminen Jogilatekseen, missä yhdistyvät jooga ja pilates. Ohjaajana jooga- ja pilatesohjaaja Elina Mieskolainen ja paikkana Linnunlaulu, Asentajantie 8 (Tokmannia vastapäätä) la 14.10. ja la 21.10. klo 10.30–12.00. Ilmoittautuminen avataan lokakuun alussa. Maksuton. Yhdistyksen syyskokous 19.10. klo 18.00 Omenamäen palvelukeskuksen kokoushuoneessa, Tulliportinkatu 4, 06100 Porvoo. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, mm. toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2024. Seuraa yhdistyksen ilmoituksia Itäväylä-lehden yhdistyspalstalla!

Rauman Seudun Selkäyhdistys Yhdistys täyttää 20 vuotta tänä vuonna. Juhlistamme sitä 21.10. klo 14.00 Tules-talolla, Aittakarinkatu 14, Rauma.

Satakunnan Selkäyhdistys Syksyn liikuntatoiminta alkaa seuraavasti: Vesivoimistelu, Jacuzzi-allastilat, Antink. 8, Pori, tiistaisin 5.9.–17.12. klo 17.15–18.00. Hinta 60 €/jäsen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marjatta, puh. 050 548 4696 tai postia.lahtinen@gmail.com. Vesijumppa, uusi ryhmä, L-S Diakonialaitos, allastilat, Pori, tiistaisin 5.9.–12.12. klo 17.15–18.00. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Merja, puh. 050 5775837 (klo 16.00 jälkeen). Muutama paikka vapaa, myös varalle. Hinta 90 €/jäsen Selkäryhmät, Fyysinki, Yrjönk.20, Pori, maanantaisin 4.9.–11.12., ryhmä 1 klo 17.00–18.00, ryhmä 2 klo 18.15–19.15. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Nina, puh. 041 3183510.

Savonlinnan Selkäyhdistys Vesijumppa käynnistyy 5.9. klo 11.45–12.30, PikkuSaimaa. Keilaus ilm. myöhemmin.

Lentopallo ilm. myöhemmin. XAMKin jumpat ilm. opintojen alettua. Selkäviikolla Jäsenilta ti 17.10. klo 17–19, Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3. Teatterivaraus Imatra, 2.11. Edith Piaf -musikaali, hinta- ym. tiedot myöhemmin tarjouksen tultua. Syyskokous ke 29.11. Klo 17, paikka avoin. Pikkujoulut ja Joulumyyjäiset marras-joulukuussa. Seuraa fb-ilmoittelua tai kysy toiminnastamme yhdistyksen puheenjohtajalta, Jaakko Hassinen puh. 044 974 6164 tai varapuheenjohtajalta Helena Hirvonen puh. 040 505 1162.

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys Kerhotilaisuudet joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 15.00 Järjestötalolla. Mielenkiintoisia alustuksia ja vertaistukitoimintaa. Kahvitarjoilu. Yhdistyksen toiminnan esittelyä ja vertaistukitoimintaa Selkäviikolla maailman selkäpäivänä ma 16.10. klo 10–13 OLKA-pisteellä. Tervetuloa!

Selkäyhdistys SalpausSelät Toimistomme muuttaa syksyllä Lahden keskustassa olevaan Rautatienkatu 19 A kiinteistöön, jonka Päijät-Hämeen Hengitysyhdistys on hankkinut ja jonka vuokralaisina olemme. Tarkka aikataulu on vielä auki, mutta asiasta tiedotetaan lisää heti, kun se on mahdollista. Perinteinen Selkäpäivän luento 16.10. Lahden Palvelutorin (Kauppakeskus Trio, Aleksanterinkatu 18, 15140 Lahti) LAVA-esitystilassa, jossa on paikkoja n. 70 hengelle. Luennoitsijana yhdistyksemme jäsen, terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti, OMT Eira Karvonen. Tilaisuus alkaa klo 17.00. Luvassa helposti ymmärrettävää tietoa jokaiselle sekä selän kunnossapidosta että elämästä ja toimenpiteistä selkävaivojen kanssa. Kuntosalijumppamahdollisuus syksyllä tiistaisin alkaen 12.9. jäsenillemme Lahden kaupunginsairaalan Masto-liikuntasalissa klo 16–17 (13 kertaa, n. 10 hengelle). Ohjaajatilannetta selvitetään. Lisätiedot: Riitta-Liisa Komulainen, 040 592 5608, riitta-liisa.komulainen@hotmail.com. Harjulan jumpat alkavat viikolla 36 ti klo 11.00– 12.00 selkäjumppa (vapaita paikkoja), ke klo 19.00–20.00 äijäjumppa "Taipumattomat" (vapaita paikkoja). Muut ryhmät valitettavasti täynnä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut suoraan Harjulaopiston nettisivuilta tai Brita Stång, 0407 429 325, stangbrita@gmail.com. Seuratkaa nettisivujamme www.salpausselat.fi.

Suur-Salon Selkäyhdistys Syyskuun kerhoilta 27.9. klo 18 Sytyssä Helsingintie 6, Salo. Uusien jäsenten ilta, toivotamme tervetulleeksi uudet liittyneet jäsenemme. Syyskokous 25.10. klo 17 Sytyssä. Lokakuun kerhoilta 25.10. klo 18 Sytyssä. Marraskuun kerhoilta 22.11. klo 18 Sytyssä. Kuntosalivuorot jatkossa Ylhäistentie 2 (entinen ammattikorkeakoulu), ti 15.8–12.12. klo 10–11, pe 18.8.–15.12. klo 15–16.30. Vesivoimistelut ti 3.10.–28.11. klo 15.15–16, to

5.10–30.11. klo 16.15–17. Venyttely to 5.10.–30.11. klo 17.05–17.55 Uimahallin liikuntatilassa. Liikuntaryhmien maksut tarkentuvat myöhemmin, seuraa kotisivuja www.salonselat.fi ja Salonjokilaakso.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Yleisöluennot Tampereen Seudun Työväenopisto, Sampolan auditorio Sammonkatu 2 Ti 19.9. klo 18.00 Ravitsemuksesta terveyttä, toimintakykyä ja iloa, luennoitsija Ulla SiljamäkiOjansuu, ravitsemusterapeutti. Ti 3.10. klo 18.00 Nuorten urheilijoiden yleisimmät selkävammat ja niiden hoito, luennoitsija Veli-Matti Talonen, fysioterapeutti, valmentaja & sporttimestari. Ti 21.11. klo 18.00 Kehollisuus ja kipu, luennoitsija Jarkko Pekkala, fysioterapeutti ja Reetta Kuntonen-Petäjäniemi, kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue, TAYS Pirkanmaan hyvinvointialue. Luennot livestriimataan. Tampereen Seudun Selkäyhdistyksen kotisivuilta suora linkki luentotilaisuuksiin. Tutustu syksyn liikuntaryhmiin (31 kpl) kotisivuilta tamselka.fi. Yhdistyksen esittelyä Selkäviikolla ti 17.10. klo 9.00–15.00 TAYSin OLKA-pisteellä. Sääntömääräinen syyskokous la 25.11. klo 14.00 Pellervontuvalla. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.

Turun Seudun Selkäyhdistys Kipeän selän itsehoito -koulutustilaisuus 17.10. kello 15–17 verkossa (Zoom). Koulutustilaisuuden aikana perehdytään selän rakenteeseen ja toimintaan, syvennytään ennaltaehkäisy- ja itsehoitokeinoihin sekä toteutetaan harjoitteita selän hyvinvoinnin tueksi. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: toimisto@tule.fi.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Yhdistyksen 30-vuotisjuhla 25.11. Pukstaavissa klo 13. Laitathan päivämäärän kalenteriisi ylös. Tiedotamme asiasta lähemmin lisää.

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 18.–19.11.2023 Jyväskylässä. Tervetuloa! Järjestöpäivien iltaohjelmasta vastaa 30-vuotisjuhliaan viettävä Keski-Suomen Selkäyhdistys.

Hyvä Selkä 3/2023 29

Onko selkä kipeä tai jäykkä aamuisin? Fysioterapeutti vinkkaa, millainen patja on paras selälle TUTKIMUKSEN MUKAAN sänkyä tai patjaa valitessa suomalaiset pohtivat paljon patjan terveellisyyttä selälle. Hyvä onkin miettiä, sillä huono patja voi aiheuttaa tai pahentaa selkäkipuja. Hyvä sänky on muutakin kuin selkäkivun kamppaaja: sen pitäisi olla biolatauspiste, josta ihminen saa energian toimiinsa ja luotua pohjan terveelle innostumiselle sekä kiinnostumiselle päivän askareita kohtaan. Fysioterapeutti Hanna Vaalio kehottaa tarkistamaan, että nämä hyvän patjan keskeiset ominaisuudet toteutuvat omassa patjassasi: 1) Patja vähentää kehoon kohdistuvaa painetta, jotta pintaverenkierto virtaa kehossa mahdollisimman esteettömänä.

– Vähemmän unta häiritsevää liikehdintää yön aikana ja siitä johtuvaa heräilyä. Mikäli patjan aiheuttama pintapaine nousee liian korkeaksi, muutamme epämukavan tunteen vuoksi asentoa, etteivät kudokset joutuisi hapettomaan tilaan. Paine aiheuttaa usein kipua tai jopa puutumista. – Verenvirtaus pysyy mahdollisimman esteettömänä raajoissa ja lähellä ihoa, jolloin veren kuljettama ylimääräinen lämpö pääsee haihtumaan ja aivot jäähtyvät tehokkaammin. Aivojen lämpötilan lasku tukee nukahtamista ja unen laatua. Painetta jakavilla ja vähentävillä alustoilla nukkuessa etenkin jalat saattavat tuntua lämpimiltä ensimmäisinä öinä, jos on nukkunut aiemmin liian kovalla alustalla. Tämä johtuu parantuneesta pintaverenkierrosta, ei alustan hiostavuudesta. 2) Patja muotoutuu mahdollisimman hyvin vartalon muotojen mukaan.

– Patjan on joustettava vartalomme tarpeiden mukaisesti. Tämän lisäksi patjan on oltava riittävän paksu, jotta vartalolla on tilaa upota riittävästi. Muotoutumaton materiaali altistaa kehon virheasennoille, koska unen aikana lihakset eivät kontrolloi kehon asentoa. Kova

patja ei ole hyvä selälle. Muotoutuessaan vartalon mukaan TEMPUR-patja ja -tyyny antavat tavanomaisia alustoja laajemman kosketuspinta-alan ja sallivat näin paremman pintaverenkierron. Sänkyä ei koskaan pitäisi ajatella vain paikkana, jossa olemme säilytyksessä yön yli. Fakta on, että vietämme noin kolmasosan elämästämme vuoteessa. Palaudumme pääsiassa unen kautta ja laadukas, yksilöllisesti valittu sänky takaa palauttavan unemme. Huono maadoitus taas tarkoittaa sitä, että esimerkiksi liikuskelemme vuoteessa liikaa, jolloin uni häiriintyy eikä palautuminen pääse tapahtumaan täydessä mitassaan, sanoo Fysioterapeutti ja koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA) Hanna Vaalio. Usein ensin ilmenee jäykkyys, sitten kipu. Syy selkäoireisiin voi olla muukin kuin huono nukkumisergonomia, mutta tehokaskin kivunhoito voi mennä hukkaan, jos huonon nukkuma-asennon vuoksi kipu palaa yön aikana. Nukkumisen apuvälineiden eli patjan ja tyynyn sopivuuteen olisi aina syytä kiinnittää huomiota, jos yleisesti ilmenee tuki- ja liikuntaelin vaivoja. – Aamuun painottuva kehon jäykkyys ja kipu, jotka helpottavat päivän aikana ovat yleensä merkkejä yön aikaisesta huonosta nukkuma-asennosta, Hanna jatkaa. 3) Fysiologisesti oikea asento.

– Patjamateriaalin tulisi muotoutua vartalon muotojen mukaan, mutta oltava samaan aikaan riittävän tiheää tukeakseen. Esimerkiksi kylkimakuulla olkapään ja lantion upotessa vyötärö taas tarvitsee tukea, jotta fysiologisesti hyvä selän asento on mahdollista saavuttaa. Mikäli toimintakykyrajoitteen vuoksi tarvitsee napakampaa alustaa, jotta vuoteessa liikkuminen olisi helpompaa, kannattaa silti varmistaa patjan paineenjakokyky. Nukkujalle liian kova patja häiritsee unta ja heikentää toimintakykyä. Jos tar-

vitsee sairauden vuoksi (esimerkiksi fibromyalgia) ”pehmeän” patjan, kannattaa valinnassa myös kiinnittää huomiota tukiominaisuuksiin, jotta hyvä nukkumisergonomia tukee tuki- ja liikuntaelimistöä ja unta. Patjan kannattaakin olla pehmeän sijaan pintapehmeä, joka on eri asia kuin liikaa upottava patja. Selkäliiton suosittelema Tempur on avosoluista ja hengittävää, jolloin se tukee unen laatua erityisen hyvin. Sänkykaupoilla kannattaa luottaa asiantuntijaan. On tärkeää kertoa, millainen nykyinen patjasi on ja mitä havaintoja olet tehnyt nukkumiseesi liittyen. Samoin suositeltavaa on näyttää, missä asennossa nykyisin nukut. Nämä auttavat asiantuntijaa työssään, kun valitsette sinulle sopivia nukkumisen apuvälineitä eli muun muassa patjaa ja tyynyä. Asiantuntijoita on ympäri suomea. Löydä lähin sinulle osoitteesta www.nukkumisergonomia.fi.

ILMOITUS

30 Hyvä Selkä 3/2023

TUOTTEITA SELKÄSI HYVINVOINTIIN! LabTex Care Nordic -tukivyö -10 % Tarjoushinta on voimassa 1.–30.9.2023. (ovh. 54,90 €, alin hinta v. 2023 49,41 €)

McKenzie-notkotuki Pehmeä tuki, joka on muotoiltu lievempään ryhdinkorjaukseen henkilöillä, joilla lannerangan liikkuvuus on rajoittunut. Notkotuki kiinnitetään vyötäröremmillä esimerkiksi tuolin selkänojaan. Pituus 370 mm, korkeus 200 mm, paksuus 55 mm.

LabTex Care Nordic on ortopedinen selän ja vyötärön tukivyö. Se tukee lanne- ja ristiluun aluetta, korjaa ryhtiä sekä lievittää alaselän kipua. Saatavana koossa S-XXL.

10€

35

(ovh. 39 €, alin hinta 2023 35,10 €)

Juomapullo Selkäliiton logolla Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä. Tilavuus 500 ml.

41€

49

90€

9

Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi www.selkakauppa.fi