Asiantuntija-artikkeli
Kouluikäisten lasten ja nuorten niskahartiaterveys vaatii huomiota Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisiä tämän päivän kouluikäisillä. Koska lapsuus- ja nuoruusaikana koetut kivut lisäävät kipuriskiä myös aikuisuudessa, on tärkeää kiinnostua kouluikäistemme terveydestä ja hyvinvoinnista heidän kokemiensa kipujen näkökulmasta ARVIOLTA 30 PROSENTILLA lapsista ja nuorista on yli 6 kuukautta jatkuneita kipuja, ja reilulla 60 prosentilla heistä oireet ovat tuki- ja liikuntaelinperäisiä. Tyypillisesti tytöt kokevat kipua enemmän kuin pojat. Tutkimusten perusteella niska-hartiakivut ovat yleisin tukija liikuntaelinvaiva lapsilla ja nuorilla. Vaivan viikoittainen esiintyvyys vaihtelee kouluikäisillä 15–40 prosentin välillä tutkimuksesta riippuen. Noin viidellä prosentilla niskakivut ovat jatkuvia. Maailman terveysjärjestön (WHO) raporttien perusteella niskakivut ovat kansainvälisessä tarkastelussa kahdeksanneksi yleisin terveysongelma nuorten keskuudessa. 10 Hyvä Selkä 3/2023
Lasten niskahartiaongelmat ovat melko heikosti tunnettuja Niska-hartiakivut näyttävät yleistyvän iän myötä ja niiden yleistyessä myös kivun voimakkuudella on taipumus kasvaa. Esimerkiksi väsymyksen ja masennusoireiden on tutkittu liittyvän niskahartiakipujen suurempaan esiintyvyyteen nuorella väestöllä. Yleisesti mm. perheen alhainen koulutus- ja tulotaso, sekä muiden perheenjäsenten kokemat kivut on yhdistetty lasten kipuihin. Siitä, millaisia tekijöitä kipujen puhkeamisen taustalta löytyy, on heikosti tutkimustietoa. Jonkin verran löytyy näyttöä psykofyysisten tekijöiden yhteyksistä niskahartiakipujen ilmaantuvuuteen kouluikäisillä lapsilla. Koska aihetta ei ole juuri tutkittu, ovat lasten niska-hartiaongelmat kohtalaisen heikosti tunnettu ilmiö. Lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja niin ikään terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa tarvittaisiin lisää tietoa lasten ja nuorten niska-hartiakivuista nykyilmiönä ja näyttöä erilaisten interventioiden vaikuttavuudesta käytänteiden tueksi. Kaiken kaikkiaan lasten kokemista kivuista ja niiden taustatekijöistä on tärkeää olla kiinnostunut monilla eri sektoreilla, sillä vaikutuskanavat rakentuvat lasten kanssa toimivien tahojen yhteistyöllä.
Liikkumissuositukset eivät täyty Nykyisen liikkumissuosituksen mukaan 7–17-vuotiaiden tulisi liikkua reippaalla tai rasittavalla tasolla vähintään tunti
päivässä, ikätasoisesti yksilölle sopivalla tavalla. Pitkäkestoista paikallaanoloa tulee välttää. Paljon paikallaanoloa sisältävällä elämäntavalla on taipumus jatkua aikuisuuteen ja se on laadultaan varsin pysyvää. Vauhdikkaan liikunnan määrä laskee lapsuudesta nuoruuteen ja vähäinen liikkuminen muuntuu helposti paikallaanoloajaksi lapsen kasvaessa.
”Tyypillisesti tytöt kokevat kipua enemmän kuin pojat.” Paljon on vielä tehtävä liikkumissuosituksen toteutumiseksi. LIITU-tutkimuksessa eli Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksessa mitattiin liikkumista liikemittareilla, ja sen mukaan viime vuonna suomalaisista 11-vuotiaista tämän suositusten mukaisen liikkumistavoitteen saavuttaa 34 prosenttia. Iän myötä liikkuminen vähenee kuitenkin paljon. 13-vuotiaista 17 prosenttia ja 15-vuotiaista enää 9 prosenttia liikkuu suositellun määrän liikemittarilla mitattuna. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastellaan 10–15-vuotiaiden koululaisten niska-hartiakipujen esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta suhteessa kiihtyvyysan-
