Tutkimustietoa
Neuvonnalla on hankala muuttaa iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta Kuva: Jyväskylän yliopisto
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA toteutetussa tutkimuksessa oli tarkoitus lisätä iäkkäiden ihmisten omiin tavoitteisiin pohjautuvaa aktiivisuutta yksilöllistetyn neuvonnan avulla. Aktiivisuus lisääntyi, mutta muutos oli vain vähäinen. Aktiivisuudella tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä ihminen tekee, kuten liikkumista, asioiden hoitamista, ystävyyssuhteiden ylläpitoa tai muiden auttamista. Aktiivisena vanhenemisella tarkoitetaan, että yhteiskunnan tulee mahdollistaa iäkkäiden ihmisten osallisuus heidän omien tavoitteidensa mukaisesti. Asioiden ollessa hyvin ihminen on aktiivinen ja pyrkii omalla toiminnallaan edistämään hyvinvointiaan. Aktiivisemmat ihmiset yleensä kokevat myös elämänlaatunsa paremmaksi kuin vähemmän aktiiviset. Iän myötä mahdollisuudet itselle merkitykselliseen aktiivisuuteen saattavat heiketä toiminta- ja liikkumiskyvyn heikkenemisen myötä. Tutkimuksen tavoitteena oli tukea ihmisen omista lähtökohdista tapahtuvaa aktiivisuustavoitteiden asettamista ja omaehtoista motivaatiota aktiivisuu-
teen. Tutkimuksessa selvitettiin laajalti kunkin osallistujan kiinnostuksen kohteita ja henkilöjä tuettiin tavoitteiden asettamisessa ja aktiivisuuden esteiden poistamisessa. Tutkimuksessa pyrittiin edistämään sellaisia toimintoja, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella ja johon liittyy vuorovai-
kutusta muiden ihmisten kanssa. Tällaisen toiminnan on todettu johtavan laajempiin hyvinvointihyötyihin. Neuvontainterventio toteutettiin uusimpien käyttäytymisen muutosta kuvaavien teorioiden mukaan. Neuvonta sisälsi yhden kasvokkain tapahtuneen istunnon neuvojan kanssa, käyttäytymisen muu-
Epäterveelliset elintavat ja psykososiaaliset ongelmat yhteydessä nuorten selkäkipuihin ja työelämästä syrjäytymiseen TERVEYDELLE HAITALLISTEN elintapojen ja psykososiaalisten ongelmien kasautuminen altistaa nuoria tuki- ja liikuntaelinkivuille (tule) ja lisää riskiä työelämän ulkopuolelle jäämiselle varhaisaikuisuudessa. Eveliina Heikkala selvitti väitöstutkimuksessaan 15–16-vuotiaiden nuorten epäterveellisten elintapojen ja psykososiaalisten ongelmien yhtäaikaista esiintymistä ja yhteyttä nuoruuden alaselkäkipuun sekä toistuvaan, usealla kehon alueella esiintyvään tule-kipuun sekä työelämän ulkopuolelle jäämiseen varhaisaikuisuudessa. Tutkimus osoitti, että nuorten epäterveelliset elintavat ja psykososiaali18
Hyvä Selkä 3/2020
set ongelmat esiintyvät usein yhdessä. Esimerkiksi tupakointi oli yleistä psykososiaalisista ongelmista kärsivillä. Näillä nuorilla oli kohonnut riski nuoruuden alaselkäkivulle sekä toistuvalle, usealla kehon alueella esiintyvälle tule-kivulle. He jäivät myös terveellisiä elintapoja noudattavia nuoria useammin työelämän ulkopuolelle. Osalla psykososiaalisista ongelmista kärsivistä havaittiin esiintyvän yhtaikaisesti useita epäterveellisiä elintapoja. Vähäisesti liikkuvilla ja runsaasti istuvilla ylipaino tai riittämätön unen määrä olivat yleisiä. Nämä nuoret olivat alttiita tule-kivuille ja työelämän ulkopuolelle jäämiselle. Sen sijaan nuoren usealla ke-
hon alueella esiintyvä tule-kipu ei ennustanut työelämän ulkopuolelle jäämistä varhaisaikuisuudessa. Väitöstutkimus pohjautui lähes 7 000 Pohjois-Suomessa vuosina 1985–86 syntyneiden kohorttiin. Tiedot terveyteen liittyvistä tekijöistä ja tule-kivuista kerättiin kahdella kyselyllä. Työelämään liittyvät tiedot kerättiin kansallisista rekistereistä. Tule-kivut ovat varsin yleisiä jo nuoruudessa. Vaikka valtaosalla nuorista kiputilat ovat harmittomia ja ohimeneviä, osalla kivut voivat pitkittyä ja toistua. Ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle ja elämänlaadullista haittaa yksilöille. Suurin osa suomalaisista nuorista ja
