Hyvä uni edistää nuoren selän hyvinvointia

Kuva: iStock

Selkä- ja niskakivun riskitekijöiden ajatellaan usein olevan fyysisiä kuormitustekijöitä, mutta todellisuudessa taustalta löytyy hyvin moninainen joukko syitä, jotka voivat selittää nuorten kokemaa selän tai niskan kipua. Yksi näistä on uni, sen riittämätön määrä ja laatu.

Unella on suoria ja epäsuoria yhteyksiä nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Unen riittämätön määrä ja laatu on yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen, ylipainoon ja esimerkiksi masennusoireisiin. Nuoret, joilla kertyy päivän aikana enemmän paikallaanoloa, nukkuvat huonommin ja toisaalta univaje ennustaa madaltunutta aktiivisuustasoa. Vastaavia yhteyksiä on löydettävissä myös nuorten unen ja selkä- ja niskakipujen välillä. Nuorilla, joiden unen laatu on riittämätöntä, esiintyy enemmän sekä niska-hartiaseudun että alaselkäkipuja ja kipu voi puolestaan edelleen viivästyttää nukahtamista. Unen selitysosuus niska- ja selkäkipujen osuudesta vaihtelee sukupuolen ja iän mukaan.

Toisen asteen opintoja aloittaessa suurin osa opiskelijoista on noin 16-vuotiaita. Ikävaiheeseen liittyy huomattavan suurella osalla murrosiälle tyypillisiä kehitysmuutoksia. Yksi keskeinen muutos on unirytmin muuttuminen: unijakso muuttuu ja nukahtaminen siirtyy 1–3 tuntia myöhemmäksi. Suurin osa nuorista muuttuu myös vuorokausirytmiltään iltarytmisiksi. Paluu oman perimän selittämään rytmiin tapahtuu 20 ikävuoden tienoilla. Tällöin ne nuoret, jotka ovat perimältään aamurytmisiä, palautuvat jälleen tähän perinnölliseen rytmiinsä.

Unen tarve on 14–17-vuotiailla nuorilla noin 8–10 tuntia vuorokaudessa. Se pysyy siis samana, vaikka unirytmi siirtyy myöhemmäksi. Koska esimerkiksi opiskelu vaatii usein aamuheräämistä, jää unen määrä valtaosalla nuorista liian vähäiseksi. Tämä aiheuttaa nuorille helposti univajetta. Univaje ja nukkumishäiriöt aiheuttavat päiväväsymystä, vähentävät syvän unen määrää, madaltavat kipukynnystä, estävät lihasten rentoutumista unen aikana ja vähentävät henkisiä voimavaroja ja voivat siten aiheuttaa tai pahentaa kiputiloja. Lisäksi väsymys vaikuttaa muun muassa keskittymiskykyyn ja reaktionopeuteen ja altistaa näin liikuntaa harrastaessa vammautumiselle.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyssä yli 40 prosenttia lukiolaisista nukkui alle kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Ammattioppilaitosten opiskelijoista sama osuus oli jopa 55 prosenttia. Back to Move! -hankkeen toisen asteen opiskelijoille tekemässä kyselyssä opiskelijat arvioivat oman unensa määrän ja laadun olevan keskinkertaista. Univajeella voi olla pitkäaikaisvaikutuksia, sillä 16-vuotiaana nukutut huonot unet ennustavat selkä- ja niskakipua vielä 18-vuotiaana. Sekä THL:n että Back to Move! -hankkeen kyselyssä korostui erityisesti tyttöjen kokema niskakipu. Kouluterveyskyselyssä yli 40 prosenttia toisella asteella opiskelevista tytöistä raportoi kokevansa viikoittain niska-hartiaseudun kipua. Selkäkipua koki noin 30 prosenttia tytöistä. Niska- ja selkäkipu voi selittyä riittämättömällä unen laadulla ja määrällä.

Unen lisäksi elämäntavoilla ja erilaisilla psykososiaalisilla tekijöillä, esimerkiksi ylipainolla, tupakoinnilla, perhetaustalla ja ahdistuneisuudella, on vaikutuksia nuoren selän hyvinvointiin. Usein ongelmat näillä osa-alueilla esiintyvät samanaikaisesti ja tutkitusti näin lisäävät edelleen alttiutta alaselkäkivulle.

Unella on tärkeä merkitys palautumisessa. Se palauttaa kehomme päivän aikana kertyvästä fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta. Hidasaaltouni eli syvä uni palvelee parhaiten fyysistä palautumista, kun taas REM-uni on tärkein univaihe emotionaalisen latauksen purkautumiselle ja tunteiden säätelylle.

Hidasaaltounen määrä vähenee nuoruudessa. Merkittävää on myös huomioida eri univaiheiden osuus, kun nuori vielä on kasvuiässä. Syvä uni edistää kasvua tehokkaimmin kasvuhormonin erityksen välityksellä. Lisäksi riittävällä vireystasolla on merkitystä tarkkaavaisuuteen, aivojen toiminnanohjaukseen ja muistiin. Opiskelijoiden tulisi tiedostaa unen palauttava sekä opiskelusuoritusta ylläpitävä ja edistävä merkitys.

Teksti: Katri Koivuneva

Seuraa Back to Move! -hanketta: selkakanava.fi/backtomove

IG @back.to.move