Opinto-ohjaaja 4/2022

HEO YLIOPISTO-OPINNOT

Arkkitehtuuri ja muotoilu Kasvatustieteet Kauppatieteet Liikunta- ja terveystieteet Lääketiede Oikeustiede Psykologia Sisustussuunnittelu Valtiotieteet ja yhteiskunta Viestintä ja politiikka

HEO KULTTUURIOPINNOT

Animaatio Draama ja Näyttelijäntaide Elokuva- ja TV-ilmaisu Kulttuuri- ja tapahtumatuotanto Kuvataide ja urbaani kuva Käsikirjoittaminen ja Dramaturgia Laulaja Lauluntekijä Musiikki ja musiikkiteknologia

HEO MEDIAOPINNOT

Graafinen suunnittelu Pelisuunnittelu Radio- ja TV-journalismi Urheilutoimittaja Visuaalinen journalismi & valokuvaus

opinto-ohjaaja

4/2022

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi

Rahastonhoitaja Tuula Karttunen Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi puh. 050 3086378 tuula.karttunen@sopo.fi

Toimitusneuvosto Tuija Mäntsälä Matti Strömmer Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi@sopo.fi) Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

Tilaushinta 65 EUR / vsk

Ilmoitushinnat koko sivu: 875 EUR puoli sivua: 590 EUR neljännessivu: 475 EUR takakansi 1300 EUR kannen sisäpinta – koko sivu 1020 EUR – puoli sivua 720 EUR

Painopaikka PunaMusta, Forssa

Ilmestymisaikataulu 2023

Lehti 1 – 1.2. Aineisto 13.1. Lehti 2 – 17.3. Aineisto 28.2. Lehti 3 – 15.9. Aineisto 25.8. Lehti 4 – 24.11. Aineisto 3.11.

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Tässä numerossa

Puheenjohtajalta: Opinto-ohjaajien ääni kuuluu 4

Päätoimittajan palsta: Vaativa erityinen tuki ja opinto-ohjaus 5

Onko Suomen nuorten koulutustaso romahtanut? 6

Uraohjauksen hyviä käytäntöjä jaettiin Erasmus+ -seminaarissa 9

Pitkät perinteet laivojen rakentamisessa – Laivanrakennusoppilaitos 60 vuotta 12

Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen 16 Opopäivät 2023 – jotain mitä odottaa .............................18

Study Group -tuutorointi vertaistuen mahdollistajana .....21

Korkeakouluopiskelijat istuvat yli 10 tuntia päivässä ........23 Valokuvauskilpailun 4/2022 voittaja ja viimeinen aihe ....29

Rohkeaa heittäytymistä ......................................................30

Toimikunnilta .........................................................................32

Kolumni: Aki Tulikari – Tulevaisuus tuli kesällä.....................34

Vuosikokouskutsu..................................................................36

Stock kuvat: Adobe Stock Kannen kuva: Midjourney tekoäly

Opinto-ohjaajien ääni kuuluu

MeSuomen opinto-ohjaajat ry:ssä olemme toimineet aktiivises ti opinto-ohjauksen puolesta kuluvan vuoden aikana ja nostamme opinto-oh jaajien ääntä kuuluviin. Olemme halut tu yhteistyökumppani.

Tämän lehden ilmestyessä olemme juu ri olleet mukana Studia 2022 -messuilla omalla, opinto-ohjaajille suunnatulla oheisseminaarilla. Alustajiksi saimme ajankohtaisia ja kiinnostavia puhujia. Seminaarin ensimmäisen päivän pu heenvuorot käsittelivät jatko-opintoihin hakeutumista ja uusia valintaväyliä. Toisena päivänä saimme kuulla pu heenvuoroja nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta eri näkökulmista. Toivottavasti moni opinto-ohjaaja pääsi osallistumaan.

SOPO ry on antanut lausuntoja oppi velvollisuuslain muuttamisesta, luon noksesta hallituksen esitykseksi toisen asteen koulutuksen kehittämishankkee seen liittyvistä säädösmuutoksista sekä opettajarekisteriä ja opettajatiedonke ruuta koskevasta selvityksestä. SOPO ry oli keväällä eduskunnan sivistysvalio kunnan kuultavana aiheesta osaamisen kohtaanto-ongelma laajasti ajateltuna. SOPO ry on ollut yhteistyötapaamisissa useiden tahojen kanssa ja vienyt opintoohjauksen asiaa eteenpäin.

Suomen opinto-ohjaajat ry on edustet tuna monissa työ- ja seurantaryhmissä, kuten esimerkiksi Ylioppilastutkinnon kehittämisen seurantaryhmässä, Todis tusvalintojen asiantuntijaryhmässä, Eu roguidance kansallisessa ohjausryhmäs sä ja Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden sidosryhmässä.

Opinto-ohjaus nostetaan usein keskiöön ikään kuin taikasanana erilaisiin koulu maailman ja opiskelijoiden haasteisiin. On hienoa, että opinto-ohjauksella näh dään olevan merkitystä ja meihin luote taan niin juhlapuheissa kuin oppilaitos

ten arjessakin. Toivoa kuitenkin sopii, että koulutuksen järjestäjät osoittavat juhlapuheiden ohella myös tarpeeksi euroja opinto-ohjaukseen. OAJ:n maa liskuussa julkaisemassa raportissa tuli selkeästi esiin se, että opinto-ohjaajia ei ole lisätty, vaikka laajennetun oppivel vollisuuden myötä sellainen optio oli.

Toivoa kuitenkin sopii, että koulutuksen järjestäjät osoittavat juhlapuheiden ohella myös tarpeeksi euroja opinto-ohjaukseen.

OAJ:n jäsenistölle tekemien kyselyiden mukaan opetushenkilöstön kokema työn kuormitus on lisääntynyt. Kaikil la kouluasteilla toimivat opettajat ovat huolissaan opiskeluvalmiuksien riittä vyydestä pitkäjänteiseen opiskeluun. Tämän huolen uskon opinto-ohjaajien jakavan. Olemme oppilaan ja opiskelijan saatavilla, kun on haasteita, mutta ihan kaikkeen ei hyvä opinto-ohjaajakaan pysty vaikuttamaan. Eri tutkimusten ja raporttien mukaan nuorten lukutaito heikkenee, ja kyse on opiskelussa tar vittavasta soveltavasta ja ymmärtävästä lukemisesta. Monipuolinen lukutaito on tukijalka, jolle oppiminen rakentuu.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi on tasa-arvoinen koulutusmaa. Koulutuksen periytyvyys on kuitenkin jälleen kasvussa. Oppimisen valmiuk sien ja perustaitojen varmistamiseen sekä riittävään lähiopetukseen tulee siis löytyä resursseja. Eduskuntavaaleihin valmistautuvat tahot ottanevat tämän vakavasti, ja saamme koulutukselle sen arvostuksen ja varat, jotka se ansaitsee.

Me SOPO ry:ssä liputamme laaduk kaan, pedagogisen opinto-ohjauksen puolesta, jota antavat koulutetut opin to-ohjaajat. Meiltä löytyy osaamista ja resilienssiä työskentelyyn muuttuvissa toimintaympäristöissä. Perusasioiden

tulee kuitenkin olla kunnossa, jotta op pilaan- ja opinto-ohjaus tuottaa tulosta.

Kiitos sinulle opinto-ohjaaja, että olet SOPO ry:n jäsen! Mitä enemmän mei tä on, sitä vaikuttavampi äänemme on. Teemme paljon vaikuttamistyötä taus talla, ja on ilo kertoa aktiivisesta jäsen kunnastamme. Kerrothan myös uudelle kollegallesi SOPOsta.

Vuosi kääntyy pikkuhiljaa kohti loppu aan.  Helmikuussa pääsemme pitkästä aikaa kokoontumaan Opopäiville, jossa muun muassa julkistetaan Vuoden opo. Epävarmassa maailmassa sujuvan arjen merkitys korostuu, joten on paikallaan huomioida heitä, jotka omassa työssään mahdollistavat sen. Vuoden opo 2023 on tuki ja turva opiskelijalle. Oletko se sinä tai kollegasi? Vuoden opon hakuil moitus tässä numerossa!

Kohtaamisiin Hämeenlinnassa!

Paula Lindqvist

Vaativa erityinen tuki ja opinto-ohjaus

Oppivelvollisuus on lisännyt amma tillisten oppilaitosten erityisen tu en ja varsinkin vaativan erityisen tuen yhteishaun hakijamäärää. Yhteishaun kautta erityisammattioppilaitokset eivät ole pystyneet tarjoamaan opiskelupaik kaa kaikille vaativan erityisen tuen op pivelvollisille. Jatkuvaan hakuun on pe rustettu useita uusia ryhmiä, jotta kaikki vaativan erityisen tuen oppivelvolliset voisivat aloittaa opinnot heti syksystä. Lisäys on kohdistunut valmentavaan koulutukseen, etenkin TELMA-koulu tusta tarvitseviin. Onkin noussut huoli tutkintotavoitteisten paikkojen riittä vyydestä tässä tilanteessa sekä muiden kuin oppivelvollisten vaativaa erityistä tukea tarvitsevien jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.

Oppilaitosten suuntaan on näkynyt myös huoli erityisen tuen riittävyydes tä toisen asteen oppilaitoksissa niille opiskelijoille, joilla on erityisiä tuen tar peita. Perusasteelta on siirtynyt oppivel vollisuuden myötä uusia kohderyhmiä ammatilliseen koulutukseen ja oppilai tosten velvollisuus järjestää alueellisesti kaikille oppivelvollisille riittävästi tuet tua koulutusta on pohdituttanut monia koulutuksen järjestäjiä.

Suomen laki sanoo vaativasta erityisestä tuesta näin: Vaativan erityisen tuen teh tävän saaneen koulutuksen järjestäjän tehtävänä on järjestää koulutusta opis kelijoille, joilla on vaikeita oppimisvai keuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksi löllistä, laaja-alaista ja monipuolista 64. §:ssä tarkoitettua erityistä tukea. Totuus taustalla ei ole näin yksinkertainen, kos ka vaativaa erityistä tukea tarvitsevien joukosta löytyy monenlaisia tarinoita.

”Vaativaa ja moniammatillista erityis tä tukea oppimiseensa ja kuntoutu miseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitys

vammaisuutta tai autismikirjoa. Lisäksi ryhmään saattaa kuulua lapsia, joiden opetus järjestetään perusopetuslain 18. pykälän mukaisesti.” Useimmiten ky seessä ovat siis oppilaat, joilla on havait tu vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammai suutta tai autismin kirjoa. Osalla lap sista on pidennetty oppivelvollisuus. Li säksi ryhmään saattaa kuulua oppilaita, joilla on perusopetuslain 18. §:n mukai sia erityisiä opetusjärjestelyjä.

Totuus ei ole näin yksinkertainen, koska vaati vaa erityistä tukea tarvitse vien joukosta löytyy monen laisia tarinoita.

Opetuksen vaativuutta osoittaa myös se, että sen yhteydessä tehdään yhteistyötä monen ammattilaisen kesken. Oppilail la saattaa olla henkilökohtainen avusta ja, luokassa toimii koulunkäynnin oh jaaja ja mahdollisesti myös esimerkiksi tulkki. Oppilaiden vanhemmat tai huol tajat ovat tiiviisti mukana koulutyössä tukeakseen lapsensa kasvua ja kehitys tä. Osallisina voivat olla eri tieteenalo jen tai terapioiden asiantuntijat kuten esimerkiksi lääkärit, psykologit, puhe-, musiikki- ja fysioterapeutit. Vaativaa ovat oppilaiden tarpeet ja monialaisuus.

Ohjaus on jatkumo – helmikuun yh teishaku on monen vuoden ohjaustyön tulos. Hakeutumisvaiheen opinto-oh jaustyön lähtökohtana on yksilöllinen ohjaustarve, tasa-arvoisten mahdolli suuksien ja palveluiden varmistaminen myös erityisen ja vaativan erityisen tuen oppilaiden ohjauksessa. Oppivel vollisuuden laajentamisen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kunkin yksilön edellytysten ja vah vuuksien mukaisesti, jotta jokaisella olisi mahdollisuus löytää polkunsa työ elämään. Nivelvaiheen opinto-ohjaus edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia

kaikille kehittyä kykyjen ja tarpeiden mukaisesti. Se turvaa sujuvan siirtymi sen peruskoulusta toisen asteen koulu tukseen, yksilölliselle opiskelupolulle erilaisia ohjauksen keinoja, pedagogisia ratkaisuja, verkosto-osaamista, erilai sia oppimisympäristöjä ja hyvinvointia vahvistavia asioita kehittäen.

Millainen tuki ja ohjaus on riittävän tii vistä, ja miten saattaen vaihtaminen to teutuu, mietitään jokaisen nuoren koh dalla yksilöllisesti. Valitettavasti kaikilla vaativan erityisen tuen oppilailla ei ole mahdollisuutta päästä keskustelemaan jatko-opinnoista koulutetun opinto-oh jaajan kanssa. Se on epäkohta, johon tu lee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota.

Ohjaustyössä aika on monesti kortilla. Aina on kiireitä ja monta rautaa tulessa – yleensä silloin, kun pitäisi rauhoittua kuntosalille. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, sillä se vähenee ja loppuu. Joskus järkytyksen hetkellä myös pysäh tyy. Marraskuu on hyvä kuukausi naut tia yhdessäolon hetkistä. Samalla syntyy muistoja, tulevaisuuden menneisyyttä!

Rauhallista viikkoa!

Armi Nurmi

Onko Suomen nuorten koulutustaso romahtanut?

Helsingin Sanomien pääkirjoitus (17.10.2022) julisti tänä syksynä hätkähdyttävän uutisen. Sen mukaan suomalaisten nuorten koulutustasoa on pitkään yliarvioitu. Suomalaiset nuoret eivät suorita enää korkeakoulututkin toja samassa tahdissa kuin aiemmin ja OECD-vertailussa Suomi on pudonnut keskikastin alapuolelle, Turkin ja Chilen väliin. Pitääkö tämä maamme ykkösleh den väite paikkaansa?

A-studiossa joku talousasiantuntija julisti tämän väitteen perusteella, että maassamme tehdyt koulutusinvestoinnit ovat menneet hukkaan.

Tämä ”uutinen” alkoi elää samanaikai sesti omaa elämäänsä. A-studiossa joku talousasiantuntija julisti tämän väitteen perusteella, että maassamme tehdyt koulutusinvestoinnit ovat menneet huk kaan ja tämäkin raha olisi pitänyt laittaa

valtion velkojen lyhennykseen. Samaa sanomaa toistivat maakuntalehdet mat kien tapansa mukaan maamme ykkös lehteä. Yleensä fiksu YLE:n kolumnisti Kari Enqvist julisti samaan pääkirjoi tukseen vedoten, miten entinen koulu tuksen mallimaa Suomi on nyt luisunut listoilla alle OECD:n keskitason. Helsin gin yliopiston järjestämässä (8.11.2022) Thinkfest päättäjäfoorumissa keskustel tiin, millaisia ratkaisuja tarvitaan Suo men osaamistason nostamiseksi. Ja taas jokainen paikalla ollut poliitikko puo luekannasta riippumatta valitteli, miten on häpeällistä olla koulutustasoltaan sa malla viivalla kuin Turkki. Meniköhän tässä faktan tarkistus ihan kohdalleen?

Lokakuussa ilmestyi OECD:n julkaisu Spotlight on Tertiary Education. Fin dings from Education at a Glance 2022. Tässä julkaisussa on esillä oheinen pyl väsdiagrammisto, jossa kuvataan kuin ka suuri osuus kunkin OECD-maan 25-34 -vuotiaista nuorista on saavut tanut korkeakoulututkinnon. Tässä kaaviossa korkeakoulututkinnoksi kat sotaan alemmat korkeakoulututkinnot (Bachelor’s or equivalent), ylemmät korkekoulututkinnot (Master’s or equi valent), tohtoritutkinnot (Doctoral or equivalent) sekä myös erilaiset korkea kouluissa suoritetut lyhyt koulutukset (Short-cycle tertiary).

Ensimmäinen virhe tehdään jo tässä vaiheessa. Monissa maissa nämä lyhy et koulutukset nostavat maan nuori son koulutustasoa. Kärjessä keikkuvan Kanadan koulutustaso tippuu Suomen tasolle, jos jätetään nämä lyhytkurssit huomioimatta. Myös Turkissa näiden kurssien osuus on huomattava. Suo messa ei ole tällaista koulutusta. Poh joismaissa alempien ja ylempien tut

kintojen suoritustaso on samaa tasoa. Koulutukseen ja tutkimukseen viime vuosina erityisesti panostanut Tanska on selvästi Pohjoismaiden paras, vaikka Norja ja Ruotsi kiilaavat akateemisten lyhyt-kurssiensa ansiosta pylväsdiag rammistossa Tanskan ohi. Helsingin yliopiston Päättäjäfoorumissa näkyivät pelkät pylväät eikä tätä erottelua tehty.

Kärjessä keikkuvan Kanadan koulutustaso tippuu Suomen tasolle, jos jätetään nämä lyhytkurssit huomioimatta.

Bolognan malli on hukassa Koulutustasovertailun yhteydessä syyl listytään hämmästyttävän usein myös siihen, että ei olla ymmärretty ammatti korkeakoulututkintojen ideaa. Kuvitel laan edelleen, että meillä olisi tehty vain joku mielikuvauudistus, opistoasteesta korkea-asteelle. Ammattikorkeakou lut aloittivat toimintansa Suomessa 30 vuotta sitten ja siitä huolimatta edelleen löytyy niitä, jotka ovat sitä mieltä, ettei niissä tehdyt tutkinnot ole mitään oikei ta korkeakoulututkintoja. Kari Enqvist kuvailee asiaa näin: ”Muutama vuosi kymmen sitten opistotason tutkinnon suorittanut keksittiin julistaa ammatti korkeakoulun kandidaatiksi. Paperilla suomalaisten koulutustaso hypähti ykskaks ylöspäin.” Helsingin Sanomisssa (19.10.2022) sama asia kuvattiin näin: ”Kandidaattitasoisen koulutuksen val tava kasvu käsitettiin Suomessa merkit täväksi nousuksi, vaikka todellisuudessa muutosta tapahtui enemmän tutkinto jen sisällöissä kuin tasossa.” Tuntuu sil tä, että eurooppalaisen korkeakoulutuk sen peruslähtökohtaa eli ns. Bolognan mallia ei olla edelleenkään ymmärretty.

OECD-vertailussa ei arvioida näitä mie likuvia. Suomalaisia AMK-tutkintoja vastaavia korkeakoulututkintoja on kai kissa OECD-maissa. On vaikea ymmär tää, mistä tällainen AMK-tukintojen jälkijättöinen mollaus kumpuaa. Am mattikorkeakoulut ovat koko olemassa oloajan sparranneet yliopistokoulutusta. Ilman ammattikorkeakouluja suomalai nen korkeakoulutus olisi paljon mono tonisempaa ja yksiulotteisempaa sekä vähemmän työelämäkeskeisempää.

Suomen nuoret tekevät tutkintonsa vanhana Hämmästyttävintä on tässä suomalaisen korkeakoulutuksen tilan kotimaisessa arvioinnissa tai sen tilan dissaamisessa on kuitenkin se, ettei mikään asiantun tijataho ole tunnistanut sitä varsinaista

syytä, miksi suoritettuja korkeakoulu tutkintoja on Suomessa vähän. Vaikka julkilausuttuna tavoitteena on ollut, että yli puolet ikäluokasta suorittaa korkea koulututkinnon, on maamme korkea koulutettujen osuus jäänyt junnaamaan selvästi alemmas eli noin 40 %:iin 25-34 vuotiaiden keskuudessa. Yksinkertai nen selitys löytyy siitä, että Suomessa aloitetaan korkea-asteen opinnot to della vanhana. Vaikka opiskelijavalin tauudistus onkin parantanut tilannetta jonkin verran, on Suomessa edelleen OECD-maiden vanhimmat korkea kouluopiskelijat. Korkeakouluopinto jen mediaanialoittamisikä on ollut 24 vuotta. On siten täysin loogista, ettei 25-vuotiaiden joukossa ole vielä kovin kummoinenkaan osa suorittanut edes alempaa korkeakoulututkintoa.

Ammattikorkeakoulututkinnon suo ritti neljässä ja puolessa vuodessa 57 % koulutuksen aloittaneista. Viidessä ja puolessa vuodessa tutkinnon suoritti 65 % aloittaneista. Erot sukupuolten välillä ovat suuret. Naiset suorittavat tutkin non huomattavasti nopeammin. Tähän kyllä vaikuttaa myös eriytyneet opiske lualat.

Monissa eurooppalaisissa kielissä ei ole edes käsitettä ”välivuosi”.

Yliopisto-opiskelijoista 67 % suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulu tutkinnon enintään viidessä ja puo lessa vuodessa. Samoin kuin ammat tikorkeakouluissa myös yliopistoissa miesopiskelijat käyttivät opiskeluunsa pidemmän ajan. Seitsemässä ja puolessa vuodessa yliopistokoulutuksen läpäisi 79 % naisista ja 68 % miehistä.

Summa summarum. Kun kerta suoma laiset nuoret aloittavat opintonsa keski määrin 24 vuoden iässä, ei tutkinnon valmistumistakaan voi odottaa kuin

vasta kolmikymppisenä. Tässä ikävai heessa, 25-30 vuotiaiden joukossa, suo malaiset nuoret ovat vailla tutkintoa, kun heidän eurooppalaiset kollegansa ovat jo hyvin palkattuna työelämässä. Asevelvollisuuskin vaikuttaa Suomessa monista Euroopan maista poiketen iso osa nuorista suorittaa ase velvollisuuden, ainakin melkein kaik ki miehet ja melkoinen joukko naisia. Tämäkin on yksi syy, miksi opiskelun alku viivästyy meillä Suomessa. Vas taava tilanne on vain OECD-maista Israelissa. Pitkä asevelvollisuus ja sen suorittaminen ennen korkeakouluopin toja saa siellä aikaan saman efektin kuin meilläkin. Koulutukseen vahvasti pa nostava Israel on koulutustasovertailus sa alle OECD-keskitason ja ilman niitä akateemisia lyhytkoulutuksia jopa alle Suomen tason.

Suomalainen tapa siirtyä hitaasti kor keakouluopintoihin on paljolti kiinni kulttuurista. Monissa eurooppalaisissa kielissä ei ole edes käsitettä ”välivuo si”. Opinto-ohjauksen voisi toivoa vai

kuttavan siihen suuntaan, ettei turhia välivuosia tulisi ja siirtyminen korkea kouluopintoihin olisi sujuvaa. Se olisi hyödyllistä niin yksilön kuin kansanta louden näkökulmasta.

Teksti: Jukka Eero Wuorinen Kuvitus: Midjourney tekoäly tekstisyötteellä "Nordic university in ruins +futurism / +art deco / +an cient rubble"

Uraohjauksen hyviä käytäntöjä jaettiin Erasmus+ -seminaarissa

Osallistuin Erasmus+ -ohjelman 1516.9.2022 järjestämään Supporting Transitions – The Role of Career Gui dance- seminaariin Serbiassa, Belgra dissa. Seminaariin sai kutsun lisäkseni Laia Saló i Nevado Helsingin Kieliluki osta, Katarzyna Tracz-Krupa puolalai sesta Wroclawn yliopistosta ja 15 muu ta osallistujaa eri maista.

Haastattelin opetushallituksesta asian tuntijaa Johanna Tarvaista Erasmus+ -seminaarien merkityksestä ja niihin hakeutumisesta. Kysyin myös opintoohjaaja Laialta hänen ajatuksistaan uraohjauksen teemaan liittyvän semi naarin osallistujana. Apulaisprofessori Katarzyna Puolasta lähetti myös sähkö postitse omia kokemuksiaan.

Johanna, työskentelet ohjelma-asiantuntijana Opetushallituksessa kansain välistymistä ja vaikuttavuutta edistävissä tehtävissä. Miten näet Erasmus + -semi naarien merkityksen ohjaus alan ammattilaisille?

– Eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja de mokratiaan kohdistuu haasteita, joihin myös korkeakoululaitoksen on kyettä vä vastaamaan. Yksi niistä on korkea kouluopiskelijoiden ohjaus. Eurooppa laisissa korkeakouluissa pitäisi pystyä varmistamaan, että korkeakouluopis kelijat ja vastavalmistuneet edustavat Euroopan väestön monimuotoisuutta sekä heikommassa asemassa olevien ja aliedustettuihin yhteiskuntaryhmiin kuuluvien pääsyä opiskelemaan.

– Myös opintojen päätökseen suoritta mista olisi tuettava parhain mahdollisin tavoin, jatkaa Johanna. Ohjausalan am mattilaisten on arvokasta oppia euroop palaisista koulutusjärjestelmistä ja työ markkinoista sekä ohjauskäytäntöjen yhtäläisyyksistä ja eroista, puolin ja toi sin. Kansainvälisiin ohjaustapoihin tu tustuminen tekee näkyväksi oman kult tuurisen suhteellisuuden ja sen avulla ohjaaja saa työkaluja kyseenalaistaa it sestäänselvyytenä pitämiään asioita. Li säksi tutustuminen uusiin käytäntöihin sallii niiden soveltamisen omaan arkeen ja helpottaa kansainvälistä yhteistyötä.

”Eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan kohdistuu haasteita, joihin myös korkeakoululaitoksen on kyettävä vastaamaan. Yksi niistä on korkeakouluopiskelijoiden ohjaus.”

Millaisia Erasmus +-ohjelman järjestämät seminaarit ja koulutukset ovat?

– Seminaareja ja koulutuksia järjeste tään ajankohtaisista aiheista eri Euroo pan maissa, ne voivat olla temaattisia, kuten ohjaukseen keskittynyt TCA, johon nyt osallistuit tai sitten opinto käyntejä ja ns. kontaktiseminaareja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia opin to-ohjaajien verkostoitumiseen ja han keideoiden kehittämiseen kansallisten toimistojen tuella.

Miten seminaareista kiinnostuneen opinto-ohjaajan tulisi toimia, jos hän haluaisi osal listua oman oppilaitoksensa edustajana tällaisiin verkostotapaamisiin?

– Erasmus+ -ohjelma järjestää euroop palaisia seminaareja ja koulutuksia, joi hin voivat hakea koulutuksen kentällä toimivien organisaatioiden edustajat, myös opinto-ohjaajat. Training and Cooperation Activities (TCA) -semi naarit ovat loistavia oppimis- ja verkos toitumistapahtumia siinäkin mielessä, että niihin kokoontuu kerralla suuri joukko saman substanssin äärellä toi mivia ammattilaisia, joilla on paljon yh teistä jaettavaa.

Opetushallitus tiedottaa seminaareis ta sekä verkkosivuillaan https://www. oph.fi/fi/ohjelmat/erasmus-ohjelmaneurooppalaiset-seminaarit-ja-koulutuk set että sektoreiden sähköpostilistoilla, joille voi halutessaan liittyä. Hakeminen on helppoa, sillä se onnistuu tekemällä verkkosivuillamme sähköisen hake muksen, jossa tulee perustella koulu tuksen tarve kiinnostus sekä oman or ganisaation että hakijan näkökulmasta.

Miten Erasmus+-seminaariin liittyvissä kuluissa tuetaan?

– Erasmus+ -ohjelmaa Suomessa toi meenpaneva Opetushallitus maksaa osallistujan matkakulut ja järjestävän maan kansallinen toimisto vastaa ma joitus- ja ateriakuluista seminaarin ai kana, kertoo Johanna.

Laia, toimit opinto-ohjaajana Helsingin kielilukiossa ja tutkijana Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osastolla. Mikä on mielestäsi tärkein anti, mitä ohjaustyön ammattilaisena tällaisista seminaareista voi hyötyä?

– Uskon, että ammattimaisessa oh jaustyössä tärkeintä on kunnioittava ja avarakatseinen suhtautuminen ohjat taviin, pohtii Laia. Tätä lähestymista paa vahvistaa, että opinto-ohjaajalla on laajasti kokemuspohjaa ja tietoutta niin kansalliselta kuin kansainväliseltäkin ohjauksen kentältä. Kansainvälisissä seminaareissa tarjoutuu erinomainen mahdollisuus laajentaa ohjaustietout taan muiden maiden nykyisistä käy tännöistä ja kokemuksista. Tällaiseen tietoon ja näköalaan on haasteellista samalla tavoin päästä kiinni kotimaas ta käsin. Näissä tapaamisissa ohjaajan tulee kuvailla ja jakaa kokemuksiaan

ja käytäntöjään, joita usein itse pitää omassa maassaan itsestäänselvyyksinä. Erilaiset näkökulmat ja yhteisesti jaetut kokemukset tuovat esiin ohjaajan työn arkea ohjaavat näkemykset ja työkalut ja herättelevät katsomaan niitä uudesta näkökulmasta. Siksi tällaiset seminaarit tukevat hyvin ohjaustyötä.

Mikä oli tärkeintä, mitä odotit seminaariin osallistumiselta? Oliko jotain joka oli mielestäsi yllättävää?

– Odotin saavani joitakin uusia ajatuk sia ja oivalluksia liittyen urasiirtymiin muissa maissa, Laia kertoo. Minua yllät ti eroavuuksien kirjo eri maiden välillä, mitä tulee ohjaajan työtehtäviin ja toi menkuviin. Oli myös kiinnostavaa näh dä, että lähestymistapa ohjaukseen on hyvin erilainen eri puolilla Eurooppaa.

Psykologinen näkökulma vaikutti ole van vahvasti läsnä ohjauksen tausta-ajat

telussa, joidenkin seminaariosallistujien maissa. Tämä sai minut pohtimaan psy kologisen ajattelun roolia ja eroavuutta ohjaajan ja psykologin välillä.

Mikä oli sinulle tärkein anti seminaariin osallistujana?

– Ohjaajat, joilla on vahvat juuret psy kologisessa perustassa ja työkaluissa, saivat minut pohtimaan, miten ne so veltuvat opinto-ohjaajan työhön. Mie lestäni parasta seminaarissa oli, että esitykset ja muiden osallistujien kanssa jaetut kokemukset herättivät ajattele maan kriittisesti – joitakin teemoja jäin vielä myöhemminkin reflektoimaan.

”Uskon vahvasti, että jos on halua yhteistyöhön ja hyvää kemiaa löytyy kollegoiden väliltä, hienoja asioita voi tapahtua.”

Katarzyna, työskentelet apu laisprofessorina Wroclawn yliopistossa kauppatieteiden yksikössä. Mikä oli sinulle tärkein anti seminaariin osal listujana?

– Minulle henkilökohtaisesti tärkein merkitys kansainvälisissä seminaareissa on mahdollisuus verkottua, saada kon takteja ja myös käydä kahvipöytäkeskus teluja taukojen aikana. Työskentelem me erilaisissa uraohjaukseen liittyvissä tehtävissä ja uskon, että olemme kaikki halukkaita kehittymään, osallistumaan uusiin projekteihin. Mahdollisuus aja tustenvaihtoon muiden korkeakoulujen edustajien kanssa tarjoaa mahdollisuu den parantaa työskentelyään ja saada siihen uusia elementtejä.

Olen hyvin kiitollinen lähiseminaareis ta, joita verkossa järjestettävät webi naarit eivät koskaan täysin voi korvata. Belgradissa tapasin kaksi uutta kollegaa,

joiden kanssa haluaisin laajentaa yh teistyötä ja näihin liittyen on käynnissä jatkokeskusteluita. Uskon vahvasti, että jos on halua yhteistyöhön ja hyvää ke miaa löytyy kollegoiden väliltä, hienoja asioita voi tapahtua – tässä näen meidän roolimme akateemisina toimijoina, oh jaajina ja kouluttajina.

Seminaarissa oli mahdollisuus kehittää omaa uraohjausajatteluaan ja keskustel la erilaisista tavoista järjestää ohjausta eri kouluasteilla. Seminaarin ohjelman loppuun oli varattu aikaa hankeideoin nille ja tietoutta saatavilla olevasta tues ta kansainvälisten hankkeiden valmiste luun.

Seminaarin tuliaisina oli uusia kontak teja pohjoismaisiin ja keskieurooppa laisiin kollegoihin, joiden kanssa on ollut luontevaa jatkaa yhteydenpitoa. Jatkossa jää nähtäväksi, millaiset yhdes sä mietityt hankeideat lähtevät lentoon

ja jos hyvin käy – onko niissä aihioita tulevaisuuden kansainvälisiksi verkos tohankkeiksi.

Siru Kilpilampi opinto-ohjaaja, LAB Ammattikorkeakoulu korkeakoulutoimikunta

www.facebook.com/fondacijatempus, viitattu 4.11.2022.jpg

Pitkät perinteet laivojen rakentamisessa – Laivanrakennusoppilaitos 60 vuotta

Meyer Turun Laivanrakennusop pilaitoksella on pitkät perinteet laivanrakennusalan ammattilaisten kouluttajana Suomessa. Laivanraken nusoppia on annettu jo vuodesta 1962 alkaen, kertoo Laivanrakennusoppilai toksen rehtori Vesa Eskonen.

Meyer Turku Oy:n Laivanrakennus oppilaitos toimii tiiviissä yhteistyössä yhtiön kaikkien osastojen esimiesten kanssa. ”Oppilaitoksemme vastaa hen kilöstön tietotaidosta telakan nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaisesti. Yhteis työ muiden suomalaisten oppilaitosten, kuten yliopistojen, opistojen ja ammat tikoulujen kanssa on telakan toiminnal le erittäin tärkeää. Oppilaitos järjestää rekrytointikoulutusta, muuntokoulu

tusta sekä tekee yhteistyötä oppilaitos ten ja meriteollisuusverkoston kanssa.”

Harvinainen oppilaitos kouluttaa monipuolisesti

Laivanrakennusoppilaitoksen opettajat ja luennoitsijat kouluttavat opiskelijoi ta muiden telakkatöidensä ohessa. Pit kän työkokemuksensa ansiosta he ovat alan parhaita asiantuntijoita. Lisäksi oppilaitos tekee yhteistyötä useiden eri koulutusta tarjoavien tahojen kanssa. Laivanrakennusoppilaitos aloitti vuon na 1962 teollisuusoppilaitoksena ja on harvinaisuus. Oppilaitoksen tehtävänä on turvata yrityksen riittävä resurssi ja riittävä osaaminen, sanoo Eskonen. Meillä koulutetaan laivalevyseppähit saajia, laivaputki- ja koneasentajia sekä

liekkioikaisijoita

Koulutus annetaan suomeksi, joten osallistujilta edellytetään suomen kielen taitoa. "Iloksemme voimme kertoa, että Meyer Turku Oy on yksi maailman joh tavista laivanrakennusyrityksistä", sa noo Eskonen. Turun telakalla on pitkä historia – se perustettiin vuonna 1737 ja tänä päivänä sen toimitusjohtajana toi mii Tim Meyer.

Risteilyalukset ovat älykkäitä

kaupunkeja

Meyer Turun telakka on erikoistunut rakentamaan risteilyaluksia, matkusta ja-autolauttoja ja erikoisaluksia. Tämän päivän risteilyalukset ovat älykkäitä kelluvia kaupunkeja, joissa on turvalli

Carnival Celebration on uusin Meyer Turun valmistama loistoristeilijä.

suutta, toimivuutta ja käyttömukavuutta edistävää nykyteknologiaa sekä huippu arkkitehtuuria ja ympäristöystävällisiä innovaatioita. "Vuosien varrella olem me rakentaneet yli 1300 uutta alusta asiakkaille ympäri maailmaa. Suomen meriteollisuudesta peräti 85 % sijaitsee Varsinais-Suomessa, mutta työllistymis vaikutus koskee koko Suomea. Tehtäviä telakalla on monipuolisesti, ja tarvetta

on tietotekniikkaosaajista metallityön tekijöihin ja sisustussuunnittelijoihin", kertoo Eskonen.

Rakentamamme laivat tunnetaan maa ilman merillä edistyksellisestä teknii kastaan ja modernista muotoilustaan. Nykyaikainen risteilylaiva on kuin sei laava kaupunki, jonka käytävien, hytti en, ravintoloiden, kauppojen ja erilais

ten palvelujen taustalla on valtavasti monipuolista tekniikkaa ja älyä. Uusissa laivoissa on muun muassa innovatiivisia energia-, jätteenkäsittely-, vedenpuh distus- ja viestintäjärjestelmiä. Jokainen laiva on yksilö, joka räätälöidään tilaa jan toiveen mukaan. Tämä vaatii teki jöiltä joustavuutta, luovuutta – ja erit täin korkeaa ammattitaitoa.

”Vuosien varrella olemme rakentaneet yli 1300 uutta alusta asiakkaille ympäri maailmaa. Suomen meriteollisuudesta peräti 85 % sijaitsee Varsinais-Suomessa, mutta työllistymisvaikutus koskee koko Suomea.”

Koulutusta järjestetään kysynnän mukaan

Laivanrakennusoppilaitos järjestää kes kitetysti koulutukset ja kurssit Meyer Turku Oy:n sekä sen tytäryhtiöiden henkilöstölle. Se toimii yhteistyössä telakan esimiesten kanssa. Koulutus tarpeet tulevat esille muun muassa ke hityskeskusteluissa. ”Oppilaitoksemme järjestää tarvittavat koulutukset joko sisäisesti tai ulkoisesti. Monet koulu tustapahtumista ovat avoimia myös yri tyksen verkostoon kuuluville yrityksille. Teemme myös tiivistä yhteistyötä Turun ammatti-instituutin kanssa.”

Valvottua harjoittelua Laivanrakennusoppilaitoksen hitsauksen oppitunnilla.

Laivanrakennusoppilaitoksen rehtori Vesa Eskonen, koulutussuunnittelija Lauri Lehtonen ja koulutussuunnittelija Marjatta Kouvo oppilaitoksen 60-vuotisjuhlissa 27.10.2022.

Haaveissa ura laivanraken nuksen ammattilaisena?

"Meyer Turun Laivanrakennusoppilai tos järjestää erilaisia koulutuksia yh teistyössä telakkamme tytäryhtiöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Rek rytointikoulutuksen kautta on helppo kouluttautua uudelle uralle", kertoo Es konen. Työelämälähtöiset koulutukset antavat opiskelijoille pätevyyden tiettyyn työtehtävään tai ammattiin. Palkallise na toteutettavana koulutuksen kesto on 6 kuukautta ja siihen sisältyy ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua se kä tietopohjaista opetusta. "Kutsumme hakijat haastatteluihin hakemusten pe rusteella, joten täytäthän hakemuksesi huolella ja kerrothan siinä myös miksi haluat koulutukseen", kertoo Eskonen. "Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät maailman parhaiden alusten parissa. Koulutukset sopivat niin miehil le kuin naisillekin. Innostus ja halu oppia kantavat pitkälle", sanoo Eskonen.

"Edessä on valoisa tulevaisuus. Telak kamme tilauskirjassa on tällä hetkellä kuusi alusta kolmelle eri tilaajalle", ker too Eskonen. Suomalaisen laivanraken nuksen tarina jatkuu. "Salaisuutemme on osaavassa, koulutetussa työvoimassa. Taitavien työntekijöidemme ansiosta meillä voidaan tarjota osaamista, jota ei muualta löydy", kiteyttää rehtori Vesa Eskonen lopuksi.

Armi Nurmi

Teoriatunti Laivanrakennusoppilaitoksen luokkahuoneessa.

Yksityiskohta Carnival Celebrationin sisätiloista.

Työelämä tutuksi

Miten töitä haetaan? Mitkä ovat työntekijän oikeudet?

Työelämän pelisäännöt -oppimispeli

tutustuttaa 9.luokkalaiset työelämän sääntöihin ja työelämätaitoihin.

Tilaa maksuton digitaalinen peli suomeksi tai ruotsiksi osoitteesta: nuortenakatemia.fi/materiaalit/ tyoelaman-pelisaannot-peli

Lisää tietoa työelämän pelisäännöistä 23 eri kielellä löydät osoitteesta: tyoelamanpelisaannot.fi

LUKIOON RUOVEDELLE!

Esteratsastuksen ja kouluratsastuksen opetusta yhdessä Ruoveden ratsutallin kanssa. Eläinlääketieteellinen painotuslinja yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa. Urheiluvalmennuksen linjalla elektronisen urheilun, pesäpallon ja jääkiekon valmennusryhmät.

Kansainvälistä opiskelijavaihtoa Italiaan ja Saksaan.

@ruovedenlukio

Voit yhdistää painotuslinjojen opiskeluja. Ratsastustunnit ja e-urheilun pelivalmennus ovat opiskelijoille maksuttomia. Asut edullisesti ratsuasunnoilla tai kunnan keskustassa koulun lähellä. sasky.fi/ruovedenlukio

Lisätiedot: SASKY koulutuskuntayhtymä, Ruoveden lukio apulaisrehtori Tuulia Taalas p. 044 787 1403, tuulia.taalas@sasky.fi rehtori Helena Korkeakoski p. 040 585 7271, helena.korkeakoski@sasky.fi

Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen

Perusopetuslain 11 a pykälään on mahdutettu monta tärkeää luonneh dintaa oppilaanohjauksesta: se on oppi laan oikeus, oppilaan tarpeen mukaista, suunnitelmallista ja monimuotoista. Mutta mitä muuta oppilaanohjaus on?

Keväällä Opetushallitus julkaisi kokoa mani Tehostettu ja henkilökohtainen op pilaanohjaus -oppaan. Oppivelvollisuus laissa puhutaan koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuusta. Oppaassani tarkastelen jokaiselle oppilaalle kohden nettua oppilaanohjausta ja sen tehosta mista eri toiminnan tasojen muodosta ma kokonaisuutena.

Oppilaanohjaus on uravalintataitojen alkuopetusta Perusopetuksen alusta saakka oppi laanohjaajalla on ollut kaksi tehtävää: uravalinnan ohjaaminen ja tähän tehtä vään kytkeytyvä kaikkien opettajien toi meenpaneman ohjauksen koordinointi. Tehostettu ja henkilökohtainen oppilaa nohjaus -oppaassa yritin tunkea kiilaa oppilaanohjauksen, oppimisen tuen ja oppilashuollon järjestelyjen väliin. Tä mä ei tarkoita sitä, etteikö monialaista ja moniammattillista yhteistyötä tulisi teh dä. Oppilaanohjausta ja sen tehostamista tulisi kuitenkin tarkastella omana peda gogisena kokonaisuutena.

Urasuunnittelutaitoa tulisi tarkastella opetettavana, opeteltavana ja opittava na valmiutena. Näin voimme määrittää ohjausprosessin, jonka aikana jokaisen oppilaan toimijuus ja osallisuus kehitty vät. Eri teorioiden mukaan uravalinta valmius edellyttää itsetuntemusta, tietoa ja kokemuksia mahdollisuuksista. Op pilaan tulisi kyetä yhdistämään vahvuu tensa, kykynsä ja arvonsa koulutuksen ja työelämän mahdollisuuksiin. Pieni osa oppilasjoukosta tarvitsisi erityistä henki lökohtaista oppilaanohjausta, mitä lain säädäntö ei toistaiseksi tunnista.

Oppilaanohjaus on oppiaine Hyvin suunnittelussa uraohjauspro sessissa oppilaalla on aikaa ja mahdol lisuuksia reflektoida oppilaanohjaajan kanssa kokemuksiaan. Oppitunneilla opetellaan käyttämään urapohdinnan välineitä. Henkilökohtaisessa ohjaukses sa opetetut asiat saavat henkilökohtaisen merkityksen. Eri tutkimuksien mukaan kolme kertaa tai useammin henkilö kohtaista ohjausta saanut oppilas on tyytyväisempi jatkokoulutusvalintaansa. SOPO ry:n resurssivaatimukset ovat siis perusteltuja. Opetuksen järjestäjä kui tenkin päättää, onko oppilaan tarpeen mukainen ohjaus mahdollista vai ei.

Oppilaanohjausta ja sen tehostamista tulisi tarkastella omana pedagogisena koko naisuutena.

Oppilaanohjausta on mahdollista tehos taa, kun oppiaineen opetus on suunnitel mallista ja monimuotoista. Oppituntien ja henkilökohtaisen ohjauksen lisäk si on tärkeää tarjota kaikille oppilaille mahdollisuuksia tutustua työelämään ja ammatilliseen koulutukseen. Oppilaalla tulee olla mahdollista hahmottaa alueel liset mahdollisuudet, osaamistarpeet ja urapolut digitaalisissa oppimisympäris töissä sekä käydä johdettua keskustelua pienryhmissä.

Etenkin silloin kun tehostetaan oppilaa nohjausta, oppilaanohjaaja pyrkii kar toittamaan nuoren uravalintaa haittaa vaa ajattelua, hänen syyselityksiään sekä kehittämään hänen suoritusstrategioi taan. Hankalinta on kuitenkin tunnistaa yläkoulun alussa oppilas, joka tarvitsee tehostettua henkilökohtaista oppilaa nohjausta. Koulussa suoriutuminen ei kerro oppilaanohjauksen tarpeesta. Tunnistamistyössä kannattaa hyödyntää oppaassa esiteltyjä tekijöitä ja tehdä mo

Keväällä ilmestynyt opas on ladatta vissa OPH:n sivuilta.

niammatillista pedagogista yhteistyötä..

Oppilaanohjaus on uraohjausta

On tärkeää, että oppilaanohjaaja pysyy uraohjaajan roolissaan. Oppilaanohja uksessa puhutaan oppimiseen liittyvistä kokemuksista ja koulutukseen sekä työ elämään liittyvistä mielikuvista. Uraoh jaustehtävässään oppilaanohjaan tulee kyetä antamaan oppimisen liittyville käsitteille, esim. arviointi ja motivaa tio, uraohjausta palvelevia merkityksiä. Oppimisen tehostettu tuki ja tehostettu oppilaanohjaus ovat eri asioita. Samoin suorittamisen arviointi ja toimintaky vyn arviointi ovat eri asioita. Tämä tulisi huomioida myös kansallisessa koordi noinnissa. Kehittämistyössä pitäisi tun nistaa, missä uraohjaus yhtyy ohjauksen laajaan kenttään.

Valinnassa ja päätöksenteossa tarvittavat taidot kehittyvät eri oppituntien aikana. Samoin kehittyvät kyvyt ja minäkäsitys koulupäivän aikana. Koulun opettaja kunnan ohjauskäytännöt määrittävän

sen, mihin suuntaan oppilaan toimin tastrategiat kehittyvät. Oppilaanohjaa ja voi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että koulun oppimisympäristöön vakiintuu käytäntöjä, jotka edistävät nuoren urava linnassa tarvittavien valmiuksien kehit tymistä. Oppimiseen ja työelämään liit tyvien hyvien kokemuksien tuottaminen kuuluu koko opettajakunnalle.

Oppilaanohjaus on siirtymävaiheen yhteistyötä Hyvin organisoitu oppilaanohjaus luo perustan sen tehostamiselle. Oppivel vollisuuden laajentuminen synnytti aja tuksen siirtymävaiheen uraohjauksesta. Silta jatkokoulutukseen rakennetaan yh dessä toisen asteen toimijoiden kanssa. Tämän rakentamiseen tarvitaan koordi noitua yhteistyötä ja yhteiskehittämistä siirtymävaiheessa.

Yksittäisen toisen asteen oppilaitoksen markkinointitarpeen tyydyttäminen ei ole vielä siirtymävaiheen uraohjausta. Siirtymävaiheen uraohjaus tulee olla oppilaslähtöistä ja oikea-aikaista. Oppi velvollisuuskoulujen yhteistyön avulla tulee rakentaa jokaisen perusopetuksen oppilaan toimintahorisonttia laajentavia oppimisympäristöjä, joissa nuori voi et

siä ja löytää oman urapolkunsa. Tämän yhteistyön tulisi alkaa jo kahdeksannella luokalla, jotta ohjausta ehditään tehosta maan päättöluokalla.

Uraohjauksen tueksi on syytä koota op pilaan kanssa jatko-opintosuunnitelma. Jatko-opintosuunnitelma on oppilaan ohjaamisen apuväline. Oppilas on oman jatkosuunnitelmansa omistaja silloinkin, kun se laaditaan tehostetun henkilökoh taisen oppilaanohjauksen toimeenpanon tueksi. Tämä laissa tarkoitettu suunni telma on viranomaisen asiakirja, joka arkistoidaan. Lainsäädäntö säätelee sen, mitä viranomaisen asiakirjaan voi kir joittaa. Oppilaanohjaajan muistiinpa noja ei tarvitse arkistoida.

Oppilaanohjaus on moniammatillista yhteistyötä Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen on pedagogista toimintaa, jossa viime kä dessä oppilaanohjaaja saa ja joutuu te kemään ratkaisut oppilaanohjauksesta ja sen tehostamisesta. Oppilaanohjauksen vaikuttavuus on kuitenkin yhteinen asia ja monien tekijöiden tulos.

Isoihin ongelmiin ei ole yksittäisen toi mijan kokoisia ratkaisuja. Tarvitaan yh

teistyötä. Ratkaisuja tulisi etsiä hyvin vointia tuottavasta systeemistä ja näin määrittää oppilaanohjaajalle uraohja uksen kokoinen toimipaikka. Ohjaus on yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä. Vaikuttava ohjaus ja oppilaanohjaus ovat systeemisiä kokonaisuuksia.

Oppilaanohjaaja KT Petri Niemi Puropellon koulu, Turku blog.edu.turku.fi/oppilaanohjaus petri.niemi@edu.turku.fi www.oppilaanohjaus.fi

Petri Niemi: Oppilaanohjaaja vuodesta 1997

Lisensiaatintutkimus ohjauksen kehittämistyöstä 2006

Vuoden opinto-ohjaaja 2015

Väitöstutkimus oppilaiden urapohdintavalmiuteen vaikuttavista tekijöistä 2016

Opopäivät 2023 - jotain mitä odottaa

Valtakunnalliset opinto-ohjaajien koulutuspäivät Hä meenlinnassa 2.-4.2.2023 ovat pian totta! On aika tavata kollegoja ympäri Suomen, vaihtaa ajatuksia ajankohtaisista asioista, kokea uusia tuulia ja saada eväitä mukaan omaan ohjaustyöhön.

Meille kanta-hämäläisille opinto-ohjaajille näillä päivillä on erityisen suuri merkitys, sillä olemmehan saaneet suunnitel la ne kahteen kertaan. Kaikista vastoinkäymisistä ja epävar muustekijöistä huolimatta olemme kanta-hämäläisellä tar mokkuudella suunnitelleet päivät juuri sinulle ja kollegoillesi.

Opotiikkaa-teema vie meidän tutkimaan ohjauksen tulevai suutta ja kestävää kehitystä ohjaajien hyvinvointia unohta matta. Helmikuussa on kolme päivää aikaa hengähtää arki työstä paitsi hyvän ohjelman parissa myös iltatilaisuuksista nauttien.

Opopäivien ilmoittautuminen on auki 11.12.2022 asti osoitteessa opopaivat2022.com . Ilmoittautumisen jälkeen saat kuitissa linkin, jonka kautta voit ilmoittautua kaikkiin niihin toimintoihin, joihin vaaditaan ennakkoilmoittautumi nen. Osa työpajoista ja vierailukohteista on jo täynnä, mutta paljon on vielä mielenkiintoisia kohteita jäljellä. Ja tilanne elää, joten kannattaa käydä katsomassa, olisiko paikkoja jos takin vapautunut. Sama koskee majoitustilannetta – sitäkin kannattaa seurata. Toivottavasti kaikki viime vuonna majoi tuksen varanneet, jotka eivät nyt päiville pääse, ovat muista neet perua huoneen, jotta ne saadaan käyttöön eikä perään tulee hotellilta ikävää laskua.

Nettisivuilla on kaikki oleellinen tieto päiviin liittyen. Olem me lisänneet sinne myös hanke-esittelyosion, josta voi etsiä yhteistyökumppaneita, saada ideoita omaan ohjaustyöhön tai käydä vain katsomassa, mitä ohjauksen hankerintamalla tapahtuu. Hankkeita lisätään sitä mukaa kun hanketoimijat niitä meille ilmoittavat.

Ota myös FB-ryhmä Opopäivät 2023 Hämeenlinnassa seu rantaan ja saat ajankohtaista tietoa päivien järjestelyistä ja ohjelmasta.

Hämeenlinna tarjoaa oivat puitteet koulutuspäivillemme. Kaupunki on mukana järjestämässä illanviettoa torstaina upealla Verkatehtaalla, HAMK:n kampusalue muuttuu opo päiväareenaksi perjantaina, yrittäjät ovat mukana tarjoamas sa palveluja ja Aulangon ympäristö on kaunis talvellakin. Hä meenlinna on juuri Se Oikea kohde helmikuussa.

Hämeenlinnalaiset Amorin apurit Miia Raussi ja Miikka J. Anttila tulevat opopäiville mukaan perjantaina.

TUNNETKO SINÄ VUODEN OPON!

Auta meitä löytämään ja palkitsemaan vuoden 2023 opinto-ohjaaja!

Epävarmassa maailmassa sujuvan arjen merkitys korostuu. Etsimme opinto ohjaajaa, joka

osaa luoda positiivista henkeä opiskelijoiden ja työyhteisönsä keskuuteen on luova visionääri, joka osaa etsiä yhdessä opiskelijan kanssa hänen tulevaisuuden polkunsa on ennen kaikkea tuki ja turva opiskelijalle.

SAK, SOPO ja TAT valitsevat ja palkitsevat vuoden opinto ohjaajan. Vuoden opinto ohjaajan julkistus ja palkitseminen tapahtuu Opopäivillä Hämeenlinnassa helmikuussa 2023. Vuoden opo tulee saamaan 1 000 euron arvoisen lahjakortin, kunniakirjan ja pokaalin.

Oletko se sinä tai kollegasi?

Ainoa ehto on, että ehdokas on Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsen. Lähetä kuvaus ehdokkaastasi ja teidän molempien yhteystiedot 31 12 2022 mennessä osoitteeseen paula.lindqvist@sopo.fi. Vuoden opon lisäksi haluamme palkita myös sinut, joka ehdotit vuoden opoa.

LUKIOON IKAALISIIN!

Arkkitehtiopintoihin ja arkkitehtuuriin valmentavia opintoja IDEA-kampuksen yrittäjyysopinnot Lisäksi

teknisen käsityön opinnot esports-opinnot urheiluakatemian opinnot

Kansainvälisiä opintomatkoja

sasky.fi/ikaalisten-lukio @ikaalistenlukio

Lisätiedot:

SASKY koulutuskuntayhtymä, Ikaalisten lukio rehtori Helena Korkeakoski p. 040 585 7271, helena.korkeakoski@sasky.fi opinto-ohjaaja Niko Mäenpää p. 040 622 7628, niko.maenpaa@sasky.fi

Haaveena arkkitehtuuri?

Study Group -tuutorointi vertaistuen mahdollistajana

Ammattikorkeakouluissa on erilaisia tapoja opiskelijoiden ohjaukseen. On käytössä esimerkiksi opettajatuuto reita, kuraattoreita, ryhmän uraohjaajia ja opinto-ohjaajia. Opiskelijat saavat tu kea myös toisiltaan. Koronapandemia on pannut kiinnittämään erityistä huo miota opiskelijoiden hyvinvointiin ja sitä kautta myös heidän tukemiseensa.

Opettajatuutori opiskelijan ohjaajana

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opiskelijaryhmien lähiohjaajana toimii opettajatuutori. Jokaiselle aloittavalle ryhmälle nimetään oma opettajatuutori. Sama opettajatuutori voi jatkaa ryhmän kanssa koko opintojen ajan tai vaihtua ensimmäisen vuoden jälkeen.

Opettajatuutorin tehtävänä on opis kelijoiden opintojen etenemisen tuke minen, henkilökohtaisen opintosuun nitelman ohjaaminen ja hyväksyntä, ryhmäytymisen tukeminen, kv-vaih toon ja -harjoitteluun kannustaminen sekä uraohjaus. Tarvittaessa opettaja

tuutori osallistuu persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen yhdessä kampus-opon kanssa.

Kun ryhmäytyminen onnistuu hyvin, helpottaa se opiskelijoiden sosiaalista kiinnittymistä ja opiskelua.

Opettajatuutorin työmenetelminä ovat perinteisesti olleet ryhmä- ja henkilö kohtainen ohjaus. Ryhmätapaamisten aikana keskustellaan ajankohtaisista asioista. Jokaisen opiskelijan kanssa käydään henkilökohtainen ohjauskes kustelu, jossa pohditaan opiskelijan ura suunnitelmaa.

Uusia tuulia opettajatuutorointiin Koronapandemian aikana opiskelijoi den ryhmäytyminen on jäänyt vähäi seksi, kun opinnot ovat siirtyneet verk koon. Opiskelijoiden saama vertaistuki on näin jäänyt vähäiseksi. Study Group -tuutoroinnilla pyritään vastaamaan

tähän haasteelliseen tilanteeseen. Oam kissa on kehitetty Study Group -tuuto rointia Ohjauksella hyvinvointia (OH JY) -hankkeessa, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Dia konia ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta.

Study Group -tuutorointi käynnistetään heti opintojen alussa, jolloin opiskelijat jaetaan 6–10 hengen Study Group -ryh miin. Tavoitteena on, että opiskelijat ryhmäytyvät hyvin keskenään ja saavat vertaistukea toisiltaan. Kun ryhmäy tyminen onnistuu hyvin, helpottaa se opiskelijoiden sosiaalista kiinnittymis tä ja opiskelua. Ryhmässä toimiessaan opiskelijat voivat vahvistaa sosiaalisia taitojaan ja saavat:

• jakaa kokemuksia  • tukea ja palautetta toisiltaan  • uusia näkökulmia asioihin.

Study Group -ryhmissä opiskelijat voi vat tehdä yhdessä oppimistehtäviä, ja kaa kokemuksiaan opiskelusta, selvitellä epäselviä opintoihin liittyviä asioita ja vaikka valmistautua yhdessä tenttiin. Toimiessaan Study Group -ryhmässä opiskelijat oppivat tärkeitä työelämätai toja kuten vastuun jakamisesta ja otta mista, aikatauluista huolehtimasta sekä viestintätaitoja.

Kun opettajatuutori ohjaa Study Group -ryhmiä, tuo se tehokkuutta hänen työ hönsä varsinkin, kun aloittavassa ryh mässä on useita kymmeniä opiskelijoi ta. Opettajatuutori tapaa Study Group -ryhmät muutaman kerran lukukauden aikana. Tapaamisten aikana opettajatuu tori tiedottaa ajankohtaisista asioista, ohjaa, neuvoo ja tsemppaa. Tarvittaessa opettaja voi jakaa tapaamisten aikana saamaansa tietoa eteenpäin organisaa tiossa toiminnan kehittämiseksi. Mikäli opiskelija haluaa henkilökohtaisen oh

Study Group -tuutorointikoulutus opettajatuutoreille. Kuva: Sinikka Viinikka.

Study Group -tuutortapaamisten sisältöjä

jauskeskustelun, voi opettajatuutori sen järjestää.

Tapaamisten aikana on erityisen tärkeä kuulla opiskelijoiden mielenpäällä ole via asioita. Opiskelijoilla voi olla epä selviä asioita, jotka opettajatuutori voi selvittää. Palaute voi liittyä esimerkiksi opintojen järjestämiseen. Tapaamisten aikana opiskelijat voivat jakaa omia ko kemuksiaan ja oivalluksiaan opintoihin liittyen.

Opettajatuutoreiden ja opiskelijoiden kokemuksia Study Group -tuutoroinnista Study Group -tuutoroinnin pilotoinnin aikana Oamkissa on koulutettu liki 40 opettajaa. Opettajatuutoreille on jär jestetty tapaamisia, joissa hekin saavat vertaistukea toisilta opettajatuutoreilta. Vertaistukitapaamisten aikana kerätys sä palautteessa opettajatuutorit toivat esille, että Study Group -tuutorointi mahdollistaa varhaisen puuttumisen, jos yksittäisellä opiskelijalla tai koko ryhmällä tulee ongelmia opintojen suh teen. Tämän onnistuu, koska hyvin ryh mäytyessään opiskelijat uskaltavat ottaa esille vaikeitakin asioita.

Opiskelijoilta kerätyn palautteen mu kaan Study Group – ryhmässä toimimi nen on auttanut suorittamaan opinnot tavoitteellisessa opiskeluajassa ilman stressiä. Alun perin oli tarkoitus, että Study Group – ryhmät toimivat vain ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opis kelijapalautteen mukaan Study Group -ryhmistä ja -tuutoroinista on hyötyä koko opintojen ajan.

Palautteessa opettajatuu torit toivat esille, että Study Group -tuutorointi mahdol listaa varhaisen puuttumisen, jos yksittäisellä opiskelijalla tai koko ryhmällä tulee ongelmia opintojen suhteen.

Study Group -tuutoroinnin pilotointi jatkuu vielä syksyllä 2022. Tavoitteena on saada toiminta pysyväksi, koska pa lautteen mukaan Study Group – tuuto roinnista hyötyvät sekä opettajatuutorit että opiskelijat.

Kirjoittajat: Susanna Saarinen, lehtori, kampusopo, Oulun ammattikorkeakoulu,

Kontinkankaan kampus, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sinikka Viinikka, lehtori, opettajatuu tori, Oulun ammattikorkeakoulu, Informaatioteknologia

Sanna Rönkkö, lehtori, opettajatuu tori, Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalous

Lisää aiheesta: Saarinen, S. & Viinikka, S. 2022. Study Group -tuutorointi osana opiskelijan ohjausta. Oamk Journal 68. http:// urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022050532760

OHJY – Ohjauksella hyvinvointia -hanke korkeakoulutukee.fi

Korkeakouluopiskelijat istuvat yli 10 tuntia päivässä

Huoli nuorten opiskelijoiden yhteisöllisyyden puutteesta sekä liikunnan ja arkiaktiivisuuden vähenemisestä on yhteinen alan ammattilaisille. Koulupäivätkin ovat usein kohtalaisen vähäliikunnallisia, mutta niihin voivat muun muassa ammattikasvattajat vaikuttaa. Hyvinvointikortit on yksi uusi apu opeille ja opoille.

Istumisen määrää on tutkittu jo ennen Covid19-pandemian mukanaan tuo maa etäopiskelua. ”Korkeakouluopiske lijoiden terveystutkimuksessa (KOTT) jo vuodelta 2016 havaittiin, että kor keakouluopiskelijat istuvat keskimäärin lähes 11 tuntia vuorokaudessa ja iso osa tästä määrästä kertyy nimenomaan opiskelupäivän aikana.

”Empiiristen havaintojemme mukaan istumisen määrässä ei ole tapahtunut muutosta parempaan”, pohtii projek titutkija Vilma Mietola Jyväskylän yli opistolta. Mietolaa komppaa Jyväsky län ammattikorkeakoulun liikunnan opettaja Maija Jylhä. ”Olemme kuluvan syksyn aikana järjestäneet pilottikou lutuksia meidän hankkeemme kor keakouluhenkilöstölle. Tavoitteena on ollut esitellä teoreettisiakin perusteluja liikkuvalle oppimiselle ja antaa vinkke jä, miten voi helposti ottaa opetukseen opiskeluvireyttä lisäävän liikuskelun ja palauttavat tauot”, tiivistää Jylhä.

Opettajilta toivotaan mallia Vastuu arkiaktiivisuudesta on korkea kouluopiskelijoilla, mutta koulupäivien toiminnalliset menetelmät ja rakenteet voivat vaikuttaa yksilön hyvinvointiin ja oppimiseen. ”KOTTin mukaan opis kelijoista vain 46 prosenttia liikkuu terveyssuosituksien mukaisesti. Myös psyykkinen oireilu ja yksinäisyydenkin tunne on yleistä. Opiskelijoiden Liikun taliitto onkin nostanut kepin nokkaan istumisen vähentämisen ja koko opis keluympäristön liikunnallistamisen”, kertoo Jylhä.

Mietola esittelee Aktiivinen ja hyvin voiva korkeakoulu -hankkeen oman tutkimuksen, jonka mukaan istumisen tauottamiseen toivotaan vastuuta opet tajilta. ”Vaikka kyseessä on aikuiset opiskelijat, toivovat hekin, että koppia ottaa ja mallia näyttää oma opettaja ot tamalla säännölliset tauot, toiminnalli set menetelmät ja esimerkiksi seisomi sen arjen teoksi.”

”Vaikka kyseessä on aikuiset opiskelijat, toivovat hekin, että koppia ottaa ja mallia näyttää oma opettaja ottamalla säännölliset tauot, toiminnalliset menetelmät ja esimerkiksi seisomisen arjen teoksi.”

Hyvinvointikortit jelppaamaan tauotusta

”Kaikenlainen liike on hyvästä ja myös pienillä arjen teoilla on merkitystä. Hyvä teko voi olla esimerkiksi istumi sen tauottamista, pieni happihyppely opiskelurupeaman välissä, lyhyt tauko jumppa tai venyttely.  Olisi mahtavaa, että hankkeen kautta saisimme opet tajia ja opiskelijoita huomaamaan, että positiivisia vaikutuksia muun muassa omalle jaksamiselle ja keskittymiselle saa jo pienillä teoilla, ei ainoastaan hi

Vilma Mietola ja Paavo Nurmi Jyväskylän yliopiston Aallonpuistossa.

Jyväskylän yliopiston kasvatit Vilma Mietola ja hänen opiskelukaverinsa Henna Launistola suunnittelivat ja toteuttivat Hyvinvointikortit. ”Kortit antavat vinkkejä ja ohjeita aktivoiviin taukoihin, palauttaviin taukoihin ja toiminnalliseen opetukseen ja kokoustamiseenkin. Kortit ovat saatavilla sähköisesti hankkeen nettisivuilla”, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä työskentelevä projektitutkija Vilma Mietola.

Hyvinvointikortit löytyvät hankkeen sivuilta ja ovat vapaasti kaikkien käytössä, niin ohjauksissa, opetuksissa kuin kokouksissakin. https://www.jamk.fi/fi/projekti/aktiivinen-ja-hyvinvoiva-korkeakoulu/hyvinvointikortit

kijumpalla”, kertovat Mietola ja Jylhä ja esittelevät Hyvinvointikortit, joiden avulla opettajana on helppo muistaa ja muistuttaa taukojen merkityksestä. ”Hyvinvointikortit löytyvät hankkeem me sivuilta ja ne on tarkoitettu kaikkien käyttöön”, kannustavat Mietola ja Jylhä.

Liikkuvat ohjelmat tukevat kaikenikäisiä

Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hanke on osa Liikkuva opiskelu -koko naisuutta. Valtakunnalliseen liikunnan edistämisohjelmaan eli Liikkuvat-oh jelmaan kuuluvat Liikkuva perhe, Liik kuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja-ohjelmat. Ohjelmia ra hoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Liikkuvat-ohjelmien avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja vä estöryhmissä.

Lisää tietoa: www.likes.fi/ohjelmat/

Lisätietoja hankkeesta, jonka to teutuksesta vastaavat neljä kor keakoulua JYU, JAMK, Humak ja Ilmasotakoulu: www.jamk.fi/aktiivi nenjahyvinvoivakorkeakoulu

Hankkeen sivuilta löydät myös Hy vinvointikortit.

Opiskelijoiden Liikuntaliiton sivuilta löytyy myös hyviä vinkkejä opetuk sen toiminnallistamiseen https:// www.oll.fi/

Teksti ja kuvat: Maarit HonkonenSeppälä, Humakin lehtori, joka on mukana oman ammattikorkeakou lunsa edustajana hankkeen ydinryh mässä.

Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Essi Heimovaara-Kotonen toimii projek tipäällikkönä ja luotsaa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen monipuolisia toimintoja eteenpäin. ”Vaikka istun kuvassa, kannustamme kaikki miettimään istumiselle vaihtoehtoisia tapoja olla ja oppia, kokoustaa ja tarinoida.”

Rohkean valinta

Opiskele Lapissa

Korkeakouluyhteisömme tarjoaa monipuolisia, mielenkiintoisia ja yllättäviäkin opintoja.

Tutustu koulutusohjelmiimme Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisissä etäesittelyissä:

Ma 12.12.2022 klo 14.00–15.15

Ke 25.1.2023 klo 12.00–13.15

To 16.2.2023 klo 9.00–10.15

Ti 14.3.2023 klo 13.00–14.15

Ma 8.5.2023 klo 15.00–16.15

Lisätiedot ja Teams-linkit etäesittelyihin: ulapland.fi/OpiskeleLapissa | lapinamk.fi/OpiskeleLapissa

Euroguidance

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

Verkkokurssi Pohjoismaiden ja Baltian ohjaajille

Ennakoivalla liikkuvuusohjauksella parannetaan oppimistu loksia ja lisätään opiskeluun liittyvän liikkuvuuden määrää.

Euroguidance-verkoston verkkokurssi tarjoaa ohjauksen ammattilaisille työkaluja, joita käyttää nuorten kanssa, kun he harkitsevat ulkomaille lähtöä tai tarvitsevat tukea liikku vuuden aikana.

Joko sinun oppilaitoksesi hyödyntää Erasmus+ -ohjelman mahdollisuuksia?

Kurssilla opitaan myös tunnistamaan oppimistuloksia.

Mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti

Kurssin lisäarvo on mahdollisuus kansainväliseen verkos toitumiseen, mikä erottaa tämän Pohjoismaiden ja Baltian laajuisen kurssin kansallisista vastaavista.

Teoreettinen osa koostuu teksteistä, kuvista ja videoista sekä yksilöllisesti suoritettavista tehtävistä.

Yksilöllistä oppimista täydennetään tehtävillä, jotka suoritetaan muiden kurssin osallistujien kanssa. Niistä kesk ustellaan verkossa koko ryhmän kanssa.

Osallistujille jaetaan osallistumistodistus ja kurssikortti.

Hyviä kokemuksia ensimmäiseltä verkkokurssilta

Kevään 2022 osallistujat löysivät kurssilta useita malleja, joiden avulla he voivat selittää opiskelijoilleen paremmin oppimisliikkuvuuden prosesseja.

Tapahtumassa tutustutaan ohjausalan tulevaisuu�a rakentaviin eurooppalaisiin käytäntöihin.

“Opin tämän kurssin aikana enemmän omasta työstäni ja käytössäni olevista työkaluista kuin sitä edeltävien kahden vuoden aikana yhteensä” - Kevään 2022 kurssilainen

Seuraava kurssi starttaa 20. lokakuuta, varaa paikkasi!

Ilmoittaudu 21. marraskuuta mennessä! Verkossa osallistujien ilmoittautuminen 28. marraskuuta mennessä.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: anne.valkeapaa(at)oph.fi

Seuraa meitä somessa ja verkossa

Euroguidance Suomi EuroguidanceFI

MAAILMALLE.NET

Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

Kuva: Anni Koponen

4/2022 voittajakuvassa hehkuvat syksyiset karpalot – vielä yksi lehti aikaa osallistua kilpaan

Valokuvauskilpailun toisen osakil pailun aiheena oli "Hyvinvointi ja työssä jaksaminen". Sama teema tulee olemaan myös vuoden 2023 Opintoohjaaja -lehdellä.

4/2022 lehden voittajaksi valittiin Han nele Niemen kuva "Luonnon hyvivoin tiapteekissa: kielen, mielen ja kehon te rapiaa". Toimitusneuvoston raati arvioi kuvan olevan sekä kaunis ja teknisesti onnistunut että kuvaavan henkilökoh taista tapaa ajatella hyvinvointia.

Toimitus tavoitti kuvaajan osakilpai lu voiton jälkeen ja pyysi kommenttia voittajakuvasta. Niemi kertoo kuvastaan seuraavasti:

Itselleni luonnossa liikkuminen ja luonto ovat hyvinvoinnin aarrearkku – vasta painoa työlle. Tällä kertaa syyskuinen suo tarjoili hikeä pintaan, piukkuutta pa karoihin ja kirpeyttä makunystyröihin... Mieli hyrisi luonnon rauhassa.

Kilpailu jatkuu vielä yhden lehden ajan Sinulla on vielä yksi mahdollisuus osallistua, voittaa osakilpailu, ja päästä Opopäivien finaaliin kisaamaan 200€ lahjakortista valokuvaustarvikkeita myyvään liikkeeseen. Kilpakuvan aihe vaihtuu jokaisessa lehdessä.

Lehden 1/2023 kuvauskilpailun aiheena on "Minä onnistun! / Minä pystyn!" Koko ensi vuoden ajan Opinto-ohjaaja -lehden teemana on Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen. Vaikka kuvasi ei pää tyisi lehteen voittajana, saattaa toimitus pyytää lupaa käyttää ottamaasi kuvaa jonkin ensi vuoden lehden kuvitukses sa.

Tässä vielä kilpailun ytimekkäät sään nöt:

1. Kuva saa olla otettu millä tahansa vä lineellä. Kuvan saa nimetä. Älä epäröi kuvata kännykkäkameralla, sillä sisältö on kuningas.

4/2022 lehden voittaja: "Luonnon hyvivointiapteekissa: kielen, mielen ja ke hon terapiaa". Kuvaaja: Hannele Niemi

2. Kuvia saa muokata.

3. Kuva pitää ottaa kilpailun aikana – vanhoja kuvia ei kelpuuteta.

4. Kuva ja kuvan nimi pitää toimittaa seuraavan lehden aineistopäivään men nessä (katso aineistopäivä sivulta 3) sähköpostitse osoitteeseen aki.tulikari@ gmail.com

Onnea viimeiseen osakilpailuun!

Rohkeaa heittäytymistä

Syyskuun

ensimmäisenä päivänä koh tasivat uudet tutut, kulttuurituotta ja (AMK) -opiskelija Riina Katajisto ja yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Al ma Matilainen. Silloin he, eikä kukaan muukaan tiennyt, että kolmen viikon päästä he ovat yhdessä kertomassa omaa tarinaansa Rekry & työelämä ja koulutustapahtuman päälavalla.

”Meillä oli suomen kieltä ja viestintää, ihan ensimmäisiä tunteja ja opetta ja kysyi, että kuka tai ketkä haluaisivat kokeilla ihan uutta ja mennä ”ei aina niin mukavuusalueelle”. Jotenkin vaan sanoimme, että voidaanhan me. Siitä se alkoi, tutustuttiin toisiimme ja kir joitimme esityksemme käsikirjoitusta”, kertovat Katajisto ja Matilainen. Jutussa tiivistettynä kahden nuoren tarina kor keakouluopiskelijaksi.

Mutkien kautta kavereiden elon helpottamiseen

Riina Katajisto: ”Mä päädyin Humakiin

opiskeleen monen mutkan kautta, enkä mä oikeestaan oo vieläkään täysin var ma siitä mitä mä tulevaisuudelta haluan.

Oon pienestä pitäen halunnut muuttaa maailmaa ja jo 13-vuotiaana mun elä män suurimmaksi motoksi tuli ajatus siitä, että elämän tarkoitus on toinen toistemme elon helpottaminen. Tän oh jenuoran avulla mä oon kulkenut tähän pisteeseen ja tuun vielä kulkemaan vuo sia eteenpäin.

Mua on kiusattu nuorena ja oon kärsi nyt mielenterveysongelmista, enkä mä seisois tässä ellei mulla olis ollut pa kopaikkaa. Mä karkasin pahoja asioita teatteriin ja jalkapallokentälle. Mä löy sin sieltä intohimon, ystäviä ja suunnan tulevaisuudelle. Mä haluan mahdollistaa sen myös muille. Tänä päivänä mä toi min vapaaehtoisena lasten- ja nuorten teatterissa, joka tarjoaa harrastusmah dollisuuksia jokaiselle sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta huolimatta. Tä

hän arvopohjaan pohjautuvaan toimin taan mä haluan myös valmistuttuani tuottaa. Mä tahdon että tulevaisuudessa jokaisella on mahdollisuus harrastaa, nauttia kulttuurista, tapahtumista ja tai teesta. Ja tää on yks niistä syistä, miksi mä opiskelen nyt kulttuurituottajak si Humakissa. Mä haluan elämässäni tuottaa yhteiskunnalle merkityksellisiä asioita, olla osa ratkaisua ja auttaa edes yhtä ihmistä tässä maailmassa.”

Tärkeätä ja merkityksellistä työtä

Alma Matilainen: ”Päädyin opiskele maan Humakiin yhteisöpedagogiksi, koska minulla on toive päästä tulevai suudessa tekemään työtä, jossa voisin auttaa ja ohjata ihmisiä. Olen itse ollut usein elämässäni tilanteissa, joissa olen tarvinnut turvallisen aikuisen apua ja tukea ja nyt kun olen itse kasvanut ja oppinut elämästä vähän, niin haluaisin tämän koulutuksen myötä saada valmi udet muiden auttamiseen.

Kulttuurituottaja (AMK) -opiskelija Riina Katajisto (vas) ja yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Alma Matilainen Rekry & työelämä ja koulutustapahtuman päälavalla kertomassa omaa opiskelijatarinaansa.

Mä oon ettinyt omaa alaa pitkään ja testaillu useita. Musta on pitäny tulla muun muassa kokki, hortonomi, la vastaja ja leipuri. Kaikki näistä aloista on hyviä ja tärkeitä, mut itselle niistä on jäänyt puuttumaan se tunne et tekee jotain tärkeää ja merkityksellistä. Ihmis ten auttaminen on toki ollu mulle aina tärkeää, mutta vasta viimeaikoina oon tajunnu et mä voisin oikeesti auttaa ih misiä työkseni ja mä uskon et mulla on paljon annettavaa muille. Uskon myös, että meidän ei tarvitse jämähtää vaikka pa vain yhteen ammattiin, vaan meillä kaikilla on varmasti monia kiinnos tuksen kohteista ja unelmia ja jokainen koulutus vie uralla eteenpäin ja laajen taa käsitystämme maailmasta.”

Teksti ja kuvat: Maarit HonkonenSeppälä, Humakin lehtori, jonka suomen kielen ja viestinnän -jakson opiskelijat pääsivät osana opinto jaan tekemään messumarkkinointia.

Opettajien yhteinen Turva

Sinä ja muut opetusalan ammattilaiset luotte päivittäin Suomen tulevaisuutta. Saatte aikaan yhteistä hyvinvointia kannustamalla ja innostamalla. Olette yhdessä tekemisen mestareita. Niin mekin Turvassa, vakuutusyhtiössä, jonka omistavat työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovat ihmiset.

OAJ on jo vakuuttanut jäsenensä muun muassa yhteisellä matka- ja tapaturmavakuutuksella. Kun OAJ:n jäsenenä keskität vakuutuksesi Turvaan, pääset nauttimaan kaikista eduistamme. Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/oaj

Jyväskylän Paviljongissa tapahtumavieraat ja opiskelijakaverit kuuntelemassa Katajis ton ja Matilaisen esitystä.

Perusopetustoimikunta

Koulullani yhdellä oppilaanohjaajal la on ohjattavana useita satoja oppi laita ja yhteen oppilaaseen käytettävä ai ka on hyvin lyhyt. Luokkatuntien lisäksi oppilailla on oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen. Yritän olla omalla persoo nallani mukana tukemassa nuoren mi näkäsityksen ja itsetunnon kehitystä. Opinto-ohjaajan rooli korostuu hen kilökohtaisissa ohjaustilanteissa, joissa koetan luoda avoimen, luottamukselli nen ja vastavuoroisen suhteen ohjatta viin. Tunteet, itkeminenkin on sallittua opon huoneella. Ohjaustilanteissa il mapiiri opinto-ohjaajan luona on posi tiivisen kannustava ja silti realistinen. Koetan jatkuvasti kehittää ohjaukseen materiaalia. Oppituntimateriaalin työs täminen vie paljon aikaa. Onneksi lä heisten yläkoulujen opinto-ohjaajat ovat jokapäiväisessä arjessa mukana. Ei opinto-ohjaajan työtä ilman toisten opojen tukea jaksaisi.

Valtakunnalliset Opopäivät 2023 jär jestetään 2.-4.2.2023 Hämeenlinnas sa.  Tulkaa kaikki Suomen opinto-ohjaa jat Opopäiville. Jaetaan yhdessä tämän ihanan työn ilot ja surut.

Tiina Haataja perusopetustoimikunnan pj.

Yliopiston todistusvalintauudistus on lähtenyt liikkeelle ja uudet todistus valinnan pisteytysmallit on tarkoitus julkaista syksyllä 2023 ja uusi malli ot taa käyttöön keväällä 2026. Yliopiston todistusvalinta uudistuksessa on mie lestäni tunnistettu hyvin lukiokenttää puhuttaneita yliopistojen opiskelija valintojen haasteita, esim. monimut kaisuus erilaisine pistetaulukoineen ja kynnysehtoineen, vaikutukset lukioai kaan, ainevalintojen ja yleissivistyksen haasteet ja opiskelijavalinnan aikataulu, jossa kaikkien on kuitenkin valmistau duttava kokeisiin, kun todistusvalinnan tulokset tulevat niin viime tipassa ennen kokeita.

Muutakin hyvää löytyy: ensinnäkin to distusvalinnan muutosten on tarkoitus pohjautua tutkimustietoon. Muistan ottaneeni monesti kantaa, että koulu tusta koskevien päätösten tulisi pohjau tua tutkimustietoon ja tiedon keruun ja arvioinnin tulisi olla jatkuvaa. Toisek si aikataulu on tiukka, mutta järkevä. Opiskelijat tietävät syksyllä 2023 lukio ta aloittaessaan, millä valintaperusteilla he ovat hakemassa yliopistoihin lukion jälkeen. Lisäksi tämä aikataulu mahdol listaa keskustelun sidosryhmien kanssa. Me olemme aktiivisesti mukana vaikut tamassa. Olethan sinäkin! 16.2.2023 on Opiskelijavalintawebinaari yliopistojen henkilökunnalle ja sidosryhmien edus tajille.

Yliopistojen todistusvalinta aiheena he rättää paljon intohimoja erilaisten pai notusten puolesta ja niitä vastaan. Todis tusvalintojen ohjausvaikutuksia lukioon ei voida koskaan kokonaan välttää, mut ta on hyvä, että näitä vaikutuksia nyt todella mietitään. Yliopistojen opiske lijavalintojen kehittämishankkeessa on nostettu myös esille hyviä faktoja mei dän opinto-ohjaajienkin muistaa:

tustrategian luonnoksesta, jonka on tarkoitus määrittää lukiokoulutuksen laadunhallinnalle sekä sen johtamiselle valtakunnalliset ja yhdensuuntaiset pe riaatteet.

Vaikuttamistyötä siis riittää aina!

Lukiotoimikunnan puolesta Heini Kelosaari, pj.

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Syksyn puhutuimpia lukioon liittyviä aiheita mediassa ovat olleet ylioppi lastutkinnon asema lukion päättötut kintona ja korkeakoulujen todistusva linta. Olemme aktiivisesti seuranneet käytävää keskustelua ja ottaneet myös omalta osaltamme osaa keskusteluihin. Niin näissä kuin muissakin uutisaiheis sa haetaan ravistelevilla otsikoilla lisää lukijoita uutisille ja sisältökin saattaa ol la tarkoitushakuisen provosoivaa.

– Vuonna 2021 yliopistossa opintonsa aloittaneista 67% ei ollut yhtään L-arvo sanaa ylioppilaskirjoituksista.

– Vuoden 2022 toisessa yhteishaussa 41% opiskelijoista hyväksyttiin valinta kokeen perusteella.

– Hakupainealoille on aina ollut vaikea päästä.

Syksyn aikana lukiotoimikunta on myös ottanut kantaa lukiokoulutuksen laa

Ammatillinen

toimikunta on kesän ja alkusyksyn aikana tehnyt kyse lyn ammatillisen koulutuksen opintoohjaajille. Tavoitteemme oli koota tu lokset tähän Opinto-ohjaaja lehteen. Tulosten analysointi on kuitenkin vielä kesken ja kyselyn tuloksia saadaan siksi vielä odottaa seuraavaan lehteen asti.

Alustavasti voidaan kuitenkin todeta, että kyselystä on luettavissa sekä hyvää että huonoa opinto-ohjauksen tilantees ta tämän päivän ammatillisissa oppi laitoksissa. Avokenttävastauksissa tulee kentän ääni kuuluville. Nämä vastauk set voidaan hyödyntää, kun yritetään ymmärtää opinto-ohjauksen tilannetta eri oppilaitoksissa.

Muutama mielenkiintoinen nosto kyse lystä.  Sisältyykö työhön opinto-ohjaajille kuulumattomia tehtäviä? Tähän kysy mykseen saatiin hyvin vaihtelevia vas tauksia. Näitä hommia opinto-ohjaajat kokivat työhön kuulumattomiksi; pro jektityö, hanketyö, verkostot, markki nointi, ytoihin-liittäminen, erityinen tuki, opiskelijapalvelut, tutortoiminta, ”monenlaista suunnittelematonta ja huonosti valmisteluta tehtävää pyrkii ovista ja ikkunoista pöydälle”, muistut telija, takavarmistaja. Lisäksi osa opin to-ohjaajista vastasi perehdyttävänsä ja ohjaavansa opettajia sekä toimivansa osaamisen varmistajina, järjestävänsä juhlia sekä tekevänsä sihteerin tehtäviä.

Voit kertoa vapaasti opinto-ohjauksen riittävyydestä/resursseista omassa oppi laitoksessasi. Tähän kysymykseen moni oli kommentoinut, että kaikki ammatil

Lukiotoimikunta

lisen koulutuksen opinto-ohjaajat eivät toimi samoilla edellytyksillä ja tehtävät saattavat vaihdella suuresti, omankin organisaation sisällä. ”Vanhojen” ja uu sien opinto-ohjaajien virkaehdoissa on eroja tuntimäärässä ja palkassa, mutta tämä ei välttämättä näy tehdyssä työs sä. Asiaa koetaan epäreiluksi. Opintoohjaajien työssäjaksaminen nostettiin myös esille. ”Opinto-ohjaajat ovat koh tuullisen uupuneita,” tiivistää hyvin vas tauksissa kuvattuja tilanteita.

Kiitokset kaikille 74:lle kyselyyn vastan neille, vastaajista 90,4% ilmoitti olevan sa kokopäiväisiä opinto-ohjaaja.

Jaksamista ja hyvää syksyn jatkoa kai kille!

Ammatillisen toimikunnan pj. Hans Kankkonen

Korkeakoulutoimikunta

Tätäkirjoittaessa taivaalta sataa lun ta ja maisema muuttuu valkoiseksi, kohta on joulu. Sitten on hetki aikaa rauhoittua viettämään aikaa perheen parissa.

Toimikunnassa on keskustelun aiheena ollut opinto-ohjaajien työnohjaus ja sen saaminen eri korkeakouluissa. Tähän ei ole olemassa mitään yhteistä mallia tai toimintatapaa. Työnohjauksen toteutta minen työnantajan toimesta onkin hy vin vaihtelevaa ja erilaista tai se puuttuu kokonaan. Työn kuormittavuus ja opis kelijoiden lisääntyneet erilaiset haasteet opiskelussa ja muussa elämässä lisäävät opinto-ohjaajien työnohjauksen tarvet ta.

Kevään 2023 lehdessä kuulemme tästä vielä lisää.

Helmikuussa on valtakunnalliset ohja uksen päivät Hämeenlinnassa, toivot tavasti myös sinä olet tulossa sinne ja tapaamme torstaina 2.2.2023 korkea koulutoimikunnan järjestämässä tilai suudessa.

Tuija Syväjärvi, pj

Tulevaisuus tuli kesällä

Muistan

vähintään vuosikymmenen ajan puhuttaneen siitä, kuinka tekoäly tulee ja muuttaa kaiken. Olemme kuitenkin jo niin tottuneita kaikenlaiseen pöhinään, jota ITalan toimijat meille toistelevat ja fiilistelevät myyntipuheis saan, ettei hypeen jaksa suhtautua vakavasti. Ei ainakaan etukäteen. Jälkikäteen tuntuu ilmeiseltä, että olisihan Nokian pitänyt lähteä kosketusnäyttöjen tielle ja tietenkin olisi kan nattanut ostaa niitä Bitcoineja, vaikka edes satasella – silloin kun siitä pöhistiin. Kuten englanniksi osuvasti sanotaan: "hindsight is 20/20" – jälkiviisaus on sitä todellista viisautta.

Vaikka teknologian kehitys onkin päätähuimaavan nopeaa, ei ole yleistä, että pääsee todistamaan maailman muutosta aitiopaikalta. Tällainen käänne tapahtui kuitenkin kuluvan vuoden ja erityisesti kesän aikana. Pitkään pöhisty tekoäly saavutti kertarysäyksellä visuaalisen alan. Tänä vuonna al kaneen muutoksen seuraukset tulevat vaikuttamaan kaik keen kuvaan liittyvään aina tästä eteenpäin. Vaikka IBM:n supertietokone Deep Blue kukisti shakissa maailmanmestari Garry Kasparovin jo vuonna 1997, on ajatus tekoälyn mah dollisuuksista vallata luovat alat tuntunut heikolta. No mitä kummaa kesällä sitten tapahtui? Kuva kertokoon puolestani.

Tässä oikealla näet kuvan, jonka sain aikaiseksi noin puolessa minuutissa, vain kirjoittamalla sanat: "/imagine: grandmums boxing, brutal, comic, --ar 2:3". Oikeasti sain neljä kuvaa, joista valitsin suurentaa tämän. Nappia painamalla olisin saanut uudet neljä ehdotusta, tai lisäämällä pari sanaa, olisin voinut valita jonkin tietämistäni taidetyyleistä, jota tekoäly olisi sitten käyttänyt kuvan luomisessa. Vaikeampaa kuin va lita sanat, oli valita paras neljästä kuvasta.

Näin kuvan ammattilaisena voin paljastaa, että tämä on kuin taikaa... Aivan pöyristyttävän käsittämätöntä. Viisi vuotta sitten tätä olisi ollut vaikea edes kuvitella. Vuosi sitten se oli kankeaa ja harvojen ulottuvilla. Nyt se on kirjaimellisesti helppoa ja kaikkien ulottuvilla. Tekoäly tekee kuvia sinun va litsemiesi sanojen pohjalta. Vuonna 1997 tarvittiin maailman tehokkain tietokone pieksemään koko maailman paras sha kinpelaaja. Tänään kukaan shakkimestari ei päihittäisi kän nykkäni pyörittämää Stockfish 15 -shakkialgoritmia. Samoin kuvia tekevää tekoälyä voi käyttää kännykällä jo nyt. Kesällä kaikkien saataville tuli Stable Diffusion, joka on ku vien tuottamiseen suunniteltu avoimen lähdekoodin teko älysovellus. Sovellus vaatii toimiakseen miljoonilla kuvilla koulutetun datapankin, johon syötettyjen ja kategorisoitujen kuvien pohjalta tietokone voi luoda uusia kuvia. Yksinker taistettuna tietokone kuvittelee sille syötetystä aiheesta, aloit taen kuvasta, joka on pelkää harmaata kohinaa. Kymmenien tai satojen iteraatioiden jälkeen kuva alkaa muodostua ja näyttää joltakin ihmiselle tutulta.

Stable Diffusion ei ole yksin. Dall-E 2, Disco Diffusion ja tä män aukeaman kuvat tuottanut Midjourney ovat juuri nyt suosituimpia tekoälysovelluksia. Stable Diffusion näyttäi si tällä hetkellä olevat juuri ammattilaisten eniten suosima, koska sitä pystyy ajamaan omalla koneella vaivattomimmin. Omalla videotyötä varten kasatulla tehokkaalla pöytäkoneel lani saan suollettua uusia kuvia muutamassa sekunnissa.

Tämän lehden kansikuva, Jukka Eero Wuorisen "Onko Suo men nuorten koulutustaso romahtanut? -jutun kuvitus ja sivun 23 suuri kuva ovat kaikki tehty tekoälyä käyttäen. Tar kemmin sanottuna Discordissa toimivan Midjourney botin kanssa chattaillen. Itse maksan palvelusta kympin kuussa, mutta ensimmäiset noin 25 kuvaa eivät maksa mitään, jos haluat kokeilla. Tietokoneelle asennettuna Stable Diffusion maksaa vain sähkön hinnan.

Mutta se teknisestä näkökulmasta. Mielestäni tärkeintä tässä kaikessa on kysymys siitä, että jos luovuuskaan ei ole enää turvassa tietokoneilta, niin mikä sitten on?

Olin viime viikolla Lahdessa kouluttamassa valmistuvia musiikkiteknologeja. Puhuimme tekoälystä ja nopeasti pää dyimme siihen, että musiikki on kuvan generoimiseen ver rattuna todella yksinkertaista matematiikkaa. Musiikki on tässä kontekstissa hyvä esimerkki, sillä jo vuonna 1967 Tu run yliopiston sovelletun matematiikan laitoksen ohjelmoija Markku Nurminen antoi IBM 1130-tietokoneensa säveltää tangon, joka nousi radion listoillekin. Nurminen oli syöttä nyt koneelle kotimaisia tangoja, joista tietokone laati tilastol lisesti toimivia sointuharmonioita ja melodioita. Syntyi tango "Kesän muistatko sen". Tango sanoitettiin ja soitettiin maan huippusäveltäjälle Toivo Kärjelle, joka vitsaili: ”Oikeastaan se on hyvä, että tietokoneet tulevat mukaan, koska huonommat säveltäjät voivat lopettaa silloin säveltämisen ja vähän parem mat voivat siirtyä eläkkeelle”.

Tekoäly ei siis ole uutta, eikä se tehnyt säveltäjiä työttömäksi. Kaikki kuitenkin käyttävät nykyään tietokonetta. Vastaavasti visuaalisilla aloilla pöhisee nyt kovaa. Uudet työkalut eivät tule poistamaan tekijää, mutta lopulta kaikki käyttävät uusia työkaluja.

Kuten aiemmin, myös nyt – taiteilijan tehtävä on välittää tunnetta. Se mikä tässä kaikessa itseeni kolahtikin eniten, oli se kuinka tietokoneen tekemät kuvat todella herättivät mi nussa tunteita. Kuvat ovat kauniita, yllättäviä ja monimutkai sia. Nyt uutuudenviehätyksen karistessa näen jo käytössäni olevat tekoälyt ennemmin kätevinä työkaluina ja siten niitä tätäkin lehteä taittaessani käytin. Samalla tiedän, etteivät vi suaaliset taiteet tule olemaan enää koskaan ihan ennallaan tämän kesän jälkeen.

Teksti: Aki Tulikari, Opinto-ohjaajan taittaja Kuvat: Midjourney tekoäly

Teköäly GP3:n kirjoittama haiku aiheesta Boxing Granny

”Oikeastaan se on hyvä, että tietokoneet tulevat mukaan, koska huonommat säveltäjät voivat lopettaa silloin säveltämisen ja vähän paremmat voivat siirtyä eläkkeelle.”

In the boxing ring, granny boxer shows her stuff. Fists fly fast and free.

SUOMEN OPINTO-OHJAAJAT RY:N VUOSIKOKOUS 2023

Suomen opinto-ohjaajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 3.2.2023 klo 16.00 osoitteessa HAMK, Hämeenlinnan korkeakoulukeskus, C-rakennus, Vankanlähde 9, Hämeenlinna.

Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen 11 §:n mukaiset vuosikokousasiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja muut toimihenkilöt

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen esityslista

5. Esitetään yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2022 ja päätetään sen hyväksymisestä

6. Esitetään yhdistyksen tilit ja toiminnantarkastajien lausunto

7. Vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2022, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

8. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi vuodeksi kerrallaan

9. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa toimikaudeksi 2023

10. Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodeksi 2023

11. Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perimistapa

12. Päätetään puheenjohtajan palkkiosta vuodeksi 2023

13. Hyväksytään talousarvio vuodeksi 2023

14. Kokouksen päättäminen

Helsingissä 7.11.2022

Hallitus