Kolumni: Aki Tulikari – Tulevaisuus tuli kesällä

from Opinto-ohjaaja 4/2022

Toimikunnilta

Tulevaisuus tuli kesällä

Muistan vähintään vuosikymmenen ajan puhuttaneen siitä, kuinka tekoäly tulee ja muuttaa kaiken. Olemme kuitenkin jo niin tottuneita kaikenlaiseen pöhinään, jota ITalan toimijat meille toistelevat ja fiilistelevät myyntipuheissaan, ettei hypeen jaksa suhtautua vakavasti. Ei ainakaan etukäteen. Jälkikäteen tuntuu ilmeiseltä, että olisihan Nokian pitänyt lähteä kosketusnäyttöjen tielle ja tietenkin olisi kannattanut ostaa niitä Bitcoineja, vaikka edes satasella – silloin kun siitä pöhistiin. Kuten englanniksi osuvasti sanotaan: "hindsight is 20/20" – jälkiviisaus on sitä todellista viisautta.

Vaikka teknologian kehitys onkin päätähuimaavan nopeaa, ei ole yleistä, että pääsee todistamaan maailman muutosta aitiopaikalta. Tällainen käänne tapahtui kuitenkin kuluvan vuoden ja erityisesti kesän aikana. Pitkään pöhisty tekoäly saavutti kertarysäyksellä visuaalisen alan. Tänä vuonna alkaneen muutoksen seuraukset tulevat vaikuttamaan kaikkeen kuvaan liittyvään aina tästä eteenpäin. Vaikka IBM:n supertietokone Deep Blue kukisti shakissa maailmanmestari Garry Kasparovin jo vuonna 1997, on ajatus tekoälyn mahdollisuuksista vallata luovat alat tuntunut heikolta. No mitä kummaa kesällä sitten tapahtui? Kuva kertokoon puolestani.

Tässä oikealla näet kuvan, jonka sain aikaiseksi noin puolessa minuutissa, vain kirjoittamalla sanat: "/imagine: grandmums boxing, brutal, comic, --ar 2:3". Oikeasti sain neljä kuvaa, joista valitsin suurentaa tämän. Nappia painamalla olisin saanut uudet neljä ehdotusta, tai lisäämällä pari sanaa, olisin voinut valita jonkin tietämistäni taidetyyleistä, jota tekoäly olisi sitten käyttänyt kuvan luomisessa. Vaikeampaa kuin valita sanat, oli valita paras neljästä kuvasta.

Näin kuvan ammattilaisena voin paljastaa, että tämä on kuin taikaa... Aivan pöyristyttävän käsittämätöntä. Viisi vuotta sitten tätä olisi ollut vaikea edes kuvitella. Vuosi sitten se oli kankeaa ja harvojen ulottuvilla. Nyt se on kirjaimellisesti helppoa ja kaikkien ulottuvilla. Tekoäly tekee kuvia sinun valitsemiesi sanojen pohjalta. Vuonna 1997 tarvittiin maailman tehokkain tietokone pieksemään koko maailman paras shakinpelaaja. Tänään kukaan shakkimestari ei päihittäisi kännykkäni pyörittämää Stockfish 15 -shakkialgoritmia. Samoin kuvia tekevää tekoälyä voi käyttää kännykällä jo nyt.

Kesällä kaikkien saataville tuli Stable Diffusion, joka on kuvien tuottamiseen suunniteltu avoimen lähdekoodin tekoälysovellus. Sovellus vaatii toimiakseen miljoonilla kuvilla koulutetun datapankin, johon syötettyjen ja kategorisoitujen kuvien pohjalta tietokone voi luoda uusia kuvia. Yksinkertaistettuna tietokone kuvittelee sille syötetystä aiheesta, aloittaen kuvasta, joka on pelkää harmaata kohinaa. Kymmenien tai satojen iteraatioiden jälkeen kuva alkaa muodostua ja näyttää joltakin ihmiselle tutulta. Stable Diffusion ei ole yksin. Dall-E 2, Disco Diffusion ja tämän aukeaman kuvat tuottanut Midjourney ovat juuri nyt suosituimpia tekoälysovelluksia. Stable Diffusion näyttäisi tällä hetkellä olevat juuri ammattilaisten eniten suosima, koska sitä pystyy ajamaan omalla koneella vaivattomimmin. Omalla videotyötä varten kasatulla tehokkaalla pöytäkoneellani saan suollettua uusia kuvia muutamassa sekunnissa.

Tämän lehden kansikuva, Jukka Eero Wuorisen "Onko Suomen nuorten koulutustaso romahtanut? -jutun kuvitus ja sivun 23 suuri kuva ovat kaikki tehty tekoälyä käyttäen. Tarkemmin sanottuna Discordissa toimivan Midjourney botin kanssa chattaillen. Itse maksan palvelusta kympin kuussa, mutta ensimmäiset noin 25 kuvaa eivät maksa mitään, jos haluat kokeilla. Tietokoneelle asennettuna Stable Diffusion maksaa vain sähkön hinnan.

Mutta se teknisestä näkökulmasta. Mielestäni tärkeintä tässä kaikessa on kysymys siitä, että jos luovuuskaan ei ole enää turvassa tietokoneilta, niin mikä sitten on?

Olin viime viikolla Lahdessa kouluttamassa valmistuvia musiikkiteknologeja. Puhuimme tekoälystä ja nopeasti päädyimme siihen, että musiikki on kuvan generoimiseen verrattuna todella yksinkertaista matematiikkaa. Musiikki on tässä kontekstissa hyvä esimerkki, sillä jo vuonna 1967 Turun yliopiston sovelletun matematiikan laitoksen ohjelmoija Markku Nurminen antoi IBM 1130-tietokoneensa säveltää tangon, joka nousi radion listoillekin. Nurminen oli syöttänyt koneelle kotimaisia tangoja, joista tietokone laati tilastollisesti toimivia sointuharmonioita ja melodioita. Syntyi tango "Kesän muistatko sen". Tango sanoitettiin ja soitettiin maan huippusäveltäjälle Toivo Kärjelle, joka vitsaili: ”Oikeastaan se on hyvä, että tietokoneet tulevat mukaan, koska huonommat säveltäjät voivat lopettaa silloin säveltämisen ja vähän paremmat voivat siirtyä eläkkeelle”.

”Oikeastaan se on hyvä, että tietokoneet tulevat mukaan, koska huonommat säveltäjät voivat lopettaa silloin säveltämisen ja vähän paremmat voivat siirtyä eläkkeelle.”

Tekoäly ei siis ole uutta, eikä se tehnyt säveltäjiä työttömäksi. Kaikki kuitenkin käyttävät nykyään tietokonetta. Vastaavasti visuaalisilla aloilla pöhisee nyt kovaa. Uudet työkalut eivät tule poistamaan tekijää, mutta lopulta kaikki käyttävät uusia työkaluja.

Kuten aiemmin, myös nyt – taiteilijan tehtävä on välittää tunnetta. Se mikä tässä kaikessa itseeni kolahtikin eniten, oli se kuinka tietokoneen tekemät kuvat todella herättivät minussa tunteita. Kuvat ovat kauniita, yllättäviä ja monimutkaisia. Nyt uutuudenviehätyksen karistessa näen jo käytössäni olevat tekoälyt ennemmin kätevinä työkaluina ja siten niitä tätäkin lehteä taittaessani käytin. Samalla tiedän, etteivät visuaaliset taiteet tule olemaan enää koskaan ihan ennallaan tämän kesän jälkeen.

Teksti: Aki Tulikari, Opinto-ohjaajan taittaja Kuvat: Midjourney tekoäly