Uraohjauksen hyviä käytäntöjä jaettiin Erasmus+ -seminaarissa

Osallistuin Erasmus+ -ohjelman 1516.9.2022 järjestämään Supporting Transitions – The Role of Career Guidance- seminaariin Serbiassa, Belgradissa. Seminaariin sai kutsun lisäkseni Laia Saló i Nevado Helsingin Kielilukiosta, Katarzyna Tracz-Krupa puolalaisesta Wroclawn yliopistosta ja 15 muuta osallistujaa eri maista.

Haastattelin opetushallituksesta asiantuntijaa Johanna Tarvaista Erasmus+ -seminaarien merkityksestä ja niihin hakeutumisesta. Kysyin myös opintoohjaaja Laialta hänen ajatuksistaan uraohjauksen teemaan liittyvän seminaarin osallistujana. Apulaisprofessori Katarzyna Puolasta lähetti myös sähköpostitse omia kokemuksiaan.

Johanna, työskentelet ohjelma-asiantuntijana Opetushallituksessa kansainvälistymistä ja vaikuttavuutta edistävissä tehtävissä. Miten näet Erasmus + -seminaarien merkityksen ohjausalan ammattilaisille?

– Eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan kohdistuu haasteita, joihin myös korkeakoululaitoksen on kyettävä vastaamaan. Yksi niistä on korkeakouluopiskelijoiden ohjaus. Eurooppalaisissa korkeakouluissa pitäisi pystyä varmistamaan, että korkeakouluopiskelijat ja vastavalmistuneet edustavat Euroopan väestön monimuotoisuutta sekä heikommassa asemassa olevien ja aliedustettuihin yhteiskuntaryhmiin kuuluvien pääsyä opiskelemaan. – Myös opintojen päätökseen suorittamista olisi tuettava parhain mahdollisin tavoin, jatkaa Johanna. Ohjausalan ammattilaisten on arvokasta oppia eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä ja työmarkkinoista sekä ohjauskäytäntöjen yhtäläisyyksistä ja eroista, puolin ja toisin. Kansainvälisiin ohjaustapoihin tutustuminen tekee näkyväksi oman kulttuurisen suhteellisuuden ja sen avulla ohjaaja saa työkaluja kyseenalaistaa itsestäänselvyytenä pitämiään asioita. Lisäksi tutustuminen uusiin käytäntöihin sallii niiden soveltamisen omaan arkeen ja helpottaa kansainvälistä yhteistyötä.

”Eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan kohdistuu haasteita, joihin myös korkeakoululaitoksen on kyettävä vastaamaan. Yksi niistä on korkeakouluopiskelijoiden ohjaus.”

Millaisia Erasmus +-ohjelman järjestämät seminaarit ja koulutukset ovat?

– Seminaareja ja koulutuksia järjestetään ajankohtaisista aiheista eri Euroopan maissa, ne voivat olla temaattisia, kuten ohjaukseen keskittynyt TCA, johon nyt osallistuit tai sitten opintokäyntejä ja ns. kontaktiseminaareja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia opinto-ohjaajien verkostoitumiseen ja hankeideoiden kehittämiseen kansallisten toimistojen tuella.

Miten seminaareista kiinnostuneen opinto-ohjaajan tulisi toimia, jos hän haluaisi osallistua oman oppilaitoksensa edustajana tällaisiin verkostotapaamisiin?

– Erasmus+ -ohjelma järjestää eurooppalaisia seminaareja ja koulutuksia, joihin voivat hakea koulutuksen kentällä toimivien organisaatioiden edustajat, myös opinto-ohjaajat. Training and Cooperation Activities (TCA) -seminaarit ovat loistavia oppimis- ja verkostoitumistapahtumia siinäkin mielessä, että niihin kokoontuu kerralla suuri joukko saman substanssin äärellä toimivia ammattilaisia, joilla on paljon yhteistä jaettavaa.

Opetushallitus tiedottaa seminaareista sekä verkkosivuillaan https://www. oph.fi/fi/ohjelmat/erasmus-ohjelmaneurooppalaiset-seminaarit-ja-koulutukset että sektoreiden sähköpostilistoilla, joille voi halutessaan liittyä. Hakeminen on helppoa, sillä se onnistuu tekemällä verkkosivuillamme sähköisen hakemuksen, jossa tulee perustella koulutuksen tarve kiinnostus sekä oman organisaation että hakijan näkökulmasta.

Miten Erasmus+-seminaariin liittyvissä kuluissa tuetaan?

– Erasmus+ -ohjelmaa Suomessa toimeenpaneva Opetushallitus maksaa osallistujan matkakulut ja järjestävän maan kansallinen toimisto vastaa majoitus- ja ateriakuluista seminaarin aikana, kertoo Johanna.

Laia, toimit opinto-ohjaajana Helsingin kielilukiossa ja tutkijana Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osastolla. Mikä on mielestäsi tärkein anti, mitä ohjaustyön ammattilaisena tällaisista seminaareista voi hyötyä?

– Uskon, että ammattimaisessa ohjaustyössä tärkeintä on kunnioittava ja avarakatseinen suhtautuminen ohjattaviin, pohtii Laia. Tätä lähestymistapaa vahvistaa, että opinto-ohjaajalla on laajasti kokemuspohjaa ja tietoutta niin kansalliselta kuin kansainväliseltäkin ohjauksen kentältä. Kansainvälisissä seminaareissa tarjoutuu erinomainen mahdollisuus laajentaa ohjaustietouttaan muiden maiden nykyisistä käytännöistä ja kokemuksista. Tällaiseen tietoon ja näköalaan on haasteellista samalla tavoin päästä kiinni kotimaasta käsin. Näissä tapaamisissa ohjaajan tulee kuvailla ja jakaa kokemuksiaan ja käytäntöjään, joita usein itse pitää omassa maassaan itsestäänselvyyksinä. Erilaiset näkökulmat ja yhteisesti jaetut kokemukset tuovat esiin ohjaajan työn arkea ohjaavat näkemykset ja työkalut ja herättelevät katsomaan niitä uudesta näkökulmasta. Siksi tällaiset seminaarit tukevat hyvin ohjaustyötä.

Mikä oli tärkeintä, mitä odotit seminaariin osallistumiselta? Oliko jotain joka oli mielestäsi yllättävää?

– Odotin saavani joitakin uusia ajatuksia ja oivalluksia liittyen urasiirtymiin muissa maissa, Laia kertoo. Minua yllätti eroavuuksien kirjo eri maiden välillä, mitä tulee ohjaajan työtehtäviin ja toimenkuviin. Oli myös kiinnostavaa nähdä, että lähestymistapa ohjaukseen on hyvin erilainen eri puolilla Eurooppaa.

Psykologinen näkökulma vaikutti olevan vahvasti läsnä ohjauksen tausta-ajattelussa, joidenkin seminaariosallistujien maissa. Tämä sai minut pohtimaan psykologisen ajattelun roolia ja eroavuutta ohjaajan ja psykologin välillä.

Mikä oli sinulle tärkein anti seminaariin osallistujana?

– Ohjaajat, joilla on vahvat juuret psykologisessa perustassa ja työkaluissa, saivat minut pohtimaan, miten ne soveltuvat opinto-ohjaajan työhön. Mielestäni parasta seminaarissa oli, että esitykset ja muiden osallistujien kanssa jaetut kokemukset herättivät ajattelemaan kriittisesti – joitakin teemoja jäin vielä myöhemminkin reflektoimaan.

”Uskon vahvasti, että jos on halua yhteistyöhön ja hyvää kemiaa löytyy kollegoiden väliltä, hienoja asioita voi tapahtua.”

Katarzyna, työskentelet apulaisprofessorina Wroclawn yliopistossa kauppatieteiden yksikössä. Mikä oli sinulle tärkein anti seminaariin osallistujana?

– Minulle henkilökohtaisesti tärkein merkitys kansainvälisissä seminaareissa on mahdollisuus verkottua, saada kontakteja ja myös käydä kahvipöytäkeskusteluja taukojen aikana. Työskentelemme erilaisissa uraohjaukseen liittyvissä tehtävissä ja uskon, että olemme kaikki halukkaita kehittymään, osallistumaan uusiin projekteihin. Mahdollisuus ajatustenvaihtoon muiden korkeakoulujen edustajien kanssa tarjoaa mahdollisuuden parantaa työskentelyään ja saada siihen uusia elementtejä.

Olen hyvin kiitollinen lähiseminaareista, joita verkossa järjestettävät webinaarit eivät koskaan täysin voi korvata. Belgradissa tapasin kaksi uutta kollegaa, ja jos hyvin käy – onko niissä aihioita tulevaisuuden kansainvälisiksi verkostohankkeiksi.

joiden kanssa haluaisin laajentaa yhteistyötä ja näihin liittyen on käynnissä jatkokeskusteluita. Uskon vahvasti, että jos on halua yhteistyöhön ja hyvää kemiaa löytyy kollegoiden väliltä, hienoja asioita voi tapahtua – tässä näen meidän roolimme akateemisina toimijoina, ohjaajina ja kouluttajina.

Seminaarissa oli mahdollisuus kehittää omaa uraohjausajatteluaan ja keskustella erilaisista tavoista järjestää ohjausta eri kouluasteilla. Seminaarin ohjelman loppuun oli varattu aikaa hankeideoinnille ja tietoutta saatavilla olevasta tuesta kansainvälisten hankkeiden valmisteluun.

Seminaarin tuliaisina oli uusia kontakteja pohjoismaisiin ja keskieurooppalaisiin kollegoihin, joiden kanssa on ollut luontevaa jatkaa yhteydenpitoa. Jatkossa jää nähtäväksi, millaiset yhdessä mietityt hankeideat lähtevät lentoon

Siru Kilpilampi opinto-ohjaaja, LAB Ammattikorkeakoulu korkeakoulutoimikunta

www.facebook.com/fondacijatempus, viitattu 4.11.2022.jpg