Päätoimittajan palsta: Vaativa erityinen tuki ja opinto-ohjaus

Vaativa erityinen tuki ja opinto-ohjaus

Oppivelvollisuus on lisännyt ammatillisten oppilaitosten erityisen tuen ja varsinkin vaativan erityisen tuen yhteishaun hakijamäärää. Yhteishaun kautta erityisammattioppilaitokset eivät ole pystyneet tarjoamaan opiskelupaikkaa kaikille vaativan erityisen tuen oppivelvollisille. Jatkuvaan hakuun on perustettu useita uusia ryhmiä, jotta kaikki vaativan erityisen tuen oppivelvolliset voisivat aloittaa opinnot heti syksystä. Lisäys on kohdistunut valmentavaan koulutukseen, etenkin TELMA-koulutusta tarvitseviin. Onkin noussut huoli tutkintotavoitteisten paikkojen riittävyydestä tässä tilanteessa sekä muiden kuin oppivelvollisten vaativaa erityistä tukea tarvitsevien jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.

Oppilaitosten suuntaan on näkynyt myös huoli erityisen tuen riittävyydestä toisen asteen oppilaitoksissa niille opiskelijoille, joilla on erityisiä tuen tarpeita. Perusasteelta on siirtynyt oppivelvollisuuden myötä uusia kohderyhmiä ammatilliseen koulutukseen ja oppilaitosten velvollisuus järjestää alueellisesti kaikille oppivelvollisille riittävästi tuettua koulutusta on pohdituttanut monia koulutuksen järjestäjiä.

Suomen laki sanoo vaativasta erityisestä tuesta näin: Vaativan erityisen tuen tehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän tehtävänä on järjestää koulutusta opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista 64. §:ssä tarkoitettua erityistä tukea. Totuus taustalla ei ole näin yksinkertainen, koska vaativaa erityistä tukea tarvitsevien joukosta löytyy monenlaisia tarinoita.

”Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismikirjoa. Lisäksi ryhmään saattaa kuulua lapsia, joiden opetus järjestetään perusopetuslain 18. pykälän mukaisesti.” Useimmiten kyseessä ovat siis oppilaat, joilla on havaittu vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjoa. Osalla lapsista on pidennetty oppivelvollisuus. Lisäksi ryhmään saattaa kuulua oppilaita, joilla on perusopetuslain 18. §:n mukaisia erityisiä opetusjärjestelyjä.

Totuus ei ole näin yksinkertainen, koska vaativaa erityistä tukea tarvitsevien joukosta löytyy monenlaisia tarinoita.

Opetuksen vaativuutta osoittaa myös se, että sen yhteydessä tehdään yhteistyötä monen ammattilaisen kesken. Oppilailla saattaa olla henkilökohtainen avustaja, luokassa toimii koulunkäynnin ohjaaja ja mahdollisesti myös esimerkiksi tulkki. Oppilaiden vanhemmat tai huoltajat ovat tiiviisti mukana koulutyössä tukeakseen lapsensa kasvua ja kehitystä. Osallisina voivat olla eri tieteenalojen tai terapioiden asiantuntijat kuten esimerkiksi lääkärit, psykologit, puhe-, musiikki- ja fysioterapeutit. Vaativaa ovat oppilaiden tarpeet ja monialaisuus.

Ohjaus on jatkumo – helmikuun yhteishaku on monen vuoden ohjaustyön tulos. Hakeutumisvaiheen opinto-ohjaustyön lähtökohtana on yksilöllinen ohjaustarve, tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja palveluiden varmistaminen myös erityisen ja vaativan erityisen tuen oppilaiden ohjauksessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kunkin yksilön edellytysten ja vahvuuksien mukaisesti, jotta jokaisella olisi mahdollisuus löytää polkunsa työelämään. Nivelvaiheen opinto-ohjaus edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille kehittyä kykyjen ja tarpeiden mukaisesti. Se turvaa sujuvan siirtymisen peruskoulusta toisen asteen koulutukseen, yksilölliselle opiskelupolulle erilaisia ohjauksen keinoja, pedagogisia ratkaisuja, verkosto-osaamista, erilaisia oppimisympäristöjä ja hyvinvointia vahvistavia asioita kehittäen.

Millainen tuki ja ohjaus on riittävän tiivistä, ja miten saattaen vaihtaminen toteutuu, mietitään jokaisen nuoren kohdalla yksilöllisesti. Valitettavasti kaikilla vaativan erityisen tuen oppilailla ei ole mahdollisuutta päästä keskustelemaan jatko-opinnoista koulutetun opinto-ohjaajan kanssa. Se on epäkohta, johon tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota.

Ohjaustyössä aika on monesti kortilla. Aina on kiireitä ja monta rautaa tulessa – yleensä silloin, kun pitäisi rauhoittua kuntosalille. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, sillä se vähenee ja loppuu. Joskus järkytyksen hetkellä myös pysähtyy. Marraskuu on hyvä kuukausi nauttia yhdessäolon hetkistä. Samalla syntyy muistoja, tulevaisuuden menneisyyttä!

Rauhallista viikkoa!

Armi Nurmi