.. .. Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen
Opiskelijavalintauudistus alkaa purra
V
iime keväänä toteutettu korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on asiallisen ja asiantuntevan arvioinnin kohteena. Uudistuksen toteutusta seuraa pätevä joukko Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PTL) ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Varsinainen loppuraportti valmistuu kevääksi 2022, mutta nyt tänä keväänä valmistui jo väliraportti, joka kertoo siitä, missä nyt mennään.
Tämä väliraportti on hyödyllistä luettavaa. Se kertoo, miten monimutkaisista asioista on kyse. Yhden ison palasen muuttaminen järjestelmässä voi johtaa muutoksiin, mitä ei ollut etukäteen tiedossa. Yksittäisen opiskelijan näkökulma ja valintajärjestelmän toimivuus on tässä puntarissa. Siksi on hyvä perehtyä uudistuksen taustalla olleisiin tekijöihin, jotka ovat luettavissa tästä raportissa.
Alustavat tulokset kertovat, että nyt olemme menossa oikeaan suuntaan. Vaikka viime koronakevään valintakuviot vaikeuttavat tulkintaa, on suunta selkeä. Uudistus on ollut tärkeä ja siihen suuntaan ollaan menossa, mikä oli tavoitekin.
Tämä väliraportti on hyödyllistä luettavaa. Se kertoo, miten monimutkaisista asioista on kyse.
Useamman vuoden jatkunut paikan vastaanottaneiden hakijoiden keski-iän kasvu pysähtyi. Korkeakouluihin valittujen opiskelijoiden vanhempien koulutustasossa ei näytä tapahtuneen suuria muutoksia vuonna 2020. Tämä kehitys peittää kuitenkin alleen tuntuvaa oppialojen välistä vaihtelua. Vuonna 2020 valittujen opiskelijoiden tarkastelu osoittaa, että todistus- ja koepisteillä valitut opiskelijat ovat taustaltaan keskimäärin erilaisia. Todistusvalinnan kautta valitut opiskelijat ovat selvästi nuorempia kuin koevalinnalla valitut. Yliopistoissa he ovat myös suuremmalla todennäköisyydellä miehiä ja tulevat paremmin koulutetuista perheistä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kohdalla todistusvalinnan kautta näyttää pikemminkin valikoituvan suuremmalla todennäköisyydellä naispuolisia opiskelijoita.
Opiskelijavalintauudistuksen taustalla olivat vaikuttaneet korkeakoulutukseen hakeutumisen ongelmat, joita kaikki toisen asteen opinto-ohjaajatkaan eivät täysin tiedostaneet. OECD:n kansainvälisten vertailujen mukaan suoraan toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirtyvien nuorten osuus on Suomessa vertailumaista toiseksi pienin, 20 %, heti Israelin jälkeen. Israelissa kuitenkin kulutetaan aikaa jopa parisen vuotta asevelvollisuudessa – niin tytöt kuin pojat. Suomalaiset nuoret viettävät kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen monta välivuotta ennen tutkintoon johtavien kolmannen asteen opintojen alkua ja ovat keskimäärin aloittaessaan OECD:n vanhimpien joukossa. Lisäksi opiskelupaikat eivät näytä kohdentuneen tehokkaasti, sillä lähes neljännes korkeakoulutukseen hakevista on jo opiskelemassa jossain toisessa korkeakouluohjelmassa. Valintatapamme oli mätä ja epäreilu.
muutokset ovat linjassa uudistuksen odotettavien vaikutusten kanssa. Yhden osan muuttaminen voi aikaansaada muutoksia, joita ei etukäteen osattu täysin ennalta arvioida. Näitä tutkittavia asioita ovat sukupuolten ja opiskelijoiden sosiaaliseen taustaan liittyvät kysymykset. Nyt jo voitiin havaita, että opiskelijoiden valikoitumisessa on tapahtunut monisyisempiä muutoksia. Odotusten mukaisesti nuorimpien ikäluokkien osuus on kuitenkin noussut paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden joukossa. Mikä on tässä opinto-ohjauksen vaikutus? On tärkeää, että kannustamme nuoria rohkeasti eteenpäin. Lue raporttia täältä: https://www.doria. fi/handle/10024/180476 Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja
Väliraportti kertoo, että uudistus alkaa purra. Hakukäyttäytymisessä havaitut
5
