Kolumni – Matti Strömmer

Mihin katosi sydämen sivistys – vai katosiko sittenkään

Ihmisenä kasvamisessa on asioita, joita ei opita missään oppilaitoksessa tai järjestelmissä erikseen. Niihin kasvetaan omassa perheessä tai työyhteisöissä. Yksi tällainen ihmiseksi kasvamisena on ”sydämen sivistys”.

Vaikka lapsuudessani ei tuota käsitettä vielä ollut, niin kotonani puhuttiin useinkin hyvistä käytöstavoista. Vanhempani kertoivat meille lapsille, miten minun tulee käyttäytyä suhteessa tosiin ihmisiin. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että vieraita ihmisiä tulee kunnioittaa. Kunnioittaa piti tosin kaikkia ihmisiä. Toisista ihmisistä ei saanut puhua pahaa. Kaikkia ihmisiä tuli kohdella tasa-arvoisesti. Opetettiin maltilla kuuntelemaan toisen mielipidettä. Vaikka olisi eri mieltäkin. Harmikseni en ole aina kyennyt tuohon, mutta muistijälki on silti pysyvä. Yritystä siis on.

35 35

Toimijana on aina ihminen, ei järjestelmä. Järjestelmän taakse ei voi mennä.

Nyt eletään hyvin poikkeavaa aikaa, koronankin vuoksi. Monia toimintaa hankaloittavia toimenpiteitä tehdään. Vaikeissa tilanteissa mitataan meidän jokaisen käyttäytymistä suhteessa toisiin ihmisiin. Samalla tulee näkyväksi missä määrin olemme omaksuneet itse kukin ”sydämen sivistyksen”.

Meneillään on etätöitä ja lomautuksia. Monia hyviä huomioita olen onneksi saanut huomata lähelläni. Empatiaa ja sympatiaa. Mutta harmikseni myös toisenlaistakin. Kun tehdään töitä etäällä toisistaan, sekä hallinnossa että työpisteissä, niin viestinnällä on iso merkitys. Hallinnossa kerrotaan mikä kellekin on parasta ja onko siitä haittaa vai ei. Ja työntekijät moittivat hallinnossa toimivia. Katoaa toisen kuuleminen, katossa sydämen sivistys.

Valaisen tätä esimerkin omaisesti. Kun hallinto päättää rakentaa koulun, niin insinöörin ei tarvitse tietää koulutoiminnan sisällöstä. Sen tietää koulussa toimivat asiantuntijat. Ja päinvastoin. Kouluväen ei tarvitse tietää miten koulu teknisesti rakennetaan. Molempien on kuultava toisiaan aidosti. Samoin, kun hallinto päättää lomauttaa kouluväen, niin hallinnossa vastaava ei voi tietää sitä, onko lomautuksista haittaa koululaisille vai ei. Sen tietää kouluväki ja koululaiset. Ja päinvastoin. Kouluväki ei tiedä hallinnon ongelmista.

On aidosti kuultava toisiaan. Ja toimijana on aina ihminen, ei järjestelmä. Järjestelmän taakse ei voi mennä. Se mitä ymmärrän sydämen sivistyksestä, on jotain tällaista. Toisen ihmisen huomioimista aidosti.

En ole huolissani, mutta ehkä meidän itse kunkin meidän olisi välillä tarkistettava miten toimimme suhteessa toiseen. Hyvä teko toiselle poikii hyvää takaisin. Myös sanat ovat tekoja.

Matti Strömmer

SOPO RY:N JÄSENREKISTERI JA JÄSENMAKSUT

Yhdistyksen jäsenmaksut päätetään vuosikokouksessa, joka tänä vuonna oli perjantaina 5.2.2021.

Jäsenmaksut vuodelle 2021

Varsinainen jäsen 50 € Opiskelijajäsen 27 € Seniorijäsen 100 € (seniorijäsenen jäsenmaksu maksetaan vain kerran ja jäsenyys on voimassa kunnes jäsen eroaa)

TARKISTA, ETTÄ JÄSENTIETOSI OVAT AJAN TASALLA

Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenrekisteri toimii kokonaan verkossa. Rekisteri on automaattisesti yhteydessä jäsenmaksujärjestelmään, jonne suoritus kirjautuu välittömästi.

Ole hyvä ja tarkista jäsentietosi osoitteessa www.sopo.fi.

Maksaessasi jäsenmaksusi tarvitset jäsennumerosi ja pankkitunnukset. Sähköinen jäsenrekisteri luo jokaiselle oman nelinumeroisen jäsentunnuksen. Jäsennumero löytyy Opinto-ohjaaja -lehden osoitekentästä.

VARMISTA JÄSENYYS – MAKSA JÄSENMAKSU NYT!

Jäsensihteeri tuija.mantsala@sopo.fi