Opinto-ohjaaja 2/2021

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 2/2021

Sukupuolittumisen purkamista roolipeleillä Liikunta-alan laaja kokonaisuus Opopäivät ja vuoden palkitut

opi nto-ohja aja 2/2021

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / MYYNTINEUVOTTELIJA Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@sopo.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Emmi Hannuksela Jukka Eero Vuorinen jukka.vuorinen@tuni.fi (päätoimittaja) Aki Tulikari (toimitussihteeri) TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 795 EUR puoli sivua: 535 EUR neljännessivu: 425 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 995 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 675 EUR

Tässä numerossa Puheenjohtajalta....................................................................4 Päätoimittajan palsta.............................................................5 Korona-ajan Opopäivät........................................................6 Vuoden gradu.......................................................................10 Vuoden opo..........................................................................12 Kielten opiskelu kuihtuu, vaikka kielten opiskelu kannattaa......................................14 Osallistavia työkaluja nuorten alavalintoihin yhdessä ideoimalla.......................................16 Liikunnan ammatillinen, akateeminen vai ammattikorkeakoulututkinto?.......................................18 Lehtimäen erityiskansanopisto – erityistä tukea tarvitsevien asialla jo 50 vuoden ajan................................22 SOPOn uusi hallitus esittäytyy..............................................26 Toimikunnilta..........................................................................28 Lukiotoimikunta: Kysymyksiä ja vastauksia 5.2. .................30 Kirja-arvostelu: Itsehoito-oppaita urasuunnitteluun ja elämänhallintaan.................................................................32 Kolumni – Matti Strömmer....................................................35

PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ILMESTYMISAIKATAULU 2021 Lehti 1 – 5.2. aineisto 14.1.

Lehti 2 – 19.3. aineisto 25.2.

Lehti 3 – 8.9. aineisto 18.8.

Lehti 4 – 19.11. aineisto 28.10.

Stock kuvat: Adobe Stock

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

3

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Aikaa ihmiselle – kehittämistyöhön pitkäjänteisyyttä

O

pinto-ohjaajat tekevät töitä monessa oppilaitoksessa äärirajoilla. Koulutuspolitiikka on ollut viime vuosina sekä liian lyhytjänteistä että kapea-alaista. Kehittämistä on leimannut hankerahoitus, joka näyttäytyy lyhytjänteisenä ja sirpaleisena koulutuksen kehittämisenä.

Uudistukset toisensa perään uuvuttavat meitä kaikkia. Nyt on aika painaa jarrua. Uudistusten toimeenpanovaiheessa tarvitaan malttia, mutta myös tarvitaan uskallusta tehdä uusia päätöksiä tarvittaessa. Uudistuksista huolimatta opetusryhmät ovat edelleen suuria tai opinto-ohjaajan töitä on jaettu muille kuin päteville opinto-ohjaajille. On aika palata takaisin perusasioihin. Nyt on aika nostaa opinto-ohjaajien arvostusta ja antaa meille mahdollisuus auttaa. Opinto-ohjaajan työssä tärkeintä on ihmisen kohtaaminen. Seuraavien vuosien aikana ikäluokat tulevat pienenemään.

Koulutuksen tulee tästä huolimatta olla saavutettavaa ja laadukasta joka puolella Suomea koulutuksen järjestäjästä riippumatta kaikilla kouluasteilla. Riittävän perusrahoituksen takaaminen on tärkeää koulutukseen kaikilla kouluasteilla.

Onneksi suurin osa koulutuksen järjestäjistä arvostaa työtämme. Me opintoohjaajat osaamme ja haluamme tehdä työmme hyvin. Teemme arvokasta ja meille rakasta työtä. Kiire, huolet ja byrokratia uuvuttavat meitä opinto-ohjaajia. On tullut aika palauttaa oppijoiden kohtaaminen oppilaitosten keskeiseksi toiminnaksi sekä turvata opinto-ohjaajien työssä jaksaminen. Opinto-ohjauksen kehittämistyöhön tällä hetkellä varatut rahat näyttävät osittain valuvan muihin kohteisiin, mm. hankkeisiin, joissa ei opinto-ohjaajan kelpoisuuden

4

omaavat henkilöt tekivät erilaista ohjaus- ja opastustyötä. Koulutukseen käytetyn rahoituksen tarkempi seuranta olisi erittäin tärkeää, jotta rahat kohdistuisivat sinne, minne ne on alun perin tarkoitettu.

Uudistukset siirtyvät parhaiten käytännön tasolle, kun henkilöstöllä on tunne kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Jatkuvat koulutusmäärärahojen leikkaukset ovat johtaneet siihen, että koulutuksen tasa-arvo on heikentynyt ja oppijat jäävät vaille tarvitsemiaan tukitoimia ja etenkin ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen määrä on hälyttävästi pienentynyt. Kasvatuksen ja koulutuksen on oltava laadukasta varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti.

Laadukkaan opinto-ohjauksen aineksia ovat riittävät resurssit. Opinto-ohjaajalla voi olla ohjattavia enintään 200 perusopetuksessa ja toisella asteella, jotta opinto-ohjauksen laatu pysyy hyvänä.

Lisäksi tarvitaan riittävä ja tarpeellinen oppimisen tuki, pätevät aineenopettajat sekä tilanteeseen parhaiten soveltuvat opetusmenetelmät ja -materiaalit.

Koulutuksen kenttä kaipaa konkreettisia toimenpiteitä pelkkien tavoitteiden asettamisen sijaan. Tämä vaatii pitkäjänteistä sitoutumista kehittämistyöhön. Erityisen tärkeää on kuunnella henkilöstöä, joka työskentelee oppilaitosten arjessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Me olemme etulinjassa to-

teuttamassa uudistuksia ja uudistukset siirtyvät parhaiten käytännön tasolle, kun henkilöstöllä on tunne kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Nyt on kuljettava yhdessä rintamassa yhteisten asioidemme eteenpäin viemiseksi. Työssään hyvinvoiva opinto-ohjaaja innostuu ja innostaa sekä varmistaa oppilaiden mahdollisuudet laadukkaaseen oppimiseen. Me opintoohjaajat tuemme, rohkaisemme, kannustamme! Suomi tarvitsee opetuksen tuottamaa hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.

Tsemppiä sinulle työhösi. Isot asiat päätetään lähellä sinua. Koulutus ratkaisee!

Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

.. ..

Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Opiskelijavalintauudistus alkaa purra

V

iime keväänä toteutettu korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on asiallisen ja asiantuntevan arvioinnin kohteena. Uudistuksen toteutusta seuraa pätevä joukko Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PTL) ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Varsinainen loppuraportti valmistuu kevääksi 2022, mutta nyt tänä keväänä valmistui jo väliraportti, joka kertoo siitä, missä nyt mennään.

Tämä väliraportti on hyödyllistä luettavaa. Se kertoo, miten monimutkaisista asioista on kyse. Yhden ison palasen muuttaminen järjestelmässä voi johtaa muutoksiin, mitä ei ollut etukäteen tiedossa. Yksittäisen opiskelijan näkökulma ja valintajärjestelmän toimivuus on tässä puntarissa. Siksi on hyvä perehtyä uudistuksen taustalla olleisiin tekijöihin, jotka ovat luettavissa tästä raportissa.

Alustavat tulokset kertovat, että nyt olemme menossa oikeaan suuntaan.

Vaikka viime koronakevään valintakuviot vaikeuttavat tulkintaa, on suunta selkeä. Uudistus on ollut tärkeä ja siihen suuntaan ollaan menossa, mikä oli tavoitekin.

Tämä väliraportti on hyödyllistä luettavaa. Se kertoo, miten monimutkaisista asioista on kyse.

Useamman vuoden jatkunut paikan vastaanottaneiden hakijoiden keski-iän kasvu pysähtyi. Korkeakouluihin valittujen opiskelijoiden vanhempien koulutustasossa ei näytä tapahtuneen suuria muutoksia vuonna 2020. Tämä kehitys peittää kuitenkin alleen tuntuvaa oppialojen välistä vaihtelua.

Vuonna 2020 valittujen opiskelijoiden tarkastelu osoittaa, että todistus- ja koepisteillä valitut opiskelijat ovat taustaltaan keskimäärin erilaisia. Todistusvalinnan kautta valitut opiskelijat ovat selvästi nuorempia kuin koevalinnalla valitut. Yliopistoissa he ovat myös suuremmalla todennäköisyydellä miehiä ja tulevat paremmin koulutetuista perheistä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kohdalla todistusvalinnan kautta näyttää pikemminkin valikoituvan suuremmalla todennäköisyydellä naispuolisia opiskelijoita.

Opiskelijavalintauudistuksen taustalla olivat vaikuttaneet korkeakoulutukseen hakeutumisen ongelmat, joita kaikki toisen asteen opinto-ohjaajatkaan eivät täysin tiedostaneet. OECD:n kansainvälisten vertailujen mukaan suoraan toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirtyvien nuorten osuus on Suomessa vertailumaista toiseksi pienin, 20 %, heti Israelin jälkeen. Israelissa kuitenkin kulutetaan aikaa jopa parisen vuotta asevelvollisuudessa – niin tytöt kuin pojat.

Suomalaiset nuoret viettävät kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen monta välivuotta ennen tutkintoon johtavien kolmannen asteen opintojen alkua ja ovat keskimäärin aloittaessaan OECD:n vanhimpien joukossa. Lisäksi opiskelupaikat eivät näytä kohdentuneen tehokkaasti, sillä lähes neljännes korkeakoulutukseen hakevista on jo opiskelemassa jossain toisessa korkeakouluohjelmassa.

Valintatapamme oli mätä ja epäreilu.

muutokset ovat linjassa uudistuksen odotettavien vaikutusten kanssa. Yhden osan muuttaminen voi aikaansaada muutoksia, joita ei etukäteen osattu täysin ennalta arvioida. Näitä tutkittavia asioita ovat sukupuolten ja opiskelijoiden sosiaaliseen taustaan liittyvät kysymykset. Nyt jo voitiin havaita, että opiskelijoiden valikoitumisessa on tapahtunut monisyisempiä muutoksia.

Odotusten mukaisesti nuorimpien ikäluokkien osuus on kuitenkin noussut paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden joukossa. Mikä on tässä opinto-ohjauksen vaikutus? On tärkeää, että kannustamme nuoria rohkeasti eteenpäin.

Lue raporttia täältä: https://www.doria. fi/handle/10024/180476 Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja

Väliraportti kertoo, että uudistus alkaa purra. Hakukäyttäytymisessä havaitut

5

.. ..

Opopaivat

KORONA-AJAN OPOPÄIVÄT

P

erinteiset opopäivät oli tänä vuonna korvattu ajan hengen mukaisella etätapahtumalla. Ei päästy tänä vuonna Rovaniemelle, mutta niille harvoille, jotka olivat saapuneet Runebergin päivänä Helsingin Pasilan OAJ-talolle, oli tarjolla kunnollista pakkassäätä. Ihan perinteiseen tyyliin. Näinhän se on mennyt, että vaikka talvi muuten olisi leuto, niin opopäivien aikaan paukkuu kunnon pakkanen. Toisaalta moni voi myös muistaa poikkeuksellisten plussakelien kastelemat kengät ja sukat Turussa helmikuussa 2019. Tiedän ainakin yhden opinto-ohjaajan, jonka täytyi ostaa reissulla kumisaappaat vetisen sään takia.

Etäopopäivään osallistui yli 600 osallistujaa, mikä on kyllä olosuhteet huomioon otettuna täysin kunnioitettava tulos. Paikan päällä ihan livenä oli puheenjohtaja Armi Nurmen mukana muutamia SOPO ry:n hallituksen jäseniä, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TAT:sta ja muutamia etäkokousteknii-

6

kan ammattilaisia. Ruutujen äärellä oli siis melkoinen joukko.

Minna Polvisen esityksessä oli paljon asiaa ja oppivelvollisuus oli selvästi kuuma peruna, minkä vuoksi chatiin vilisi Polviselle kysymyksiä kiivaaseen tahtiin.

Paljon ajankohtaista asiaa oli mahdutettu muutamaan tuntiin. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä opetusneuvos Minna Polvinen loi erittäin monipuolisen katsauksen opinto-ohjauksen ajankohtaisiin asioihin. Isoimpana aiheena tietenkin oppivelvollisuuden laajentaminen.

Polvinen vastaa perusopetuksen strategisesta kehittämisestä ja perusopetustoimikunta on tehnyt hänen kanssaan tiivistä yhteistyötä oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen viime syksystä lähtien. Esityksessä oli paljon asiaa ja aihe oli selvästi kuuma peruna, minkä

vuoksi chatiin vilisi Polviselle kysymyksiä kiivaaseen tahtiin. Harmillisesti niille ei pystytty antamaan tilaa esityksen puitteissa.

Futuristi Elina Hiltunen valotti mielenkiintoisessa esityksessään tulevaisuuden trendejä ja työelämän muutoksia. Hiltunen muistutti aiheellisesti, että työhän syntyy siitä, että meillä on ongelmia, jotka kaipaavat ratkaisua. Kaupungeissa asuu tiiviisti ihmisiä, mikä tuottaa enemmän ongelmia ratkaistavaksi eli töitä, ja ihmiset muuttavat töiden perässä kaupunkiin. Megatrendeistä selkeimmin esiin nousi ilmastonmuutos ja siitä johtuvat ongelmat, kuten poikkeukselliset luonnonilmiöt ja kulkutaudit. Näitä vastaan erityisesti teknologia ja terveysteknologia etsivät ja tulevat etsimään ratkaisuja.

Perinteiseen tyyliin opopäivillä valittiin myös vuoden opo. Poikkeuksellisena vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa palkintoa ei annettukaan yhdelle

Futuristi Elina Hiltunen muistutti aiheellisesti, että työhän syntyy siitä, että meillä on ongelmia, jotka kaipaavat ratkaisua. henkilölle, vaan sen saivat VarsinaisSuomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajien alueyhdistykset.

Kriteerinä käytettiin oppilaiden TAT Nuorten tulevaisuusraportin 2020 vastauksia kysymykseen kuinka tyytyväi-

nen olet saamaasi opinto-ohjaukseen.

Voittaneet alueet julkisti Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Hän kertoi myös musita TAT Nuorten tulevaisuusraportin 2020 tuloksista. Muun muassa lukion suosio peruskoululaisten silmissä jatko-opintopaikkana väheni hieman viime vuodesta mutta ero ammatilliseen koulutukseen on silti suuri. Sukupuolten segregaatio on ikävä kyllä vieläkin vahvaa, kuten media on tuonut esiin. Se näkyy, kun katsotaan raportin tuloksia nuorten mieluisimmista aloista. Tyttöjä kiinnostaa sosiaali- ja terveysala, viihde ja kulttuuri, matkailu- ja ravintola-ala sekä lääketeollisuus. Poikia taas teknologiateollisuus, maanpuolustus,

tietoliikenne ja telekommunikaatio, pankki-, rahoitus- ja rakennusala. Tämä tuottaa monenlaisia suoria ja välillisiä lieveilmiöitä yhteiskunnassa.

Koulumuotoon perustuvalla toimikuntatyöskentelyllä on ollut aina keskeinen osa opinto-ohjaajien päivien koulutusantia. Onhan niissä voinut kuulla omien ohjattavien ja oman koulutusmuodon valtakunnallisista ajankohtaisista aiheista ja kysymyksistä, kuten nyt oppivelvollisuuden laajentamisesta. Nyt tämäkin työskentely tapahtui etänä. Lukio- ja perusopetustoimikuntien tapaamiset moderoitiin Helsingin Pasilasta.

Lukiotoimikunnan puheenjohtaja Heini Kelosaari pääsi testaamaan käytävältä löytynyttä Frameryn äänieristettyä pu-

7

.. ..

Opopaivat

helinkoppia, kun perusopetustoimikunnan puheenjohtaja Emmi Hannuksela ja hallituksen jäsen Antti Nyman ottivat ison salin käyttöön. Korkeakoulu- ja ammatillisen koulutuksen toimikuntien puheenjohtajat vetivät omat tapaamisensa kotisohvalta. Ainakin perusopetustoimikunnan tapaaminen sai eri tavalla epävirallisuuden sävyjä kuin normaalisti, kun oli kaikuongelmia ja chatissä pystyi kommentoimaan sekä osallistumaan keskusteluun live-tapaamista helpommin. Lukiotoimikunta pyysi chatissä kysymyksiä, joihin he vastaavat tässä lehdessä omalla tekstillään.

vien määrä nousi mukaviin lukemiin.

Keskusteluakin käytiin, mutta kyllä nämä tällaiset kokoukset eivät jatkossa korvaa oikeita live-kokouksia: varsin kankeaa oli toiminta. Uusi hallitus saatiin valittua eikä äänestystä tarvittu. Uusiksi jäseniksi valittiin Jouni Oinonen Kontionlahdelta (perusopetus) ja Matti Strömmer Ylivieskasta (lukio). Hallituksen järjestäytymiskokous järjestettiin heti samana iltana etänä. Keskeiset roolit pysyivät samoina eli puheenjohtajana Armi Nurmi, varapuheenjohtajana Hans Kankkonen, sihteerinä Tuula Karttunen ja rahastonhoitajana Erja Salminen.

Myös vuosikokous onnistuttiin viemään läpi etämuotoisena. Yhteydet pelasivat ihan kohtuullisesti. Pienten kommelluksien jälkeen kokoukseen osallistu-

Opinto-ohjaajien päivien virallisten osuuksien jälkeen ovat aina muutoin alkaneet suositut vapaa-ajan ohjelmat

8

ja jatkot, joissa pääsee ihan eri tavalla tutustumaan kollegoihin. Niiden uupumista moni varmasti harmitteli, myös Pasilassa olleet. Nämä tynkäpäivät jäävät toivottavasti historian ainoiksi, ja pääsemme ensi vuonna oikeasti nauttimaan toistemme seurasta ja kouluttautumisen ilosta paikan päällä Hämeenlinnassa helmikuussa 2022.

Ainakaan opinto-ohjauksen päivät 2021 eivät sekoitu muihin vuosiin.

Pasilassa paikalla olleet Emmi Hannuksela ja Jukka Eero Vuorinen Kuvat Heini Kelosaari, Jukka Eero Vuorinen ja Emmi Hannuksela

Euroguidance viestii

Euroguidance Ohjausalan ammattilaisten tukena

Uusi Erasmus+ -ohjelma edistää ympäristövastuullista kansainvälisyyttä. Ohjelmassa kannustetaan suosimaan ympäristöystävällisiä matkustusmuotoja ja virtuaalista yhteistyötä. Ohjelman avulla lisätään myös osallistujien ja organisaatioiden ympäristötietoutta ja sitoutumista kestävään kehitykseen.

Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista osallistumista tukemalla aktiivista kansalaisuutta ja edistämällä sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittymistä. Etusijalla ovat hankkeet, jotka tarjoavat mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja nuorten kansalaistoimintaan.

Kuva: Getty Images / Franckreporter

Euroguidance kuuluu Erasmus+ -ohjelmaan, ja myös meidän toiminnassamme näkyvät tulevina vuosina nämä painotukset.

Uusi Erasmus+ -ohjelmakausi starttaa – tule mukaan!

Tule mukaan uuden ohjelmakauden avaukseen!

Erasmus+ -ohjelman kautta on kehitetty jo yli 300 000 suomalaisen kielitaitoa, kansainvälistä osaamista ja yhteistyötaitoja. Vuosien 2021–2027 ohjelmassa painotetaan erityisesti digitaalisuutta, vihreyttä sekä yhteiskunnallista osallistumista. Erasmus+ -ohjelmaan osallistuminen halutaan mahdollistaa yhä useammalle.

Ohjelmaan lisätään muun muassa lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja, paikallisia nuorisoalan toimintoja sekä pienimuotoisia kumppanuushankkeita.

Erasmus+ -ohjelman uudella ohjelmakaudella hyödynnetään yhä enemmän digitaalisia mahdollisuuksia kansainvälisessä yhteistyössä. Virtuaalinen oppiminen täydentää fyysistä liikkuvuutta ja ulkomaanjaksoja. Erasmus+ -yhteistyöhankkeissa hyödynnetään entistä enemmän verkon välityksellä tapahtuvaa yhteistyötä hankekumppanien kesken. Ohjelma tukee lisäksi digitaitojen kehittämistä, innovatiivisten virtuaalisten opetusmenetelmien käyttöönottoa ja verkkoteknologian hyödyntämistä.

MAAILMALLE.NET Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla.

Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

!

Tule linjoille torstaina 25.3. klo 12.30–14 kuulemaan, mitä uusi ohjelmakausi voi oppilaitoksellesi tarjota. Samalla saat tietoa kevään 2021 hakukierroksista.

Webinaari on tarkoitettu kaikille varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen, korkeakoulutuksen sekä nuorisoalan edustajille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään organisaatiotaan sen kansainvälistä toimintaa. Tapahtuma sopii kaikille uudesta Erasmus+ -ohjelmakaudesta kiinnostuneille. Tilaisuus pidetään suomeksi.

Ohjelman ja ilmoittautumislomakkeen löydät täältä: oph.fi/tapahtumakalenteri.

Seuraa meitä somessa ja verkossa Euroguidance Suomi oph.fi/euroguidance

EuroguidanceFI

Vuoden gradu

Vuoden gradu haastaa opinto-ohjaajia näkemään ohjaus yhteiskunnallisesta näkökulmasta

V

altaosa ohjausalan teorioista ja malleista perustuu yksilöpsykologiaan, vaikka ohjauksessa käsiteltävät asiat eivät ole pelkästään yksilöpsykologisia. On tutkimusnäyttöä esimerkiksi siitä, miten sukupuoli, yhteiskuntaluokka, etnisyys ja seksuaalinen suuntautuminen osaltaan määrittävät yksilöiden uria. Koska olen taustaltani yhteiskuntatieteilijä, halusin pohtia gradussani ohjausalaa ja yhteiskuntatieteitä yhdessä.

Päätin tutkia Savickasin ja työryhmän luomaa Life design -ohjausmallia, koska se kertoo yhdistävänsä kasvatustieteellisiä ja yhteiskuntatieteellisiä käsitteitä toisiinsa. Minua kiinnosti, voisiko tämä ohjausmalli toimia siltana opintojeni välillä. Koin tämän ohjausmallin tutkimisen tärkeänä myös siksi, että se on saanut viime vuosina paljon huomiota (ura)ohjauksen alalla. Ohjausmallin julkilausuttu tavoite onkin tuoda alan käytäntöihin merkittävä muutos.

Life design luupin alla

Analyysini kohteena on Savickasin ja työryhmän (2009) artikkeli Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century, joka on ensimmäinen ja viitatuin tätä ohjausmallia käsittelevä julkaisu. Tutkin, minkälaisia taustaoletuksia Life design -ohjausmalli sisältää niin ohjauksen kohteena olevasta yksilöstä, ohjaajasta kuin yhteiskunnasta. Analysoin myös, minkälaisia toiminnan mahdollisuuksia se tuottaa

10

ohjaajalle ja ohjattavalle. Tarkastelen näitä merkityksiä suhteessa uusliberalismia käsittelevään kirjallisuuteen.

Life design -ohjausmalli kertoo yhdistävänsä kasvatustieteellisiä ja yhteiskuntatieteellisiä käsitteitä toisiinsa.

Lähestyn uusliberalismia aatesuuntauksena, josta on muodostunut viimeisten vuosikymmenten aikana vallitseva tapa ymmärtää ja järjestää maailmaa. Uusliberalistisessa ajattelussa uskotaan, että hyvinvointia voidaan edistää parhaiten vapailla markkinoilla, vapaakaupalla ja yksityisellä omistusoikeudella. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kilpailun logiikka levittäytyy likipitäen kaikille elämän osa-alueille, mukaan lukien koulutukseen.

Joustavat ja sopeutuvat oppijat?

Analyysini pohjalta voin muun muassa sanoa, että ohjauksen ja ohjauksen kohteena olevien yksilöiden roolit näyttäytyvät Life design -ohjausmallissa ristiriitaisina. Yhtäältä ohjausta kuvataan muutoksen tuojaksi, joka tarjoaa ohjattaville uusia kokemuksia ja itsemäärittelytapoja. Ohjauksen avulla yksilöt suunnittelevat oman elämänsä ja uransa, luovat omat mahdollisuutensa ja rakentavat oman tulevaisuutensa.

Ohjauksessa otetaan huomioon vain yksilön lähiympäristö, kuten erilaiset ryhmäjäsenyydet.

Yksilöt näyttäytyvät tällöin aktiivisina ja vapaina toimijoina, jotka kykenevät hallitsemaan omia elämiään ja elinym-

Vuoden gradu -ehdokkaat •

Marina Cafaro: Yliopistoon jatkaneiden maahanmuuttajataustaisten nuorten elämänkulku ja suhteissa rakentuva toimijuus. UEF

•

Seikku Högel: Sattuman rooli nuorten yrittäjien urakertomuksissa. UEF

•

Sara Liinamo: Life design -ohjausmalli uusliberalismin kontekrissa. JYU

•

Tarja Niemeläinen: "He nyt tarttee enemmän tukea, muttei se tarkoita, etteikö vois omassa elämässä suoriutua" – toimintakyvyn merkitys vaativan erityisen tuen oppilaan nivelvaiheen ohjaukselle. JYU

päristöjään. Toisaalta ohjausmallissa asetetaan tälle vapaudelle tarkat rajat ja raamit, kun ohjauksen keskeinen päämäärä on sopeuttaa yksilöt olemassa oleviin olosuhteisiin. Tämä tarkoittaa, että yksilöistä on tultava joustavia, sopeutuvia ja elinikäisiä oppijoita.

Yhtenä tekijänä esitän, että ohjaaja tunnistaa oman ajattelunsa ja toimintansa taustalla olevia oletuksia yksilöstä, yhteiskunnasta ja hyvästä elämästä.

Ohjaajan tehtävä on auttaa ohjattavia omaksumaan sellaisia taitoja ja kykyjä, joita tarvitaan ohjausmallin mukaan nyt (työ)elämässä. Tällöin ohjauksen ja yksilöiden asema näyttäytyy passiivisena ja alisteisena suhteessa yhteiskunnalliseen muutokseen. Ohjauksessa otetaan huomioon vain yksilön lähiympäristö, kuten erilaiset ryhmäjäsenyydet. Ohjausmallilla ei näin ollen ole resursseja tunnistaa uusliberalismia, eikä myöskään suunnata ohjausta yhteiskunnallisen kontekstin muuttamiseksi.

Millaista on yhteiskunnallisen kontekstin huomioiva ohjaus?

Analyysin tulokset johdattivat minut pohtimaan, millaista olisi yhteiskunnallisen kontekstin huomioiva ohjaus.

Ajattelen tällaisen ohjauksen lähtevän liikkeelle siitä, että ohjaaja omaksuu kriittisen toimijuuden. Hahmottelen graduni loppupohdinnassa, mitä tämä voisi käytännössä tarkoittaa. Yhtenä tekijänä esitän, että ohjaaja tunnistaa oman ajattelunsa ja toimintansa taustalla olevia oletuksia yksilöstä, yhteiskunnasta ja hyvästä elämästä.

Olen huomannut, että ohjausalalla elää joskus ajatus, että käytäntö ja teoria ovat irrallaan toisistaan. Tällöin saatetaan esimerkiksi ilmaista, että vain käytäntö on kiinnostavaa. Ehkä tärkein asia, mitä haluan gradullani tehdä näkyväksi, on se, että käytäntö ja teoria kietoutuvat aina yhteen.

Käytännön takana on aina jonkinlaisia oletuksia maailmasta ja ihmisistä siellä.

Sara Liinamo on koulutukseltaan kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän työskentelee väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston tutkimusprojektissa “Testaamisen sosiologia: Persoonallisuustestit työelämän ideaalisubjekteja rakentamassa”. Projektissa tutkitaan yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta persoonallisuustestejä ja testaamista työelämän valinta- ja ohjaustilanteissa.

Aiemmin Sara on työskennellyt ohjaajana pakolaistaustaisten nuorten kesäkouluissa sekä lasten- ja nuorten sururyhmien ohjaajana leskiperhekursseilla.

Jos tästä ei olla tietoisia, silloin voidaan tahtomatta uusintaa sellaisia arvoja ja sellaista ihmiskäsitystä, jonka takana ei välttämättä voida seistä. Siksi onkin tärkeää, että ohjaaja kykenee tarkastelemaan, minkälaista todellisuutta oman työn käytännöt tuottavat, keitä menetelmät palvelevat ja keitä mahdollisesti ohittavat.

Teksti: Sara Liinamo

Vuoden gradu on luettavissa täältä: https://jyx.jyu.fi/handle/ 123456789/69719

11

Vuoden opo

Vuoden opo 2021 -tunnustus Pirkanmaan, PohjoisKarjalan ja Varsinais-Suomen alueyhdistyksille: alueiden nuoret tyytyväisimpiä saamaansa ohjaukseen

V

uoden opo 2021 -tunnustus on jaettu ensimmäistä kertaa alueyhdistyksille henkilökohtaisen palkitsemisen sijaan. Jaetulle ensimmäiselle sijalle nousivat Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen alueyhdistykset, joiden alueiden nuoret olivat tyytyväisimpiä saamaansa ohjaukseen TAT Nuorten tulevaisuusraportin perusteella. ”Perinteisesti vuoden opo -tunnustus on annettu yhdelle opinto-ohjaajalle, mutta tänä vuonna katsottiin opinto-ohjaajien välisen yhteistyön olleen niin merkittävää tehdyssä työssä, että päätimme jakaa tunnustuksen alueiden kesken. Hyvään ohjaustyöhön vaikuttaa moni asia, mutta harva pystyy yksin siihen mihin moni pystyy yhteistyön kautta. Nuorten tyytyväisyys näiden alueiden ohjaustyöhön oli mittavaa”, taustoittaa johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Talous ja nuoret TATista.

Palkittujen alueyhdistysten puheenjohtajat ovat yhtä mieltä TenhunenRuotsalaisen kanssa. Kaikkien kolmen alueen vastaus on sama, kun kysytään, mikä tekee oman alueen opinto-ohjauksesta poikkeuksellisen hyvää: yhteistyö alueen muiden opinto-ohjaajien ja alueella vaikuttavien yritysten kanssa. ”Ohjaus on korkealaatuista, koska jäsenistömme on erittäin aktiivista ja erinomaisesti keskenään verkostoitunutta.

Tiedonkulku eri oppilaitosten välillä toimii ja yhteistyö on tiivistä yli oppilai-

12

tosrajojen. Näin pysymme ajassa kiinni, pystymme oppimaan uutta ja innostumaan”, kiteyttää Pirkanmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja Jenni Singh.

Varsinais-Suomen alueyhdistyksen puheenjohtaja Sari Hietanen kantaa myös huolta nuorten voimavaroista ja jaksamisesta.

”Tänä vuonna katsottiin opinto-ohjaajien välisen yhteistyön olleen niin merkittävää tehdyssä työssä, että päätimme jakaa tunnustuksen alueiden kesken.”

”Korona-aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten syrjäytymiseen ja eriarvoistumisen lisääntymiseen.

Monille nuorille kevään 2020 etäopetusjakso oli henkisesti äärimmäisen kuormittava ja he tarvitsevat edelleen paljon tukea kuroakseen kiinni aukkoja, joita keväällä ehti muodostua. Nuoret tarvitsevat ammattitaitoista ja osaavaa opinto-ohjausta nyt enemmän kuin koskaan.”

Nuoret tarvitsevat laadukasta ohjausta nyt enemmän kuin koskaan

Pohjois-Karjalan alueyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Oinonen sanoo etäohjauksen muuttuneen näppärämmäksi ja helpommaksi toteuttaa koronan myötä, mutta on samalla huolissaan nuorten hyvinvoinnista: ”Sähköisiä alustoja on tullut lisää ja sähköiset oppikirjat ovat olleet käytössä. Etäyhteydellä tehtävä ohjaus on jo arkipäivää ja yritysvierailuita ja vierailijoita on aiempaa helpompi toteuttaa etäyhteyksien avulla. Toisaalta nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja motivaatiopulmat kasvaneet. Opiskelijoiden elämänhallinnan vaikeudet ovat kasvaneet, mikä on tehnyt yksittäisistä ohjaustilanteista haastavampia.”

Pirkanmaalta kompataan Hietasta ja pohditaan, ettei nuoret kuitenkaan ole vuosien saatossa niin hirveästi muuttuneet. ”Etäkoulun ja pandemian aikana nuoret tarvitsevat entistä enemmän sellaista ohjausta, joka tukee ja vahvistaa itseohjautuvuutta, rohkeutta ja luottamusta siihen, että elämä kantaa ja kaikki menee ihan hyvin”, Jenni Singh sanoo.

Vuoden opo -tunnustuksen myöntää vuosittain alan ammattilaisille Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry yhteistyössä Talous ja nuoret TATin sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n kanssa. Vuoden 2020 Vuoden opo -juttuun pääset tästä.

Teksti Elisa Koivumaa Julkaistu TAT.fi verkkosivuilla 5.2.2021

Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry Pirkanmaan opinto-ohjaajat ry Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajat ry Perustelut: TATin Nuorten tulevaisuusraportti 2020 perusteella näiden paikallisyhdistysten alueella tehty ohjaustyö sai nuorilta parhaan arvosanan.

13

måste Kielten opiskelu kuihtuu, jotain tarttis tehdä

O

piskelijavalintauudistus on asettanut lukion oppiaineita epätasaarvoiseen asemaan ja jopa kilpailemaan toisiaan vastaan. Vastakkainasettelun sijaan kannattaa katsoa laajempaa kuvaa.

Esimerkiksi kielten opiskelu on edelleen hyödyllistä – monestakin syystä. Kielistä kiinnostuneelle oppilaalle tai opiskelijalle kieliammattilaisuus on varteenotettava uravaihtoehto, mutta kaikissa ammateissa tarvitaan kieliä.

Todistusvalinnan vaikutukset ja kielivaranto

Opiskelijavalintauudistuksen eli niin sanotun todistusvalinnan vaikutuksia käsiteltiin Helsingin yliopiston aineenopettajankoulutuksen järjestämässä etäseminaarissa. Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Jari Lavonen esitti seminaarissa, että meikäläisittäin harvinaisempien kielten opiskelupaikkoja jää nykyisin korkeakouluissa jopa täyttämättä. Hänen mielestään tämä tieto voisi lisätä kieltenopiskelun houkuttelevuutta. Monipuolista kielitaitoa kuitenkin tarvitaan muillakin aloilla kuin varsinaisissa kieliaineissa.

Huoli kielivarannon kapenemisesta nousi esiin useamman kerran etäseminaarin aikana. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies piti todella huolestuttavana sitä, että kieltenopetuksen varhentaminen ei ole kantanut hedelmää. ”Uusia avauksia pitäisi tehdä elinkeinoelämän ja yliopistojen kanssa, jotta saisimme kielivarantoa kasvatettua”, Viitamies sanoi.

Mikko Vieltojärvi totesi, että myös hänen taustayhteisössään Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa yksi merkit-

tävimpiä tämän hetken koulutukseen liittyviä huolenaiheita on kieltenopiskelun asema. Erityisen haastava on suurten eurooppalaisten kielten tilanne englantia lukuun ottamatta. Muun muassa saksaa ja ranskaa tarvitaan edelleen työelämässä.

man vakavammin. Lehdessä oli ilmoitus matkailupainotteisesta ravintola-alan perustutkinnosta, ja siitä alkoi tämä suunta. Matkailu itsessään on aina kiinnostanut ja olen viihtynyt alalla hyvin.

Kun tehdään töitä ihmisten kanssa, yksikään päivä ei ole samanlainen.”

Toteutustavassa parannettavaa

Skogster on aina ollut kiinnostunut myös kielistä. Ruotsin ja englannin lisäksi hän luki yläasteella ja lukiossa saksaa ja ranskaa. ”Myöhemmin opiskelin myös ammattiranskaa. Lisäksi perustutkintoa opiskellessani luin espanjaa, ja vastaanottovirkailijan ammattiopinnot suoritin pääsääntöisesti englanniksi.

Myöhemmin aloitin myös venäjän opiskelun kansalaisopistossa”, hän kertoo.

Vastaanottovirkailijana ja matkailualalla peruskielitaito, ruotsi ja englanti, on edellytys työpaikan saamisessa. Koska töitä tehdään ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa, hyvä kielitaito on osa hyvää palvelua. ”Kun asiakkaalla loppuu oma kielitaito kesken, on hyvä tulla tai ainakin yrittää tulla vastaan hänen äidinkielellään.”

Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta toi esiin, että hänen mielestään todistusvalintauudistuksen toteutustapa ei ole kovin onnistunut: ”Sen sijaan että ratkaisu olisi korostanut tutkinnon roolia lukion päättökokeena ja rohkaissut opiskelijoita opiskelemaan ja kirjoittamaan mahdollisimman monipuolisen valikoiman erilaisia oppiaineita (kielet, matematiikka, erilaiset reaaliaineet), se on johtanut tilanteeseen, jossa etenkin reaaliaineet ja kielet joutuvat kilpailemaan keskenään opiskelijoiden ajasta ja panostuksesta.”

Kupiainen muistutti, että kannattaa vertailla myös aineiden eri arvosanojen tuottamia pisteitä, sillä kaikki eivät voi saada himoittua pitkän matematiikan laudaturia:– Monen voisi olla parempi tavoitella hyvää arvosanaa itselleen merkityksellisessä aineessa kuin keskinkertaista toisessa, vaikka sen laudaturista saisikin enemmän pisteitä.

”Kieltenopiskelu ei mene koskaan hukkaan”

Mira Skogster työskentelee Haikon kartanossa vastaanottovirkailijana. Hän sanoo pikemminkin päätyneensä kuin hakeutuneensa alalle. ”Lukion jälkeen en päässyt opiskelemaan haluamaani alaa. Olisi kannattanut ottaa lukio hie-

Kielitaidolla pystyy todella erottautumaan tulevilla työmarkkinoilla.

Ennen koronaa kiinalaisten matkailijoiden määrät olivat merkittävässä nousussa Suomessa, joten kiinan kielen taidolle olisi kysyntää. Venäläiset ovat toinen merkittävä asiakasryhmä myös hotellivieraina. ”Kielten opiskelu kannattaa aina eikä mene koskaan hukkaan”, Skogster painottaa. Englanti alkaa olla kolmas kotimainen kieli, jota moni puhuu lähes äidinkielenään. Siksi Skogsterin mielestä kannattaisi panostaa saksan, ranskan tai venäjän opiskeluun ja vahvaan osaa-

Kielen ylioppilaskokeen suorittaneiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista. Lähde: Vipunen.

Englanti, pitkä

Espanja, lyhyt

Ranska, lyhyt

Ruotsi, äidinkieli

Ruotsi, keskipitkä

Ruotsi, pitkä

Saksa, lyhyt 2016

14 14

Suomi, äidinkieli 2017

2018

Suomi, pitkä 2019

2020

TALOTEKNIIKKA TYÖLLISTÄÄ NYT JA TULEVAISUUDESSA

Mira Skogster

miseen. Lisäksi jonkin harvinaisemman kielen kuten japanin, arabian tai kiinan hyvä hallinta on kaikessa työelämässä melkoinen valttikortti.

Kielitaito kapenee – osaajat erottuvat

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL:ssa tutkittiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastoista, mitä kieliä jatko-opiskelupaikan vastaanottaneet ovat kirjoittaneet ylioppilastutkinnossa (ks. kuva). Opiskelun aloittaneista 95 prosenttia on suorittanut pitkän englannin yo-kokeen. Lähes 7 % on suorittanut ruotsin äidinkielenä. Lyhyttä ranskaa ja keskipitkää ruotsia suorittaneiden osuus on pienentynyt vuosi vuodelta. Tilastossa ei näy pitkän saksan ja ranskan oppimäärien osuuksia, koska ne alittavat 3 prosentin tilastointirajan.

FAKTOJA, VIDEOITA, URATARINOITA JA INFOGRAAFEJA OSOITTEESSA

LVI-ALA.FI

LVI-ala.fi OPO-lehti 2-2021.indd 1

8.2.2021

Lukioiden kieltenopettajat ovat erittäin huolissaan todistusvalinnan vaikutuksesta lyhyiden kielten valintoihin ja ylioppilaskokeisiin osallistumiseen.

Huoleen on syytä, kun katsoo, miten vähäiseksi korkeakouluopintonsa aloittavien suomalaisten nuorten kielitaito on kaventunut. Kielitaidolla pystyy todella erottautumaan tulevilla työmarkkinoilla.

Etäseminaari opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksista järjestettiin marraskuussa 2020. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja Helsingin yliopiston lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen lukiolaisten liitosta, Aineopettajaliitosta, Suomen opinto-ohjaajista, Turun ja Jyväskylän yliopistoista, Kuntaliitosta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, ylioppilastutkintolautakunnasta ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta.

Teksti Anna Halme Kuva Mira Skogster Tilastokuva SUKOL ry

15

Osallistavia työkaluja nuorten alavalintoihin yhdessä ideoimalla

M

iten voisin tukea nuoria tekemään tietoisia koulutusvalintoja, joita sukupuoli eri rajoita? Millaisilla harjoitteilla saisin osallistettua nuoria?

Mistä löytäisin uusia keinoja nuorten itsetuntemuksen vahvistamiseen? Vastauksia näihin kysymyksiin kehitetään Roolipeli-hankkeessa (2020-2022), jonka tavoitteena on purkaa koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukaista eriytymistä eli sukupuolisegregaatiota kehittämällä sukupuolittumisen purkamiseen työkaluja kasvatus-, opetus- ja ohjausalalle. Työkaluja eli harjoituksia, tehtäviä, menetelmiä ja toimintamalleja kehitetään yhdessä ohjaajien ja opettajien kanssa valmennusohjelmassa, jossa perehdytään sukupuolitietoiseen ohjaukseen ja elämyspedagogiikkaan.

Elämyspedagogisessa toiminnassa ke-

hitetään itsetuntemusta ja vahvistetaan minäkuvaa tarjoamalla ryhmille haasteita arjesta poikkeavissa ympäristöissä, tyypillisimmin luonnossa. Hankkeessa koulutettiin syksyllä 2020 ohjaajia ja opettajia valmennusohjelmassa, jossa opittiin sukupuolisegregaatiosta kahden valmennuspäivän, omassa työssä toteutettavien kehittämistehtävien sekä kahden viikonlopunmittaisen luontojakson aikana. Valmennusohjelma toteutetaan seuraavan kerran keväällä 2021.

Kokemuksellista menetelmää kehittämässä

Osana valmennusohjelmaa valmentautujat ideoivat yhdessä pienryhmissä kokemuksellisen harjoitteen segregaation purkamiseen. Ohjeena oli huomioida elämyspedagogiikan osa-alueet eli osal-

listujien yhteistoimijuus, osallisuuden vahvistaminen, osallistujien kokemuksellisuus ja minäpystyvyyden vahvistuminen sekä tila uuden maailmankuvan omaksumiseen. Osallistujien kokemuksellisuus jakautuu edelleen kolmeen osa-alueeseen eli päähän (tietojen ja taitojen vahvistuminen, kognitiivinen prosessointi), sydämeen (sitoutuminen toimintaan tunnetasolla) ja käteen (toiminnallisuus ja tekeminen). Harjoitteen rakenteeseen kuuluvat alustus eli orientaatio tehtävään, harjoite ja sen purkaminen eli reflektointi.

Segregaatiolle on monia eri syitä, ja sitä voidaan purkaa vaikuttamalla eri asioihin. On hyvä lähteä liikkeelle siitä, mihin harjoitteella pyritään vaikuttamaan, sillä yhdessä harjoitteessa ei voi käsitellä

Sukupuolittumista purkavia harjoitteita ideoitiin ja kokeiltiin yhdessä valmennusohjelman luontojaksoilla.

Kuva roolitarinat ammateille –harjoitteesta, jossa pohdittiin myös ammatissa tarvittavia ominaisuuksia.

Kuva: Roolipeli-hanke.

16

kaikkea. Harjoitteen sisältöjä voi jäsentää segregaation syiden mukaan esimerkiksi seuraavasti: •

sukupuolinormien, -roolien ja -stereotypioiden tiedostaminen ja kyseenalaistaminen

•

eri aloihin ja ammatteihin tutustuminen sukupuolitietoisesti

•

tasa-arvon edistäminen yleisesti

•

itsetuntemuksen vahvistaminen

•

ammatti/työelämälähtöinen opetus

•

organisaation kehittäminen

Kohti koulutusvalintaa toiminnallisella harjoitteella

Luontojaksolla ideoitiin ja testattiin yhteensä neljä työkalua, jotka käsittelivät segregaatiota eri tavoin. Ideoinnin tukena käytettiin aiemmin kehitettyjä menetelmiä tasa-arvon edistämiseen. Tässä kuvatussa Alavalintaan, osaamiseen ja vahvuuksiin liittyvät väittämät -harjoitteessa tavoitteena on saada nuori pohtimaan omaa tulevaisuutta sekä lisätä yhteisöllisyyttä ryhmässä. Harjoite on suunnattu yläasteikäisille nuorille. Poimi harjoitteen ohjeet mukaasi tästä: Harjoite koostuu kolmesta osiosta.

Osio 1. lämmittely: osallistujat ryhmittäytyvät rinkiin, jokainen sanoo vuorollaan itselle tärkeän harrastuksen, taidon, mitä tykkää tehdä tai missä on ainutlaatuinen. Ne, jotka ovat samaa mieltä, menevät kyykkyyn tai ilmaisevat mielipiteensä muilla tavoin, kuten astumalla ringissä sisäänpäin. ​ Osio 2. omat valinnat: osallistujat järjestäytyvät riviin. Ohjaaja lukee alavalintaan ja vahvuuksiin liittyviä väittämiä. Jos on samaa mieltä, otetaan askel eteenpäin ja jos eri mieltä, askel taaksepäin. Henkilökohtaiset väittämät on hyvä toteuttaa silmät kiinni ryhmäpaineen välttämiseksi. Välissä ei palata riviin vaan jatketaan siitä, mihin jäi edellisen väittämän jälkeen. ​ Osiossa 3 annetaan osallisuus ryhmälle.

Kun väittämät on luettu, ryhmän tehtävänä on itse keksiä väittämiä, joilla he pääsevät taas lähelle toisiaan. Tässä hyödynnetään harjoituksen alkua, jossa tutustuttiin toisiin. Lopuksi puretaan

harjoitus ohjaajan johdolla: ​mikä väittämä jäi mieleen, mihin oli vaikea vastata, miltä harjoitus tuntui jne. ​

Harjoitteen loppukeskustelulla on suuri merkitys sille, miten harjoitteen sukupuolisegregaatiota purkava vaikutus toteutuu.

Hankkeen valmennusohjelmaan osallistunut koulunuorisotyöntekijä testasi harjoitetta yhdeksän nuoren kanssa kymppiluokan leirillä. Loppukeskustelussa tuli esiin, että nuorista oli kiva pohtia ensimmäisen osion ominaisuuksia ja toisen osion väittämiä. Erityisesti väittämät: ”Voisin valita ammatin, jossa suurin osa on eri sukupuolta kuin minä​” ja ”Mielestäni sukupuoli ei määrää sitä, millä alalla voi työskennellä” puhuttelivat nuoria. Harjoitteen loppukeskustelulla on suuri merkitys sille, miten harjoitteen sukupuolisegregaatiota purkava vaikutus toteutuu. Ohjaajana sinulla on mahdollisuus syventää aihetta eteenpäin esimerkiksi keskustelemalla nuorten kanssa siitä, mitkä ammatit ovat sukupuolittuneita ja miksi näin on, tai tutustumalla myöhemmin nuorten kanssa nais- ja miesvaltaisiin ammatteihin käytännössä.

minulle helppoa​ •

Tutustun helposti uusiin ihmisiin

•

Minulla on eri sukupuolisia kavereita​

•

Sopeudun nopeasti uusiin tilanteisiin​

•

Muiden hyvinvointi on minulle tärkeää​

•

Luonnon ilmiöt kiinnostavat minua​

•

Voisin valita ammatin, jossa suurin osa on eri sukupuolta kuin minä

•

​ iedän jo, mihin koulutukseen T aion hakea​

•

Haluaisin tutustua paremmin sosiaali- ja terveysalan mahdollisuuksiin​

•

Mielestäni sukupuoli ei määrää sitä, millä alalla voi työskennellä

•

Hyvä palkka on minulle työssä tärkeää​

•

Opin helpoiten käytännössä tekemällä

Harjoitteen pilotoinnissa nuorten kanssa käytettiin seuraavia väittämiä:

Hankkeessa kehitetyt työkalut kuvataan ja julkaistaan opetus- ja ohjausalan käyttöön. Vuoden 2021 aikana järjestetään myös työpajoja, joissa opitaan sukupuolisegregaatiosta ja keinoista purkaa sitä toiminnallisesti erilaisten harjoitteiden kautta.

•

Vieraiden kielten oppiminen on minulle helppoa

Lisätietoa: lab.fi/projekti/roolipeli

•

Tykkään lukea

•

Liikunta on minulle tärkeää​

•

Tykkään rutiineista

Roolipeli-hanketta toteuttavat LABammattikorkeakoulu ja Outward Bound Finland ry ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

•

Viihdyn ulkoilmassa sekä kesällä että talvella

•

Minulla on esikuva, jonka kaltaiseksi haluaisin tulla

•

Tykkään leipoa tai laittaa ruokaa​

•

Teknisten alojen ammatit ovat minulle tuttuja​

•

Tiedän, millaiset ammatit eivät sovi minulle

•

Ryhmätyöt ovat minulle mieluisia​

•

Haluan, että työlläni on merkitystä​

•

Itsenäinen työskentely on

Maisa Anttila, Projektipäällikkö, LAB-ammattikorkeakoulu

17

Liikunnan ammatillinen, akateeminen vai ammattikorkeakoulututkinto?

Liikunta-alan koulutus on laaja kokonaisuus. Selkeän yleiskuvan saaminen siitä on haastavaa. Kokonaisuutta tuntevia asiantuntijoita ei tahdo löytyä. Tilastoja ja tutkimuksia kyllä löytyy, mutta niitä on vaikea tulkita. Nuoren, alasta innostuneen voi olla vaikea tehdä valintoja, opiskellako liikuntaneuvojaksi, liikunnanohjaajaksi (AMK) vai liikuntatieteen maisteriksi?

U

rheiluopistot kouluttavat liikuntaneuvojia, ammattikorkeakoulut liikunnanohjaajia (AMK) ja yliopisto maistereita. Näiden lisäksi on lukuisia ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja, valmentajakoulutuksia, täydennyskoulutuksia, kursseja ja Personal Trainer -koulutuksia. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin, mutta kuinka valita se oikea paikka opiskella, jotta tulevaisuudessa löytyy mieluisia töitä.

Urheiluopistoista valmistuu liikuntaneuvojia

Suomen 11 urheiluopistolla on suuri rooli liikunnan ammatillisessa koulutuksessa. Yhdeksän urheiluopistoa

18

järjestää liikunnanohjauksen peruskoulutusta, jonka tutkintonimike on liikuntaneuvoja.

Urheiluopistot ry:n pääsihteeri Nina Luukkainen kertoo, että urheiluopistojen ammatillisessa koulutuksessa opiskeli viime vuonna 2760 opiskelijaa, joista noin 1200 opiskeli liikuntaneuvojiksi.

Vuosittain liikuntaneuvojan opintoihin hakee noin 900 opiskelijaa, joista hieman vajaa 300 saa aloituspaikan eli noin joka kolmas hakija pääsee sisään.

”Liikuntaneuvojaksi kannattaa hakeutua erityisesti silloin, kun haluaa liikuttaa ihmisiä. Käytännön tekijöitä tarvitaan.” ”Liikunta-ala on vetovoimainen ja erityisesti kasvukeskusten lähellä tapahtuvat koulutukset vetävät”, toteaa Luukkainen. Valtion rahoitusuudistus painottaa valmistumista. Urheiluopistot saattavat ottaa sisään jopa muutaman ylimääräisen opiskelijan enemmän kuin mihin valtiolta saadaan perusrahoitus-

ta. Yhteishaun lisäksi oppilaitokset voivat ottaa opiskelijoita jatkuvalla haulla ja rakentaa henkilökohtaisia, räätälöityjä opintopolkuja.

Urheiluopistojen liikuntaneuvojaopiskelijat ovat usein joko peruskoulun tai lukiokoulutuksen käyneitä nuoria aikuisia. He asuvat usein urheiluopistojen kampuksilla, eli yhteisö on tiivis. Tulevaa työelämää varten urheiluopistolla saa käytännön harjoittelua yritysryhmistä huippu-urheilijoihin sekä paljon ystäviä. ”Valmistuttuaan opiskelijat hakevat mahdollisesti jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin tai Jyväskylän liikuntatieteelliseen. Osa laajentaa osaamistaan fysioterapiaan, hierontaan tai terveydenhoitoalalle. Jokunen jatkaa poliisikouluun tai puolustusvoimiin.

Vuoden 2017 tilastoissa valmistuneista 56 prosenttia oli päätoimisia työllisiä, 21 prosenttia työllisiä opiskelijoita, 11 prosenttia päätoimisia opiskelijoita ja kuusi prosenttia työttömiä”, Luukkainen kertoo. Luukkainen jatkaa, että liikuntaneuvojaksi kannattaa hakeutua

Koulutus TEEMA

$ $ " +* " + + "#

nto?

$ +* " + + "#

Liikunnan tutkintoon johtavat koulutukset $ & !

1

+ )" 4 *) & $ $ " +* " + + "#

!

1

! " '1 #)# #

+ )" '1 #)# # $ ) #

kelijoita jatkuvalla ökohtaisia, räätälöi-

) )#)"# # # )# # + " "" ) ) )#)" " ) " "" 2 ! ) "# "" 3

$ " $ ) '#)# # # '#)# # $ % " $ & & % $ % $ " $ $ " $ " $ '1 ! " '#)# # # # )# # )! )1 ) # "# "" 0 ! # # " & * # 0 # " # * #/ ! . # 1 ) . " . ) !# . . ) # " )" ) $. ) ) " ) ) . * . ) . )* ! . " " )". ! . ) $

ntaneuvojaopiskelikoulun tai lukiokouaikuisia. He asuvat mpuksilla, eli yhteiämää varten urhein harjoittelua yritysoihin sekä paljon ys-

piskelijat hakevat toihin ammattikorän liikuntatieteellimistaan fysioterapiydenhoitoalalle. Joun tai puolustusvoi-

J

15.2.2021 15.35

$ $ $ $ ) $ $% *

13

SLA_1_2021.indd 13

erityisesti silloin, kun haluaa liikuttaa ihmisiä. ”Käytännön tekijöitä tarvitaan.

Ammattikorkeakouluista ja Jyväskylästä valmistuneet sijoittuvat enemmän johtamiseen, hallintoon ja esimiestyöhön”, hän muistuttaa.

Luukkainen painottaa, että urheiluopistoilla on tehty paljon laadun kehittämistyötä, ja yhteisö toimii tiiviinä verkostona. ”Tulevaisuuden työpaikat ovat paljon kiinni siitä, miten Suomes-

15.2.2021 15.35

sa oivalletaan terveyden edistäminen, hyvinvointi ja sairauksien ennaltaehkäiseminen.”

Luukkainen myöntää, että liikunta-alan nimikkeisiin liittyy problematiikkaa.

Hän painottaa, että tutkinnon perusteista ja tutkintonimikkeistä vastaa opetushallitus. ”Nimikkeet ovat hieman harhaanjohtavia eikä työantajillekaan aina itsestään selviä. Esimerkiksi liikunnanohjauksen perustutkintoa opiskelevat

valmistuvat liikuntaneuvojiksi, kun taas ammattikorkeakouluista valmistuvat ovat liikunnanohjaajia.” Opistot tarjoavat koulutusta myös liikuntapaikkahoitaja ja -mestari tutkintoihin.

Ammattikorkeakouluissa opiskellaan myös työelämätaitoja

Liikunnanohjaaja (AMK) on liikuntaalan asiantuntija, joka voi työskennellä monipuolisissa ohjaus-, koulutus- ja val-

19

mennustehtävissä tai yrittäjänä. Opiskelu sisältää teorian lisäksi työelämäprojekteja ja työelämätaitojen opettelua.

Opinnoissa voidaan syventyä kilpa- ja huippu-urheiluun, kunto- ja terveysliikuntaan tai liikuntapalveluihin.

töksellä syksyllä 2020, ja sieltä voidaan kolmen vuoden kuluessa odottaa ensimmäisiä valmistuvia nykyisten lisäksi.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon opiskelee noin 150 opiskelijaa ja heitä valmistuu vuosittain useita kymmeniä”, selventää Kauppinen.

mikkeistä Saari kommentoi, että liikunnanohjaaja AMK englanninkielisten tutkintonimikkeiden kanssa tapahtuu joskus sekaannuksia.

Liikunta-alan korkeimman tutkinnon voi suorittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Opinahjosta valmistuu liikuntatieteen kandidaatteja, maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan valintatoimikunnan puheenjohtaja Antti Laine kertoo, että noin sadasta liikuntatieteiden kandidaatin opinnot vuosittain aloittavasta opiskelijasta suurin osa, vajaat 60, opiskelee liikuntapedagogiikkaa eli valmistuu kandidaatin ja maisterin tutkinnot suoritettuaan liikunnanopettajiksi. Heistä suurin osa kouluttautuu opintojensa aikana myös terveystiedon opettajiksi.

Tiedekunnassa on kolme liikuntatieteellistä koulutusalaa: liikuntapedagogiikka, liikuntabiologia ja liikunnan yhteiskuntatieteet. Liikunnan opiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä noin 850. Lisäksi tiedekunnassa järjestetään terveystieteiden koulutusta.

Liikuntabiologisen aineryhmän kandidaattiohjelmassa opinnot vuosittain aloittavia on Laineen mukaan 30. Tässä aineryhmässä opinnot eriytyvät myöhemmin biomekaniikan, liikuntafysiologian tai valmennus- ja testausopin opintosuunniksi.

Haaga-Helian johtaja Matti Kauppinen kertoo, että liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon opiskelee Suomessa noin tuhat opiskelijaa ja vuosittain heitä valmistuu noin 250. Ensisijaisia hakijoita on vuosittain yhteensä lähes 900.

Opintopäällikkö Päivi Saari kertoo, että vuosittain kandidaatti- ja maisterikoulutukseen otetaan sisään noin sata opiskelijaa opiskelemaan liikuntapedagogiikkaa, liikuntabiologiaa ja liikunnan yhteiskuntatieteitä. Hakijoita on noin 2000.

Liikunnan yhteiskuntatieteiden kandidaatin opinnot vuosittain aloittavia on puolestaan 15. Koulutusohjelmasta valmistuvilla maistereilla on akateemisen asiantuntijan valmiudet työskennellä liikunta-alan hallinto-, tutkimus- ja johtotehtävissä.

”Puolet opiskelijoista ja valmistuneista ovat Haaga-Heliasta Vierumäeltä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu aloitti liikunnan koulutuksen Savonlinnassa ministeri Kososen erillispää-

”Näiden lisäksi liikuntatieteiden maisteriohjelmiin otetaan vuosittain noin 50 opiskelijaa. Hakemisessa ja hakijamäärissä ei viime aikoina ole tapahtunut suuria muutoksia”, toteaa Saari. Alan ni-

Liikunnan yhteiskuntatieteilijät valikoitu joukko

Viisi ammattikorkeakoulua, HaagaHelia, Kaakkois-Suomen, Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut sekä Arcada järjestävät liikunnanohjaajan (AMK) koulutusta. Ylemmän korkeakoulututkinnon (YAMK) voi opiskella HaagaHeliassa Vierumäellä sekä Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluissa. Vierumäellä ja Kajaanissa voi opiskella tutkinnon myös englanniksi.

Liikunnanohjaaja (AMK) on liikunta-alan asiantuntija, joka voi työskennellä monipuolisissa ohjaus-, koulutus- ja valmennustehtävissä tai yrittäjänä.

Jyväskylän yliopistoon paljon hakijoita

Urheiluopistoilla opiskelevien, liikuntaneuvojiksi valmistuvien työ on pääosin käytännönläheistä ihmisten ohjaamista.

20

Laine on itse päävastuussa liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelijavalinnoista.

Hän kertoo, että liikunnan yhteiskun-

tatieteiden 15:tä paikkaa haki kevään 2020 yhteishaussa 552 hakijaa, joista 196 oli hakukohteen ensisijaiseksi asettaneita. ”Yhtä aloituspaikkaa kohden hakemuksia tuli siten kaikkinensa lähes 40 eli varsin kova kilpailu opiskelupaikoista käydään. Ensisijaisten hakijoiden määrä on kuitenkin syytä huomioida, sillä muilta hakutoivesijoilta koulutukseen valittavien osuus on sangen pieni.

Viime keväänä yhtä aloituspaikkaa kohden ensisijaisten hakemuksia tuli noin 13”, toteaa Laine.

Hänen mukaansa liikunnan yhteiskuntatieteissä on hyvä läpivirtaus eli valtaosa valmistuu, vaikka mukaan mahtuu myös yksittäisiä opiskelijoita, joilta jää gradu tekemättä tai työelämä vie.

Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan vuosina 2000-2014 valmistuneista liikunnan yhteiskuntatieteilijöistä 86 prosenttia oli työelämässä. Työelämän ulkopuolella olleet olivat pääosin opintojaan jatkaneita ja vanhempain-

tai virkavapaalla olevia, mutta mahtui joukkoon muutama työtönkin. Työelämässä olleista 70 prosenttia työskenteli liikunta-alalla ja loput 30 prosenttia jollakin muulla alalla. Julkisella sektorilla työskenteli 44 prosenttia, yksityisellä sektorilla 27 prosenttia ja kolmannella sektorilla 29 prosenttia.

Liikunta-alan korkeimman tutkinnon voi suorittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Samaisessa tutkimuksessa todetaan, että liikunta-alan työmarkkinatilanteen tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tilanne voi muuttua huonompaan suuntaan, jos julkisen sektorin ja järjestöpuolen supistukset jatkuvat ja liikunta-alan koulutuksen saaneiden määrä työmarkkinoilla lisääntyy. Toisaalta liikunta-alalla on enemmän nuoria kasvuyrityksiä kuin muilla aloilla, ja liikunta-ala on ollut useita vuosia voimakkaassa kasvussa.

Uusi yhteiskuntavaikuttamisen materiaali nuorille!

Esimerkkejä ja innostamista:

opi.valtaajat.fi Peli oman vaikuttajan eli valtaajahahmon löytämiseksi:

peli.valtaajat.fi

Lisätietoja:

www.tsl.fi/valtaajat-peli

”Liikunnan yhteiskuntatieteilijät ovat aiemmin sijoittuneet julkisen sektorin johto- ja asiantuntijatehtäviin, mutta viime vuosina siirtymää on tapahtunut yksityiselle sektorille, osittain julkisen sektorin liikunnan työpaikkojen vähentymisestä johtuen”, Laine valottaa.

Hänen mukaansa liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkinto tarjoaa vahvan teoreettisen taustan sekä laaja-alaiset valmiudet johtaviin asiantuntijatehtäviin, sillä jo opiskeluissa edellytetään itsenäistä työskentelyä, käytännön harjoittelua ja omaa urapolkua tukevaa sivuaineen opiskelua.

Teksti: Katri Klinga Kuvat: Urheiluopistot ry

Lehtimäen erityiskansanopisto

– erityistä tukea tarvitsevien asialla jo 50 vuoden ajan

V

uonna 1971 perustettu Lehtimäen opisto on Suomen ainoa moni- ja vaikeavammaisille nuorille ja aikuisille tarkoitettu vapaan sivistystyön oppilaitos. Niin sanotuilla pitkillä opintolinjoilla opiskelee yleensä noin 80–100 opiskelijaa ja erilaisilla lyhytkursseilla noin 2 000 opiskelijaa vuosittain. Opiskelijaviikkoja kertyy tavanomaisena vuotena noin 5100. Lehtimäen opistossa työskentelee lähes 100 henkilöä.

Lehtimäen opiston 50. toimintavuosi on alkanut päärakennuksen ikkunaremontin merkeissä. Koronan takia 50-vuotisjuhla ja ammattilaisille suunnattu seminaari pidetään vasta loppuvuodesta. Avoimet ovet pyritään pitämään syk-

syllä. Juhlavuoden kunniaksi tekeillä on opiston historiikki.

Historiikki on laatuaan ensimmäinen ja sen kirjoittaa FT Tuula Vuolle-Selki.

Siitä julkaistaan myös selkokielinen versio, kertoo Lehtimäen opiston rehtorina vuodesta 2013 toiminut Eija Saarimaa.

Koulutuspalveluihin liittyvät kiinteästi opiskelijoiden tarvitsemat välttämättömät lisäpalvelut kuten opiskelijahuolto, hoitotyö, kuntoutus ja vapaa-ajantoiminta.

Lehtimäen opisto tarjoaa erityistä tukea tarvitseville henkilöille elinikäisen oppimisen mahdollisuuden. Opisto järjestää moniammatillisena yhteistyönä vaativaa erityistason opinnollista kuntoutusta. Vaativa erityistason opinnollinen kuntoutus on kokonaiskuntoutuksellista erityisopetusta pitäen sisällään psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kuntoutuksen sekä internaattikasvatuksen.

Koulutuspalveluihin liittyvät kiinteästi opiskelijoiden tarvitsemat välttämättömät lisäpalvelut kuten opiskelijahuolto, hoitotyö, kuntoutus ja vapaa-ajantoiminta. Koulutuksen tavoitteena on opiskelijoiden todellisten inkluusio- ja integraatiomahdollisuuksien lisääminen oppijan kehittäessä tietojaan ja taitojaan.

Pajalla valmistuvat puu- ja metallityöt.

22

Eri puolilta Suomea saapuvat opiskelijat ovat nuorimmat 16-vuotiaita ja

Ratsastus on suosittu laji.

aikuisopiskelijoiden enemmistö on 30–60-vuotiaita. Heidän toimintakykynsä vaihtelee lievästä avun tarpeesta hyvin paljon apua ja tukea tarvitseviin.

Lehtimäen opisto eroaa ammatillisista erityisoppilaitoksista muun muassa siinä, että opiskelijoille on järjestettyä ohjelmaa iltaisin ja viikonloppuisin. Myös terveydenhuollon henkilöstön palvelut ovat saatavilla ympärivuorokautisesti.

STEA, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, tukee vapaa-ajantoimintaa, johon kuuluvat monet kerhot ja vammaisratsastus. Opistolla on vuonna 1991 valmistunut maneesi ja ratsastuskoulu. Ratsastus ja tallityöt ovat luonteva osa opetusta, kuntoutusta ja harrastustoimintaa. On mukava päästä

23

metsäpoluille ja paikkoihin, joihin esim. pyörätuolilla olisi vaikea päästä. Opiskelijoilla on halutessaan mahdollisuus ratsastaa viikoittain ja käydä opiston Kuntotalon uimahallilla ja kuntosalilla.

Lehtimäen opisto eroaa ammatillisista erityisoppilaitoksista muun muassa siinä, että opiskelijoille on järjestettyä ohjelmaa iltaisin ja viikonloppuisin.

Opiskeluun on mahdollisuus sisällyttää omat käynnissä olevat Kelan terapiat kuten fysioterapia, allasterapia, toimintaterapia, ratsastusterapia ja musiikkiterapia opiston avoterapiayksikössä.

Eija Saarimaa

24

a Lehtilmatta vuott o k n le e k is p ika ja o tsi ja opiskelu o ru n o ”Olen Veron i n le ulla ssa. Äidinkie i suomi. Min st e is mäen opisto tö n ä sä oa, lla on pää nyt voin san ja i kieleni opisto n te u su p haastautismi. La ollut todella on todettu a n le o i, n a st oruude että osan nu tyvä. usvasti käyttäy kohtaista av ö il k n e h n o lj ineita ut todella pa ia opiskelua is lu Olen tarvinn ie m e ll u esta ja usta. Min n kotitaloud ä tusta ja ohja id p i st e is ty iutta eri ös tosi tärke y m t a v on monia, m o t se saa ta. Harrastuk sillä itse en o , a ik kädentaidois -a a a p onohjattu va pistolla saan O . tä minulle ja n a ta in ja saan arrastetoim harrastuksia hakeutua h ia is la ri e ia la mon n.” neksi kokeil uksen ja tue ja h o n a v ta it niihin tarv

9-LUOKKALAINEN! ELÄMÄSI PARAS VUOSI PELATEN, SOITELLEN, NÄYTELLEN TAI TUBETTAEN.

Maksuton mahdollisuus Suomen suosituimmassa kansanopistossa.

Uppoudu omaan alaasi koko vuodeksi.

Opistovuosi oppivelvollisille opintolinjat: • • • •

Musiikkivuosi Pelivuosi Ilmaisutaidon vuosi Mediavuosi

HEOn erityispiirteitä: • • • •

Keskeinen sijainti Turvallisuus Yhdessä tekeminen Asiantuntevat opettajat

Aika: Lukuvuosi alkaa18.8.2021 ja päättyy 17.5.2022.

Hae heti: www.heo.fi

SOPOn hallitus 2021 esittäytyy

Armi Nurmi, puheenjohtaja

Työskentelen Salon lukiossa opinto-ohjauksen lehtorina.

Pidän kovasti työstäni nuorten ja aikuisten parissa. Parasta työssäni on yksilöohjaus, syvällisine keskusteluineen. Pidän myös opettamisesta, kunhan ryhmäkoko ei ole liian suuri.

Aikaisemmin olen työskennellyt opinto-ohjaajana perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Aloitin ohjaustyön aikoinaan yliopistolta opintoneuvojana. Olen Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja ja osallistun aktiivisesti Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry:n toimintaan.

Haluan olla mukana kehittämässä opinto-ohjausta valtakunnallisesti. Vapaa-aikana käyn teatterissa ja tanssimassa ystävien kanssa. Luen myös paljon kirjoja. Nykyään retkeilen perheeni kanssa useasti viikonloppuisin Kuhankuonon kansallispuistossa.

Hans Kankkonen, varapuheenjohtaja

Työskentelen syksystä lähtien ammattiopisto Vamialla Vaasassa, ennen nykyistä työtä olen ollut 15 vuotta perusopetuksessa ja lukiossa töissä. Tulin mukaan SOPO:n toimintaan vuonna 2016, ensin varajäsenenä, vuodesta 2019 olen ollut hallituksen varsinainen jäsen.

Olen SOPO:n kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja ja ammatillisen toimikunnan jäsen. Paikallisyhdistyksessä Pohjanmaan opinto-ohjaajissa olen ollut hallitusaktiivi vuodesta 2011, ja viimeiset vuodet olen toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. Vapaa-aika menee urheillessa ja kameroiden kanssa värkkäämisessä.

Tuula Karttunen Emmi Hannuksela

Olen tamperelainen opinto-ohjaaja, joka työskentelee Vantaan Tikkurilassa, n. 650 oppilaan yläkoulussa. Peltolan koulussa kollegoinani on kahden opinto-ohjaajan lisäksi työelämäpainotteisen opiskelun opinto-ohjaaja eli TEPPOopo. Meillä on mahtava porukka! Töitä riittää mutta yksin ei tarvitse jäädä. Aiemmin olen toiminut opinto-ohjaajana peruskouluissa ja lukiossa Tampereella, Ylöjärvellä ja Lempäälässä.

Aloitin Sopon hallituksessa helmikuussa 2020 ja toimin perusopetustoimikunnan puheenjohtajana ja hallituksen edustajana Opinto-ohjaaja-lehden toimituksessa. Tykkään kirjoittaa, lukea, katsoa elokuvia, tanssia, kuntoilla, tavata uusia ihmisiä ja liikkua luonnossa. Toimin myös vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana.

26

Toimin SASKYn Ikaalisten kauppaoppilaitoksen opinto-ohjaajana. Ohjattavia on noin 200 liiketoiminnan, tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijoita.

SOPOn hallituksessa on kolmas vuosi meneillään. Tänä vuonna olen hallituksen sihteeri ja ammatillisen toimikunnan puheenjohtaja. Pirkanmaan opinto-ohjaajien jäsenenä olen ollut jo 14 vuotta. Vuoden 2020 Opopäivät Tampereella ovat hyvin mielessä.

Vapaa-ajalla harrastan ulkoilua ja penkkiurheilua monessa muodossa.

Olen ollut SOPO ry:n korkeakoulutoimikunnan jäsenenä vuodesta 2017. Vuodesta 2019 alkaen olen toiminut korkeakoulutoimikunnan puheenjohtajana ja näin ollen myös Sopon hallituksessa. Toimin myös Lapin Opinto-ohjaus ry:n sihteerinä.

Antti Nyman

Työskentelen yläkoulun oppilaanohjaajana Vantaalla, Peltolan koulussa. Vantaalla oppilaanohjausta on lähdetty kehittämään lisäämällä mm. opinto-ohjaaja-resurssia, laajentamalla alakouluohjausta ja joustavan työelämäpainotteisen opetuksen mahdollisuuksia (TEPPO). Minulla on peruskoulun opinto-ohjaajana erittäin hyvä tilanne ja tavoitteenani on vaikuttaa siihen, että näin olisi myös muualla. Olen ollut 2019 alkaen Uudenmaan opinto-ohjaajat ry:n hallituksessa, jossa olen varapuheenjohtaja ja Sopon perusopetustoimikunnassa.

Sopon hallituksessa aloitin 2020. Vapaa-ajallani käyn mielelläni ulkona. Tämän vuoden talvi on innostanut minut varsinkin hiihtämään ja lautailemaan.

Matti Strömmer

Olen Ylivieskan lukion opinto-ohjaaja. Lukiossamme on noin 300 ohjattavaa.

Vapaa-ajallani rentoudun erilaisia käsitöitä tehden, lisäksi luen paljon. Syksyisin marjastan ja kalastan mieheni kanssa tunturissa Enontekiöllä.

Heini Kelosaari

Työskentelen Someron lukion opinto-ohjaajana ja työhöni kuuluu myös yläkoululaisten opinto-ohjausta. Näiden töiden parissa on vierähtänyt jo melkoinen tovi ja järjestötoimintakin on tullut eri muodoissaan tutuksi vuosien ajan. Nyt on menossa toinen vuosi lukiotoimikunnan puheenjohtajana ja SOPO ry:n hallituksen varsinaisena jäsenenä.

Koulutuspoliittisen vaikuttamistyön ja järjestötoiminnan lisäksi vapaa-aikani kuluu perheen, mökkeilyn, lukemisen, koripallon ja matkustamisesta haaveilemisen parissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena minulla on pakohuonepedagogiikka ja opintojen pelillistäminen ja tällä hetkellä onkin menossa mielenkiintoinen projekti työelämätaitoja opettavan murhamysteerin parissa.

Olen ollut mukana PoPoKa:n alueyhdistyksen toiminnassa sekä jäsenenä että hallituksessa joitakin vuosia varajäsenenä.

Jäseneksi alueemme yhdistykseen ja SOPO:n tulin v.2007.

Kaikenlainen liikunta on ollut minulle mieluista; nyt hiihto, suunnistus, salibandy, patikointi ja lavatanssit.

Jouni Oinonen

Tuija Syväjärvi

Toimin opinto-ohjaajana Lapin ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksessa Rovaniemellä. Lisäksi olen mukana Hyvinvointia korkeakouluopiskeluun -hankkeessa.

Moi kaikille opoille! Olen toiminut opinto-ohjaajana Kontiolahden koulussa (yläkoulu) Pohjois-Karjalassa noin 18 vuotta. Minut valittiin nyt uudeksi jäseneksi SOPOn hallitukseen sekä samalla peruskoulutoimikuntaan. Olen ollut Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajat ry. puheenjohtaja jo lähes 14 vuotta sekä tässä vuosien varrella toiminut myös OAJn Kontiolahden paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja OAJ Pohjois-Karjalan alueyhdistyksessä hallituksen jäsenenä.

Tällä hetkellä olen myös JUKOn ja OAJn pääluottamusmies kunnassamme. Vapaa-aika kuluu järjestötoiminnan, matkustelun ja monipuolisen kuntoilun parissa.

27

Toimikunnilta Perusopetustoimikunta

T

erveiset nalta!

perusopetustoimikun-

Virtuaaliset Opopäivät 5.2. järjestettiin OAJ:n Valopihan tiloissa alle kymmenen hengen voimin mutta osallistujia oli ruudun äärellä ainakin 400 henkeä.

Hieno juttu! Enemmänkin seuraajia varmasti oli, koska kuulin, että jonkin verran ihmisiä oli kerääntynyt yhden ruudun ääreen pieninä poppoina. Ohjelmassa oli puheenvuoro mm. meidän toimikunnan kanssa aktiivisesti yhteistyötä tehneeltä OKM:n Minna Polviselta. Toimikunnan tapaamisessa meillä oli vieraana Riia Palmqvist, jolle pystyi lähettämään ennakkoon kysymyksiä oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen. Kiitos kovasti kaikille kysymyksen lähettäneille, teitä oli kiitettävän paljon ja kysymykset hyviä! Esittelimme Riian puheenvuoron jälkeen saamiamme vastauksia joulukuiseen kyselyymme, jossa peruskoulun opinto-ohjaajat olivat kertoneet omat ohjattaviensa määrän. Näitä tietoja hyödynsimme ja hyödynnämme tulevaisuudessakin, erityisesti kun olemme yhteyksissä päättävien tahojen kanssa.

Vuosikokouksessa uuteen hallitukseen valittiin perusopetuksen edustajana Jouni Oinonen. Tätä kautta Jouni liittyi myös perusopetustoimikuntaan.

Haimme toimikuntaan uusia jäseniä lähettämällä sähköpostitse viestiä asiasta SOPOn pk-opojen jäsenille. Saimme useampia kiinnostuneita yhteydenottoja ja harmiksemme pystyimme valitsemaan vain yhden Jounin lisäksi mukaan toimintaan täksi vuodeksi. Toimikunnassa on siis tänä vuonna puheenjohtajana jatkava Emmi Hannuksela, Vantaalta, Antti Nyman Vantaalta, Jyrki Karjalainen Helsingistä, Kirsi Jarkia Turusta ja uusina jäseninä Jouni Oinonen Kontionlahdelta ja Päivi Nurminen Akaasta.

Ensisijaisena prioriteettinamme on nyt mahdollisimman nopeasti suunnitella pohjaa jatko-opintosuunnitelmaan, joka täytyy jokaisen peruskoulun opinto-oh-

28

jaajan täyttää kun hän elokuusta lähtien on velvoitettu antamaan tehostettua oppilaanohjausta 8.-9. luokkalaisille. Haluan muistuttaa teitä rakkaat kollegat, että vaikka rahoitus tälle tehtävälle on laskettu tietyillä tunti- ja oppilasmäärillä, se ei tarkoita, että niillä määrillä sinun tarvitsee tehostettua oppilaanohjausta antaa. Me opinto-ohjaajat tiedämme parhaiten, ketkä todella ovat tehostetun oppilaanohjauksen tarpeessa, toki muiden koulun aikuisten kanssa.

Siksi on tärkeää, että me opinto-ohjaajat viestimme tästä uudistuksesta koulumme oppilashuollon jäseniä ja opettajia.

Näin he osaavat paremmin ohjata nuorta sopivien palveluiden äärelle. Toki toinen juttu on, että satsaako koulutuksen järjestäjä oikeasti saamansa rahat tähän tehtävään. Erikoista oli, että OKM:n erillisrahoitusta pystyi hakemaan muttei uusien opinto-ohjaajien palkkaamiseen. Olenkin kuullut epäilyjä, että jossain päin Suomea kunnan/kaupungin saamat valtionosuudet menisivätkin pelkästään toisen asteen maksuttomuuteen, koska rahaa on siihenkin niukasti tarjolla. Tämä ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävää! Opinto-ohjaajien jaksaminen ja työhyvinvointi on jo liian monella paikkakunnalla huonolla tolalla ja tällaisen työmäärän lisääminen todella vaatii resurssien lisäämistä. Toimikuntamme, Sopon hallituksen ohella, seuraa tiiviisti oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyviä uudistuksia ja toteutuksia. Olethan meihin toimikuntalaisiin yhteydessä, jotta tiedämme tarkemmin, miten uudistusta eri puolella Suomea lähdetään toteuttamaan. Pyrimme olemaan erityisesti epäkohdissa apuna mutta mielellämme kuulemme myös, miten ja missä asiat on hoidettu hyvin!

Opintopolkua kehitetään parhaillaan ja kannattaakin jo nyt ottaa käyttöön Opintopolun beta-versioon. Sinne on jo siirretty kaikki toisen asteen oppilaitokset ja tutkinnot eli lukio- ja ammatillinen koulutus. Toivottavasti ohjaatte beta-version avulla 8. luokkalaisille jo tänä keväänä, jotta he osaavat käyttää sitä sitten, kun hakevat ensi keväänä yhteishaussa.

Terkuin pj Emmi Hannuksela, Kirsi Jarkia, Jyrki Karjalainen, Päivi Nurminen, Antti Nyman ja Jouni Oinonen

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

E

nsimmäiseksi haluamme kiittää ammatillisen toimikunnan pitkäaikaista puheenjohtajaa Sirpa Puikkosta ahkerasta työstäsi meidän kaikkien hyväksi.

KIITOS SIRPA ja hyvää jatkoa sinulle, tavataanhan viimeistään Hämeenlinnassa opopäivillä? Sirpalle myönnettiin vuosikokouksen yhteydessä Suomen Opinto-ohjaajat SOPO ry:n kultainen ansiomerkki opinto-ohjauksen eteen tehdystä merkittävästä työstä.

Kiitos myös kaikille opopäivään 5.2.2021 osallistuneille. Ammatillisen koulutuksen toimikunnan ohjelmassa oli opetusneuvos Kaisa Rädyn esitys Oppivelvollisuuden laajentamisesta.

Meitä ammatillisia opinto-ohjaajia oli parhaimmillaan noin 100 kuuntelemassa Kaisaa. Vilkasta keskustelua käytiin chatissä, hyvä niin. Osallistujille on lähetetty materiaali antamaanne sähköpostiin.

Esityksen aikana oli myös pikakysely koskien opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksen arvioijaa oppilaitoksissa.

Vastauksia saatiin yhteensä 31 kpl. Arvioijana opinto-ohjaaja 5 kpl, opintoohjaaja ja opettaja/opettajat yhdessä 10 kpl, opettaja 15 kpl ja joku muu 1 kpl.

Saimme myös mielenkiintoisia terveisiä ja toiveita tulevalle toimintakaudelle Ammatillisen koulutuksen toimikunnalle, kiitos vastauksista.

Vuosikokous vahvisti vuoden 2021 toimintasuunnitelman. Ammatillisen koulutuksen toimikunta työskentelee opinto-ohjauksen ja opinto-ohjaajien aseman parantamiseksi ammatillisessa koulutuksessa. Yhtenäinen opintoohjaajien työnkuva, opinto-ohjauksen kentällä tapahtuviin muutoksiin vastaaminen, opinto-ohjauksen riittävän resursoinnin turvaaminen ja kollegoiden tukeminen arkityössä ovat tärkeitä toimikunnan tavoitteita. Toimikunta pyrkii selkeyttämään käsitystä ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksesta ja tuomaan esille opinto-ohjauksen tavoitteita ja tehtävää. Toimikunta seuraa opinto-ohjausta koskevien lakimuutosten edistymistä: mm. opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien 1 osp arviointi.

Kohdellaanko jatkossa kaikkia toisen asteen opiskelijoita tasavertaisesti opinto-ohjauksen näkökulmasta. Yhteinen opinto-ohjaajien työnkuvan kirkastaminen, opinto-ohjaajan työn vaativuus verrattuna opettajiin ja vuosikellon hyödyntäminen ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien arjessa jatkuu.

Toimikunta tuo opinto-ohjaajien asiantuntijuutta näkyville eri foorumeilla ja nostaa esille opinto-ohjauksen merkitystä ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Edunvalvonnan tavoitteena on saada kaikki ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat tasavertaiseen asemaan verrattuna opettajiin koskien vuosityöajan vapaajaksoja. Lisäksi mielekäs vuosityöajan määrittely kaikille on keskiössä. Toimikunta pyrkii myös vaikuttamaan palkkauksen kehittämiseen niin, että se vastaisi paremmin työn vaativuutta ja sen vaatimaa lisäkoulutusvaatimusta opettajan työhön verrattuna.

Toimikunta ottaa toiminnassaan huomioon uuden oppivelvollisuuslain mukanaan tuomat haasteet ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuvassa. Toimintakunta seuraa aktiivisesti tulevan työn muutoksia ja valmistelee loppuvuodeksi suunniteltavaa kartoitusta, miten oppivelvollisuus näyttäytyy arjessa. Toimikunta pyrkii olemaan kaikkien ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien yhteisenä äänenä / kanavana ja mahdollisuuksien mukaan jakamaan ohjauksen kentällä toimivien opinto-ohjaajien hyviä käytänteitä esim. etäopinto-ohjauksesta sekä tukemaan opinto-ohjaajien ammatillista identiteettiä. Toimikunta seuraa Jatkuvan oppimisen uudistusta ja erityisesti elinikäisen oppimisen ohjauspalvelujen suunnittelua ja toteutusta.

Kevättä kohti, pysykää terveinä!

Toimikuntaan kuuluvat Leena Hietanen Hyria Hyvinkää, Erika Perander Vamia Vaasa, Virpi Salminen Tredu Tampere, Hans Kankkonen Vamia Vaasa, Timo Vainionpää Sedu Kurikka ja puheenjohtajana Tuula Karttunen Sasky Ikaalinen

Lukiotoimikunta

M

ielestäni hyvin onnistuneet, Yhteistyöllä eteenpäin, -etäopopäivät tuli vietettyä olosuhteiden takia tällä kertaa verkossa. Kollegoita eri puolelta Suomea oli ikävä, kun opopäivät on yleensä antanut mahdollisuuden tavata kaukaisempiakin ystäviä ja tuttuja vuosien varrelta. Opopäivien järjestelyt sen sijaan pitivät tuttuun tapaan kiireisinä, vaikka toteutus olikin etänä.

Kiitokset kaikille aktiivisesta osallistumisesta toimikuntaworkshopiin. Ajankohtaiskatsauksen aiheena olivat tällä kertaa muutokset, jotka ovat astuneet tai astuvat voimaan asteittain. Lukiokentällä on riittänyt mietittävää uudistusten kanssa: uuden lukiolain, ylioppilaskirjoitusten muutosten, uuden opetussuunnitelman ja viimeisimpänä laajenevan oppivelvollisuuden toteutusten kanssa. Tässä lehdessä on vastauksia meille seminaarissa näistä aiheista esitettyihin kysymyksiin.

Lukiotoimikunta on jo aloittanut aktiivisen työskentelyn. Tällä hetkellä meillä on valmistelussa lausunnot Tuva koulutuksesta ja lukiodiplomeiden kehittämisestä. Lisäksi yhteistyö Visman kanssa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvien lomakkeiden osalta on loppu suoralla. Veimme palautteitanne eteenpäin, mutta lopputulokseen vaikuttavat myös esim. tekniset reunaehdot. Olemme tehneet tänä keväänä jo tiivistä yhteistyötä OAJ:n kanssa liittyen opinto-ohjaajien edunvalvontaan oppivelvollisuuden laajenemisen tuomien lisätehtävien resursoinnin parantamiseksi.

Tänä vuonna täällä etelässäkin on saatu nauttia kunnon talvesta. Kohta kevät aurinko alkaa kuitenkin jo lämmittää.

Elämme haastavia aikoja, mutta haluamme silti toivottaa kaikille Iloisia ja aurinkoisia hetkiä kevään töiden keskelle.

Heini Kelosaari Toimikunnan puheenjohtaja

Korkeakoulutoimikunta

V

ietimme helmikuun alussa Teams:ssa SOPO ry:n Yhteistyöllä eteenpäin -etäopopäivää ja teitä oli mukavasti paikalla myös korkeakoulutoimikunnan tapaamisessa. Keskusteluissa tuli esille erilaisia koronan aiheuttamia vaikutuksia opiskelijoiden opintoihin.

Osa opiskelijoista on aktivoitunut etäopiskelun ja töiden vähyyden myötä ja osalla opiskelijoista korona on aiheuttanut ahdistusta ja luottamus tulevaan nähdään heikkona.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon siirtyminen YTHS:lle on herättänyt kovasti kysymyksiä ja ihmetystä työssäkäyville opiskelijoille, joilla on jo työterveyshuolto järjestettynä työnantajan puolesta ja vaikka opiskelija asuu paikkakunnalla, jossa ei voi käyttää YTHS:n palveluita. Maksu on pakollinen kaikille tutkinto-opiskelijoille, myös ulkomailta tuleville, vaikka he eivät olisi vielä saapuneetkaan Suomeen. Tämä koetaan kovasti eriarvoisena opiskelijoita kohtaan.

Toivomme teiltä korkeakoulupuolella työskenteleviltä opinto-ohjaajilta ideoita ja ajatuksia siitä, miten voisimme yhdessä viedä eteenpäin opinto-ohjaajien jaksamisen ja hyvinvoinnin teema.

Tuija Syväjärvi, korkeakoulutoimikunnan pj tuija.syvajarvi@lapinamk.fi

29

Lukiotoimikunta

Kysymyksiä ja vastauksia 5.2.

Opopäivän 5.2. lukiotoimikunnan tapaamiseen etäyhteydellä osallistui noin 80 lukion opinto-ohjaajaa.

Toimikunta esitteli ajankohtaisia uudistuksia, jotka vaikuttavat opinto-ohjaajien työhön ensi syksystä alkaen. Tapaamisessa tuli runsaasti kommentteja ja kysymyksiä. Lupasimme koostaa kysymykset ja hankkia niihin vastauksia. Osa kysymyksistä on sellaisia, joihin emme pysty SOPO:ssa vaikuttamaan, joten kannattaa olla aktiivisesti mukana paikallisessa LOPS-työssä ja edistää ohjausta sitä kautta.

1) Ohjauksen keskeisten käsitteiden määrittely ja ohjaustoiminnan arviointi puhuttivat ja esimerkkejä jaettiin.

Ohjauksen käsitteisiin löytyy apuja OPH:n sivuilta: LOPS 2021 - tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen - Ohjauksen tukimateriaalit lukiossa. Siellä nostetaan esimerkkeinä mm. seuraavia käsitteitä: opinto-ohjaus, vertaisohjaus, esteettömyys (tuen tarve ja toteutus), saavutettavuus, sukupuolitietoinen ohjaus, nivel- ja siirtymävaihe Ohjaustoiminnan arviointia voi esimerkiksi sisällyttää osaksi kouluissa tehtäviä arviointikyselyjä.

2) Aineenopettajayhteistyö / korkeakouluyhteistyö / työelämätaidot ja yhteistyö

Lukion opetussuunnitelman perusteista, kohdasta Ohjaus löytyy tarkennusta aineenopettajayhteistyöhön: Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.

OKM:n Usein kysyttyä palstalta löytyy tarkennus korkeakouluyhteistyöhön:

30

Koulutuksen järjestäjät päättävät velvoitteen tarkemmasta toteutuksesta paikallisista tarpeista ja olosuhteista käsin. Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja opiskelijalla on oltava mahdollisuus yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista olisi järjestettävä koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa.

3) Resurssit

Lukiotoimikunnan tapaamisessa ehdotettiin Opinto-ohjaaja -lehteen juttua resurssoinnista ihan ruohonjuuritasolla.

Kuntien käytännöt vaihtelevat suuresti ja monessa kunnassa opinto-ohjauksen resurssit ovat erittäin heikot. Määrärahoja tulisi kohdentaa opinto-ohjaukseen, eikä yleisesti muihin asioihin.

Opinto-ohjaajalla tulisi olla korkeintaan 200 ohjattavaa ja lisätehtävistä tulee maksaa erillinen korvaus.

4) Ylioppilastutkinto ja kompensaation tulkinta

Ylioppilastutkinnon osalta kiinnostaa kompensaatio uudessa yo-tutkinnossa.

Kun pakollisia ja ylimääräisiä ei määritellä, miten kompensaatio tehdään?

Tähän asti hylätty pakollinen on ollut mahdollista kompensoida. Mutta kun pakollisia ja ylimääräisiä ei enää ilmoiteta, niin miten tämä hoidetaan? YTL ei ole antanut vielä tulkintaohjetta tähän.

Lautakunta ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, miten kompensaatio

käytännössä tapahtuu, joten en pysty antamaan yksityiskohtaisempaa vastausta. Tällä hetkellä tiedossa on vain, että kompensaatiomahdollisuus säilyy myös uudessa tutkintorakenteessa. (Robin Lundell, erityisasiantuntija, YTL)

5) Huomioita LOPS-lomakkeista (lukiotoimikunnan laatimat uuden OPS:n mukaiset lomakkeet Visman kanssa yhteistyössä)

a) Pohdittiin sopivaa termiä: hyväksiluku, osaamisen tunnustaminen vai tunnistaminen?

LOPS-teksteissä käytetään kaikkia näitä termejä, lomakkeiden otsikot vastaavat opsia. b) Esitettiin toiveita lomakkeiden taulukoista, järjestyksestä, ja Visman järjestämästä koulutuksesta Wilma-käyttäjille.

Nämä toiveet ja muutosehdotukset on saatettu Visman tietoon. Lomakkeiden teknistä toteutusta parannellaan mahdollisuuksien mukaan. Visman sivuille tulee lomakepohjien kanssa ohjeteksti.

Mikäli oppilaitoksen/kunnan pääkäyttäjä tarvitsee apua lomake-editorin kanssa tai opinto-ohjaaja koulutusta johonkin Visman tuotteisiin liittyviin kysymyksiin, voi vastauksia etsiä Visman verkkosivuilta tai koulutusta tilata heiltä suoraan. c) Kirjaamisvelvoite: Onko opiskelusuunnitelma oltava sähköinen (onko laissa miten mainittu tai ohjattu)

Missään ei sanota, onko opiskelusuunnitelman oltava sähköinen. Suunnitelma tulee laatia ja päivittää, mutta kunta, oppilaitos tai opinto-ohjaaja päättää tekotavan.

6) Polvisen esityksessä ohitettiin lukion ohjaukseen liittyvä ohjauksen kehittämishanke. Milloin ja mistä siitä saa tietoa?

OKM:n sivuilta löytyy tieto esim. seuraavasta kehittämishankkeesta: Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma perusopetus, ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma kehittää opinto-ohjausta perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa. Se vahvistaa oppilaan- ja opinto-ohjauksen toteutumista, toimintatapoja, yhteistyötä, systemaattisuutta sekä jatkumoa etenkin peruskoulusta toiselle asteelle, mutta myös siitä eteenpäin jatko-opintoihin tai työelämään. (Käynnissä) (OKM) Työniloa ja jaksamista kaikille!

T. Heini, Anna, Tuula, Päivi, Nina ja Matti

OKM033:00/2020 KEHITTÄMINEN Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa

“AUTA NUORIA LÖYTÄMÄÄN OMA TEHTÄVÄNSÄ” 17.–31.3.

YHTEISHAKU HYVÄN TEKEMISEN AMMATTIKORKEAAN

DIAK.FI/YHTEISHAKU

MUUTTUVASSA MAAILMASSA YHÄ USEAMPAA KIINNOSTAA AMMATTI, JOSSA VOI AUTTAA IHMISIÄ JA YHTEISÖJÄ.

DIAK KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA SOSIAALI- JA TERVEYSALALLE, KIRKON PALVELUKSEEN SEKÄ TULKEIKSI. DIAKILAISET OVAT TYÖELÄMÄSSÄ ARVOSTETTUJA OSAAJIA.

31

Itsehoito-oppaita urasuunnitteluun ja elämänhallintaan T älle ajalle on tyypillistä, että erilaisiin ongelmiin on tarjolla yhä enemmän asiantuntija-apua. Opintoohjaajatkin ovat tulleet aikoinaan auttamaan nuoria yhteiskunnan ja työelämän muutoksen monimutkaistuessa. Yhä kompleksisemmaksi ja nopeatahtisemmaksi sekä nyt erityisesti korona-aikana ahdistavammaksi muuttunut yhteiskunta on lisännyt erilaisten ongelma-asiantuntijoiden ja konsulttien kysyntää. Monelle erityisongelmalle löytyy nykyään erityisasiantuntija, joita aiemmin ei ollut olemassakaan.

Näiden erityisasiantuntijoiden rinnalle tai oheistuotteena on viime vuosina ilmestynyt melkoinen joukko erilaisia itsehoito-oppaita. Jos siivoamien ei oikein suju, apu voi löytyy konmarittamisesta. Tähän arjen ongelmaan on tarjolla oppaita ja varmaan myös konsultteja.

Alituinen kiireen tuntu helpottuu time budgeting –kurssilla. Työuupumusta voi helpottaa keskustelu työterveyshuollon asiantuntijan kanssa, mutta apua voi saada asiantuntevasta itsehoito-oppaasta. Ravitsemukseen, yleensä lihomiseen liittyviin ongelmiin apua saa ravitsemusterapeuteilta, erilaisesta kurssitoiminnasta, painonhallinta-applikaatioilta ja tietenkin monista oppaista.

Tänä keväänä on ilmestynyt kaksi uraja elämänhallintataitoihin apua antavaa opasta. Näiden kummankin kirjojen sisällöissä on samaa kuin opinto-ohjauksen opetussuunnitelmien sisällöissä eri kouluasteilla. Näiden kirjojen ilmestyminen kertoo ainakin sitä, että näiden taitojen osaaminen on entistä tärkeämpää ja yhä vaikeammin hallittavissa oleva työelämän ja elämän muutos on luonut kysyntää tämänkaltaiselle kirjallisuudelle.

32

Kohti - Ketterän urakehityksen työkirja

Karoliina Jarenko ja Jenni Kankkunen ovat muuttuvan työelämän asiantuntijoita, ja he ovat sparranneet niin yrityksiä kuin yksilöitäkin eteenpäin työn murroksissa. Nyt he ovat paketoineet osaamisensa nykyajan työelämästä yksiin kansiin Kohti – Ketterän urakehityksen työkirjaan, jonka avulla jokainen voi muovata omaa työuraansa ja pysyä mukana työelämän liikkeessä.

Kirjan kirjoittajat ovat päätyneet samaan lopputulokseen kuin useimmat opinto-ohjaajat. Ammateista ei kannattaisi enää puhua, vaikka moni oppilas ja opiskelija ajattelevat työelämää ja sen siirtymiä vanhaan kaavamaiseen tapaan: opiskele, hanki ammatti ja sovella oppimaasi työssä. Kohti-kirjailijat kuitenkin tietävät, että työtä ja uuden oppimista ei enää voi erottaa toisistaan.

Kirjan kirjoittajat ovat päätyneet samaan lopputulokseen kuin useimmat opinto-ohjaajat: ammateista ei kannattaisi enää puhua.

Uusia polkuja tarvitaan siis yhä enemmän, koska ei ole selkeää tietoa siitä, millaisiksi työelämä ja sen mahdollisuudet muodostuvat. On olemassa lähinnä arvioita siitä, miten teemme työtä, minkälaisia uusia ammatteja syntyy ja kuinka paljon digitalisaatio muuttaa työtä. Tästä syystä työuriin pitäisi suhtautua kokeilevasti ja tarjota työntekijöille mahdollisuuksia laajentaa osaamistaan työssään ja seurata mielenkiinnon kohteitaan.

Kohti-kirja on yllättäen työkirja, vaikka kyllähän se kannessa lukee. Olisin toivonut kirjaan alkuun lisää syvennystä työelämän muutokseen. Ehkä kirjan tekijät olettavat, että työkokemusta jo hankkineet tietävät muutoksia tulevan.

Ajattelisin kuitenkin niin, että meillä on vasta jonkinmoinen aavistus siitä, miten digitalisaatio mullistaa työtehtäviä ja työnjakoa. Kirjoittajilla tuntuu olevan vahva näkemys, mitä tuleman pitää. Siitä olisi voinut kirjoittaa enemmänkin.

Kirjan harjoitukset ohjaavat tunnistamaan omia vahvuuksia, kiinnostuksia ja osaamisalueita sekä omaksumaan ja kehittämään uusia taitoja ja ajattelutapoja. Kirjan tehtävät auttavat havaitsemaan uusia uramahdollisuuksia ja toimimaan tavoitteellisesti. Kohti ohjaa niiden avaintaitojen pariin, joiden avulla on mahdollista muotoilla työelämästään itselleen sopivaa. Kirjoittajat tulevat selvästi opinto-ohjauksen genren ulkopuolelta. Osa harjoituksista on toisen asteen ja korkea-asteen opintoohjauksen tuttua peruskauraa. Osa on ihan sellaisenaan sovellettavissa mille tasolle tahansa opinto-ohjaukseen.

Tuntuu siltä, että kirjan tekijöille olisi tehnyt hyvää tutustua moniin viime vuosina tehtyihin ohjausinnovaatioihin ja ohjauksen teoriakehittelyihin.

Esimerkiksi osa harjoituksista on täy-

sin identtisiä kuin digiajan hengessä toimivalla Urapolulla-sivustossa, jonka pohdintatehtävissä opiskelija tai työelämässä jo toimiva pääsee tutustumaan erilaisiin uratyyppeihin ja voi syventää omia urasuunnittelutaitojaan.

Oman elämän Jedi - itsenäistyjän kirja

Oman elämäsi jedi on kirja nuorelle, joka vasta rakentaa aikuista minäänsä ja maailmaansa. Tätä kirjaa ei ole tehty uraohjukselle niin kuin tuo toinen työkirja. Niin tämäkin on työkirja ja nämä harjoitukset ovat osittain samanlaisia kuin perusopetuksen oppilaanohjauksen oppikirjoissa.

Kirja on saanut alkunsa Helsingin Kallion seurakunnan nuorisotoiminnan piirissä tehdyistä Life Jedi-kursseista, joita veti ja ideoi yksi kirjan tekijöistä pastori Laura Huovinen. Muita kirjoittajia ovat Heli Pruuki ja Antti Vesivalo, joka toimii lukion opinto-ohjaajana Helsingissä.

Kirjan teemoja ovat kotoa poismuuttaneen ja itsenäistyvän nuoren käytännön elämän taidot ja tunnekasvatus. Osa teemoista on siis hyvin lähellä perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöä. Näitä aiheita käsitellään oppilaanohjauksessa, yhteiskuntaopissa ja kotitaloudessa sekä terveystiedossa. Näitä aiheita ovat oma talous, kotoa muuttaminen, opiskeluun ja

työelämään hakeutuminen sekä ystävyys ja parisuhteet. Opas on kirjoitettu kuitenkin vähän alle tai yli parikymppisille eli selvästi vanhemmille kuin teiniikäisille.

Kirjan teemoja ovat kotoa poismuuttaneen ja itsenäistyvän nuoren käytännön elämän taidot ja tunnekasvatus.

Kirjaa voisi suositella jopa nuorelle, joka linnun lailla lentää kotipesästä.

Moni äiti tykästyisi sisältöön. Sen verran kiltti se on. Tytöille se sopii selvästi paremmin kuin pojille, joille se voi olla liiankin kesy. Ensimmäiseen omaan kämppään muutettaessa muistutetaan kylpyhuonevarustuksesta: “Tuotteiden päivämääriä kannattaa seurata. Voi olla, ettei ihana vartalotuoksusi kolmen vuoden päästä tuoksu enää samalta ja hiusvahasi on muumioitunut.”

Kirjaan on saatavissa myös Jedi-kurssin ohjaajan kirja, jossa työkirjan aihealueisiin on kehitetty runsaasti työskentelytapaehdotuksia. Kirjan pohjalta voi kutakin aihealuetta käsitellä tunnista useampaan tuntiin kurssin ohjaajan tavoitteiden mukaan.

OMA OPPAANI 70-LUVULTA

Näitä oppaita lukiessani muistui mieleeni oman nuoruusikäni pieni opaskirjanen, jonka äitini osti minulle, kun täytin 13 vuotta.

Kirjan nimi oli Koululaisen pieni punainen kirja. Tuo taskukokoinen kirja oli käännetty tanskan kielestä ja toimittanut Teiniliitossa vaikuttanut ryhmä. Kirjalla oli valtava vaikutus omaan elämääni.

Se avasi minulle tien yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Pienelle punaiselle kirjalle syntyi myös kilpaileva vastine. Koululaisen pieni valkoinen käsikirja, joka toimitettiin kristillisen ylioppilaslähetyksen toimesta. Sen sisällössä oli yllättävän paljon samaa kuin Jedi-kirjassa. Nuoruuden ikuisia ja aina ajankohtaisia kysymyksiä: Mitä on seksi, mitä rakkaus? Millaista on oikea seurustelu?

Jukka Eero Vuorinen

Kirjalle voisi kuvitella myös käyttöä Ohjaamojen toiminnassa ja erilaisten erityisryhmien koulutuksessa.

Jukka Eero Vuorinen

Oman elämäsi Jedi - Itsenäistyjän kirja (2021). Huovinen, Laura; Pruuki, Heli ja Vesivalo, Antti. Kirjapaja. 184 sivua. ovh. 25,90 € Kohti - Ketterän urakehityksen työkirja (2021) Jarenko Katariina ja Kankkunen, Jenni. Tuumakustannus. 296 sivua. ovh. 35 €

33 33

HAKUAIKA LUKUVUODELLE 2021-2022 ON KÄYNNISSÄ NYT!

SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. HEO YLIOPISTO-OPINNOT

HEO KULTTUURIOPINNOT

HEO MEDIAOPINNOT

Arkkitehtuuri ja muotoilu

Animaatio

eSports

Kasvatustieteet

Draama ja Näyttelijäntaide

Graafinen suunnittelu

Kauppatieteet

Elokuva- ja TV-ilmaisu

Pelisuunnittelu

Liikunta- ja terveystieteet

Kuvataide ja urbaani kuva

Radio- ja TV-journalismi

Lääketiede

Käsikirjoittaminen ja Dramaturgia

Urheilutoimittaja

Oikeustiede Psykologia Sisustussuunnittelu Valtiotieteet Yhteiskunta ja historia

Laulaja Lauluntekijä Musiikki ja musiikkiteknologia

Visuaalinen journalismi & valokuvaus

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi

Kolu mni

– Matti Strömmer

tys is v si n e m ä d sy si to a k in Mih – vai katosiko sittenkään

I

hmisenä kasvamisessa on asioita, joita ei opita missään oppilaitoksessa tai järjestelmissä erikseen. Niihin kasvetaan omassa perheessä tai työyhteisöissä. Yksi tällainen ihmiseksi kasvamisena on ”sydämen sivistys”.

Vaikka lapsuudessani ei tuota käsitettä vielä ollut, niin kotonani puhuttiin useinkin hyvistä käytöstavoista. Vanhempani kertoivat meille lapsille, miten minun tulee käyttäytyä suhteessa tosiin ihmisiin. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että vieraita ihmisiä tulee kunnioittaa. Kunnioittaa piti tosin kaikkia ihmisiä. Toisista ihmisistä ei saanut puhua pahaa. Kaikkia ihmisiä tuli kohdella tasa-arvoisesti. Opetettiin maltilla kuuntelemaan toisen mielipidettä. Vaikka olisi eri mieltäkin.

35 Harmikseni en ole aina kyennyt tuohon, mutta muistijälki on 35pysyvä. Yritystä siis on. silti

Toimijana on aina ihminen, ei järjestelmä. Järjestelmän taakse ei voi mennä.

Nyt eletään hyvin poikkeavaa aikaa, koronankin vuoksi. Monia toimintaa hankaloittavia toimenpiteitä tehdään. Vaikeissa tilanteissa mitataan meidän jokaisen käyttäytymistä suhteessa toisiin ihmisiin. Samalla tulee näkyväksi missä määrin olemme omaksuneet itse kukin ”sydämen sivistyksen”.

Meneillään on etätöitä ja lomautuksia. Monia hyviä huomioita olen onneksi saanut huomata lähelläni. Empatiaa ja sympatiaa. Mutta harmikseni myös toisenlaistakin. Kun tehdään

töitä etäällä toisistaan, sekä hallinnossa että työpisteissä, niin viestinnällä on iso merkitys. Hallinnossa kerrotaan mikä kellekin on parasta ja onko siitä haittaa vai ei. Ja työntekijät moittivat hallinnossa toimivia. Katoaa toisen kuuleminen, katossa sydämen sivistys.

Valaisen tätä esimerkin omaisesti. Kun hallinto päättää rakentaa koulun, niin insinöörin ei tarvitse tietää koulutoiminnan sisällöstä. Sen tietää koulussa toimivat asiantuntijat. Ja päinvastoin. Kouluväen ei tarvitse tietää miten koulu teknisesti rakennetaan. Molempien on kuultava toisiaan aidosti.

Samoin, kun hallinto päättää lomauttaa kouluväen, niin hallinnossa vastaava ei voi tietää sitä, onko lomautuksista haittaa koululaisille vai ei. Sen tietää kouluväki ja koululaiset. Ja päinvastoin. Kouluväki ei tiedä hallinnon ongelmista.

On aidosti kuultava toisiaan. Ja toimijana on aina ihminen, ei järjestelmä. Järjestelmän taakse ei voi mennä. Se mitä ymmärrän sydämen sivistyksestä, on jotain tällaista. Toisen ihmisen huomioimista aidosti.

En ole huolissani, mutta ehkä meidän itse kunkin meidän olisi välillä tarkistettava miten toimimme suhteessa toiseen.

Hyvä teko toiselle poikii hyvää takaisin. Myös sanat ovat tekoja.

Matti Strömmer

35

SOPO RY:N JÄSENREKISTERI JA JÄSENMAKSUT Yhdistyksen jäsenmaksut päätetään vuosikokouksessa, joka tänä vuonna oli perjantaina 5.2.2021.

Jäsenmaksut vuodelle 2021

Varsinainen jäsen 50 € Opiskelijajäsen 27 € Seniorijäsen 100 € (seniorijäsenen jäsenmaksu maksetaan vain kerran ja jäsenyys on voimassa kunnes jäsen eroaa)

TARKISTA, ETTÄ JÄSENTIETOSI OVAT AJAN TASALLA Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenrekisteri toimii kokonaan verkossa. Rekisteri on automaattisesti yhteydessä jäsenmaksujärjestelmään, jonne suoritus kirjautuu välittömästi.

Ole hyvä ja tarkista jäsentietosi osoitteessa www.sopo.fi.

Maksaessasi jäsenmaksusi tarvitset jäsennumerosi ja pankkitunnukset. Sähköinen jäsenrekisteri luo jokaiselle oman nelinumeroisen jäsentunnuksen. Jäsennumero löytyy Opinto-ohjaaja -lehden osoitekentästä.

VARMISTA JÄSENYYS – MAKSA JÄSENMAKSU NYT! Jäsensihteeri tuija.mantsala@sopo.fi