Kielten opiskelu kuihtuu, vaikka kielten opiskelu kannattaa

måste Kielten opiskelu kuihtuu, jotain tarttis tehdä

Opiskelijavalintauudistus on asettanut lukion oppiaineita epätasaarvoiseen asemaan ja jopa kilpailemaan toisiaan vastaan. Vastakkainasettelun sijaan kannattaa katsoa laajempaa kuvaa. Esimerkiksi kielten opiskelu on edelleen hyödyllistä – monestakin syystä. Kielistä kiinnostuneelle oppilaalle tai opiskelijalle kieliammattilaisuus on varteenotettava uravaihtoehto, mutta kaikissa ammateissa tarvitaan kieliä.

Todistusvalinnan vaikutukset ja kielivaranto

Opiskelijavalintauudistuksen eli niin sanotun todistusvalinnan vaikutuksia käsiteltiin Helsingin yliopiston aineenopettajankoulutuksen järjestämässä etäseminaarissa. Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Jari Lavonen esitti seminaarissa, että meikäläisittäin harvinaisempien kielten opiskelupaikkoja jää nykyisin korkeakouluissa jopa täyttämättä. Hänen mielestään tämä tieto voisi lisätä kieltenopiskelun houkuttelevuutta. Monipuolista kielitaitoa kuitenkin tarvitaan muillakin aloilla kuin varsinaisissa kieliaineissa.

Huoli kielivarannon kapenemisesta nousi esiin useamman kerran etäseminaarin aikana. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies piti todella huolestuttavana sitä, että kieltenopetuksen varhentaminen ei ole kantanut hedelmää. ”Uusia avauksia pitäisi tehdä elinkeinoelämän ja yliopistojen kanssa, jotta saisimme kielivarantoa kasvatettua”, Viitamies sanoi.

Mikko Vieltojärvi totesi, että myös hänen taustayhteisössään Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa yksi merkittävimpiä tämän hetken koulutukseen liittyviä huolenaiheita on kieltenopiskelun asema. Erityisen haastava on suurten eurooppalaisten kielten tilanne englantia lukuun ottamatta. Muun muassa saksaa ja ranskaa tarvitaan edelleen työelämässä.

Toteutustavassa parannettavaa

Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta toi esiin, että hänen mielestään todistusvalintauudistuksen toteutustapa ei ole kovin onnistunut: ”Sen sijaan että ratkaisu olisi korostanut tutkinnon roolia lukion päättökokeena ja rohkaissut opiskelijoita opiskelemaan ja kirjoittamaan mahdollisimman monipuolisen valikoiman erilaisia oppiaineita (kielet, matematiikka, erilaiset reaaliaineet), se on johtanut tilanteeseen, jossa etenkin reaaliaineet ja kielet joutuvat kilpailemaan keskenään opiskelijoiden ajasta ja panostuksesta.”

Kupiainen muistutti, että kannattaa vertailla myös aineiden eri arvosanojen tuottamia pisteitä, sillä kaikki eivät voi saada himoittua pitkän matematiikan laudaturia:– Monen voisi olla parempi tavoitella hyvää arvosanaa itselleen merkityksellisessä aineessa kuin keskinkertaista toisessa, vaikka sen laudaturista saisikin enemmän pisteitä.

”Kieltenopiskelu ei mene koskaan hukkaan”

Mira Skogster työskentelee Haikon kartanossa vastaanottovirkailijana. Hän sanoo pikemminkin päätyneensä kuin hakeutuneensa alalle. ”Lukion jälkeen en päässyt opiskelemaan haluamaani alaa. Olisi kannattanut ottaa lukio hieman vakavammin. Lehdessä oli ilmoitus matkailupainotteisesta ravintola-alan perustutkinnosta, ja siitä alkoi tämä suunta. Matkailu itsessään on aina kiinnostanut ja olen viihtynyt alalla hyvin. Kun tehdään töitä ihmisten kanssa, yksikään päivä ei ole samanlainen.”

Skogster on aina ollut kiinnostunut myös kielistä. Ruotsin ja englannin lisäksi hän luki yläasteella ja lukiossa saksaa ja ranskaa. ”Myöhemmin opiskelin myös ammattiranskaa. Lisäksi perustutkintoa opiskellessani luin espanjaa, ja vastaanottovirkailijan ammattiopinnot suoritin pääsääntöisesti englanniksi. Myöhemmin aloitin myös venäjän opiskelun kansalaisopistossa”, hän kertoo. Vastaanottovirkailijana ja matkailualalla peruskielitaito, ruotsi ja englanti, on edellytys työpaikan saamisessa. Koska töitä tehdään ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa, hyvä kielitaito on osa hyvää palvelua. ”Kun asiakkaalla loppuu oma kielitaito kesken, on hyvä tulla tai ainakin yrittää tulla vastaan hänen äidinkielellään.” Kielitaidolla pystyy todella erottautumaan tulevilla työmarkkinoilla.

Ennen koronaa kiinalaisten matkailijoiden määrät olivat merkittävässä nousussa Suomessa, joten kiinan kielen taidolle olisi kysyntää. Venäläiset ovat toinen merkittävä asiakasryhmä myös hotellivieraina. ”Kielten opiskelu kannattaa aina eikä mene koskaan hukkaan”, Skogster painottaa. Englanti alkaa olla kolmas kotimainen kieli, jota moni puhuu lähes äidinkielenään. Siksi Skogsterin mielestä kannattaisi panostaa saksan, ranskan tai venäjän opiskeluun ja vahvaan osaa-

Kielen ylioppilaskokeen suorittaneiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista. Lähde: Vipunen.

Englanti, Espanja, Ranska, Ruotsi, Ruotsi, Ruotsi, Saksa, Suomi, Suomi, pitkä lyhyt lyhyt äidinkieli keskipitkä pitkä lyhyt äidinkieli pitkä

Mira Skogster

miseen. Lisäksi jonkin harvinaisemman kielen kuten japanin, arabian tai kiinan hyvä hallinta on kaikessa työelämässä melkoinen valttikortti.

Kielitaito kapenee – osaajat erottuvat

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL:ssa tutkittiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastoista, mitä kieliä jatko-opiskelupaikan vastaanottaneet ovat kirjoittaneet ylioppilastutkinnossa (ks. kuva). Opiskelun aloittaneista 95 prosenttia on suorittanut pitkän englannin yo-kokeen. Lähes 7 % on suorittanut ruotsin äidinkielenä. Lyhyttä ranskaa ja keskipitkää ruotsia suorittaneiden osuus on pienentynyt vuosi vuodelta. Tilastossa ei näy pitkän saksan ja ranskan oppimäärien osuuksia, koska ne alittavat 3 prosentin tilastointirajan.

Lukioiden kieltenopettajat ovat erittäin huolissaan todistusvalinnan vaikutuksesta lyhyiden kielten valintoihin ja ylioppilaskokeisiin osallistumiseen. Huoleen on syytä, kun katsoo, miten vähäiseksi korkeakouluopintonsa aloittavien suomalaisten nuorten kielitaito on kaventunut. Kielitaidolla pystyy todella erottautumaan tulevilla työmarkkinoilla.

Etäseminaari opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksista järjestettiin marraskuussa 2020. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja Helsingin yliopiston lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen lukiolaisten liitosta, Aineopettajaliitosta, Suomen opinto-ohjaajista, Turun ja Jyväskylän yliopistoista, Kuntaliitosta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, ylioppilastutkintolautakunnasta ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta.

Teksti Anna Halme Kuva Mira Skogster Tilastokuva SUKOL ry

FAKTOJA, VIDEOITA, URATARINOITA JA INFOGRAAFEJA OSOITTEESSA LVI-ALA.FI

LVI-ala.fi OPO-lehti 2-2021.indd 1