Liikunnan ammatillinen, akateeminen vai ammattikorkeakoulututkinto? Liikunta-alan koulutus on laaja kokonaisuus. Selkeän yleiskuvan saaminen siitä on haastavaa. Kokonaisuutta tuntevia asiantuntijoita ei tahdo löytyä. Tilastoja ja tutkimuksia kyllä löytyy, mutta niitä on vaikea tulkita. Nuoren, alasta innostuneen voi olla vaikea tehdä valintoja, opiskellako liikuntaneuvojaksi, liikunnanohjaajaksi (AMK) vai liikuntatieteen maisteriksi?
U
rheiluopistot kouluttavat liikuntaneuvojia, ammattikorkeakoulut liikunnanohjaajia (AMK) ja yliopisto maistereita. Näiden lisäksi on lukuisia ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja, valmentajakoulutuksia, täydennyskoulutuksia, kursseja ja Personal Trainer -koulutuksia. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin, mutta kuinka valita se oikea paikka opiskella, jotta tulevaisuudessa löytyy mieluisia töitä.
Urheiluopistoista valmistuu liikuntaneuvojia
Suomen 11 urheiluopistolla on suuri rooli liikunnan ammatillisessa koulutuksessa. Yhdeksän urheiluopistoa
18
järjestää liikunnanohjauksen peruskoulutusta, jonka tutkintonimike on liikuntaneuvoja. Urheiluopistot ry:n pääsihteeri Nina Luukkainen kertoo, että urheiluopistojen ammatillisessa koulutuksessa opiskeli viime vuonna 2760 opiskelijaa, joista noin 1200 opiskeli liikuntaneuvojiksi. Vuosittain liikuntaneuvojan opintoihin hakee noin 900 opiskelijaa, joista hieman vajaa 300 saa aloituspaikan eli noin joka kolmas hakija pääsee sisään.
”Liikuntaneuvojaksi kannattaa hakeutua erityisesti silloin, kun haluaa liikuttaa ihmisiä. Käytännön tekijöitä tarvitaan.” ”Liikunta-ala on vetovoimainen ja erityisesti kasvukeskusten lähellä tapahtuvat koulutukset vetävät”, toteaa Luukkainen. Valtion rahoitusuudistus painottaa valmistumista. Urheiluopistot saattavat ottaa sisään jopa muutaman ylimääräisen opiskelijan enemmän kuin mihin valtiolta saadaan perusrahoitus-
ta. Yhteishaun lisäksi oppilaitokset voivat ottaa opiskelijoita jatkuvalla haulla ja rakentaa henkilökohtaisia, räätälöityjä opintopolkuja. Urheiluopistojen liikuntaneuvojaopiskelijat ovat usein joko peruskoulun tai lukiokoulutuksen käyneitä nuoria aikuisia. He asuvat usein urheiluopistojen kampuksilla, eli yhteisö on tiivis. Tulevaa työelämää varten urheiluopistolla saa käytännön harjoittelua yritysryhmistä huippu-urheilijoihin sekä paljon ystäviä. ”Valmistuttuaan opiskelijat hakevat mahdollisesti jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin tai Jyväskylän liikuntatieteelliseen. Osa laajentaa osaamistaan fysioterapiaan, hierontaan tai terveydenhoitoalalle. Jokunen jatkaa poliisikouluun tai puolustusvoimiin. Vuoden 2017 tilastoissa valmistuneista 56 prosenttia oli päätoimisia työllisiä, 21 prosenttia työllisiä opiskelijoita, 11 prosenttia päätoimisia opiskelijoita ja kuusi prosenttia työttömiä”, Luukkainen kertoo. Luukkainen jatkaa, että liikuntaneuvojaksi kannattaa hakeutua
