måste Kielten opiskelu kuihtuu, jotain tarttis tehdä
O
piskelijavalintauudistus on asettanut lukion oppiaineita epätasaarvoiseen asemaan ja jopa kilpailemaan toisiaan vastaan. Vastakkainasettelun sijaan kannattaa katsoa laajempaa kuvaa. Esimerkiksi kielten opiskelu on edelleen hyödyllistä – monestakin syystä. Kielistä kiinnostuneelle oppilaalle tai opiskelijalle kieliammattilaisuus on varteenotettava uravaihtoehto, mutta kaikissa ammateissa tarvitaan kieliä.
Todistusvalinnan vaikutukset ja kielivaranto
Opiskelijavalintauudistuksen eli niin sanotun todistusvalinnan vaikutuksia käsiteltiin Helsingin yliopiston aineenopettajankoulutuksen järjestämässä etäseminaarissa. Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Jari Lavonen esitti seminaarissa, että meikäläisittäin harvinaisempien kielten opiskelupaikkoja jää nykyisin korkeakouluissa jopa täyttämättä. Hänen mielestään tämä tieto voisi lisätä kieltenopiskelun houkuttelevuutta. Monipuolista kielitaitoa kuitenkin tarvitaan muillakin aloilla kuin varsinaisissa kieliaineissa. Huoli kielivarannon kapenemisesta nousi esiin useamman kerran etäseminaarin aikana. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies piti todella huolestuttavana sitä, että kieltenopetuksen varhentaminen ei ole kantanut hedelmää. ”Uusia avauksia pitäisi tehdä elinkeinoelämän ja yliopistojen kanssa, jotta saisimme kielivarantoa kasvatettua”, Viitamies sanoi. Mikko Vieltojärvi totesi, että myös hänen taustayhteisössään Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa yksi merkit-
tävimpiä tämän hetken koulutukseen liittyviä huolenaiheita on kieltenopiskelun asema. Erityisen haastava on suurten eurooppalaisten kielten tilanne englantia lukuun ottamatta. Muun muassa saksaa ja ranskaa tarvitaan edelleen työelämässä.
man vakavammin. Lehdessä oli ilmoitus matkailupainotteisesta ravintola-alan perustutkinnosta, ja siitä alkoi tämä suunta. Matkailu itsessään on aina kiinnostanut ja olen viihtynyt alalla hyvin. Kun tehdään töitä ihmisten kanssa, yksikään päivä ei ole samanlainen.”
Toteutustavassa parannettavaa
Skogster on aina ollut kiinnostunut myös kielistä. Ruotsin ja englannin lisäksi hän luki yläasteella ja lukiossa saksaa ja ranskaa. ”Myöhemmin opiskelin myös ammattiranskaa. Lisäksi perustutkintoa opiskellessani luin espanjaa, ja vastaanottovirkailijan ammattiopinnot suoritin pääsääntöisesti englanniksi. Myöhemmin aloitin myös venäjän opiskelun kansalaisopistossa”, hän kertoo. Vastaanottovirkailijana ja matkailualalla peruskielitaito, ruotsi ja englanti, on edellytys työpaikan saamisessa. Koska töitä tehdään ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa, hyvä kielitaito on osa hyvää palvelua. ”Kun asiakkaalla loppuu oma kielitaito kesken, on hyvä tulla tai ainakin yrittää tulla vastaan hänen äidinkielellään.”
Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta toi esiin, että hänen mielestään todistusvalintauudistuksen toteutustapa ei ole kovin onnistunut: ”Sen sijaan että ratkaisu olisi korostanut tutkinnon roolia lukion päättökokeena ja rohkaissut opiskelijoita opiskelemaan ja kirjoittamaan mahdollisimman monipuolisen valikoiman erilaisia oppiaineita (kielet, matematiikka, erilaiset reaaliaineet), se on johtanut tilanteeseen, jossa etenkin reaaliaineet ja kielet joutuvat kilpailemaan keskenään opiskelijoiden ajasta ja panostuksesta.” Kupiainen muistutti, että kannattaa vertailla myös aineiden eri arvosanojen tuottamia pisteitä, sillä kaikki eivät voi saada himoittua pitkän matematiikan laudaturia:– Monen voisi olla parempi tavoitella hyvää arvosanaa itselleen merkityksellisessä aineessa kuin keskinkertaista toisessa, vaikka sen laudaturista saisikin enemmän pisteitä.
”Kieltenopiskelu ei mene koskaan hukkaan”
Mira Skogster työskentelee Haikon kartanossa vastaanottovirkailijana. Hän sanoo pikemminkin päätyneensä kuin hakeutuneensa alalle. ”Lukion jälkeen en päässyt opiskelemaan haluamaani alaa. Olisi kannattanut ottaa lukio hie-
Kielitaidolla pystyy todella erottautumaan tulevilla työmarkkinoilla. Ennen koronaa kiinalaisten matkailijoiden määrät olivat merkittävässä nousussa Suomessa, joten kiinan kielen taidolle olisi kysyntää. Venäläiset ovat toinen merkittävä asiakasryhmä myös hotellivieraina. ”Kielten opiskelu kannattaa aina eikä mene koskaan hukkaan”, Skogster painottaa. Englanti alkaa olla kolmas kotimainen kieli, jota moni puhuu lähes äidinkielenään. Siksi Skogsterin mielestä kannattaisi panostaa saksan, ranskan tai venäjän opiskeluun ja vahvaan osaa-
Kielen ylioppilaskokeen suorittaneiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista. Lähde: Vipunen.
Englanti, pitkä
Espanja, lyhyt
Ranska, lyhyt
Ruotsi, äidinkieli
Ruotsi, keskipitkä
Ruotsi, pitkä
Saksa, lyhyt 2016
14 14
Suomi, äidinkieli 2017
2018
Suomi, pitkä 2019
2020
