Opinto-ohjaaja 2/2022

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 1/2022

Vahvuusperustainen ohjaus Vuorotteluvapaalla pitkin Eurooppaa Nuorten lukutaito kateissa OHJAT2021 -raportti

opi nto-ohja aja

Tässä numerossa

1/2022

Puheenjohtajalta:

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / MYYNTINEUVOTTELIJA Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@sopo.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Emmi Hannuksela Jukka Eero Vuorinen jukka.vuorinen@tuni.fi (päätoimittaja) Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja) TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 835 EUR puoli sivua: 560 EUR neljännessivu: 455 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 995 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 675 EUR PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ILMESTYMISAIKATAULU 2022 Lehti 1 – 28.1. (aineisto 7.1.)

Lehti 2 – 18.3. (aineisto 28.2.)

Lehti 3 – 9.9. (aineisto 22.8.)

Lehti 4 – 25.11. (aineisto 4.11.)

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Oppivelvollisuus vaatii korjaamista.......................................4 Päätoimittajan palsta: Opinto-ohjaajilla on iso haaste edessään...........................5 SOPO:n puheenjohtajaehdokkaan esittely.........................6 VAHTO – Vahvuusperustaisella ohjauksella opiskelijoille hyvinvointia.........................................................9 Lukutaito on avain tulevaisuuteen......................................14 IAEVG:n julkilausuma............................................................16 Vuorotteluvapaan aloitus, eli kylmästä lämpimään ja takaisin.....................................18 Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään: OHJAT2021.............................................................................22 Pandemin får stora konsekvenser för framtidens arbetsliv – om vi inte förstår vad som händer....................26 Opinto-ohjauksen konkareiden eläkejuhlat......................28 Toimikunnilta..........................................................................30 Tuntijakokokeilu – turhaanko?.............................................32 Digityökalut arkipäivää korkeakoulun ohjauksessa – työnohjausta tarvitaan ohjaajan tueksi...........................33 Kolumni: Aikuiset nuoren elämässä – huomaammeko vaikutusvaltaamme?............................34

Stock kuvat: Adobe Stock

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

3

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Oppivelvollisuus vaatii korjaamista

S

uomen opinto-ohjaajat ry on tehnyt useita parannusehdotuksia oppivelvollisuuslakiin ja nyt näyttää siltä, että asiat etenevät. Oppivelvollisuuslakiin tehdään tarkennuksia oppivelvollisuuden toimeenpanossa havaittujen muutostarpeiden vuoksi. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan 17-vuotiaat eivät voi jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista ns. lasten perusopetuksessa, sillä oppivelvollisuuslaki ei tunnista tätä oppivelvollisuuden suoritusmuotona. Oppivelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa lasten perusopetukseen osallistuminen katsottaisiin oppivelvollisuuden suorittamiseksi.

Oppivelvollisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi opiskelijan oikeus majoitusja matkakorvaukseen, jos päivittäinen matka-aika nopeinta kulkuvälinettä käyttäen kestää yli 3 tuntia, vaikka matka olisi alle 100 km. Muutos koskisi käytännössä saaristoalueen opiskelijoita. Lisäksi ehdotetaan nopeutettavaksi vaativaan erityiseen tukeen oikeutetun oppivelvollisen opiskelupaikan osoittamiseen liittyvää menettelyä sekä lisättäväksi asuinkunnan tiedonsaantioikeuksia oppivelvollisuuslain mukaisen ohjaus- ja vastuun toteuttamisen parantamiseksi. Nämä ovat tärkeitä muutosehdotuksia, jotka edistävät oppivelvollisten opintoihin pääsyä ja kiinnittymistä.

Opiskelijalle voidaan siis myös nykyään osoittaa opiskelupaikka. Jos oppivelvollinen ei vapaaehtoisesti hakeudu koulutukseen tai ei saa opiskelupaikkaa toiselta asteelta, hänelle osoitetaan opiskelupaikka nivelvaiheen koulutuksessa eli perusopetuksen lisäopetuksessa, ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa.

4

Oppivelvollinen opiskelija tulee katsoa eronneeksi viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut opetukseen. Olisi tarkoituksenmukaista muuttaa oppivelvollisuuslakia opiskelupaikan osoittamisesta siten, että osoitetut opiskelijat eivät palautuisi takaisin kuntavalvontaan vaan pyrittäisiin löytämään tarvittavat tukitoimet opiskelijan auttamiseksi osoitetussa oppilaitoksessa esim. opiskelijahuollon palvelujen avulla, työpajatoiminnalla tai Nuotti-valmennuksella.

Jos aina kuukauden kuluttua palautetaan koulua käymätön oppivelvollinen osoitetusta koulupaikasta toistuvasti takaisin ”lähtöruutuun” eli kuntavalvontaan, ei suurella todennäköisyydellä pystytä parantamaan oppivelvollisen tilannetta. Kun koulupaikasta irtaannutaan, ei olla kirjoilla oppilaitoksessa ja näin myös tukitoimet keskeytyvät. Tämä ei yleisesti paranna oppivelvollisen asemaa. Jos oppivelvollinen ei kykene siirtymään valmentavasta koulutuksesta tutkintokoulutukseen, olisi taattava oppivelvolliselle mahdollisuus jatkaa opintoja valmentavassa koulutuksessa yksilöllisen opintosuunnitelman mukaisesti oppivelvollisuuden loppuun asti. On myös tärkeää huomioida, että perusopetuksesta ei oppilasta katsota eronneeksi, jos hän ei käy kuukauteen koulua. Tämä on epäkohta, joka vaatii korjaamista.

Jos oppivelvollinen ei vapaaehtoisesti hakeudu koulutukseen tai ei saa opiskelupaikkaa toiselta asteelta, hänelle osoitetaan opiskelupaikka.

Opinto-ohjauksella on merkittävä rooli yksilöiden oman koulutuspolun löytymiseen ja siksi se on keskeinen element-

ti onnistuneiden koulutusvalintojen ja osaamisen turvaamisen taustalla. Jokaisella kouluasteella on oltava saatavilla laadukasta opinto-ohjausta perusopetuksesta aina korkeakouluun asti, ja sen takaavat vain koulutetut opinto-ohjaajat. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200 ohjattavaa perusopetuksessa ja toisella asteella.

Yhdessä viemme asioita eteenpäin!

Teemme arvokasta työtä ohjattavien parhaaksi. Muistathan edelleen täydennyskouluttautua aktiivisesti, jotta oma osaamisesi pysyy ajantasalla. Olen viimeiset kymmenen vuotta osallistunut Suomen opinto-ohjaajat ry:n toimintaan aktiivisesti ja siitä viimeiset neljä vuotta olen toiminut järjestömme puheenjohtajana. Nyt on minun aikani jatkaa matkaa eteenpäin! Lämmin kiitos teille kaikille kannustuksesta ja yhteisten asioiden eteenpäin viemisestä. On ollut ilo tehdä yhdessä. Elämässä eteenpäin – unelmista totta!

Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

.. ..

Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Opinto-ohjaajilla on iso haaste edessään

S

uomalaisen opinto-ohjauksen synty kytkeytyy vahvasti peruskoulujärjestelmän rakennustyöhön. Ensimmäiset opinto-ohjaajat alkoivat uraauurtavan työnsä 1960-luvun loppupuolella ns. kokeiluperuskouluissa. Opinto-ohjaaja toimijana oli ollut sitä ennen vain paperilla erilaisissa komitean mietinnöissä. Siirtyminen rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskouluihin ei ollut mikään yksinkertainen uudistus. Uudistuksen toimeenpano kesti vuosia ja sitä oli edeltänyt pitkäaikainen valmistelutyö. Ja se oli myös vaativa poliittinen vääntö. Vaikka lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa, mikään ei taannut, että peruskoulu-uudistuksen taustalla ollut käsitys ihmisten laajasta koulutettavuudesta olisi siirtynyt käytännön opetukseen ja koulutyöhön. Tähän koulun sisäiseen uudistustyöhön tarvittiin muutosagentteja eli opinto-ohjaajia.

Meidän ammattikuntamme osa oli merkittävä siinä työssä, jossa kansakunnan koulutustasoa nostettiin määrätietoisesti vastaamaan muiden pohjoismaiden hyvinvointiyhteiskuntien tasoa.

Ja niin kuin nyt tiedämme, Suomessa menimme ei ainoastaan rinnalle, vaan reippaasti ohi. Tämän vuosisadan alussa maamme koulujärjestelmä paistatteli kansainvälisen koulusaavutustutkimusten, PISA:n kärkisijoilla. Tässä uudistustyössä ja koulujärjestelmän menestyksessä opinto-ohjaajat olivat ratkaisevassa asemassa.

Oman urani eräänlaisia tähtihetkiä oli osallistuminen IAEVG:n konferenssiin vuonna 2003 Sveitsin Bernissä. Kaikki olivat tuolloin kiinnostuneita Suomesta ja sen koulutuspolitiikasta. Kaikilla oli tuolloin Nokian kännykkä ja alppimaan musiikkilistojen kärjessä keikkui Rasmus. Oi niitä aikoja.

PISA-mestari on polvillaan

Nyt on toinen ääni kellossa. Zürichissä ilmestyvä Tages-Anzeiger (IL 30.12.2021) kertoo, miten Pisa-mestari on pudonnut valtaistuimeltaan. Suomen tulokset ovat tasaisesti laskeneet vuosi vuodelta. Kun aikaisemmin oppilaat pärjäsivät riippumatta heidän taustastaan, niin ei tapahdu enää. Koulutuksen tasa-arvoa ei ole käytännössä enää, se on vain paperilla ja toteutumattomissa tavoitteissa. Enää ei kannattaisi rehvastella Sveitsissä olevansa opettaja Suomesta.

Esimerkiksi matematiikassa ysiluokkalaisten erot parhaiten pärjäävien ja huonoiten pärjäävien oppilaiden välillä vastaavat useita kouluvuosia.

Tässä olisi opinto-ohjaajille taas jälleen kerran historiallinen haaste. Oikeastaan se on jo aloitettu. Onhan meillä uutena työvälineenä tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus. Myös perusopetuksen kasvatusilmasto kaipaisi tuulettamista. Kaikkia kannattaa kouluttaa – myös jatkossakin. Tämän ajattelutavan edistämiseksi tarvitaan muutosagentteja.

Tämä lehti onkin viimeinen päätoimittamani Opinto-ohjaaja -lehti. Siirryin vuoden vaihteessa vanhuuseläkkeelle.

Toivon kaikille maamme opinto-ohjaajille menestystä tässä vaativassa, mutta antoisassa työssä.

Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja

Niin kuin me koulussa vaikuttavat toimijat tiedämme, lapsen tausta vaikuttaa nykyään yhä enemmän siihen, miten lapsi pärjää koulussa.

Sveitsiläislehden johtopäätös Suomen oppimistulosten romahtamisesta on kylmäävä. Epätasa-arvoisuus on lisääntynyt Suomessa. Nyt sielläkin tiedetään Karvin tuoreet tulokset, jonka mukaan esimerkiksi matematiikassa ysiluokkalaisten erot parhaiten pärjäävien ja huonoiten pärjäävien oppilaiden välillä vastaavat useita kouluvuosia.

Tässä ei mene kauaa, kun joissakin piireissä aletaan kysellä, kannattaako näitä heikkoja opettaa jatkossa ollenkaan vai olisiko parempi keskittyä näihin lahjakkaisiin.

5

SOPO:n puheenjohtajaehdokkaan esittely

O

len Paula Lindqvist, opinto-ohjaaja ja lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulusta Helsingistä. Alkuperäiseltä koulutukseltani olen FM Helsingin yliopistosta, ja suoritin opinto-ohjaajan erilliset opinnot Jyväskylän yliopistossa.

Lisäksi olen kouluttautunut ammatilliseksi erityisopettajaksi ja saanut syksyllä -21 päätökseen uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen. Työskentelen korkeaasteella, mutta minulla on vuosien kokemus myös toiselta asteelta.

SOPOssa toimin korkeakoulutoimikunnassa sekä kansainvälisessä toimikunnassa, ja olen hallituksen varajäsen.

Kuulun Uudenmaan opinto-ohjaajien hallitukseen ja toimin siellä sihteerin roolissa. Jag behärskar båda inhemska språken och naturligtvis går det bra att kommunicera på engelska också.

Pandemia-aika on tehnyt näkyväksi eri kouluasteiden opiskelijoiden ohjauksen tarpeen. Pandemia on vahvistanut sitä, mitä me opinto-ohjaajat olemme

jo tiedostaneet aikaisemminkin. Koulutuksen kentällä on jokaisella asteella tapahtunut perustavanlaatuisia muutoksia, jotka ovat saattaneet aiheuttaa opiskelijoissa epävarmuutta ja tarpeen tukeutua turvalliseen aikuiseen. Meillä opinto-ohjaajilla on hyvä brändi ja opiskelijat luottavat meihin. Tämän homman upeus on saada olla opiskelijoidemme käytettävissä.

SOPOn puheenjohtajana haluan omalta osaltani tuoda julkisuuteen meidän opinto-ohjaajien viestiä opiskelijoiden kuormittumisesta nykykoulun arjessa ja vaikkapa opiskelijavalintamuutosten ikeessä. Koulutuspoliittiset muutokset ovat tapahtuneet jokseenkin nopealla syklillä ja lyhyehköillä valmisteluajoilla tai vaikuttavuusarvioinneilla.

Toki haluan myös kertoa opiskeluun liittyvistä myönteisistä asioista ja opiskelijoidemme ilonaiheista, joita me opinto-ohjaajat onneksemme saamme olla jakamassa.

Hei opo, tervetuloa Tekniikan alojen syventymiskoulukseen!

Kolmiosaisessa koulutuksessa syksyllä 2022 opinto-ohjaajat ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajat pääsevät laajentamaan tietämystään teollisuuden tulevaisuudennäkymistä ja uramahdollisuuksista.

Kaksi samansisältöistä koulutusta järjestetään Helsingissä ja Oulussa.

Koulutus on maksuton. Ilmoittautuminen päättyy 17.6.22.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: bit.ly/3Ezdz1v

”Hienoa, että saamme tietoa verkostoista ja eri aloista.”

-Koulutuksen suorittanut opinto-ohjaaja

Paula Lindqvist

Pidän tärkeänä sitä, että kaikilla koulutusasteilla toimivien opinto-ohjaajien pedagoginen ja ammatillinen osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tasapuolisesti ja näin ollen myös kiinnitetään edelleen huomiota opintoohjaajien palkkaus- ja kelpoisuuskysymyksiin. Korkea-asteella toimivien opinto-ohjaajien kelpoisuusehdot tulisi määritellä, ja muiden koulutusasteiden tavoin opinto-ohjaus tulisi olla kirjoitettuna korkeakoulutusta ohjaaviin asetuksiin.

SOPO ja sen alueyhdistykset tarjoavat erinomaisen foorumin eri koulutusasteilla työskentelevien opinto-ohjaajien verkostoitumiseen ja keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen. Itse olen oppinut valtavasti tätä kautta niiden koulutusasteiden haasteista ja todellisuudesta, joissa en itse työskentele aktiivisesti.

Tällainen keskustelu jatkukoon. Tavoitteena on saada yhä useampi opintoohjaajana toimiva tulemaan mukaan toimintaan. SOPOlla on ollut aktiivinen rooli koulutuspoliittisessa keskustelussa ja uskon sen roolin vahvistuvan yhä.

Saamme edistettyä meille tärkeitä asioita selkeäsanaisesti ja asiapohjaisesti yhdessä.

Käyttäjäed ut opolle Valmentaja n ohjaajan a ineisto ja opon digik irja tukeva t ohjauksen suunnittelu a.

Valmentaja ohjaa tulevaisuuteen Valmentaja 7–9 ohjaa oppilasta olemaan aktiivinen oman elämänsä suunnittelussa.

Valmentajan oppikirja, digikirja ja ohjaajan aineisto sisältävät kattavat materiaalit monipuoliseen opinto-ohjaukseen koko yläkoulun ajaksi.

Valmentajan vahvuudet Valmentajan selkeä rakenne tukee kokonaisuuksien hahmottamista ja soveltuu monenlaisiin ohjaustapoihin.

Valmentaja lähtee liikkeelle oppilaan omista tiedoista ja kokemuksista. Innostavat tehtävät ohjaavat oppilasta tunnistaman omia vahvuuksiaan, kehittämään opiskelutaitojaan ja lisäämään itsetuntemustaan.

Tekstit tarjoavat oppilaalle tiiviin tietopaketin oman tulevaisuuden suunnittelun tueksi.

Valmentaja esittelee kattavasti eri alojen koulutusvaihtoehdot, jotta nuoren on helppo pohtia itselleen sopivaa jatko-opintopaikkaa.

Digikirja tarjoaa tekstit, tehtävät, lisämateriaalit ja äänikirjan selkeänä kokonaisuutena.

Tehtävien yhteenvedon kautta voi seurata oppilaiden etenemistä ja antaa tehtävistä palautetta.

LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi | puh. 040 520 010

Rohkean valinta H AE OPIS KE L IJA KS I L A P P IIN

Tutustu koulutuksiimme Avoimet ovet verkossa -sivustoillamme: ulapland.fi/avoimetovet

8

lapinamk.fi/avoimetovet

VAHTO– Vahvuusperustaisella ohjauksella opiskelijoille hyvinvointia K

orkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen on viime vuosina paneuduttu erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja korkeakoulujen omina ohjauksen sekä hyvinvointipalveluiden kehittämistoimina. Opiskelijahyvinvointia koskevien selvitysten mukaan useat korkeakouluopiskelijat kokevat opintojensa aikana hyvinvoinnin vajetta ja opintojen viivästymistä. Näin ollen tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämistyölle ja hyvinvoinnin edistämiselle on edelleen tarvetta. Vahvuusperustaisen ohjauksen tehostaminen opiskelu- ja uraohjauksessa onkin eräs hyvä keino tarpeeseen vastaamiseksi.

Tulevaisuustaitoja

Muuttuva työelämä edellyttää korkeakouluopiskelijoilta tulevaisuustaitoja, kuten itsensä johtaminen, sosiaalinen älykkyys sekä jatkuvan oppimisen ja urasuunnittelun taidot. Uraohjauksessa onkin tärkeää kannustaa uraansa suunnittelevaa älykkääseen itsensä ja oman toiminnan johtamiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen kokonaisvaltaisesti, jotta opiskelua ja laajemminkin uraa koskevat tavoitteet saavutetaan. Ohjaajalta vaaditaan näin ollen korkeakouluopiskelijoiden tukemista omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä kannustusta omaan tulevaisuuden suunnitteluun sekä korkeakouluopintojen ja työelämän välisen siirtymän sujuvoittamiseen.

Vahvuuksia ja niiden hyödyntämistä korostetaan työelämässä myös yritysten ja organisaatioiden kestävän menestymisen näkökulmasta. Työntekijöiden hyvinvointi on yhteydessä omien vahvuuksien hyödyntämisen mahdol-

lisuuksiin. Työelämässä edellytetään osaamista ja sen lisäksi vahvuusajattelua.

Vahvuusperustaisella tulevaisuusohjauksella tarkoitetaan laajaa ohjausajattelua, jossa tunnistetaan, mistä osa-alueista vahvuudet ja työelämävalmiudet koostuvat ja miten ne kytketään osaksi onnistunutta urasuunnittelua. Tässä mielessä juuri vahvuusperustaiset lähestymistavat ovat herättäneet kiinnostusta korkeakoulutuksessa vahvuusperustaisuutta. Opinto- ja uraohjaukseen korkeakouluissa vahvuusperustainen lähestymistapa on vasta tuloillaan.

Lapin korkeakoulujen yhteisessä LUCstrategiassa vahvuusperustaisuus on nostettu yhdeksi tavoiteltavaksi ajattelu- ja toimintatavaksi opiskelijoiden ohjauksessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja johtamisessa. Vahvuusajattelun näkyminen ja painottaminen Lapin korkeakoulustrategiassa luo myös perustan kehittämistyön tulosten juurtumiseksi käytäntöön.

korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Kehittämistyötä tehtiin tutkimuksen, soveltavan tutkimuksen sekä käytännönläheisten ja osallistavien kehittämistoimenpiteiden merkeissä.

Kehittämismatkalla toteutettiin viisi toimenpidekokonaisuutta, jotka nivoutuivat kehittämisprosessin aikana toisiinsa.

Aluksi tutustuttiin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla vahvuusperusteisiin ohjausteorioihin, uraohjauskäytänteisiin sekä ohjauksen työkaluihin ja menetelmiin. Lisäksi analysoitiin kansainvälisiä ja kansallisia tutkimuksia ja aineistoja, joissa erityinen huomio kohdistui korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tehtyihin interventioihin.

Toisena toimenpiteenä kartoitimme korkeakouluistavalmistuneiden näkemyksiä ja odotuksia työelämään valmis-

Vahvuusperustaisuutta

VAHTO – Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -projektissa tavoitteena oli tehostaa korkeakouluopiskelijoiden onnistumista urasuunnittelussa ja tulevaisuuden uratavoitteiden saavuttamisessa vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen myötä. Projektissa kehitimme korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakensimme näistä koostuvan, korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän haasteisiin vastaavan Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus (VAHTO) -mallin yhdessä

9

tavasta ohjauksesta. Opintojen aikainen vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus Lapin korkeakouluissa -kysely toteutettiin vuonna 2020.

Kartoituksen jälkeen toteutettiin opetus- ja ohjaushenkilöstölle osallistavat työpajat. VAHTO-työpajat pidettiin palvelumuotoilun prosessin mukaisesti ja opiskelijoita osallistettiin palvelumuotoiluprosessin asiakkaina. Työpajat teemoitettiin ja ne sisälsivät vahvuusperustaisuuteen ja tulevaisuusohjaukseen liittyviä asiantuntija-alustuksia, yhdessä työskentelyä ja yhteisten kokemuksien jakamista. Neljäntenä toimenpidekokonaisuutena oli vahvuusperustaisen ohjauksen pilotit. Pilottikokeilut sijoittuivat opintopolun eri vaiheisiin ja erityyppisiin ohjaustilanteisiin sisältäen erilaisia vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen menetelmällisiä kokeiluja. Myös pilottikokeilut antoivat eväitä viimeiseen toimenpiteeseen eli hankkeen kokemusten ja parhaiksi todettujen käytäntöjen pohjalta muotoiltavaan VAHTOmalliin.

Kehittämistyön lopputulemana syntyi VAHTO-malli, joka koostuu korkeakouluopiskelijoiden opintopolun eri vaiheisiin liittyvistä ohjauksen viitekehyksistä sekä vahvuusperustaisen ohjauksen prosessista, toimintatavoista ja menetelmistä. Opiskelijakeskeisessä ohjausmallissa yhdistyvät kolme eri tiedonlajia; teoria-, käytäntö- ja kokemustieto. Se on vahvuusperustainen ura- ja tulevaisuusohjauksen toimintamalli, jonka ytimenä on vahvuusperustainen ohjausprosessi. Malli sisältää erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen soveltuvia ohjauksen menetelmiä ja toimintatapoja opiskelun sekä urasuunnittelun eri vaiheissa. Sen avulla opetus- ja ohjaustyötä tekevät voivat tukea korkeakouluopiskelijoita tunnistamaan erityisvahvuuksiaan, määrittämään uratavoitteitaan ja onnistumaan opintojen ja työelämän välisissä siirtymissä.

Vahvuusperustaisessa tulevaisuusohjauksessa hyödynnetään prosessiajattelua, jolloin lähtökohtana on vahvuuksien tunnistaminen, vahvuuksien hyödyn-

10

Kuvio 1. Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus (VAHTO) -malli

täminen, vahvuuksien kehittäminen ja vahvistaminen sekä tulevaisuuteen suuntaaminen. VAHTO-malli pohjautuu inhimillisten vahvuuksien syvälliselle ymmärtämiselle, tunnistamiselle ja hyödyntämiselle niin, että ohjattava kykenee pohtimaan ja tekemään tulevaisuutensa kannalta myönteisiä ratkaisuja omiin lähtökohtiinsa, tarpeisiinsa ja vahvuuksiinsa nojaten.

VAHTO-mallin neljä perustavanlaatuista elementtiä ovat (1) vahvuuksien tunnistaminen, (2) vahvuuksien hyödyntäminen, (3) vahvuuksien kehittäminen ja vahvistaminen sekä (4) tulevaisuuteen suuntaaminen. Nämä elementit voivat toteutua kaikissa opintopolun vaiheissa: ennen, aikana, lopussa ja jälkeen. Mallissa keskiössä on ohjattava ja eteenpäin vievänä voimana on voimaannuttava ohjaussuhde. Ohjauksessa korostuu dialogisuus, jolloin ohjaaja ja ohjattava yhdessä luovat ymmärrystä vahvuusajattelulle. Dialoginen ohjaus vahvistaa opiskelijan toimijuutta ja mahdollista osallisuutta (Kuvio 1).

Opiskelija on kaiken keskiössä tarpeineen ja tavoitteineen. Ohjaaja ja työelämäohjaaja opastavat häntä opinnoissa, ammatillisessa ja personnallisessa kasvussa. Ohjaus sovitetaan aina ohjattavan aiempaan tietoon vahvuuksistaan eli rakennetaan hänen tilanteeseensa,

tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa sopivaa vahvuusperustaista tulevaisuusohjausta. Ohjauksessa tuetaan opiskelijan toimijuutta ja hänen omia valmiuksiaan tehdä aktiivisesti valintoja ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

VAHTO-malli kohdistuu opiskelijaan ja hänen tukemiseensa. Mallia hyödyntääkseen myös ohjaajan on perehdyttävä vahvuusperustaisuuden ytimeen ja harjoiteltava vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä itsekin. Vain näin hän voi tukea ja auttaa muita. VAHTO-malli toimii siten samalla ohjaajan ammatillisen kehittymisen työkaluna.

Korkeakouluissa jokaisella ohjaus- ja opetustyötä tekevällä on roolinsa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toteutumisessa ja opiskelijan ohjauksessa opintopolun eri vaiheissa. Näin myös vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen prosessissa.

Kokemuksia vahvuuksien käsittelystä ohjauskeskusteluissa

Yhtenä vahvuuksien pilotointikohteena olivat suomenkielisen liiketalouden aloittavat ja valmistuvat opiskelijat sekä englanninkielisen International Business -koulutuksen valmistuvat. Näissä pilotoinneissa henkilökohtaisissa aloitus- ja valmistumiskeskusteluissa käytiin lävitse vahvuuksien tunnistamista

mistumiskeskusteluissa on hyvä säilyttää osana keskusteluja jatkossakin. Osa toivoi, että vahvuuksien käsittelyä olisi koko opintojen ajan.

Opiskelijoiden mukaan vahvuuksien esiin nostaminen yhdessä keskustellen oli helpompaa kuin yksin pohtien. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu ’itsensä kehuminen’, joksi opiskelijat kokivat vahvuuksista puhumisen. Vahvuuksia käsitellessä opiskelijoilta nousi esiin myös uusia vahvuuksia, joita he eivät olleet aiemmin tunnistaneet ja vahvuuksia, joita opiskelijat eivät olleet aiemmin osanneet sanoittaa. Kuviossa 3 on opiskelijoiden kommentteja, joita he antoivat, kun heiltä kysyttiin, mikä merkitys vahvuuskeskustelulla oli heille.

Kuvio 2. Luonteenvahvuudet -lista

ja niiden hyödyntämistä muun muassa opiskeluissa, urasuunnittelussa, työelämässä ja elämässä yleensä. Opiskelijan vahvuuksien tunnistaminen eteni kolmessa vaiheessa, joista esiin tulleet vahvuudet kirjattiin opintotietojärjestelmä Peppiin. Vahvuuksissa ei pitäydytty tiettyyn vahvuuksien määrittelyyn, vaan oleellista oli opiskelijan oma näkemys omista vahvuuksistaan, vaikka ne olisivat lahjakkuuksia esimerkiksi musikaalisuus ja taiteellisuus. Ne ovat hänen voimavarojansa elämässä joka tapauksessa.

Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijaa pyydettiin tunnistamaan omia vahvuuksiaan esimerkiksi työelämästä tai lähipiiriltä saamansa palautteen kautta sekä itsereflektiona. Toisessa vaiheessa tehtiin täydentäviä kysymyksiä, jos taustoituksesta tai opiskelijan vastauksista sellaisia nousi. Kolmannessa vaiheessa hyödynnettiin Luonteenvahvuudet -taulukkoa (Kuvio 2): ”Löytyykö taulukosta joitain vahvuuksia, joita tähän mennessä ei ole noussut esiin?” Vahvuuksien määrittelyn jälkeen katsottiin opiskelijan kanssa Pepistä hänen nimeänsä vahvuudet. Häntä pyydettiin kertomaan, millaisia ajatuksia vahvuuslista herättää. Sen jälkeen opiskelija sai pohtia, kuinka hänen vahvuutensa tukevat hänen opintojaan ja niissä selviytymistä sekä tulevaisuuden urasuunnitelmia.

11

Kokemuksen kerryttyä pilotointia toteutettiin myös muutamille jatkaville opiskelijoille, joilla oli haasteita opinnoissaan. Pilottiin osallistujia oli arviolta 350. Kaikki näissä pilotoinneissa mukana olleet kokivat vahvuuksien käsittelyn hyödylliseksi. He näkivät, että vahvuuksien käsittely aloitus- ja val-

Opiskelijat kertoivat hyödyntävänsä omia esille nousseita vahvuuksiaan muun muassa opiskelussa, harjoitteluja työpaikkahaussa sekä niihin liittyvissä haastatteluissa, kehityskeskusteluissa, omassa urasuunnittelussa, ajatusten selkeyttämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Aloittavat opiskelijat näkivät

Kuvio 3. Opiskelijoiden kommentteja vahvuuskeskustelusta.

11

vahvuuskeskustelun voimaannuttavana sekä rohkaisevana. Keskustelut antoivat luottamusta opinnoissa selviytymiseen.

Valmistuvat opiskelijat puolestaan pitivät vahvuuskeskustelua sparrauksena ja evästyksenä tulevaan. Ohjaaja koki vahvuuskeskustelut myös itseäni voimaannuttavana ja mielekkäänä osana opinto-ohjausta.

Pilotoinneista saatuja kokemuksia ja työkaluja hyödynnetään opetus- ja ohjaustyössä lapin korkeakouluissa.

Vahvuuksien käsittely aloitetaan heti opintojen alussa kaikissa koulutuksissa.

Vahvuusperustaisen ohjauskeskustelun ja muiden pilotointien työkaluja ja menetelmiä löytyy Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirjasta.

Vinkkejä omaan työhön!

Koulutuksen aikaisella ohjauksella on tärkeä rooli opiskelijan opintopolulla etenemisessä ja työelämään siirtymisessä ja tämän vuoksi opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen on yhteinen asia. Koska emme tällä hetkellä varmasti tiedä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan emmekä varmasti tiedä millaisia tulevaisuuden työpaikat ovat, on tärkeä rohkaista opiskelijoita miettimään vahvuuksia, osaamistaan ja niiden kehittämistä. Kehittämistyöhön tarvitaan sekä henkilökunnan, opiskelijoiden että sidosryhmien tukea ja panosta. Tullaksemme tietoisiksi mitä vahvuusajattelu on, mitä omat vahvuutemme ovat ja, miten voimme tukea

12 12

muiden vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä, tarvitsemme toiminnan tueksi työkaluja ja erilaisia harjoituksia.

Vahvuusperustaista ohjausta voi ohjaaja tai opettaja käynnistää omien vahvuuksiensa tunnistamisella ja pohtimalla, miten omia vahvuuksia voi hyödyntää omassa ohjaustyössään. Omakohtainen tarkastelu ja VAHTO-mallin prosessin hyödyntäminen johtaa kokeilujen kautta pysyvään toimintaan. Kenenkään ei tarvitse olla valmis vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen osaaja, vaan osaaminen kehittyy kokeilujen, harjoittelun ja toistojen avulla pysyväksi käytännöksi.

Kehittämistyön tuotoksena on syntynyt opetus- ja ohjaustyön tueksi käytännön työkaluja esittelevä Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirja ja esimerkiksi ohjauskeskusteluissa hyödynnettäväksi VAHTO-vahvuuskortit. Työkalujen ja käytäntöjen pilotoinnista sekä saaduista kokemuksista ja teoreettisesta viitekehyksestä löytyy lisää luettavaa loppujulkaisusta Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämismatka ja VAHTO-malli Lapin korkeakouluissa. Kaikki materiaalit ovat löydettävissä ja ladattavissa verkkosivuilta: www.vahtoohjaus.fi. Kannustamme opettajia ja ohjaajia ottamaan sieltä vinkkejä omaan työhönsä.

Suosituksia vahvuusperustaiseen ohjaukseen

Tänään ja tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden henkilökohtaiset opintopolut ja digitaaliset tutkinnot korostavat entistä enemmän vahvuusperustaisen ohjauksen merkitystä ja yksilöllisen uraohjauksen tarvetta. Tämä vaatii myös opiskelijoilta uudenlaisia taitoja reflektoida omaa osaamistaan ja toiveitaan.

Samalla tarvitsemme uudenlaista ohjausosaamista.

Uskomme, että jokaisella opiskelijoiden kanssa toimi-

valla opetus- ja ohjaustyötä tekevällä asiantuntijallamme on merkityksellinen tehtävä ohjauksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Opiskeluaikainen tuki ja opiskelijahyvinvointiin panostaminen tukevat merkittävästi opiskelijoiden opinnoissa etenemistä sekä myös menestymistä muuttuvassa työelämässä.

VAHTO-kehittämistyön kokemusten perusteella voimme suositella vahvuusperustaiseen ohjaukseen tutustumista ja hyödyntämistä opetus- ja ohjaustyössä.

VAHTO-mallia hyödyntäessään opetus- ja ohjaustyötä tekevä: – pysähtyy reflektoimaan omaa työtään ja omaa ohjausosaamistaan, – suuntaa työotettaan opiskelijakeskeiseen, laadukkaaseen ja vahvuusperustaiseen tulevaisuusohjaukseen, – kehittää omaa vahvuusperustaisen tulevaisuusohjaukseen osaamistaan, – ottaa käyttöön työkirjan osaksi omaa opetus- ja ohjaustyötään sekä – kannustaa opiskelijoita rakentavaan palautteeseen ja kehittämishaasteiden esittämiseen.

Vahvuusperustainen ohjaus tähtää paitsi opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseen, myös sen tukemiseen pitemmällä tähtäimellä, työelämässä. Kannustamme vakiinnuttamaan vahvuusperustaisen, laaja-alaisen ohjauksen ja hyvinvoinnin monta tasoa läpäiseväksi osaksi korkeakouluopiskelijoiden arkea aina formaalista ohjauksesta opinnoissa ja työharjoittelussa, sekä opintojen eri vaiheissa yksittäisiin, informaaleihin kohtaamisiin. Vahvuusperustainen ajattelu ja ohjaus on yksi tapa rakentaa opiskelijoille innostava opiskeluympäristö, jossa digitaaliset ratkaisut, työ- ja elinkeinoelämän yhteydet sekä osallisuus koulutus- ja tutkimusverkostoihin ovat olennainen osa opiskelua. Korkeakoulutettujen osaajien työllistyminen, oman urapolun löytäminen sekä henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistaminen ovat keskeisiä opiskelijalle itselleen, samalla ne ovat korkeakoulutuksen kilpailutekijöitä.

Jonna Löf, Helena Kangastie, Hannele Niemi, Sanna Hyvärinen, Krista Rautio, Netta Riponiemi, ja Satu Uusiautti Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistä VAHTO – Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -hanketta (1.8.2019– 31.12.2021) on rahoittanut Euroopan Unionin sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

KATSO LISÄÄ: WWW.VAHTOOHJAUS.FI Hyvärinen, S., Kangastie, H., Kari, S., Löf, J., Naakka, M. & Uusiautti, S. 2020. Lapin korkeakouluista valmistuneiden näkemyksiä vahvuusperustaisesta tulevaisuusohjauksesta. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 21/2020. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-316-373-7

VAHTO-malli Lapin korkeakouluissa.

Rovaniemi: Lapin yliopisto. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-337-294-8 Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. 2021b.

Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirja.

Rovaniemi: Lapin yliopisto. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-337-293-1 Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. 2021c. VAHTO-vahvuuskortit. Rovaniemi: Lapin yliopisto. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-337-291-7

Lataa alla näkyvät VAHTO-kortit tästä QR-koodista.

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. 2021a. Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämismatka ja

13

Lukutaito on avain tulevaisuuteen S e oli suomalaisten nuorten hyvä lukutaito, joka singautti Suomen ja suomalaisen peruskoulun maailman tietoisuuteen pari vuosikymmentä sitten. Tuon uutisen jälkeen PISA on merkinnyt meille kouluihmisille muutakin kuin kaupunkia Italiassa. PISA on kansainvälinen kolmen vuoden välein toteutettava tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta kansainvälisessä vertailukehyksessä. Tutkimuksia on tehty vuodesta 2000 lähtien ja silloin pääaiheena oli lukutaito. Tuon jättipotin jälkeen Suomen tulokset ovat tulleet alaspäin, mutta niin on myös muuallakin. Lukutaito rappeutuu kaikkialla.

Vuoden 2018 PISA-tutkimuksen Suomen pääraportti julkistettiin hiljan ja siinä on keskitytty nimenomaan lukutaitoon. Siinä selvitetään, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat oman elämänsä kehittymisen kannalta tärkeitä avaintaitoja. Tulokset osoittavat, että suomalaisten nuorten kiinnostus lukemista kohtaan on vähentynyt ja heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Luettua tekstiä ei enää ymmärretä eikä sen pohjalta pystytä pohtimaan asioita. Tällä on iso merkitys nuoren myöhemmän elämän kannalta.

Pääraportti käsittelee myös muita opinto-ohjaajan näkökulmasta mielenkiintoisia teemoja. Tärkeä aihe on, miten lukutaito heijastuu nuoren koulutusodotuksiin peruskoulun jälkeen. Myös sitä on selvitetty, miten vuoden 2018 PISA-nuoret ovat siirtyneet toisen asteen koulutukseen. Tärkein on osa kuitenkin raportin viimeinen artikkeli, jossa kuvataan oppilaiden urasuunnittelutaitojen osaamisessa tapahtuneita muutoksia.

Tämän artikkelin tekijöinä olivat Raimo Vuorinen, Kari Nissinen ja Jaana Kettunen.

Takapakkia urasuunnittelutaidoissa

Tämän artikkelin keskeinen tulos oli se, että Suomessa oppilaiden itsearvioimat urasuunnittelutaidot olivat vuonna 2018 selvästi heikompia kuin vuonna 2012. Tällainen negatiivinen kehitys on

14

ristiriidassa sekä muissa OECD-maissa tapahtuneen kehityksen että Suomen vuonna 2014 uudistetun opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa.

Tulos on selkeä, vaikka kysymyspatteriston soveltumista Suomen oloihin voikin kritisoida. Osa kysymyksistä oli selkeästi sellaisia, joiden käsittely teemallisesti on siirtynyt toisen asteen opinto-ohjauksen puolelle. Mielenkiintoista on se, miten urasuunnittelutaidotkin kytkeytyvät lukutaitoon.

Hyvin ja puutteellisesti urasuunnittelutaitoja oppineet oppilasryhmät erosivat toisistaan myös siinä, miten merkitykselliseksi oppilaat keskimäärin kokivat elämänsä.

Hyvät urasuunnittelutaidot olivat yhteydessä hyvään lukutaitoon. Niillä oli vahva yhteys myös kodin varallisuuteen.

Positiivinen yhteys oli myös siihen, että oppilas tunsi kuuluvansa kouluun. Jos oppilaalla ei sen sijaan ollut aikomusta suorittaa toisen asteen tutkintoa, hänen urasuunnittelutaitonsa olivat hyvin usein (noin kahdessa tapauksessa kolmesta) puutteelliset.

Tärkeä havainto oli myös se, että muut oppilaan kouluttautumista tai uraa koskevat odotukset, kuten aikomus suorittaa korkeakoulututkinto tai se, missä ammatissa oppilas odotti toimivansa aikuisena, eivät vaikuttaneet urasuunnittelutaitojen kehittymiseen. Lukutaidon

merkitys korostui taas jälleen kerran vahvasti. Paremmalla lukutaidolla myös oman uran suunnittelukin on sujuvampaa.

Muita havaintoja oli, että hyvien urasuunnittelutaitojen ryhmään kuuluneiden oppilaiden keskimääräinen lukutaito oli parempi ja he pinnasivat oppitunneilta harvemmin. Hyvin ja puutteellisesti urasuunnittelutaitoja oppineet oppilasryhmät erosivat toisistaan myös siinä, miten merkitykselliseksi oppilaat keskimäärin kokivat elämänsä, kokivatko he kuuluvansa kouluun ja missä määrin heillä oli vaikeuksien voittamista edesauttavaa resilienssiä.

Ne oppilaat, joilla oli puutteelliset urasuunnittelutaidot, kokivat elämänsä merkitykselliseksi keskimäärin OECDkeskitasoa harvemmin, ja heidän keskiarvonsa olivat OECD-keskitason alapuolella myös oppimistavoitteissa, resilienssissä ja kouluun kuulumisen tunteessa. Hyvät urasuunnittelijat olivat sen sijaan näissä asioissa tyypillisesti OECD-maiden keskitasolla tai sen yläpuolella.

Toisen asteen tutkinnon aikoi suorittaa 98 prosenttia urasuunnittelutaidot hyvin hallitsevista oppilaista, mutta vastaava osuus puutteellisten urasuunnittelutaitojen ryhmässäkin oli yli 90 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Suomen aineistossa on kokonaisuutena pieni. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että heidän osuutensa puutteellisten urasuunnittelutaitojen ryhmässä on kaksinkertainen hyvien urasuunnittelutaitojen ryhmään verrattuna.

CE

L S CIE N

ATI ONA

ATUS KASV ALAN

ESE

S

KIMUKSIA TUT

A RCH IN ED U

C

LUKUTAITO ON KESKEINEN POHJA niin opiskelulle, lukunautinnolle, yhteiskuntaan osallistumiselle kuin oman identiteetin kehittämisellekin. Hyvä lukutaito luo vakaan pohjan, joka auttaa etenemään elämän poluilla. 2000-luvulla on kuitenkin havaittu, että Suomessa kiinnostus lukemiseen on vähentynyt ja heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt.

Opetusvelvollisuuden laajentaminen nostaa esiin kysymyksiä nuorten osaamistarpeista, -tavoitteista ja oppisisällöistä.

Tässä kirjassa lukemista ja oppimista lähestytään kolmesta eri näkökulmasta, joita ovat hyvän lukutaidon kehittäminen, oppimisen moninaisuus sekä perusopetuksen jälkeisten tarpeiden ja tavoitteiden tarkastelu. Kirjan artikkeleissa pohditaan mm. digitekstien vaikutusta lukutaitoon, lukutaidon merkitystä koulunkäynnille sekä taitotasoltaan ja taustaltaan erilaisten nuorten koulupolkuja. Kirjan artikkelien lähtökohtana on PISA 2018 -tutkimus, jossa arvioinnin pääalueena oli lukutaito jo kolmannen kerran PISA-historian aikana.

Kirja sopii kaikille oppimisesta ja koulutuksesta kiinnostuneille, kuten opettajille, opettajankouluttajille, koulutuksen järjestäjille, koulutuspolitiikan päättäjille, opiskelijoille ja tutkijoille.

ISBN 978-952-7411-15-5 Kansi: Martti Minkkinen

ISBN 978-952-7411-15-5 ISSN 1458-1094

9 789527 411155

K A S V A T U S T I E T E E L L I N E N

Vuoden 2018 aineistossa sillä, että opiskelijat eivät olleet keskustelleet oman koulun opinto-ohjaajan kanssa, oli yhteys keskitasoa heikompaan menestymiseen lukutaidossa, keskimääräistä vähäisempään kouluun kuulumisen tunteeseen ja elämän kokemiseen merkitykselliseksi sekä aikomukseen olla hakeutumatta toisen asteen opintoihin.

Nämä tekijät voivat myöhemmin vaikeuttaa jatkokoulutukseen tai työelämän siirtymistä.

Kaisa Leino, Juhani Rautopuro & Pirjo Kulju (toim.) LUKUTAITO – TIE TULEVAISUUTEEN

Toimittaneet Kaisa Leino Juhani Rautopuro Pirjo Kulju

Lukutaito – tie tulevaisuuteen PISA 2018 • Suomen pääraportti

S E U R A

Tällä näytti olevan yhteyttä useisiin taustatekijöihin. Molemmissa aineistoissa pojat ilmoittivat tyttöjä useammin, etteivät olleet keskustelleet oman koulun opinto-ohjaajan kanssa. Vuonna 2012 opinto-ohjaajan kanssa käytyjen keskustelujen puuttuminen oli yhteydessä keskitasoa heikompiin oppimistuloksiin matematiikassa ja lukutaidossa. Keskustelujen puuttumiseen liittyi myös muita seikkoja: keskimääräistä negatiivisempi suhtautuminen ongelmanratkaisuun, vähäisempi sinnikkyys ja opiskelumotivaatio, negatiivisempi asenne koulutyöskentelyyn ja omiin oppimistuloksiin, huonommat opettaja-

oppilassuhteet sekä koettu ulkopuolisuus koulun 82 toiminnasta.

R

Yllättävin tulos koski oppilaiden mahdollisuutta osallistua henkilökohtaiseen ohjaukseen. Vaikka Suomessa jokaisella oppilaalla tulisi olla subjektiivinen oikeus ohjaukseen sekä vuoden 2012 että vuoden 2018 PISA-aineistojen mukaan merkittävä osa oppilaista ei ollut osallistunut ohjaukseen.

S U O M E N

Kaikki eivät saa henkilökohtaista ohjaus

PISA-tulokset antavat tausta-aineistoa löytämään niitä oppilaita, jotka ovat tehostetun oppilaanohjauksen tarpeessa.

Tulokset herättävät kysymyksiä siitä, saavutetaanko opinto-ohjaukselle esitetyt tavoitteet koko Suomessa. Ohjauksen järjestämistä koskevan päätöksenteon kannalta tarpeelliset tiedot ohjauksen määrästä ja laadusta ovat maassamme puutteellisia, eikä paikallisista eroista, niiden laadusta ja syvyydestä tiedetä kovinkaan paljon.

Kaisa Leino, Juhani Rautopuro & Pirjo Kulju (toim.)

Lukutaito – Tie tulevaisuuteen PISA 2018 Suomen pääraportti (Vapaasti luettavana JyU:n sivuilla) Jukka Eero Vuorinen

15

IAEVG:n julkilausuma IAEVG:n 44. kansainvälinen konferenssi 19.10.2021 Riika, Latvia Ohjauksen mahdollisuuksien hyödyntäminen yhteiskunnan muutostilanteissa

Koulutukseen, työllisyyteen, talouteen ja henkilökohtaisiin olosuhteisiin kohdistuvat ennakoimattomat tilanteet tulevat vielä jatkumaan, koska COVID-19 pandemian leviämisen ehkäisemiseksi tehtyjen ratkaisujen tehokkuus vaihtelee eri maissa. Monille ihmisille sairastuminen on vaikuttanut fyysisen, henkisen ja emotionaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen, tulojen vähenemiseen tai läheisten tuen menettämiseen. Vaikutukset ovat olleet merkittäviä erityisesti köyhemmissä maissa naisten ja tyttöjen asemaan. Ohjausalan ammattilaiset saattavat joutua kohtaamaan näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen sekä henkilökohtaisten ja perheolosuhteiden että yhä monimuotoisempien ohjaustilanteiden kautta. Ohjaustilanteisiin vaikuttavat sekä koulutuksessa että työelämässä tapahtuneet ennakoimattomat muutokset. On kuitenkin tärkeää huomata, että COVID-19 on myös lisännyt yhteiskunnan tietoisuutta ennakoida vastaavia yhteiskunnallisia muutostekijöitä, joita yksilöt ja ryhmät ovat kohdanneet ja tulevat vielä kohtaamaan maailmanlaajuisen pandemian lisäksi.

Nyt on autettava heikoimpia

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kriisitilanteet lisäävät yhteiskunnallisia eroja.

Siksi on tärkeämpää kuin koskaan, että ohjausalan ammattilaiset ja heidän asiakkaansa tunnistavat sisäisiä ja ulkoisia voimavarojaan ja käyttävät näitä voimavaroja oman toimintakyvyn säilyttämiseksi. Tähän globaaliin terveyskriisiin on pyritty vastaamaan monin erilaisin lähestymistavoin. Mielenterveyden vaikutus tuottavuuteen ja uudenlainen keskittyminen hyvinvointiin on tunnustettu yhdeksi merkittäväksi ratkaisuvaihtoehdoksi. Epävarmuuden vähentämiseen on pyritty myös koulutukseen, työllistyvyyteen, ohjaukseen sekä sosiaalipalveluihin liittyvien verkkopalvelujen tehostamisella. Jäljelle jääneenä haasteena on se, miten alan ammattilaiset voivat parhaiten ohjata asiakkaitaan hyödyntämään täitä toimenpiteitä, ja miten voidaan vaikuttaa näiden työmuotojen pysyvyyteen tukimuotona niille yksilöille, jotka kohtaavat muistakin tekijöistä johtuvia muutostilanteita elämässään. Ohjausalan ammattilaiset voivat osallistua tähän kehitystyöhön ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien elämäntilanteiden edistämiseen asiakastyössä, omien työyhteisöjensä sisällä sekä laajemman yhteiskunnalliseen vaikuttamisen kautta.

Maailman opinto-ohjaajat sitoutuneet edistämään ihmisarvoa

Epävarmuuden ja hämmennyksen aikoina yksi suurimmista voimavaroista on ammattilaisten sitoutuminen ohjaustyöhön sekä yhteisesti sovittu ohjauksen arvoperusta. Nämä arvot muistuttavat ammattilaisia yhteisistä tavoitteista ja työn lähtökohdista. Ohjausalan kansainvälisenä keskusjärjestönä IAEVG edistää ja ylläpitää alan eettisiä perusteita, joiden kautta järjestön jäsenet voivat työssään edistää ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta, yksilön mahdollisuuksia sekä ainutkertaisuutta. Eettisissä perusteissa korostetaan myös ohjaajien roolia ja tehtävää osallistua eri instituutioissa ja verkostoissa yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka koskee ohjauksen järjestämistä ja ohjaukseen kohdennettavia voimavaroja.

Nyt on aika muistaa, että ohjausalan ammattilaisina järjestön jäsenillä on sekä vastuu että etuoikeus käyttää mahdollisimman hyvin ohjaukseen kohdennetut julkiset resurssit.

Kuten amerikkalaisen ammattiyhdistysjohtaja Walther Reutherin aikoinaan sanoi: ”Ei ole olemassa suurempaa kutsumusta kuin kanssaihmisten palveleminen. Ei ole suurempaa työpanosta kuin heikommassa asemassa olevien auttaminen. Mikään ei tuo suurempaa tyydytystä kuin se, että on tehnyt tämän työn hyvin” https://iaevg.com/_pdf/IAEVG%20Communique%202021_fin.pdf Käännös: Raimo Vuorinen

16 16

16

UTELIAAT MUUTTAVAT MAAILMAN LUT on uteliaiden yliopisto, jossa opiskelu tähtää parempaan huomiseen. Meillä voi opiskella tekniikkaa ja kauppatieteitä sekä yhdistää niitä sujuvasti. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa.

Hakuaika Lappeenrannan suomenkielisiin kandidaattiohjelmiin on 16.–30.3.2022.

SUOMENKIELISET KANDIDAATTIOHJELMAT: » Energiatekniikka » Kauppatieteet » Kemiantekniikka » Konetekniikka » Laskennallinen tekniikka

» Sähkötekniikka » Tietotekniikka » Tuotantotalous » Ympäristötekniikka

» lut.fi/opiskelu Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on 6 500 jäsentä. Olemme ilmastoteoissa maailman kymmenenneksi paras yliopisto.

17

Vuorotteluvapaan aloitus eli kylmästä lämpimään ja takaisin O

len ikävuosien perusteella ilmeisesti ”keski-ikäistyvä” ammatillinen opinto-ohjaaja Etelä-Pohjanmaalta ja opetusalalla on tullut tehtyä töitä vuodesta 1997 alkaen. Työvuosia on siis kertynyt jo jonkin verran ja uupumuskin kolkutellut moneen kertaan ovella, joten vuorotteluvapaa on ollut suunnitelmissa jo useampia vuosia. Vaikka Pohjanmaalla ollaankin, ei asiat aina mene kuten Strömsöössä, joten vuorottelun hakemisen esti ensin muutaman kerran yt-neuvottelut ja niiden seuraukset. Seuraavaksi ongelmaksi muodostui tiukat ehdot täyttävän sijaisen löytäminen ja sitten iski vielä koronakin.

No sitkeys palkittiin ja keväällä 2021 taivaankappaleet olivat ilmeisesti minulle suotuisassa asennossa, kun ehdot täyttävä sijainen laittoi meille avoimen työhakemuksen ja voitiin tehdä suunnitelmat 180 päivän vuorotteluvapaasta syyskuun alusta alkaen. Koska oltiin yhden kortin varassa, säästin tuuletukset siihen päivään, kun sijainen ilmestyi viikkoa ennen h-hetkeä oven taakse perehdytykseen valmiina, JIHUU…

oletti, että vuorottelun saadakseen pitää olla joku syy kuten opiskelu tai toinen työpaikka eli oikaistaan nyt kaikille, että vuorottelija saa tehdä mitä haluaa, paitsi töitä tai opiskeluja, niihin on eri vapaat.

muokkaantui matkan edetessä ja majoitukset ns. lennosta. Koska matka oli pitkä ja koska Opinto-ohjaajassa on rajattu sivumäärä, kokosin tähän vain muutamia tähtihetkiä reissusta.

Oikaistaan nyt kaikille: vuorottelija saa tehdä mitä haluaa, paitsi töitä tai opiskeluja, niihin on eri vapaat.

Työkavereiden ja ystävien kyselyyn, mitäs meinaat vuorottelun aikana tehdä, olin vastannut, että jonkinlainen prätkäreissu on suunnitelmissa heti vuorottelun alkuun, kun kelitkin olivat vielä ainakin keski-Euroopassa kesäiset. Moni

Reissu alkoi 14.9 ja suunnitelmissa oli ajaa neljässä viikossa yksin prätkällä Euroopan ympäri, käydä EU:n mantereella olevissa ääripisteissä, sekä noukkia matkalta mahdollisimman monta maata ja kiinnostavaa kohdetta. Tarkempi reitti

Ensimmäiseksi otin suunnan kohti pohjoista idän kautta koukaten, koska pitihän sitä ensin käydä kylmässä, että lämpöinen tuntuisi vieläkin mukavammalta. Kylmä alkoikin jo alkumatkasta, kun sateen ja alta kymmenen asteen lämmön saattelemana suuntasin kohti Itä-Suomea ja siitä pohjoiseen. Heti piti tehdä myönnytys ja jättää EU:n itäisin piste välistä Ilomantsissa, kun syysmyrsky rajanpinnan korpiteillä ei houkutellut. Olin käynyt kyseisessä paikassa edellisenä kesänä, joten harmitus oli vain pieni ja matka eteni Iisalmen ja Oulunjärven rantojen kautta Rukalle.

Oulunjärven rantamilla oli yöllä tullut lunta ja joutsenetkin suuntasivat kohti etelää, joten tuli mieleen, että kuinkahan reissaajan vielä käy ennen Jäämerta.

Rukalta lähtiessä piti tehdä muutamia ylimääräisiä koukkauksia, että sain tehtyä prätkään pienen takuukorjauksen Rovaniemellä. Matkahuollon erinomaisen palvelun ansiosta sain kotiin unohtuneen ajokortinkin kouraani Ivalossa revontulien loimutessa taivaalla. Sitä korttia en muuten sitten taaskaan tarvinnut koko reissussa mihinkään.

Viimeisellä työviikolla Kampuksen opiskelijaravintolan naisista joku kommentoi reissusuunnitelmiani, että meinaat lähteä ”kylmästä lämpimään” ja siinähän se oli tiivistettynä laulun sanoin, joten sillä ajatuksella matkaan.

Lähtö viivästyi vielä viikon suunnitellusta, kun ensin tuotti koirat haasteita ja sitten vielä talon lämmitysjärjestelmä levisi. No olihan mulla 6kk aikaa eli ei se yksi viikko missään tunnu, luulin mä.

No ilmojen haltija oli toista mieltä tai huumorintajuinen, kun kerran olin menossa ”kylmästä lämpimään ja takaisin”.

Pykeijan kylä Norjan lähes itäisimmässä pisteessä.

18

Norjassa ensimmäinen kohde oli Jäämeren rannassa oleva suomalaiskylä, jota kutsutaan Pikku Suomeksi eli Pykeijaksi. Pykeijassa odotti matkamiestä Jäämeren saunaa pitävä ihana Elsamummo tarinoineen, pieni sievä mökki ja kuningasravut. Ruska oli Norjan puolella aivan mykistävä. Tarkoitus oli ajella Norjaa pitkin alaspäin ja seuraavana päivänä kävinkin EU:n pohjoisimmassa pisteessä Utsjoella. Seitsemännen reissupäivän aamuna vuorossa oli Nordkapp, etupyörän kääntö kohti etelää ja vauhdilla alkavaa talvea pakoon.

Norjassa alkoi heitellä räntää ja tuuli oli myrskylukemissa, joten reittisuunnitelmat meni uusiksi ja matka jatkui Ruotsin kautta kohti keski-Eurooppaa.

Kolme päivää satoi vettä ja lämpötila oli niukasti plussan puolella. Tanskassa auringon paisteessa lekotteleva Pieni Merenneito toi viimein matkamiehelle hyvät ajokelit, joita riittikin sitten melkein koko loppumatkaksi.

jalta alkaen. Ajoin ensin vuoriston yli tietä, joka muuttui pienemmäksi ja pienemmäksi ollen korkeimmalla kohdalla vuorenrinteen lammaslaitumilla kiemurteleva pieni polku. Polun olivat lampaat ja lehmät ”liukumiinoittaneet” ja paimenkoirat tekivät tuttavuutta oudon kulkijan kanssa, kun auoin ja suljin laitumien portteja. Lisäksi ajoin Pyrenneillä tähänastisen elämäni kauneimman tien, joka on myös arvioitu yhdeksi maailman kauneimmista teistä. Tie kulki koko Pyrenneitten vuoriston yli Hermidan solaa pitkin. Se oli 90 km pelkkää nautintoa motoristille eli mutkaista tietä ja henkeäsalpaavaa vuoristomaisemaa, jotka eivät tuntuneet loppuvan ollenkaan. Noiden kilometrien aikana rakastuin lopullisesti Pyrenneitten vuoristoon.

Seuraava sykähdyttävä kokemus oli Pyrenneitten vuoriston mahtavat maisemat ja tiet Ranskan ja Espanjan ra-

19

an korkein

lia. Matk Stelvio, Ita

paikka.

Portugalissa kävin EU:n läntisimmässä pisteessä Capo da Rocassa, joka on ollut merenkulkijoille tärkeä maamerkki jo keskiajalla. Koska reissu oli pitkä, kaipasi pyörä uuden takarenkaan ja huollon.

Sainkin paikalliselta korjaamolta tilat ja työkalut lainaan, joten homma hoitui muutamassa tunnissa. Oli siis turvallista jatkaa matkaa kohti eteläisintä kääntöpistettä Gibraltarin salmessa.

Matkapäiviä oli takana 19, kun EU:n eteläisin piste Gibraltarin kaupungin viereisellä niemellä sijaitsevassa pienessä kylässä Punta de Tarifassa alkoi lähestyä. Tunteet olivat reissaajalla pinnassa, olihan siellä minun reissuni eteläinen kääntöpiste. Taisi siinä mennä roskakin silmään, kun juuri ennen kylää näkyviin

Punta De Tarifa, Espanja. Matkan ja manner-Espanjan eteläisin piste.

20

Pieni merenn

eito, Kööpenh

tuli kuin tilauksesta pitkä motoristien letka. Letka pysähtyi kylän laidalle ja ajoin juttusille porukan vetäjän kanssa.

Kyseessä oli Malagan motoristikerhon jäsenet ilta-ajelulla ja kun kerroin mistä olen tulossa ja minne menossa, hän pyysi minut letkan jatkoksi. Kylän läpi puikkelehdittuamme siirryin porukan mukana rantakahvilaan virvokkeille.

Juttelun lomassa ihailimme yhdessä hämärtyvää iltaa Atlantin valtameren ja Välimeren aaltojen kohdatessa niemen kärjessä.

Kotimatkan alkuosaa taitoin Välimeren rantaa seuraillen. Lämpöä oli parhaimmillaan 31 astetta ja aurinko helli matkaajaa (eli hikoilin prätkäkamppeissa).

Suuntasin siis Andalusian vuoristoon

amina.

viilentymään ja löysinkin matkan varrelta Euroopan ainoan aavikon Tabernasin, jonka lämpötila oli onnekseni vain reippaan 20 astetta siihen aikaan vuodesta. Spagetti-Westernit ja mm.

Hyvät, pahat ja rumat sekä Indiana Jones-elokuvia on kuvattu pääosin näissä mini-Hollywood lavastekylissä. Fiilikset oli kuin oikealla länkkärillä, kun siirryin hetkeksi pöllyyttämään aavikon pensaikkoja pikkupolkuja pitkin.

Neljä viikkoa on lyhyt aika, kun nähtävää on paljon, joten suunta oli otettava kohti kotia. Onneksi välissä olivat vielä Alpit ja suoraan reitin varrella vielä toinenkin maailman kauneimpiin teihin kuuluva tie Stelvion alppisolan kautta.

Stelviolla oli edellisenä päivänä satanut

10 cm lunta, mutta onneksi aurat oli kaivettu esille ja tiet oli saatu auki. Olen käynyt tuolla aikaisemminkin, mutta aina se on yhtä sykähdyttävää ja fiilis on kuin olisi maailman katolla. Tien korkein kohta on 2760 m meren pinnan yläpuolella ja se olikin reissuni korkein kohta. Yövyin oikeassa alppimajassa ja Alpit hyvästelin seuraavana päivänä nauttien tietenkin omenapiirakkaa teen kanssa pienessä cafessa, jonka omistaja halusi näyttää minulle aidon Edelweiskukan. Olipas pieni, hauras ja kaunis kukka. Loppumatka menikin sitten suorittamiseksi eli ”naru kireellä” Baltian läpi rekkajonoja ohitellen. Kotiin palasin iltausvan noustessa Etelä-Pohjanmaan pelloille 12. lokakuuta väsyneenä mutta onnellisena.

Englannin kielellä menin koko reissun ja välillä selitettiin käsillä puolin ja toisin, mutta majapaikan, ruokaa ja virvokkeita onnistuin aina itselleni järjestämään. Se kyllä täytyy todeta, että kun Tallinnassa Suomi-Karaoke-baarissa kuulin ensimmäisen suomen sanan melkein kuukauteen, niin kyllä tuntui mukavalta.

No entäs se Korona? Maskia sai/piti käyttää kaikkialla muualla paitsi Ruotsissa. Koronapassia tarvitsin reissun aikana neljä kertaa; kaksi Norjan rajan ylitystä, Suomi-Karaoke-baarissa Tallinnassa ja Suomeen tullessa satamassa.

Korona tai ei, niin tuona aikana Euroopassa teitä pitkin liikkuessa rajan huomasi uudesta maasta kertovasta kyltistä.

Rajalle ei tarvitse näköjään pysähtyä kuin Norjassa. Reissun loppusaldo oli 29 päivää, 21 maata ja n. 15000 km. Sain myös rutkasti hienoja kokemuksia ja kohtasin aivan ihania ihmisiä.

Koko matkapäiväkirjan runsaalla kuvituksella kiinnostuneet löytävät googlaamalla Polarsteps Timo Vainionpää.

Kyllä reissussa työasiat unohtuivat eli suosittelen kaikille vapaiden aloittamista aina kunnon irtiotolla, sillä saa parhaiten vapaavaihteen päälle.

Vuorotteluvapaan faktat

• Tukee työssä jaksamista • Ei ole tarkoitettu työn tekoon tai päätoimiseen opiskeluun • Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti (TE-toimisto antaa lausunnon ehtojen täyttymisestä) • Työhistoriaa vähintään 20 vuotta • Nykyisellä työnantajalla yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta • Edellisestä vuorottelusta on vähintään viisi vuotta • Enintään kolme vuotta eläkkeeseen • Pituus vähintään 100 ja enintään 180 päivää (vain yksi jakso) • Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta = noin kolmasosa palkasta (työttömyyskassa tai Kela maksaa) • Työnantaja palkkaa työttömän työnhakijan sijaiseksi (ei välttämättä samoihin tehtäviin) • Sijaiseksi palkattava henkilön tulee täyttää joku seuraavista – ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana – alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnosta on kulunut alle vuosi – vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias

Portugalissa erään rakennuksen seinään joku oli maalannut melkein talon korkuisen moottoripyörän kuvan ja lauseen “Four wheels move your body, two wheels move your soul” ja eipä sitä tuon paremmin osaa reissua tiivistää.

Timo Vainionpää (vuorotteluvapaaherra vielä helmikuun loppuun asti)

Capo Da Roca, Portugali. Matkan läntisin piste.

21

Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään covid-19 pandemian aikana lukuvuonna 2020-2021 Tämä tiedote sisältää poimintoja toukokuussa 2021 kerätyn Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään (OHJAT-tutkimus) -kyselyn alustavista tuloksista koskien opinto-ohjauksen tehtävissä toimivien työoloja ja työhyvinvointia covid-19 pandemian aikana. Kuvaamme näitä alustavia tuloksia sekä koko vastaajajoukon tasolla että eri oppilaitoskonteksteissa. ”Koronakevät 2021” seurantakyselyyn osallistuneet

Otsikon termi on tutkimusryhmän slangia tämän vuoden toukokuun kyselylle, joka on seuranta toukokuun 2020 kyselylle, joka kerätiin juuri pandemian alettua. Erittäin arvokasta onkin, että meillä on osallistujien panoksen ansiosta tietoa opinto-ohjaajien työhyvinvoinnista ja työloista niin ajalta ennen covid-19 pandemiaa vuosilta 2017 ja 2019 kuin juuri pandemian puhjettua vuodelta 2020 ja nyt sen kestettyä jo pidempään.

Tiedotteita on julkaistu myös aiemmin Opinto-ohjaajassa. Useat mittapisteet antavat mahdollisuuden analyyseissä tarkastella sitä, onko opinto-ohjaajien työoloissa ja työhyvinvoinnista tapahtunut muutosta ja jos on, niin mihin suuntaan.

Sähköpostikutsun toukokuun 2021 e-kyselyyn saivat kaikki ne, jotka toukokuun 2020 kyselyssä olivat antaneet osoitteensa jatkotutkimusyhteydenottoa varten. Heitä oli 265 ja heistä peräti 74 % eli 197 vastasi seurantakyselyyn arkensa keskeltä. Tätä arvostamme hyvin paljon. Toukokuun 2021 kyselyyn vastanneiden keski-ikä on 50 vuotta, heistä naisia on 87 % ja 81 % toimii päätoimisena opinto-ohjaajana. Oppilaitoskonteksteittain vastaajat jakautuvat seuraavasti: peruskoulu 31 % (n = 58), lukio 24 % (n = 45), peruskoulu ja lukio 52 % (n = 10), ammatillinen koulutus 25 % (n = 47), ammattikorkeakoulu 10 % (n = 20) ja muut (mm. yliopisto, yrittäjät) 5 % (n = 9).

22

Taulukko 1. Yksilöiden määrä, joista päätoimisina opinto-ohjaajina toimivat vastaajat ovat ohjauksellisesti vastuussa. Huom. Ohjattavien lukumäärä on vastaajan oma arvio, jota kyselyssä pyydettiin.

Joillakin opintoohjaajilla SOPO:n suositus 200 ohjattavasta alittuu ja joillakin se ylittyy roimasti.

Yllä olevassa taulukossa 1 on esitetty opinto-ohjaajien vastuulla olevien ohjattavien määrä niissä oppilaitoskonteksteissa, joista päätoimisena opinto-ohjaajana toimivia vastaajia oli vähintään 20. Kuten aikaisemminkin OHJAT-tutkimuksessa on havaittu, niin myös nyt ohjattavien lukumäärän vaihtelu per opinto-ohjaaja on suurta.

Koko joukkona ammatillisen koulutuksen päätoimisilla opinto-ohjaajilla on enemmän ohjattavia vastuullaan kuin peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajilla (erojen tilastollinen merkitsevyys (p < .001). Lisäksi kaikkien kolmen oppilaitoskontekstin sisällä joillakin SOPO:n suositus 200 ohjattavasta alittuu ja joillakin se ylittyy roimasti. Yllä olevassa taulukossa 1 ei ole huomioitu sitä, millaisissa opinto-ohjaajan tehtävissä vastaaja omassa organisaatiossaan toimi.

Työn määrä, laatu ja etätyö

Kokemus työmäärän lisääntymisestä verrattuna aikaan ennen koronaa oli kasvanut covid-19 pandemian pitkittyessä. Toukokuussa 2021 näin koki hieman 54 % ja paljon 16 % vastaajista. Toukokuussa 2020 vastaavat luvut olivat 40 % ja 16 %. Nyt vain viidennes koki työmäärän pysyneen täysin samana (toukokuussa 2020 kolmannes koki näin) ja vain 8 % koki työmäärän olevan vähäisempi kuin ennen pandemiaa

(toukokuussa 2020 näin vastasi 16 %).

Kokemuksessa työmäärän lisääntymisestä vs. vähentymisestä pandemian aikana ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa työskentelevien vastaajien välillä.

Tunne työmäärän lisääntymisestä kytkeytynee työn koettuun kuormittavuuteen tai kiireisyyteen enemmän kuin varsinaiseen muutokseen itseraportoiduissa työtunneissa. Eri oppilaitoskonteksteissa työskentelevät vastaajat kuitenkin erosivat tässä koronakevään 2021 aineistossa toisistaan itseraportoidussa viikkotyötuntimäärässä (erojen tilastollinen merkitsevyys p < .001).

Suurin ja merkittävin ero oli lukiossa (ka = 35,9 h) ja ammattikorkeakoulussa (ka = 41,6 h) työskentelevien välillä.

Peruskoulussa työskentelevien viikkotyötuntimäärä ei eronnut (ka = 36,5 h) lukiossa työskentelevien vastaavasta ja ammatillisessa koulutuksessa työskentelevien viikkotyötuntimäärä (ka = 39,4 h) taas oli lähellä ammattikorkeakoulussa työskentelevien työviikon pituutta.

Kuten vuotta aiemminkin, niin myös lukuvuoden 2020–2021 jälkeen vastaajista enemmistö oli kokonaisuudessaan tyytyväisiä (61 % vs. 64 % toukokuussa 2020) tai hyvin tyytyväisiä (9 % vs. 13 % toukokuussa 2020) työnsä laatuun ja tuloksiin eikä tässä ollut oppilaitoskonteksteittain eroja vastaajien välillä. Niin ikään päätoimisesti ohjaustehtävissä toimivat olivat kokeen onnistuneensa myös etäohjauksessa melko hyvin (ka = 7,7; asteikko 1-10) eikä tässä koke-

Kuten kuvio 2 havainnollistaa, pääasiallinen etätyö olikin koko vastaajajoukon tasolla vaihtunut eriasteiseen hybridimalliin eli ohjaukseen ja opetukseen läsnä ja etänä joko reaaliaikaisesti tai jonkinlaisella oppilaiden/opiskelijoiden vuorottelujärjestelmällä.

Psykososiaaliset työolot ja työhyvinvointi covid-19 pandemian pitkittyessä Kuvio 1. Vastaajien kokemukset etäohjauksesta oppilaitoskonteksteittain (luvut pylväissä ovat keskiarvoja kuviossa esitetyllä vastausasteikolla).

muksessa ollut tilastollisesti merkittävää muutosta kevääseen 2020 (ka = 7,9).

Oppilaitoskonteksteittain eroja vastaajien välillä lukuvuoden 2020–2021 etäohjauksen onnistuneisuuden kokemuksessa sen sijaan oli. Kuten kuvion 1 keskiarvot osoittavat (oranssit pylväät), ammattikorkeakouluissa ja lukiossa onnistumista koettiin hieman enemmän kuin ammatillisessa koulutuksessa ja peruskoulussa (erojen tilastollisesti merkitsevyys p < .01).

oppilaitoskonteksteissa (erojen tilastollinen merkitsevyys p < .001). On syytä huomata, että tässä kohdassa ”halukkuus” voi myös olla aivan väärä termi.

Sillä oppilaiden iästä ja kehitysvaiheesta johtuvan työn luonteen sekä koronaajan oppilaitoksia koskeneiden erilaisten rajoitusten (= yhteiskunnallisen tilanteen vaikutus) johdosta peruskoulussa työskentelevät voivat kokea, että etäohjaukselle ei ole heidän työssään mielekästä tarvetta.

Jälkeen vastaajista enemmistö oli kokonaisuudessaan tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä.

Kun toukokuussa 2020 peräti 79 % kertoi tehneensä pääasiassa etätyötä pandemian puhjettua, niin lukuvuonna 2020–2021 näin oli työskennellyt enää 19 % vastaajista mutta tässä oli suuria oppilaitoskontekstikohtaisia eroja. Pääasiassa etätöitä teki edelleen ammattikorkeakoulussa työskentelevistä 60 %, lukiossa työskentelevistä 18 %, ammatillisessa koulutuksessa työskentelevistä 15 % ja peruskoulussa työskentelevistä 0 % (erojen tilastollinen merkitsevyys p < .001).

Kysyttäessä asteikolla 1 = en missään tapauksessa ... 10 = ehdottomasti ”haluatko tehdä etäohjausta osana työtäsi nyt ja jatkossa?”, koko joukkona päätoimisesti ohjaustehtävissä toimivat vastaajat kallistuivat hieman etäohjaukseen suuntaan (ka = 6,2). Tässä kokemuksessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää muutosta kevääseen 2020 (ka = 6,5).

Oppilaitoskonteksteittain eroja oli vastaajien välillä johtuen mitä luultavimmin siitä, että lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa niin etäohjausta kuin etäopetusta on mahdollisesti pandemian aikana tehty ja tehdään enemmän muutoinkin kuin peruskoulussa. Tämä kartuttanee valmiuksia, osaamista sekä myönteisiä kokemuksia niin opinto-ohjaajien kuin ohjattavien keskuudessa suhteessa etäohjaukseen.

Kuten kuvion 1 keskiarvot osoittavat (siniset pylväät), peruskoulussa halukkuutta etäohjaukseen osana omaa työtä on selvästi vähemmän kuin muissa

Vuoden 2020 tutkimustiedotteessamme kerroimme tutkijoina yllättyneemme siitä, että ”koronakevät monine haasteineen ei ole merkittävästi muuttanut opinto-ohjaajien psykososiaalisiin työoloihin liittyviä kokemuksia verrattuna vuosien 2017 ja 2019 tilanteeseen, sillä koko joukon tasolla tilastollisesti merkitseviä eroja emme näissä kokemuksissa havainneet. Ainoa tilastollisesti melkein merkitsevä muutos oli, että koronakeväänä 2020 esimiehiltä on mahdollisesti saatu hieman enemmän tukea kuin aikaisemmin” (Rantanen ym., 2020b).

Kun nyt vertasimme samojen opintoohjaajien kokemuksia toukokuussa 2020 ja 2021 voimme todeta edelleen myönteisenä havaintona, että esimieheltä ja työtovereilta saadun tuen sekä ohjattaviin sitoutumisen kokemuksissa ei koko vastaajajoukon tasolla ollut tapahtunut muutosta ja ne ovat hyvällä kokonaistasolla, kuten kuvion 3 (seuraava aukeama) keskiarvoista voi havaita.

Sen sijaan nyt toukokuussa 2021 kiirettä ja aikapainetta työssä koettiin hieman enemmän ja vaikutusmahdollisuuksia suhteessa omaan työhön hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (ks. keskiarvot kuviossa 3; tilastollinen

Kuvio 2. Vastaajien työskentely lukuvuoden 2020-2021 aikana hybridimallilla (= ohjaten/opettaen läsnä ja etänä oppilaita/opiskelijoita yhtä aikaa joko reaaliaikaisesti tai jonkinlaisella vuorottelujärjestelmällä).

23

tuksen opinto-ohjaajat kuuluivat muita opinto-ohjaajia tyypillisemmin työhyvinvoinnin riskiprofiileihin (Rantanen ym., 2020).

Kuvio 3. Psykososiaaliset työolot (asteikko 1 = heikko ... 4 = erittäin hyvä) opinto-ohjauksen ammattilaisten joukossa toukokuussa 2020 vs. toukokuussa 2021.

merkitsevyys molempien kokemusten eron kohdalla < .05). Tämä on tietenkin ei-toivottava, vaikkakin luonnollinen kehityssuunta, kun korona-ajan kuormaa ja poikkeusoloja on nyt eletty jo pidempään. Korona-ajan jälkeiseen arkeen edetessä olisikin tärkeää, että nämä kokemukset korjaantuisivat takaisin parempaan ja ennestäänkin suhteellisen korkeaa työn aikapaineiden määrää saataisiin vähennettyä opinto-ohjaajien työssä. Todettakoon vielä, että kuviossa 3 esitetyissä vuoden 2021 työolojen keskiarvoissa ei ollut tällä vastaajamäärällä tilastollisesti merkitseviä eroja peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa työskentelevien opinto-ohjaajien välillä (vastaajia per konteksti 20 – 58).

Työhyvinvoinnin suhteen vuoden 2020 tutkimustiedotteessamme kerroimme, että ”työn imun, työtyytyväisyyden ja työuupumuksen kokemuksissa ei havaittu eroja vuosien 2017, 2019 ja 2020 vastaajien välillä. ... Sen sijaan työholismin kokemuksen lisääntyminen suhteessa aiempiin vuosiin kertoo siitä, että vastaajilla on viime keväänä ollut tavallista enemmän vaikeuksia irrottautua

työvelvollisuuksista vapaa-ajalla ja he ovat kokeneet enemmän työn liiallisuuden ja pakonomaisuuden tuntemuksia. ... Havainto herättää kysymyksen siitä, että voivatko työholismin tuntemukset ja toimintatavat (mm. työn valuminen entistä enemmän vapaa-ajalle) pitkittyessään uhata opinto-ohjaajien hyvinvointia myös vähenevän työn imun ja lisääntyvän työuupumuksen muodoissa?” (Rantanen ym., 2020b).

Kuten kuvion 4 keskiarvioista alla voidaan havaita, toukokuusta 2020 ja toukokuuhun 2021 työholismin tuntemukset ja työtyytyväisyys ovat tässä vastaajajoukossa pysyneet vuoden aikana ennallaan (työtyytyväisyyden suhteen havaittavissa on vain tilastollinen laskutrendi p = .075). Sen sijaan työuupumuksen kokemuksen havaitsimme lisääntyneen ja työn imun kokemuksen vähentyneen vuoden aikana (molempien muutosten tilastollinen merkitsevyys p < .001). Vuoden 2021 keskiarvoissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja eri oppilaitoskontekstien vastaajien välillä näissä työhyvinvoinnin indikaattoreissa. Tässä on selvä ero vuoden 2017 tuloksiin, jolloin ammatillisen koulu-

Kokonaisuudessaan nämä psykososiaalisia työoloja ja työhyvinvoinnin eri indikaattoreita koskevat ensihavainnot kertovat siitä, että pitkittynyt koronaaika poikkeusoloineen näyttää nyt vaikuttavan kielteisesti opinto-ohjaajien työhyvinvointiin aivan samalla tavoin kuin on havaittu myös työterveyslaitoksen ”Miten Suomi voi?” -tutkimuksessa koskien koko Suomen työväestöä (Työterveyslaitos, 2020/2021). Toisaalta samoin kuin ”Miten Suomi voi?” -tutkimuksen alustavissa johtopäätöksissä on todettu, voidaan opinto-ohjaajiakin koskien todeta, että onneksi nämä kielteiset työhyvinvoinnin muutokset ovat lieviä.

Yli puolet vastauksen kirjoittaneista (55 %) koki yleisten digitaitojensa kehittyneen.

Edellä esitetty koko vastaajajoukon tasolla tehty johtopäätös ei kuitenkaan väheksy millään lailla sitä todennäköistä tilannetta, että vastaajissa voi olla opinto-ohjaajia, joiden työoloissa ja työhyvinvoinnissa on voinut olla suuriakin muutoksia joko parempaan tai huonompaan. Esimerkiksi Mäkikangas kollegoineen (2020) on havainnut korkeakouluhenkilöstön työn imua koskeneessa tutkimuksessaan, että korona-aikana työn imu lisääntyi erityisesti niillä, jotka jo alun perin kokivat sitä paljon, ja työn imu laski erityisesti niillä, joilla työn imu oli matala jo ennestään. Näitä mahdollisia vastaajajoukon sisäisiä vaihteluita tulemme analysoimaan tarkemmin.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyväänkin?

Kuvio 4. Työhyvinvointi opinto-ohjauksen ammattilaisten joukossa toukokuussa 2020 vs. toukokuussa 2021.

24

Tällä kerralla olimme tutkijoina kiinnostuneita myös siitä: ”mitkä työhön liittyvät asiat tai tekijät tässä koronatilanteessa ovat mahdollisesti kehittäneet Sinua ammatillisesti ja jos, niin miten?”

Tähän vapaaehtoiseen avoimeen kysymykseen vastasi 79 % kyselyyn osallistuneista eli tämä myönteinen tulokulma tähän poikkeusaikaan liittyen on hyvin tunnistettu vastaajien keskuudessa.

Vastausten alustavan luokittelun perusteella ne voidaan jakaa kuuteen pääteemaan, jonka lisäksi 20 % vastaajista toi esiin vielä monia muita yksittäisempiä asioita.

Ensinnäkin yli puolet vastauksen kirjoittaneista (55 %) koki yleisten digitaitojensa kehittyneen (esim. ”Digiaikaan siirtyminen ja digitaalisten välineiden ja menetelmien aito hyödyntäminen”).

Toiseksi viidennes (21 %) toi esiin etäohjaustaitojensa parantuneen (esim. ”Etäohjaustilanteen luottamuksellisen ilmapiirin luominen on parantunut”).

Kolmanneksi joka kymmenes (11 %) sanoitti kokemuksiaan digiopetuksessa ja etäpedagogiikassa kehittymisestä (esim. ”Olen pystynyt ottamaan käyttööni uudenlaisia opetuksellisia ratkaisuja myös luokkaopetukseen”).

Neljänneksi moni (15 %) kertoi tehostuneista ja monipuolistuneista työn teon tavoista (esim. ”Digiloikka on laittanut miettimään ja kehittämään työtä. Etäpalaverit ovat monessa suhteessa olleet tehokkaampia ja vähemmän aikaa vieviä.”). Viidenneksi kouluttautumisen niihin osallistumisen sekä niiden järjestämisen helpottumisen myötä mainitsi myös moni (9 %; esim. ”Paljon etäkoulutuksia, ne ovat antaneet minulle paremman mahdollisuuden päivittää tietojani ja osaamistani.”). Ja vielä kuudenneksi joka kymmenes (10 %) toi esiin verkostoitumisen ja yhteistyön uudistuneet tai vahvistuneet mahdollisuudet (esim. ”Olen napsinut lisää yhteistyötahoja niin ammatillisesti kuin verkostojen kasvattamisen hyödyn näkökulmasta yleisemminkin.”).

OHJAT-tutkimuskokonaisuuden jatko

OHJAT-tutkimukseen osallistuneet ovat läpi vuosien kiitelleet ja pitäneet erittäin tärkeänä sitä, että opinto-ohjauksen tehtävissä toimivia sekä heidän työolojaan ja työhyvinvointiaan tutkitaan. Vastaajien toiveena usein on, että tieto saavuttaa myös opinto-ohjaajien ammattikunnan tärkeät sidosryhmät.

Tutkimuksemme jatkuu niin, että analysoimme rinnakkain edelleen vuosien 2017 ja 2019 seurantakyselyaineistoa sekä nyt koronakeväiden 2020 ja 2021 seurantakyselyaineistoa. Lisäksi keväältä 2020 on kirjalliseen muotoon saa-

tettuna 41 kyselyaineistoja syventävää haastattelua. Tämän kaiken pohjalta OHJAT-tutkimuksesta on tutkimus- ja mediatiedotteiden lisäksi valmistunut useita tutkimusjulkaisuja sekä pro gradu -tutkielmia. Nämä ovat nähtävissä ja saatavilla OHJAT-tutkimuksen wwwsivuilta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/ laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/tyo/ohjat Aineisto on rikas ja siinä riittää monia näkökulmia tarkasteltavaksi. Erityisen kiitoksen haluammekin antaa kaikille vastaajille heidän tekemästään tärkeästä työstä jokapäiväisessä arjessa sekä sen keskellä osallistumisessa tähän tutkimukseen. Opinto-ohjaajien ammattikunnan keskeisille sidosryhmille toivomme tutkimuskokonaisuuden tuottavan tärkeää tietoa ja avaavan polkuja syvemmälle yhteistyölle.

työhyvinvointiprofiilit ja niiden yhteys työn vaatimuksiin ja voimavaroihin. Psykologia, 55, 140-161.

Rantanen, J., Silvonen, J., Koskela, S. & Puukari, S. (2020b). Opinto-ohjaajien kokemukset työstään koronakeväänä 2020. Opinto-ohjaaja, 3, 24–26.

Työterveyslaitos. (2020/2021). Miten Suomi voi? Haettu 5.9.2021 osoitteesta: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/mitensuomi-voi/

Ystävällisin yhteistyöterveisin tämän hetkinen tutkimusryhmä: Johanna Rantanen & Sauli Puukari, Jyväskylän yliopisto Jussi Silvonen, dosentti Itä-Suomen yliopisto Simo Uusinoka & Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu Ari Jussila, Tampereen ammattikorkeakoulu Seija Koskela, Jyväskylän ammattikorkeakoulu LÄHTEET: Mäkikangas, A., Juutinen, S., Oksanen, A. & Melin, H. (2020). Etätyö ja työn imun muutokset kevään 2020 koronakriisin aikana korkeakouluhenkilöstöllä. Psykologia, 55, 408-425.

Rantanen, J. & Silvonen, J. (2018).

Ohjaajat työssään 2017 – Tutkimustiedote. Opinto- ohjaaja (2), 12–14.

Rantanen, J. (2019). Opinto-ohjaajien työn ja työolojen tutkimus jatkuu. Opintoohjaaja, 3, 16–19.

Rantanen, J., Mäkikangas, A., Puukari, S., & Silvonen, J. (2020). Opinto-ohjaajien

25

hitta tillbaka till en fysisk studievardag där takten är hård men studieförmågan svag. Det här kan vara ödesdigert för en ung studerande.

Pandemin får stora konsekvenser för framtidens arbetsliv

– om vi inte förstår vad som händer Efter en oändligt lång pandemi står vi plötsligt här. Tillbaka på arbetsplatsen och högskolan - med avsikten att köra framåt i full fart, som om ingenting hade hänt. Men är det verkligen så enkelt?

F

ör några få har det inte hänt så mycket på det personliga planet, men för de allra flesta distansarbetare eller distansstuderande har de senaste två åren varit en omvälvande tid. Det är min erfarenhet och det bekräftas också av många studerande jag möter i mitt jobb på Yrkeshögskolan Novia.

Rapporter och undersökningar berättar att många studerande är deprimerade, omotiverade och ensamma. Situationen är alarmerande och kommer i förlängningen att få konsekvenser för arbetslivet, om vi inte förstår vad som händer och vilka konsekvenser studerandes illamående kan ha för den fortsatta karriären. Nu gäller det att vara vaksam och agera snabbt.

Många unga har tappat tron på tillvaron och vill att allt ska bli som förr, före pandemin. Tyvärr måste vi oberoende om vi vill eller inte acceptera läget som är vad det är. Ingenting blir som det en gång varit. Framtiden kommer att vara annorlunda än nutiden och livet kommer bli annorlunda än det var förut. Ju tidigare vi inser det, desto bättre. Gammal som ung.

En lång tid av ensamhet har satt sina spår i de ungas liv. Många är ensamma på den nya orten de flyttade till för att studera. I värsta fall har de ingen kontakt med sina medstuderande. De vet inte ens vem som tillhör den egna studiegruppen om det vill sig riktigt illa.

En del har dåliga telefoner och datorer som gör arbetet med studierna segt.

Också dygnsrytmen har gått förlorad och studietakten lider under pandemin.

Många upplever helt enkelt att de har misslyckats på grund av de nya sätten att studera. Då är det lätt att tvivla på sitt yrkesval och på hela sin existens. Då är det också oerhört svårt att plötsligt

Nu behövs ett öppet sinne och ett positivt sinne för att tackla framtiden. Det känns mörkt men det finns möjligheter.

Det gäller att se, känna till och aktivt leta efter alternativ, för de finns!

Många upplever helt enkelt att de har misslyckats på grund av de nya sätten att studera. Då är det lätt att tvivla på sitt yrkesval och på hela sin existens.

Många behöver hjälp med att motivera sig själva och att hitta sina styrkor för att få kraft till studier och jobb. Till det behöver vi känna oss själva och förstå hur våra känslor styr oss. Det behöver vi göra i dialog med andra människor, tillsammans med andra studerande och lärare för att vi ska kunna göra bra val i framtiden. I hela samhället behövs mera effektiva åtgärder som stärker livshanteringsförmågan och känslan av sammanhang. Många behöver stöd för att hitta tillbaka till motivationen och framtidstron som gick förlorad när världen över en natt krympte och blev digital.

Uusi OPOA! on peruskoulun oppilaanohjauksen ohjaus- ja työskentelymateriaali. Kirja kulkee 7.–9.-luokkalaisen rinnalla yksissä kansissa kolme vuotta.

Kirjaa tukee sähköinen digimateriaali.

Uusi OPOA! -oppimateriaali tarjoaa henkilökohtaisia työkaluja itsetuntemuksen kasvattamiseen, opiskelutaitojen kehittämiseen, ammattien ja työelämän tuntemukseen sekä jatko-opintovaihtoehtojen pohtimiseen. Uudessa materiaalissa on otettu huomioon OPOA!-kirjan käyttäjiltä saatu palaute, lukion ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistukset sekä uusi oppivelvollisuuslaki.

26

ISBN 978-952-354-577-9 ISBN 978-952-354-577-9 P83

P51 9 789523

545779

Unga som nu återvänt till det förändrade studielivet behöver stor förståelse och ett starkt stöd att igen komma ifatt och gå framåt i önskad studietakt. Vi lägger nu grunden för ett bredare och mångsidigare nätverk runt studerande och är villiga att erbjuda stöd och tjänster för välmående.

Vid Yrkeshögskolan Novia och Åbo Akademi har vi lagt in mera resurser för att stöda studerandes välmående och studieförmåga. Projektet VERNA finansieras av Utbildnings- och kulturministeriet och verksamheten planeras tillsammans med studerandekårerna vid högskolorna. Att hålla dialogen levande med unga studerande för att kunna erbjuda rätt stöd vid rätt tidpunkt är avgörande för framtiden.

Det här betyder i praktiken att vi erbjuder lågtröskel-stöd i olika former. Det är informella kaffestunder via nätet, kamratstödsgrupper, kurser och en helt ny studerandecentrerad digital plattform.

Dessa förbättrar och förstärker förhop-

pningsvis livshanteringen och lindrar känslan av ensamhet hos våra studerande.

Text: Dana Björkström-Jung, projektledare för VERNA vid Yrkeshögskolan Novia

Som en ung studerande konstaterade i en diskussion: Här fick jag upp mina ögon för alla resurser jag har och ser alla möjligheter som för mig vidare i livet.

Så mycket bra jag redan har!

VERNA – ett projekt som är till för studerande för att stödja välmående vid Yrkeshögskolan Novia och Åbo Akademi.

Ett hopp kan väckas lätt och en syn på en ljus framtid byggas på nytt. Unga studerande ges möjligheter till ökad social samvaro, både digitalt och fysiskt under trygga förhållanden. Att se pandemin som lärorik och kunna ta utmaningarna man löst med sig till framtiden är stärkande för framtidstron och stöder återhämtning till morgondagen med de nya utmaningar som väntar. En ny, annorlunda och ljusare framtid där alla unga studerande bidrar med sin erfarenhet.

Det kan bara bli bra.

Uusi OPOA! huomioi uuden oppivelvollisuuslain ja toisen asteen opintosuunnitelmauudistuksen.

Oppilaan kirja on henkilökohtaisen ohjauksen työskentelykirja koko yläkoulun ajan tukee itsetuntemusta, auttaa kehittymään paremmaksi oppijaksi kannustaa urasuunnitteluun muuttuvassa maailmassa rakentuu tehtäville, jotka aktivoivat ajattelemaan ja arvioimaan omaa oppimista, lahjakkuutta sekä ura- ja opintopolkua.

Opettajan digimateriaali tarjoaa opolle mm. ajantasaiset asiasisällöt, syventäviä keskustelutehtäviä, materiaalia eriyttämiseen sekä työvälineitä tehostettuun ohjaukseen.

Lue lisää: edukustannus.fi/ylakoulu/opoa

edukustannus.fi

27

Opinto-ohjauksen konkareiden eläkejuhlat P

irkanmaan opinto-ohjaajat eli PIPO ry juhli pikkujoulujaan 11.12, joiden yhteydessä juhlistettiin Jukka Eero Vuorista ja Heli Piikkilää heidän pitkäaikaisesta ja uraauurtavasta työstään opintoohjauksen parissa. Heli oli jo aiemmin siirtynyt nauttimaan eläkepäivistä, mutta koronatilanteen takia juhlatilaisuus jouduttiin perumaan. Jukka taas siirtyi eläkkeelle tammikuun alusta.

Juhlallisuudet alkoivat taiteen ja kulttuurin parissa Tampereen Pyynikillä.

Osallistujat saivat valita aloituspaikan kolmesta eri vaihtoehdosta, minkä jälkeen kaikki siirtyivät Galleria Saskiaan nauttimaan valotaiteesta ja järjestäjänä olleen Pienen kulttuuripuodin esiintyjien puheista taiteeseen liittyen. Jukka huomioitiin Emil Aaltosen museon kierroksella ja Heli Tampereen taidemuseon kierroksella näyttelijän lukiessa heille tekstin, joka kertoi kuvainnollisesti ja konkreettisesti puutarhasta sekä sen hoidosta.

Juhlat eivät tietenkään ole mitään ilman ruokaa ja juomaa, joten kulttuuriannoksien jälkeen alkoi ruokailu ranskalaisesta ruuastaan tunnetussa 4 vuodenaikaa -ravintolassa. Siellä Pirkanmaan opintoohjaajien puheenjohtaja Jenni Singh kiitti yhdistyksen puolesta Heliä ja Jukkaa runsain kukkasin. Heitä seurasivat

28

Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajan Armi Nurmen ja varapuheenjohtaja Hans Kankkosen kiitoslahjat, jotka kuvastivat jotain pysyvää ja jotain katoavaa: samppanjapullot samppanjalasien kera.

Heli kertoi kiitospuheessaan olleensa aina aktiivisen kiinnostunut ohjauksen asioista, mutta erityisesti kansainvälisyydestä. Hän toimi uransa aikana aktiivisesti sekä Sopossa että Pipossa ja lähti kansainvälisyyden perään maailmalle, mm. IAEVG:n konferensseihin, ja toi sitä myös Suomeen. Oli Helin idea muuttaa Tampereen Opopäivät kansainvälisiksi ja niin Pipo ry haki ja sai IAEVG:n konferenssin Tampereelle vuonna 1997.

Heli on toiminut mm. Sopon hallituksen puheenjohtajana ja kansainvälisen toimikunnan puheenjohtajana.

Jukka otti omassa kiitospuheessaan laajemman katsantokannan. Myös hän on toiminut monenlaisissa luottamustehtävissä niin Pipossa, Sopossa kuin OAJ:ssakin, kuten myös Sopon hallituksen puheenjohtajana ja Opinto-ohjaaja-lehden päätoimittajana. Puheensa hän kietoi Tommy Körbergin ja hänen Euroviisuissa 1986 esittämänsä kappaleen Stad i ljus ympärille. Tommy nousi ns. ryysyistä rikkauksiin kauniilla lauluäänellään ja vaikka Ruotsin menestys

Euroviisuissa oli historiallisen huonoa Tommyn sairastumisen takia, laulu alkoi elää sen jälkeen omaa elämäänsä.

Ensin sitä alkoivat laulaa Lundin yliopiston opiskelijat valmistujaisissaan sekä muissa juhlatilaisuuksissa, ja muita yliopistoja seurasi pian perässä. Laulun nimi on hankala kääntää sanojen monitahoisuuden takia. Sana stad ei tarkoita varsinaisesti kaupunkia, vaan yleisemmin paikkaa, ja ljus tarkoittaa valon lisäksi valaistumista. ”Kun aika loppuu, näen meidät kaikki tässä” voisi olla yhden lauseen suomennos. Yliopisto-opiskelijoille laulussa kuvataan sitä ”paikkaa”, jota nuoret vastavalmistuneet itselleen kaipaavat tulevaisuudessa.

Nuoruudessahan nimenomaan etsitään itseään ja omaa paikkaansa maailmassa: Mihin minä sovin? Kasvaminen aikuiseksi, ja siten osaksi yhteiskuntaa, voi katsoa myös olevan elämään ”valaistumista”. Paistaa se aurinko risukasaankin, mutta mieluumminhan me haluamme oman paikkamme auringosta. Itselle tärkeä paikka voi olla esimerkiksi joku kaupunki tai se voi olla keskellä metsää.

Pääasia on, että löytää itselleen sopivan/ sopivia paikkoja, joissa on hyvä olla, ja toteuttaa elämässään itselleen tärkeitä asioita. Niin kuin R. Vance Peavykin sanoo, tavoitteena on itselle hyvä elämä.

Se täytyy löytää itsensä kautta, koska hyvään elämään ei ole patenttiratkaisuja.

Emmi Hannuksela, Pipo ry:n jäsen ja perusopetustoimikunnan puheenjohtaja

HAE MUKAAN NYT JA VIETÄ LUKUVUOSI KESKELLÄ HELSINKIÄ

17.8.2022- 26.5.2023

SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. HEO YLIOPISTO-OPINNOT

HEO KULTTUURIOPINNOT

HEO MEDIAOPINNOT

Arkkitehtuuri ja muotoilu

Animaatio

Graafinen suunnittelu

Kasvatustieteet

Draama ja Näyttelijäntaide

Pelisuunnittelu

Kauppatieteet

Elokuva- ja TV-ilmaisu

Radio- ja TV-journalismi

Liikunta- ja terveystieteet

Kulttuuri- ja tapahtumatuotanto

Lääketiede

Kuvataide ja urbaani kuva

Oikeustiede

Käsikirjoittaminen ja Dramaturgia

Psykologia Sisustussuunnittelu Valtiotieteet ja yhteiskunta Viestintä ja politiikka

Laulaja Lauluntekijä Musiikki ja musiikkiteknologia

Urheilutoimittaja Visuaalinen journalismi & valokuvaus

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi

Toimikunnilta Perusopetustoimikunta Hyvää alkanutta vuotta kollegat!

Uusi vuosi on lähtenyt käyntiin taas tiukempien koronarajoitusten siivittäminä. Toimikuntamme ehti tavata paikan päällä Helsingissä marraskuun lopussa, ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Kerta oli myös ensimmäinen, kun tapasimme toimikuntaamme liittyneitä uusia jäseniä kasvotusten. Meitä keskustelutti ohjauksen resurssit, työpaikkojen määrä ja erilaiset käytänteet hoitaa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyviä velvollisuuksia, kuten tehostettua oppilaanohjausta. Näiden aiheiden parissa tulemme toimikuntatapaamisenkin viettämään. Saatte sähköpostitse linkin kyselyyn, jonka vastauksia hyödynnämme sekä yhteistyötahojen kanssa että toimikuntatapaamisessa.

Toimikunnassamme vapautuu myös yksi paikka ensi kaudelle, eli jos olet kiinnostunut, ole matalalla kynnyksellä puheenjohtajaan yhteydessä: emmi.hannuksela@vantaa.fi.

OAJ:n sopimusneuvottelut ovat ihan kulman takana ja jännitämme, miten tapaamisemme neuvottelijoiden kanssa lokakuussa vaikutti OAJ:n neuvottelutavoitteisiin. Kovasti toivomme, että palkkakuoppamme peruskoulun puolella otetaan vakavasti ja että se on siirtynyt neuvotteluiden yhdeksi tavoitteeksi.

Asia selviää alkuvuoden aikana.

Pidetään huolta itsestämme ja samalla myös muista.

Kaikkea hyvää teille toivottaa koko toimikuntamme, pj Emmi Hannuksela, Kirsi Jarkia, Jyrki Karjalainen, Päivi Nurminen, Antti Nyman ja Jouni Oinonen

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

H

yvää Uutta Vuotta 2022 kaikille ammatillisen koulutuksen opintoohjaajille!

Vuosi vaihtui ja tunnelmat alkavalle lukukaudelle ovat hämmentävät – korona jatkuu, etäopetusta ei suositella, maskisuositus jatkuu ja lisänä vielä tuo opiskelijoiden kotitestaus 2 kertaa viikossa – huh huh, haasteita on siis tiedossa.

Niin hyvin tähän vuoden alkuun sopii presidentti Mauno Koiviston ajatus valoisammasta tulevaisuudesta: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Näin toivomme, sillä ainakin pienemmillä paikkakunnilla on ollut haasteita opiskelijoiden pääsystä koulutussopimusjaksoille ja näyttöjä antamaan yhdessä työelämän kanssa.

Korona-aika on hankaloittanut ammatillisten opiskelijoiden tutustumiskäyntejä jatko-opintoihin sekä perusasteen oppilaiden tutustumisia toiselle asteelle.

Jo viidettä kertaa Talous ja Nuoret TAT, AMKE, Osku ry, Sakki ja Sopo ry yhteistyössä järjestävät perjantaina 21.1.2022 Ammatillisesta opoille aamupäivän tilaisuuden. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ammatillisen ja lukiokoulutuksen ylijohtaja Petri Lempinen kertoo ajankohtaiset asiat ammatillisesta. Lisäksi käydään keskustelua oppivelvollisuuden toimeenpanosta ja kuullaan maahanmuuttajien opinto- ja urapoluista sekä päästään tutustumaan TATin ja AMKEn tarjoamiin työkaluihin. Jos et vielä ole saanut kutsua, niin otathan yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Aurinkoisia päiviä ja intoa vilkkaaseen työhön kevätlukukaudelle! Terveisin ammatillisen koulutuksen toimikunnan jäsenet Tuula Karttunen

30 30

Lukiotoimikunta

Kohti vuotta 2022

Viime vuonna, koronapandemian keskellä, astui voimaan paljon lukiota koskevia uudistuksia. Suurimmat niistä olivat laajeneva oppivelvollisuus ja lukion uusi opetussuunnitelma. Jo pelkästään näissä on varmasti riittänyt jokaisella lukion opinto-ohjaajalla työtä. Lisäksi muutoksia tuli voimaan mm. ylioppilaskirjoituksiin liittyen. Lukiotoimikunnalla onkin riittänyt töitä. Valmistelimme Sopo:n hallitukselle lausunnot, kannanotot ja kyselyt seuraavista aiheista: Tuva koulutuksesta, lukiodiplomeiden kehittämisestä, ylioppilaskirjoitusten kompensaatiomallin kehittämisestä, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtakunnallisesta hakumenettelystä ja luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa sekä ylioppilaskirjoitusten yleisten määräysten muutoksista.

Lukiotoimikunnan aloitteesta ja valmistelun pohjalta myös SOPO ry:n eettiset periaatteet päivitettiin. Lukiotoimikunta seurasi ja otti kantaa lukiokoulutuksen kehitystyöhön koko vuoden ajan, sekä tapasi tärkeitä yhteistyökumppaneita. Hyvin toimivat yhteistyökanavat ovat olleet entistä tärkeämpiä pandemian jatkuessa, kun tapaamisia on järjestetty pääosin etänä. Lukiotoimikunnan edustaja oli mm. OAJ:n toimistolla keskustelemassa tulevista sopimusneuvotteluista ja osallistuimme Karvin lukion tuntijakokokeilun julkistamistilaisuuden asiantuntijapaneeliin.

Nyt on aika suunnata katse vuoden 2022 työskentelyyn. Painopisteinä tulevat olemaan uuden opetussuunnitelman käyttöönoton seuranta ja laajenevan oppivelvollisuuden vaikutuksiin perehtyminen. Jo nyt uudesta oppivelvollisuudesta on löytynyt korjattavaa ja me olemme totta kai mukana keskusteluissa, aina kun se vain on mahdollista.

Usein uusi vuosi aloitetaan lupauksilla.

Tänä vuonna ajattelin kuitenkin aloittaa sen toiveella: toivon jokaiselle opintoohjaajalle aikaa pysähtyä välillä arjessa ja ladata akkuja. Muita voi auttaa vain silloin, kun omat voimavarat ja jaksaminen ovat kunnossa.

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

uksen ja tuen tilaa eri korkeakouluissa Suomessa. Päähuomiona kyselyn perusteella voidaan todeta, että ohjaus toteutuu hyvin eri tavoilla kussakin korkea-asteen oppilaitoksessa. Opinto-ohjauksesta ei ole korkea-asteella säädetty samalla tavalla kuin toisella asteella tai peruskoulussa.

orkeakoulutoimikunta kokoontui vuonna 2021 viisi kertaa, joista neljä kertaa kokonaan etänä vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Lisäksi toimikunta valmisteli lausuntoja sähköpostitse ja Teamsissa.

Toimikunta toi OAJ:n sopimusneuvotteluihin korkeakoulujen näkökulmaa opinto-ohjaukseen painottaen, että korkeakouluissa tulee olla muodollisesti pätevöitynyt opinto-ohjaaja. Kelpoisuudesta tulisi säätää asetuksella, ja täten opinto-ohjaajan nimikettä voisi käyttää ainoastaan kelpoisuusehdot täyttävä henkilö. Ohjauksen osa-alueet korkeakouluissa ovat: opintojen hakeutuminen, opintojoen alkuohjaus, oppimisen ja opiskelun ohjaus, persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen, ammatillisen kasvun tukeminen, uraohjaus, jatkuvan oppimisen ohjaus ja ohjauksen kehittäminen.

Kesän ja alkusyksyn aikana toimikunta selvitti kyselyllä valtakunnallista ohja-

Toimikunta on seurannut korkeakoulujen nykyistä opiskelijavalintaa sekä

Korkeakoulutoimikunta

K

LUKIOON RUOVEDELLE! Esteratsastuksen ja kouluratsastuksen opetusta yhdessä Ruoveden ratsutallin kanssa.

Eläinlääketieteellinen painotuslinja yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa.

Urheiluvalmennuksen linjalla elektronisen urheilun, pesäpallon ja jääkiekon valmennusryhmät.

AMK-opiskelijavalinnat -kehittämishankkeen tuloksia. Nykyistä opiskelijavalintaa pidetään hakijaystävällisenä, koska sen voi tehdä haluamassaan ammattikorkeakoulussa. Se on keventynyt organisaatioiden näkökulmasta ja on siten kustannustehokas. Valintakoe ei kuitenkaan mittaa opiskelijoiden soveltuvuutta alalle. Sekä todistusvalinnan että yleisten, monen alan yhteisten valintakokeiden kautta hakijat yhä useammin päätyvät sellaiselle alalle, josta heillä ei välttämättä ollut oikeansisältöistä tietoa hakijavaiheessa. Tiukkojen ensikertalaiskiintiöiden vuoksi tällaisten “väärälle” alalle päätyneiden opiskelijoiden opinnot saattavat helposti jäädä kesken, mikä näkyy korkea-asteen opinto-ohjaajien työssä.

Tuija Syväjärvi, korkeakoulutoimikunnan pj

Yhteishaku 22.2.–22.3.2022

Voit yhdistää painotuslinjojen opiskeluja.

Ratsastustunnit ja e-urheilun pelivalmennus ovat opiskelijoille maksuttomia.

Asut edullisesti ratsuasunnoilla tai kunnan keskustassa koulun lähellä.

Kansainvälistä opiskelijavaihtoa Italiaan ja Saksaan.

@ruovedenlukio sasky.fi/ruovedenlukio Lisätiedot: SASKY koulutuskuntayhtymä, Ruoveden lukio apulaisrehtori Tuulia Taalas p. 044 787 1403, tuulia.taalas@sasky.fi

31 31

Tuntijakokokeilu – turhaanko?

L

ukioilla oli mahdollisuus hakea mukaan lukion tuntijakokokeiluun, joka toteutettiin kahden vuosiluokan ajan.

Syksyinä 2016 ja 2017 lukiossa aloittaneet opiskelijat saivat päättää, valitsevatko he valtakunnallisen tuntijaon vai kokeilutuntijaon. Tämä oli mahdollista 28 lukiossa, jotka olivat hakeneet mukaan kokeiluun.

Kokeilutuntijaossa opiskelija sai mahdollisuuden valita reaaliaineiden opintoja vapaammin. Reunaehtoina oli, että sekä ympäristö- ja luonnontieteiden että humanistis-yhteiskunnallisten tieteiden reaaliaineiden opintoja piti molempia valita vähintään 9 valtakunnallista kurssia. Näihin sisältyivät kaikille pakollisena yksi kurssi uskontoa/ elämänkatsomustietoa ja yksi kurssi terveystietoa. Nämä pakolliset opinnot määrittelee lukiolaki.

Karvi toteutti lukion tuntijakokokeilua koskevan arvioinnin vuosina 20202021, ja arviointitulokset julkaistiin 29.11.2021. Tuntijakokokeilun tavoitteena oli saada tietoa tuntijaon kehittämiseksi, saada kokemuksia valinnaisuuden lisäämisestä, yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta sekä lukion tavoitteiden ja valinnaisuuden yhteydestä. Tämän lisäksi oli tärkeää saada tietoa valinnaisuuden vaikutuksista eri kokoisiin oppilaitoksiin, henkilöstön asemaan sekä vaikutuksista ylioppilastutkintoon ja sen koevalintoihin.

Arviointiraportin mukaan kokeilutuntijaon valinneet opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä valinnaisempaan tuntijakoon. Opiskelijat perustelivat kokeilutuntijaon valintaa mahdollisuudella keskittyä tärkeinä pitämiinsä oppiaineisiin, suuremmalla oppiainevalinnaisuudella sekä mahdollisuudella vaikuttaa omiin opintoihin. Kokeilutuntijako-opiskelijat olivat arviointiraportin mukaan hieman tyytyväisempiä opintoihinsa kuin valtakunnallista tuntijakoa noudattaneet. Valintamahdollisuudet olivat kokeilutuntijako-opiskelijoiden mukaan vähentäneet stressiä sekä parantaneet motivaatiota ja innostusta opiskeluun.

32

Myös kokeilulukioiden henkilöstö näki kokeilun vaikuttaneen positiivisesti opiskelijoiden jaksamiseen ja lukioopintojen mielekkyyteen.

Arviointiraportista ilmeni, että kokeilutuntijako hyödytti enemmän luonnontieteitä painottaneita opiskelijoita.

Vieraista kielistä tai humanistis-yhteiskuntatieteellisistä aineista kiinnostuneita opiskelijoita kokeilutuntijako ei välttämättä hyödyttänyt muuten, kuin että kurssivalintoihin sai joustavuutta, kun reaaliaineiden valintoja pystyi paremmin sovittamaan muiden valintojen kanssa. Kokeilutuntijakoon osallistuneista opiskelijoista noin kolmasosa jätti valitsematta yhden oppiaineen ja hieman alle viidennes jätti valitsematta vähintään kaksi oppiainetta.

Opinto-ohjaajien kokemukset positiivisia

Raision lukio, jossa toimin opintoohjaajana, oli mukana tuntijakokokeilussa, ja sain ohjata opiskelijoita sekä kokeilutuntijaon että yleisen tuntijaon mukaan. Omat kokemukseni kokeilusta olivat positiivisia. Kokeiluun mukaan lähteneet opiskelijat olivat tyytyväisiä kokeilun tuomaan joustavuuteen. Opintoja pystyi painottamaan itselle vahvoihin aineisiin tai aineisiin, jotka tukivat jatkosuunnitelmia. Oppiaineiden poisjättäminen näyttäytyi opinto-ohjaajalle opiskelijoiden hyvin harkittuina päätöksinä; poisjätetyt oppiaineet olivat kyseiselle opiskelijalle joko haastavia, tai voimavarojen kohdentaminen tiettyihin oppiaineisiin oli järkevin valinta. Opinto-ohjaajan näkökulmasta oppiaineiden poisjättäminen ei liittynyt tiettyihin oppiaineisiin, vaan ratkaisut olivat henkilökohtaisia. Raision lukiossa kokeilutuntijakoon osallistuneiden valinnat eivät vaikuttaneet suuresti opettajien kurssimäärään. Jotkut jättivät pakollisia alkupään kursseja valitsematta, mutta toisaalta kokeilutuntijako mahdollisti syventävien kurssien toteutumisen paremmin, sillä useammalla opiskelijalla oli aikaa ja tilaa valita syventäviä kursseja.

Valinnaisemman tuntijaon haasteet eivät tuoneet juurikaan miinuspuolia keskisuureen lukioon, mutta tiedossa on, että valinnaisuus tuntijaossa on haaste erikokoisille lukioille. Henkilöstön työmäärän muutokset, opintotarjonnan takaaminen, oppiaineiden eriarvoistuminen sekä lukiolaisten valintojen aikaistuminen (myös korkeakoulujen todistusvalinta huomioiden) ovat pohdittavia asioita, jos tuntijakoa kehitetään valinnaisempaan suuntaan. Nämä asiat tunnistettiin myös Karvin lukion tuntijakokokeilun arvioinnissa. Arvioinnin julkistamistilaisuudessa 29.11. keskusteltiin myös yleissivistyksestä ja sen tavoitteen toteutumisesta, jos tuntijaon valinnaisuutta lisätään. Sekä arvioinnissa että sen julkaisemistilaisuudessa todettiin myös, että tuntijaon kehittämistä ajatellen kyseinen kokeilu oli liian lyhyt ja liian kapea. Kuitenkin arviointiraportista ilmenee, että suurin osa (96%) kokeiluun osallistuneista ja myös suurin osa (86%) valtakunnallista tuntijakoa noudattaneista opiskelijoista, jotka vastasivat Karvin kyselyyn, kannattaa valinnaisuuden lisäämistä lukiossa.

Vaikka tuntijakokokeilu ei johtanutkaan mihinkään, sillä uuden opetussuunnitelman perusteet julkaistiin vielä tuntijakokokeilun ollessa kesken, eikä kokeilu näin ollen voinut tarjota tietoa uuteen opetussuunnitelmaan, tuotti se arvokasta tietoa siitä, että valinnaisuus ei välttämättä murra yleissivistyksen tai muutenkaan lukion tavoitteita ja se voi lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja hyvinvointia.

Siilinjärven lukion opinto-ohjaaja Nina Enkkelä kommentoi tuntijakokokeilua, että vaikka valinnaisempi tuntijako oli melko pinnallinen ja kosmeettinen "kädenojennus" lukion kokonaisuutta ajatellen, se tuntui selvästi lisäävän opiskelijoiden hallinnan- ja vapaudentunnetta. Erityisen hyvää kokeilussa oli se, että opiskelija saattoi vaihtaa normaalituntijaosta kokeilutuntijakoon tai toisin päin kesken opintojen, kunhan päätös tehtiin ennen päättötodistuksen kirjoittamista.

Tuula Putkuri Nina Enkkelä lukiotoimikunta

Digityökalut arkipäivää korkeakoulun ohjauksessa – työnohjausta tarvitaan ohjaajan tueksi

S

uomen Opinto-ohjaajat ry:n korkeakoulutoimikunta selvitti vuonna 2021 ohjauksen ja tuen tilaa eri korkeakouluissa. Toimikunta lähetti kaikille ammattikorkeakouluille ja yliopistoille kyselyn, joka lähetettiin 23 ammattikorkeakoululle ja 14 yliopistolle. Vastausprosentti oli 65 %.

Opinto-ohjaaja-lehdessä on aiemmin tuotu esiin kyselyn tuloksia (Opintoohjaukselle on tarvetta korkeakouluissakin, 30-32). Tuloksista ilmeni, että ohjaus toteutuu hyvin eri tavalla korkeaasteen oppilaitoksissa. Tässä nostamme vielä esiin huomioita digitaalisista palveluista ohjaustyön tukena ja ohjaushenkilöstön työnohjauksen tarpeesta.

Digiohjaus – digitaalisten palvelujen hyödyntäminen ohjauksessa on monipuolista

Kyselyssä kartoitettiin, millaisia digitaalisia palveluja ohjauksen kentässä on.

Avoimeen kysymykseen ohjauksessa hyödynnettävistä sähköisistä työkaluista vastasi 90% kyselyyn osallistuneista.

Useimmin ohjaajien vastauksissa toistuivat Peppi-opintohallintaohjelma, Teams- ja Zoom-etäneuvottelusovellukset ja Moodle-oppimisympäristö. Myös sähköinen ohjauksen ajanvaraus mainittiin toistuvasti. Vastauksista välittyy, että www-sivujen, intranet-sivujen, chatien, sähköisten lomakkeiden ja lukujärjestysten kokonaisuus on keskeinen osa modernia ohjaustyötä. Myös erilaiset aloittavien opiskelijoiden Digistarttipaketit ja Digiavaimet ovat tärkeitä orientaatiovaiheen työkaluja, jotka auttavat uudet opiskelijat sähköiseen toimintaympäristöön.

Työnohjauksen merkitys ohjaajien jaksamiselle

Työnohjausta voidaan määritellä monin eri tavoin, yleisimmin kuitenkin työnohjauksella tarkoitetaan toistuvaa tapaamisen sarjaa, jossa koulutettu työnohjaaja vie kysymällä, keskustelemalla

ohjattavaa kohti oman työn arviointia ja kehittämistä. Työnohjaus voi selkiyttää näkemystä omasta työstä ja sen tavoitteista. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja tapaamisissa pyritään löytämään ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseen. (Suomen Työnohjaajat ry, 2021),

ohjaajat tarvitsevat yhtä lailla työnohjauksen työkalupakkia ja sen tarjoamaa tukea työlleen. Tervetuloa Korkeakoulutoimikunnan työpajaan 3.2. klo 16 -17.30 kuulemaan lisää työohjauksesta korkeakouluissa. #OpollaOnHyväBrändi

Työnohjauksen teemaan liittyvät ohjaajien kyselyn kysymykset pyrkivät kartoittamaan, ovatko korkeakoulut järjestäneet työnohjauksen palveluja ohjaajille, ja jos on, kuinka usein tähän on mahdollisuus tarttua. Kyselyyn vastanneista neljännes (25 %) kertoo saavansa työnohjausta työnantajan järjestämänä.

Puolella tästä joukosta työnohjaus on resursoitu työaikasuunnitelmaan. Yli 70 % vastanneista oli vielä tätä tukea vaille.

Opinto-ohjaaja Siru Kilpilampi, LAB ammattikorkeakoulu, SOPO ry:n korkeakoulutoimikunnan jäsen

Kuten kyselyä laajemmin tarkastelleessa kirjoituksessa (4/2021, 30-32) todettiin, korona-aika on entisestään lisännyt opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluiden tarvetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen (12/2021) mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista (Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT). Lisääntynyt ohjauksen tarve heijastuu suoraan ohjaajien omaan jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Ohjaustilanteet ja kohtaamiset ovat aiempaa vaativampia ja kuormittavampia ohjaustyötä tekeville, ja oman työn tuen ja työstä palautumisen merkitys on kasvavat entisestään. Ohjaustilanteissa tarvittaisiin usein erityispedagogiikan työkaluja, yhä useammin myös kriisityötaitoja – esim. ryhmäohjauksena järjestetty opinto-ohjaajien työnohjaus voisi tarjota tilaisuuden vaikeimpien kohtaamisten ja tunteiden purkamiseen ja tukea työssäjaksamista.

Lähteet: Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimus KOTT. 2021.

THL: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.

Viitattu 20.12.2021. https://www. terveytemme.fi/kott/tulokset/index. html Opinto-ohjaukselle on tarvetta korkeakouluissakin. 2021. Opintoohjaaja -lehti 4/2021.

Suomen Työnohjaaja ry. 2021.

Työnohjaus. Suomen Työnohjaajat verkkosivut. Viitattu 20.12.2021. http://www.suomentyonohjaajat.fi/ tyonohjaus

Ohjauksen työn tueksi on olemassa monipuolisia digitaalisia työkaluja, joita työnantaja mahdollistaa ja kouluttaa niiden hallinnassa. Ohjausuraa aloittavat sekä jo konkarivaiheessa olevat

33

Kolu mni

–

– Emmi Hannuksela

ssä ä m ä l e n e r o u n Aikuiset e? m m a a t l a v s u t u vaik o k e m m a a m o u h

N

uoret ovat tekemisissä monenlaisten aikuisten kanssa huoltajiensa lisäksi. On lastenhoitajia, isovanhempia, valmentajia, terapeutteja, naapureita, vanhempien ystäviä, opettajia ja somepersoonia. Kaikki he ovat nuorten silmissä tavalla tai toisella merkityksellisiä vaikuttajia tai auktoriteetteja. Heillä on valta vaikuttaa nuorten ajatuksiin, uskomuksiin ja arvomaailmaan. Tämä usein unohtuu meiltä aikuisilta, kun aika ja energia menee arjen pyöritykseen.

Tulee helposti sanottua puolihuolimattomasti milloin mitäkin. Muistatko itse nuoruudestasi, esim. koulusta, jonkun aikuisen, jonka sanat ovat painuneet mieleen?

Opinto-ohjaajat ovat roolinsa puolesta usein lähempänä nuoria kuin muut opettajat. Toisaalta itseä kiinnostavan aineen tai alan opettaja voi olla nuorelle läheisempi kuin opinto-ohjaaja. Koulussa näemme nuoren oppijan roolissa, mikä on vain hänen yksi puolensa. Rooliin vaikuttaa paljon, miten nuori suhtautuu koulunkäyntiin ja opiskeluun, mikä on kaikille pakollista. Toisenlainen oppijan rooli nuorella on omassa harrastuksessaan, joka on hänelle enemmän tai vähemmän vapaaehtoista.

Siskoni toimii urheilun parissa valmentajana, ja huomasimme, että töissämme on paljon yhtäläisyyksiä. Haluamme omissa konteksteissamme kehittää nuoresta parempaa ja kypsempää toimijaa.

Valmentaja on nuoren silmissä aikuinen tai vähintäänkin auktoriteetti, siinä missä opettajakin. Joillekin valmentaja on suurempi vaikuttaja kuin koulun

34

opettaja, sillä harrastuksensa on voinut valita. Mediassa on ollut viime vuosina negatiivisia uutisia nuorten harrastusten parissa työskentelevien aikuisten käytöksestä. Tietojen mukaan nuorten halukkuutta edetä harrastuksessaan, oli se sitten taiteellista tai urheilua, on hyväksikäytetty ja urheilun puolella valmentajien halu menestyä on vaikuttanut olevan heidän ensisijainen toive eikä niinkään nuorten hyvinvointi ja jaksaminen. Näillä tapahtumilla on ollut suuret vaikutukset asianomaisten elämään.

Urheilun puolella valmentajien halu menestyä on vaikuttanut olevan heidän ensisijainen toive eikä niinkään nuorten hyvinvointi ja jaksaminen.

Harrastuksen valmentajaksi harvoin vaaditaan koulutusta, vaikka ollaan herkässä iässä olevien lasten ja nuorten kanssa tekemisissä. Lasten ja nuorten, jotka yleisesti ottaen ovat valmiita tekemään mitä vain oma valmentaja sanoo.

Usein urheilun lopettavat jatkavat lajin parissa siirtymällä itse valmentajiksi.

Silloin takana on vain kokemusta itse lajista ja valmennettavana olosta. Valmentaminen, kuten opettaminenkin, on kuitenkin niin paljon muutakin kuin substanssiosaamista. Ilman koulutusta toistetaan helposti samaa kuin mitä oma valmentaja on tehnyt. Mitä nuorempi valmentaja tai vastikään lopettanut urheilija, sitä todennäköisemmin hän vetää tunteja omaksi ilokseen ja rakkaudesta lajiin, eikä ohjattavia varten.

Valmennusulttuurin ongelmat ovat lopulta nousseet julkisuuteen asti. Siitä kertoo alistamis- ja huutamiskohut mediassa, Ihmisoikeusliiton kampanja "Älä riko urheilua" ja oma siskoni. Voin vain kuvitella millainen kuuliaisuus nuorilla urheilijoilla on valmentajiaan kohtaan.

Tuntuu, että he voivat sanoa tai pyytää nuorelta mitä vaan, ja hän uskoo sen olevan hänelle hyödyksi. Että se auttaa häntä menestymään. Esimerkiksi, että tarvitsee olla vielä vähän kovanahkaisempi tai treenata vielä vähän enemmän. Jos valmentaja sanoo, että pitää laihduttaa tai ettei yhteenkään peliin/ kisaan pääse, jos ei ole jokaisissa harjoituksissa, nuori tekee kaikkensa. Tällaisesta uskomisesta nuori voi joutua myöhemmin maksamaan fyysisellä tai mielensä terveydellä.

Entäs me opettajat sitten? Miten koulukulttuuri pärjää vertailussa valmennuskulttuurille? Koulun etuna on tietenkin vankka hallinto ja byrokratia. Päätöksenteko varsinkin isoissa kunnissa tapahtuu usein monimutkaisesti ja monen ihmisen kautta. Opettajien täytyy olla kouluttautuneita ja koulujen toimintaa säädellään paljon valtakunnallisesti, toisin kuin urheiluvalmennusta. Se, mitä oppilaitosten seinien sisällä tapahtuu, riippuu kuitenkin paljon talon ihmisistä: rehtoreista, opettajista ja muusta henkilökunnasta sekä oppilaista. Millaisen koulukulttuurin me haluamme kouluun? Miten meidän kannattaa kohdella nuoria, jotta heillä (ja meillä) olisi mahdollisimman turvallinen olo koulussa?

Maailmanluokan koulutus, monialaiset opinnot.

Itse en sanojani enää muistanut.

Itse olen ainakin toistaiseksi saanut kuulla oppilailtani jälkikäteen vain mukavia asioita, jotka ovat jääneet heille mieleen. Ehkä niistä negatiivisista tullaan harvemmin jälkikäteen huutelemaan. Yhdelle oli jäänyt mieleen sateenkaaren värinen avainnauhani, 35 toiselle aina tunnin alussa teettämäni 35 rauhoittumisharjoitus.

Yksi entinen 9. luokkalainen tuli tervehtimään minua seuraavana syksynä ja kertoi, että kantaa mukanaan kevätjuhlapäivänä hänelle antamaani punaista sydämenmuotoista Muumi-tikkaria. Toinen 9. luokkalainen kertoi minulle kerran ohjauskeskustelussa virkkaavansa erilaisia pikkueläimiä vapaa-ajallaan. Vuoden päätteeksi hän antoi minulle lahjaksi virkatun perhosen, koska hän muisti minun miettineen, että perhonen olisi varmasti kaunis. Itse en sanojani enää muistanut.

Meidän opinto-ohjaajien sanoilla ja teoilla voi olla todella suuri merkitys nuoren elämässä. Mitä sanoja sinä haluat jättää omien oppilaidesi mieleen kaikumaan?

Emmi Hannuksela

Humanistiset tieteet Kasvatusalat ja psykologia Kauppatieteet Luonnontieteet Lääketieteet Tekniikan alat ja arkkitehtuuri Terveys-ja hyvinvointialat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne

www.oulu.fi/haku

35

SUOMEN OPINTO-OHJAAJAT RY:N VUOSIKOKOUS 2022 Vuosikokous järjestetään vallitsevan koronatilanteen takia etäyhteydellä pe 4.2.2022 klo 16.00. Linkki kokoukseen ja päivän tarkempi ohjelma toimitetaan jäsenille sähköpostitse.

Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen 11 §:n mukaiset vuosikokousasiat: 1.

Kokouksen avaus

2.

Kokouksen järjestäytyminen

3.

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4.

Kokouksen esityslistan hyväksyminen

5.

Esitetään yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2021 ja päätetään sen hyväksymisestä

6. Esitetään yhdistyksen tilit vuodelta 2021 ja toiminnantarkastajien lausunto 7.

Vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2021 ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

8.

Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja

9.

Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle

10. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa toimikaudeksi 2022 11. Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodeksi 2022 12. Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perintätapa

s

13. Hyväksytään talousarvio ja puheenjohtajan palkkio vuodeksi 2022 14. Kokouksen päättäminen

oP o