VAHTO – Vahvuusperustaisella ohjauksella opiskelijoille hyvinvointia

Korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen on viime vuosina paneuduttu erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja korkeakoulujen omina ohjauksen sekä hyvinvointipalveluiden kehittämistoimina. Opiskelijahyvinvointia koskevien selvitysten mukaan useat korkeakouluopiskelijat kokevat opintojensa aikana hyvinvoinnin vajetta ja opintojen viivästymistä. Näin ollen tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämistyölle ja hyvinvoinnin edistämiselle on edelleen tarvetta. Vahvuusperustaisen ohjauksen tehostaminen opiskelu- ja uraohjauksessa onkin eräs hyvä keino tarpeeseen vastaamiseksi.

Tulevaisuustaitoja

Muuttuva työelämä edellyttää korkeakouluopiskelijoilta tulevaisuustaitoja, kuten itsensä johtaminen, sosiaalinen älykkyys sekä jatkuvan oppimisen ja urasuunnittelun taidot. Uraohjauksessa onkin tärkeää kannustaa uraansa suunnittelevaa älykkääseen itsensä ja oman toiminnan johtamiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen kokonaisvaltaisesti, jotta opiskelua ja laajemminkin uraa koskevat tavoitteet saavutetaan. Ohjaajalta vaaditaan näin ollen korkeakouluopiskelijoiden tukemista omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä kannustusta omaan tulevaisuuden suunnitteluun sekä korkeakouluopintojen ja työelämän välisen siirtymän sujuvoittamiseen.

Vahvuuksia ja niiden hyödyntämistä korostetaan työelämässä myös yritysten ja organisaatioiden kestävän menestymisen näkökulmasta. Työntekijöiden hyvinvointi on yhteydessä omien vahvuuksien hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Työelämässä edellytetään osaamista ja sen lisäksi vahvuusajattelua.

Vahvuusperustaisella tulevaisuusohjauksella tarkoitetaan laajaa ohjausajattelua, jossa tunnistetaan, mistä osa-alueista vahvuudet ja työelämävalmiudet koostuvat ja miten ne kytketään osaksi onnistunutta urasuunnittelua. Tässä mielessä juuri vahvuusperustaiset lähestymistavat ovat herättäneet kiinnostusta korkeakoulutuksessa vahvuusperustaisuutta. Opinto- ja uraohjaukseen korkeakouluissa vahvuusperustainen lähestymistapa on vasta tuloillaan.

Lapin korkeakoulujen yhteisessä LUCstrategiassa vahvuusperustaisuus on nostettu yhdeksi tavoiteltavaksi ajattelu- ja toimintatavaksi opiskelijoiden ohjauksessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja johtamisessa. Vahvuusajattelun näkyminen ja painottaminen Lapin korkeakoulustrategiassa luo myös perustan kehittämistyön tulosten juurtumiseksi käytäntöön.

Vahvuusperustaisuutta

VAHTO – Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -projektissa tavoitteena oli tehostaa korkeakouluopiskelijoiden onnistumista urasuunnittelussa ja tulevaisuuden uratavoitteiden saavuttamisessa vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen myötä. Projektissa kehitimme korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakensimme näistä koostuvan, korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän haasteisiin vastaavan Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus (VAHTO) -mallin yhdessä korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Kehittämistyötä tehtiin tutkimuksen, soveltavan tutkimuksen sekä käytännönläheisten ja osallistavien kehittämistoimenpiteiden merkeissä.

Kehittämismatkalla toteutettiin viisi toimenpidekokonaisuutta, jotka nivoutuivat kehittämisprosessin aikana toisiinsa. Aluksi tutustuttiin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla vahvuusperusteisiin ohjausteorioihin, uraohjauskäytänteisiin sekä ohjauksen työkaluihin ja menetelmiin. Lisäksi analysoitiin kansainvälisiä ja kansallisia tutkimuksia ja aineistoja, joissa erityinen huomio kohdistui korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tehtyihin interventioihin. Toisena toimenpiteenä kartoitimme korkeakouluistavalmistuneiden näkemyksiä ja odotuksia työelämään valmis-

tavasta ohjauksesta. Opintojen aikainen vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus Lapin korkeakouluissa -kysely toteutettiin vuonna 2020.

Kartoituksen jälkeen toteutettiin opetus- ja ohjaushenkilöstölle osallistavat työpajat. VAHTO-työpajat pidettiin palvelumuotoilun prosessin mukaisesti ja opiskelijoita osallistettiin palvelumuotoiluprosessin asiakkaina. Työpajat teemoitettiin ja ne sisälsivät vahvuusperustaisuuteen ja tulevaisuusohjaukseen liittyviä asiantuntija-alustuksia, yhdessä työskentelyä ja yhteisten kokemuksien jakamista. Neljäntenä toimenpidekokonaisuutena oli vahvuusperustaisen ohjauksen pilotit. Pilottikokeilut sijoittuivat opintopolun eri vaiheisiin ja erityyppisiin ohjaustilanteisiin sisältäen erilaisia vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen menetelmällisiä kokeiluja. Myös pilottikokeilut antoivat eväitä viimeiseen toimenpiteeseen eli hankkeen kokemusten ja parhaiksi todettujen käytäntöjen pohjalta muotoiltavaan VAHTOmalliin.

Kehittämistyön lopputulemana syntyi VAHTO-malli, joka koostuu korkeakouluopiskelijoiden opintopolun eri vaiheisiin liittyvistä ohjauksen viitekehyksistä sekä vahvuusperustaisen ohjauksen prosessista, toimintatavoista ja menetelmistä. Opiskelijakeskeisessä ohjausmallissa yhdistyvät kolme eri tiedonlajia; teoria-, käytäntö- ja kokemustieto. Se on vahvuusperustainen ura- ja tulevaisuusohjauksen toimintamalli, jonka ytimenä on vahvuusperustainen ohjausprosessi. Malli sisältää erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen soveltuvia ohjauksen menetelmiä ja toimintatapoja opiskelun sekä urasuunnittelun eri vaiheissa. Sen avulla opetus- ja ohjaustyötä tekevät voivat tukea korkeakouluopiskelijoita tunnistamaan erityisvahvuuksiaan, määrittämään uratavoitteitaan ja onnistumaan opintojen ja työelämän välisissä siirtymissä.

Vahvuusperustaisessa tulevaisuusohjauksessa hyödynnetään prosessiajattelua, jolloin lähtökohtana on vahvuuksien tunnistaminen, vahvuuksien hyödyntäminen, vahvuuksien kehittäminen ja vahvistaminen sekä tulevaisuuteen suuntaaminen. VAHTO-malli pohjautuu inhimillisten vahvuuksien syvälliselle ymmärtämiselle, tunnistamiselle ja hyödyntämiselle niin, että ohjattava kykenee pohtimaan ja tekemään tulevaisuutensa kannalta myönteisiä ratkaisuja omiin lähtökohtiinsa, tarpeisiinsa ja vahvuuksiinsa nojaten.

VAHTO-mallin neljä perustavanlaatuista elementtiä ovat (1) vahvuuksien tunnistaminen, (2) vahvuuksien hyödyntäminen, (3) vahvuuksien kehittäminen ja vahvistaminen sekä (4) tulevaisuuteen suuntaaminen. Nämä elementit voivat toteutua kaikissa opintopolun vaiheissa: ennen, aikana, lopussa ja jälkeen. Mallissa keskiössä on ohjattava ja eteenpäin vievänä voimana on voimaannuttava ohjaussuhde. Ohjauksessa korostuu dialogisuus, jolloin ohjaaja ja ohjattava yhdessä luovat ymmärrystä vahvuusajattelulle. Dialoginen ohjaus vahvistaa opiskelijan toimijuutta ja mahdollista osallisuutta (Kuvio 1).

Opiskelija on kaiken keskiössä tarpeineen ja tavoitteineen. Ohjaaja ja työelämäohjaaja opastavat häntä opinnoissa, ammatillisessa ja personnallisessa kasvussa. Ohjaus sovitetaan aina ohjattavan aiempaan tietoon vahvuuksistaan eli rakennetaan hänen tilanteeseensa, tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa sopivaa vahvuusperustaista tulevaisuusohjausta. Ohjauksessa tuetaan opiskelijan toimijuutta ja hänen omia valmiuksiaan tehdä aktiivisesti valintoja ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

VAHTO-malli kohdistuu opiskelijaan ja hänen tukemiseensa. Mallia hyödyntääkseen myös ohjaajan on perehdyttävä vahvuusperustaisuuden ytimeen ja harjoiteltava vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä itsekin. Vain näin hän voi tukea ja auttaa muita. VAHTO-malli toimii siten samalla ohjaajan ammatillisen kehittymisen työkaluna. Korkeakouluissa jokaisella ohjaus- ja opetustyötä tekevällä on roolinsa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toteutumisessa ja opiskelijan ohjauksessa opintopolun eri vaiheissa. Näin myös vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen prosessissa.

Kokemuksia vahvuuksien käsittelystä ohjauskeskusteluissa

Yhtenä vahvuuksien pilotointikohteena olivat suomenkielisen liiketalouden aloittavat ja valmistuvat opiskelijat sekä englanninkielisen International Business -koulutuksen valmistuvat. Näissä pilotoinneissa henkilökohtaisissa aloitus- ja valmistumiskeskusteluissa käytiin lävitse vahvuuksien tunnistamista

Kuvio 1. Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus (VAHTO) -malli

Kuvio 2. Luonteenvahvuudet -lista

ja niiden hyödyntämistä muun muassa opiskeluissa, urasuunnittelussa, työelämässä ja elämässä yleensä. Opiskelijan vahvuuksien tunnistaminen eteni kolmessa vaiheessa, joista esiin tulleet vahvuudet kirjattiin opintotietojärjestelmä Peppiin. Vahvuuksissa ei pitäydytty tiettyyn vahvuuksien määrittelyyn, vaan oleellista oli opiskelijan oma näkemys omista vahvuuksistaan, vaikka ne olisivat lahjakkuuksia esimerkiksi musikaalisuus ja taiteellisuus. Ne ovat hänen voimavarojansa elämässä joka tapauksessa.

Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijaa pyydettiin tunnistamaan omia vahvuuksiaan esimerkiksi työelämästä tai lähipiiriltä saamansa palautteen kautta sekä itsereflektiona. Toisessa vaiheessa tehtiin täydentäviä kysymyksiä, jos taustoituksesta tai opiskelijan vastauksista sellaisia nousi. Kolmannessa vaiheessa hyödynnettiin Luonteenvahvuudet -taulukkoa (Kuvio 2): ”Löytyykö taulukosta joitain vahvuuksia, joita tähän mennessä ei ole noussut esiin?” Vahvuuksien määrittelyn jälkeen katsottiin opiskelijan kanssa Pepistä hänen nimeänsä vahvuudet. Häntä pyydettiin kertomaan, millaisia ajatuksia vahvuuslista herättää. Sen jälkeen opiskelija sai pohtia, kuinka hänen vahvuutensa tukevat hänen opintojaan ja niissä selviytymistä sekä tulevaisuuden urasuunnitelmia. Kokemuksen kerryttyä pilotointia toteutettiin myös muutamille jatkaville opiskelijoille, joilla oli haasteita opinnoissaan. Pilottiin osallistujia oli arviolta 350. Kaikki näissä pilotoinneissa mukana olleet kokivat vahvuuksien käsittelyn hyödylliseksi. He näkivät, että vahvuuksien käsittely aloitus- ja valmistumiskeskusteluissa on hyvä säilyttää osana keskusteluja jatkossakin. Osa toivoi, että vahvuuksien käsittelyä olisi koko opintojen ajan.

Opiskelijoiden mukaan vahvuuksien esiin nostaminen yhdessä keskustellen oli helpompaa kuin yksin pohtien. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu ’itsensä kehuminen’, joksi opiskelijat kokivat vahvuuksista puhumisen. Vahvuuksia käsitellessä opiskelijoilta nousi esiin myös uusia vahvuuksia, joita he eivät olleet aiemmin tunnistaneet ja vahvuuksia, joita opiskelijat eivät olleet aiemmin osanneet sanoittaa. Kuviossa 3 on opiskelijoiden kommentteja, joita he antoivat, kun heiltä kysyttiin, mikä merkitys vahvuuskeskustelulla oli heille.

Opiskelijat kertoivat hyödyntävänsä omia esille nousseita vahvuuksiaan muun muassa opiskelussa, harjoittelu- ja työpaikkahaussa sekä niihin liittyvissä haastatteluissa, kehityskeskusteluissa, omassa urasuunnittelussa, ajatusten selkeyttämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Aloittavat opiskelijat näkivät

Kuvio 3. Opiskelijoiden kommentteja vahvuuskeskustelusta.

vahvuuskeskustelun voimaannuttavana sekä rohkaisevana. Keskustelut antoivat luottamusta opinnoissa selviytymiseen. Valmistuvat opiskelijat puolestaan pitivät vahvuuskeskustelua sparrauksena ja evästyksenä tulevaan. Ohjaaja koki vahvuuskeskustelut myös itseäni voimaannuttavana ja mielekkäänä osana opinto-ohjausta.

Pilotoinneista saatuja kokemuksia ja työkaluja hyödynnetään opetus- ja ohjaustyössä lapin korkeakouluissa. Vahvuuksien käsittely aloitetaan heti opintojen alussa kaikissa koulutuksissa. Vahvuusperustaisen ohjauskeskustelun ja muiden pilotointien työkaluja ja menetelmiä löytyy Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirjasta.

Vinkkejä omaan työhön!

Koulutuksen aikaisella ohjauksella on tärkeä rooli opiskelijan opintopolulla etenemisessä ja työelämään siirtymisessä ja tämän vuoksi opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen on yhteinen asia. Koska emme tällä hetkellä varmasti tiedä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan emmekä varmasti tiedä millaisia tulevaisuuden työpaikat ovat, on tärkeä rohkaista opiskelijoita miettimään vahvuuksia, osaamistaan ja niiden kehittämistä. Kehittämistyöhön tarvitaan sekä henkilökunnan, opiskelijoiden että sidosryhmien tukea ja panosta. Tullaksemme tietoisiksi mitä vahvuusajattelu on, mitä omat vahvuutemme ovat ja, miten voimme tukea muiden vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä, tarvitsemme toiminnan tueksi työkaluja ja erilaisia harjoituksia.

Vahvuusperustaista ohjausta voi ohjaaja tai opettaja käynnistää omien vahvuuksiensa tunnistamisella ja pohtimalla, miten omia vahvuuksia voi hyödyntää omassa ohjaustyössään. Omakohtainen tarkastelu ja VAHTO-mallin prosessin hyödyntäminen johtaa kokeilujen kautta pysyvään toimintaan. Kenenkään ei tarvitse olla valmis vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen osaaja, vaan osaaminen kehittyy kokeilujen, harjoittelun ja toistojen avulla pysyväksi käytännöksi.

Kehittämistyön tuotoksena on syntynyt opetus- ja ohjaustyön tueksi käytännön työkaluja esittelevä Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirja ja esimerkiksi ohjauskeskusteluissa hyödynnettäväksi VAHTO-vahvuuskortit. Työkalujen ja käytäntöjen pilotoinnista sekä saaduista kokemuksista ja teoreettisesta viitekehyksestä löytyy lisää luettavaa loppujulkaisusta Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämismatka ja VAHTO-malli Lapin korkeakouluissa. Kaikki materiaalit ovat löydettävissä ja ladattavissa verkkosivuilta: www.vahtoohjaus.fi. Kannustamme opettajia ja ohjaajia ottamaan sieltä vinkkejä omaan työhönsä.

Suosituksia vahvuusperustaiseen ohjaukseen

Tänään ja tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden henkilökohtaiset opintopolut ja digitaaliset tutkinnot korostavat entistä enemmän vahvuusperustaisen ohjauksen merkitystä ja yksilöllisen uraohjauksen tarvetta. Tämä vaatii myös opiskelijoilta uudenlaisia taitoja reflektoida omaa osaamistaan ja toiveitaan. Samalla tarvitsemme uudenlaista ohjausosaamista. Uskomme, että jokaisella opiskelijoiden kanssa toimivalla opetus- ja ohjaustyötä tekevällä asiantuntijallamme on merkityksellinen tehtävä ohjauksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Opiskeluaikainen tuki ja opiskelijahyvinvointiin panostaminen tukevat merkittävästi opiskelijoiden opinnoissa etenemistä sekä myös menestymistä muuttuvassa työelämässä.

VAHTO-kehittämistyön kokemusten perusteella voimme suositella vahvuusperustaiseen ohjaukseen tutustumista ja hyödyntämistä opetus- ja ohjaustyössä. VAHTO-mallia hyödyntäessään opetus- ja ohjaustyötä tekevä:

– pysähtyy reflektoimaan omaa työtään ja omaa ohjausosaamistaan,

– suuntaa työotettaan opiskelijakeskeiseen, laadukkaaseen ja vahvuusperustaiseen tulevaisuusohjaukseen,

– kehittää omaa vahvuusperustaisen tulevaisuusohjaukseen osaamistaan,

– ottaa käyttöön työkirjan osaksi omaa opetus- ja ohjaustyötään sekä

– kannustaa opiskelijoita rakentavaan palautteeseen ja kehittämishaasteiden esittämiseen.

Vahvuusperustainen ohjaus tähtää paitsi opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseen, myös sen tukemiseen pitemmällä tähtäimellä, työelämässä. Kannustamme vakiinnuttamaan vahvuusperustaisen, laaja-alaisen ohjauksen ja hyvinvoinnin monta tasoa läpäiseväksi osaksi korkeakouluopiskelijoiden arkea aina formaalista ohjauksesta opinnoissa ja työharjoittelussa, sekä opintojen eri vaiheissa yksittäisiin, informaaleihin kohtaamisiin. Vahvuusperustainen ajattelu ja ohjaus on yksi tapa rakentaa opiskelijoille innostava opiskeluympäristö, jossa digitaaliset ratkaisut, työ- ja elinkeinoelämän yhteydet sekä osallisuus koulutus- ja tutkimusverkostoihin ovat olennainen osa opiskelua. Korkeakoulutettujen osaajien työllistyminen, oman urapolun löytäminen sekä henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistaminen ovat keskeisiä opiskelijalle itselleen, samalla ne ovat korkeakoulutuksen kilpailutekijöitä.

Jonna Löf, Helena Kangastie, Hannele Niemi, Sanna Hyvärinen, Krista Rautio, Netta Riponiemi, ja Satu Uusiautti Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistä VAHTO – Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -hanketta (1.8.2019–31.12.2021) on rahoittanut Euroopan Unionin sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

KATSO LISÄÄ: WWW.VAHTOOHJAUS.FI

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Kari, S., Löf, J., Naakka, M. & Uusiautti, S. 2020. Lapin

korkeakouluista valmistuneiden näkemyksiä vahvuusperustaisesta tulevaisuu-

sohjauksesta. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 21/2020. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-316-373-7

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. 2021a. Vahvuusperustaisen tule-

vaisuusohjauksen kehittämismatka ja VAHTO-malli Lapin korkeakouluissa.

Rovaniemi: Lapin yliopisto. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-337-294-8

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. 2021b.

Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirja.

Rovaniemi: Lapin yliopisto. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-337-293-1

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N., & Uusiautti, S. 2021c. VAHTO-vahvuuskortit. Rovaniemi: Lapin yliopisto. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-337-291-7 Lataa alla näkyvät VAHTO-kortit tästä QR-koodista.