Tuntijakokokeilu – turhaanko?

Lukioilla oli mahdollisuus hakea mukaan lukion tuntijakokokeiluun, joka toteutettiin kahden vuosiluokan ajan. Syksyinä 2016 ja 2017 lukiossa aloittaneet opiskelijat saivat päättää, valitsevatko he valtakunnallisen tuntijaon vai kokeilutuntijaon. Tämä oli mahdollista 28 lukiossa, jotka olivat hakeneet mukaan kokeiluun.

Kokeilutuntijaossa opiskelija sai mahdollisuuden valita reaaliaineiden opintoja vapaammin. Reunaehtoina oli, että sekä ympäristö- ja luonnontieteiden että humanistis-yhteiskunnallisten tieteiden reaaliaineiden opintoja piti molempia valita vähintään 9 valtakunnallista kurssia. Näihin sisältyivät kaikille pakollisena yksi kurssi uskontoa/ elämänkatsomustietoa ja yksi kurssi terveystietoa. Nämä pakolliset opinnot määrittelee lukiolaki.

Karvi toteutti lukion tuntijakokokeilua koskevan arvioinnin vuosina 20202021, ja arviointitulokset julkaistiin 29.11.2021. Tuntijakokokeilun tavoitteena oli saada tietoa tuntijaon kehittämiseksi, saada kokemuksia valinnaisuuden lisäämisestä, yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta sekä lukion tavoitteiden ja valinnaisuuden yhteydestä. Tämän lisäksi oli tärkeää saada tietoa valinnaisuuden vaikutuksista eri kokoisiin oppilaitoksiin, henkilöstön asemaan sekä vaikutuksista ylioppilastutkintoon ja sen koevalintoihin.

Arviointiraportin mukaan kokeilutuntijaon valinneet opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä valinnaisempaan tuntijakoon. Opiskelijat perustelivat kokeilutuntijaon valintaa mahdollisuudella keskittyä tärkeinä pitämiinsä oppiaineisiin, suuremmalla oppiainevalinnaisuudella sekä mahdollisuudella vaikuttaa omiin opintoihin. Kokeilutuntijako-opiskelijat olivat arviointiraportin mukaan hieman tyytyväisempiä opintoihinsa kuin valtakunnallista tuntijakoa noudattaneet. Valintamahdollisuudet olivat kokeilutuntijako-opiskelijoiden mukaan vähentäneet stressiä sekä parantaneet motivaatiota ja innostusta opiskeluun. Myös kokeilulukioiden henkilöstö näki kokeilun vaikuttaneen positiivisesti opiskelijoiden jaksamiseen ja lukioopintojen mielekkyyteen.

Arviointiraportista ilmeni, että kokeilutuntijako hyödytti enemmän luonnontieteitä painottaneita opiskelijoita. Vieraista kielistä tai humanistis-yhteiskuntatieteellisistä aineista kiinnostuneita opiskelijoita kokeilutuntijako ei välttämättä hyödyttänyt muuten, kuin että kurssivalintoihin sai joustavuutta, kun reaaliaineiden valintoja pystyi paremmin sovittamaan muiden valintojen kanssa. Kokeilutuntijakoon osallistuneista opiskelijoista noin kolmasosa jätti valitsematta yhden oppiaineen ja hieman alle viidennes jätti valitsematta vähintään kaksi oppiainetta.

Opinto-ohjaajien kokemukset positiivisia

Raision lukio, jossa toimin opintoohjaajana, oli mukana tuntijakokokeilussa, ja sain ohjata opiskelijoita sekä kokeilutuntijaon että yleisen tuntijaon mukaan. Omat kokemukseni kokeilusta olivat positiivisia. Kokeiluun mukaan lähteneet opiskelijat olivat tyytyväisiä kokeilun tuomaan joustavuuteen. Opintoja pystyi painottamaan itselle vahvoihin aineisiin tai aineisiin, jotka tukivat jatkosuunnitelmia. Oppiaineiden poisjättäminen näyttäytyi opinto-ohjaajalle opiskelijoiden hyvin harkittuina päätöksinä; poisjätetyt oppiaineet olivat kyseiselle opiskelijalle joko haastavia, tai voimavarojen kohdentaminen tiettyihin oppiaineisiin oli järkevin valinta. Opinto-ohjaajan näkökulmasta oppiaineiden poisjättäminen ei liittynyt tiettyihin oppiaineisiin, vaan ratkaisut olivat henkilökohtaisia. Raision lukiossa kokeilutuntijakoon osallistuneiden valinnat eivät vaikuttaneet suuresti opettajien kurssimäärään. Jotkut jättivät pakollisia alkupään kursseja valitsematta, mutta toisaalta kokeilutuntijako mahdollisti syventävien kurssien toteutumisen paremmin, sillä useammalla opiskelijalla oli aikaa ja tilaa valita syventäviä kursseja. Valinnaisemman tuntijaon haasteet eivät tuoneet juurikaan miinuspuolia keskisuureen lukioon, mutta tiedossa on, että valinnaisuus tuntijaossa on haaste erikokoisille lukioille. Henkilöstön työmäärän muutokset, opintotarjonnan takaaminen, oppiaineiden eriarvoistuminen sekä lukiolaisten valintojen aikaistuminen (myös korkeakoulujen todistusvalinta huomioiden) ovat pohdittavia asioita, jos tuntijakoa kehitetään valinnaisempaan suuntaan. Nämä asiat tunnistettiin myös Karvin lukion tuntijakokokeilun arvioinnissa. Arvioinnin julkistamistilaisuudessa 29.11. keskusteltiin myös yleissivistyksestä ja sen tavoitteen toteutumisesta, jos tuntijaon valinnaisuutta lisätään. Sekä arvioinnissa että sen julkaisemistilaisuudessa todettiin myös, että tuntijaon kehittämistä ajatellen kyseinen kokeilu oli liian lyhyt ja liian kapea. Kuitenkin arviointiraportista ilmenee, että suurin osa (96%) kokeiluun osallistuneista ja myös suurin osa (86%) valtakunnallista tuntijakoa noudattaneista opiskelijoista, jotka vastasivat Karvin kyselyyn, kannattaa valinnaisuuden lisäämistä lukiossa.

Vaikka tuntijakokokeilu ei johtanutkaan mihinkään, sillä uuden opetussuunnitelman perusteet julkaistiin vielä tuntijakokokeilun ollessa kesken, eikä kokeilu näin ollen voinut tarjota tietoa uuteen opetussuunnitelmaan, tuotti se arvokasta tietoa siitä, että valinnaisuus ei välttämättä murra yleissivistyksen tai muutenkaan lukion tavoitteita ja se voi lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja hyvinvointia.

Siilinjärven lukion opinto-ohjaaja Nina Enkkelä kommentoi tuntijakokokeilua, että vaikka valinnaisempi tuntijako oli melko pinnallinen ja kosmeettinen "kädenojennus" lukion kokonaisuutta ajatellen, se tuntui selvästi lisäävän opiskelijoiden hallinnan- ja vapaudentunnetta. Erityisen hyvää kokeilussa oli se, että opiskelija saattoi vaihtaa normaalituntijaosta kokeilutuntijakoon tai toisin päin kesken opintojen, kunhan päätös tehtiin ennen päättötodistuksen kirjoittamista.

Tuula Putkuri Nina Enkkelä lukiotoimikunta