Päätoimittajan palsta: Opinto-ohjaajilla on iso haaste edessään

Opinto-ohjaajilla on iso haaste edessään

Suomalaisen opinto-ohjauksen synty kytkeytyy vahvasti peruskoulujärjestelmän rakennustyöhön. Ensimmäiset opinto-ohjaajat alkoivat uraauurtavan työnsä 1960-luvun loppupuolella ns. kokeiluperuskouluissa. Opinto-ohjaaja toimijana oli ollut sitä ennen vain paperilla erilaisissa komitean mietinnöissä. Siirtyminen rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskouluihin ei ollut mikään yksinkertainen uudistus. Uudistuksen toimeenpano kesti vuosia ja sitä oli edeltänyt pitkäaikainen valmistelutyö. Ja se oli myös vaativa poliittinen vääntö. Vaikka lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa, mikään ei taannut, että peruskoulu-uudistuksen taustalla ollut käsitys ihmisten laajasta koulutettavuudesta olisi siirtynyt käytännön opetukseen ja koulutyöhön. Tähän koulun sisäiseen uudistustyöhön tarvittiin muutosagentteja eli opinto-ohjaajia. Meidän ammattikuntamme osa oli merkittävä siinä työssä, jossa kansakunnan koulutustasoa nostettiin määrätietoisesti vastaamaan muiden pohjoismaiden hyvinvointiyhteiskuntien tasoa. Ja niin kuin nyt tiedämme, Suomessa menimme ei ainoastaan rinnalle, vaan reippaasti ohi. Tämän vuosisadan alussa maamme koulujärjestelmä paistatteli kansainvälisen koulusaavutustutkimusten, PISA:n kärkisijoilla. Tässä uudistustyössä ja koulujärjestelmän menestyksessä opinto-ohjaajat olivat ratkaisevassa asemassa.

Oman urani eräänlaisia tähtihetkiä oli osallistuminen IAEVG:n konferenssiin vuonna 2003 Sveitsin Bernissä. Kaikki olivat tuolloin kiinnostuneita Suomesta ja sen koulutuspolitiikasta. Kaikilla oli tuolloin Nokian kännykkä ja alppimaan musiikkilistojen kärjessä keikkui Rasmus. Oi niitä aikoja.

PISA-mestari on polvillaan

Nyt on toinen ääni kellossa. Zürichissä ilmestyvä Tages-Anzeiger (IL 30.12.2021) kertoo, miten Pisa-mestari on pudonnut valtaistuimeltaan. Suomen tulokset ovat tasaisesti laskeneet vuosi vuodelta. Kun aikaisemmin oppilaat pärjäsivät riippumatta heidän taustastaan, niin ei tapahdu enää. Koulutuksen tasa-arvoa ei ole käytännössä enää, se on vain paperilla ja toteutumattomissa tavoitteissa. Enää ei kannattaisi rehvastella Sveitsissä olevansa opettaja Suomesta.

Esimerkiksi matematiikassa ysiluokkalaisten erot parhaiten pärjäävien ja huonoiten pärjäävien oppilaiden välillä vastaavat useita kouluvuosia.

Niin kuin me koulussa vaikuttavat toimijat tiedämme, lapsen tausta vaikuttaa nykyään yhä enemmän siihen, miten lapsi pärjää koulussa.

Sveitsiläislehden johtopäätös Suomen oppimistulosten romahtamisesta on kylmäävä. Epätasa-arvoisuus on lisääntynyt Suomessa. Nyt sielläkin tiedetään Karvin tuoreet tulokset, jonka mukaan esimerkiksi matematiikassa ysiluokkalaisten erot parhaiten pärjäävien ja huonoiten pärjäävien oppilaiden välillä vastaavat useita kouluvuosia.

Tässä ei mene kauaa, kun joissakin piireissä aletaan kysellä, kannattaako näitä heikkoja opettaa jatkossa ollenkaan vai olisiko parempi keskittyä näihin lahjakkaisiin. Tässä olisi opinto-ohjaajille taas jälleen kerran historiallinen haaste. Oikeastaan se on jo aloitettu. Onhan meillä uutena työvälineenä tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus. Myös perusopetuksen kasvatusilmasto kaipaisi tuulettamista. Kaikkia kannattaa kouluttaa – myös jatkossakin. Tämän ajattelutavan edistämiseksi tarvitaan muutosagentteja.

Tämä lehti onkin viimeinen päätoimittamani Opinto-ohjaaja -lehti. Siirryin vuoden vaihteessa vanhuuseläkkeelle. Toivon kaikille maamme opinto-ohjaajille menestystä tässä vaativassa, mutta antoisassa työssä.

Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja