Opinto-ohjaaja 1/2020

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 1/2020

Yleisöryntäys Tampereen Opopäiville

Opinto-ohjaajana eettisesti somessa Pakolaistaustaiset ohjauksessa

LUKUVUOSI KESKELLÄ HELSINKIÄ.

19.8.202028.5.2021 SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. HEO KULTTUURIOPINNOT Animaatio

HEO YLIOPISTO-OPINNOT

Arkkitehtuuri ja muotoilu

HEO MEDIAOPINNOT

Draama ja Näyttelijäntaide

Kasvatustieet

Graafinen suunnittelu

Elokuva- ja TV-ilmaisu

Kauppatieteet

Pelisuunnittelu

Komiikka ja Stand Up

Liikunta- ja terveystieteet

Kuvataide ja urbaani kuva

Lääketiede

Radio- ja TV-journalismi

Käsikirjoittaminen ja Dramaturgia

Oikeustiede

Laulaja

Sisustussuunnittelu

Lauluntekijä

Valtiotieteet

Musiikki ja musiikkiteknologia

Yhteiskunta ja historia

Psykologia

eSports

Urheilutoimittaja Visuaalinen journalismi & valokuvaus

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi

opi nto-ohja aja 1/2020

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / MYYNTINEUVOTTELIJA Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@sopo.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Mia Gerdt Jukka Eero Vuorinen jukka.vuorinen@tuni.fi (päätoimittaja) Aki Tulikari (taittaja) TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 795 EUR puoli sivua: 535 EUR neljännessivu: 425 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 995 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 675 EUR PAINOPAIKKA Forssaprint ILMESTYMISAIKATAULU 2020 Lehti 2 – 13.3. aineisto 28.2.

Lehti 3 – 18.9. aineisto 4.9.

Lehti 4 – 20.11. aineisto 6.11.

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai tiedottajalle aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Tässä numerossa Puheenjohtajalta....................................................................4 Päätoimittajan palsta.............................................................5 Ohjausalan tunnustuspalkinto Raimo Vuoriselle..................6 Verkkoyhteisöpalvelujen eettinen käyttö ohjauksessa.......8 Opinto-ohjaaja painetaan Forssassa.................................10 NUORI2020 – Tavoitteena nolla syrjäytynyttä nuorta........14 Pakolaistaustaiset nuoret tarvitsevat elämäänsä toivoa, tukea ja erilaisia tarinoita...................17 Opinto-ohjaaja jääkiekkotuomarina..................................20 SOPOn jäsenmäärä on noussut reippaasti........................23 Yleisöryntäys Tampereen Opopäiville................................24 Joustavan perusopetuksen arviointia.................................26 Karvi: Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja.....................28 Kirja-arvostelu: Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa............................29 Tuija Mäntsälä AO ry:n puheenjohtajaksi...........................31 Toimikunnilta..........................................................................32 Kolumni: Heini Kelosaari........................................................34

Kannen kuva: Visit Tampere / Petri Kivinen Stock kuvat: Adobe Stock s.8 – THPStock, s.11 – Vitek38, s.20 – Vpif & Rattanachat, s.24 – Good Studio s.26 – Siro46, s.28 – Sveta, s.34 – Akebonostock

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

3

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Nyt on vaikuttamisen paikka – yhdessä olemme enemmän

M

e opinto-ohjaajat kautta maan teemme tärkeää työtä eri-ikäisten ohjattavien parissa oppilaitoksissa ja oppilaitosten ulkopuolella. Opintoohjauksen laatu ja resurssit vaihtelevat kuitenkin hyvin paljon. Laadukas opinto-ohjaus tarvitsee tuekseen selkeät normit. Suositukset eivät riitä. Opintoohjausta on vahvistettava siten, että ketju koulutuksesta työelämään toimii katkeamatta. Nyt on aika maamme hallituksen lunastaa lupaukset. On aika vahvistaa opinto-ohjausta kaikilla kouluasteilla ja luoda kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja jotta osaamisen kehittämistä ohjataan yksilön ja yhteiskunnan kannalta strategisesti.

Korkea koulutustaso vie Suomea eteenpäin. Maamme hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa osaamis- ja koulutustasoa kaikilla koulutusasteilla, oppimiseroja halutaan kaventaa ja koulutuksellista tasa-arvoa lisätä. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointia halutaan parantaa. Toimiva koulutusjärjestelmä on perusta hyvinvointiyhteiskunnalle. Koulutuksen määrärahoja pitää edelleen kasvattaa ja olemassa olevia resursseja on kohdennettava oikein.

Perusopetuksessa ja toisella asteella opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200 ohjattavaa opinto-ohjauksen laadun turvaamiseksi. Jokaisella ohjattavalla on oltava mahdollisuus päästä keskustelemaan koulutetun opinto-ohjaajan kanssa aina tarvittaessa koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Näin ei käytännössä aina välttämättä ole. Tarvitaan siis koulutuksen järjestäjiä velvoittavat opintoohjauksen mitoitukset. Tarvitaan aikaa ihmisen kohtaamiseen.

Opinto-ohjaajien osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. On itse huolehdittava, siitä että oma osaaminen on ajan tasalla. Työnantajan on myös mahdollis-

4

tettava opinto-ohjaajalle mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuksiin. Oppitunnittomat perjantait ovat kustannustehokas tapa järjestää opinto-ohjaajalle mahdollisuus osallistua koulutuksiin.

Tällöin säästetään sijaiskustannuksissa.

Nyt onkin oikea aika keskustella oman esimiehen kanssa seuraavan vuoden oppituntien paikoista, jotta mahdolliset muutostoiveet huomioidaan lukujärjestyksiä laadittaessa seuraavalle lukuvuodelle. Jotta työssä on imua, pitää työnteon edellytysten olla kunnossa.

Haluan kiittää teitä kaikkia näistä kahdesta vuodesta, jotka olen toiminut puheenjohtajananne. Olemme hallituksen ja toimikuntalaisten kanssa kirjoittaneet useita lausuntoja ja kannanottoja yhteisten asioidemme eteenpäin viemiseksi. Olemme pyrkineet vahvistamaan opinto-ohjaajan ammatti-identiteettiä ja työnkuvan selkiinnyttämistä eri koulumuodoissa. Olemme kehittäneet ja vahvistaneet toimikuntien työskentelyä jäsenistöltä saatujen toiveiden mukaisesti. Olemme pyrkineet tiivistämään alueyhteistyötä ja kehittäneet kansainvälistä ohjausalan yhteistyötä. Olemme tehneet vaikuttamistyötä OAJ:n kanssa koulutus- ja ohjauspoliittisten ohjelmien laadinnassa. Olemme myös nostaneet opinto-ohjaajan työtä esille eri medioissa.

Lisäksi tavoitteenani puheenjohtajana oli ja on edelleen vahvistaa SOPO ry:n asemaa ja vaikutusvaltaa valtakunnallisena ohjausalan pedagogisena järjestönä. Koko jäsenistön yhteiseksi tavoitteeksi haluan edelleen nostaa opinto-ohjauksen aseman vahvistamisen kaikilla koulutusasteilla ja oppilaitoksissa niin, että kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus asiantuntevaan ja riittävään opinto-ohjaukseen toteutuu.

Opinto-ohjaajien koulutusmääriin tulee kiinnittää tulevina vuosina edelleen huomiota ja opinto-ohjaajien pätevyys-

vaatimuksista ei saa tinkiä. Opinto-ohjaajat ovat palkkansa ansainneet. Olemme yhdessä vieneet asioita eteenpäin ja haluankin innostaa kaikkia opinto-ohjaajia mukaan yhteiseen järjestötyöhön kaikkien eduksi.

Asetun ehdolle jatkokaudelle Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajavaalissa. Olen käytettävissänne.

Nähdään Opopäivillä Tampereella!

Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

.. ..

Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Uuden vuosikymmenen yhteishaut lähestyvät

P

erusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen tänä keväänä päättävien nuorten urapohdinnat ovat nyt kuumimmillaan. Opinto-ohjaajilla on meneillään vuoden kiireisin aika. Meidän urakka ei ole helppo. Perusopetuksen päättäneitä nuoria aivan aiheesta on epäilyttänyt, miten ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrä on vähentynyt koulutusleikkausten myötä.

Onneksi tilanteeseen on saatu nykyhallituksen myötä pientä helpotusta.

Kaikista uhkakuvista huolimatta 98 prosenttia perusopetuksen päättävistä tulee saamaan jatko-opintopaikan ensi syksyksi. Tulos on erinomainen. Tässä perusopetuksen opinto-ohjaajilla on suuri ansio.

Vaikeudet kasaantuvat niiden nuorten kohdalle, jotka keskeyttävät opintonsa.

Osalla näistä nuorista on matkassaan mukana ongelmia jo perustaitojen hallinnassa. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen leikkaus on vielä kasannut näitä koulutusuraa salpaavia tekijöitä.

Lukion tänä keväänä päättävillä on edessään aivan uusi tilanne. Opiskelijavalintauudistus astuu nyt voimaan.

Vähintään puolet opiskelijoista valitaan tämän kevään yhteishaussa ilman pääsykokeita. Melkoinen joukko tuoreita ylioppilaita saa tiedon uudesta opiskelupaikastaan jo ennen kuin valkolakki

painetaan päähän. Suomi on vähitellen siirtymässä normikäytäntöön, joka on yleinen käytäntö muissakin maissa.

Tilannehan on ollut lukion päättäneiden osalta perin surkea. Kun perusopetuksen päättäneistä lähes kaikki saa jatko-opiskelupaikan heti, ylioppilaista vain 25 prosentille on opiskelupaikka valmistumisvuonna. Uudellamaalla tilanne on vielä kehnompi, vain 22 prosenttia uusista ylioppilaista saa opiskelupaikan valmistuttuaan.

Nuoria olisi kannustettava ottamaan se ensimmäinen steppi, vaikka pieni sivuaskel. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota mahdollisuuksia. Koulutusvolyymiä on lisättävä, kun kerran nuorissa on koulutushalukkuutta. Ongelma on niillä nuorilla, joita koulutus ei kiinnosta.

Tuoreista ylioppilaista samainen neljännes ei vaivaudu edes hakemaan jatkoopintoihin.

Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja

Helsingin sanomat otti kantaa pääkirjoituksessaan tähän asiaan (HS 13.1).

Siinä vedottiin aivojen hitaaseen kehittymiseen, joka jatkuu yli 20-vuotiaanakin. Hesarin pääkirjoitustoimittaja tohti olla sitä mieltä, että aivoja on pidettävä pumpulissa tosi pitkään ja ”ihmiselle on luonnollista etsiä itseään ja omaa suuntaansa, joka voi löytyä vasta lähempänä 30-vuotispäivää”. Kirjoittaja tuli näin ottaneeksi kantaa siihen, että amistytöt ja –pojat ovat aivorakenteeltaan erilaisia – jolleivät nyt ihan aivottomia. He ovat pystyneet tekemään uravalinnan jo 15-vuotiaana.

Harvoin laatulehti haksahtaa näin pahoin. Ammatinvalinta joskus viime vuosisadalla oli tuollaista. Silloin oli tarjolla vakaita ja pitkiä työuria, joita sietikin pohtia ehkä vähän pitempään.

Tämän päivän haasteet ovat toisenlaisia.

5

Palkitut

Ohjausalan amerikkalaisen keskusjärjestön tunnustuspalkinto Raimo Vuoriselle

R

aimo Vuorinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta on saanut NCDA:n myöntämän korkea-arvoisen tunnustuksen "Presidential Award" huippuosaamisestaan ja työstään ohjausalalla.

NCDA:n puheenjohtajan professori Spencer Niles mukaan Raimo Vuorisen valinta tunnustuspalkinnon saavaksi oli helppoa. ”Vuorinen on maailmanlaajuisesti yksi arvostetuimmista asiantuntijoista teknologian ohjauskäytössä sekä ohjauksen toimintapolitiikan kehittämisessä. Ohjausalan ammattikunta on hyödyntänyt hänen asiantuntijuuttaan useaan otteeseen löytääkseen tapoja parantaa ja kehittää ohjauspalveluja muissa maissa. Näin on tehnyt myös NCDA, joka maailman vanhin ohjausalan keskusjärjestö. Meillä (NCDA) on kunnia tehdä yhteistyötä tohtori Vuorisen kanssa ohjauksen ja yleisen politiikan kehittämiseksi kaikkialla maailmassa", perustelee professori Spencer Niles.

Vuorinen on ensimmäinen suomalainen NCDA:n tunnustuspalkinnon saaja. ”On suuri kunnia vastaanottaa NCDA:n kunniapalkinto. Koen tämän palautteena kansainvälisestä yhteistyöstä, jossa eri tahojen kanssa on pyritty tarkastelemaan elinikäistä ohjausta, alan ammattilaisten koulutusta ja tutkimusta osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä.

Uudet työn tekemisen muodot koskettavat myös ohjausalaa.

Tämä palkinto on myös huomionosoitus koko Suomen yli 50-vuotiselle monialaiselle ohjausosaamiselle, Jyväskylän yliopistolle ja Koulutuksen tutkimuslaitokselle. Haluankin jakaa sen kaikkien kollegoiden ja yhteistyötahojen kanssa” kertoo Raimo Vuorinen.

Työssään Vuorinen on keskittynyt elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikkaan, monialaisten palvelujärjestelyjen kehittämiseen ja arviointiin sekä tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäytön edistäminen. Hän on ohjausalan ohjauspolitiikan kansainvälisen tutkimusverkoston ICCDPP:n hallituksen puheenjohtaja ja on toiminut kansainvälisen keskusjärjestön IAEVG:n varapresidenttinä vuosina 2011-19.

Jaana Kettunen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

6

Raimo Vuorinen ja Presidential Recognition Award

Euroguidance viestii

Kansainväliset kokemukset jakoon!

Innosta muita kansainvälistymään Opinto-ohjaaja, oletko osallistunut kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen, oppinut uutta jonkin toisen maan ohjauskäytännöistä tai saanut inspiraatiota ohjaustyöhösi esimerkiksi kansainvälisestä konferenssista? Oletko aktiivinen ohjausalan kansainvälisissä verkostoissa tai järjestänyt Suomessa ohjelmaa kansainvälisille vieraille? Haluaisitko jakaa muille opinto-ohjaajille kansainvälisiä kokemuksiasi ja mitä olet niistä oppinut?

välisyyteen ohjaamiseen ja muista ajankohtaisista asioista kansainvälisyyden saralla. Perjantaina 7.2. Opo-päivillä voit syventää osaamistasi kansainvälisyydestä osallistumalla Opetushallituksen Maailmalle.netin tarjoamaan työpajaan, jonka aiheena on opiskelu ulkomailla.

Jos vastasit kyllä, kirjoita teksti kansainvälisestä kokemuksestasi ja ota yhteyttä Euroguidance-tiimiin, niin jaamme tarinasi Euroguidancen viestintäkanavissa. Voit esimerkiksi kertoa, miten kansainväliset kokemukset ovat kehittäneet sinua ammatillisesti ja miten olet hyödyntänyt oppimaasi ohjaustyössäsi.

Juttu voi olla pidempi tai lyhyempi teksti, jonka julkaisemme Euroguidancen verkkosivuilla ja/tai sosiaalisen median kanavissa. Kokemustarinoiden tarkoituksena on levittää hyviä kansainvälistymisen käytäntöjä ohjauksessa ja innostaa ohjausalan ammattilaisia kansainvälistymään.

Lähetä tekstisi ja mahdolliset kuvat Euroguidance-tiimille osoitteeseen euroguidance@oph.fi.

Euroguidance mukana Opo-päivillä Tampereella 7.2.2020 Suomen Euroguidance-keskuksen Anne Valkeapää, Juuli Juntura ja Mirkku Uotila ovat tavattavissa Opo-päivillä Tampereella. Tule Euroguidancen ständille kuulemaan Euroguidancen palveluista, uusista työvälineistä kansain-

Kuva: Alexis Brown / unsplash.com

Uusia työvälineitä kansainvälisyyteen ohjauksesta Suomen Euroguidance-keskus työstää parhaillaan ohjauksen työvälineitä kansainvälisyydestä tieto-, neuvonta- ja ohjausalan ammattilaisten työn tueksi. Uusien työvälineiden tavoitteena on edistää kansainvälistymisen tasa-arvoa innostamalla monenlaisiin kansainvälistymisen mahdollisuuksiin, kuten kotikansainvälistymiseen ja kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksiin.

Työvälineitä kehitetään niin peruskouluille, toiselle asteelle kuin koulutuksen ulkopuolella olevien ohjaukseen. Kerromme työvälineistä lisää keväällä 2020.

Seuraa meitä somessa Euroguidance Suomi

MAAILMALLE.NET Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla.

Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

!

EuroguidanceFI

Verkkoyhteisöpalvelujen eettinen käyttö ohjauksessa Sosiaalisen median erilaisten verkkoyhteisöpalvelujen, kuten LinkedIn ja Facebook, käyttö on tänä päivänä luontainen osa monen ohjaajan arkea. Yhteisen tiedon tuottamisen ja jakamisen ajatus on saanut yhä useamman ohjaajan pohtimaan ja soveltamaan näiden uusien kanavien mahdollisuuksia. Samalla pohdinnan kohteeksi ovat nousseet sosiaalisen median erilaisten verkkoyhteisöpalvelujen (social networks) käyttöön liittyvät eettiset näkökulmat. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen. Siinä tarkastellaan, millaisena ohjaajat mieltävät verkkoyhteisöpalvelujen eettisen käytön ohjauksessa.

Ohjaajien käsitykset eettisistä toimintatavoista voitiin jakaa neljään kategoriaan: informaatio-, verkostoitumis-, kasvatus ja yhteistyöorientoitunut käyttö.

erilaiseen, mutta toisiinsa liittyviin kategorioihin. Niitä ovat informaatio-, verkostoitumis-, kasvatus ja yhteistyöorientoitunut käyttö.

Informaatio-orientaatiosta yhteistyöorientoituneeseen käyttöön

Ensimmäinen orientaatio eettisiin toimintatapoihin sosiaalisen median verkkoyhteisöpalveluissa oli informaatioorientaatio. Tällä tavoin orientoituneet ohjaajat tarkastelivat sosiaalisen median verkkoyhteisöpalvelujen mahdollisuuksia tiedon välittämisen näkökulmasta.

Tiedon virheettömyyteen ja ajantasaisuuteen liittyvät kysymykset aiheuttivat

eettistä pohdintaa – erityisesti sellaisen tiedon, jota ohjaajat itse esittävät ja jakavat verkossa. Ammatillisen opastuksen puute asianmukaisten käytäntöjen kehittämisessä koettiin haasteellisena.

Toinen orientaatio eettisiin toimintatapoihin sosiaalisen median verkkoyhteisöpalveluissa oli verkostoitumisorientaatio. Haastateltavat korostivat verkkoyhteisöpalvelujen vuorovaikutteisuutta ja yhteiskehittelyn mahdollisuuksia yksilöiden ja ryhmien kanssa.

Ammatillisten rajojen hämärtyminen sosiaalisen median verkkoyhteisöpalveluissa aiheutti eettistä pohdintaa.

Tutkimuksessa toteutettuihin fokusryhmähaastatteluihin osallistui sosiaalisen median erilaisten verkkoyhteisöpalvelujen ohjauskäytön osalta kokeneita, eri oppilaitosmuodoissa työskenteleviä ohjaajia sekä koulutusneuvojia ja ammatinvalintapsykologeja. Haastattelut toteutettiin National Career Development Associationin (NCDA) maailmaanlaajuisessa konferenssissa.

Tutkimuksen tuloksena ohjaajien käsitykset eettisistä toimintatavoista sosiaalisen median verkkoyhteisöpalveluissa voitiin jakaa neljään laadullisesti

8

NCDAn eettisen toimikunnan jäsenet Julia Panke Makela ja Jaana Kettunen pohtivat sosiaalisen median käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Kolmas näkökulma eettisiin toimintatapoihin verkkoyhteisöpalveluissa keskitti huomion kasvatuksellisiin kysymyksiin.

Tällä tavoin suhtautuvat vastaajat korostivat yksilöiden tukemisen ja opettamisen tärkeyttä; yhtenä keinona tähän he näkivät sen, että yksiöitä opetetaan käyttämään tehokkaasti hyväkseen sosiaalisen median verkkoyhteisöpalveluita mm. edistääkseen työllistymistä. Pohdintaa aiheuttivat yksityisyyden ja luottamuksellisuuden kysymykset.

Ammatillisten rajojen hämärtyminen sosiaalisen median verkkoyhteisöpalveluissa aiheutti eettistä pohdintaa.

Neljäs näkökulma eettisiin toimintatapoihin verkkoyhteisöpalveluissa painotti yhteistyökysymyksiä. Haastateltavat korostivat sosiaalisen median verkkoyhteisöpalvelujen sosiaalista luonnetta ympäristönä, jossa ohjauksellisten

kysymysten yhteisöllinen työstäminen tapahtuu. Näin asennoituvien vastaajien eettisinä huolenaiheina eivät olleet yksityisyyden ja luottamuksellisuuden kysymykset, vaan ammatilliset valmiudet sosiaaliseen verkostoitumiseen.

Vastaajat pitivät tärkeänä, että työhön liittyvä toiminta avoimessa sosiaalisessa mediassa katsotaan ammatilliseksi ja aidoksi. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että palveluja tuottavat yksiköt sopivat yhteisesti asianmukaiset yleiset suuntaviivat ja/tai sosiaalisen verkostoitumisen periaatteet.

Tutkimusartikkeli

"Practitioners´ conceptions of ethical practice in social networking in career services" on julkaistu International Journal for Educational and Vocational Guidance -lehdessä ja on luettavissa osoitteessa http://doi.org/10.1007/ s10775-018-9383-4

Lisätietoja tutkimuksesta: Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto jaana.h.kettunen@jyu.fi

Tämä tutkimus havainnollistaa ohjaajien erilaisia tapoja mieltää sosiaalisen verkkoyhteisöpalvelujen eettinen käyttö ohjauksessa. Kun ohjaajat kehittävät taitojaan hyödyntää uusien teknologioiden mahdollisuuksia ohjauksessa, tulee samalla pohtia teknologian käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja mahdollisia strategioita sosiaalisen median verkkoyhteisöpalvelujen käytössä. Tässä tutkimuksessa tunnistettuja näkökulmia voidaan hyödyntää näihin tarkoituksiin.

AUTA NUORIA

Hae lähimmän kesäyliopistosi koulutustarjonta!

LÖYTÄMÄÄN OMA TEHTÄVÄNSÄ MAAILMASSA

kesayliopistot.fi

Muuttuvassa maailmassa yhä useampaa kiinnostaa ammatti, jossa voi auttaa ihmisiä ja yhteisöjä.

Diak kouluttaa asiantuntijoita sosiaali- ja terveysalalle, kirkon palvelukseen sekä tulkeiksi.

Diakilaiset ovat työelämässä arvostettuja osaajia.

YHTEISHAKU

HYVÄN TEKEMISEN AMMATTIKORKEAAN

18.3.–1.4.

Kesäyliopistot tuovat kaikille avoimen koulutuksen lähelle opiskelijaa.

Opiskella voi ympäri vuoden, ympäri Suomen. Kesäyliopistot järjestävät laadukasta avointa korkeakouluopetusta yhteistyössä 14 korkeakoulun kanssa sielläkin, missä sitä ei muuten olisi saatavilla.

Kesäyliopistoissa voi kehittää ja uudistaa omaa osaamista työuran eri vaiheissa jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti. Tarjolla on laaja valikoima koulutuksia ajankohtaisista aiheista ja opiskella voi joustavasti työn ohella.

Tervetuloa opiskelemaan kesäyliopistoon!

9

. . Opinto- . . . . ohjaaja . . . . painetaan . . . . Forssassa . .

V

iime syksystä lähtien Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti on painettu Forssassa. Suomen opinto-ohjaajat kilpailuttivat järjestölehden painamisen. Tarjousten perusteella Forssa Print oli selkeästi luotettavin ja edullisin vaihtoehto järjestöllemme. Forssan kirjapaino kuuluu nykyään PunaMusta Media –konserniin, joka taas kuuluu joensuulaiseen Laakkonen Yhtiöihin.

10

Opinto-ohjaaja –lehden toimituskunta vierailu syksyllä Forssassa. Kävimme katsomassa, miten meidän lehti syntyy. Graafisen teollisuuden historian polku on syheröinen, oikukas ja mutkikas. Viimeaikaiset käänteet, jossa taustalla on median murros ja erityisesti printtimedian raju supistuminen, ovat lyöneet leimansa alan kehitykseen. Painamisen volyymit ovat laskeneet ja hintakilpailu on tehnyt tuhoisaa jälkeä. Samaan aikaan myös Venäjän vientimyynti on romahtanut. Ala on nykyään huomattavan keskittynyt ja tuotanto on kannattavaa vain todella tehokkaissa yksiköissä. Forssa Printissä painetaan käsittämätön määrä erilaisia aikakausi- ja järjestölehtiä. Siellä tehdään Opettaja-lehti, samoin kuin suuri osa muidenkin pedagogisten järjestöjen lehdistä. Meidän 1500 kappaleen painos ei kauaa uinu Forssan painokoneissa.

Tämmöiset pienetkin asiakkaat otettiin ystävällisesti vastaan.

Saimme vahvan käsityksen, mikä on graafisen teollisuuden tila Suomessa tällä erää.

Mikä on PunaMusta?

Forssa Printin omistama PunaMusta Media on nykyään pörssinoteerattu mediakonserni. Sen päätoimipaikkana on Joensuu. Joku voisi epäillä, että tällä jotain tekemistä joensuulaisen opinto-ohjaajakoulutuksen kanssa, mutta mitään tämmöistä ei tässä ole.

PunaMusta on laajentanut toimintaansa markkinoinnin digiportaaleihin ja sen vahvuutena on edelleen aikakausi- ja sanomalehdet sekä muut mainospainotuotteet. Asiakaspalvelu oli meidänkin kohdalla erinomaista. Sen tärkeyttä PunaMusta näyttää korostavan.

Nopeudet painotalolla ovat hurjia. Tässä tulostuu 13300 A1 kokoista arkkia tunnissa. Suurella painokoneella nopeudet lähentelevät 100000 lehteä tunnissa, lehden sivumäärästä toki riiippuen.

Vieraillessamme Forssassa korostettiin meille PunaMustan vastuullisen yritystoiminnan periaatteita. Konserni ilmoittaa huolehtivansa erityisen tarkasti ympäristöstään, toimintansa laadusta sekä siitä, että se voi tarjota työtä painoalan ammattilaisille kotimaassa. PunaMustan tuotteet tarkoittavat laatua, palvelua sekä annettujen lupausten pitämistä. Tästä Opintoohjaaja –lehden toimituskunta vakuuttui.

Hiilijalanjälkeä vähennetään

PunaMusta on sertifioituinut vuonna 2018 kansainväliseen ClimateCalc-hiilijalanjäljen elinkaariarviointiin, jolla mitataan painotuotteen elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasujen kokonaismäärää. PunaMusta onkin sitoutunut vähentämään omaa hiilijalanjälkeään 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

PunaMustan ympäristövastuuseen kuuluu se, että liiketoiminnan ympäristövaikutuksia arvioidaan säännöllisesti. Ympäristöasioita johdetaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Sosiaalinen vastuu merkitsee hyviä toimintata-

Vasen sivu: Painotalon varastossa on jatkuvasti tonnikaupalla painettua materiaalia valmiina lähtöön.

Kauppojen arkisista tarjouksista tulee suurina nippuina kauniita abstrakteja mosaiikkeja.

Toimitusneuvostoa tiloissa kierrättänyt Antti Rikassaari kertoi, kuinka hyvin öljytty koneisto toimii vain kokeneiden työntekijöiden ansiosta. Suuri tuotantonopeus on mahdollista vain, kun kaikki pysyvät aikataulussa omassa tehtävässään.

11

Lehtiä viuhuu kuin karusellissa ympäri painotaloa painettavaksi, käännettäväksi, leikattaksi, taitettavaksi, niputettavaksi ja lastattavaksi.

poja suhteessa kaikkiin sidosryhmiin. Henkilöstöstä huolehditaan ja asiakkaat ovat toiminnan keskipisteessä. Taloudellisen vastuun näkökulmasta toiminnan perusedellytyksiä on kannattava liiketoiminta ja sen jatkuvuudesta huolehtiminen.

Tonnin painoisia paperirullia oli sijoiteltu ympäri hallia.

Asiakkaalle päätyvä lehti on lopulta vain paperia ja syaanin, magentan, keltaisen ja mustan musteen koktail. Oikealla sivulla kuvassa myös yhdet monista painomustesiiloista.

Forssan kirjapainon varhainen historia

Jos on nykyisyys jännittävää Forssassa, niin on menneisyydestäkin löydättävissä kiintoisia yksityiskohtia. Forssan kirjapainon perusti Esko Aaltonen vuonna 1920. Vielä tänäkin päivänä Forssassa on Esko Aaltosen katu. Ei muuten ollut mikään turha mies tämä Aaltonen. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1917 ja sittemmin opiskeli historiaa Helsingin yliopistossa. Valmistuttuaan hän palasi kotiseudulleen opettajaksi. Sodan jälkeen hän siirtyi akateemiselle uralle ja väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 1944. Vuosina 1951 – 1963 hän toimi sosiologian professorina, jossa hänen oppilaana oli muuan Mauno Koivisto. Esko Aaltonen toimi kustoksena Koiviston väitöstilaisuudessa vuonna 1956.

Jukka Eero Vuorinen

12

Painoala on kannattavaa enää vain todella tehokkaissa yksiköissä. ForssaPrintin pajalla syntyy niin halpahallien mainokset, suuren aikakauslehdet että kiiltäväpintaiset mainokset. Retkeilykarttoja näkyi vierailupäivänä tulostuneen kymmeniä lavallisia.

Kuvassa vasemmalta: Antti Rikassaari ja Minna Tikakoski ForssaPrintistä, Aki Tulikari, Tuija Mäntsälä, Mia Gerdt ja Jukka Vuorinen toimituskunnasta. Takana painomustesiilot.

Mitä tekee toimituskunta?

Opinto-ohjaaja –lehdellä on pieni toimitusneuvosto. Siihen kuuluu neljä jäsentä. Toimituksen jäsenet valitsee Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitus. Tuija Mäntsälä vastuulla on ollut ilmoitukset. Mia Gerdt on toimituksen uusin tulokas. Hänellä on hyvä uutisvainu ja terävä kynä. Aki Tulikari on median monitoimiosaaja ja taittaa lehden. Jukka Eero Vuorinen on toiminut vastuullisena päätoimittajana ja kirjoittaa juttuja.

Toimituksen jäsenistä kolme on Tampereelta ja sen vuoksi pidämme yleensä kokoukset Tampereella. Lehti ei maksa kirjoittajille kirjoituspalkkioita. Yleensä jäseniltä ja yhteiskumppaneilta on ollut tarjolla riittävästi juttuja opinto-ohjauksen maailmasta. Mutta ei aina! Joskus pitää oikein houkutella kirjoitustaitoiseksi tiedettyjä henkilöitä kirjoittamaan. Väliin toimitus joutuu urakoimaan, jotta lehti saadaan täyteen. Jos siis haluat tarjota sisältöä, laita rohkeasti viestiä tulemaan.

Ihan pelkkää tekstimainontaa emme harrasta. Jutuissa olisi syytä olla joku uutisaihe. Juttujen suurin ongelma on yleensä, että ne ovat liian pitkiä. Olemme huomanneet sen, että eivät edes kaikki opinto-ohjaajat osaa kirjoittaa lyhyesti. Kuten Mark Twain sanoi: ”Anteeksi, että tekstistä tuli näin pitkä, kirjoitin sen kiireessä”!

Foto olisi aina kiva yllätys. Myös semmoiset kuvat käyvät, jossa porukka seisoo rivissä ja takana on nähtävissä hämärästi joku vierailukohde. Kuvien kanssa saa heittäytyä myös villiksi ja käyttää mielikuvitusta. Huonokin kuva on aina parempi, kuin ei kuvaa lainkaan. Taittaja saa käsiteltyä kuvien valoa ja sävyä usein paremmaksi, mutta liian pientä kuvaa ei saa enää suureksi. Mahdollisimman alkuperäinen kuva on siis paras kuva lehteen.

Kiitos kaikista sisällöistä, joita olette toimittaneen lehdelle! Ilman aktiivisia kirjoittajia ja raportoijia ei lehteä olisikaan.

Opinto-ohjaaja lehden toimitus

13

NUORI2020

Tavoitteena nolla syrjäytynyttä nuorta T

ammikuun puolessavälin, kun pakkanen ei paukkunut, vaan ilma oli harmaan sateinen, kokoontui lähes 3000 kasvatuksen ja ohjauksen ammattilaista Tampereelle. Valtakunnan suurin kasvatus- ja nuorisotyön kokoontuminen Tampereella oli monien kohtaamisten näyttämönä. Aurinko paistoi osallistujien katseissa ja läsnäolossa.

Tapasimme tapahtuman avajaisissa ja päättäjäisissäkin Sorin Sirkuksen ryhmässä esiintyneen kymppiluokkalaisen Kaisa Vehkalahden. Matkassa oli mukana Kaisan koulussa työskentelevä nuoriso-ohjaaja Heli Lapinkoski. Kaisa on urheilullinen ja tunnollinen opiskelija, jonka haaveena on päästä lukioon. Peruskoulun loppumetreillä kuitenkin voimat vähenivät eikä yhteishaku onnistunut. ”Arvosanani eivät vahvistamista kaipaa, mutta lisäaikaa tarvitsin. Nyt kymppiluokan opintojen avulla olen saanut selkeyttä omaan opintopolkuuni ja omiin tavoitteisiini”, kertoo Kaisa ja pohtii, että koulunkäyntiin on löytynyt pinnistelyn tilalle uudenlainen rennompi ote ja itsetuntemus on myös vahvistunut. Myös aikaa rakkaalle harrastukselle on löytynyt.

Yhteistyöllä pedataan tulevaisuutta

Tärkeänä tukena Kaisalle ja hänen opiskelukavereilleen välivuoden opinnoissa on Tampereen kaupungin Nuorisopalveluiden nuoriso-ohjaaja Heli Lapinkoski. Heli työskentelee Lisäaika 10 -luokilla yhteistyössä kahden vastuuopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. ”Tavoitteenani on säilyttää nuorisotyölle ominainen tasa-arvoinen, kokonaisvaltainen ja keskusteleva kohtaamisen kulttuuri nuorten kanssa. Työtehtäviäni ovat ohjauksen ja tuen lisäksi muun muassa poissaolojen selvittäminen”, jatkaa Heli ja kertoo, että hänen uransa koulumaailmassa alkoi vuonna 2008. ”Valmistuin yhteisöpedagogiksi vuonna 2003 ja olen saanut kokemusta nuorisotyöstä niin nuorisotalolta kuin työllisyyden edistämisestäkin, joustavasta perusopetuksesta ja nyt lisäopetuksesta.”

Oppivelvollisuusiän laajentaminen esillä

Nuori20-tapahtuman tavoitteena on alan osaamisen kehittäminen, toimijoiden välisten verkostojen vahvistaminen sekä alan arvostuksen nostaminen. Aiheita lähestyttiin monesta

Nuori2020-tapahtuman järjesti Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi sekä Kirkkohallitus. Seuraava nuorisoalan valtakunnallinen suurtapahtuma NUORI2021 järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 27.-28.5.2021. Ja seuraavat Kirkon kasvatuksen päivät ovat Järvenpäässä talvella 2021.

Nuorisoalan palvelujärjestö Allianssi ja Kirkkohallitus järjestivät lähes 3000 kasvatuksen ja ohjauksen ammattilaisen suurtapahtuman tammikuussa. Kohtaamisissa mukana Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaaja Heli Lapinkoski (vas), hänen nuorensa 14 Kaisa Vehkalahti sekä Humakin opiskelija Tirre Hentinen.

Maan kuulussa Sorin Sirkuksessa harrastava Kaisa näyttää mallia käsinseisonnan ja tasapainon löytämisen helppoudesta.

Nuori20 20-tapa htuman alan ka järjesti S ttojärjes uomen tö Allianss nuorisoSeuraav i sekä K a nuoris ir k k o o h a allitus. lan valt tapahtu akunna ma NUO llinen su RI2021 jä urPaviljon rjestetä gissa 27 än Jyvä .2 8 .5 s k vatukse .2021. S ylän euraava n päivä t ovat V t Kirkon ierumäe kasllä 12.-1 4.1.2021 .

eri kulmasta, monen eri toimijan johdolla. Kaisan ja Helin kokemuksena on, että koventunut kilpailu opiskelupaikoista tuo osaltaan oppilaita 10-luokalle. ”Olen saanut olla myös mukana pohtimassa vuonna 2021 todennäköisesti toteutuvan oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksia koulu- ja nuorisotyöhön. Mitä muutos käytännössä tarkoittaa ja mistä resurssit, joilla nuoria tuetaan ja autetaan yksilöllisesti”, pohtii Heli tulevaisuuden näkymiä ja kannustaa alan toimijoita moniammatilliseen yhteistyöhön. Yhteisenä tavoitteena meillä kaikilla on nolla syrjäytynyttä nuorta.

Teksti: Tirre Hentinen ja Maarit Honkonen-Seppälä Kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä Kirjoittaja Hentinen on jyväskyläläinen Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija, joka osana nuoriso- ja järjestötyön opintojaan työskenteli Nuori2020-tapahtumassa ja kirjoitti artikkelin.

Honkonen-Seppälä on Humakin lehtori Jyväskylästä ja Hentisen viestinnän opintojen ohjaaja.

15

OPOA! on ohjausta uudistava oppimateriaali perusopetukseen.

Yläkoulun oppilaanohjaus

Oppilaan kirja • kattaa koko yläkoulun • ohjaa käyttämään verkkoa tiedonhankintaan • rakentuu tehtäville, jotka aktivoivat ajattelemaan ja arvioimaan oppimista, nuoruutta, lahjakkuutta, työelämän vaihtoehtoja, ura- ja opintopolkua.

Opettajan digimateriaali tarjoaa • rungon, asiasisällöt ja syventävät keskustelutehtävät tunneille • toiminnallisia tehtäviä ja monistettavia lisätehtäviä.

Lue lisää: edukustannus.fi/ylakoulu/opoa

Haku ammatillisiin erityisoppilaitoksiin 11.3.–1.4.2020!

Hakeminen ja tiedot koulutuksista osoitteessa opintopolku.fi.

Pakolaistaustaiset nuoret tarvitsevat elämäänsä toivoa, tukea ja erilaisia tarinoita Suomi on todistetusti maa, jossa sukupuolesta ja perhetaustasta riippumatta voi nousta yhteiskunnan huipulle asti.

Mutta ovatko samat mahdollisuudet myös Suomeen muualta muuttaneiden ulottuvilla?

17

M

aailmassa on tällä hetkellä yli 70 miljoonaa kotiseudultaan pakenemaan joutunutta ihmistä. YK:n pakolaisjärjestön mukaan vajaalla neljäsosalla pakolaisista on pääsy toisen asteen koulutukseen ja vain kolmella prosentilla korkea-asteen koulutukseen. Suomessa tilanne on toki parempi, mutta myös täällä maahanmuuttajataustaiset nuoret keskeyttävät toisen asteen opintonsa muita todennäköisemmin ja päätyvät kantasuomalaisia nuoria harvemmin yliopistoihin tai muihin korkeakouluihin. Lisäksi tutkijat ovat nostaneet esiin huolen koulutusvalintojen etnistymisestä eli tietyn taustaisten nuorten kasautumisesta tietyille aloille.

dollisista koulutus- ja urapoluista; roolimalleja, jotka rohkaisisivat heitä ylittämään rajoja.

Ilmiön taustalta on löydettävissä useita syitä. Tutkija AnneMari Soudon mukaan yksi etnisesti erilaiseksi mielletyn nuoren valintoihin vaikuttavista tekijöistä on se, mitkä alat tai oppilaitokset nuori ylipäänsä näkee itselleen mahdollisina. Ammatillisia kiinnostuksenkohteita ja omia vahvuuksia enemmän nuoren valinta saattaa riippua siitä, missä oppilaitoksessa hän uskoo tulevansa sosiaalisesti hyväksytyksi, toisin sanoen solahtavansa joukkoon. Myös samaistuttavien mallien puuttuminen erilaisista koulutus- ja työelämäpoluista voi johtaa siihen, että nuori päätyy tuttuun ja turvalliselta tuntuvaan vaihtoehtoon.

”Ammatillisia kiinnostuksenkohteita ja omia vahvuuksia enemmän nuoren valinta saattaa riippua siitä, missä oppilaitoksessa hän uskoo tulevansa sosiaalisesti hyväksytyksi.”

Tarinoilla on merkitystä

Nigerialainen kirjailija Chimamanda Ngozi Adichie on puhunut ”yhden tarinan vaarasta”. Tällä hän tarkoittaa sitä, kun joku tai jokin esitetään tietynlaisena yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes se lopulta aletaan nähdä pelkästään sellaisena.

Adichie itse varttui länsimaisten kirjojen parissa ja kuvitteli sen vuoksi pitkään, etteivät hänen kaltaisensa ”käkkärätukkaiset, suklaan väriset” tytöt voisi esiintyä kirjallisuudessa.

Tämä käsitys muuttui vasta hänen löydettyään afrikkalaisen kirjallisuuden kautta myös muunlaisia kertomuksia.

Muutos edellyttää rohkeutta ylittää rajoja

Yksi Rajanylittäjät-hankkeessa tarinansa jakaneista on 5-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut Ifrah. Vielä lukioikäisenä Ifrah haaveili matkailualasta, mutta yhteisökulttuurissa kasvaneena valinta ei ollut yksin hänen. Vanhemmat eivät hyväksyneet alavalintaa, vaan toivoivat, että Ifrah käyttäisi mahdollisuutensa paremmin hyväksi ja opiskelisi esimerkiksi lääkäriksi.

Moni pakolaistaustainen nuori elää Ifrahin tavoin kulttuurissa, jossa oman perheen lisäksi myös laajemman yhteisön odotukset vaikuttavat nuoren elämään ja valintoihin. Luokanopettaja ja monikulttuurisuuden asiantuntija Zahraa Al Taken mukaan pakolaistaustaisen nuoren ohjauksessa onkin tärkeää ymmärtää, että taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, jotka rajaavat nuoren valinnanmahdollisuuksia.

Al Taken mukaan yhteisökulttuurissa koulutukseen liittyvät valinnat vaikuttavat nuoren asemaan yhteisössä ja sitä kautta aina avioliittovalintoihin asti.

– Se voi näkyä esimerkiksi paineena opiskella tai olla opiskelematta tiettyä alaa ja tyttöjen kohdalla myös paineena löytää

Elämme tarinoiden ympäröimänä ja olemme kaikki niiden vaikutuksille alttiita etenkin silloin, kun kyse on asiasta, josta meillä ei ole omakohtaista kokemusta tai parempaa tietoa. Tarina Afrikasta köyhyyden ja katastrofien maanosana on tuttu meistä jokaiselle, mutta esimerkkejä löytyy lähempääkin. Kun puhumme pakolaisista, näemmekö vain avuntarvetta ja uhkia vai myös ihmisissä piilevää sinnikkyyttä ja potentiaalia? Tai kun kohtaamme huivipäisen tytön, tiedämmekö hänen tarinansa jo ennen kuin hän kertoo sen meille?

Sillä, minkälaisia tarinoita kerromme ja kuulemme, on merkitystä. Adichien mukaan yhden tarinan ongelma on siinä, että se luo stereotypioita, jotka ovat aina puutteellisia versioita todellisuudesta. Jos ihminen kaikessa monimutkaisuudessaan nähdään stereotypian kautta, häneltä riistetään mahdollisuus tulla kohdatuksi omana ainutlaatuisena itsenään.

Yhden tarinan valtaa voidaan murentaa kertomalla mahdollisimman paljon erilaisia tarinoita ja sallimalla tarinoiden kohteista tulla tarinoiden kertojia. Tämä ajatus oli taustalla myös lähtiessämme suunnittelemaan parhaillaan käynnissä olevaa Rajanylittäjät-hanketta. Halusimme tarjota nuorille vaihtoehtoisia tarinoita pakolaisena Suomeen tulleiden mahZahraa Al Take on paitsi koulutettu opettaja ja asiantuntija, myös tärkeä roolimalli nuorille.

18

opiskelupaikka omalta paikkakunnalta riittävän läheltä perheen valvovaa silmää, Al Take havainnollistaa.

Rajanylittäjät-hankkeessa kerätyt uratarinat löytyvät osoitteesta kesalukioseura.fi/rajanylittajat

Al Taken mielestä opinto-ohjaajan ei pidä pelätä yhteisökulttuurista kumpuavia rajoitteita, vaan avartaa rohkeasti nuoren näkökulmia ja maailmaa.

Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän julkaisun sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

– Dialogi vanhempien kanssa on avain moniin ongelmiin, Al Take toteaa, ja lisää, että nuoren itsensä lisäksi koko perheelle on tärkeää kertoa eri aloista ja näyttää onnistuneita esimerkkejä yksilöistä, jotka ovat poikenneet yhteisön asettamista rajoitteista ja päässeet elämässä pitkälle.

Tarina ei kerro, minkälaisia keskusteluja Ifrah kävi opintoohjaajansa kanssa. Ifrahin osalta tilanne ratkesi, kun hän lukion jälkeisen mietintävuoden aikana työskenteli koulussa ja sai siellä kipinän lähteä opiskelemaan luokanopettajaksi.

Omakohtaisista kokemuksista on Ifrahin mukaan ollut paljon hyötyä työssä monikulttuurisessa koulussa ja myös monenlaisista taustoista tulevien oppilaiden vanhempien kohtaamisessa.

Toivo auttaa eteenpäin

Pakolaisuus on useimmille epäilemättä elämän mullistava kokemus. Tilastojen valossa pakolaisperheet kamppailevat usein erilaisten sosiaalisten haasteiden kanssa, ja vanhemmuuden riskitekijät (työllistymisvaikeudet, köyhyys, traumaattiset kokemukset) heijastuvat monin tavoin myös lasten hyvinvointiin. Pidemmällä aikavälillä pakolaisuuden vaikutukset ovat silti hyvin yksilöllisiä. Yhdellä pakolaisuus vaikuttaa elämään vain vähän, toisella kokemukset kulkevat mukana loppuelämän.

Yalen yliopistossa tutkijat halusivat selvittää, miksi jotkut selviytyvät koettelemuksista paremmin kuin toiset. Tutkijat löysivät vaikeista lähtökohdista menestykseen ponnistaneilta yhden yhdistävän tekijän: toivon. Lapset, jotka kykenivät kuvittelemaan itselleen paremman tulevaisuuden, puskivat eteenpäin vallitsevista olosuhteista ja vastoinkäymisistä huolimatta. Samankaltaisia ajatuksia toivon merkityksestä selviytymisen kannalta ovat esittäneet monet muutkin. Esimerkiksi keskitysleireiltä hengissä selvinnyt neurologi ja psykiatri Viktor E. Frankl on todennut, että ruoan ja lääkkeiden puutetta enemmän leireillä kuoltiin toivon puutteeseen.

Ehkäpä juuri toivon ylläpitäminen ja vahvistaminen on tärkeintä, mitä erityisesti pakolaistaustaisen nuoren hyväksi voi tehdä. Siihen riittää yksi ihminen, joka uskoo nuoreen ja auttaa häntä näkemään ympärillä ja tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Kun toiveikkuus saadaan valjastettua aktiiviseksi ajatteluksi, suunnitteluksi ja toiminnaksi ajatusten toteuttamiseksi, kaikki on mahdollista.

Rajanylityksiä: seminaari monikulttuurisesta ohjauksesta PE 6.3.2020 klo 10 –15 SOSTEn koulutustilat, Yliopistonkatu 5, Helsinki Puhujina YTT, KM, yliopistonlehtori Anne-Mari Souto, KM, luokanopettaja, monikulttuurisuuden asiantuntija Zahraa Al Take, opinto-ohjaaja, psykologi Noora Mononen Ilmoittaudu mukaan 21.2. mennessä osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/rajanylityksia

Mari Hakala Kesälukioseura ry Kirjoittaja koordinoi Kesälukioseurassa Rajanylittäjäthanketta ja pakolaistaustaisten lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä tukevia oman kielen ja kulttuurin kursseja.

19

Opinto-ohjaaja jääkiekkotuomarina Jääkiekkotuomarina toimiminen on vastuullinen luottamustehtävä. Siihen kuuluvat sääntöjen hallinta ja soveltaminen, pelin palveleminen (turvallisuus, lajinomaisuus ja oikeudenmukaisuus), tuomarin eettiset ohjeet, pelin johtaminen, vuorovaikutus ja pelaajien ohjaus pelitilanteessa. Myös harkinta ja yhteistyötaidot kuuluvat tuomaritoiminnan arvioimiseen. Opinto-ohjaajalla tulee olla tuntosarvet työssään ja jääkiekkotuomarin pitää ”lukea peliä”.

J

ääkiekkotuomarin tehtävä on vaativa ja osalla tuomareista on omaa pelaajaurataustaa. Kun puhutaan tuomarin harkintakyvystä, siihen liittyy pelikäsitys, joka tarkoittaa sitä, että ymmärtää ja ennakoi pelin muiden osapuolen tavoitteita ja tekoja. Hyvän pelikäsityksen saa, kun seuraa muiden kollegojen tuomitsemista, viheltää paljon

pelejä ja ottaa palautetta vastaan. Erinomaisen pelikäsityksen saavuttaminen vaatii aktiivista vuorovaikutusta tuomarivalmentajien, otteluvalmentajien, muiden tuomareiden ja pelin muiden osapuolten kanssa. Tuomarin harkintakykyyn kuuluu myös johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus, paineensietokyky ja asenne. Myönteistä asennetta osoittavat tuomarit kehittyvät ja etenevät nopeammin kuin muut tuomarit.

Tuomarin innokkuus, päättäväisyys ja aktiivisuus antaa hyvän ulkoisen vaikutelman. Innokas opettajakin motivoi monesti oppilaita. Tuomari ei saa vähätellä itseään, osaamistaan ja sitoutumista tehtäväänsä.

Suomalaista ja ruotsalaista tuomarointia

Koska tuomitsen vapaa-aikana harrastekiekkopelejä ja virallisia otteluita, eikä ruotsin kieli tuota minulle ongelmia, otin yhteyttä Ruotsin jääkiekkoliittoon (Svenska Ishockeyförbund) ja tuomarivastaavaan Joel Hanssoniin. Minua kiinnosti tietää, onko suomalaisten ja ruotsalaisten tuomareiden tuomarin arviointi kohteissa eroja: oletin että löytyy samankaltaisuuksia, mutta myös erilaisia painotuksia.

Ruotsissa painotetaan tuomarin vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kompetenssia. Myös ambitio mainitaan spesifivaatimuksena. Linjatuomarilla ja päätuomarilla mainittiin molemmilla sosiaalinen kompetenssi. Social kompetens: Domarens sätt att föra sig och skapa relationer med kollegor samt spelare och ledare. Ambition: Domarens egna uttalade ambitioner och önskan att döma i högre serier inom nationell och internationell ishockey. Tässä viitataan tavasta, kuinka tuomari luo suhteen esim. valmentajiin ja millä tavalla hän kuuntelee ja puhuu valmentajalle. Valmentajat odottavat hyvältä tuomarilta keskustelutaitoa. Se on yksi osa luottamuksen syntymistä. Jos tuomariin ei luoteta, se ei palvele peliä. Pelaajat eivät voi silloin keskittyä pelaamiseen. Tuomari ei saisi olla ylimielinen: eräs tuomarikouluttaja sanoi, että ”tuomaritoiminnan tulee olla priimaa ennen kuin menee vaihtoaitiolle opettamaan valmentajaa.”

Tuomari johtaa ja ohjaa kenttää

Varsinkin E- ja D-junioripeleissä pelaajia tulee tuomarin ohjata, esim. kun tulee kriittisiä hetkiä pelissä. Tuomarin tulee aistia peliä ja tietää mi-

20

kä ero on valmentajan ja pelaajien tunnereaktiolla ja huonolla käytöksellä. Tämä on taito, joka kuuluu mielestäni sosiaaliseen kompetenssiin. Sosiaalinen kompetenssi on muutakin sosiaaliset kuin pelkästään taidot; se on tunneälyä, sosiaalista herkkyyttä. Koen olevani opettaja ja kasvattaja kun olen tuomaritehtävissä. Pidän keskustelusta pelaajien ja valmentajien kanssa. Voi esimerkiksi jutella pelikatkon aikana maalivahdin kanssa. Kohteliaisuus on yksi tärkeimmistä tuomarin hyvistä käytöstavoista. Tuomari ei saisi koskaan provosoitua, vaan pitää malttinsa ja säilyttää harkintakykynsä.

”Koen olevani opettaja ja kasvattaja kun olen tuomaritehtävissä. Pidän keskustelusta pelaajien ja valmentajien kanssa.”

Tuomari ja opettaja johtaa tehtävässään. Eräässä videossa huomasin, kuinka paljon tuomarit puhuvat pelaajille pelin aikana. Puheella voidaan ennaltaehkäistä jälkipeliä esim. maalin edustalla. ”Rauha pojat, peli on vihelletty poikki, numero 50 ja 22, ote irti, peliä, ei rikettä, pelaa”. Tuomari voi jossain tilanteessa edistää pelaajan turvallisuutta: ”pää pystyyn!”, ”älä käännä selkää!”, ”vaihtoluukku kiinni!”, ”älä kouki”!, ”maila alas!”

Tuomarin eettisissä ohjeissa on seitsemän kohtaa ja ne muistuttavat paljon opetustyössä ja esimerkiksi sairaanhoitajan työn eettisiä ohjeita: pidän yllä ja kehitän osaamistani, tuomitsen/arvioin/käsittelen asiaa aina puolueettomasti, pyrin aina oikeudenmukaisuuteen ja olen rehellinen. Tuomarin ei tule suorittaa tuomaritehtävää päihtyneenä tai sairaana.

Ilmoitan työssäni tai tehtävässäni havaitsemiani epäkohtia tai väärinkäytöksiä asianomaisille henkilöille. Sitoudun tukemaan muita tuomareita eli tuomarin kollegiaalisuus on tärkeä asia. Teen aina parhaani luottamustehtävässä tai virassa.

Jos opettaja tai opinto-ohjaaja tulee hallita ohjaus- ja opetusmenetelmiä, niin myös tuomarikin. Tuomarin toiminta tulee olla selkeätä siten, ettei synny väärinkäsityksiä, eikä tule turhia viivytyksiä peliin. Sääntöjen tulkinta ja soveltaminen on myös tärkeätä. Myös oma vireystila on tärkeä. Sillä on vaikutusta pelitilanteiden havaitsemiseen. Luistelutaito on myös tärkeä ja tuomarin pitäisi olla saman tasoinen luistelutaidoltaan kuin pelaaja kyseisellä sarjatasolla. On hyvä keskustella tuomarikollegan kanssa ennen peliä. Tuomaritoiminta on tiimityötä ja yhteistyötä. Junioripeleissä on kaksi tuomaria, jotka toimivat linjatuomarin ja päätuomarin roolissa. Katsekontakti toiseen tuomariin ja viestittäminen vähentää turhia pelin viivytyksiä. Tuomarin tulee osoittaa aloituspiste ja rangaistuksen syy käsimerkein. Toimitsija-aition vieressä on hyvä sanoa ääneen rangaistuksen syy ja näyttää vielä käsimerkki, koska olen törmännyt uusiin toimitsijoihin, jotka eivät tunne kaikkia käsimerkkejä. Kun on tulossa jäähy, tuomari nostaa käden pystyyn, voi osoittaa pelaajaa ja viheltää pelin poikki, kun rikkoneen joukkueen pelaaja koskettaa kiekkoa.

Sen jälkeen tuomari pysähtyy ja näyttää rauhallisesti käsimerkillä jäähyn syyn. Tämän jälkeen tuomari valvoo pelaajaa siihen asti kun hän menee rangaistusaitioon.

”Tuomari ei saa kääntää mielellään selkää pois pelistä. Tuomarin tulee valvoa mahdollisimman laajasti pelaajia: kiekollisia ja kiekottomia pelaajia.”

Tuomari ei saa kääntää mielellään selkää pois pelistä. Tuomarin tulee valvoa mahdollisimman laajasti pelaajia: kiekollisia ja kiekottomia pelaajia, jolloin vireystila, kunto ja luistelutaito korostuvat. Maalin jälkeinen proseduuri on myös hetki, jolloin valvonta ei saa pettää. Alatuomarina viheltävä viheltää maalin syntyneeksi valvoo maalinedustatilannetta. Kun tilanne rauhoittuu, hän ottaa kiekon ja ilmoittaa toimitsijaaitioon maalintekijän ja mahdolliset syöttäjät ja jos maali tuli ylivoimalla tai alivoimalla. Kun ottelu päättyy, tuomari seuraa kättelyä, eikä poistu jäältä ennen kuin kaikki pelaajat ovat poistuneet. Siniviivan tuntumassa oleva tuomari valvoo pelaajia, jotka menevät vaihtoaitioon, ettei tule provosoimista tai tarpeettomia kontakteja. Tuomari tulisi valvoa myös käytävää ja tuomarilla onkin rangaistuksenanto-oikeus ennen kuin käy allekirjoittamassa sähköisen pöytäkirjan, kun on tarkastanut pöytäkirjan.

Hyvä tuomari on monen osan summa

Tuomarin olemus on kokonaisuus, jossa yhdistyvät varusteiden lisäksi tuomarin fyysinen koko, urheilullisuuden ilmentymät, eleet, katseet, yritteliäisyys, käsimerkit ja tapa puhua. Kyseessä on nonverbaalinen viestintä, jonka osuus on kommunikoinnissa 50%. Tuomarin epävarmuuden aistivat pelaajat ja valmentajat tuomarin viheltämistavasta: viheltää jatkuu seuraavalla aukeamalla

21

myöhässä ja liian hiljaa! Avoimuus, ystävällisyys ja huumorintaju auttavat usein tuomaria. Luokkatilanteessa hyvä huumorintaju ja tietynlainen rentous on hyvä asia, mutta se tulee olla hillittyä.

Tuomarit luokitellaan 1-8-tasolla. Kaikki tuomarit aloittavat 1-tasolla eli Simba. Seuraavat tasot ovat Jellona, Leo ja korkein Aslan. Simba on swahilin kieltä, joka tarkoittaa leijonaa.

Aslan on suurin ja kaunein leijona.

Tuomaritoimintaan kuuluu itsearviointi ja pohtia omia vahvuuksiaan ja missä on parantamisen varaa. Sama asia koskee opetus- ja ohjaustyötä. Omien ohjaustaitojen pohtiminen on tärkeätä opinto-ohjaajan työssä. Jääkiekkotuomarin on hyvä seurata eri sarjojen peli. Yksi tuomarikollega korosti B-junioripelissä tuomarin tapaa johtaa peliä.

Lasse Pippola FM, opinto-ohjauksen lehtori Kirjoittaja tuomitsee jääkiekkopelejä mm. Ylivieskassa, Ylivieskan Jääkarhujen peleissä ja toimii kuuluttajana miesten superpesispelejä Vimpelin saarikentällä ja Pattijoen(Raahen) Miilu-areenalla.

Pesäpallotuomari- ja koripallotuomaritaustasta on ollut hyötyä. Tuomarin täytyy uskaltaa viheltää jäähy, kun rike on tehty. Nykyään korostetaan tekoa ja epäselvissä tilanteessa pelin tulee jatkua, jos peli on rehellistä, reilua ja ei ole loukkaantumisvaaraa. Olen tuomarina kolmatta vuotta Susi Hockeyharrastekiekkoporukassa, johon opettajakollega minut kysyi.

Sen jälkeen vielä Nivalan porukkaan. Tästä sain intoa ryhtyä tuomitsemaan virallisia sarjapelejä. Olen vielä tuomarikokelas ja tuomarikortin saa vasta sitten kun kurssit on suoritettu ja riittävästi pelejä tuomittu kokeneiden tuomareiden kanssa.

22

Suomen opintoohjaajat ry:n jäsenmäärä on noussut reippaasti vuonna 2019 Suomen opinto-ohjaajaajat ry:n jäsenmäärä on noussut reippaasti vuonna 2019 Suomen opinto-ohjaajat, SOPO ry:n toiminta ja jäsenyys kiinnostavat opinto-ohjaajia. Vuoden vaihteessa yhdistyksessä oli reippaasti yli tuhat, 1074 jäsentä.

Jäsenmäärät ovat nousussa kaikissa jäsenryhmissä ja kasvu kokonaisuudessaan oli huimat 23 %.

Perusopetuksen ja lukion opinto-ohjaajia jäsenistöstä on reilu puolet, 51 %. Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat toisen asteen ammatilliset opinto-ohjaajat, 22 % ja korkeakouluissa toimivien opinto-ohjaajien osuus on 11 %.

Opiskelijoita jäsenkunnasta on 7 % ja seniorijäseniä 3 %. Lisäksi yhdistyksellä on kunniajäseniä ja varsinaisia jäseniä, jotka toimivat ohjaustehtävissä muualla kuin kouluissa tai oppilaitoksissa.

Asiantuntijamme voi tulla kertomaan maidon monimuotoisuudesta biologian, fysiikan tai kemian tunneille. Kotitaloustunneilla voidaan valmistaa oppilaiden kanssa vaikkapa leipäjuustoa.

Kouluvierailut ovat osa MilkWorks-hankkeen toimintaa.

Tuntien aikana oppilaille kerrotaan myös meijerialan koulutusmahdollisuuksista.

Luennot ovat yhden – kahden oppitunnin mittaisia.

Lisätiedot kouluvierailuista Jyri Kaunisto, lehtori Hämeen ammatti-institutti, meijerialan osaamisala puh. 050 574 5131, jyri.kaunisto@hamk.fi sekä osoitteessa www.milkworks.fi MEIJERISTI – ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Opinnot painottuvat maitotuotteiden – jogurtit, juustot, ravintorasvat, jäätelöt – valmistukseen ja laadunvarmistamiseen.

BIO- JA ELINTARVIKETEKNIIKAN INSINÖÖRI (AMK) Tutkinto antaa hyvät valmiudet toimia esimiehenä tai esimerkiksi tuotantoprosessien kehitys-, suunnittelu-, laadunvalvonta- sekä käyttöönottotehtävissä.

23

Yleisöryntäys Tampereen Opopäiville

V

uoden 2020 Tampereen Opopäivillä rikotaan kaikki aiemmat osanottajaennätykset. Opinto-ohjaajia on tulossa kaikilta kouluasteilta yli 860 osanottajaa. Ohjausalan ammattilaisten vuosittainen koulutustapahtuma kiinnostaa myös yhteistyökumppaneitamme. Tampere-talon hyvin toimiviin näyttelytiloihin on muodostumassa oikea messutapahtuma. Mukana on yli 100 näyttävää ja mielenkiintoista messuosastoa ja monen ständin takana on todella paljon väkeä.

Ja kun avajaiset pärähtävät käyntiin perjantaina 9. helmikuuta Tampere-talon isossa salissa, on paikalle odotettavissa

24

lähes 1300 suomalaisen opinto-ohjauksen aktiivia toimijaa ja kumppania.

Tapahtuman tunnus Myötätuulessa on täyttä totta. Tapahtuman järjestäjä, Pirkanmaan opinto-ohjaajat on todennut, että nyt luotetaan ja uskotaan koulutuksen ja opinto-ohjauksen olevan jälleen myötätuulessa.

Enemmänkin olisi väkeä ollut tulossa.

Ilmoittautumista jatkettiin vielä tämä vuoden puolelle ja näitä jälki-ilmoittautuneita tuli vielä 66. Järjestävän tahon mukaan kyselyjä tulee vieläkin. Tahti on kuulemma reilut 10 per päivä, mutta nyt ei enää mahdu mukaan.

Paikat täynnä – ruuhkia tiedossa

Ihan näin isoa osanottajamäärää ei osattu ennustaa, kertoo Virpi Salminen tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Monet paikat ovat tupaten täynnä niin tutustumiskohteissa, seminaareissa kuin työpajoissakin. Tapahtumapaikka, Tampere-talo on pohjoismaiden suurin kulttuuri- ja kongressikeskus, johon pirkanmaalaiset opinto-ohjaajat ovat myös kahtena aiempana kertana tottuneet luottamaan.

Tämä elämyskeskus on valtava kokonaisuus, jossa ei isokaan ihmismäärä tuo ahtauden tuntua.

Tapahtuman aluksi on tarjolla useita mielenkiintoisia tamperelaisia ja naapurikuntien tutustumiskohteita. Aika moneen paikkaan jouduttiin myymään jo syksyllä eioota. Ensimmäisenä, lokakuussa täyttyi Poliisiammattikorkeakoulu eli POLAMK. Muita tällaisia huippusuosittuja kohteita olivat Patrian lentäjäkoulutus ja TREDU:n avioniikkaala sekä TAMK:n ja TREDU:n mediaalan koulutuskeskittymä Mediapolis.

Myös monet tiedekohteet kiinnostivat.

Aikaisessa vaiheessa täyttyi Tampereen yliopiston solu- ja kudosteknologiakeskus REGEA.

Torstai-iltapäiväksi Torni-hotellin eteen on tulossa pienoinen bussiruuhka. Se ei ole mitenkään outoa Tampereella. Täällä rakennetaan joka puolella. Ratikkaa, uutta jäähallia, Kansiareenaa, RantaTampellaa, uusia asuntoja ja vaikka mitä – kaikki tämä näkyy erikoisina kiertojärjestelyinä ja ruuhkana. Kaiken kaikkiaan starttaa tutustumiskohteisiin 13 bussia. Tarkkana saa olla, että löytää oikeaan bussiin.

Tähtialustajia ja työpajoja

Opopäivien perjantain aamupäivään on tulossa monia highlighteja. Saamme jännittää, kuka on uuden vuosikymmenen ensimmäinen Vuoden opintoohjaaja. Tamperelainen kansanedustaja, ex-opetusministeri Jukka Gustafsson on valinnut tällä kertaa Vuoden ohjausalan gradun. Keynote-puhujat ovat todella mielenkiintoisia. Paikalla on valovoimainen ja osaava IAEVG-tähti Tristram Hooley Iso-Britanniasta. Kotimaista aivotutkimuksen kärkeä edustava Lauri Nummenmaa on aina kiinnostava puhuja.

Työpajoista suosituimpia tulevat olemaan Ylioppilastutkintolautakunnan Robin Lundellin esitys uudistuvasta ylioppilastutkinnosta, Tampereen yliopiston työelämän tutkija Pasi Pyöriän analyysi Työelämän myyteistä ja monet koulutuspolitiikan muutoksia valaisevat työpajat.

Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtajan valinta

Myös SOPO ry:n vuosikokoukseen on tulossa ennätysmäärä jäseniä. Mielenkiintoa varmasti lisää se, että etujärjestömme puheenjohtajuus on katkolla.

Nykyinen puheenjohtaja Armi Nurmi on kertonut olevansa käytettävissä myös jatkossa. Kilpailijoita ei ole toistaiseksi ilmaantunut, mutta mustia hevosia on aina silloin tällöin ollut liikkeellä.

Perjantaina kello 16 on Tampere-talon Pieneen saliin tulossa lähes 200 yhdistyksen jäsentä.

Sähköinen käsiohjelma

Opopäivien sähköinen ja täydellinen käsiohjelma on osanottajien käytössä torstaina 6.2. lähtien opopäivien nettisivuilla. Päivien aikana on järjestelyissä pyritty vähentämään paperia ja kierrätettävyyteen on panostettu paljon. Tavaraa on kaikista toiveista huolimatta tulossa tapahtumakassiin – runsaasti.

Pirkanmaan opinto-ohjaajien pussitustalkoissa oli myötätuulta täynnä oleva tunnelma.

Jukka Eero Vuorinen

25

Joustavan perusopetuksen arviointia M

arraskuussa innokkaat opettajat, erityisopettajat, opinto-ohjajaat ja jopot kokoontuivat Laukaan Peurungassa. Urho Kaleva Kekkosen lempilapsi, veteraanien kuntoutuskeskus, on muuttunut sitten 1970-luvun. Nyt kuntoutuspaikka on kehittämis- ja seminaariareena, jossa tehdään tulevaisuutta.

JOPO-seminaarissa arvioitiin joustavaa perusopetusta ja kehitettiin edelleen Jopo-Peda-oppimis- ja jakamisalustaa. ”JopoPedia-tietokanta on yksi mahdollisuus verkostoitua sekä jakaa eri koulujen käytänteitä ja ihan konkreettista opetusmateriaaliakin. Isona tavoitteena meillä on koota yhteen kaikki suomalaiset JOPO-toimijat”, kertaa Jouni Åkerman. Åkerman on yhdessä keskisuomalaisten kollegoidensa Jari Matikaisen, Arttu Rousin sekä Markku Jaakkolan

kanssa tehnyt tiivistä kehittämistyötä vuodesta 2012 alkaen.

Tekemällä oppijat

On arvioitu, että noin 20 prosenttia yläkoululaisista on toiminnallisia oppijoita ja he oppivat parhaiten tekemällä. ”Meidän JOPO-opiskelijat saavat tehdä jopa puolet perusopetuksen opinnoista työssä henkilökohtaisten oppimistavoitteiden mukaisesti. Puhummekin tuottavasta oppimisesta, sillä koululaiset ovat osa työyhteisöjä tuloksen tekijänä”, kertoo Åkerman ja jatkaa, että myös opintokäynnit ja leirikoulut vahvistavat jopolaisten oppimista ja elämänhallintaa. ”Teemme moniammatillista yhteistyötä kaikkien kasvattajien kesken ja myös terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, sillä yhteinen tavoitteemme on, että nuori oppii, saa hyviä oppimisko-

kemuksia, taitoja elämänhallintaan ja konkreettisesti peruskoulun päättötodistuksen.”

AMK-opiskelija tutorina ja oppijana

Humakin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua JOPO-seminaariin teknisinä tukina. ”Toimin Peurungassa ryhmien JopoPeda -alustatyöskentelyn tutorina eli olin seminaarilaisten apukätenä tarvittaessa. Opin samalla itsekin jopoilusta todella paljon. Olen kuullut JOPO-luokista äidiltäni hänen rehtorin työnsä takia, mutta minulla itselläni ei ole oikeastaan muuta tietoa. Tämä olikin korkeakouluopiskelijalle jopomainen, työelämässä ja tekemällä tapahtuva oppiminen”, pohtii Netta Mickelsson (25),

Jyri Suhonen (vas) Ylivieskasta, Jamina Kettunen Jyväskylästä, Heli Tikkala Valkeakoskelta sekä Eveliina Lecklin Humakista työn tuoksinassa. Osallistujat jatkokehittivät Jopo-Pedia-hankkeessa kehitettyä sähköistä tietokantaa, joka on kaikkien opettajien käytettävissä.

26

joka on kolmannen vuoden nuorisoja järjestötyön ammattikorkealainen. ”Mielestäni joustava perusopetus on tosi tärkeä lisä syrjäytymisenkin ehkäisyyn. Oppilas on yksilö ja oppii omalla tavallaan. Toisille voi olla tärkeää, että asioita toiminnallistetaan ja ne opetetaan hänelle sopivalla tavalla”, kertoo Netta ja jatkaa, että jokaisella nuorella on omat vahvuutensa, ja ne on vain löydettävä.

Lisää infoa joustavan perusopetuksen yhteiseltä foorumilta www.jopopedia.fi/ Seuraava JOPO-seminaari järjestetään Laukaan Peurungassa 2.-3.4.2020. Teemana on Joustavan perusopetuksen toiminta ja vakiinnuttaminen. Tilaisuuteen mahtuu 150 osallistujaa.

Teksti: Netta Mickelsson ja Maarit Honkonen-Seppälä Kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä Kirjoittaja Mickelsson on Espoosta kotoisin oleva Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija, joka osana nuoriso- ja järjestötyön opintojaan työskenteli JOPO-seminaarissa ja kirjoitti artikkelin. Honkonen-Seppälä on Humakin lehtori Jyväskylästä ja Mickelssonin viestinnän opintojen ohjaaja.

Humakin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijat toimivat marraskuussa seminaariavustajina. Eveliina Lecklin (vas), Netta Mickelsson, lehtori Maarit Honkonen-Seppälä, Viola Vilhonen, Jenny Kanden sekä edessä Senni Nuorala. ”Oli mielenkiintoista ja opettavaista pohtia opiskelun siirtämistä joustavin järjestelyin erilaisiin toiminallisiin oppimisympäristöihin”, kertoo Netta Mickelsson.

JOPO-opettaja Jouni Åkerman Jyväskylästä (vas), Jopo-Pedia-alustan luonut Pekka Toppi sekä JOPO-opettajat Jari Matikainen Hankasalmelta, Arttu Rousi Keuruulta sekä Markku Jaakkola Lievestuoreelta kutsuvat osallistujia seuraavaan seminaariin Laukaaseen 2.-3.4.2020. ”Pääpuhujaksi olemme saaneet vuoden 2019 isän ja Go Fore Oy:n toimitusjohtaja Hermanni Hyytiälän”, kertovat järjestäjät.

27

Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen uusi, poikkeuksellisen laaja arviointiaineisto julkaistaan 31.1.2020

T

ammikuun lopussa, 31.1.2020 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkistaa arviointiaineiston, jossa arvioidaan opiskelijoiden siitymiä ja opintopolun sujuvuutta perusopetuksen jälkeisessä nivelvaiheessa. Julkaisun nimi on Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja – Arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa.

Arviointiaineisto on ainutlaatuisen laaja. Tulokset pohjautuvat lähes 500 perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjän vastauksiin. Lisäksi perusopetuksen sekä nykyisten opintojen aikaisista kokemuksista kerättiin tietoa yhteensä yli 15 000 ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa, lisäopetuksessa, VALMAkoulutuksessa, LUVA-koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä aloittaneelta opiskelijalta.

Arvioinnin aihealueita ovat nivelvaiheissa tapahtuva opiskelijoiden ohjaus, opiskelijaksi hakeutumisen ja ottamisen prosessit, koulutuksen järjestäjien yhteistyö eri tahojen kanssa sekä koulutuksen kyky tukea nuoria jatko-opintoihin ja ammattiin liittyvissä valinnoissa.

Lehden taittovaiheessa saimme Opinto-ohjaaja -lehden toimituksessa käyttöömme julkaisun tiivistelmän, josta seuraavassa muutamia keskeisiä otteita. Nyt tuoreeltaan julkaistun julkaisun löydät Karvin kotisivuilta karvi.fi .

Arviointitulosten mukaan perusopetuksessa jatko-opintoihin ja uravalintoihin ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus ovat pääosin hyvällä tasolla. Valtaosa opiskelijoista oli saanut tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta jatko-opintojen suunnitteluun. Myös opetuksen järjestäjät pitivät yksilöohjauksen toteutumista vahvuutena. Ryhmämuotoinen ohjaus ja vertaistuen hyödyntäminen

28

ohjauksessa eivät toteudu yhtä hyvin.

Kehittämisen tarpeita on myös jatkoopintopaikkoihin tutustumismahdollisuuksien järjestämisessä.

Yhteisvalinnan hakumenettelyt toisen asteen koulutukseen toimivat hyvin, mutta harkintaan perustuvasta valinnasta erityisesti perusopetuksen järjestäjät toivoivat enemmän tietoa ja selkeämpiä ohjeita. Ammatilliseen koulutukseen jatkuvan haun kautta opiskelemaan tulleet opiskelijat kokivat hakemisen olleen sujuvaa ja opiskelijavalinnasta tiedottamisen toimivaa. Jatko-ohjausta niissä tilanteissa, joissa hakijaa ei valita hakemaansa koulutukseen tai oppilaitoksessa ei ole tarjolla hakijalle soveltuvaa koulutusta, tulee kehittää.

Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus opintojen alkuvaiheessa ovat hyvällä tasolla. Opiskelijat olivat saaneet tarvitsemaansa tietoa opintojen tavoitteista ja sisällöistä. Opiskelijoiden tarpeita ja tavoitteita huomioidaan melko hyvin opintojen suunnittelussa, mutta heidän elämäntilannettaan tulisi huomioida kokonaisvaltaisemmin, ja oppimisvaikeuksiin ja oppimistaitoihin liittyvässä tarvelähtöisessä tuessa on kehitettävää molemmilla sektoreilla.

Opintojen alkuvaiheessa yksilöohjaus on vahvuus sekä lukiokoulutuksessa että ammatillisessa koulutuksessa.

Opiskelijoiden mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta toteutuu hyvin valmentavissa, valmistavissa ja vapaan sivistystyön koulutuksissa. Valtaosa opiskelijoista koki, että heillä oli ollut tarvittaessa mahdollisuus keskustella kahden kesken ohjaajan tai opettajan kanssa. Opiskelijoiden elämäntilanteen ja vertaistuen entistä parempi huomiointi osana ohjausta on tärkeää myös nivelvaiheen koulutuksissa.

Vaikka ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus ovat nivelvaiheessa pääosin hyvällä tasolla, osa opiskelijoista olisi tarvinnut enemmän ohjausta jatkoopintojen pohdintaan ja valintaan peruskoulussa. Erityisesti silloin, kun nuorella on vaikeuksia suunnan pohtimisessa ja valintojen sekä päätösten tekemisessä, tarvitaan enemmän mahdollisuuksia keskustella yksilöllisistä tarpeista ohjaajan kanssa.

Opiskelijat, jotka olivat peruskouluaikana joutuneet toistuvasti kiusaamisen kohteeksi tai joilla oli kokemuksia oppimiseen liittyvistä vaikeuksista, kokivat ohjauksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä tarvevastaavuuden muita heikommaksi. He myös kokivat itsetuntemuksensa sekä tiedonhankinta- ja päätöksentekotaitojensa kehittyneen peruskouluaikana heikommin kuin muut. Kokemukset kiusaamisesta ja oppimiseen liittyvistä vaikeuksista heijastuivat myös perusopetuksen jälkeisiin opintoihin kiinnittymiseen. Tästä syystä keinoja kiusaamisen ehkäisemiseen on tehostettava, ja oppilaiden ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä on vahvistettava.

Vinkki: Opopäivillä tästä Karvin mielenkiintoisesta tutkimuksesta käydään keskustelua myös työpajassa.

Aki Tulikari

Mihin suuntaan opetussuunnitelmat liikkuvat?

M

aamme eri kouluasteiden opetussuunnitelmat ovat olleet muutoksen kohteina viime vuosina. Monissa näissä uudistuksissa on ollut leimallisena kiire, jota on edeltänyt hehkutus.

Lopputuloksena on usein ollut hämmennys. Parhaillaan on menossa lukion opetussuunnitelmien paikallinen prosessi. Melko harvoin opetussuunnitelmien kehitystyössä mukana olevat ovat jaksaneet keskittyä pohtimaan taustalla vaikuttaviin opetussuunnitelmateoreettisiin virtauksiin.

Tampereen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa eli Trepossa on luettavissa tuore Tero Autio et al. toimittama mielenkiintoinen artikkelikokoelma Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa: Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. Tähän julkaisuun on koottu hyvin erilaisia artikkeleita, joita yhdistää kirjoittajien huoli saksalaispohjoiseurooppalaisen Bildung/Didaktiikka -opetussuunnitelmatradition ajautumisesta entistä ahtaammalle oppimisteorioiden jäsentämän, taitoihin ja kompetensseihin rajoittuvan, näennäisesti epäpoliittisen angloamerikkalaisen curriculum-opetussuunnitelmatradition ja sen poliittisen aisaparin, uusliberalismin, puristuksessa. Aika monimutkaisesti ilmaistu, mutta jos lukija jaksaa perehtyä artikkeleihin paljastuu sieltä monia mielenkiintoisia asioita.

Erityisen palkitsevaa on lukea Tero Aution johdantoartikkeli. Hän on tehnyt pitkään opetussuunnitelmateoreettista tutkimustyötä. Tähän artikkeliin on koottu hänen pitkällä tutkimusurallaan tehtyjä löydöksiä, havaintoja ja kokemuksia. Autio kertoo havainnollisesti uuden ja vanhan mantereen kehityserojen vaikutuksen opetussuunnitelma-

ajatteluun. Amerikkalainen curriculum syntyi palvelemaan eri tarpeita kuin eurooppalainen lehrplan. Autio selittää amerikkalaisen koulutusajattelun suurta skismaa Dewey vs. Thorndike yhtä elävästi kuin Clay vs. Liston nyrkkeilyottelua.

Artikkelikokoelman muutkin tekstit ovat kiinnostavia, varsinkin Sauli Salmelan asiantunteva tarina klassisesta sivistyksestä. Artikkelit korkeakoulupolitiikasta ovat kiintoisia ja ristivalottavat eurooppalaista Bolognan prosessia monesta eri näkökulmasta.

Meillä on aika vähään huomioon jääneet amerikkalaiset peruskoulureformit 1990-luvulla. Näiden uudistusten pääarkkitehtinä toimineesta professori Diane Ravitchista on luettavissa mielenkiintoista tarinaa. Huomattavaan asemaan Yhdysvalloissa suomalaisen PISA-ihmeen tulkitsijaksi kohonneesta Pasi Sahlbergistäkin on luettavissa kiinnostavaa tulkintaa.

Tämän tyyppiset kasvatustieteelliset pohdiskelut jäävät usein harvojen herkuksi, mutta nyt useimmat näistä artikkeleista ovat todella ajankohtaisia.

Autio pääsee jutussaan myös Kiinaan, josta Helsingin sanomien (HS 21.1) Pekingin kirjeenvaihtaja Katriina Pajari kertoi hiljattain. Hänen esikoulua käyvä lapsi toi kotiin välitodistuksen, jossa oli sata arvosanaa. Todistus oli 11 sivua pitkä. Matematiikan, englannin ja kiinan lisäksi oli arvioitu mm. istuma-asentoa.

Kaiken kaikkiaan Autio puolustaa sitä suomalaisen koulutustradition vahvaa perustaa, jonka mukaan opettaja on koulujärjestelmän kulma- ja koetinkivi. Autio piirtää hienosti ne erot, millaiseen ideaalityyppiseen opettajaan johtaa amerikkalaistyyppinen curriculum-ajattelu verrattuna opettajaan sivistysteoreettisessa (Bildung/Didaktik) koulukontekstissa.

Opettajan ja opinto-ohjaajan autonomian puolustaminen on perustavaa laatua olevaa työtä oman ammattimme arvostuksen säilyttämisessä.

SIIRTYMIÄ JA AJAN MERKKEJÄ KOULUTUKSESSA Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia

Toimittaneet Tero Autio, Liisa Hakala ja Tiina Kujala

Autio, Tero; Hakala, Liisa; Kujala, Tiina (2019) Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa: Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. https:// trepo.tuni.fi/handle/10024/118695

Jukka Eero Vuorinen

29

> Kasvatustiede > Oikeustiede > Taide ja muotoilu > Yhteiskuntatiede

> AMK-tutkinnot päivä-, monimuoto- ja verkkoopintoina > Ylemmät AMK-tutkinnot > Opinnot avoimessa AMKissa

30

ulapland.fi | lapinamk.fi

Ammatilliset opettajat AO ry:n puheenjohtajaksi valittiin opinto-ohjaaja Tuija Mäntsälä

V

iime marraskuussa Ammatilliset opettajat AO ry:n puheenjohtajaksi valittiin pitkän työuran opinto-ohjaajana tehnyt Tuija Mäntsälä. Mäntsälä toimii opinto-ohjauksen lehtorina ja luottamusmiehenä Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiassa monialaisessa kulttuurialan koulutusyksikössä Aurajoen rannalla. SOPO ry:ssä Mäntsälä on ollut pitkään aktiivinen ammattiyhdistysvaikuttaja ja toimii tälläkin hetkellä yhdistyksen jäsensihteerinä.

Tuija löytyy tämän lehden sivuilta myös toisessa yhteydessä, toimitusneuvoston jäsenenä, tutustumassa ForssaPrinttiin.

Myös AO:n varapuheenjohtajaksi valittiin opinto-ohjaaja, Tapio Lindfors.

Uransa ammattikouluopettajana aloittanut Lindfors työskentelee nyt opintoohjaajana Lapin koulutuskeskus Redun Rovaniemen yksikössä. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa työskentelevä lehtori Johanna Toivanen.

Kun Tuijalta kysytään minkälainen puheenjohtaja hän haluaa olla, niin vastaus tulee nopeasti. Seuraan ajatusta: ”Kun toiminta inspiroi muita haaveilemaan, tekemään, oppimaan ja olemaan enemmän, olen onnistunut”.

Aki Tulikari

AO ry:n kuuluu toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa toimivia opettajayhdistyksiä.

AO ry tukee jäsenyhdistyksien toimintaa monin tavoin. Kaikkiaan AO edustaa yli 9 000 opetusalan ammattilaista.

Kyse on siis huomattavan kokoisesta OAJ:n ammatillisten opettajien OAO ry:n jäsenyhdistyksestä.

Monessa mukana oleva Mäntsälä valittiin johtamaan Suomen suurinta ammatillisten opettajien yhdistystä. Viisi vuotta AO:n hallitustoiminnassa mukana olleella ja koulutustiimin puheenjohtajan näköalapaikalta toimintaa tarkkailttuaan Mäntsälällä on hyvä käsitys siitä, mihin ryhtyi. Keväällä ovat luvassa sopimusneuvottelut, joissa haasteena ovat erityisesti toisen asteen vuosityöaika ja ammattikorkeakoulusopimuksen kehittäminen. Viime vuosina heikentynyt ammatillisten opettajien työhyvinvointi on yksi Mäntsälän johtaman hallituksen suurista huolenaiheista. ”Tässä ajassa erityisesti opettajien jaksamisesta ja työhyvinvoinnista on huolehdittava”, Tuija Mäntsälä muistuttaa.

Kuva: Nina Mäntsälä

31

Toimikunnilta

Perusopetustoimikunta

K

oulutuskentällä on tulossa jälleen monenlaisia työhömme vaikuttavia muutoksia. Olemmekin työstäneet muun muassa lausunnon perusopetuksen arvioinnin uudistamisesta ja käyneet siihen liittyvässä kehittämistyöpajassa. Lisäksi tärkeänä työstettävänä asiana on ollut kannanotto oppivelvollisuuden laajentamisesta. Olemme myös osallistuneet siihen liittyviin alueellisiin työpajoihin eri paikkakunnilla.

Aiempi vierailumme OAJ:n sopimusneuvottelija Pekka Pankkosen ja erityisasiantuntija Inkeri Toikan kanssa Akava-talolla on saanut jatkoa siten, että perusopetustoimikunnan jäsenet ovat osallistuneet loppuvuoden aikana OAJ:n järjestämiin alueellisiin keskustelutilaisuuksiin. Olemme tuoneet siellä esille toivomiamme palkkaukseen sekä muihin edellisessä lehdessä mainitsemiimme teemoihin liittyviä kehittämiskohteita.

Toivottavasti pääsette runsain joukoin osallistumaan Tampereen Opopäiville.

Toimikunnan osuudessa on KT opinto-ohjaaja Petri Niemen esitys: ”Peruskoululaisten uravalintavalmiuksien edistäminen sekä opinto-ohjaajan perustehtävä ja työaika”. Lisäksi tuomme lyhyesti esille toimikunnan ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) työryhmän työskentelyn tuloksia arviointiin liittyen. Lämpimästi tervetuloa!

Tsemppiä yhteishakuun ja mukavaa kevään odotusta!

Terveisin Nina Heikkinen, Mia Gerdt, Hans Kankkonen, Tuija Ristimella, Jyrki Karjalainen ja Antti Nyman

32 32

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Lukiotoimikunta

H

H

Yhdistyksenä pyrimme olemaan meidän kaikkien tukena ja apuna arjen haasteissa. Sopimusneuvottelut meidänkin eduista ovat nyt kuumimmillaan. Vuosityöajassa olevien ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien vapaajaksomäärän korottaminen kymmenestä kahteentoista viikkoon on OAJ:n neuvottelijoilla listan kärkipäässä. Tampereen opopäivien torstain toimikuntatapaamisessa tiedämme ehkä jo enemmän. Ilmoittautuneita on melkein kaksisataa ja luvassa ajankohtaista ammatillisesta opinto-ohjauksesta. Tapaamme toivottavasti Tornissa.

Opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt kuntatasolla ja moni opinto-ohjaaja lienee mukana miettimässä tulevaisuutta.

Uusissa perusteissa määritellään selvästi että ohjaustyö oppilaitoksissa on kaikkien vastuulla, mutta opinto-ohjaaja alan ammattilaisena koordinoi toimintaa ja vastaa varsinaisesta opinto-ohjauksesta.

Luvussa 4 lukee näin: “Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan.

Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.” Lukioissa, joissa jo tehdään näin ei tapahdu suuria muutoksia, mutta lukioissa, joissa aineenopettajilla on varsin pieni rooli opiskelutaitojen, jatko-opintojen ja työelämän suhteen, ovat uuden äärellä. Opinto-ohjaajalla on varmasti alussa tärkeä rooli ohjauksen koordinoinnissa ja aineenopettajien tukena.

yvää vuotta 2020 Sinulle ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaaja.

Meillä on edessämme kokonainen uusi vuosikymmen ja tekemistä riittää. Uusi ammatillinen koulutus hakee vielä uomiaan ja me opinto-ohjaajina saamme olla mukana tekemässä uutta ja toivottavasti entistä parempaa koulutusta tulevaisuuden tekijöille.

Ammatillisessa koulutuksessa työskentelevä opinto-ohjaaja: ”Oletko tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseesi opinto-ohjaajana?” ”Ovatko työnteon ehdot sinusta kunnossa?” ”Haluatko vaikuttaa?” ”Kiinnostaisiko sinua toimikuntatyöskentely?” Ilmianna itsesi tai kollegasi toimikuntatapaamisessa tai laita viestiä jo etukäteen.

Näkemisiin Erikka, Leena, Timo, Tuula, Virpi ja Sirpa Puikkonen, ammatillisen koulutuksen toimikunnan pj sirpa.puikkonen@gradia.fi

yvää alkanutta vuotta! Hyvin pian suuri osa ohjattavista katoaa kirjastojen ja lukusalien uumeniin ja sen jälkeen onkin melkein lukuvuoden loppurutistuksen aika. Opinto-ohjaajan työpäivä on yleensä melko kiireinen vuodenajasta riippumatta, mutta jatkuvat muutokset ja uudistukset tekevät kyllä lukuvuodesta hektisemmän.

Sen lisäksi että opinto-ohjauksen roolia vahvistetaan ja sen tärkeyttä korostetaan, opetussuunnitelman perusteet nostavat esille opiskelijan epävarmuuden sietokyvyn, omasta hyvinvoinnista huolehtimisen ja painottaa kasvua, itsetuntemusta sekä aktiivista toimijuutta.

Aktiivisuus näkyy heti opintojen alussa,

jolloin opiskelija itse opinto-ohjaajan ja opettajien tuella laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tätä päivitetään säännöllisesti lukio-opintojen aikana ja koko ajan onkin tarkoitus suunnata jatko-opintoja kohti ja säilyttää usko omaan pystyvyyteen ja tulevaisuuteen.

OAJ:n blogissa 15.1.2020 erityisasiantuntija Tuomo Laakso kirjoittaa oppivelvollisuusiän pidentämisestä.

Valmistelut etenevät kovaa vauhtia hallituksessa ja mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, lakimuutos astuisi voimaan ensi vuonna. Laakso kirjoittaa “Jotta voidaan taata yhdenvertaisen laadukas opetus joka koulussa ja oppilaitoksessa, tarvitaan sitovat säädökset opettaja- ja opinto-ohjaajamitoituksista.

Näin varmistetaan, että jokaisella opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjällä on yhdenvertaiset opettajaresurssit käytettävissä.” Tämä on asia mitä myös SOPO ajaa vahvasti. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla vain 200 ohjattavaa. Oppilaitoksissa tulee myös olla riittävästi päteviä opinto-ohjaajia opiskelijamäärän nähden, sillä opinto-ohjaajien työtehtäviä ei voida sälyttää muulle henkilökunnalle.

Opopäivillä tuoreimmat uutisensa meille päivittää TRY-hanke (Toinen reitti yliopistoon) sekä Suomen Lukiolaisten Liitto. Lisäksi keskustelemme uusista lukion opetussuunnitelman perusteista ja opinto-ohjauksen osan soveltamisesta. Lämpimästi tervetuloa lukiotoimikunnan tapaamiseen Tampereelle!

Anna Quagraine Lukiotoimikunnan puheenjohtaja

Korkeakoulutoimikunta

C

ampusOnline.fi on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjontaportaali, joka kokoaa yhteen 24 ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksot. Se mahdollistaa opintojaksojen suorittamisen kokonaan verkossa, opiskella voi ajasta ja paikasta riippumatta – siellä missä sinulle parhaiten sopii.

CampusOnline.fi-portaali mahdollistaa opiskelun ympäri vuoden. Lukukausia on kolme: kevät, kesä ja syksy. Lisäksi on tarjolla Non-stop-opintojaksoja eli niitä on tarjolla lukukausirajat ylittäen vuoden ympäri.

Syyslukukaudella 2019 CampusOnline. fi kautta tarjolla oli 440 opintojaksoa, joista 251 oli kenen tahansa kansalaisen opiskeltavissa myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta. CampusOnline. fi:n opettajille teettämän kyselyn mukaan opettajista 84 % suosittelee kollegoilleen opettamista CampusOnline. fi-portaalissa. Vastaavasti 98 % opiskelijoista suosittelee CampusOnlinea ystävilleen. Tilastokeskuksen koulutustilastoja ja CampusOnline.fi sivuston uniikkeja vierailuja vertailemalla 95 % opiskelijoista on käynyt sivustolla. (https://www.eamk.fi/fi/campusonline/).

CampusOnline.fi:stä saat lisää tietoa Opopäivillä 2020 Myötätuulessa korkeakoulutoimikunnan seminaarissa torstaina.

Korkeakoulutoimikunta

Opintojaksot ovat maksuttomia ammattikorkeakoulujen (amk/yamk) läsnäoleville tutkinto-opiskelijoille sekä avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille.

33 33

Kolu mni

– Heini Kelosaari

T?

E E J U K T E D U U – I S O UUSI VU Miettiessäni otsikkoa tämän kertaiselle kolumnilleni, tämä vanha sanonta: uusi vuosi – uudet kujeet, nousi ensimmäisenä mieleeni. Seuraava ajatus oli, että olenkohan jo kirjoittanut tällä otsikolla aikaisemmin. Kolmantena ehdin jo pohtia, että mitä väliä, so what, näkökulma on kuitenkin eri eli tällä mennään.

Tämän hetken yhteiskunnan tahti on niin hektinen, että välillä tuntuu kuin väkisinkin putoaisi kelkasta. Tietojen tulva on opinto-ohjaajan hommassakin uskomattoman suuri. Tulee uusia materiaaleja, alustoja, kirjoja, nettimateriaaleja, uusista valintaperusteista ja opseista puhumattakaan. Sitä pitäisi koko ajan olla uuden tiedon aallon harjalla. Vai pitääkö?

tärkeää. Silti tätäkin puolta työstä voi ja pitää rajata. Vaikka kuinka kiinnostaisi mullistaa opetus opinto-ohjauksenkurssilla ja tutustua kaikkiin mahdollisiin uusiin suuntauksiin nettiohjauksen saralla, niin liika on oikeasti liikaa. Jospa laatisi seuraavan kehittämissuunnitelman hiukan pidemmälle ajalle tai oikeasti keskittyisi arvioimaan, miten edelliset muutokset ovat työhön vai”Kaikesta kuttaneet tai tekemään vain välttämättömät hankehumpasta muutokset. Meidän kaikkien voimavarat sekopäisestä maail- ovat kuitenkin rajalliset.

ja masta huolimatta, ha- Nostan käden ylös oman virheeni merluaisin kannustaa meitä kiksi, niin kuin koripallossa tehdään.

Myönnän itse innostuvani niin, että huoopinto-ohjaajia takai- maan olevani kehittämässä, noo - milloin sin perusasioiden mitäkin. Viime aikoina kyseessä ovat olleet mm. yökoulu, pelialusta, pakohuone tai äärelle.”

Järjestöhommissa on saanut myös oppia kiivaaseen työtahtiin. Lausuntopyynnöissä ja erilaisissa kirjoitustöissä deadline on usein niin nopeasti, ettei ehdi kissaa sanoa. Välillä tulee jopa pohtineeksi, että onko tämä tarkoituksellista. Kukaan ei kommentoi, kun aikaa kommentoida on kovin niukasti. Nostan hattua kaikille näiden yhteisten asioiden parissa painiskeleville! Järjestöhommat on sovitettava johonkin perustyön, hankehommien ja lasten koripallon ja kuperkeikkakoulun väliin. Silti on todella antoisaa huomata, että uudesta opsista löytyy pätkä selkeästi itse kirjoittamaasi tekstiä tai opetushallituksen esittelijän dioissa näkyvät meidän yhdessä kirjoittamamme kommentit. Niitä pidetään niin tärkeinä, että niistä halutaan kertoa muillekin!

Miten ne uudet kujeet sitten? Kaikesta hankehumpasta ja sekopäisestä maailmasta huolimatta, haluaisin kannustaa meitä opinto-ohjaajia takaisin perusasioiden äärelle. Olemme koulussa ohjattaviamme varten! Opinto-ohjaajina saamme olla ohjattavien kasvutarinoissa mukana ja tukena rakentamassa yksilöllisiä polkuja kohti unelmia.

Uuteen heittäytyminen on toki opinto-ohjaajan työssä mielenkiintoista ja koukuttavaa ja itsensä kehittäminen on toki

34 34

uusi TET-malli. Sen lisäksi että itse tekeminen on koukuttavaa, ei koukuttavuutta ainakaan vähennä loistavat kollegat ja yhteistyökumppanit, joiden kanssa hommia tehdään. Harkintaa saa ja kannattaa silti käyttää, ettei työmäärä paisu mahdottomaksi.

Ennen kaikkea olkaa armollisia itsellenne. Sinä pystyt ja riität juuri omana itsenäsi rakas kollega! Ja kun takapenkin 5-vuotias kommentoi, että ”herre gud” jo perinteisen oh my god lausahduksen sijasta, voin sydämestäni yhtyä kommenttiin.

Heini Kelosaari Opinto-ohjaaja Someron lukiosta ja lukiotoimikunnan jäsen

Hei opo, sinä voit olla ratkaiseva tekijä!

Viethän kanssamme eteenpäin tärkeää viestiä: Työelämä tarvitsee monipuolisia osaajia.

Tulevaisuus rakennetaan tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan laajaalaiselle asiantuntemukselle.

Tampereen korkeakouluyhteisö tarjoaa ainutlaatuiset opiskelumahdollisuudet Suomen parhaassa opiskelijakaupungissa.

tuni.fi 35

O Opäivät Tampere 6.- 8.2.2O2O

OHJELMA Torstai 6.2.2020

09.30-16.30 Ilmoittautuminen Sokos Hotelli Torni

11.00-12.50 Lounas (omakustanteinen)

13.00-15.00 Vuoden opojen tapaaminen Scandic Hotelli Koskipuisto

13.00-15.30 Tutustumiskohteet: Lähtö Hotelli Tornin edestä

16.50-18.00 Seminaarit koulutusmuodoittain

Perusopetus ja ammatillinen Hotelli Torni

Lukio ja korkeakoulut

Hotelli Scandic Koskipuisto Senioritapaaminen Hotelli Ilves

19.00-20.30 Tampereen kaupungin vastaanotto Raatihuoneella

20.35- Jatkot: ”Ysäribileet”, Ravintola Ilves

Perjantai 7.2.2020

Tampere-talo

07.00-10.00 Aamiainen hotelleissa

09.00-16.30 Näyttelyosastot avoinna, 1. ja 2. krs.

09.00-12.00 Ilmoittautuminen jatkuu, pääaula

09.00-09.30 Opopäivien avajaiset, ISO SALI.

Virpi Salminen, PIPO ry, Armi Nurmi, SOPO ry

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, TAT, Jarkko Eloranta, SAK

09.30-10.00 Li Andersson, Opetusministeri

10.00-10.45 Tristram Hooley, opinto-ohjauksen professori, ISO SALI

10.45-11.30 Lauri Nummenmaa, johtava aivotutkija ISO SALI

11.30-13.30 Lounas 2. krs. ja näyttelyihin tutustuminen

12.00-13.00 Työpajat 8 kpl http://opopaivat2020.fi/ohjelma

13.00-14.00 Työpajat 8 kpl http://opopaivat2020.fi/ohjelma

14.00-15.00 Työpajat 8 kpl http://opopaivat2020.fi/ohjelma

14.00-15.30 Iltapäiväkahvit 2. krs.

16.00-17.15 SOPO ry Vuosikokous, PIENI SALI

19.30-00.30 Juhlaillallinen ja iltajuhla, Sorsapuistosali, The Bubbleband

Lauantai 8.2.2020

Tampere-talo, Pieni Sali

07.30-10.00 Aamiainen hotelleissa

08.00-09.00 SOPO ry hallituksen kokous, VIP -tila

09.00-09.50 Joonas-Ville Hietaniemi, laulu Sanna Wikström,

"Hidasta Elämää: Unelmia ja haaveita" 09.50-10.00 Kahvi

10.00-10.50 Ilkka Halava, Tulevaisuuden tutkija

10.50-11.30 Mikko Vaismaa, Stand Up

11.30-11.45 Myötätuulessa 2020 kiittää &

Rovaniemen opopäivät 2021 esittäytyvät

s

oP o