Päätoimittajan palsta

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen tänä keväänä päättävien nuorten urapohdinnat ovat nyt kuumimmillaan. Opinto-ohjaajilla on meneillään vuoden kiireisin aika. Meidän urakka ei ole helppo. Perusopetuksen päättäneitä nuoria aivan aiheesta on epäilyttänyt, miten ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrä on vähentynyt koulutusleikkausten myötä. Onneksi tilanteeseen on saatu nykyhallituksen myötä pientä helpotusta. Kaikista uhkakuvista huolimatta 98 prosenttia perusopetuksen päättävistä tulee saamaan jatko-opintopaikan ensi syksyksi. Tulos on erinomainen. Tässä perusopetuksen opinto-ohjaajilla on suuri ansio. Vaikeudet kasaantuvat niiden nuorten kohdalle, jotka keskeyttävät opintonsa. Osalla näistä nuorista on matkassaan mukana ongelmia jo perustaitojen hallinnassa. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen leikkaus on vielä kasannut näitä koulutusuraa salpaavia tekijöitä. Lukion tänä keväänä päättävillä on edessään aivan uusi tilanne. Opiskelijavalintauudistus astuu nyt voimaan. Vähintään puolet opiskelijoista valitaan tämän kevään yhteishaussa ilman pääsykokeita. Melkoinen joukko tuoreita ylioppilaita saa tiedon uudesta opiskelupaikastaan jo ennen kuin valkolakki painetaan päähän. Suomi on vähitellen siirtymässä normikäytäntöön, joka on yleinen käytäntö muissakin maissa. Tilannehan on ollut lukion päättäneiden osalta perin surkea. Kun perusopetuksen päättäneistä lähes kaikki saa jatko-opiskelupaikan heti, ylioppilaista vain 25 prosentille on opiskelupaikka valmistumisvuonna. Uudellamaalla tilanne on vielä kehnompi, vain 22 prosenttia uusista ylioppilaista saa opiskelupaikan valmistuttuaan. Helsingin sanomat otti kantaa pääkirjoituksessaan tähän asiaan (HS 13.1). Siinä vedottiin aivojen hitaaseen kehittymiseen, joka jatkuu yli 20-vuotiaanakin. Hesarin pääkirjoitustoimittaja tohti olla sitä mieltä, että aivoja on pidettävä pumpulissa tosi pitkään ja ”ihmiselle on luonnollista etsiä itseään ja omaa suuntaansa, joka voi löytyä vasta lähempänä 30-vuotispäivää”. Kirjoittaja tuli näin ottaneeksi kantaa siihen, että amistytöt ja –pojat ovat aivorakenteeltaan erilaisia – jolleivät nyt ihan aivottomia. He ovat pystyneet tekemään uravalinnan jo 15-vuotiaana. Harvoin laatulehti haksahtaa näin pahoin. Ammatinvalinta joskus viime vuosisadalla oli tuollaista. Silloin oli tarjolla vakaita ja pitkiä työuria, joita sietikin pohtia ehkä vähän pitempään. Tämän päivän haasteet ovat toisenlaisia. Uuden vuosikymmenen yhteishaut lähestyvät

Nuoria olisi kannustettava ottamaan se ensimmäinen steppi, vaikka pieni sivuaskel. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota mahdollisuuksia. Koulutusvolyymiä on lisättävä, kun kerran nuorissa on koulutushalukkuutta. Ongelma on niillä nuorilla, joita koulutus ei kiinnosta. Tuoreista ylioppilaista samainen neljännes ei vaivaudu edes hakemaan jatkoopintoihin.

Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja