Karvi: Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja

Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen uusi, poikkeuksellisen laaja arviointiaineisto julkaistaan 31.1.2020

Tammikuun lopussa, 31.1.2020 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkistaa arviointiaineiston, jossa arvioidaan opiskelijoiden siitymiä ja opintopolun sujuvuutta perusopetuksen jälkeisessä nivelvaiheessa. Julkaisun nimi on Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja – Arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa.

Arviointiaineisto on ainutlaatuisen laaja. Tulokset pohjautuvat lähes 500 perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjän vastauksiin. Lisäksi perusopetuksen sekä nykyisten opintojen aikaisista kokemuksista kerättiin tietoa yhteensä yli 15 000 ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa, lisäopetuksessa, VALMAkoulutuksessa, LUVA-koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä aloittaneelta opiskelijalta.

Arvioinnin aihealueita ovat nivelvaiheissa tapahtuva opiskelijoiden ohjaus, opiskelijaksi hakeutumisen ja ottamisen prosessit, koulutuksen järjestäjien yhteistyö eri tahojen kanssa sekä koulutuksen kyky tukea nuoria jatko-opintoihin ja ammattiin liittyvissä valinnoissa.

Lehden taittovaiheessa saimme Opinto-ohjaaja -lehden toimituksessa käyttöömme julkaisun tiivistelmän, josta seuraavassa muutamia keskeisiä otteita. Nyt tuoreeltaan julkaistun julkaisun löydät Karvin kotisivuilta karvi.fi .

Arviointitulosten mukaan perusopetuksessa jatko-opintoihin ja uravalintoihin ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus ovat pääosin hyvällä tasolla. Valtaosa opiskelijoista oli saanut tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta jatko-opintojen suunnitteluun. Myös opetuksen järjestäjät pitivät yksilöohjauksen toteutumista vahvuutena. Ryhmämuotoinen ohjaus ja vertaistuen hyödyntäminen ohjauksessa eivät toteudu yhtä hyvin. Kehittämisen tarpeita on myös jatkoopintopaikkoihin tutustumismahdollisuuksien järjestämisessä.

Yhteisvalinnan hakumenettelyt toisen asteen koulutukseen toimivat hyvin, mutta harkintaan perustuvasta valinnasta erityisesti perusopetuksen järjestäjät toivoivat enemmän tietoa ja selkeämpiä ohjeita. Ammatilliseen koulutukseen jatkuvan haun kautta opiskelemaan tulleet opiskelijat kokivat hakemisen olleen sujuvaa ja opiskelijavalinnasta tiedottamisen toimivaa. Jatko-ohjausta niissä tilanteissa, joissa hakijaa ei valita hakemaansa koulutukseen tai oppilaitoksessa ei ole tarjolla hakijalle soveltuvaa koulutusta, tulee kehittää.

Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus opintojen alkuvaiheessa ovat hyvällä tasolla. Opiskelijat olivat saaneet tarvitsemaansa tietoa opintojen tavoitteista ja sisällöistä. Opiskelijoiden tarpeita ja tavoitteita huomioidaan melko hyvin opintojen suunnittelussa, mutta heidän elämäntilannettaan tulisi huomioida kokonaisvaltaisemmin, ja oppimisvaikeuksiin ja oppimistaitoihin liittyvässä tarvelähtöisessä tuessa on kehitettävää molemmilla sektoreilla. Opintojen alkuvaiheessa yksilöohjaus on vahvuus sekä lukiokoulutuksessa että ammatillisessa koulutuksessa. Vaikka ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus ovat nivelvaiheessa pääosin hyvällä tasolla, osa opiskelijoista olisi tarvinnut enemmän ohjausta jatkoopintojen pohdintaan ja valintaan peruskoulussa. Erityisesti silloin, kun nuorella on vaikeuksia suunnan pohtimisessa ja valintojen sekä päätösten tekemisessä, tarvitaan enemmän mahdollisuuksia keskustella yksilöllisistä tarpeista ohjaajan kanssa.

Opiskelijat, jotka olivat peruskouluaikana joutuneet toistuvasti kiusaamisen kohteeksi tai joilla oli kokemuksia oppimiseen liittyvistä vaikeuksista, kokivat ohjauksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä tarvevastaavuuden muita heikommaksi. He myös kokivat itsetuntemuksensa sekä tiedonhankinta- ja päätöksentekotaitojensa kehittyneen peruskouluaikana heikommin kuin muut. Kokemukset kiusaamisesta ja oppimiseen liittyvistä vaikeuksista heijastuivat myös perusopetuksen jälkeisiin opintoihin kiinnittymiseen. Tästä syystä keinoja kiusaamisen ehkäisemiseen on tehostettava, ja oppilaiden ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä on vahvistettava.

Vinkki: Opopäivillä tästä Karvin mielenkiintoisesta tutkimuksesta käydään keskustelua myös työpajassa.

Aki Tulikari

Opiskelijoiden mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta toteutuu hyvin valmentavissa, valmistavissa ja vapaan sivistystyön koulutuksissa. Valtaosa opiskelijoista koki, että heillä oli ollut tarvittaessa mahdollisuus keskustella kahden kesken ohjaajan tai opettajan kanssa. Opiskelijoiden elämäntilanteen ja vertaistuen entistä parempi huomiointi osana ohjausta on tärkeää myös nivelvaiheen koulutuksissa.