Opinto-ohjaaja jääkiekkotuomarina

Jääkiekkotuomarina toimiminen on vastuullinen luottamustehtävä. Siihen kuuluvat sääntöjen hallinta ja soveltaminen, pelin palveleminen (turvallisuus, lajinomaisuus ja oikeudenmukaisuus), tuomarin eettiset ohjeet, pelin johtaminen, vuorovaikutus ja pelaajien ohjaus pelitilanteessa. Myös harkinta ja yhteistyötaidot kuuluvat tuomaritoiminnan arvioimiseen. Opinto-ohjaajalla tulee olla tuntosarvet työssään ja jääkiekkotuomarin pitää ”lukea peliä”.

Jääkiekkotuomarin tehtävä on vaativa ja osalla tuomareista on omaa pelaajaurataustaa. Kun puhutaan tuomarin harkintakyvystä, siihen liittyy pelikäsitys, joka tarkoittaa sitä, että ymmärtää ja ennakoi pelin muiden osapuolen tavoitteita ja tekoja. Hyvän pelikäsityksen saa, kun seuraa muiden kollegojen tuomitsemista, viheltää paljon pelejä ja ottaa palautetta vastaan. Erinomaisen pelikäsityksen saavuttaminen vaatii aktiivista vuorovaikutusta tuomarivalmentajien, otteluvalmentajien, muiden tuomareiden ja pelin muiden osapuolten kanssa. Tuomarin harkintakykyyn kuuluu myös johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus, paineensietokyky ja asenne. Myönteistä asennetta osoittavat tuomarit kehittyvät ja etenevät nopeammin kuin muut tuomarit. Tuomarin innokkuus, päättäväisyys ja aktiivisuus antaa hyvän ulkoisen vaikutelman. Innokas opettajakin motivoi monesti oppilaita. Tuomari ei saa vähätellä itseään, osaamistaan ja sitoutumista tehtäväänsä.

Suomalaista ja ruotsalaista tuomarointia Koska tuomitsen vapaa-aikana harrastekiekkopelejä ja virallisia otteluita, eikä ruotsin kieli tuota minulle ongelmia, otin yhteyttä Ruotsin jääkiekkoliittoon (Svenska Ishockeyförbund) ja tuomarivastaavaan Joel Hanssoniin. Minua kiinnosti tietää, onko suomalaisten ja ruotsalaisten tuomareiden tuomarin arviointi kohteissa eroja: oletin että löytyy samankaltaisuuksia, mutta myös erilaisia painotuksia.

Ruotsissa painotetaan tuomarin vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kompetenssia. Myös ambitio mainitaan spesifivaatimuksena. Linjatuomarilla ja päätuomarilla mainittiin molemmilla sosiaalinen kompetenssi. Social kompetens: Domarens sätt att föra sig och skapa relationer med kollegor samt spelare och ledare. Ambition: Domarens egna uttalade ambitioner och önskan att döma i högre serier inom nationell och internationell ishockey. Tässä viitataan tavasta, kuinka tuomari luo suhteen esim. valmentajiin ja millä tavalla hän kuuntelee ja puhuu valmentajalle. Valmentajat odottavat hyvältä tuomarilta keskustelutaitoa. Se on yksi osa luottamuksen syntymistä. Jos tuomariin ei luoteta, se ei palvele peliä. Pelaajat eivät voi silloin keskittyä pelaamiseen. Tuomari ei saisi olla ylimielinen: eräs tuomarikouluttaja sanoi, että ”tuomaritoiminnan tulee olla priimaa ennen kuin menee vaihtoaitiolle opettamaan valmentajaa.”

Tuomari johtaa ja ohjaa kenttää

Varsinkin E- ja D-junioripeleissä pelaajia tulee tuomarin ohjata, esim. kun tulee kriittisiä hetkiä pelissä. Tuomarin tulee aistia peliä ja tietää mi

kä ero on valmentajan ja pelaajien tunnereaktiolla ja huonolla käytöksellä. Tämä on taito, joka kuuluu mielestäni sosiaaliseen kompetenssiin. Sosiaalinen kompetenssi on muutakin sosiaaliset kuin pelkästään taidot; se on tunneälyä, sosiaalista herkkyyttä. Koen olevani opettaja ja kasvattaja kun olen tuomaritehtävissä. Pidän keskustelusta pelaajien ja valmentajien kanssa. Voi esimerkiksi jutella pelikatkon aikana maalivahdin kanssa. Kohteliaisuus on yksi tärkeimmistä tuomarin hyvistä käytöstavoista. Tuomari ei saisi koskaan provosoitua, vaan pitää malttinsa ja säilyttää harkintakykynsä.

”Koen olevani opettaja ja kasvattaja kun olen tuomaritehtävissä. Pidän keskustelusta pelaajien ja valmentajien kanssa.”

Tuomari ja opettaja johtaa tehtävässään. Eräässä videossa huomasin, kuinka paljon tuomarit puhuvat pelaajille pelin aikana. Puheella voidaan ennaltaehkäistä jälkipeliä esim. maalin edustalla. ”Rauha pojat, peli on vihelletty poikki, numero 50 ja 22, ote irti, peliä, ei rikettä, pelaa”. Tuomari voi jossain tilanteessa edistää pelaajan turvallisuutta: ”pää pystyyn!”, ”älä käännä selkää!”, ”vaihtoluukku kiinni!”, ”älä kouki”!, ”maila alas!”

Tuomarin eettisissä ohjeissa on seitsemän kohtaa ja ne muistuttavat paljon opetustyössä ja esimerkiksi sairaanhoitajan työn eettisiä ohjeita: pidän yllä ja kehitän osaamistani, tuomitsen/arvioin/käsittelen asiaa aina puolueettomasti, pyrin aina oikeudenmukaisuuteen ja olen rehellinen. Tuomarin ei tule suorittaa tuomaritehtävää päihtyneenä tai sairaana. Ilmoitan työssäni tai tehtävässäni havaitsemiani epäkohtia tai väärinkäytöksiä asianomaisille henkilöille. Sitoudun tukemaan muita tuomareita eli tuomarin kollegiaalisuus on tärkeä asia. Teen aina parhaani luottamustehtävässä tai virassa.

Jos opettaja tai opinto-ohjaaja tulee hallita ohjaus- ja opetusmenetelmiä, niin myös tuomarikin. Tuomarin toiminta tulee olla selkeätä siten, ettei synny väärinkäsityksiä, eikä tule turhia viivytyksiä peliin. Sääntöjen tulkinta ja soveltaminen on myös tärkeätä. Myös oma vireystila on tärkeä. Sillä on vaikutusta pelitilanteiden havaitsemiseen. Luistelutaito on myös tärkeä ja tuomarin pitäisi olla saman tasoinen luistelutaidoltaan kuin pelaaja kyseisellä sarjatasolla. On hyvä keskustella tuomarikollegan kanssa ennen peliä. Tuomaritoiminta on tiimityötä ja yhteistyötä. Junioripeleissä on kaksi tuomaria, jotka toimivat linjatuomarin ja päätuomarin roolissa. Katsekontakti toiseen tuomariin ja viestittäminen vähentää turhia pelin viivytyksiä. Tuomarin tulee osoittaa aloituspiste ja rangaistuksen syy käsimerkein. Toimitsija-aition vieressä on hyvä sanoa ääneen rangaistuksen syy ja näyttää vielä käsimerkki, koska olen törmännyt uusiin toimitsijoihin, jotka eivät tunne kaikkia käsimerkkejä. Kun on tulossa jäähy, tuomari nostaa käden pystyyn, voi osoittaa pelaajaa ja viheltää pelin poikki, kun rikkoneen joukkueen pelaaja koskettaa kiekkoa. Sen jälkeen tuomari pysähtyy ja näyttää rauhallisesti käsimerkillä jäähyn syyn. Tämän jälkeen tuomari valvoo pelaajaa siihen asti kun hän menee rangaistusaitioon.

”Tuomari ei saa kääntää mielellään selkää pois pelistä. Tuomarin tulee valvoa mahdollisimman laajasti pelaajia: kiekollisia ja kiekottomia pelaajia.”

Tuomari ei saa kääntää mielellään selkää pois pelistä. Tuomarin tulee valvoa mahdollisimman laajasti pelaajia: kiekollisia ja kiekottomia pelaajia, jolloin vireystila, kunto ja luistelutaito korostuvat. Maalin jälkeinen proseduuri on myös hetki, jolloin valvonta ei saa pettää. Alatuomarina viheltävä viheltää maalin syntyneeksi valvoo maalinedustatilannetta. Kun tilanne rauhoittuu, hän ottaa kiekon ja ilmoittaa toimitsijaaitioon maalintekijän ja mahdolliset syöttäjät ja jos maali tuli ylivoimalla tai alivoimalla. Kun ottelu päättyy, tuomari seuraa kättelyä, eikä poistu jäältä ennen kuin kaikki pelaajat ovat poistuneet. Siniviivan tuntumassa oleva tuomari valvoo pelaajia, jotka menevät vaihtoaitioon, ettei tule provosoimista tai tarpeettomia kontakteja. Tuomari tulisi valvoa myös käytävää ja tuomarilla onkin rangaistuksenanto-oikeus ennen kuin käy allekirjoittamassa sähköisen pöytäkirjan, kun on tarkastanut pöytäkirjan.

Hyvä tuomari on monen osan summa Tuomarin olemus on kokonaisuus, jossa yhdistyvät varusteiden lisäksi tuomarin fyysinen koko, urheilullisuuden ilmentymät, eleet, katseet, yritteliäisyys, käsimerkit ja tapa puhua. Kyseessä on nonverbaalinen viestintä, jonka osuus on kommunikoinnissa 50%. Tuomarin epävarmuuden aistivat pelaajat ja valmentajat tuomarin viheltämistavasta: viheltää

myöhässä ja liian hiljaa! Avoimuus, ystävällisyys ja huumorintaju auttavat usein tuomaria. Luokkatilanteessa hyvä huumorintaju ja tietynlainen rentous on hyvä asia, mutta se tulee olla hillittyä.

Tuomaritoimintaan kuuluu itsearviointi ja pohtia omia vahvuuksiaan ja missä on parantamisen varaa. Sama asia koskee opetus- ja ohjaustyötä. Omien ohjaustaitojen pohtiminen on tärkeätä opinto-ohjaajan työssä. Jääkiekkotuomarin on hyvä seurata eri sarjojen peli. Yksi tuomarikollega korosti B-junioripelissä tuomarin tapaa johtaa peliä.

Pesäpallotuomari- ja koripallotuomaritaustasta on ollut hyötyä. Tuomarin täytyy uskaltaa viheltää jäähy, kun rike on tehty. Nykyään korostetaan tekoa ja epäselvissä tilanteessa pelin tulee jatkua, jos peli on rehellistä, reilua ja ei ole loukkaantumisvaaraa. Olen tuomarina kolmatta vuotta Susi Hockeyharrastekiekkoporukassa, johon opettajakollega minut kysyi. Sen jälkeen vielä Nivalan porukkaan. Tästä sain intoa ryhtyä tuomitsemaan virallisia sarjapelejä. Olen vielä tuomarikokelas ja tuomarikortin saa vasta sitten kun kurssit on suoritettu ja riittävästi pelejä tuomittu kokeneiden tuomareiden kanssa. Tuomarit luokitellaan 1-8-tasolla. Kaikki tuomarit aloittavat 1-tasolla eli Simba. Seuraavat tasot ovat Jellona, Leo ja korkein Aslan. Simba on swahilin kieltä, joka tarkoittaa leijonaa. Aslan on suurin ja kaunein leijona.

Lasse Pippola FM, opinto-ohjauksen lehtori Kirjoittaja tuomitsee jääkiekkopelejä mm. Ylivieskassa, Ylivieskan Jääkarhujen peleissä ja toimii kuuluttajana miesten superpesispelejä Vimpelin saarikentällä ja Pattijoen(Raahen) Miilu-areenalla.