Herttoniemeläinen Lönegropen näyttää esimerkkiä
Maalämpö kiinnostaa taloyhtiöitä Maalämpö kiinnostaa taloyhtiöitä ja asukkaita. Taustalla on huoli ilmastomuutoksesta ja halu vähentää päästöjä omalta osaltaan. Asuntojen lämmitykseen liittyvät päästöt muodostavat tyypillisesti noin kolmasosan keski vertosuomalaisen hiilijalanjäljestä.
Toinen tärkeä syy kiinnostukseen on raha. Maalämmöstä on kehittynyt kil pailukykyinen lämmitysvaihtoehto myös kerrostaloihin. Helsingissä muuta maata edullisempi kaukolämpö kuitenkin hillit si pitkään taloyhtiöiden kiinnostusta. Viime vuosina tilanne on muuttunut nopeasti. Helsingissä kaukolämmön hinta nousi syksyllä 2018 viidenneksel lä. Helsingin energiayhtiö Helenillä on lisäksi edessään suuret investoinnit hiilen korvaamiseksi polttoaineena seu raavan kymmenen vuoden aikana ennen kuin hiilen käyttökielto energiantuotan nossa Suomessa astuu voimaan. Tämä luo nousupaineita kaukolämmön hin taan myös tulevaisuudessa. Samat tekijät olivat päätöksenteon taustalla myös herttoniemeläisessä, Hiihtomäentiellä sijaitsevassa asunto- osakeyhtiö Lönegropenissa. Lönegropen on vuonna 1956 rakennettu 55 asunnon taloyhtiö, jonka vuosittainen lämmitys energian kulutus on noin 600 MWh. Vuosien keskustelun jälkeen siirtyminen maalämpöön tuli ajankohtaiseksi, kun talon kaukolämmönvaihdin oli uusitta va. Taloyhtiön hallitus päätti tilata alus tavan selvityksen maalämmön teknis- taloudellisista edellytyksistä taloyhtiös sä. Selvityksessä tarkastellaan, onko maalämpöinvestointi taloudellisesti kannattava ottaen huomioon talon läm mitystarpeen, patteriverkoston teknii kan ja pihalle vaadittujen maalämpö kaivojen lukumäärän. Ennen varsinaisen hankesuunnitel lun aloittamista on hyvä selvittää talon tonttia koskevat kaavamääräykset sekä maaperän koostumus pääpiirteissään. Suurin osa Herttoniemestä kuuluu ny kyisessä kaavassa maanalaisen varauk sen piiriin. Varaus ei välttämättä estä poraamista, mutta vaikuttaa siihen, miten kaupunki suhtautuu kaivojen poraamiseen. Maanalaista yleiskaavaa 3 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
uusitaan parhaillaan. Maaperän koostu mus vaikuttaa taas ratkaisevasti poraa miskustannuksiin. Tavoite olisi päästä mahdollisimman pian maanpinnan jäl keen kiinteään kallioon, ettei lämmitys putkia tarvitse tukea. Tukeminen nostaa kaivojen kustannuksia. Lönegropenin tontti jää varauksen ulkopuolella ja talo rakennettu lähes suoraan kallion päälle. Muutoinkin alus tava selvitys osoitti, että sekä kaivojen lukumäärän että talon vaatiman läm mitystehon suhteen siirtyminen maa lämpöön on mahdollista ja taloudellises ti kannattavaa. Taloudelliset laskelmat
osoittivat, että maalämmöllä talon läm mityslasku putoaisi puoleen kaukolämmön tasosta. Säästyneillä lämmityskustan nuksilla maalämpöinvestointi voitaisiin maksaa pois ilman, että yhtiövastiketta tarvitsisi nostaa. Takaisinmaksu ei nos taisi asukkaiden kustannuksia. Takaisinmaksun jälkeen, noin 15 vuoden jälkeen, säästöt kuitenkin pudot taisivat asumiskustannuksia vuosittain noin 25 000 eurolla. Tälläkin on suuri merkitys Lönegropenin pitkän aikavälin suunnittelussa. Taloyhtiössä on toteu tettu useita peruskorjauksia – viimei simpänä ikkunoiden peruskunnostus ja
Maalämpöä varten porattiin 12 reikää yhden reiän päivävauhdilla.
