Herttoniemelainen 2017

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu

HERTTONIEMI BLOCK PARTY lauantaina 26.8. sivu 34

HERTTONIEMEN KYLÄJUHLAT sunnuntaina 27.8. sivu 32

2017

Markkinajohtaja palveluksessasi.

Oletpa ostamassa tai myymässä, valitse Oma Välittäjä avuksesi.

Carita Piippo Joni Grönroos yrittäjä myyntineuvottelija toimitusjohtaja LKV, YKV Puh. 0500 814 664 Puh. 044 744 7107

Tarja Tiina Mikkola Jani Kylmänen kiinteistönvälittäjä kiinteistönvälittäjä Pykäläinen-Kazan kiinteistönvälittäjä LKV, MyAT LKV, LVV, KiAT LKV, KiAT Puh. 050 386 6696 Puh. 044 722 4535 Puh. 045 890 2030

Hanne Perola kiinteistönvälittäjä LKV Puh. 045 2071441

JANI KYLMÄNEN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV, LVV, KIAT PUH 050 386 6696 JANI.KYLMANEN

Marja-Leena Tinna Sarasalo kiinteistönvälittäjä Suominen myyntineuvottelija LKV, KED KiAT Puh. 050 431 9770 Puh. 050 303 7636 Puh. 050 302 0803 Puh. 050 386 6661 Puh. 044 090 0035 Puh. 045 154 6000 Aira Reinikka myyntipäällikkö LKV

Niina Raatikainen Sanna Ramolli myyntineuvottelija kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

Raija Sandhu myyntipäällikkö LKV

Oikea hetki on täsmälleen nyt!

Heidi Hirvensalo myyntisihteeri LKV Puh. 050 386 6679

hinalla.

Olemme palvelleet herttoniemeläisiä kodinvaihtajia jo yli 17 vuoden ajan.

Kun tulee aika tehdä toiveista totta, kutsu meidät Kotikäynnille. Saat tietää, miten ja missä asuntoasi kannattaa markkinoida ja millä hinnalla.

www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Herttoniemi ja Viikki Asuntoherttua Oy Insinöörinkatu 2, Helsinki, Kauppakeskus Megahertsi, p. (09) 759 7470, herttoniemi@kiinteistomaailma.fi Viikinportti 2 Lt 1, 00790 Helsinki, p. 044 744 7100, viikki@kiinteistomaailma.fi

Tilat hyötykäyttöön!

Sisällys n Pääkirjoitus................................................................................. 3 n Talviuintikilpailut Savonlinnassa ............................................ 4 n Perinteinen vaalipaneeli........................................................... 4 n Pihakirppispäivä koleassa säässä......................................... 5 n Fillari ja nahkainen nojatuoli.................................................... 5 n Kahvila Verso avasi ovensa..................................................... 6 n K-Supermarket Hertta laajenee.............................................. 7 n Mäkihyppytornin kohtalo ratkeaa piakkoin........................... 7 n Herttoniemeläiset mukaan kansallisen kaupunkipuiston suunnitteluun.............................................. 8 n Kuusi vuosikymmentä Lions-toimintaa Herttoniemen hyväksi.............................................................10 n Matka vuoteen 1917 opettaa empatiaa koululaisille.......12 n Kino Herttuan historiaa esillä kirjastossa...........................14 n ”Herttoniemi on erinomainen ympäristö lapsille”.............16 n Maisema-analyysi on suunnittelun työkalu.........................18 n Meren ja metron välissä – Herttoniemi kotikaupunginosana...............................................................20 n Länsi-Herttoniemen täydennysrakennuskaava pysähdyksissä, sairaala-alue etenee..................................23 n Karhunkaatajan alueen kohtalo?.........................................24 n Esteettömyyttä etsimässä.....................................................26 n Liikkuva Herttoniemen yhteiskoulu......................................30 n Hyvä yritys kannattaa: kultaa ja kunniaa kirjoittamalla....31 n Herttoniemen kyläjuhlat.........................................................32 n Herttoniemi Block Party palaa entistä upeampana!........34 n Lähiöfest2017 nostaa kaupunginosat valokeilaan..........35

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2017 Tarja Merivirta, puheenjohtaja, talousyhdyshenkilö Jouni Jakonen, sihteeri Ari Virtanen, varapuheenjohtaja Toni Amnell, ympäristö Armas Merisalmi Riitta Malve, kyläjuhlat, kaavoitus Sirpa Saukko, viljelypalstavastaava Carita Strandell, kaavoitus Camilla Rosengren, kaavoitus Heikki Tulkki, talousyhdyshenkilö Kari Uittomäki, tiedotus Herttoniemen Kyläjuhlat Tarja Merivirta, Riitta Malve, Ari Virtanen Talviuintiasiat Jouni Jakonen Seuran osoite Herttoniemi-seura ry, PL 237, 00811 Helsinki Sähköpostiosoite herttoniemiseura@gmail.com Pankkiyhteys FI80 1248 3000 0507 10

Tämänvuotista Herttonie­ meläinen-lehteä lukiessa on ilo todeta, että Herttoniemi on aktiivisten asukkaiden kaupunginosa. Täällä on paljon erilaista osaamista, halua järjestää tapahtumia ja harrastaa vapaaehtoistoimintaa. Kaikille ikäryhmille on tarjolla jotain kiinnostavaa.

Muun muassa Herttoniemen ­kirjasto, Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus entisessä Herttoniemen sairaalassa ja seurakunta tarjoavat tilojaan erilaisiin toimintoihin omien tapahtumiensa lisäksi. Tämä on monelle taholle todella merkittävä asia – esimerkiksi Hertsikan Pumpun yhteistyö kirjaston ja Kettutien nuorisotalon kanssa on mahdollistanut useiden kurssien järjestämisen. Ruokaosuuskuntakin on voinut jatkaa toimintaansa kirjas­tossa.

Tiloja tarvittaisiin kuitenkin lisää. Ilmaisia tai edullisia, pienempiä, mutta myös sellaisia, joihin mahtuisi enemmänkin ihmisiä. Osaa tarvittaisiin säännölliseen toimintaan, osaa ­kertaluonteisiin tapahtumiin. Esimerkiksi vaikkapa Herttoniemi Block Party tarvitsee esiintyjille ja vapaaehtoisille sosiaalitiloja yhtenä viikonloppuna kun taas Naapuruuspiirit tarvitsevat kokoontumispaikan kerran viikossa.

Innostusta ja kekseliäisyyttä kyllä löytyy, mutta tiloista on pulaa – tai tilat ja toiminta eivät jostain syystä kohtaa. Herttoniemi-seura kartoittaa Hertsikan Pumpun kanssa alueen ­käyttökelpoiset tyhjillään olevat tilat. Tiedätkö sinä liike­ huoneistosta, joka olisi edullisesti vuokrattavissa tai vaikkapa taloyhtiön kerhohuoneesta, jossa voisi järjestää pienimuotoisia tapahtumia?

Tilakyselyn lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla herttoniemeläisten kanta siihen, olisiko uudelle koirapuistolle tarvetta…

Innostavia lukuhetkiä!

Tarja Merivirta Herttoniemi-seuran pj

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2017 Lehti ilmestyy syksyisin osana kyläjuhlan tapahtumia.

Päätoimittaja: Tarja Merivirta Toimitusvastaavat: Kari Uittomäki, Tarja Merivirta ja Ari Virtanen Kansi: Ville Lepistö ulkoiluttaa Tessa-koiraansa Hiihtäjäntien läheisillä kallioilla, Vanhankaupunginlahden rannalla. Kuva: Kari Uittomäki Taitto: Vitale Ay Kirjapaino: Pekan Offset Oy ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092 (verkkojulkaisu)

L

an.

ura e s i m e i n o t iity Hert lo

Liittymis

ivuilla.

niemi.fi-s

n hertto make o

Tapahtunutta Talviuintikilpailut Savonlinnassa TEKSTI: HANNELE ILVES | KUVA: RAIMO MÄKELÄ

Talviuinnin SM-kilpailut järjestettiin Savonlinnassa, Tanhuvaaran urheiluopistolla, 3.–5.2.2017. Jouni Jakonen ja minä edustimme Herttoniemen Hylkeitä 25 m:n rintauinnissa. Kisoissa kilpailtiin myös 25 m:n vapaauinnissa ja 50 m:n rintauinnissa. Aloittelijoille oli kuutti- ja norppauinnit.

Kisapaikka oli upea, järjestelyt erinomaiset. Saimaa oli jäässä ja lunta maassa. Katsomon ja avannon reunoilla oli suuret, sahatut ja jäälyhdyin koristetut

Kuva Herttoniemen Hylkeiden Kynttilä­ uinneista Tuorinniemessä helmikuussa.

jäälohkareet, jotka toimivat myös palkintokorokkeina.

Aikataulun mukaan kokoonnuttiin saunarakennukseen, josta uimarit ohjattiin vaatteiden vaihdon jälkeen ratajärjestyksessä lähtöpaikalle. Jännitti. Komennolla ”riisukaa vaatteet”, laitettiin pyyhkeet, takit ja tossut koriin – pipo pidetään kilpailuissa päässä – ja päällimmäiseksi kisapassi.

Komennolla ”veteen” asteltiin uimaportaille, olkapäät veden alla, toinen käsi piti kiinni portaiden kaiteesta. Lähtömerkki – ja täyttä vauhtia kohti radan toisessa päässä olevaa maalia. Läpsäytys kädellä laattaan. Aika pysähtyi. Alle 30 sekuntia.

Paljuun rentoutumaan, kuumaa mehua.

Mahtava olo!

Nämä kisat olivat Jounin ensimmäiset ja minun neljännet SM-kisat. Kilpailut ja kilpaileminen ovat toisten kanssa yhdessäoloa. Ne tuovat muuten meditatiiviseen, hiljaiseen harrastukseen ääntä ja iloa.

Kilpaileminen opettaa keskittymään olennaiseen ja pitämään itsensä hyvässä kunnossa. Mitaleja ei meille tullut mutta iloinen mieli itsensä voittamisesta ja onnistuneesta suorituksesta.

Ensi vuonna kilpaillaan Ähtärissä. Liity joukkoomme! n

LIITY HERTTONIEMEN HYLKEISIIN! Herttoniemen Hylkeet on Herttoniemi-seuran talviuimarijaosto.

Herttoniemi-seura vuokraa vuosittain liikuntavirastolta Tuorinniemen uimakopit ja -laiturin avantoineen talviuimarien käyttöön talvikaudeksi (1.9.–31.5.).

Kopeilla oli viime talvikaudella vilkasta ja mitä kylmempää ja aurinkoista, sitä vilkkaammin kävivät uimakoppien ovet! Parhaimpina kuukausina avannossa käytiin yli 800 kertaa. Lokakuussa vietettiin talviuintikauden valtakunnallisia avajaisia ja tammikuussa tunnelmoitiin kynttilänpäivän uinneilla.

Lisätietoja sekä liittyminen Herttoniemen Hylkeisiin Hertto­ niemi-seuran nettisivuilla: www. herttoniemi.fi/herttoniemen-hylkeet Täytä lomakkeeseen yhteys­ tietosi ja kohtaan Roolit valitse Herttoniemen Hylkeet. Voit samalla liittyä Herttoniemi-seuran jäseneksi valitsemalla rooliksi Herttoniemi-seura.

Uimareiden maksut ovat ensimmäisenä vuonna 25 euron liittymismaksu ja 35 euron vuosimaksu.

Seuraavina vuosina laskutetaan vain vuosimaksu. n

Perinteinen vaalipaneeli Herttoniemi-seura järjesti perinteiset vaalipaneeli-illan 23.3. nuorisotalon salissa kahvitarjoilun kera. Vaalipaneelin vetäjä, toimittaja Matti Toivonen haastoi kuntavaali­ ehdokkaat kertomaan mielipiteensä muun muassa täydennysrakentamisesta, suurmoskeijasta ja lähipalveluista.

Kysymykset oli laadittu yhdessä Matti Toivosen ja herttoniemeläisten kanssa, jotka saivat etukäteen lähettää seuran kautta ehdokkaille kysymyksiä.

Yleisöä ilahdutti erityisesti, että ehdokkaiden oma ääni ja mielipiteet kuuluivat. Pohdittiin, että se ehkä johtui siitä, että kaikki paikalle tulleet ehdokkaat olivat ensikertalaisia tai eivät ainakaan olleet vielä valtuutettuja. Muutamat yleisöstä kertoivat huomanneensa, että saattaisivat vaihtaa ehdokastaan paneelin perusteella. Eräs paneeliin osallistuja puolestaan kertoi, että paneelissa tuli tunne, että yhteinen ”perussävel” löytyi.

Eniten keskustelua herätti varhaiskasvatuksen ja ­päivähoidon laatu, koska paneelin osallistujissa oli useampia alan ammattilaisia ja pienten lasten vanhempia. Kaikki ehdokkaat kuitenkin halusivat parannusta pienimpien kaupunkilaisten hoitoon. n

4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Kettutien nuorisotalolla pidettyyn vaalipaneeliin osallistui ehdokkaita lähes kaikista puolueista. Tentattavina olivat vasemmalta lukien Amos Ahola Lib., Raoul Brummer Pp., Kiia Klemola Vihreät, Harry Grönmark Vas, Sari Kumin Kd, Sami Ojala Kok, Maria Pohjamo Kesk., Johanna Laisaari Sdp, Eero Rasijärvi Skp, Niklas Rönnberg Rkp ja Oskar Viding Ps.

Pihakirppispäivä koleassa säässä TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI

Pihakirppispäivän 23.4. aamuna satoi lunta ja lämpötila nousi päivän aikana hädin tuskin 10 lämpöasteen yläpuolelle. Tapahtuma pääsi käyntiin vasta reilusti klo 10 jälkeen. Silti päivä keräsi myyjiä ja ostajiakin oli liikkeellä. Molempia oli myös ­Herttoniemen ulkopuolelta. Selvästi huono sää kuitenkin verotti sekä myyjien että ostajien määrää.

Myyjillä oli tarjolla perinteiseen tapaan monenlaista itselle tarpeettomaksi käynyttä tavaraa; vaatteita, kenkiä, astioita, kirjoja, leluja, työkaluja, tauluja jne. Uteliaat ostajat kulkivat myyjän luota toisen luo, etsien kiinnostavia löytöjä.

Sisarukset Johanna ja Annika Korhonen myivät ensimmäistä kertaa tavaroita Pihakirppispäivänä. Annika oli juuri muuttanut Herttoniemeen, Johanna asuu Töölössä.

– Emme tienneet ennestään Pihakirppiksestä, mutta tämä on todella kiva tapahtuma. Aluksi säikähdimme huonoa säätä, mutta päätimme kuitenkin tulla, sisarukset kertoivat.

Kulosaarelainen teini Nadja oli yksin myymässä Piha­ kirppispäivänä, aikaisemmin hän on ollut 3–4 kertaa mukana vanhempien kanssa. Nadja myi omia vanhoja tavaroitaan, ­kuten Barbi-nukkeja, leluja ja erilaisia pikkuesineitä.

– Olen myynyt Barbi-auton ja skeittilaudan, Nadja kertoi.

Munkkiniemeläinen pariskunta Elina Huhta ja Antti Korhonen olivat tulleet vuoden ikäisen Hertta-tyttönsä kanssa asuntonäytölle Herttoniemeen, ja samalla he kiersivät Piha­ kirppistä. Herttoniemi oli heille ennestään tuttu alue, sillä ­heidän ystävänsä asuu täällä.

– Pihakirppistapahtuma on aivan ihana. Herttoniemi on parhaimmillaan tässä tapahtumassa, Elina kiitteli.

– Tehtiin todella hyviä löytöjä, neljä kappaletta Puppe-kirjoja, jotka ovat Hertan suosikkeja. Ennestään meillä on vain pari kappaletta näitä kirjoja, Antti kertoi. n

Munkkiniemeläiset Antti Korhonen ja Elina Huhta tekivät löytöjä Pihakirppikseltä. Hertta-tytölle löytyi neljä Puppe-kirjaa.

Sisarukset Johanna ja Annika Korhonen myivät ensimäistä kertaa tavaroita Pihakirppispäivänä.

Talkooväki työssään Tuorinniemen rannalla. Kuva: Marjo Kosonen / Helsingin kaupunki

Fillari ja nahkainen nojatuoli TEKSTI: TAINA TERVO

Helsingin Tuorinniemen uimarannalla vappuviikonloppuna pidetty Rantatalkoot-tapahtuma oli tänä vuona osa suurempaa viikon mittaista rantojen siivousurakkaa. Rantatalkoot aloitti Itämerihaasteen ja SiistiBiitsin yhteisen Rantojen siivousaallon.

Tuttuun tapaan rantojen roskaantumista vastaan taisteltiin myös Turussa ja Tallinnassa sekä Pietarissa. Lisäksi rantojen siivoustalkoita oli tänä vuonna enemmän ja laajemmalla alueella kuin koskaan aiemmin – siivousaallon aikana järjestettiin talkoita Suomi100-hengessä ja kansainvälisenä yhteistyönä Suomenlahdelta aina Islantiin asti!

Poikien fillari ja nahkainen nojatuoli

Sää talkoissa oli märkä, tuuli oli kova ja vettä tuli suorastaan vaakatasossa. Silti paikalle tuli yli 100 talkoolaista. Roskaa rannoilta löytyi jos jonkinmoista – yllättävimmät olivat nahkainen nojatuoli ja hyväkuntoinen poikien polkupyörä. Kristiina ”Tikke” Tuura loi roskista taideinstallaation, joka kehittyi ja kasvoi roskamäärän lisääntyessä.

– Tuorinniemen uimarannalta kerättiin viitisenkymmentä säkkiä roskia. Taiteilija ”Tikke” Tuuran tekemät installaatiot rantatalkoissa tekevät näkyväksi roskaantumisen ongelman – tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä etenkin tietoisuuden lisäämiseksi siitä, että rannoilla on edelleen monenlaista roskaa ja tavaraa, Helsingin kaupungin Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen kertoi.

Roskaantuminen on tuomittavaa!

Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen pitää merien ja rantojen roskaantumista vakavana ongelmana.

– Tietenkin tärkeintä olisi vaikuttaa ihmisten asenteisiin siten, että roskaantumista ei tapahtuisi ja että roskaaminen olisi tuomittavaa. Tällaisiin Rantatalkoisiin pitäisi haastaa kaikki kaupungit, kaupunkiosayhdistykset jne., jotta saataisiin mahdollisimman paljon roskia pois ennen niiden mereen kulkeutumista.

Talkooväen piti ruuassa Hävikkiravintola Loop inkiväärillä höystetyllä bataatti-porkkanakeitollaan, ja päivän päätti legendaarisen ”Isokynä” Lindholmin akustinen keikka. n H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 5

Ajankohtaista Kahvila Verso avasi ovensa TEKSTI JA KUVA: ARI VIRTANEN

Eränkävijäntorin tienoo sai uutta eloa, kun pari vuotta suljet­ tuna ja remontissa ollut liiketila sai uudet yrittäjät. Juhannus­ viikolla avasi ovensa kasvisruokaan toimintansa painottava lounaskahvila Verso.

Vanhat herttoniemeläiset saattavat muistaa rautakauppa Raken ja Kansallis-Osake-Pankin, jotka toimivat kyseisessä liikehuoneistossa ennen ”Ranen” kioskia ja postipalveluita.

Kahvilan sijainti on mitä mainioin, sillä isoista ikkunoista on hauska seurata lounaan tai kahvihetken lomassa kadun ja torin elämää.

– Herttoniemi on unelmapaikka kahvilan pitäjälle. Tuntuu siltä, että herttoniemeläiset ovat ottaneet kahvilamme nopeasti omakseen, Mirja Halonen kertoi jutun tekohetkellä kesäkuun lopussa.

Lounaaksi Versossa on tarjolla päivän keitto sekä ruokaisia salaatteja. Myös erikoisruokavaliot on huomioitu. Versolaiset ovat ennen kahvilan avaamista tarjonneet catering-palvelua 10–100 hengen juhliin ja tämä palvelu jatkuu edelleen.

Verson tiloissa voi järjestää myös kokouksia ja juhlatilai­ suuksia.

Verson osoite on Hiihtomäentie 37. Toivotamme uudet yrittäjät tervetulleiksi Herttoniemeen! n

Kokki Gertu Hain ja yrittäjät Mirja Halonen ja Diana Markoska sekä kesäisen päivän herkkuja

Täydellinen paikka nauttia lounasta arkipäivisin ja illallista viikonloppuisin ja iltaisin ystävien tai perheen kanssa.

Avoinna: Ma–pe 11–23 La–su 12–23 (keittiö sulkeutuu klo 22.30)

Lounas ma–pe 11–15 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki 050 407 1292 www.gurkha.fi

Tervetuloa!

Tiesitkö, että

Majavatien portaat sijaitsevat Herttoniemen näköalakalliolla. Puiset portaat ovat erityisesti liikunnanharrastajien ja urheilijoiden suosiossa.

Portaiden edestakaisin juokseminen on tehokasta liikuntaa. Portaat uusittiin muutama vuosi sitten. Askelmia on lähes kaksisataa, tarkalleen 182. Facebookissa on portaille oma ryhmä, nimeltään Herttoniemen Kidutusportaat. n KUVA: KARI UITTOMÄKI

K-Supermarket Hertta laajenee Helsingin Herttoniemessä toimiva K-Super­ market Hertta sulki ovensa remontin vuoksi 27.4. Kauppa avautuu uudistettuna ja laajen­ nettuna vielä loppusyksystä.

– K-Supermarket Hertta on palvelut asiakkaitaan erinomaisesti vuodesta 1998 alkaen.

Vuosien saatossa ja asiakasmäärien kasvaessa tilat ovat kuitenkin käyneet ahtaiksi ja liian ­pieniksi kasvaneisiin asiakasmääriin nähden, Keskon aluejohtaja Antti Palomäki toteaa.

Laajennuksessa kauppa saa lisää tilaa 2000 neliötä. Myös kaupan kaikki sisätilat remontoidaan ja nykyaikaistetaan. Kaikessa uudistamisessa huomioidaan ympäristöystävällisyys ja toiminnallisuus. Kauppa saa myös raikkaan ja inspiroivan, uuden K-Supermarket-brändin mukaisen ilmeen.

– Uudistuksen myötä voimme laajentaa valikoimiamme entisestään ja meillä on enemmän tilaa kasvaville tuoteryhmille, kuten vege-tuotteille. Uudistuksessa satsataan merkit­ tävästi myös asiointiviihtyvyyteen, K-kauppias Markus Ranne kertoo. n

Mäkihyppytornin kohtalo ratkeaa piakkoin TEKSTI JA KUVA: HENKKA NYHOLM

Herttoniemessä sijaitsevat Helsingin viimeiset mäkihyppypaikat. Mäkihyppytorni on paitsi ikoninen osa Herttoniemeä, myös perinteisen stadilaisen lajin “viimeinen mohikaani”. Lähin hyppyrimäki Herttoniemestä on Lahden suurmäki.

Mäkihyppyharrastuksella on pääkaupungissa pitkä perinne. Jo 1900-luvun alusta on Helsingissä hypätty mäkeä ja harrastuksen kultaaikaa oli 50-luku. Majavatien kallioilla sijaitsi stadin komein hyppyrimäki.

Kalliot tunnetaan vielä tänäkin päivänä “Wanhana hyndänä”.

Vuonna 1976 saatiin uusi mäkihyppytorni Herttoniemen urheilu­ puistoon. Tämä hyppytorni on ollut lähes 40 vuotta ympärivuotisessa käytössä. Samalla rakennettiin kaksi pienempää mäkeä. Pienempien mäkien tarkoitus on valmentaa uusi harrastaja hyppäämään tornista.

Aikalaiset kertovat mäessä järjestetyissä kisoissa olleen parhaimmillaan jopa 340 osallistujaa! Wanhan hyndän virallinen kisoissa hypätty mäkiennätys on 52 metriä, joka on kolme metriä pidempi kuin pisin kilpahyppy uudessa.

Nyt esiin on noussut kaupungin taholta kuultu mielipide, jonka mukaan mäkihyppytorni pitäisi purkaa. Purkaminen merkitsisi mäkihypyn loppumista Helsingissä ja Uudellamaalla, sillä ilman mäkihyppytornia jäljelle jäävät kaksi hyppyriä eivät riitä. Pääkaupunkiseudun mäkihyppyharrastus on tukalassa tilanteessa jo nyt. Kaupunki on rajoittanut hyppyjä tornista kahden vuoden ajan. Torniin tehty kuntotutkimus toi esiin korjaustarpeita, korjauksia ei kuitenkaan ole tehty. Tutkimusraportti sai myös kritiikkiä hyppyrimäen käyttäjiltä, sillä heidän mukaansa raportti liioittelee tornin huonoa kuntoa muun muassa tuuliolosuhteissa. Uuden tornin rakentamisesta ei ole hinta-arvioita. Korjaaminen käyttökelpoiseksi kestäisi ainakin vuoden ja maksaisi kuntotutkimuksen mukaan arviolta 40 000 euroa.

Kaupungin virallinen kanta on vielä auki. Uuden valtuustokauden myötä on saatu uusi liikuntalautakunta – nykyiseltä nimeltään Kulttuurija vapaa-aikalautakunta. Liikunta-asioista päättää lisäksi lautakunnan alla oleva liikuntajaosto. Herttoniemen mäkihyppytornin asia esitellään päättäjille vielä tämän vuoden aikana.

Helsingin mäkihyppääjät ry on koonnut herttoniemeläisiä mäen puolustajia ja mäkihyppytornin purkua vastustavia ihmisiä yhteen tarkoituksena aktiivisesti miettiä keinoja pelastaa torni.

Urheilulajien kirjon väheneminen lähiöissä ei varmaan ole Helsingin pyrkimyksenä, mutta säilyäkseen lajit tarvitsevat harrastuspaikkoja. n Pelastetaan Helsingin viimeinen hyppyrimäki!

-ryhmä Facebookissa: bit.ly/hertsika

Arkkitehdin havainnekuva K-Supermarket Hertan laajennusosasta.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 7

Herttoniemeläiset mukaan kansallisen kaupunkipuiston suunnitteluun TEKSTI: EEVA KUULUVAINEN, KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN! -LIIKKEEN JÄSEN | KUVA: KARI UITTOMÄKI Suomessa on kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa. Herttoniemi-seura on yhtenä aktiivisena yhteisönä tavoittelemassa Helsinkiin omaa kaupunkipuistoa.

Kansallinen kaupunkipuisto olisi kertomus Helsingin kehitysvaiheista ja ainutlaatuisuudesta

Kaupunkipuisto turvaisi helsinkiläisille tärkeitä arvoja ja alueita pitkäjänteisesti.

Kaupunkipuisto koostuisi Helsingille ominaisista saaristosta ja merenrannoista, Vantaanjoen ja purojen varsista, puistojen ja luonnonmetsien mosaiikista sekä ­kulttuuriympäristöjen muodostamasta eheästä verkostosta.

Herttoniemi voisi olla kansallisen kaupunkipuiston kainalossa. Vanhankaupunginlahden luontokokonaisuus, Kivinokka ja Herttoniemen siirtolapuutarha kuuluvat olennaisesti Helsingin tarinaan. Voisiko siihen kuulua myös 50-luvun Länsi-Herttoniemi edustaen Suomen lähiörakentamisen alkuvaihetta? Miten viheryhteydet jatkuvat Herttoniemestä Kivikkoon ja itään, entä keskustaan, Keskuspuistoon ja länteen? Voisiko näitä viheryhteyksiä ”kaivaa esiin”?

Syksyllä on mahdollisuus vaikuttaa perustamisselvityksen sisältöön. Hertto­ niemeläisten kannattaa tehdä ehdotuksia kansallisen kaupunkipuiston tarinaan ja aluerajauksiin, osallistua kokouksiin ja työpajoihin sekä vastata pian avautuvaan sähköiseen kyselyyn. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike toimii kaupungin yhteistyökumppanina perustamisselvitystyössä. n Lisätietoa: Helsingin kaupunki www.hel.fi, Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike www.kaupunkipuisto.fi

Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa yksimielisesti kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksen aloittamisesta Helsingissä.

Selvitystyö tehdään yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Perustamisselvitys antaa tarvittavan pohjan päätöksenteolle puiston perustamisesta. Herttoniemi-seura ja Hertsikan Pumppu ovat olleet aloitteentekijöitä asiassa yhdessä Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen kanssa. Tukijoina on 80 yhteisöä, joista 53 on kaupunginosayhdistyksiä sekä useita tuhansia yksityishenkilöitä. Tavoitteena on, että Helsinkiin perustetaan laaja idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva kansallinen kaupunkipuisto.

Kansallisen kaupunkipuiston täytyy sisältää luonnon moni­ muotoisuuden kannalta tärkeitä luonnonalueita, viheralueita sekä kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Alueiden kokonaisuuden tulee olla sini- ja viherrakenteeltaan riittävän laaja ja ehyt sekä ekologisesti jatkuva. Lisätietoja: www.ym.fi n

Kaupunkipuiston rajausta ei ole vielä tehty, mutta Vanhankaupunginlahti tulisi mitä todennäköisimmin olemaan ydinaluetta.

8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

ALKAEN ELOKUUSSA 18.08.2017

Perinteinen kreikkalainen illallis-buffet joka perjantai ja lauantai kello 18.00–21.30 Sisältää 8 erilaista alkupalaa ja 4 eri pääruokavaihtoehtoa noutopöydästä

Hiusboxissa teitä palvelevat Missu, Suvi, Helena ja Johanna.

PARTURI-KAMPAAMO

Hinta 25,50€/henkilö Katso tarkemmin: www.ravintolathalassa.fi

Hiihtomäentie 14 00810 HKI puh. 727 6653 Neitojenranta 2, 00810 Helsinki Puh. (09) 72735800 S-posti: info@ravintolathalassa.fi

Avoinna ark. 9–18, la 9–15 ajanvaraus 24/7 www.hiusboxi.fi

Hei, liitypä avainasiakkaaksemme!

Avainasiakkuus kannattaa!

Avainapteekki on lähelläsi.

Liittyminen on helppoa ja maksutonta.

Ostohyvitystä heti kassalla jopa 8 %.

Herttoniemenranta

Vaihtuvia kuukausitarjouksia.

Hitsaajankatu 13, 00810 Helsinki p. 020 741 5260 (pvm/mpm) Avoinna: ma-pe 9–20, la 10–15

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 9

Kuusi vuosi­ kymmentä Lions-toimintaa Herttoniemen hyväksi TEKSTI: JUHA ROPPONEN

Lions-järjestö perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1917. Suomen ensimmäinen klubi, LC Helsinki-Helsingfors, perustettiin kesällä 1950. Keväällä 1957 perustettiin Herttoniemeen oma Lions-klubi.

Lions-toiminnan tarkoituksena on ollut alusta alkaen mahdollistaa kotipaikka­ kunnalla tapahtuva vapaaehtoinen pal­ velutyö, vastata kansainvälisiin humanitaarisiin tarpeisiin ja rohkaista rauhaan.

Toiminta kiteytyy vapaaehtoistyöhön toisen hyväksi.

Herttoniemessä Leijonien toiminta käynnistyi tarmolla. Heti ensimmäisenä vuotena klubi järjesti keräyksen, ja Herttoniemen yhteiskoulu sai flyygelin.

60-vuotias Herttoniemen Leijonat lahjoitti Suomi 100 -juhlan kunniaksi Sammatin leiri­ keskukselle Lionsien Perinneprojekti -kohteen arvon. Kuvassa Juhani Virta, presidentti Glenn Saloranta, Veijo Vatka ja Juha Ropponen.

Herttoniemeläiset olivat alusta lähtien mukana myös valtakunnallisissa ponnisteluissa. Pääosin Lions-klubien keräämin varoin perustettiin tuolloin Suomen Silmäja Kudospankkisäätiö.

Vanhaa perua on osallistuminen ­Leijonien kunniakäyntiin sankarihaudoilla.

Tuolta ajalta on perinne olla mukana Hertsikan ala-asteen koululla itsenäisyyspäivänä lipunnostossa.

Alkuvuosien aktiviteetteina olivat vaateja lelujen kerääminen rajaseudun lapsille, sanomalehtien tilaushankinta, teatteriesitysten järjestäminen sekä tanssikurssit.

Avoinna arkisin klo 8–17 050 5249248Helsingin • 050 574 6505 ykkösautokoulu Asentajankatu 2, 00880 Helsinki info@starthuolto.fi • www.starthuolto.fi AM120 • AM121

A1 • A2 • A B • 10+10 • BE C1 • C

Sinua palveleva autokoulu

Herttoniemi

Hitsaajankatu 20 040 557 0806

Itäkeskus

Vanhanlinnantie 3 050 436 9225

Kontula

Kontulan Ostari 045 313 9390

www.autokoulustart.fi • info@autokoulustart.fi

1 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Ruoholahti Santakatu 12 045 258 2080

Klubin perustajajäsen Niilo Tarva­ järvi ideoi 1962 pääsiäismunatempauksen, ”Tarvan munat”, joka oli alku monivuotisille herttoniemeläisiä ilahduttaneelle kevättempauksille.

Partiotoiminnan hyväksi tempaistiin valtakunnallisesti ja syntyi Partiosäätiö.

Jatkossa valtakunnalliset keräyshankkeet toteutettiin Punaisen Sulan nimellä.

Herttoniemen Leijonilla valtakunnallista arvostusta

Herttoniemen Leijonien panosta on arvostettu ja arvostetaan myös valtakunnallisesti. Klubin jäsen Leo Heinänen toimi 1975–1976 Suomen Lions -liiton puheenjohtajana. Hänelle myönnettiin kansain­ välisen Lions -järjestön korkein tunnus, Ambassador of Good Will -palkinto. Tunnustus on Suomessa myönnetty vain 18 henkilölle.

Alueen nuorille tukea

80-luku oli Talviriehan aikakautta. Oli luistelunäytöksiä ja lasten hiihtokilpailut.

Parhaimmillaan väkeä oli pari tuhatta.

Muita herttoniemeläisiä ilahduttavia Lions -tempauksia olivat joulukonsertit.

Nuoriin panostettiin ja v. -86 syntyi nuorten klubi, Leo Club Helsinki / Itäväylä.

Tavoite oli kasvattaa nuoria palveluun ja

antaa tilaisuuksia kehittää itseään ja saada kokemusta johtamis- ja palvelutehtävissä. Myös Partiolippukunta Solmutyttöjen toimintaa tuettiin.

Myös naisten mahdollisuutta toimia järjestössä haluttiin tukea. Vuonna 1990 perustettiin Herttoniemen klubin tuella naisille avoin LC Helsinki Finlandia.

Mutta ei ole kylämme aikuisiakaan unohdettu.

Noina aikoina herttoniemeläisten apu laajeni näkövammaisiin. Toimintana oli äänikirjeiden lukeminen nauhalle. Avunkohteena oli myös SOS-lapsikylä.

Vuonna 1984 Sotainvalidien hyväksi järjestetyssä Punainen Sulka -keräyksessä herttoniemeläiset saavuttivat ensimmäisen kerran parhaan klubin tittelin.

Keräys tuotti sotainvalideille nykyrahassa yli 8 milj. €.

Lions-aate laajeni nyt naapurivaltioihin.

Vuonna 1989 perustettiin herttoniemeläisten aloitteesta sekä Viron ensimmäinen Lions klubi, Tallinna Eesti I, ja Neuvostoliittoon LC Moskova.

Herttoniemessä tuettiin Lions Quest -ohjelmalla alueen opettajia kasvattamaan nuorille elämänhallinnan taitoja.

Tallinnalaisesta lastensairaalasta ­muodostui herttoniemeläisten suurimpia ja pitkäaikaisempia avustuskohteita.

­ arvikkeita, kalustoa ja lääkkeitä toimitetT tiin vuosien kuluessa lähes miljoonan euron arvosta.

Samaan aikaan Punainen Sulka -keräyksiä järjestettiin kaksi. Vammaisille rahaa kertyi nykyrahassa lähes 6 milj. € ja vanhuksille yli 6 milj. €.

Mukana tässä päivässä

Juhlavuotenaan Herttoniemen Lions -klubi on lisännyt panostusta ja avustuksien jakamista. Joulun alla klubi jakoi vähä­ varaisille lahjakortteja, keväällä palkitsimme stipendein oppilaita. Alueen junnu­ palloilijat saivat veryttelyasut, seurakunnan leirikeskuksen aluetta kunnostettiin jne. Myös alueen palvelutalon asukkaat ovat kuluneena vuotena saaneet nauttia erilaisista tempauksista.

Lionsien kautta tukea ohjataan myös maailmalla olevaan hätään. Klubiveljemme Arto Lyytinen toimii Silmä- ja kudospankkisäätiön hallintoneuvoston puheenjohtajana. Työn tuloksena on saatu silmä­ sairaala Sri Lankaan.

Herttoniemen Lions-klubi tarjoaa yhä tänään mahdollisuuden tuoda iloa herttoniemeläisille. Toimimalla voi osallistua valtakunnallisiin hankkeisiin.

Tervetuloa mukaan Herttoniemen Lions -klubin toimintaan! n

Luotettava ja edullinen –

me huolehdimme ajoneuvostasi!

Ajoneuvohuolto • Rengaspalvelut • Pesupalvelut

Avoinna arkisin klo 8–17 050 5249248 • 050 574 6505 Asentajankatu 2, 00880 Helsinki info@starthuolto.fi • www.starthuolto.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 1

Elsa pyytää lapsia suorittamaan jännittävän tehtävän. Lasten tulee kuljettaa ruokakori huomaamattomasti Kurtille, kaupustelijalle, hyvitykseksi Elsan isän velasta. Koriin Elsa peittelee huolellisesti aarteensa, pettuleivän, sieniä ja pullollisen maitoa.

Kurt tekee kauppaa kaikkien kanssa. Myös muureja ja linnoituksia kaupungin liepeillä rakentavien, huonoissa oloissa elävien kiinalaisten, joista hän kertoo ennakkoluuloisia juttuja lapsille.

Matka vuoteen 1917 opettaa empatiaa TEKSTI: RIITTA MALVE | KUVAT: FÖRENINGEN FÖR DRAMA OCH TEATER / HELENA LAXÉN Herttoniemen kartano 1917 -aikamatka kertoo lapsiryhmästä, joka saapuu kaupungista kartanoon pyytämään turvaa, koska Helsingissä on levotonta ja ruoasta pulaa. DOT-teatterin esitys on osa Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Drama ja Teater eli DOT ry on draamapedagoginen yhdistys, joka tekee esityksiä ja järjestää koulutusta sekä ruotsiksi että suomeksi. Herttoniemen kartanon museo ja kartanon omistaja Svenska Odlingens Vänner kuuluvat sen pitkä­ aikaisiin yhteistyökumppaneihin.

Esitys on tarkoitettu neljäsluokkalaisille, jotka astuvat lasten rooleihin ja kohtaavat useita henkilöitä sisällissotaa edeltävissä tapahtumissa.

– Aikamatka on osallistavaa teatteria, joka toimii ennen muuta keskustelun välineenä. Koululaiset saavat yhteisen roolin ja osallistuvat esityksen tekemiseen. Uskomme, että tänään lapset pystyvät pohtimaan elämää sisällissodan aikakaudella vapaammin kuin aikaisemmat sukupolvet, DOTin toiminnanjohtaja Anne Sandström kertoo.

Lapset auttavat piikatyttö Elsaa Matka vuoteen 1917 alkaa, kun Herttoniemen kartanon nuori, hyväsydäminen piikatyttö Elsa ottaa nälkäiset lapset vastaan ja antaa jokaiselle siivun omasta pienestä leipäannoksestaan. Lapset puolestaan auttavat Elsaa ja vievät 1 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

– Aikamatka yrittää kertoa koulaisille, miten erilaisessa maailmassa he elävät kuin lapset vuonna 1917. Silloin vallitsi vielä luokka­ yhteiskunta, jolloin useimmat jäivät siihen asemaan, johon syntyivät, DOT-yhdistyksen ja teatterin toiminnanjohtaja Anne Sandström kertoo.

r­ uokakorin kauppiaalle korvaukseksi Elsan isän velasta. Isä piileskelee metsässä, koska häntä luullaan punaiseksi.

Isä oli kuitenkin mennyt punaisten kokoukseen vain kuullakseen uutisia.

– Tuona aikana yksi tapahtuma saattoi johtaa toiseen ilman, että yksilö pystyi siihen itse vaikuttamaan. Elsan isä, joka ei osannut lukea, on yksi esimerkki

siitä. Hän ei saanut tietoa kuin kuulemalla, Sandström jatkaa.

Esitys kertoo, miten epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa levottomuutta.

Lakkoilevat työläiset, joiden laulua lapset pysähtyvät kuuntelemaan, vaativat kahdeksan tunnin työpäivää ja vanhuus­ eläkettä.

Kartanossa omistajan vaimo rouva pelkää puolisonsa puolesta, koska muutamia kartanoiden isäntiä on jo murhattu. Punakaartilaiset kuitenkin ampuvat puolison, Johan Bergbomin, vaikka hän kannattaa tasa-arvoa. Aikamatkalaiset kuulevat tapahtumasta vain pyssyn paukkeen.

Turvaa lapset saavat opettajalta, joka majoittaa heidät kouluunsa, kunnes olosuhteet rauhoittuvat kaupungissa.

Hän on myös ainoa henkilö, joka yrittää ymmärtää syksyn 1917 tapahtumia eri ihmisten lähtökohdista.

Kaikki hahmot ovat suosikkeja Työryhmä teki aikamatkaa varten runsaasti taustatyötä arkistoissa ja lukemalla teoksia yksilöiden kokemuksista.

Myös koululaiset valmistautuivat aikamatkalle huolellisesti työpajassa, jossa he kuulivat sisällissotaan johtavista tapahtumista, katselivat valokuvia sen ajan Helsingistä ja kokeilivat omakohtaisesti leipäkorttia.

Sandströmin mukaan tekijät pohtivat pitkään, mitä sisällissodasta voi kertoa neljäsluokkalaisille.

TERVETULOA! Herttoniemen apteekki palvelee kaikissa lääkehoitoon, terveyteen ja hyvään oloon liittyvissä asioissa ammattitaitoisesti ja ystävällisesti.

Laulavat ja lakkoilevat työläiset hermostuttavat piikatyttö Elsaa hänen metsässä piileskelevän isänsä takia. Isää luullaan erehdyksessä punaiseksi, eikä Elsa halua pahentaa isän tilannetta.

koululaisille – Noudatimme periaatetta, että katastrofeista vastataan lasten kysymyksiin, muuta ei kerrota yksityiskohtaisesti. Työpajassa ja esityksessä otetaan esiin lasten nälänhätä, muttei ei käsitellä muuta väkivaltaa tarkemmin. Kun järjestämme saman aikamatkan kahdeksasluokkalaisille syksyllä, tuomme tarinaan enemmän tosiasioita heidän kehitystasonsa huomioiden.

Opettajat toivoivat suunnitteluvaiheessa esitykseltä empatiakasvatusta ja miltä aika näytti tavallisesta ihmisestä.

– Ilmeisesti onnistuimme siinä, koska palautteen perusteella koululaiset tuntuvat ymmärtäneen henkilöiden tarinat.

Kaikki hahmot ovat myös joidenkin suosikkeja.

Syksyllä Herttoniemen kartano 1917 -aikamatkaa esitetään ruotsiksi niin, että myös suomenkieliset, ruotsia opiskelevat 8. luokkalaiset voivat osallistua niihin.

DOTin ohjelmistossa pitkään olleet, monille kaakkois­ helsinkiläisille tutut Päivä maalla ja Joulupolku -aikamatkat jatkuvat. n Lisää DOTin toiminnasta ja esityksistä: http://www.dotdot.fi/suomeksi/

Hiustesi iloksi!

PALVELEMME

Kettutie 4, 00800 Helsinki 040 7510055 Avoinna sopimuksen mukaan www.ilox.fi

TERVETULOA! – Sanna ja Mari –

ma-pe 8-20 • la 9-17 HERTTONIEMEN METROASEMAN VIERESSÄ

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki Puh. (09) 759 4780 www.herttoniemenapteekki.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 3

Kino Herttuan historiaa

esillä kirjastossa TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI Herttoniemessä toiminut elokuvateatteri Kino Herttua heräsi kesäkuussa henkiin, sillä kirjastossa oli esillä Timo Kilven keräämiä elokuvajulisteita sekä Ari Virtasen kokoama näyttely itse elokuvateatterista.

Eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kilpi asui 50-, 60- ja 70-luvuilla Herttoniemessä. Hän aloitti leffajulisteiden keräilyn alle 7-vuotiaana. Keräilyä kesti pari– kolme vuotta.

– Osuin sattumalta paikalle, kun Kino Herttuan vahtimestari vaihtoi ohjelmatietoja teatterin mainospömpeliin. ­Kinusin still-kuvaa, mutta vahtimestari ei voinut antaa. Sen sijaan hän antoi minulle leffajulisteen. Siitä se alkoi. En kerännyt systemaattisesti julisteita, mutta kaikki julisteet kelpasivat jotka sain, Timo Kilpi kertoo.

Timo Kilpi ja Varja Arola pystyttivät näyttelyn kesäkuun alussa.

1 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Kilvellä on jäljellä 70–80 julistetta.

Hän arvelee, että julisteita on voinut olla enemmänkin, mutta osa on ehkä kadonnut vuosien varrella monien muuttojen vuoksi.

Varsin tarkkaan 60 vuotta myöhemmin osa julisteista oli esillä Herttoniemen kirjastossa. Timo Kilpi kiittelee näyttelyn syntymisestä vanhaa tuttuaan, nykyään Herttoniemessä asuvaa Varja Arolaa.

Arolaan hän tutustui, kun he molemmat toimivat aktiivisesti Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksessä. Arola toimi näyttelyhankkeen primus motorina.

Näyttelyä varten saatiin apuraha ­Journalisten kulttuurin edistämissäätiö JOKESilta.

Kilpi ja Arola kertovat, että julistenäyttelyllä oli montakin funktiota: julisteet ovat ensinnäkin hienoja, ne edustavat tietyllä tavalla paikalliskulttuuria –

tällaisia leffoja esitettiin Kino Herttuassa – mutta ne edustavat myös koko maan kulttuuria 50- ja 60-luvuilla, ennen tv:n aikakautta ja voittokulkua.

Esillä olevissa julisteissa oli kaikenlaisia leffoja Hollywoodista mäkihyppyyn.

Esimerkiksi 50-luvulla isoista urheilukilpailuista tehtiin leffoja, koska televisiota ei vielä ollut. Kino Herttuan leffatarjonnassa näkyy amerikkalaisuuden lisäksi myös tietty eksotiikka, sillä ulkomaanmatkailu oli tuolloin vielä harvinaista.

– Suomalaisten leffojen osuus Kino Herttuan ohjelmistosta oli aika vähäinen – johtuen varmaan siitä, että Hertto­ niemi oli kaupunkialuetta. Teatterin omistaneen Suomen Filmiteollisuuden tuotanto oli aika sidoksissa agraari­ yhteiskuntaan, Kilpi miettii.

Kilven mukaan tämän päivän nuoret eivät ymmärrä, miten länsisuuntautunut

Näyttelyn avaiset keräsivät kymmenittäin kiinnostuneita ihastelemaan vanhoja leffajulisteita.

maa Suomi oli 50- ja 60-luvuilla. Julistenäyttely avaa hieman menneisyyden verhoa. Sodanjälkeinen Suomi imi länsimaista ja erityisesti populaarikulttuuria.

Ennen television voittokulkua 50-luvun lopulta alkaen leffat olivat hyvin merkittävä erilaisten kulttuurien välittäjä.

Esillä olevat leffajulisteet ovat dokumentteja siitä, millaista oli viihteellinen kulttuuritarjonta helsinkiläisessä esi­ kaupungissa aikana, jolloin Suomi oli vielä pitkälti maatalousvaltainen yhteiskunta.

Kino Herttua sijaitsi Eränkävijäntorin ostarissa Kino Herttua toimi Eränkävijäntorin ostarissa vuosina 1956-65. Ostarin oli suunnitellut arkkitehti Eliel Muoniovaara. Noin 370-paikkainen leffa­teatteri – eli varsin suuri – sijaitsi ostarin kellarikerroksessa. Leffateatterin vanhat tilat

Kino Herttua oli aikoinaan hieno elokuvateatteri.

Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

ovat nykyään Alepan varastona ja sosiaalitiloina. Vanhasta teatterimiljööstä ei muistuta enää kuin muutama ei-minnekään johtava porrasaskelma.

– Kino Herttuassa oli esityksiä ­kolme–neljä kertaa viikossa. Sunnun­ taisin oli kaksi lastennäytöstä. Kino Herttua ei ollut ensi-iltateatteri, mutta aika nopeasti uutuudetkin tulivat sinne, Kilpi muistelee.

Kino Herttuan aloittaessa elettiin vielä elokuvateattereiden kulta-aikaa.

Esimerkiksi Helsingissä toimi 50-luvun lopussa noin 60 leffateatteria. Jokseenkin jokaisessa esikaupungissa oli myös oma leffateatteri. Kino Herttuan omisti Suomen Filmiteollisuus (SF), joka oli myös Suomen ahkerin leffojen tuottaja.

SF:n tuottamassa Pekka ja Pätkä neekereinä -leffa on kohtaus, jossa Pätkä tekee treffit tietokilpailun juontajattaren kanssa. Treffit ovat leffateatterissa,

Kauppakeskus Megahertsi Linnanrakentajantie 2 00810 Helsinki Puhelin 09 78 65 69

ja tuo leffateatterikohtaus on kuvattu Kino Herttuassa. Noin minuutin pituisesta kohtauksesta huomaa, kuinka hieno teatteri Kino Herttua aikoinaan oli.

Timo Kilven julisteiden lisäksi näyttelyssä kerrotaan Kino Herttuan toiminnasta ja television dramaattisesta vaikutuksesta elokuvateattereihin. Lisäksi kirjastossa oli ja on esillä koko kesän ajan Herttoniemi-seuran hallituksen jäsenen Ari Virtasen kokoama näyttely, jossa on esillä mm. valokuvia Kino ­Herttuasta ja Erätorin ostarista sekä Erätorin ostarin pohjapiirros. Näyttelyä varten Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista KAVIsta löytyi hyvä kokoelma valokuvia leffateatterista. Myös Eliel Muoniovaaran poika Matti ­Muoniovaara toimitti näyttelyyn ­laajalti aineistoa.

Julistenäyttelyn ­jatko-osa tulee esille kirjastossa ensi kevään aikana. n

Kauppakeskus Megahertsi Linnanrakentajantie 2 00810 Helsinki Puhelin 09 78 78 78

Sähköposti hnkukka@gmail.com

Sähköposti hnhautaus@gmail.com

www herttoniemenkukka.fi

www herttoniemenhautauspalvelu.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 5

Jari Sinkkonen on asunut perheineen Herttoniemessä lähes 30 vuotta, ja on viihtynyt erittäin hyvin.

JARI SINKKONEN:

”Herttoniemi on erinomainen ympäristö lapsille” TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI Jari Sinkkonen, tunnettu lasten­ psykiatri ja lasten puolestapuhuja, asuu vaimonsa kanssa Majavatiellä.

Kolme lasta ovat jo aikuisia ja lähteneet ­maailmalle.

– Asuimme aikoinaan Harjutorilla, ja eräänä sunnuntaina lähdin vaimon ja kahden taaperoikäisen lapsen kanssa metrolla liikenteeseen. Vaimo odotti kolmatta lastamme. Jäimme pois Herttoniemessä ja nousimme polkua pitkin Herttoniemen kallioille ja Majavatielle. Ihastuimme paikkaan ja ajattelimme, että täällä olisi kiva asua, Jari Sinkkonen kertoo.

Sinkkoset löysivätkin asunnon ­Majavatieltä, ja asunnon käytyä pieneksi seuraava asunto löytyi lähes naapuri­ talosta.

– Olemme asuneet Herttoniemessä lähes 30 vuotta, emmekä muuta mihinkään, Sinkkonen linjaa.

1 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

– Minun Herttoniemeni on kodikas, sellainen alue, joka psyykkisesti tuntuu kylältä. Olen itse pienestä kylästä kotoisin. Herttoniemi on helposti hahmotettavissa. Alueen arkkitehtuuri on poik­ keuksellisen viehättävä, koska talot on sijoitettu maaston mukaan, Sinkkonen kuvailee.

Jari Sinkkonen tunnetaan erityisesti lasten kasvatusta, lastensuojelua ja lasten kehitystä koskevana keskustelijana.

Hän on kirjoittanut ja toimittanut pitkälti toistakymmentä kirjaa. Sinkkonen on ollut jo pari vuotta eläkkeellä Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkärin työstä, mutta edelleenkin hän on aktiivinen – kysyntää riittää niin luennoijana, asiantuntijana kuin kirjojen toimittajanakin.

Yhteisöllisyys suojaa lasta Herttoniemi rakennettiin 50-luvulla, ja tietenkin lapsuus verrattuna 50-lukuun on muuttunut paljon. Ennen oli paljon

lapsia, ei ollut tv:tä, tietokoneita eikä pelejä, leikittiin ulkona. Kouluakin käytiin kahdessa vuorossa.

Sinkkonen korostaa, että Hertto­ niemelle on ominaista vahva yhteisöllisyys. Herttoniemi on vanha lähiö, eikä sinne ole rakennettu juurikaan uutta, joten alue on hyvin vakiintunut.

– Yhteisöllisyys suojaa lasta. Ollaan samassa päiväkodissa, seurakunnan kerhossa, samassa koulussa ja niin edelleen. Herttoniemessä monet ihmiset tuntevat toisensa pitkältä ajalta.

Herttoniemessä ei ole aitoja, joka on erittäin kiinnostava piirre. Aitojen puuttuminen kertoo omalla tavallaan alueen turvallisuudesta.

– En ole koskaan kuullut, että täällä olisi kiusattu tai pahoinpidelty lapsia, tai että koulussa olisi vakavia ongelmia.

Uskon, että Herttoniemessä ulkopuoliset kyllä puuttuisivat kiusaamiseen, jos sellaista tapahtuisi.

Herttoniemi on virikkeellinen ympäristö – Herttoniemi on virikkeellinen ja jännittävä ympäristö lapsille ja lasten leikkien kannalta. Täällä on metsää, kallioita, merenrantaa. Metsissä on syvänteitä, poteroita ja kuoppia, kallioissa kaiken­ laisia koloja. Leikkeihin voi eläytyä. ­Meidänkin lapset tekivät innokkaasti risumajoja metsään ja laskivat talvella mäkeä. Sinkkonen kertoo.

– Lapsethan keksivät itse leikkejä.

Liian valmiiksi rakennettu ympäristö ei ruoki lasten mielikuvitusta. Hertto­

niemessä on, mistä keksiä. Lapsen kasvuympäristönä en voisi kuvitella Herttoniemeä parempaa paikkaa. Jos ympäristö kannustaa tietokoneen tai pelien pelaamisen sijasta ulos pihaleikkeihin ja muuhun hökeltämiseen, niin aina parempi.

Sinkkosta haastatellessa tulee mieleen oma lapsuus 60-luvulla ja majojen rakentaminen. On kiinnostavaa, että vuosikymmenestä riippumatta lapsilla on tarve tehdä majoja. Sinkkonen arvioi, että kyse on eräänlaista harjoittelusta; rakennetaan jotain. Aivan kuten tytöt

leikkivät nukeilla, niin pojat rakentavat majoja. Tytöt tosin saattavat sisustaa majoja. Ehkä tämäkin asetelma vielä muuttuu Jari Sinkkonen haluaakin kannustaa vanhempia viemään lapsia luontoon.

Metsissä voi nähdä monenlaisia eläimiä, on puita ja kasvillisuutta, viljelypalstoilla voi tutustua viljelyyn, tai voi kiivetä vaikka lintutorniin lahden rannalla.

– Olen itse monta kertaa sanonut, että lasten pitää painaa pusikossa nenä räässä. Herttoniemi on paikka, jossa näin voi tehdä – ja turvallisesti. n

Lähes 40 vuotta työtä Herttoniemen asukkaiden ja kiinteistöjen hyväksi.

Haarniskatie 6, 00910 Helsinki • Puh. 09 325 6221 www.tili-kiinti.fi • isannointi@tili-kiinti.inet.fi

Sopulitien eläinlääkäriasema SOPULITIE 2 B 00800 HELSINKI Puh. 09 - 784 713 Avoinna: arkisin 8–20 lauantaisin 10–16

www.sopulitienelainlaakariasema.fi www.sopulivet.fi

Tervetuloa herkuttelemaan idylliseen perheravintolaan historiallisessa kartanomiljöössä!

Meiltä myös räätälöidyt juhlat ja tilaisuudet niin yksityishenkilöille kuin yrityksille.

Herttoniemen Kartano Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki 09 759 75 20, vanhamylly@vanhamylly.fi

www.vanhamylly.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 17

Maisema-analyysi on suunnittelun TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala kokoaa parhaillaan Herttoniemen maisema-analyysia. Maisema-analyysiin kootaan monenlaista tietoa mm. alueen luonnosta ja maaston muodoista, rakennetusta ympäristöstä, puistoista ja suojelualueita.

Maisema-analyysi kokoaa lähtötietoja ja tuottaa päätelmiä suunnittelun pohjaksi. Länsi-Herttoniemen rakennetun alueen ja ympäristön arvoja on koottu oheiseen karttatarkasteluun, jossa esitetään muun muassa valtakunnallisesti merkittävä Herttoniemen pientaloalueen rakennettu ympäristö (RKY 2009) sekä Helsingin yleiskaava 2002:n ja uuden yleiskaavan teemakartan mukaisia kulttuuri- ja maisema-arvoja. Lisäksi kartalla on esitetty olevat ja suunnitellut luonnonsuojelualueet sekä maisemakuvallisesti merkittäviä kohteita ja näkymiä.

Kuva: Helsingin kaupunki

– Maisema-analyysi on tavanomainen ja luonteva työväline millä tahansa alueella. Maisema-analyysissa pyritään löytämään alueen tyypilliset ja tärkeät piirteet. Analyysin pohjalta on helpompi jatkaa alueen suunnittelua. Se on yksi työväline muiden joukossa, arkkitehti Laura Hietakorpi korostaa.

Hietakorven mukaan Herttoniemessä maisema-analyysi on sikälikin tärkeä, koska alueen suunnittelija on vaihtunut välillä. Maisema-analyysin johdosta tehtiin viime vuonna parikin maasto­ kävelyä Herttoniemessä.

– Itse sovitan maisema-analyysin aina laajempaan kokonaisuuteen; miten alue sijoittuu maantieteellisesti ja kaupunkirakenteellisesti. Maisema-analyysi mahdollistaa eri suunnittelijoiden välisen vuoropuhelun, maisema-arkkitehti Mari Soini kertoo.

– Tarkoitus on tehdä suunnittelu­ periaatteet, jotka ovat osa kaavaprosessia. Periaatteet sisältävät lähtötietoja ja analysointia alueesta menemättä itse suunnitelmaan. Suunnitteluperiaatteet on tarkoitus saada nähtäville, jahka aika antaa myöten. Herttoniemen lisäksi on monia muita hankkeita meneillään, Hietakorpi täydentää.

Terveellisempää makeaa

ilman lisäaineita. Makeisten sokerina täysruokosokeri, joka valmistetaan sokeriruo’osta puristetusta mehusta kuivaamalla.

Tuotteet • Intiaanilakritsi, makuhermoja heläyttelevä spelttilakritsi.

• Ihanan pehmeä toffee, joka ei tartu hampaisiin. Monta makua.

• Marmeladit suomalaisista marjoista mustaherukka, tyrni ja vadelma.

• Quinoasuklaa, maidoton ja gluteeniton rapsakka herkku.

Puoti avoinna torstaisin klo 14.00–19.00 Hiihtomäentie 39, 00800 Helsinki @ info@anjanluontoherkku.fi www.anjanluontoherkku.fi www.facebook.com/anjanluontoherkku

1 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

FYSIOTERAPIA BEMER TERAPIA HIERONTA OSTEOPATIA AKUPUNKTIO LYMFATERAPIA Niittaajankatu 1, 00810 Helsinki (09) 783 856, www.hfh.fi

☎

työkalu Maisema-analyysin tulokset tietenkin kiinnostavat herttoniemeläisiä. Hietakorpi kuitenkin kertoo, että Länsi-Herttoniemen maisema-analyysityötä tullaan jatkamaan Siilitien alueen tarkastelulla ja todennäköisesti jo tehtyjä osia saatetaan täydentää samalla. Siksi analyysiä ei ole toistaiseksi tarkoituksenmukaista laittaa vielä karttapalveluun. Maisemaanalyysi sisällytetään tuleviin suunnit­ teluperiaatteisiin. Analyysin perusasiat ovat kuitenkin tuttuja herttoniemeläisille: hieno, hyvin säilynyt puistomainen 50-luvun asuinalue, joka on rakennettu ympäröivää maastoa mukaillen.

Analyysissa tulee olemaan myös maankäyttösuositukset, jotka jakaantuvat kolmeen osaan: maiseman ja ympäristön kannalta rakentamiseen huonosti soveltuvat alueet, rakentamisen kannalta tutkittavat alueet sekä rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet. Hietakorpi korostaa, että pelkästään maisema-analyysi ei määrää, mihin rakennetaan.

Karhutien leikkipuisto on maisema-analyysin mukaan yksi Herttoniemen tärkeistä näköalapaikoista.

– Maisema-analyysiä tullaan toden­ näköisesti täydentämään, joten sitä ei ole vielä tarkoituksenmukaista julkaista.

Se, että jotain aluetta tutkitaan ei tarkoita sitä, että analyysissa esitetyt näkemykset tulisivat sellaisenaan kaavaan. Tässä on paljon muitakin lähtökohtia, jotka täytyy ottaa huomioon. Kuten sanottua, maisema-analyysi on yksi suunnittelun työkaluista, Hietakorpi painottaa.

Paikallinen, palveleva silmälasikauppa Nopeat toimitukset, oma paja, korjaukset jopa odottaessa, linssien hionnat myös omiin kehyksiin.

Optikot: Heidi Jussila ja Anne Jämsä Silmälääkäri: Reijo Ahonen

Ajanvaraus: 010 235 1919

Tervetuloa!

Hiihtäjäntie 1 Avoinna ark. 9.30–17.30, la 10–14

www.herttoniemensilmalasi.�i

– Asukkaan kannalta maisema-analyysin tekeminen voi vaikuttaa suora­ viivaiselta prosessilta, mutta sitä se todellakaan ole. Analyysin tekeminen ehkä johtaa harhaan siinä, että missä vaiheessa ollaan.

Laura Hietakorpi arvioi, että Lähiöfestissä 25.9.–1.10. tullaan ­esittelemään Herttoniemen kaavoitus­ tilannetta. n

HERTTONIEMEN HAMMASPAIKKA Laser-hammashoito Suuhygienistin palvelut Olemme Herttoniemen metroaseman vieressä.

Hiihtomäentie 14 C 40 00810 Helsinki Puh. 09 78 39 47 www.hllampen.fi Soita rohkeasti, emme ole pelottavia.

Tervetuloa!

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 9

Meren ja metron välissä – Herttoniemi kotikaupunginosana TEKSTI: NOORA VIRTANEN, HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATTI, KONSERVAATTORI AMK KUVAT: KARI UITTOMÄKI

Mikä saa Herttoniemen tuntumaan kodilta? Tätä pohdin kansatieteen pro gradu -tutkielmassani, jota teen Helsingin yliopistolla. Haastattelin tutkielmaa varten kymmentä herttoniemeläistä.

Asuinalueeseen muodostuu tunneside ja se koetaan omaksi laajemmalta alueelta kuin vain oman kodin piiristä. Jotta saisin kosketuksen siihen, miten asukkaat kokevat ympäristön, haastattelut tehtiin kävellen, ympäri Herttoniemeä kulkien. Painopiste on Länsi-Herttoniemen alueella, mutta myös Herttoniemen­ rantaa ja Roihuvuorta huomioitiin.

Haastateltavieni asuinhistoriat olivat vaihtelevia. Lyhimmillään Herttoniemessä oli ehditty asua vasta reilu vuosi, pisimmillään koko elämä. Useimmat olivat päätyneet Herttoniemeen sattumalta. Kuten eräs haastateltava kertoi: ”Ei mulla ollu mitään käryä että mikä on Herttoniemi, mut mulle sanottiin että siihen tulee metro viereen ni se riitti mulle.

Mä oon sen jälkeen vasta tajunnu että miten onnekas mä oon ollu että oon tämmöseen paikkaan tupsahtanu.”

Noora Virtanen Herttoniemen näköalakalliolla, taustalla Vanhankaupunginlahti.

Luonnon läheisyys ja hyvät liikenne­ yhteydet saivat erityisen paljon mainintoja, kun haastateltavat pohtivat, mikä Herttoniemestä tekee mukavan paikan asua. ”Mä aina kaikille sanon että asun meren ja metron välissä. Meiän takapihallahan on Vanhankaupunginlahti, siellä välissä menee ainoastaan se ulkoilureitti, ja metrolle on pari-kolmesataa metriä. Uskosin että hirveen monella ihmisellä ei oo niin luksusolosuhteet. Tai ainakin minulle se on luksusta.”

LÄNSI-HERTTONIEMI – viihtyisä ja ainutlaatuinen asuinympäristö TEKSTI: CARITA STRANDELL

Länsi-Herttoniemi on harvinaisen hyvin säilynyt, korkeatasoinen, omaleimainen ja viihtyisä asuinalue. Alkuperäinen luonto kallioineen ja runsas kasvillisuus ovat olleet lähtökohtana alueen suunnittelussa. Luonto onkin läsnä alueen jokaisessa osassa.

Alueen suunnittelussa on luonnonolosuhteiden huomioiminen toteutettu monella tavalla. Harjut, laaksot ja rinteet ovat maaston perusmuotoja. Luonnonolosuhteita ei ole muutettu enempää kuin on ollut välttämätöntä maankäytön kannalta. Luonto on nähty kokonaisuutena, maastomuotoja ja kasvillisuutta, erityisesti puustoa säilyttäen. Kasvillisuus on runsasta, rehevää ja monipuolista, sisältäen kaikkia kasvillisuuskerroksia.

Pihat, puistot, puutarhat, viljelypalstat ja metsiköt muodostavat monipuolisen, jatkuva viherverkoston. Luontoverkosto on jatkuva, hoidetuista pihoista alkaen.

Vieläkin pystyy arvioimaan, minkälainen alkuperäinen luonto on ollut ennen rakentamista. n 2 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Moni nosti esiin Länsi-Herttoniemen 1950-luvun rakennukset viehättävinä ja mittakaavaltaan sopivina. Niitä kuvailtiin esimerkiksi näin: ”Mist mä oikeesti tykkään ihan hirveesti on tosiaan ne Hertsikan kämpät. Ne tietyn aikakauden rapatut pytingit. Vaik ne kuinka vaikuttaa yksinkertasilt laatikoilt ni must ne on vaan ihan törkeen makeita.” Se, että ympäristöä ei ole rakennettu täyteen, vaan maastonmuodot ja kalliot ovat koko ajan nähtävillä, oli usean haastateltavan mielestä alueen tärkein piirre. Kun kysyin, mikä luonnehtii Herttoniemeä, yksi vastauksista oli: ”Tietysti kalliot ja tää tietynlainen kumpuilevuus. Ja noi vanhat pihapiirit tai kerrostalojen pihatkin, nehän on isoja ja siel on tilaa olla ja istuskella.

Mä otan jopa aurinkoo meiän omalla pihalla kokematta mitenkään et oisin kenenkään ikkunan alla. Se on varmaan semmonen ihmisen rakentaman ympäristön ja luonnon joku semmonen hieno kombo et tässä on vahingossa onnistuttu harvinaisen ­hyvin.”

Fyysisten puitteiden lisäksi naapureista oli tullut monille tärkeitä. Osallistumiseen on monenlaisia mahdollisuuksia, mutta sosiaalisuuteen ei painosteta, vaan toiminta on omaehtoista. Halu vaikuttaa ympäristöön on toiminut ihmisiä yhteen tuovana tekijänä. Yhtenä esimerkkinä mainittiin suunniteltuihin koulu-uudistuksiin reagointi. ”Mun mielest lähtölaukasu oli se, kun vanhemmat aktivoitu kyseenalaistamaan ja vastustamaan sitä Ahmatien ala-asteen lakkauttamista.

Se oli sellanen lähtölaukaus et ihmiset yhdisti voimiansa ja tutustu toisiinsa siinä yhteisellä asialla ollessaan. Ja mikä hienointa, lopputulos oli positiivinen, koulua ei lakkautettu, päinvastoin se peruskorjattiin. Ja siinä mä luulen myös et ihmiset jotenki tajus sen asukkaan vaikuttamismahdollisuuden.”

Rakennukset ja rakennettu ympäristö eivät ole vain välineitä, vaan ne vaikuttavat käyttäjiinsä. Kotoisaksi koetusta ympäristöstä halutaan myös omalla toiminnalla pitää huolta. Kun tavoitellaan viihtyisää, hyvinvoivaa kaupunkia, asukkaiden näkökulma on tärkeä. n

Jukka ja Ilona kävelyllä Vanhankaupunginlahden etelärannan hiekkatiellä.

Silja viihtyy Mäyrätiellä sijaitsevassa Mäyräpuistossa.

Anja asuu Herttoniemen omakotialueella ja kertoo viihtyvänsä hyvin.

Herttoniemen kerrostalot saavat kiitosta asukkailta.

Asukkaat huomioivat myös Herttoniemenrantaa Noora Virtasen gradussa.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 1

Täällä ollaan hereillä.

S-market Herttoniemi

auki 24 h

Tervetuloa ruokaostoksille!

2 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

HERTTONIEMEN KAAVAKUULUMISIA

Länsi-Herttoniemen täydennysrakennus­kaava pysähdyksissä, sairaala-alue etenee TEKSTI: HILKKA HELSTI | KUVA: KARI UITTOMÄKI

Kirjaston ja sairaalan, nykyisen Roihuvuoren monipuolisen palvelukeskuksen, tilalle on tulossa kerrostaloja.

Länsi-Herttoniemeen laaditaan lähi­ tulevaisuudessa kaupunginosavisio, näkemys kaupunginosasta 20 vuoden kuluttua. Sitä pääsevät myös asukkaat suunnittelemaan asukastyöpajoissa, joita järjestetään ensi syksyn tai talven aikana. Visiossa hyödynnetään niin ikään kaupunkisuunnitteluviraston tekemää maisema-analyysiä. ­Viraston piikkiin on tekeillä myös ­diplomityö Länsi-Herttoniemen ­kaavoituksesta.

Länsi-Herttoniemen täydennysrakennuskaava ei ole Laura Hietakorven mukaan edennyt lainkaan ja siihen palattaneen ensi keväänä. Sairaala-alueen kaavoitus sen sijaan etenee. Kaava tulee nähtäville hieman viilattuna syksyllä, kaavoituksesta vastaava Antti Varkemaa kertoo.

Myös Työnjohtajankadun korttelien kaavoitus etenee ja lähtökohtana on viime syksynä nähtävillä olleet suunnitelmat. Mikko Näverin mukaan Herttoniemi-seuran antama muistutus koskien alueen epäviihtyisän tiivistä rakentamista ei ole johtanut muutoksiin suunnitelmissa.

Työjohtajankadun kortteleiden ­kaavaehdotus on tarkoitus esitellä lauta-

kunnalle tämän vuoden loppuun mennessä.

Metroaseman toteutuksesta suunnittelukilpailu Metroaseman ja Hertan korttelien ­kaavatyö on ollut muutaman vuoden jäähyllä johtuen kaupungin sosiaali- ja terveyssektorin kariutuneesta tilahankkeesta. Tällä hetkellä kaupungin tavoite on, että metroaseman uudistuksesta ja sen päälle tulevasta rakentamisesta järjestetään kilpailu. Siinä ei etsitä ainoastaan suunnitelma, vaan myös toteuttaja rakennuksille, mukaan lukien uusi metron lippuhalli.

Hertan kortteli on todennäköisesti mukana kilpailussa. Suunnittelualuetta ei ole vielä tarkoin rajattu, sillä Keskohan on jo aloittanut omat Hertan laajennustyöt, joita se tekee nykyisen asemakaavan puitteissa. Kilpailuun kytketään mahdollisesti myös Hertsin pohjoispuolella oleva, kaupungin hallinnassa oleva kortteli, joka on osa Työjohtajankadun kortteleiden kaavamuutosta. Tarkempaa tietoa tästä kilpailusta on tarjolla syksyllä.

Hertsin toteutumisesta ja sen aikataulusta vastaa Hartela Oy. Rakennushanke lähtee todennäköisesti liikkeelle ensi syksynä. Kiinteistöön on tarkoitus rakentaa tilat kirjastolle ja nuorisotoiminnalle. n

Sairaala-alueelle on kaavoitettu tiheää ­kerrostaloasutusta. Kaava tullee nähtäville syksyllä. Kuva: Helsingin kaupunki Kaavaluonnosaineistot yms. löytyvät Helsingin kaupungin sivuilta https://www. hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/ ja sieltä löytyy linkki myös karttapalveluihin.

Kaikki Herttoniemi-seuran julkaisemat ­kaavamuistutukset löytyvät netistä sivulta http://www.herttoniemi.fi/herttoniemi-seura/ kannanotot

Helsingin kaavoitusprosessit tulevat jossain määrin muuttumaan kaupungin tuoreen organisaatiouudistuksen vuoksi. Kaupunkisuunnittelulautakuntaa ei enää ole ja sen tehtävät ovat siirtyneet kaupunkiympäristölautakunnalle. Länsi-Hertto­ niemen kaavoituksesta vastaava arkkitehti Laura Hietakorpi ei kuitenkaan vielä kesäkuussa tiennyt, tuleeko uusi lautakunta toimimaan täysin samalla tavalla kuin entinen kaupunkisuunnittelu­ lautakunta. n

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 3

Kaupunki­suunnit­teluviraston toukokuinen ehdotus.

Havainnekuvassa ei ole vielä huomioitu maakuntakaavan mukaista viheryhteyttä.

Karhunkaatajan alueen kohtalo?

TEKSTI JA KUVAT: TERHI KNOPMAN | HAVAINNEKUVA: HELSINGIN KAUPUNKI Kantakaupungista itään päin suunnattaessa ensimmäinen poikittainen viher­yhteys kulkee Karhunkaatajan alueella. Alavalla viheralueella mm. viljellään hyötykasveja ja kasvatetaan marjapensaita. Kallioisella metsäalueella kulkevat viihtyisät luontopolut kilpikaarnamäntyjen, mustikanvarpujen, katajien ja koivujen reunustamina.

Karhumetsä onkin luokiteltu METSOkartoituksen kriteerien mukaan arvokkaaksi metsäalueeksi (Lisätietoa: ­Helsingin luontotietojärjestelmä).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Karhunkaatajan alueesta asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen. Viher­ alueelle on ehdotettu asuntoja noin 3500 asukkaalle sekä kaupallisia ja julkisia palveluja.

Viilarintien varteen on suunnitteilla Raide-Jokerin pikaraitiolinja pysäkkeineen. Luonnoksessa Viilarin- ja Viikintien risteys on ehdotettu siirrettävän yhtymään Myllärintiehen. Asuinkorttelit on ehdotettu rakennettavan paikoitellen kiinni Viilarin- ja Viikintiehen, jolloin muodostuisi kaupunkimaista katutilaa sekä korkeiden talojen reunustamia pieniä sisäpihoja. Rakennusten kerrosluvuksi on ehdotettu enimmäkseen 4–7 krs:ta.

Myllypuron omakotialueen läheisyyteen on esitetty matalampaa rakentamista.

Viilarin- ja Viikintien varrelle on ehdotettu paikoitellen korkeaa, 8–10 krs. raken2 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

tamista. Viheryhteydeksi Viikin suuntaan on esitetty latvusyhteyttä. Luonnosselostuksen mukaan uuden asuinalueen identiteettitekijä on pääosin säilyvä Karhumetsä. Havainnekuva antaa kuitenkin Karhumetsän kohtalosta erilaisen kuvan.

Maakuntakaavassa helsinkiläisittäin harvinaisen luontoalueen erityinen luonne on ymmärretty ja alueelle on määritetty viheryhteystarve. Maakuntakaavalla on lain mukaan ohjaava vaikutus laadittaessa yleiskaavaa ja yleiskaava ohjaa asemakaavan laadintaa. Karhunkaatajan kaavaluonnoksessa viheryhteyttä ehdotettiin kuitenkin siirrettäväksi Myllypuroon asutuksen keskelle, mikä käytännössä katkaisisi ekologisen viheryhteyden.

Herttoniemi-seuran vaihtoehtokaava

Herttoniemi-seuran kaavatyöryhmä laati v. 2016 suunnittelualueelle ­vaihtoehtokaavan. Vaihtoehtokaavan avulla pyrittiin säilyttämään ekologinen viher­yhteys ja samalla säilyttämään helsinkiläisille mahdollisuus virkistäytymiseen autottomalla viher­ alueella. Viherkäytävään kohdistuvat liikenteen melu ja päästöt pyrittiin minimoimaan rakennuksien sijoittelun avulla. Vaihtoehtokaavassa esitettiin myös lautakunnan toivomaa kaupunkimaista ympäristöä suunnitellun Jokeri-pysäkin läheisyyteen. Vaihto­ ehtokaava kaavaselostuksineen ­löytyy Herttoniemi.fi -sivustolta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi toukokuussa 2017 asema­ kaavaluonnoksen suunnittelun pohjaksi sillä edellytyksellä, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon maa­ kuntakaavan edellyttämä ekologinen viheryhteys. Lisäksi muutosehdotuksen laatimisen yhteydessä selvitetään, miten voidaan rajoittaa ehdotetun tielinjauksen lisäämää läpiajoliikennettä Myllärintien omakotialueelle.

Maakuntakaavan viheryhteys­ tarvetta koskevien suunnittelumääräyksien mukaan suunnittelussa tulee tur­ vata – virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, – alueen maisema-arvot, – arvokkaiden luontokohteiden säilyminen sekä – lajiston liikkumismahdollisuudet.

Päätös oli ilouutinen Herttoniemiseuralle, joka on tehnyt useita vuosia työtä luontoalueen arvokohteiden ja ekologisen käytävän säilyttämiseksi.

Vaihtoehtokaavan lähtökohtana oli ehdotettu asukasmäärätavoite ja viherkäytävän säilyttäminen alueella. Kaupunkisuunnitteluvirasto vaikutti lähtevän suunnittelussa liikkeelle korkeasta asukasmäärätavoitteesta. Asukasnäkökulmasta toivottavaa olisi, että kaupunkisuunnit­ telu lähtisi liikkeelle lähtötietojen selvittämisestä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä. Lainsäädännöllä pyritäänkin ohjaamaan kaupunkisuunnittelua tähän suuntaan: ”Elinympäristöön vaikut-

tava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään.”

Luonto lisää asukkaiden hyvinvointia Uusia tutkimustuloksia luonnon merkityksestä ihmisten hyvinvointiin julkaistaan kiihtyvällä tahdilla. Luonnonmukaisella virkistysalueella oleilun on todettu laskevan stressihormonin määrää, verenpainetta ja pulssia. Riittämätön stressistä palautuminen voi puolestaan aiheuttaa mm. masennusta ja heikentynyttä immuunivastetta. Jo viiden minuutin oleilun luonnossa on todettu rentouttavan stressaantunutta ihmistä.

Tutkimusten mukaan luonnon läheisyydessä asuvat lapset ovat terveempiä kuin kaupungeissa asuvat lapset. Maaseudun lapsilla on vähemmän allergioita, astmaa sekä suolisto- ja tulehdussairauksia kuin kaupunkilaislapsilla. Luonnossa oleilun on todettu antavan suojaa näiltä sairauksilta.

Voidaan siis olettaa, että lähiluonnon hävittäminen heikentää kaupunkilaislasten terveyttä. Sama johtopäätös voidaan tehdä aikuisten terveydentilasta stressihormonitasomittauksien perusteella.

Lähivirkistysalueita tarvitsevat erityisesti lapset, vanhukset, liikuntarajoitteiset, mielenterveysongelmista kärsivät sekä vähätuloiset.

Tiivistä asuinrakentamista on perusteltu ympäristövaikutuksien vähentämisellä. Aalto-yliopiston tutkija Jukka Heinosen väitöskirjan mukaan pääkaupunkiseudulla asuvan kaupunkilaisen hiilijalanjälki on lähes 30 % suurempi kuin maaseudulla asuvan.

Helsinki on kasvanut jatkuvasti ja samoin ovat asuntojen hinnat. Edullisempaa asuntotuotantoa olisi mahdollista saada selvittämällä Uudenmaan kuntien kasvuhalukkuutta ja poliittisella ohjauksella tukea kasvukuntien kehittämistä.

Karhunkaatajan alueen kohtalo on siis edelleen osittain avoinna. Samoin on myös monien muiden helsinkiläisten lähivirkistysalueiden kohtalo ennen kuin uuden yleiskaavan lainvoimaisuus ratkaistaan. Seuraavassa vaiheessa ­viranomaiset ovat laatimassa Karhunkaatajan alueelle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen. Jos ehdotuksessa huomioidaan maakuntakaavan mukaiset suunnittelumääräykset ja asiantuntijoiden arviot luontoalueen kantokyvystä, alueen tulevaisuus näyttää valoisalta. n

Arvokkaaksi luokitellun Karhumetsän kelopuut ovat tärkeitä monille metsälintulajeille, lepakoille, lahottajille ja hyönteisille.

Maisemat rentouttavat metsässä kulkijaa.

Karhumetsässä sijaitsee geologisesti arvokas kalliokouru, ns. hiidenkouru.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 5

Esteettömyyttä etsimässä TE KSTI J A K UVAT : A R I V I RTA N E N

Esteetön ympäristö helpottaa kaikkien ihmisten elämää, mutta eniten iloa siitä on vanhuksille, lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille ihmisille, jotka tarvitsevat pysyvästi apuvälineitä liikkumiseen. Herttoniemessä asuu paljon iäkkäitä ihmisiä ja heidän määrän-

Asunto Oy Portimolan Portimopolku 8:ssa on tilava ja valoisa porraskäytävä.

Leveän portaikon vieressä on teräsrakenteinen lasikuiluhissi, joka sopii hienosti porrashuoneen arkkitehtuuriin.

Tähän taloon, kuten kolmeen muuhunkin Portimolan taloon, rakennettiin jälkiasennushissi vuonna 2015.

– Talojen rakennuttajat ja suunnittelijat ovat olleet kaukaa viisaita, kun portaiden väliin on jätetty tilaa hissille, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pirkko Telaranta kertoo.

– Meillä asunnon ostopäätökseen vaikutti se, että tässä talossa on hissi.

Myös se, että talon edessä ei ole porras­

sä tulee yleisen trendin mukaan kasvamaan myös täällä. Toisaalta alueelle on muuttanut viime vuosina paljon lisää lapsiperheitä, jotka tarvitsevat liikkumiseen lastenvaunuja ja -rattaita. Myös muutot sekä kerrostalon siivous- ja huoltotyöt sujuvat jouhevammin, kun liikkuminen taloissa ja tonteilla on helppoa.

Herttoniemeä rakennettaessa 50-luvulla, ja vielä paljon myöhempinäkin vuosikymmeninä, esteettömyys ei ole ollut merkittävässä roolissa asuinrakennuksia suunniteltaessa, toisin kuin tänä päivänä. Esteiden poistaminen korjausrakentamisen avulla onkin yksi nykyhetken isoista haasteista. Muutoksilla, välillä isoilla ja välillä pienemmillä, voidaan saada aikaan parempaa asuinympäristöä.

2 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Mari Ruohomaa ja Pirkko Telaranta ovat erittäin tyytyväisiä vuonna 2015 rakennettuun Portimolan jälkiasennushissiin. Hissiin pääsee kulkemaan molemmista päistä.

askelmaa, helpottaa kahden pienen lapsen kanssa liikkumista, Mari Ruohomaa kertoo. Ruohomaat muuttivat taloon aiemmin tänä vuonna.

Portimolan jälkiasennushissit ovat nykytrendin mukaisesti konehuoneettomia ja läpikuljettavia malleja. Sisäänkäynti hissiin on hissin kummastakin päädystä, sillä talossa on asunnot porrashuoneiden vastakkaisilla puolilla eri tasossa puolen kerroksen välein. Hissikuilun ulkomitta on noin 100 x 215 cm ja sisämitta 80 x 200 cm. Tämän kokoisessa hississä ei pysty kääntymään lastenrattailla tai pyörätuolilla ympäri, mutta läpikuljettavuus ja avarat porrastasanteet mahdollistavat sujuvan ja helpon liikkumisen.

Portimolan taloihin mietittiin hissejä kymmenisen vuotta. Kaupungin hissiasiamiehen vierailtua aloitettiin suunnittelun haarukointi ja asiantuntijoiden haku. Yhtiökokous teki hankintapäätöksen. Muita esteettömyyteen liittyviä parannustöitä Portimolan taloissa ei tarvinnut hissiremontin yhteydessä tehdä. Porrashuoneet maalattiin samalla kertaa alkuperäisten värien mukaisesti.

– Hissien hankintapäätös oli vaikea, koska asukkaat olivat puolesta ja vastaan, sillä hankintakustannukset pelottivat. Kun kävi ilmi, että kaupungin ja valtion avustusten jälkeen kustannukset jäivät järkeviin rajoihin, tehtiin päätös rakentaa hissit. Nyt olemme erittäin tyytyväisiä. Taloihin on muuttanut myös perheitä, joissa on pikkulapsia, iäkkäät ihmiset pääsevät rollaattorin kanssa liikkeelle, eikä äkillinen jalkavammakaan sulje asukasta kotiin, Telaranta jatkaa.

Hissillä pääsee, jos sellainen on Suurin yksittäinen tekijä kerrostalon esteettömyyden lisäämiseksi on hissi.

Hissiä pidetään nykyään vanhoissakin kerrostaloissa lähes itsestäänselvyytenä.

Länsi-Herttoniemessä on kuitenkin vielä paljon taloja, joista hissit puuttuvat.

Jälkiasennushissejä on Herttoniemen alueella toteutettu 2000-luvulla yhteensä 52 kappaletta. Suurin osa näistä on rakennettu Hekan eli Helsingin kaupungin asunnon Oy:n vuokrataloihin. ­Kaiken kaikkiaan Länsi-Herttoniemessä ja Herttoniemenrannassa on yhteensä 440 porrashuonetta, joista hissi ­puuttuu.

Vaatimus hissin rakentamiseen kaikkiin uusiin nelikerroksisiin tai sitä korkeampiin asuintaloihin astui voimaan vuonna 1994. Vuodesta 2005 lähtien

hissi on edellytetty rakennettavaksi kaikkiin uusiin taloihin, joissa käynti asuntoihin on kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa. Muutos lain­ säädännössä ja myös asenteissa johtuu luonnollisesti siitä, että ikääntyvien osuus Suomen väestöstä kasvaa nopeasti ja esteettömän asuinympäristön tarve kasvaa. Lisäksi viime vuosina on van­ hustenhoidossa siirretty painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon. Valtakunnallinen tavoite on, että vanhukset voisivat asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että kotona asuu entistä enemmän huonompikuntoisia ja huonosti liikkumaan pystyviä ihmisiä.

Hissiasiamiehen matkassa Siilitiellä Heka Roihuvuoren Siilitiellä oleviin taloihin on tehty erilaisia hissiratkaisuja.

Yleisin jälkiasennushissin sijoituspaikka on porrassyöksyjen välinen tila. Siilitie 9:ssä portaita jouduttiin kaventamaan, mikä on hyvin tavallista, jotta hissi saadaan mahtumaan portaikkoon. Porrassyöksyjen leveys jäi hieman yli 80 cm:n, joka on vielä sallittu leveys.

Siilitie 7:ssä hissikuilu rakennettiin lisäosana rakennuksen kylkeen. Kyseinen uusi hissikuilu sulautuu arkkitehtonisesti taloon niin hyvin, että voisi kuvitella hissin olleen jo paikoillaan talon valmistuessa. Jälkiasennushissin asennuksen voi tietyssä tilanteessa tehdä myös toisin päin, jolloin portaikkoa varten rakennetaan uusi porraskuilu ja hissi sijoitetaan vanhan portaikon tilalle. Tällainenkin ratkaisu Siilitieltä löytyy.

Jälkiasennushissien tekniset ratkaisut ovat menneet vuosien aikana eteenpäin. Perinteinen versio, jossa kone­ huone on hissin yläpuolella, on nykyään harvinainen.

– Tänä päivänä hissit ovat pääsääntöisesti hydraulihissejä tai konehuoneettomia hissejä. Molemmille malleille löytyy kannattajansa ja omat paikkansa, Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä kertoo.

Hissiasiamies on taloyhtiöiden käytettävissä Hissiasiamies on hankkeen alkuvaiheessa suureksi avuksi taloyhtiöille. Hänet voi pyytää taloyhtiön kokouksiin kertomaan mm. jälkiasennushissien hankinnasta, päätöksenteosta, suunnittelusta ja hissiprojektin kulusta.

– Tehtäviini kuuluu taloyhtiön pyytäessä ottaa selvää ja esitellä vaihto­ ehtoisia ideatason hissiratkaisuja talo­ yhtiölle sekä laskea hankkeesta koituvat osakaskohtaiset hankintakustannukset.

Kerron myös yhteiskunnan tarjoamista avustuksista, joita taloyhtiö voi hakea ARAlta ja kaupungilta hissin rakentamiseen, Merilä kertoo.

– Jokainen porrashuone on ”oma yksilö”, jonka johdosta jälkiasennus­ hissit on suunniteltava huolellisesti portaittain räätälöiden. Jälkiasennus­ hissin rakentaminen vain osaan talo­ yhtiön porrashuoneista on asunto-osakeyhtiölain mukaan myös mahdollista.

Helsingin kaupungilla on vain yksi hissiasiamies ja hänen neuvonta­ palvelunsa ovat olleet hyvin suosittuja.

Töitä riittäisi kahdellekin hissiasia­ miehelle.

Siilitie 7. Jälkiasennushissi uudessa ulkoseinän yhteyteen rakennetussa hissikuilussa. Sama hissikuilu pienine ikkunoineen ulkoapäin.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 7

Susitie 12. Jälkiasennushissi valmistui taloon vuonna 2001 ja ulkoportaikon luiska rakennettiin vuonna 2010. Sisäportaikossa on paikalleen tilapäisesti asetettava ramppi poistamassa hissi- ja alatasanteen välistä eroa.

Hyvässä penkissä on suorat, selkeästi päättyvät käsinojat sekä selkänoja riittävän pystyssä asennossa. Kuvan penkki on Kontulan palvelutalon pihalla.

ARA avustaa jälkiasennushissien ja esteettömyyden toteuttamista Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tukee ja lainoittaa asuinrakennusten uudistuotantoa sekä rahoittaa vanhojen asuntojen korjauksia ja asuinolojen parantamista. Vuoden 2017 alusta lähtien ARA on vastannut kaikkien korjausavustusten myöntämisestä. Aiemmin ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin kohdistuneet korjausavustukset haettiin kunnalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakemus jätetään ARAan, mikä päättää ja hoitaa avustusten maksamisen. ARAn avustuksia voi saada kolmeen tarkoitukseen, jotka ovat: – avustus jälkiasennushissin rakentamiseen – esteettömyysavustus – korjausavustus ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin

kotona asumista hissin rakentamisen jälkeen. Kyselyn mukaan jälkiasennushissi mahdollistaa vanhusten kotona asumisen 7,8 vuotta pidempään kuin ilman hissiä.

Vanhustyön keskusliitto puolestaan on tutkinut sitä, kuinka ikäihmisten kotona tehdyt korjaustyöt ovat edistäneet selviytymistä kotona. Tutkimuksessa olleiden 120 vanhuksen keski-ikä oli kotien remontin ajankohtana 80,4 vuotta. Korjaustöiden jälkeen keskimääräinen asumisaika oli kahdeksan vuotta.

Hissiavustus on monelle tuttu asia, mutta esteettömyysavustus ja korjausavustus ovat tuntemattomampia. ARAn myöntämä avustus jälkiasennushissin

rakentamiseksi on 45 % hissin hankintakustannuksista. Tämän lisäksi Helsingin kaupunki myöntää taloyhtiöille 10 %:n avustuksen. Suunnittelukustannukset ovat avustettavia toimenpiteitä vain siinä tilanteessa, jossa jälkiasennushissi rakennetaan.

Esteettömyysavustus kohdistuu sellaiseen kerrostalon yleisissä tiloissa tehtävään muutokseen, joka tähtää liikkumisesteen poistamiseen. Muutoksella tehdään mahdolliseksi liikuntarajoitteisen, apuvälineitä käyttävän henkilön pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin ja muihin tiloihin. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa ulko-ovien leventäminen, kulkuluiskien, kaiteiden tai porrashissin rakentaminen.

ARAlta voi hakea myös avustusta asunnon muutostöihin. Nämä avustukset ovat kuitenkin asukkaan henkilökohtaisia, ei taloyhtiön avustuksia.

ARA on teettänyt kyselyn vanhus­ työtä tekeville henkilöille, mm. koti­ sairaanhoidon ja palvelukotien työn­ tekijöille sekä kuntien asuntoasioista vastaaville henkilöille. Siinä selvitettiin

Jyrkkä rinne on saanut uudet loivemmat luiskat osoitteessa Siilitie 7.

2 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Esteetön piha helpottaa liikkumista ja kutsuu viihtymään Nykyään uudet asuinrakennukset pyritään sijoittamaan maastoon siten, että kadulta on mahdollisimman esteetön ja tasainen pääsy ulko-oville. Tämä vaatii välillä hyvinkin suurta maaston muokkausta ja korkoerojen tasoittamista; esimerkkinä tästä ovat Kettukujalle valmistuneet uudet asuinrakennukset.

Vanhoissa taloissa rollaattoria tai pyörätuolia käyttävän henkilön on ulkoportaissa vaikea, ellei peräti mahdoton

Siilitie 9. Metallinen ulkoportaikko helpottaa liikkumista rinteessä.

päästä liikkumaan yksin, tai välillä edes avustajan kanssa. Jo yksi porrasaskelma ulko-oven tasanteella voi luoda esteen.

Siksi porrastasanteella olisi hyvä olla riittävän loiva luiska, jolla tasoero poistetaan pihan ja tasanteen välillä. Tällaisia, tyylikkäästi tehtyjä ratkaisuja onneksi Herttoniemessä näkee. Kiinteä luiska on yleensä paras ratkaisu. Jos se ei ole mahdollinen, voi sisääntulon läheisyydessä pitää saatavilla siirrettävää ramppia. Taloyhtiöt saavat myös piha-alueen esteettömyyden parantamiseksi ARAlta esteettömyysavustusta aina 45 %:en asti hankintakustannuksista.

Liikkumisen helpottamiseksi voi taloyhtiö sijoittaa mäkisellä pihamaalla jyrkimpiin kohtiin portaita. Portaat ovat talvisaikaan liukasta rinnettä turvallisempia kulkea. Lisäksi portaat ovat monille nilkkaongelmista kärsiville ikäihmisille läpi vuoden kaltevaa pintaa helpompia liikkua. Portaissa tulisi olla kaiteet molemmilla puolilla – näin kummalla kädellä tahansa voi ottaa kaiteesta tukea. Portaiden viereen tehdä loivemman luiskan, jota pitkin pääsee kulkemaan rollaattorilla tai pyörätuolilla.

Esteettömään ympäristöön liittyvät myös pihapenkit ja ulkovalaistus. Lisäksi ulko-oven helppo ja kevyt avautuminen on esteettömyyden kannalta tärkeä asia.

Pihapenkki houkuttelee esimerkiksi rollaattoria käyttävän henkilön helpommin lähtemään ulkoilemaan omaan pihaan, jos liikkuminen pidemmälle tuntuu vaivalloiselta. On mukavampi istua auringonpaisteessa tukevalla penkillä, kuin rollaattorin päällä. Herttoniemen kerrostalojen pihoihin eivät pihakalusteet ole kovin perinteisesti kuuluneet, pihat on mielletty enemmänkin läpi­ kulku- kuin oleskelupaikoiksi.

Esteettömyys on kaikkien ilo Jo pienellä muutoksella, vaikkapa kynnyksen madaltamisella tai ulko-oven kevennyksellä, voi mahdollistaa sen, että joku asukkaista pääsee aiempaa paremmin itsenäisesti liikkumaan ulos. Taloyhtiöiden rooli asuinympäristön esteettömyydessä on merkittävä. Taloyhtiö ja yksittäinen asukas voivat suuresti vaikuttaa oman lähialueen esteettömyyteen. Hyvin tehty esteetön asuinympäristö on siis kaikkien etu ja osa kestävää kehitystä. n Lähteet: www.ara.fi/korjausavustukset www.hel.fi/hissiprojekti/fi/ mita-hissi-maksaa/hissiavustukset

Asunnon muutostöihin avustukset ARAlta ja kaupungilta ARA eli Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus myöntää korjausavustuksia ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen muutostöihin. Avustuksen saaminen edellyttää, että ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa asutaan pysyvästi ja ruokakunnasta ainakin yksi henkilö on vähintään 65-vuotias tai vammainen. Avustuksen ehtona on myös tulo- ja varallisuusrajoja. Vuoden 2017 alusta lähtien korjausavustus on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista, poikkeustapauksissa avustus voi olla enintään 70 %.

Hyvä paikka hakea neuvoja asunnon muutostöihin kunnan sosiaaliviranomaisten lisäksi on Vanhustyön keskusliiton (VTKL) korjausneuvonta. Korjausneuvojat auttavat asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arvioinnissa sekä avustusten hakemisessa. VTKL:n mukaan yleisimpiä ikääntyneiden asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt. Korjausneuvojia voi käyttää myös omakotitalojen esteettömyyden parantamisen, sekä rakenteiden ja järjestelmien peruskorjauksen suunnitteluun Asunnon muutostöihin on haettavissa avustusta myös Helsingin kaupungilta. Tällöin kyseessä on vammaispalvelulain mukainen korjausavustus, jota haetaan oman asuinalueen sosiaalityön toimipisteestä. Tavoitteena on, että henkilö voi asua omassa kodissa niin pitkään, kuin mahdollista. Tämän mahdollistaa tehtävä muutostyö ja esimerkiksi kaupungin kotihoidon palvelut.

WC- ja peseytymistilat ovat yleisiä muutoskohteita. Kuvassa 70-luvulla rakennettuun taloon tehtyä esteetöntä kylpyhuonetta.

Muutostöiden tarvetta arvioitaessa tarvitaan lääkärin sekä toiminta- tai fysioterapeutin lausunto. Terapeutin ja tila­ keskuksen teknisen isännöitsijän kanssa pohditaan muutostyökokonaisuutta ja sen toteuttamisvaihtoehtoja. Muutostyöt toteutetaan remonttialan yrityksellä. Sosiaalityöntekijä tekee lopullisen päätöksen siitä, mitkä ehdotetuista asunnon muutostöistä korvataan vammaispalvelulain perusteella.

Vammaispalvelulain korjausavustuksessa kustannusten korvattavuudessa ei ole ylärajaa. Kunnalla on lakiin perustuva määrärahoista riippumaton järjestämisvelvollisuus korvata niin sanotut kohtuulliset kustannukset, ja itse muutostöiden lisäksi myös niiden suunnittelu. Suunnitteluun kannattaa aina käyttää ammattilaista kuten arkkitehtia, sisustusarkkitehtia, rakennusinsinööriä tai rakennusmestaria. n Lähteet: www.ara.fi/korjausavustukset www.hel.fi/vammaiset/fi/tuki/asuminen www.vtkl.fi/korjausneuvonta

ARAlta sovellus kerrostalojen esteettömyyden itsearviointiin ARA julkaisi maaliskuussa 2017 ­yhteistyössä Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen ja Kiinteistöliiton kanssa mobiilisovelluksen asuinkerrostalon esteettömyyden itsearviointiin. Asukkaat voivat soveluksen avulla arvioida asuintalonsa yleisten sisätilojen sekä ulkoalueiden esteettömyyttä.

Sovelluksen käyttäjä vastaa sovelluksen esittämiin kysymyksiin, mittaa kysyttyjä asioita ja ottaa valokuvia, jotka myös tallennetaan sovellukseen.

Arviointi latautuu pilvipalveluun, joka tuottaa kohteesta raportin. Käyttäjät

voivat jakaa tekemäänsä arviointia kes­ kenään, jolloin suurempi joukko voi ­osallistua samanaikaisesti arvioinnin ­tekemiseen.

Sovelluksen tarkoitus on tuottaa tietoa kerrostalojen esteettömyydestä, lisätä esteettömyydestä ja erityisesti ikääntyvien asumisoloista käytävää keskustelua, sekä edistää kerrostalon esteettömyysparannuksia. n Lähde: http://www.ara.fi/ Ajankohtaista/ Uutiset_ja_tiedotteet/Uutiset_ja_ tiedotteet_2017 H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 9

Liikkuva Herttoniemen yhteiskoulu TEKSTI: EEVU KIVIMÄKI-SANDGREN, KIRSTI KAMPPINEN

Herttoniemen yhteiskoulu pyrkii kohti terveempiä elämäntapoja Liikkuva koulu -ohjelman myötä.

– Viime syksynä kartoitimme koulu oman lähtötason ja asetimme tavoitteet tulevalle. Nyt olemme työstäneet uudenlaisia juttuja koulun arkeen, hanketta vetävät liikunnanopettajat Erja Kallio ja Tommi Norppa kertovat.

Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu tunnin päivässä.

– Herykille tämän kaltainen aktiivisuuden lisääminen on oikeastaan aika luonnollista, koska koululla on jo liikuntaluokat ja olemme mukana valtakunnallisessa Olympiakomitean urheiluyläkoulukokeilussa (Urhea). Nyt tuodaan lisää liikuntaa keskelle arkiaherrusta!

Viime lukuvuotena koulun liikunnanopettajat ideoivat erilaisia käytäntöjä oppilaiden aktivoimiseen jopa tuntien aikana.

– Olemme rakentaneet X-breikkejä, jotka ovat Liikkuva koulu -ohjelman kehittämiä pelejä. Tarkoituksena on tauottaa istumista oppitunneilla. Tarkoitus on myös pitää huolta riittävän pitkistä välitunneista, jotta oppilailla jäisi oikeasti aikaa liikkumiseen, Kallio ja Norppa kertovat.

Herykin oppilaat pallottelevat pihalla.

Kuva: Elena Kotala.

3 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Herykin lukiolai set vetävät vä lituntijumppaa Kuva: Jonna Tö . llinen

Kaupunki ja valtio tukemaan toimintaa Yläasteen 8. luokan oppilaille on kehitetty Fun action -tapahtuma.

– Tähän tapahtumaan osallistuvat kaikkien helsinkiläisten yläkoulujen oppilaat, ja se toteutuu alkavana syksynä. Järjestelyistä vastaa Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Fun action järjestetään Liikuntamyllyssä.

Koska tulevaisuudessa on tarkoitus lisätä nuorten liikunnallisuutta, haasteena ovat myös oppimisympäristöt ja esimerkiksi koulujen piha-alueet. Välitunneilla käydään enää harvoin ulkona liikkumassa, vaikka se voisikin tuoda lisää keskittymiskykyä monille oppilaille tuntien arkiaherrukseen.

– Toivomme saavamme Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta street workout -telineitä varten, jotka sijoitettaisiin koulun piha-alueelle. Näin oppilaat ja opiskelijat pääsisivät kokeilemaan trendikästä kehon painolla tapahtuvaa voimaharjoittelua, Kallio ja Norppa selvittävät.

Herykin lukiolaiset liikuntatutoreiksi Alkavana lukuvuotena Herykin lukiolaisilla on mahdollisuus valita harrasteliikuntakurssi, jossa valmentaudutaan Liikkuvan koulun liikuntatutoreiksi.

Tämä tarkoittaa mahdollisuutta ohjata aktiivisia aamunavauksia, opettaa liikuntapäivän lajiesittelytilaisuuksissa ja ohjata oppituntien aikana jumppatuokioita.

– Tämähän voi innostaa nuorta liikunnalliselle alalle, vaikkapa jumppamaikaksi, Erja Kallio ja Tommi Norppa vinkkaavat.

Urheiluyläluokkakokeilu käyntiin Herykissä Suomen Olympiakomitean ja urheiluakatemian kokeilu pyrkii tukemaan nuoren tavoitteellisen urheilijan jaksamista niin pallokentällä, punttisalissa kuin koulunpenkilläkin – ja etenkin näiden yhdistämisessä. Hankkeen tavoitteena on, että nuori urheilija saa päiväänsä riittävästi liikuntaa, lepoa, ravintoa ja oppia ja että omassa lajissa valmentautumisen painopiste siirtyisi nykyistä enemmän koulupäivän sisään iltapäivän, illan ja alkuyön tuntien sijaan. Avainasemassa ovat uusien opetussuunnitelmien hengen mukaisesti oppiaineiden välisten raja-aitojen kaataminen, ilmiöoppiminen sekä entistä tiiviimpi yhteistyö lajiliittojen ja urheiluseurojen kanssa.

– Kokeilun tavoitteena on sijoittaa koulupäivien sisään 10 tuntia liikuntaa viikossa siten, että paine iltapäiväharjoitteluun vähenisi, jolloin urheilevat nuoret jaksavat keskittyä paremmin myös opiskeluun koulupäivän aikana, kun eivät ole väsyneitä illan treeneistä, liikunnanopettaja ja valmentaja Jutta Rautiainen sanoo.

Rautiaisen mukaan urheiluyläluokkakokeilun toimintatavat eivät ole Herykissä uusia, sillä koulussa toimintaa on kehitetty jo monta vuotta. Rautiainen myös korostaa, että samat hyvät valmentautumisen ja koulutyön yhdistämisen käytännöt ovat Herykissä myös perinteisillä liikuntaluokilla opiskelevien urheilijanalkujen käytettävissä. n

Hyvä yritys kannattaa: kultaa ja kunniaa kirjoittamalla TEKSTI: ANNA KURONEN JA EVELIINA VENTELÄ

KUVA: MARJO KENTTÄLÄ Herttoniemen yhteiskoulun toisen vuosikurssin opiskelija Anna Kuronen voitti perinteikkään Yritys Hyvä -kirjoituskilpailun toisen asteen sarjan tekstillään Olipa kerran ihmisiä. Kilpailun palkinnot ovat ennenkin olleet lukiolaisen kukkaroa helliviä, sillä eurosummat ovat jo vuosia olleet kolminumeroisia. Tänä vuonna voittajaa odotti kuitenkin jättipotti: matka Yhdysvaltoihin ja mahdol­ lisuus osallistua Genius Olympiad -kilpailuun Suomen edustajana.

Anna on kirjoittanut pöytälaatikkoon jo kauan, lähimpänä hänen sydäntään ovat runot ja novellit. Kilpailutehtävänä oli kirjoittaa tulevaisuuden sankaritarina.

Anna lähti liikkeelle rohkeasta vinkkelistä: sankareita ei ole, ei ehkä tulevaisuuttakaan. Tehtävänanto antoi mahdolli­ Anna Kuronen kilpailupäivänä suuden purkaa turhautumista ihmisten itsekkyyteen ja piittaamattomuuteen luonnosta. Tekstistä tuli raaka, kaunistelematon ja ravisteleva, ja siitä tuomarit pitivät.

Niin. Tuskin eläimet koskaan ­mitään hyvää ihmisistä ajatteli.

Mutta ei se ihmisiä kiinnostanut. Mitä hemmetin väliä sillä on, mitä joku saakelin kusimurkku aattelee? Sitä paitsi ei se ees aattele mitää. Ei se muute kantas jotai keppii johonki vitun kekoo koko elämää ja liiskaantus lopult jonku kengänpohjaa ja kuolis. Vittu ku murkut on muute nolife.

Näin ajatellen ihmiset elivät aina. Ajatellen vain itseään, kunnioittamatta muuta luontoa ollenkaan. Sitä paitsi ei ihmiset oo mitää luontoo. Luontoo on kaikki nää vitun puut ja jyrsijät, jotka paskoo kaikkialle ja syö kaarnaa. Ja sit jotku saatanan porot ja ja ja lahnat. Kaikki vitun eläimet ja nää. Ne on luontoo. That´s it.

Koko voittajateksti on luettavissa Yritys hyvä 2017 -nettisivuilta.

– Menestys innostaa harrastamaan kirjoittamista jatkossakin, ottamaan kantaa ja sanomaan ajatuksiani ääneen. Siihen kannustan kaikkia muitakin, Anna rohkaisee.

Once Upon a Time…

Harva lukiolainen saa tekstejään käännetyksi vieraille kielille. Koska Genius Olympiad -kilpailu on kansainvälinen, Annan teksti käännettiin englanniksi. Toimeen tarttuivat Herttoniemessä asuvat kaunokirjallisuuden kääntäjät Lea Absetz ja Nely Keinänen.

– Lopputulos oli onnistunut, ja alkuperäinen tyyli on säilynyt hienosti englanninkielisessä versiossakin, Anna kehuu.

Once Upon a Time, There Were People -teksti nappasikin kunniamaininnan rapakon tuolla puolen.

Passi – on. Vakuutukset – löytyy. Minä itse – mukana. Matkaan, siis!

Anna kilpaili Jenkeissä luovan kirjoittamisen sarjassa. Suomesta oli mukana myös Ruth Lappalainen, joka sai tiedesarjassa työllään hopeaa. Anna kuvaa sekä matkaa että itse kilpailua mielettömäksi kokemukseksi, jota ei tule koskaan unohtamaan: – Oli ihan tajutonta voittaa matka Pohjois-Amerikkaan, nähdä New York City, Broadway musikaaleineen ja Manhattan sekä Oswego, Niagara Falls ja läjäpäin ympäri maailmaa tulevia nuoria, jotka edustivat omia maitaan. Hienoa oli myös huomata, että nuoria kuunnellaan ja heidän työhönsä uskotaan.

Ehkä tulevaisuus ei sittenkään ole niin synkkä kuin Annan dystopia antaa ymmärtää. n H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 1

Herttoniemen kyläjuhlat sunnuntaina 27.8.2017 klo 10–15 Herttoniemen liikuntapuistossa (Siilitie 12) 10.00–11.30 Ilmoittautuminen lasten juoksukilpailuun.

Juoksukilpailut ovat 4–10-vuotiaille tytöille ja pojille 12.00–13.30 Lasten juoksukilpailu 14.00–14.30 Juoksukilpailujen palkintojenjako 10.00–14.30 Kirpputori. Runsas sata ilmaista myyntipaikkaa.

Ota pöytä, rekki tms. myyntipaikka mukaan.

Kahvila-aukiolla kahvia ja syötävää myyvät Kahvila Verso, Treffi On The Road sekä HerTo. Ohjelmassa (säävarauksella) musiikkia ja poniratsastusta.

3 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Paikalla Herttoniemi-seuran lisäksi mm. Tammisalon VPK, Lions Club Herttoniemi, Tringa ry, Herttoniemen Rotaryt, Gymi Herttoniemi.

Muutokset mahdollisia. Tuoreet ja yksityiskohtaisemmat tiedot löydät herttoniemi.fi -sivulta

VIHTI RESORT

SUOMEN UUSIN AKTIVITEETTIPUISTO! Liikunnan riemua raikkaassa ulkoilmassa • • • •

Lasten syntymäpäivät Koulujen liikuntapäivät, luokkaretket Seurojen yhteistapahtumat, kauden päättäjäiset TYKY- ja yrityspäivät, yhdistyksien virkistyspäivät

www.puuhapark.fi

Herttoniemi Block Party palaa entistä upeampana!

Viime vuonna debyyttinsä tehnyt Herttoniemi Block Party täyttää jälleen Herttoniemen teollisuusalueen Asentajanpuiston ja Vanhan Herttoniemen Orava­ puiston musiikilla, katukeittiöillä ja koko perheelle suunnatulla ohjelmalla elokuun viimeisenä lauantaina, 26.8.2017. Paikallisten vapaaehtoisten toimesta järjestettävä HBP17 on viime vuoden tapahtuman tapaan kaikille avoin ja ilmainen kaikkine ohjelmineen.

HBP17 onkin täynnä ohjelmaa! Esiintymislavoja alueelle nousee peräti 8, joista uudet AKT- ja Kontula Electronic-lavat ovat syntyneet kaupunkikulttuuriaktiivien yhteistyöstä. Niin uudella Aurinkolavalla kuin päälavallakin painotetaan paikallista osaamista – esiintyjinä nähdään mm. Yona, Atomirotta, Sydän, sydän ja Asa & Band. Suosittu Oravapuiston Perhepuisto tarjoaa ohjelmaa heti aamusta alkaen. Juhlapäivän aikana alueen monipuolinen katuruokakeidas tarjoaa nälän yllättäessä vaihtoehtoja jokaiseen makuun.

HBP17 on osa uutta yhteisöllisyyttä, jossa kaupunkia elävöitetään iloisten tapahtumien kautta kaikille avoimiksi tiloiksi ja jossa nautitaan yhdessä uusista elämyksistä. Musiikin lisäksi HBP17 luo paikallisille yrityksille areenan tuoda osaamistaan esiin. Juhlissa voi tutustua mm. perhejoogaan ja kamppailulajeihin.

Tarkempaa tietoa esiintyjistä, aikatauluista ja muusta ohjelmasta julkaistaan kesän aikana Herttoniemi Block Partyn virallisilla Facebook-sivulla, Instagram-tilillä ja kotisivuilla

www.herttoniemiblockparty.fi 3 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

LÄHIÖFEST2017 NOSTAA KAUPUNGINOSAT VALOKEILAAN Helsingin omaleimaisiin kaupunginosiin syntyy kasvun myötä uusia elinvoimaisia keskustoja. ­Lähiöfest kutsuu matkalle kymmeneen helsinki­ läiseen kaupunginosaan!

Lähiöfest2017 on uusi festivaali kaupungista kaupunkilaisille. Festivaali järjestetään 25.9.–1.10. kymmenessä Helsingin lähiössä ja kaupunginosassa. Lähiöfest2017 on tiettävästi laajin Suomessa koskaan järjestetty lähiöihin keskittyvä tapahtuma ja yhteiskunnan eri toimijoita yhdistävä puheenvuoro.

Lähiöfest-festivaaliviikonloppuna festivaalin päätukija Helsingin kaupunki avaa kohtaamispaikoiksi neljä tapahtumatoria: lauantaina 30.9. Vuosaareen ja Malmille sekä sunnuntaina 1.10. Pohjois-Haagaan ja Herttoniemenrantaan.

Tapahtumatoreilla tutustutaan kaupungin muutokseen ja siihen, millaista tulevaisuuden Helsinkiä lähiöissä rakentuu. Kaikilla toreilla syödään yhteisessä pöydässä kaupunkilaisten kuvittaman pöytäliinan ääressä. Toreilta löytyy myös katettu oleilutila, jossa voi kuunnella kulmalavan puheenvuoroja ja ohjelmaa.

Mukaan on kutsuttu kaikki, joiden käsissä lähiöiden muutos on: kaupungin toimijoita yli sektorirajojen, yrityksiä suurista pieniin, yhdistyksiä, yliopistoja ja aktivisteja sekä tietenkin asukkaita. Lähiöfestin tavoitteena on ­nostaa Helsinki esiin lähiökehityksen kansainvälisenä suunnannäyttäjänä.

Herttoniemenrannan tapahtumatori Sunnuntaina 1.10.2017 kello 14–18.

Kampaamo

SALON Hiihtomäentie 19 00810 Helsinki P. 09 - 788 588

Kaikki hautaus- ja perunkirjoituspalvelut Innovaatioita Herttoniemestä maailmalle

Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä.

Suomalaisen perheyrityksen, Planmeca Oy:n, Herttoniemessä suunnittelemia ja valmistamia terveysteknologian tuotteita myydään yli 120 maassa. Planmecan palveluksessa on Suomessa noin 1000 työntekijää.

Herttoniemenrannan ala-aste, Petter Wetterintie 5

Tapahtumatorit ja niiden ohjelma ovat ilmaisia. Toreilla voi lisäksi olla myytäviä tuotteita tai palveluita.Herttoniemen tapahtumatorin markkinapöytien ääreen mahtuu muun muassa lähi­ruokaa, käsityötä ja kirpparikierrätystä. Torilla syödään yhteisessä pöydässä kaupunkilaisten kuvittaman pöytäliinan ääressä. Tuliaisia voi tuunata matonkuteista ja luonnonmateriaaleista nuorten opastuksella. Liikunta­ hulinan lisäksi pienempiä leikittää Muumi-muskari. ­Tavataan tapahtumatorilla!

Huomio: Suosittelemme saapumaan tapahtumatoreille julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä tai jalan! Tapahtumapaikoille ei järjestetä erillistä pysäköintiä. Lisätietoa Toreista: Jenni Peisa, Helsingin kaupunki, jenni.peisa@hel.fi.

Lähiöfest-viikon Itsenäisesti järjestyt tapahtumat näkyvät ohjelmakartalla sydäminä eli ­Lähiöfest likes -tunnuksella: http://www.lähiöfestivaali.fi/ohjelma/ Oman tapahtuman Lähiöfest-viikolle voi ilmoittaa milloin vain linkistä: http://www.lähiöfestivaali.fi/osallistu/ n Lisätietoja: www.lähiöfestivaali.fi, facebook.com/lahiofest2017

www.planmeca.com

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 5

PUB & BISTRO

CMYK “treffi” = 0, 0, 0, 0 “PUB & BISTRO” = 1, 95, 86, 0

Olemme auki vuoden jokaisena päivänä.

Avoinna: Su - To: 09 - 02 Pe - La: 09 - 03

Treffipubin hiiligrilli kuumana ja keittiö auki joka päivä klo 24 saakka.

Sunnuntaibrunssi klo 10, klo 12, ja klo 15

Tervetuloa nauttimaan!

Treffi on the Road Herttoniemi Block Partyssä 26.8.

Herttoniemen kyläjuhlilla 27.8.

treffipub.com