Page 1

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu

2019

Herttoniemeläinen Pia LandÊn valittiin Stadin Friiduksi s. 13


s-market herttoniemi

auki 24 h Hitsaajankatu 16, 00810 Helsinki

2 | H E R T TO N I E M E L Ă„ I N E N


Sisällys n Pääkirjoitus.................................................................................3 AJANKOHTAISTA n Herttoniemen kirkko suljettuna ainakin pari vuotta............4 n Viljelypalstoilla sielu lepää!......................................................6 n Asukastoiminta tulee kärsimään tilojen puutteesta...........7 n Asukastilakartoitukselle jatkoa...............................................7 n Herttoniemi.fi -sivusto uudistuu.............................................8 n Kattava tietopaketti Herttoniemestä.....................................8 n Tervetuloa kyläjuhlille................................................................9 n n n n n n n

Kuorossa laulaminen liikuttaa tunteita............................... 10 ”Siilitie on hyvin rakas”.......................................................... 13 Kettis on täynnä historiaa..................................................... 14 Herttoniemeen ehdolla Erätorin tapahtumapäivää ja rantojen kunnostamista.................................................... 18 Herttoniemen aluesuunnitelma valmistuu syksyllä.......... 22 Herttoniemen kartano ja puisto – Herttoniemen vihreä keidas................................................. 24 ”Tärkein tehtävämme on sytyttää kipinä lajiin ja liikkumiseen”....................................................................... 28

HERTTONIEMEN RAKENTAMINEN n Herttoniemen lähivuodet jatkuvaa rakentamista............. 30 n Puistot ja rakentaminen jälleen vastakkain....................... 32 n Herttoniemen metroaseman suunnittelukilpailu alkanee tämän vuoden lopulla............................................. 33 n Hertsiin yksi hypermarket ja ympärille arjen palveluita... 34 n Entiset Herttoniemen sairaala ja terveyskeskus säilyvät ainakin pari vuotta paikoillaan................................37 n Työnjohtajankadun korttelin rakentaminen alkaa............. 38

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2019

Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2019 Heikki Kärmeniemi, puheenjohtaja Hilkka Helsti, varapuheenjohtaja Toni Amnell, kaavoitus Katri Myllykoski, talviuimarit Kaija Tuiskula, viljelypalstat Jouni Jakonen, sihteeri Veera Rusanen Päätoimittaja: Heikki Kärmeniemi Toimitusvastaavat: Heikki Kärmeniemi, Kari Uittomäki Kansi: Siilitiellä asuva Pia Landén on valittu Stadin Friiduksi. Kuva: Kari Uittomäki Taitto: Vitale Ay Kirjapaino: Savion Kirjapaino Oy ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092 (verkkojulkaisu)

Itä-Helsingin lähiöstä Kaakkois-Helsingin keskukseksi Omat muistikuvani Herttoniemestä alkavat 60-luvulta. Vaikka vanhan lähiön voi vieläkin tunnistaa, on muutoksen tahti kiihtyvä. Omana kuntana Herttoniemi olisi Suomen 40 suurimman ­joukossa. Herttoniemen kasvu jatkuu sairaala-alueen sekä ja ­Työnjohtajankadun korttelin rakentamisella. Myös yritystoiminta kehittyy: Planmecan liiketoiminta kasvaa ja yritys rakentaa lisää toimitiloja. Herttoniemi on pitkään ollut Kaakkois-Helsingin keskus, mutta ilman varsinaista omaa keskustaa. Omaa keskustaa on kuitenkin pitkään suunniteltu. 20 vuotta sitten haluttiin parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä Herttoniemenrannasta metroasemalle. Kilpailun perusteella suunniteltiin Cronstedin silta, joka jäi kuitenkin liian kalliina rakentamatta. 10 vuotta sitten järjestettiin kilpailu metroasemasta ympäristöineen. Kilpailun tuloksena syntyi havainnekuvia, mutta tuolloin kilpailu ei johtanut metroaseman rakentamiseen. Vuonna 2013 valtakunnallista pöyris­ tymistä herätti liikenneympyrän korjaussuunnitelman hinta. Suunnitelmaan sisältyi myös tunneli. Näitäkään ei toteutettu. Herttoniemen keskusta on kuitenkin parhaillaan rakenteilla. Lähipalvelukeskus Hertsi valmistuu ensi vuonna. Herttoniemen muukin keskusta-alue tulee olemaan rakennustyömaana vielä vuosia. Tässä lehdessä kerrotaan keskustaan liittyvistä suunnitelmista. Suunnitelmiin, jotka myös aiotaan toteuttaa, voidaan vielä vaikuttaa. Itäkeskus suunniteltiin 40 vuotta sitten, jolloin autokaupunki oli ihanne. Nykyään toimitaan toisin ja kilpailulla etsitään parempaa ympäristöä ja kevyenliikenteen väyliä. Itäkeskusta ja Herttoniemeä yhdistää se, että molemmat ovat alueellisen joukkoliikenteen solmukohtia, mutta myös läpiajoliikenteen risteyksiä. Toivotaan, että saamme Herttoniemeen keskustan, jossa uusi metroasema, Hertsi sekä Hiihtäjäntien, Hiihtomäentien, Hitsaajankadun ja Laivalahdenportin rakennusten kivijalat ­muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Uudessa keskustassa kevyen liikenteen väylät ovat toimivia ja koululaiset pääsevät turvallisesti Hertsin uuteen kirjasto-nuorisotilaan, jossa toivot­ tavasti on tarjolla monenlaista toimintaa. Heikki Kärmeniemi Herttoniemi-seuran pj

n. a a r u e s i em i n o t t r e H L iity loma

Liittymis

uilla.

mi.fi-siv

erttonie ke on h

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3


A j a n ko h t a i s t a ”Ideaali toive, että rakennus voidaan kunnostaa ja käyttö jatkuisi entisellään”

Herttoniemen kirkko suljettuna ainakin pari vuotta TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI

Herttoniemen kaunis kirkko suljettiin toukokuun lopussa. Syynä kirkossa ilmenneet kosteusvauriot ja niiden mukana tulleet sisäilmaongelmat.

– Kosteusvauriot tulivat esille, kun työn­ tekijät alkoivat oireilla. Tietenkin on ­ erittäin surullista, että kirkko jouduttiin sulkemaan, mutta kaikki varmaan ymmärtävät, ettei ihmisten terveyttä voi vaarantaa, kirkkoherra Markku Rautiainen kertoo. – Seurakuntayhtymä tutki asiaa ja todettiin, että kirkko on rakennettu sen aikaisen rakennustekniikan mukaisesti suoraan kallion päälle. Rakennus imee kosteutta maapohjasta betonirakenteisiin. Linoleumlattian ja betonin välissä on ­käytetty sellaisia liimoja, jotka saattavat päästää epäpuhtauksia huoneilmaan. Kesäkuussa valmistuneen raportin mukaan kirkossa löytyy korjattavaa niin ulkoseinän rakenteista, yläpohjan eristeistä, alakattotiloista kuin alapohjan rakenteista. Rakennuksessa on puutteellisia eristyksiä, ja kosteus- sekä mikrobi­ vaurioita löytyi useista eri mittauskohteista. Myöskään ilmanvaihto ei toimi riittävällä tasolla. Alakattotiloissa on runsaasti pölyä ja suojaamatonta mineraalivillaa,

josta voi irrota hengitystä ärsyttäviä ­kuituja. Rakennuksessa on lisäksi paljon 50-luvulla rakennettua, mikä alkaa olla elinkaarensa lopussa. – Kattavat kuntotutkimukset osoittavat, Kirkkoherra Markku että rakennukRautiainen toivoo, että sen vauriot kirkon rakennus voidaan ovat sinänsä kunnostaa ja käyttö korjattavissa. jatkuisi entisellään. Tutkijat suosittelevat silti, että samaan aikaan korjaustarpeiden arvioinnissa otetaan huomioon ne asiat, jotka alkavat rakennuksessa olla muutenkin elinkaarensa päässä – esimerkiksi talotekniikka. Tämä tulee vaikuttamaan kokonaiskustannuksiin. Helsingin seurakuntayhtymän kiin­ teistöjohtaja Kai Heinosen mukaan korjaustarpeesta on pyydetty kustannusarviota ja toimenpide-ehdotusta, joka ­saadaan arviolta syyskuussa.

– Sen jälkeen seurakuntaneuvoston pitää päättää mitä halutaan, ja se pitää huomioida seurakuntayhtymän budjetissa. Sen jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy budjetin, joka menee vielä valtuuston hyväksyttäväksi. Herttoniemen kirkon jatko riippuu siis seurakuntayhtymän talousraameista, Rautiainen kertoo. – Ideaali toive tietenkin on, että rakennus voidaan kunnostaa ja käyttö jatkuisi entisellään, Rautiainen kertoo. Herttoniemen kirkko on erittäin ahkerasti asukkaiden ja paikallisten toimijoiden käytössä, joten kirkon sulkeminen on erittäin suuri isku myös heille. Herttoniemen kirkon rakennus käsittää varsinaisen kirkkosalin lisäksi mm. kaksi seurakuntasalia, auditorion ja liikuntasalin. Nämä kaikki ovat olleet ahkerassa käytössä. Tiloja ovat käyttäneet mm. kuorot harjoituksiin, MLL, Martat, erilaiset lapsi- ja jumpparyhmät, taloyhtiöt kokouksiinsa jne. Nämä kaikki joutuvat tietenkin etsimään uudet tilat toimintaansa varten. – Kirkko on monella tavalla henkinen symboli jollekin yhteisölle, asuinpaikalle tai alueelle. Kirkon merkitys on paljon suurempi kuin se, miten aktiivisesti ihmiset osallistuvat kirkon toimintaan, Rautiainen kuvailee. Rautiainen pitää itsekin vuonna 1958 valmistunutta, Osmo Lapon suunnittelemaa kirkkoa tyylikkäänä, oman aikansa arkkitehtuuria edustavana. Kirkko sopii hyvin 50-luvulla rakennettuun Herttoniemeen.

Väistötilat Herttoniemenrannan puolelta

Herttoniemen kirkko on ollut suljettuna toukokuun lopusta. 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Seurakuntayhtymä on löytänyt väistötilat Herttoniemenrannan puolelta, Hitsaajan­ kadulta. Noin 350 neliön tiloissa on etupäässä toimistotiloja sekä yksi isompi, noin 40–50 neliön suuruinen sali. Seurakunnan työntekijöille on siis työtilat, muun toiminnan järjestäminen on rajallista. Salissa voidaan järjestää mm. viikottaisia messuja sekä mahdollisesti yleisötilaisuuksia. – Jumalanpalvelut tulevat olemaan Myllypuron ja Kulosaaren kirkoissa. Kulosaaren kirkossakin on tosin vähän hankala tilanne, sillä sielläkin on seurakuntasali menossa remonttiin. Vedet ovat tulleet katosta läpi valtoimenaan, Rautiainen kertoo. – Kerran kuukaudessa on sovittu vanhassa Herttoniemen sairaalassa järjestettävästä messusta, joka on kaikille avoin. n


Tervetuloa!

Kesäterassi myös!

Lounas arkisin klo 11–15 (myös mukaan) Avoinna ma–to 11–21, pe 11–22, la 12–22, su 12–21 • A-oikeudet

Herkullista kasvisruokaa Länsi-Hertto niemessä! • • • •

Lounas arkisin sekä lauantailounas Myös erikoiskahvit ja konditoriatuotteet Huomioimme erikoisruokavaliot Cateringpalvelut 10–100 henkilön juhliin

Hiihtomäentie 37, puh. 044 0888847

Kahvila Verso

Siilitie 4, 00800 Helsinki (Siilitien metroasemalta 150 m) puh. 044 2360 581 www.sunkosi.fi

FYSIOTERAPIA BEMER TERAPIA HIERONTA OSTEOPATIA AKUPUNKTIO LYMFATERAPIA

AVOINNA ti–pe klo 11–19, la klo 11–17, su ja ma suljettu

Tervetuloa herkuttelemaan ja kahvittelemaan!

Niittaajankatu 1, 00810 Helsinki (09) 783 856, www.hfh.fi

Livemusiikkia DJ- ja trubaduuriilloissa!

Maakrapujen ja merelle mielivien OlutHuone SAILOR’S LAIVALAHDENKAARI 29, 00810 HELSINKI raflaamo.fi P. 010 76 64270 (0,0835 €/PUHELU + 0,1209 €/MIN)

Sailor’s tarjoaa maittavimmat juomat maailman eri laidoilta Herttoniemen parhaalla terassilla kelpaa nauttia oluesta ja kesän auringosta. Juoman kaveriksi maistuvaa pubiruokaa uudelta listalta! H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 5


Viljelypalstoilla sielu lepää! TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY JA KAIJA TUISKULA | KUVA: LIISA LOUHIO Fastholman viljelypalsta-alueella surisee ja pörisee. Valtava kirjo erilaisia kukkivia vihanneksia, yrttejä ja koristekasveja houkuttelee ilahduttavan määrän erilaisia hyönteisiä, kuten kimalaisia, kukkakärpäsiä ja perhosia. Alueen laidalla sijaitsevien mehiläispesien asukkaat käyvät myös avustamassa pölyttämisessä, ja valmistavat samalla makoisaa hunajaa.

Viljelypalstat ovat ilon aihe myös palstapuutarhureille, joita alueella on lähes 190. Palstaviljelyä on kuluvana vuonaa kehitetty uusin voimin ja uusien sopimussääntöjen mukaisesti. – Viljelijöitä ohjaa ja opastaa viljelijätiimi, johon kuuluvat viljelyvastaava, kenttävastaava ja muutamia aktiivisia viljelijöitä, Herttoniemi-seuran viljelyvastaava Kaija Tuiskula kertoo. Herttoniemi-seura on kaupungin Herttoniemen viljelypalsta-alueen vuokraaja. Viljelypalstaopimusta jatkettiin kaupungin kanssa vastikään vuoden 2028 loppuun. Kaupunki teki muutamia muutoksia sopimukseen. Uutta on, että palstat tulee luovuttaa ensisijaisesti lähiseudun asukkaille, alueella tulee olla kompostointimahdollisuus ja palstoilla voi esimerkiksi 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

grillata tietyin ehdoin. Yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä yritetään lisätä viljelyneuvonnalla, viljelykatselmuksilla ja talkoilla. Viljelyneuvontaan on panostettu tänä keväänä. Viljelijäillassa puutarhuri Minna Ala-Kyyny opasti maan hoidossa ja ­katteiden käytöstä. Viljelijät saivat myös vinkkejä kompostointiin ja palstalle sopivien kasvien valintaan. Viljelykauden alkaessa viljelijöille välitettiin noin 70 olkipaalia katekäyttöön. Myös jatkossa järjestetään yhteistilauksia ja ehkäpä vaikkapa tutustumismatkoja muille palsta-alueille. – Viljelyn ohessa alueelle kertyy ­helposti erilaista viljelyyn ja raivaukseen käytettyjä välineitä ja roskaa. Kevään siivoustalkoissa oli mahdollisuus kerätä turhat tavarat kiertoon tai jäteasemalle. Monet hyödynsivät mahdollisuuden ja alueen ilme keveni, Kaija Tuiskula kertoo. Eräs tärkeimmistä menestystekijöistä palstaviljelyssä on kasteluvesi. Sen saaminen edellyttää kasteluputkistoja ja letkuja. Herttoniemi-seura on varautunut budjetissaan nykyisen putkiston kunnostamiseen. Ongelmia kartoitetaan kesän aikana, ja toivon mukaan syksyllä päästään uusimaan heikoimpia osia. Viljelyalue sijaitsee luonnonsuojelu­ alueen vieressä. Tämä täytyy ottaa

Viljelypalstoilla palstaviljelijät Jerzy Gogulski, Minna Ala-Kyyny, Kaija Tuiskula, Erja Ämmälahti ja Herttoniemi-seuran puheenjohtaja Heikki Kärmeniemi.

­ uomioon myös palstoilla. Ylimääräisiä h ravinteita tai mitään roskaa ei saa kulkeutua luontoon. Kertyvä rikkakasviaineksen kukin viljelijä kompostoi omalla palstallaan. Jatkossa viritellään yhteiskompostointia halukkaille alueen länsipäätyyn, mutta koska kaikki tehdään vapaaehtoisvoimin, aikaa kuluu muutosten aikaan­ saamiseen. Työlistalla on myös haital­ listen vieraslajien kitkeminen. – Alueella esiintyy jättipalsamia, ­kanadanpiiskua ja lupiinia. Kurttulehti­ ruusua tai jättiputkea ei onneksi ole havaittu. Kaupunki tosin auttaa sen verran, että niittää alueen ympäristön heinikot ja kaataa huonokuntoiset puut, Kaija Tuiskula sanoo. Viljelyalueen maalaji on pääosin ­kasveille otollista hienoa hietaa, mutta ilman kastelua puutarhakasvit eivät menesty kuivana vuonna. Kosteana vuonna työtä vuorostaan teettävät rikkaruohot. Kovasta työstä huolimatta itse viljellyt vihannekset, marjat ja kukat palkitsevat ahkeran tarhurin. n Lisää tietoa palstaviljelystä löydät Herttoniemi-seuran sivuilta www.herttoniemi. fi ja kysymyksiä voit laittaa osoit­teella palstat.fastholma@gmail.com.


Asukastoiminta tulee kärsimään tilojen puutteesta TEKSTI: HEIKKI KÄRMENIEMI Herttoniemen kirkko suljettiin toukokuussa. Kettutien ja Herttoniemen­ rannan nuorisotalot suljetetaan ensi vuoden alkupuolella. Nuorisotalojen ja Herttoniemen kirjaston muuttaessa Hertsiin, nykyistä merkittävästi pienempiin tiloihin, ei asukastoiminnalle enää jää entisenkaltaisia mahdollisuuksia.

Helsingin kaupungilla on tarjota korvaavia tiloja Roihuvuoren nuorisotalosta. Tosin Roihuvuoren nuorisotalosta ei riitä tiloja tai vuoroja kaikille. Hertsikan Pumppu pyrkii omassa selvityksessään löytämään ratkaisuja niille, jotka jäävät ensi keväänä ilman tiloja. Tarvitaan siis uusia tiloja sekä nykyisen tilojen käyttöä pitäisi tehostaa.

­ sukastalo Ankkuri etsii tiloja uudelle A asukastalolle Herttoniemenrannasta. Osallistuvan budjetoinnin hankkeissa on mukana asukastiloja koskeva Popup-­ olohuone. Tämän tarpeellisen hankkeen toteutuminen edellyttää tietenkin, että se menestyy ensi syksynä Helsingin asukkaiden äänestyksessä. Helsingin kaupunki on linjannut, että kaikki kaupungin tilat ovat myös asukastoiminnan käytettävissä. Tämä linjaus on toistaiseksi jäänyt melkein kaikille toimijoille epäselväksi. Tarvitaan tietoa siitä, miten, milloin, kuka ja millaisin ehdoin voi Helsingin kaupungin koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen tiloja käyttää. Tällä hetkellä etsitään ratkaisuja ensi vuoden keväänä alkaviin ongelmiin. On tietenkin selvää, että tarvitaan Helsingin

Asukastilakartoitukselle jatkoa TEKSTI: KARI UITTOMÄKI Hertsikan Pumppu selvitti Hertto­niemen asukastiloja vuodenvaihteessa 2017–2018. Ko. asukastilakartoituksessa selvitettiin paikalliset toimijat sekä olemassa olevat tilat ja niiden käyttö. Kartoituksessa myös alustavasti selvitettiin potentiaalisia tiloja. Selvitys luovutettiin Helsingin kaupungille viime syksynä.

Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemen­rannan asukastilat tulevat vähenemään merkittävästi keväällä 2020, jolloin ­Herttoniemen kirjasto ja Kettutien nuorisotalo muuttavat Hertsiin. Hertsissä käytettävissä olevat tilat ovat noin puolta pienemmän verrattuna nykyisiin käytettävissä oleviin tiloihin. Myös Asukastalo Ankkuri poistuu käytöstä, ja lisäksi H ­ erttoniemen kirkon sulkeminen pahentaa asukastilojen puutetta. Asukastilakartoitus saa tänä vuonna jatkoa. Kartoituksen jatkossa selvitetään konkreettisesti eri toimijoiden tilatarpeet ja pyritään yhdessä eri toimijoiden kanssa löytämään uusia asukastiloja. Samaten pyritään vaikuttamaan Helsingin kaupunkiin asukastilojen saamiseksi. Kartoitus valmistuu jouluun mennessä. – Avoimet, toimivat ja riittävät asukastilat ovat tärkeitä kohtaamisen paikkoja asukkaille. Ne myös parantavat alueen viihtyisyyttä. Yhteisöllisyyden kannalta on tärkeää, että matalan kynnyksen asukas­tiloja on tarjolla mahdollisimman lähellä asukkaita, Hertsikan Pumpun puheen­ johtaja Aino Rekola muistuttaa. Hertsikan Pumppu järjestää syksyllä 2019 kolme kaikille avointa työpajaa asukastiloista. Työpajoissa mietitään yhdessä, millaisia tiloja tarvitaan mihinkin toimintaan ja mitä toimenpiteitä vaaditaan. Ensimmäinen työpaja on 10.9. klo 17.30–20.00 Herttoniemen kirjastossa. Hertsikan Pumppu sai Helsingin kaupungilta 3000 euron avustuksen asukastilakartoituksen jatkoa varten. Asukastilakartoituksen projektisihteerinä toimii Ari Virtanen. n

kaupungin toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Koska käytöstä poistuu kolme liikuntasalia ja keittiötä samanaikaisesti, on ­todennäköistä, että ainakin muutamat ­asukastoimijat joutuvat karsimaan toimintaansa. Toivotaan, ettemme joudu odottamaan esimerkiksi Työnjohtajankadun parkkitalon valmistumista, jotta liikuntaa varten saadaan lisää tiloja. Hertsikan Pumppu järjestää syksyllä kolme työpajaa, joissa pohditaan yhdessä asukastoimijoiden tarvitsemia tiloja sekä pyritään löytämään käytännön ratkaisuja. Ensimmäinen työpaja on 10.9. Hertto­ niemen kirjastossa. n

Herttoniemeläinen LÄHETÄ JUTTUVINKKI OSOITTEESEEN

herttoniemiseura@gmail.com

Sopulitien eläinlääkäriasema SOPULITIE 2 B 00800 HELSINKI Puh. 09 - 784 713 Avoinna: arkisin 8–20 lauantaisin 10–16

www.sopulitienelainlaakariasema.fi www.sopulivet.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 7


Kattava tietopaketti Herttoniemestä

Herttoniemi.fi

TEKSTI: KARI UITTOMÄKI Viime keväänä ilmestyi Helsingin kaupungin julkaisu ­”Länsi-Herttoniemen maiseman ja rakennetun ympäristön tarkastelu”. Kyseessä on hyvin laaja, kaavoituksen ansiosta syntynyt 112-sivuinen tietopaketti Herttoniemestä, käsittäen Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemenrannan lisäksi myös Herttoniemen yritysalueen, Roihuvuoren ja Kivinokan.

Julkaisussa on kolme pääosaa: Ensimmäisessä osassa käsitellään kaupunginosan lähtökohdat, alkaen yleiskuvauksesta, maasto-olosuhteista, luonnon­ arvoista, viher- ja virkistysalueista, kaa­ voitustilanteesta ja maanomistuksesta. Toisessa osassa käsitellään suunnittelu- ja rakentamishistoriaa, ­alkaen 1600- luvusta ja siitä eteenpäin. Herttoniemen kartanosta ­huvila-asutukseen, 1900-alun asemakaavaehdotuksiin, alueen teollis­ tumiseen, sodan jälkeiseen asemakaavoituksen sekä r­ akentamiseen. Tässä

8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

­osassa käsitellään myös rakennetun kulttuuri­ ympäristön arvoihin ja suojelu­ tilanteeseen. Kolmannessa osassa käsitellään tarkemmin Herttoniemen kaupunkirakennetta ja maisema-analyysia, liikennettä, kortteleiden rakentamisen tehokkuutta, rakennusten kerrosmääri ja alueen palveluja. Lisäksi käsitellään saatuja mielipiteitä. Erinomainen ja perusteellinen julkaisu on myös hyvin kuvitettu, sisältäen runsaasti myös historiallisia valokuvia. Ainoa miinus on se, ettei julkaisua ole painettu. Se on luettavissa ainoastaan netissä pdf-muodossa – josta sen toki voi tulostaa. Julkaisu löytyy osoitteesta https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/ 2019_kaava/1503_Herttoniemen_ymparisto_Optimized2.pdf. n

-sivusto uudistuu

TEKSTI: HEIKKI KÄRMENIEMI Herttoniemi.fi -sivustoa ja sen kehittämistä on pitkään vaivannut sivuston alustan ongelmat. Tämän syksyn aikana sivusto siirretään uudelle alustalle. Samalla päästään sivuston sisältöä uudistamaan. Tavoitteena on, että Hertto­niemiseuran toiminnan lisäksi kerrotaan muustakin alueen harrastus­­ toiminnasta. Lopputuloksen syntyy oikea kau­punginosa­ sivusto. Tähän tietenkin tarvitaan kaikki mukaan: kehittämään ja tuottamaan sisältöä. ­ Samalla mietimme, miten ­Herttoniemen postitus­lista, ­sosiaalinen media ja uusittu sivusto mahdollisimman hyvin palvelisivat koko Herttoniemen alueen tarpeita. n


Idän kivoin meininki löytyy tänäkin vuonna Herttoniemen teollisuusalueen suuresta, vehreästä Asentajanpuistosta. Herttoniemi Block Party on tuttuun tapaan maksuton.

Tervetuloa kyläjuhlille

Musiikkia, makuja, taidetta ja elämyksiä ihan kaiken ikäisille, tervetuloa!

TEKSTI: KYLÄJUHLIEN VIESTINTÄTIIMI KUVA: SAMMELI HEIKKINEN Herttoniemen kyläjuhlat kutsuvat koko perheen viettämään iloista päivää Herttoniemen liikuntapuistoon sunnuntaina 25. elokuuta klo 10–15. Kyläjuhlia on järjestetty 1980-luvulta asti, ja toista vuotta peräkkäin tapahtuma järjestetään urheiluseura Herttoniemen Toverien veto­ vastuulla vapaaehtoisvoimin. Hyvän mielen tapahtuma syntyy muun muassa liikkumisesta, musiikista, kirppu­ torista ja paikallisesta tekemisestä.

Suositussa lasten juoksukilpailuissa kirmaavat 4–10-vuotiaat lapset, ja aikuisilla on mahdollisuus testata oma juoksukuntonsa Cooperin testillä. Tapahtumassa esiintyvät lasten suosikki Kengurumeininki ja Stadin juhlaorkesteri. Lisäksi paikalliset toimijat esittäytyvät ja tarjoavat tekemistä koko perheelle: tule kokeilemaan esimerkiksi jalkapallotemppuja kikkakoulussa, lainaa kirjoja kirjastoautosta tai tutustu paloautoon. Cafe Potkussa on tarjolla muun muassa maukasta wokkia, makkaraa, leivonnaisia ja virvokkeita. Tarpeettomat tavarasi voit myydä kirppiksellä. Herttoniemen Toverien junioritoiminta on lähtenyt vauhdikkaaseen kasvuun viime vuosina. Tällä hetkellä seurassa on lähes 200 junioripelaajaa, 10 juniorijoukkuetta, aikuisten harrasteryhmä sekä neljä muuta aikuisten joukkuetta. Junioritoiminta perustuu ajatukseen hyvän mielen harrastuksesta lähellä kotia. Tärkeintä on liikkumisen ja pelaamisen ilo. Lisätietoa kyläjuhlista: Faceook/Herttoniemen kyläjuhlat 2019 Lisätietoa jalkapalloilusta: www.herttoniementoverit.fi

Hiustesi iloksi!

Kuva: Jani Lappalainen Photography

Kettutie 4, 00800 Helsinki 040 7510055 Avoinna sopimuksen mukaan www.ilox.fi

TERVETULOA!

Asentajanpuisto 24.8.2019 @herttoniemiblockparty herttoniemiblockparty.fi

– Sanna ja Mari – H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 9


Herttoniemen Sointu

Kuorossa laulaminen liikuttaa tunteita ”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen…”

  

1 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Toukokuun 21. päivänä Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi pitivät kevät­ konsertin Herttoniemen kirkossa, ja konsertti päättyi kuorojen yhdessä esit­ tämään Suvivirteen. Kevääseen liittyvä Suvivirsi, ja virres­ tä jokaisella on muistoja, sai kuuntelijat ja kuorolaiset lähestulkoon kyyneliin – ja muutamat vähän itkivätkin. Tässä konsertissa Suvivirsi oli myös kunnian­ osoitus Herttoniemen kirkolle, jossa kuorot ovat harjoitelleet ja esiintyneet vuosikausia. Toukokuun lopussahan Herttoniemen kirkko suljettiin kosteus­ vaurioiden vuoksi. Suvivirteen kiteytyi monia asioita. Nainen kuorojen takana on hertto­ niemeläinen Henna Dolk Viksten. Mo­ nien tuntema iloinen, energinen, am­ mattitaitoinen ja aikaansaava muusikko. Henna Dolk on musikaalisesta per­ heestä, ja hän on itsekin opiskellut mu­ siikkia, soittanut viulua, pianoa ja haita­ ria. Hän kertoo, ettei hänellä ollut varsi­ naisia kuoronjohtajan koulutusta aloit­ taessaan viihdekuorotoiminnan Hertto­ niemessä.

Herttoniemen Sointu alkaa olla käsite – Kaikki alkoi noin 7 vuotta sitten, jol­ loin johonkin tilaisuuteen pyydettiin ryhmää esittämään musiikkia. Innokkai­ ta laulajia löytyi, syntyi hyvä porukka sekä ajatus, että ryhmä voisi harjoitella säännöllisesti, Henna Dolk muistelee Herttoniemen Soinnun syntyä.

Henna Dolk


Herttoniemen Soinnussa oli aluksi kymmenisen laulajaa. Nyttemmin kuo­ rossa on noin 35 laulajaa. Alusta lähtien Henna Dolk on tehnyt kunnianhimoises­ ti töitä kuoron kanssa. Pitkäjännitteinen toiminta on myös tuottanut tulosta – tietenkin kiitos kuuluu niin kuorolaisille kuin kuoronjohtajalle. – Soinnussa on sikäli tiukkaa, että harjoituksista ei juurikaan voi olla pois­ sa. Tätä vaatii sekin, että moniäänissä lauluissa on tärkeätä, että kaikki ääni­ alat ovat mukana. Nykyään Sointu esit­ tää jopa kahdeksanäänisiä lauluja, Dolk kuvailee. Herttoniemen Sointu esiintyy useamman kerran vuodessa, ja keikka­ kalenteri alkaa olla suhteellisen tiivis. Vuosien myötä ja kuoron kasvaessa ­Henna Dolk on itsekin panostanut ­kuoron johtamiseen ja omaan ammatti­ taitoonsa. Toki muusikon ammattitaito ja stemmalaulun tuttuus antoivat hyvän pohjan lähteä vetämään kuorotoimintaa. – Omatkin taidot ovat kasvaneet kuoron mukana, ja olen myös opiskellut kuoron johtamista, Henna tiivistää. – Soinnussa on ollut pääsykokeet jo useamman vuoden. Jotkut vanhat kuo­ rolaiset ovat sanoneet, etteivät he enää pääsisi mukaan. Tämä ei pidä paikkaan­ sa, sillä myös kuorolaisten taidot ovat kehittyneet. Nykyään otamme mukaan sellaisia, jotka pystyvät täyttämään kuo­ rolaisten tason. Soinnun tasoa kuvastaa se, että tänä keväänä pidetyssä viihdekuorojen kat­ selmuksessa Herttoniemen Sointu sai kolmanneksi parhaat pisteet. Vaikka kyseessä ei ollut kilpailu, niin tunnustus kannustaa sekä kuoron johtajaa että kuorolaisia. – Menestys katselmuksessa antoi tunteen, että minulla on ihan oikea ­kuoro ja olen ihan oikea kuoronjohtaja, Henna naurahtaa.

Maala ja Tero Nieminen:

”Ilman laulamista ei voisi olla” Herttoniemeläinen aviopari Maala ja Tero Nieminen laulavat kuoroissa. Maala kertoo laulaneensa koko ikänsä, Tero vasta parisen vuotta. – Kuorossa laulaminen merkitsee minulle valtavasti: saa yhteyden non-verbaalisiin syviin tunteisiin ja laulaminen on terapeuttista. Kuorossa laulaminen tarjoaa sellaisia kokemuksia, joihin ei muuten pääse. Valtavasti elämyksiä. Ilman laulamista ei voisi olla, Maala Nieminen kiittelee. – Sitä on niin irti arjesta kuin olla voi, Tero Nieminen täydentää. Maala ja Tero Nieminen kiittelevät ­kuoronjohtaja Henna Dolk Viksteniä: Henna on tuonut viihdekuorotoiminnan Herttoniemen, saanut eri-ikäiset ­ihmiset innostumaan ja viihdekuorot kukoistamaan. Ennestään Hertto­ niemessä on toiminut ja toimii ­edelleen seurakunnan piirissä mm. kirkkokuoro ja kamarikuoro. – Henna saa ihanan tunnelman aikaan. Hän on ihana ihminen ja ammatillisesti korkeatasoinen. Hän tekee sovitukset tuosta noin vaan, Maala kiittelee. n

Leena Piira:

Laulaminen on kivaa, pakoa arjesta Leena Piira laulaa Herttoniemen Soinnussa, ja hän säestää pianolla Helsingin Helmeä. Henna Dolk Viksten kiittelee Leena Piiraa taitavaksi, ammattilaistason pianistiksi. – Laulaminen on kivaa, tietynlaista pakoa arjesta. Laulaminen tekee ihmiselle hyvää, ja kuoro on myös yhteisö, Leena Piira kertoo. Leena kertoo opiskelleensa pianonsoittoa Lahden konservatiossa sekä opiskelleensa myös musiikin teoriaa. Hän on harrastanut lapsena ja nuorena kuorolaulua, mutta sittemmin laulamiseen tuli noin 15 vuoden tauko. Henna Dolk Vikstenin aloittaessa kuorotoiminnan Leena liittyi mukaan. – Tärkeä syy aloittamiseen oli se, että kuoro harjoitteli kodin lähellä ja sai laulaa joululauluja. Kun harjoitukset olivat kerran viikossa, myös perheellisenä ehti hyvin mukaan. Kuorossa laulaminen on kivaa omaa aikaa, Leena kertoo. n

Leena Piira ja Helsingin Helmi

Kuoronjohtaminen alkaa olla ammatti Herttoniemen Soinnun lisäksi Henna Dolk johtaa Helsingin Helmeä, joka on noin parin vuoden ikäinen. Helmi syntyi siten, että Hennalle ilmoittautui yhä enemmän ihmisiä, jotka kertoivat halua­ vansa laulaa, mutta jostain syystä eivät olleet rohjenneet aloittaa. Moni pelkäsi omaa laulutaitoaan. – Helsingin Helmeen pääsee kuka tahansa laulamaan. Alussa ajattelin, että kuoro voi laulaa yksiäänisesti ja säestän pianolla. Laulajien taitavuus kuitenkin innosti, ja kuoro on kehittynyt valtavasti H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 1


alkujoista. Helmen kanssa laulamme kolmi–neliäänisiä juttuja, Henna kuvailee. Helmessä on nykyään lähemmäs satakunta laulajaa. Toki kaikki eivät ole kerralla mukana. Keikoille ja harjoituk­ siin osallistuu kerralla noin 70–80 kuo­ rolaista. – Näin iso kuoro on toki kuoron­ johtajalle haasteellista, mutta myös ihanaa. Kaksi kuoroa, joilla molemmilla on viikottaiset harjoitukset – ja näiden lisäksi Henna johtaa kulosaarelaista lapsikuoroa – merkitsee sitä, että kuorot vaativat yhä enemmän aikaa. On paljon sellaista yleisölle ”näkymätöntä työtä”, joka vie aikaa. Henna Dolk mm. tekee kuoroille paljon sovituksia. – Silloin aloittaessamme en voinut kuvitellakaan, että miten laajaksi tämä kasvaisi. Kuoron johtaminen alkaa yhä enemmän olla ammatti minulle. Tärkeintä, että kuorolaisilla on hyvä olla Henna Dolkin mukaan Helmi on profi­ loitunut suurten tunteiden biiseille. Tällaisia ovat esim. Juha Tapion Rakastettu ja Jenni Vartiaisen Missä muruseni on. Soinnun ohjelmistoon kuuluvat rytmisesti vaikeat ja moniääniset biisit, kuten esim. Eurythmicsin Sweet Dreams. – Sointu ja Helmi ovat hyvin erilaisia kuoroja, mutta se merkitsee sitä, että niiden kanssa voi tehdä erilaisia juttuja.

Henna Dolk arvelee, että hänellä on kuoronjohtajaksi sopivat ominaisuudet: kyky innostaa musiikillisesti, taito vaalia hauskaa tunnelmaa sekä musiikillinen ammattitaito. Hän sanoo tekevänsä sovitukset siten, että kuoron mahdolli­ suudet otetaan huomioon, ja että jokai­ nen laulaja pääsee mukaan. Lopputulok­ sena jokainen kuorolainen voi kokea olevansa mukana hienossa esityksessä ja hienossa tunnelmassa. – Kaikkein tärkeintä on se, että kuo­ roissa vallitsee hyvä, rakkaudellinen ilmapiiri, ja kuoroon on kiva tulla. Silloin kuoro kuulostaa hyvältä, kun kaikille on hyvä olla. Tekniset asiat tulevat siihen päälle. – Varsinkin Helmellä on todella tun­ teisiin käyviä biisejä – Ihmiset ovat jopa itkeneet sitä, että on ihanaa saada laulaa kuorossa muitten joukossa. Kuorossa laulamisella onkin tunnetusti paljon hyviä vaikutuksia, niin henkisesti kuin fyysisesti, Dolk kuvailee. Henna mukaan mieslaulajista on aina pulaa, samoin korkeista sopraa­ noista. – Teen sovitukset mukaan, millaisia äänialoja on käytettävissä. Esimerkiksi Helmessä kuorolainen voi aina laulaa melodiaa tai halutessaan stemmoja, Henna kuvailee. Kuorot ovat harjoitelleet Herttonie­ men kirkossa. Kirkon sulkeutuminen on tietenkin kova isku kuoroille. Syksystä alkaen Helsingin Helmi harjoittelee

Herttoniemenrannan ala-asteen teatteri­ aulassa ja Herttoniemen Sointu vaihtele­ vasti seurakunnan eri toimipisteissä. Henna tekee myös omaa musiikkia Henna Dolk kertoo olevansa varsin ­monipuolinen musiikin suhteen. Olles­ saan nuori hänen tekivät vaikutuksen naispuoliset singer-songwriterit – laula­ jat-lauluntekijät – kuten Susanne Vega, Kirsty MacColl ja Emmylou Harris. – Minun teki vaikutuksen se, että nainen voi itse soittaa kitaraa, tehdä omia biisejä ja esittää niitä. Siitä syntyi halu tehdä omia biisejä. Minulla on ollut nuoresta asti omia bändejä. Henna tekee myös omia biisejä, jotka ovat lähinnä folk-popia. Hän kuitenkin toteaa, ettei ole tiukasti kiinni missään musiikkityylissä. Henna kertoo myös säveltävänsä kuorolle, ja työn alla on ­jouluaiheinen kappale. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on metsälaulupiiri – lauletaan metsässä. – Metsälaulupiiri on kaikille avoin, ja se kokoontuisi esimerkiksi neljä kertaa. Tässä yhdistyisi sekä metsän että laula­ misen hyvä puolet. Tarkempaa päivä­ määrää ei ole vielä tiedossa, mutta ehkä loppukesästä tai alkusyksystä, Henna kertoo. Helsingin Helmi aloittaa harjoitukset to 29.8. Uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan! Herttoniemen Sointu järjestää pääsykokeet uusille laulajille elokuun lopussa. n

Toukokuisen kevätkonsertin päätteeksi Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi kukittivat Henna Dolkin. 1 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


Herttoniemeläinen Pia Landén on valittu Stadin Friiduksi

”Siilitie on hyvin rakas” TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI Herttoniemeläinen Pia Landén on tämän vuoden Stadin Friidu. Siilitiellä asuva Landén on tehnyt elämäntyönsä lasten parissa. 85-vuotiaalla Landénilla riittää edelleen virtaa vaikka muille jakaa. Stadin Friidun valitsee vuosittain Stadin Slangi ry.

– Minulta on kysytty, että mistä päin Karjalaa olen, koska olen niin vilkas. En ole koskaan Karjalassa käynytkään, olen syntynyt ja kasvanut Kirstinkadulla. Äitini oli vilkas ja minä olen parannettu painos hänestä, Pia Landén nauraa. Stadin Friidu Pirjo ”Pia” Anneli Landén on syntyperäinen stadilainen. Pia syntyi ja kasvoi Kirstinkadulla, Alp­ pilassa. Puutalossa oleva lapsuudenkoti oli 19 neliöinen. Harvinaista kyllä, talo on edelleen olemassa – se on nykyään Työväenasuntomuseona. Kirstinkadulla eli Kirstarilla oli pal­ jon lapsia. Heistä muodostui ns. Kirsta­ rin jengi. Kirstarin jengin aloitteesta Alppiharjuun nousi kunnianosoitus työläisäideille, Työläisäiti-patsas. Patsas paljastettiin vuonna 1996. Siinä samassa perustettiin Stadin Slangi ry, ja Kirstarin jengi sulautui Stadin Slangiin. – Stadin Slangia perustettaessa kaik­ ki olivat kavereita keskenään, ihmiset

tunsivat toisensa. Olen ollut koko ajan toiminnassa mukana vapaaehtoisena, Pia Landén kertoo. Pia Landén itse puhuu hyvää yleis­ kieltä. Hän kertoo, että kotona – ja koko Kirstarilla – tytöt eivät saaneet puhua slangia. Äitiä ei myöskään saanut sanoa mutsiksi, vaan äitiä oli sanottava äidiksi. – Slangi on oma kielensä, se ei ole murre. Slangi myös elää ja muuttuu, ja jossain Vuosaaressa on ihan erilaista slangia kuin muualla. Toki ymmärrän slangia hyvin, vaikka en puhukaan sitä. Tietysti aina välillä lipsahtaa puheeseen jokin slangisana, Pia Landén kertoo. Kirstinkadulta Siilitielle Pia Landénilla on neljä lasta. Perheen alkuvaiheet olivat Kirstarilla, mutta vuonna 1958 he muuttivat Siilitielle uuteen kolmioon. Vuonna 1963 Pia sai työpaikan Siilitien päiväkodista, aivan kodin vierestä. Lukuisat Herttoniemen asukkaat muistavat vieläkin ”Pia-tädin” lämmöllä. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1992, mutta jatkoi vielä alalla vuosia hoitaen naapureiden lapsia. Pia myös kertoo olleensa unelma-ammatissaan hoitaessaan lapsia. – Hauskaa kyllä, kun joskus näin lasten vanhempia ja kysyn lasten kuulu­

Siilitien metroaseman vieressä asuva Stadin Friidu Pia Landén kerää siilejä. Hänellä on kotonaan yli 500 erilaista siiliä, koriste-esineitä, pienoispatsaita ja kuvia. Isokokoinen siili-pehmolelu muistuttaa Pia hänen lastenhoitajan ajoistaan. Siilin päähineessä lukee ”Tehotäti”.

misia, niin vanhemmat kertovat, että lapsi on jo 40-vuotias tai 50-vuotias, Pia Landén nauraa. – Siilitie on minulle hyvin rakas. Tietenkin tänne muuttaessamme asun­ not kylpyhuoneineen olivat ylellisyyttä verrattuna aikaisempiin asuntoihin. Lapsia oli paljon, Siilitie 1:ssäkin oli yli 500 lasta. Täällä oli ja on myös valtavan hieno luonto. Eloisa Pia Landén kertoo harrasta­ vansa liikuntaa päivittäin. Päiväohjel­ maan kuuluu kävely lähialueilla. Puhelin soi ahkerasti, joten myös sosiaalinen elämä on vilkasta. – Vuodessa on ehkä viisi päivää, jolloin olen pelkästään kotona. Kyllä päivittäin on päästävä ulos. Stadin Slangi ry on valinnut Stadin Friidun ja Stadin Kundin vuodesta 1996. Tähän mennessä Stadin Friiduksi ja Stadin Kundiksi on valittu melkoinen määrää vaikutusvaltaisia ja nimekkäistä helsinkiläisiä; Tarja Halosesta, Esko Salmisesta, Aatos Erkosta ja Jussi Raittisesta lähtien. Pia Landén on siis hyvässä seurassa. – Arvostan Stadin Friiduksi valintaa todella paljon, Pia kiittelee. Herttoniemi-seura ry onnittelee lämpimästi Stadin Friidu Pia Lan­- dénia! n H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 3


Kettis on täynnä historiaa TEKSTI: TARJA MERIVIRTA | KUVAT: KARI UITTOMÄKI JA KETTIKSEN ARKISTO Kettutien nuorisotalo ”Kettis” lienee monelle Herttoniemessä kasvaneelle tuttu paikka. Joko siellä käytiin nuorena itse, tai sitten se oli paikka, johon olisi halunnut mennä, mutta vanhemmat eivät päästäneet. Kettiksen historia on monella lailla merkityksellinen – nyt yli neljäkymmentä vuotta palvellutta nuorisotilaa odottaa muutto uusiin Hertsin tiloihin. Sali, jossa on tanssittu, soitettu, näytelty, pelattu ja seurusteltu, puretaan ja nuoret siirtyvät kirjaston mukana uuteen paikkaa lähelle metroasemaa. Minkälaiseksi toiminta muodostuu siellä, ei vielä kukaan tiedä.

Kettiksen pitkäaikaisella nuoriso-ohjaa­ jalla Kari Ruonelalla on paljon kerrot­ tavaa nuorisotyöstä ennen ja nyt sekä siitä, miltä tuleva näyttää. Entisen ­”Kettisnuori” Lea Packalén myös muis­ telee aikaa 70- ja 80- lukujen vaihteessa. 1 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Kettis löytyi kun uteliaina menimme ihastuksen perässä kuikuilemaan, että voitaisiinkohan mekin alkaa pyöriä siellä. Ikää oli 13 vuotta. Huijasimme olevamme jo 14-vuotiaita, sillä silloin jaettiin nuoriso ns. nappuloihin sekä isoihin ja vasta 14-vuotiaina pääsi mukaan iltarientoihin. Joku ohjaajista otti meidät ystävällisesti vastaan eikä jännittänyt enää yhtään. Ikäkysymyksessäkin joustettiin. Olimme jo muutaman kerran aikaisemmin käyneet kurkkimassa ikkunasta kun yksillä ihanilla pojilla oli bändi. Triona ne harjoitteli salin lavalla tiukasti: ”Keep on knockin but you can´t come in”. Se ei ollut mitenkään viesti meille, vaan oltiin entistä varmempia siitä, että sisään oli päästävä. Kettis avasi nuorille ovensa vuonna 1972. Siitä tuli nopeasti paikka, johon mentiin heti koulun jälkeen viettämään aikaa, palaamaan ja juttelemaan kaverei­ den ja myös ohjaajien kanssa. Monille nuorille silloin isäntänä toiminut Palti­ lan Pekka sekä Vilma olivat läheisempiä

Nuoriso-ohjaaja Kari Ruonela on itsekin Kettis-nuori, ja hän on tehnyt nuorisotyötä 80-luvulta saakka.


Kuvia ja tunnelmia Kettiksen historiasta. Kuvat ovat todennäköisimmin 80-luvulta. Kuvissa olevien henkilöiden nimet sekä kuvaajien nimet eivät ole tiedossa.

kuin omat vanhemmat – heidän kans­ saan uskalsi avautua ja puhua asioista, joista kotona ei voinut puhua. Kettis on turvallinen paikka nuorille Kari Ruonela, itsekin entinen kettis­ nuori, aloitti työnsä ohjaajana vuonna -82. Hän tietää, kuinka tärkeätä nuorille on tulla kuulluksi ja sitä kautta tuntea olonsa turvalliseksi. – Ennen pystyttiin puhumaan vaik­ kapa päihteiden käytöstä, nyt kukaan ei uskalla puhua, koska kaikki tietävät, että työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa asiasta. Nuorisotyöstä on tullut sosiaali­ työtä, Ruonela toteaa. Ennen oltiin hyvin reviiritietoisia, nuoret saattoivat käydä Kettiksellä vaik­ ka joka päivä. – Kymmenisen vuotta sitten tilanne muuttui, ehkä somen myötä. Nuoret liikkuvat enemmän eri talojen välillä sen mukaan, mitä missäkin tapahtuu ja ta­ paavat toisiaan kauppakeskuksissa ja hakevat turvaa toisistaan. Ruonela pitää muutosta huolestutta­ vana, jengiytyminen ja ”kukkotappelut”, joita ympärillä olevat kuvaavat ja varsin­ kin tyttöjen väkivaltainen käyttäytymi­ nen ovat ikäviä ajan mukanaan tuomia tosiasioita.

Uudesta ilmiöstä huolimatta Kettis on edelleen monelle paikka, jossa voi olla turvallisesti sellainen kuin on. Voi osal­ listua toimintaan tai voi vetäytyä rau­ hassa sohvan nurkkaan. Kukaan ei vel­ voita, eikä hoputa toimimaan. Parhaim­ millaan kävijöitä on 70 päivässä. Se ker­ too paikan merkityksestä.

pelejä ja viikonloppuisin tila on tiiviisti varattu mm. Sykkeelle ja Hertsikan Pumpulle. Tilan purkaminen tuleekin olemaan iso murhe niin Kettiksen kävijöille, kuin alueen toimijoillekin. Samanlaista moni­ toimitilaa ei ole tiedossa. Myös musiikin harrastaminen menee vaikeaksi.

Elettiin vuotta 1975 ja porukkaa oli sankoin joukoin hyvinkin monenlaisista taustoista. Meidän ikäluokkaa oli paljon ja kaveruussuhteet vahvoja. Paljon pelailtiin korttia, bilistä, pingistä ja juteltiin, mutta erityisen paljon tanssittiin. Erilaiset kuviotanssit oli muodissa ja iltaisin tanssittiin ihan kahvilatiloissa. Joku oli tuonut ennen Suomen markkinoille saapumista Ruotsista Baccaran Yes sir I can boogie -sinkun ja sitä kuunneltiin ja tanssittiin ehkä n. 20 kertaa illassa. Discoja oli myös ja niissä sitten jorailtiin muodostelmia. Tanssi oli niin kova juttu, että ohjaajat järkkäsivät tanssikurssin.

Kettis tunnettiin bändimyönteisenä paikkana Kettiksen varhaisista ajoista ei voi pu­ hua ilman Pekka Paltilaa. Silloinen isän­ tä teki todellista kulttuurista nuoriso­ työtä! Pekka reagoi herkästi nuorten toiveisiin ja oma-aloitteisuuteen sekä sai aikaan innostusta. Hän käynnisti Bändi­ katselmukset (nyk. Ääni ja Vimma) sekä laajan teatteritoiminnan. Pekka Paltila kuunteli hyviä soittajia, jotka treenasivat Kettiksen bänditilois­ sa, mutta jotka eivät koskaan saaneet kokonaista tunnin settiä kasaan. Hän järjesti tapahtuman, jossa jokainen bän­ di sai mahdollisuuden soittaa pari biisiä täydelle salille - kuulijoissa muita bände­ jä ja heidän kavereitaan. – Yhtenä viikonloppuna saattoi esiin­ tyä 80 bändiä. Monet saivat hienon ko­ kemuksen esiintymisestä ja jotkut pääsi­ vät palkinnoksi tekemään demonauhaa, Ruonela kehuu Paltilan ideaa.

– Discoilua ei enää paljon harrasteta. Nuoremmat tosin vielä tykkäävät tans­ sista, mutta samalla pitää olla jotain muuta ohjelmaa, limboa tai muuta kil­ pailua, Ruonela kertoo.. Sali sen sijaan on edelleen kovassa käytössä, nuoret pelaavat erilaisia pallo­

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 5


Tapahtumissa oli aina kunnon PA:t ja ­tekniikkamiehet. Ja Vilman tekemää kalasoppaa. Monet nimibändit treenasivat 80-luvulla Kettiksessä päiväaikaan. ­Kettiksen maine bändimyönteisenä paikkana oli tunnettu. Idea oli, että he saivat käyttää treenikämppää esim. harjoitellessaan kiertueita varten ja PA-treenit pidettiin sitten salissa, jonne nuoret olivat ­tervetulleita. Keikkoja heitti ainakin Pave Maijanen bändeineen, Eve, Hector ja Broadcast. J. Karjalainenkin esiintyi hiottuaan Varaani-levyä monta päivää. Fröbelin palikat sekä Laika & The Cosmonauts ottivat ensiaskeleet Kettiksessä. Unohtaa ei voi myöskään Honey Aaltosen luotsaamaa rhytm and blues -bändiä ­Tortilla Flat. Ruonela lisää listaan vielä 22 Piste­ pirkon ja Kultakuumeen, joka voitti rockin SM-kilpailun1987. Musiikin har­ rastamisen muoto on muuttunut, nuo­ ret eivät välttämättä halua soittaa bän­ deissä, mutta tehdä musiikkia muilla keinoin. Tähän tarvittaisiin myös tilaa ja välineitä. Kettiksellä harrastettin 70-luvulla myös teatteria. Ohjaajana oli Martti Hellström, Kauko Helovirran poika.

Pekka ja Martti saivat aikaan valtavan innostuksen. Useita näytelmiä tehtiin ja porukkaa oli ajoittain tosi paljon Näytelmässä Tuomo Tupakantupruttaja oli mukana koko perusjengi ja vielä bändi omasta takaa. Kuten nimestä voi päätellä, kyse oli valistusluonteisesta jutusta, mutta hyvällä huumorilla höystettynä. Yksi käsikirjoittajista oli edesmennyt Matti Pellonpää. Näytelmä sai suuren suosion ja sitä esitettiin monissa kouluissa. Pukuhuoneissa poltettiin salaa tupakkaa ja sitten mentiin lavalle valistamaan. Lavasteita tehtiin yhdessä. Yhteishenki oli hyvä. Kaikenlaisia kommelluksia tietty sattui, mutta into jatkui, myös ohjaajalla. Muutto askarruttaa nuoria Ruonelan mukaan nuoret suhtautuvat tulevaan muuttoon varauksella. Yhteiset tilat kirjaston kanssa saattavat aiheuttaa ongelmia. Kahvilatyyppinen tapaamis­ paikka saattaa toisaalta vähentää nuor­ ten kävijämäärää, mutta ehkä lisätä kahdenkeskisiä kohtaamisia. Hän muistelee jonkun kasvatustie­ teen professorin sanoneen, että ihan sama, minkälaista ohjelmaa järjestätte nuorille, tärkein asia on kuitenkin, että

olette aikuisina olemassa nuorille. Kuun­ telette edes hetken, se voi riittää. Kettiksen monipuolinen ja värikäs historia on kuitenkin iso osa kulttuurija nuorisotyöstä, mitä Herttoniemessä on ollut ja jota lämmöllä monet muiste­ levat edelleen. Ennen ”Vaatteet on mun aatteet” -aikaan oltiin merkkitietoisia. Beavers, Levi’s, Wrangler, Lee ym. merkit olivat farkkujen aatelia. Kuka muistaa sitä, kun farkkujen takataskusta törrötti isokahvainen, muovinen, sininen tai punainen kampa? Pers­ taskut meni usein rikki. Uudet farkut piti pestä juuriharjalla ennen käyttöönottoa, jotta ne oli cool. Ne myös kavennettiin reisistä tosi tiukoiksi. Muutenkin farkut oli niin kireät, että pesun jälkeen piti mennä makuuasentoon ja pungertaa nappi ja vetskari kiinni, lopuksi piti kyykistellä muutama kerta, että farkut asettui kunnolla päälle. Urheiluvaatebisnes pyöritti nuorisoa jo 70-luvulla. Mutta erityisesti hienot baseball-takit ovat jääneet mieleen. Samoin bootsit, joiden koroissa piti olla raudat. n

Kursiivilla painetut lainaukset Lea Packlénin julkaisemattomista muisteluista.

HERTTONIEMEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA

SISÄTAUTISAIRAUKSIEN ASIANTUNTIJAT Myös hammashoitoja ja pehmytosakirurgiaa ammattitaidolla.

Puh. (09) 786 189 www.lemmikkilaakari.fi Hiihtomäentie 35, 00800 Helsinki Ma-Pe 8–20, La 9–14

1 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


B-oikeudet!

Hiusboxissa teitä palvelevat Missu, Suvi, Helena ja Johanna.

Muista Foxy Bearin pizzapassi!

TILAA, NOUDA TAI NAUTI MEILLÄ MAUKKAAT ATERIAT AVOINNA: ma–to 10–22 • pe 10–23 • la 11–23 su 11–22 (elo–huhtikuu) su 11–23 (touko–heinäkuu)

PARTURI-KAMPAAMO Hiihtomäentie 14 00810 HKI puh. 727 6653

Kettutie 2, 00800 Helsinki • Erätorin kulma Puh. 09 788 831 • 09 787 244 www.foxybear.fi

Avoinna ark. 9–18, la 9–15 ajanvaraus 24/7 www.hiusboxi.fi

Täydellinen paikka nauttia lounasta arkipäivisin ja illallista viikonloppuisin ja iltaisin ystävien tai perheen kanssa.

Avoinna: Ma–to 11–22, pe 11–23, la 12–23, su 13–22

Keittiö sulkeutuu 30 minuuttia ennen ravintolan sulkeutumista.

Lounas ma–pe 11–15

Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki 050 407 1292 www.gurkha.fi

Te r v e t u lo a ! H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 17


Yhtenä suunnitelmana kaivataan maastopyöräilylle reittejä. Kuvassa maastopyöräilijä entisen mäkihyppytornin maastossa.

Ensi syksynä äänestetään osallistuvan budjetoinnin suunnitelmista

Herttoniemeen ehdolla Erätorin tapahtumapäivää ja rantojen kunnostamista TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI

Helsingin kaupungin osallistuvassa budjetoinnissa kaupunkilaiset ovat tehneet ehdotuksia erilaisia hankkeista. Näistä ehdotuksista on jalostettu ­suunnitelmia, joista äänestetään ensi syksynä.

Useammassakin toinosallistuvan budje sa as nin suunnitelm kunkaivataan rantojen ita mu i ta nostamista toimenpiteitä. Tänä en kesänä Herttoniem lla na an ar uim an rann . ELÄINEN iskNun 1pe 8si |jou Htse E Rnp T ar TO I EtaM


Osallistuvan budjetoinnin suunnitelmien esittelyt OmaStadi-sivulta (www.omastadi.hel.fi). Stadiluotsi Pauli Saloranta on innois­ saan osallistuvasta budjetoinnista. Hä­ nen mukaansa kaakkoinen alue, johon Länsi-Herttoniemi ja Herttoniemen­ ranta kuuluvat, on ollut innokas teke­ mään ehdotuksia. – Tänä syksynä päästään äänestämään ehdotuksista. Kaupunki on myös sitou­ tunut toteuttamaan voittaneet ehdotuk­ set. Parhaassa tapauksessa ensimmäiset ehdotukset voivat toteutua jo jouluun mennessä. Ehdotusten toteuttamisen aikataulu riippuu muun muassa siitä, tarvitseeko mahdollisesti tehdä kilpailu­ tuksia tai jotain muuta aikaa vieviä val­ mistelutöitä, Saloranta kuvailee. Osallistuvassa budjetoinnissa, josta kaupunki käyttää nimeä OmaStadi, osoi­ tetaan kaupunkilaisten ideoiden toteut­ tamiseen vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa. Määräraha jakautuu suurpiireit­ täin asukasmäärän perusteella. Lisäksi viidesosa budjetista varataan koko kau­ punkia koskevien ehdotusten toteutta­ miseen. Kaakkoisen alueen osuus on noin 288 000 euroa. Osallistuvan budjetoinnin ensimmäi­ sessä vaiheessa saatiin lähes 1300 ehdo­ tusta. Näistä jalostettiin noin 370 suun­ nitelmaa, joille kaupungin toimialat tekevät kustannusarvion. Koko osallistuvan budjetoinnin ­ensimmäinen kierros tulee kestämään lähes kaksi vuotta, sillä kierros aloitet­ tiin syksyllä 2018. Prosessin pituutta on kritisoitukin. Ehdotukset pitäisi saada nopeammin toteutukseen. – Koko prosessi on ollut paljon ­isompi kuin osattiin kuvitella. Toisaalta osallistuvan budjetoinnin suosio ja eh­ dotusten suuri määrä on ollut positiivien yllätys. Yhteiskehittely vie aikaa sekä kaupunkilaisilta että kaupungin virka­ miehiltä, mutta juuri sitä kautta saadaan uusia ideoita kaupungin koneistoon.

Stadiluotsi Pauli Saloranta on innoistaan osallistuvasta budjetoinnista. Herttoniemenrantalainen Pia Villgrén on ideoinut useita osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia ja suunnitelmia.

Kaakkois-Helsingin suuralueeseen kuuluvat Länsi-Herttoniemi, Hertto­ niemenranta, Roihuvuori, Laajasalo, Tammisalo, Kulosaari, Vartiosaari, ­Santahamina ja itäsaaret. Äänestyksessä jokaisella helsinkiläisellä tulee olemaan kaksi ääntä: toinen ääni on koko Helsin­ kiä käsittäviä ehdotuksia varten, toinen on jonkin suurpiirin ehdotuksia varten. Äänestäjä voi valita suurpiirin, jonka ehdotuksista hän valitsee. – Kaakkoiselle alueelle on 38 suunni­ telmaa. Länsi-Herttoniemen ja Hertto­ niemenrannan suunnitelmissa on mm. Erätorin tapahtumapäivää, alueen rantojen

kunnostamista, kukkasipulien istuttamis­ talkoita, maastopyöräilyreittejä ja päivä­ kotien pihojen kunnostamista. – Ehdotuksissa on paljon sellaisia, jotka luonnostaan kuuluvat kaupungin tehtäviin. Kiinnostavaa, että kaakkoisel­ la alueella noin suurin osa tulee kaupun­ kiympäristön toimialalle. Toiseksi suurin osa tulee kulttuurin ja liikunnan toimi­ alalle. Se kertoo siitä, mikä täällä kiin­ nostaa, Pauli Saloranta luonnehtii. – Myös ehdotus pop up -olohuonees­ ta on kiinnostava. Se kertoo asukastilo­ jen tarpeesta, joka Herttoniemessä on­ kin huutava. Osallistuvan budjetoinnin ehdotukset näyttävät myös suuntaa siihen, mihin kaupungin kannattaa omassa toiminnassaan kiinnittää huo­ mioita; mitkä ovat kunkin alueen ajan­ kohtaiset kysymykset. Helsingin kaupunki on päättänyt, että osallistuvaa budjetointia toteutetaan joka vuosi. Pauli Salorannan mukaan syksyn mittaan kaupunki miettii, millai­ nen tulee olemaan seuraava kierros. – Ensi kerralla kierros menee var­ masti nopeammin, ja kaupunki myös hakee oikeata toimintamallia. Osallistu­ vaa budjetointia voidaan toteuttaa mo­ nella tavalla. Muualla maailmassa osal­ listuvaa budjetointia on tehty 30 vuotta, ja eri malleista on hyviä esimerkkejä. Osallistuva budjetointi voisi olla vaali­ kausittain tai vaikkapa toimialoittain. n

Erätori on nykyää n parkkipaikkana. Osallistuvan budje toinnin suunnitelm issa on tapahtuma­ päivä Erätorille ke rran kuukaudessa.

Kaikki äänestysvuonna 12 vuotta vähintään täyttävät helsinkiläiset saavat äänestää – Kaikki ne, jotka äänestysvuonna täyt­ tävät vähintään 12 vuotta, saavat äänes­ tää. Äänestämisessä tullaan käyttämään vahvaa tunnistautumista. Äänestäminen tulee tapahtumaan sähköisesti. Niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää säh­ köistä äänestystä, tarjotaan avustettua äänestysmahdollisuutta, Pauli Saloranta kertoo. H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 9


OSALLISTUVAN BUDJETOINNIN EHDOTUKSIA Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemenrannan alueella

SIJAINTI

Liikuntatiloja hyötykäyttöön lapsiperheille

Otetaan liikuntaan sopivia tiloja hyötykäyttöön ilmaiseksi tai pienellä maksulla.

Herttoniemenranta

Herttoniemenrannan puistoihin lisää LED-katulamppuja ja penkkejä

Halutaan parantaa Herttoniemenrannan puistoalueiden valaistusta, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Lisätään valaistusta uusilla Led katulampuilla ja muutetaan vanhat lamput myös ekologisiksi, kirkkaiksi ja energiaa säästäviksi Ledeiksi. Penkkejä lisää, vanhat kunnostetaan, pidetään puistojen/viheralueiden pensaat ja muu kasvillisuus matalina.

Herttoniemenranta Tuorinniemi, Killingholmankuja

Hertsikan ala-asteen Hillerikujan koulun piha kuntoon

Hertsikan ala-asteen koulun Hillerikujan toimipisteen piha pitää kunnostaa lapsille viihtyisäksi ja pedagogisesti laadukkaaksi oppimisympäristöksi. Pihasta täytyy tehdä liikkumaan ja leikkimään houkutteleva. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon lasten toiveet.

Hillerikuja 4

Fillarireittejä maastopyöräilylle Herttoniemen, Myllypuron ja Viikin metsämaastoon

Maastopyöräily on kasvava laji ja Helsinki tarvitsee maastopyöräilyyn harrastepaikan. Herttoniemen mäkihyppytornien purkupäätöksen myötä alueelle kaivataan uusia ratkaisuja. Alueen maastomuodot soveltuvat valmiiksi maastopyöräilyyn voimakkaiden korkeuserojen myötä.

Herttoniemen, Myllypuron ja Viikin metsäalue

Kaakon rantsut kondikseen

Laajasalon ja Tuorinniemen uimarantojen yleisilmeen kohentaminen; penkit, pöydät, laituri. ulkokuntosali rajatulla alueella. Tullisaareen penkkejä, laituri, wc, suihku ja uimakoppi. Mustikkamaan uimarannalle penkkejä.

Laajasalo, Tuorinniemi, Tullisaari, Mustikkamaa

Herttoniemenranta siistiksi lisäten mm. roskiksia ja laittamalla koirankakkapussiautomaatteja

Mitä enemmän näitä koirankakkapusseja saatavilla ja mitä enemmän roskiksia näkyvillä, sen puhtaampana pysyvät katumme, myös kaikesta muusta roskasta.

Herttoniemenranta

Tuorinniemen tanssipaviljonki takaisin!

Tuorinniemen kallioille viehättävä grillikatos ja tanssipaviljonki takaisin. Ja lisäksi myös pöytiä penkkeineen, niin grillaajat ja tanssivat voivat istahtaa alas nauttimaan kauniista maisemista.

Herttoniemenranta Tuorinniemen kallio

Kukkasipulitalkoot kaikkiin Kaakon kaupunginosiin

Useita kukkasipulitalkoita koko Kaakkoiseen Helsinkiin samaan aikaan esim. kahtena päivänä. Tämän voisi toteuttaa koko Helsingin laajuisena.

Koko Kaakkoinen Helsinki ja koko Helsinki

Nyt herää Herttoniemen liikuntapuisto!

Herttoniemen liikuntapuiston perusparannus ja liikuntapalvelujen monipuolistaminen ja laadun parantaminen tekevät alueesta Helsingin innostavimman liikuntapaikan. Eloon heräävä puisto tarjoaa elämyksiä perinteisistä ja uusista lajeista kiinnostuneille ja palvelee helposti saavutettavana lähiliikuntapaikkana kaikenikäisiä kaupunkilaisia.

Siilitie 12, metroaseman läheisyydessä

Penkkejä ja roskiksia kävelyreiteille Roihuvuoreen, Herttoniemeen ja Laajasaloon

Penkkejä vanhusten kävelyetäisyyksille ja ulkoilualueiden käyttäjien tarpeita varten sekä roskiksia ulkoilualueille

Roihuvuori, Herttoniemi, Laajasalo

Erätorin tapahtumapäivä

Tori- ja tapahtumapäivä Erätorilla kerran kuukaudessa, esim. joka kuukauden ekana lauantaina (klo 9–15). Asukkaiden järjestämää toimintaa.

Erätori Länsi-Herttoniemessä

Popup-Olohuone

Popup-olohuone tarjoaisi joustavat tilat erilaisille tapahtumille ja toiminnoille. Tapahtumat toisivat myös yhteen eri ikäluokkia uudella tavalla.

Herttoniemen yritysalue

2 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


TAVOITTEET Liikuntamahdollisuuksia matalalla kynnyksellä

Viihtyisyys lisääntyy kun penkkejä lisätään, turvallisuutta taas tuo kun uusia Led-valoja asennetaan sekä vanhat vaihdetaan. Pensaat ja muu kasvillisuus pidetään matalina, sekä pyöräilijät ohjataan vieressä kulkevalle Kaivolahdenpolulle, jolloin turvallisuus huomattavasti lisääntyy. Tavoitteena on rakentaa koulun pihasta liikkumaan ja leikkimään houkutteleva sekä turvallinen. Piha palvelisi alueen lapsia paitsi kouluaikaan myös vapaa-ajalla. Nykyisellään piha ei liikkumaan innosta. Piha on myös turvaton. Hankkeen tavoitteina on luoda Itä-Helsinkiläisille maastopyöräharrastajille hyvätasoinen harrastuspaikka sekä mahdollistaa Herttoniemen mäkihyppyalueen mielekäs ja turvallinen käyttö hyppyrimäen purkamisen jälkeen.

Rantoja käytetään jo runsaasti ja alueelle on muuttanut paljon lisää ihmisiä. Vuosien saatossa rannat ovat kulahtaneet ja jääneet huoltamatta. Saada Herttoniemenrannan kadut, tiet ja tienvierustat siistiksi! Ehkä myös koirankakattomaksi. Ainakin nämä pussiautomaatit ja lisäroskikset lisäisi siisteyttä.

Meillä sinua palvelevat optikot Anne Jämsä ja Heidi Jussila sekä ajanvarauksella silmälääkäri Reijo Ahonen.

• • • •

nopeat toimitukset Tervetuloa! oma hiontapaja korjaukset jopa odottaessa linssien hionnat myös omiin kehyksiin

Avoinna ark. 10–18, la 10–14 Puh. 010 235 1919 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.herttoniemensilmalasi.fi

Innovaatioita Herttoniemestä maailmalle Palauttaa Tuorinniemen kalliot aiempaan kukoistukseensa ja kaikkien ikäryhmien käyttöön. Elinvoimainen ja ainutlaatuinen pala suomalaista merimaisemaa.

Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä. Suomalaisen perheyrityksen, Planmeca Oy:n, suunnittelemia ja valmistamia terveysteknologian tuotteita myydään yli 120 maassa. Planmecan palveluksessa on Herttoniemessä lähes 1000 työntekijää.

Lisätä kaupunginosan ja kaupungin viihtyisyyttä!

Vauhdittaa liikuntapuiston perusparannusta, lisätä alueen ja koko kaupungin asukkaiden liikuntamahdollisuuksia ja aktivoida kaikenikäisiä liikkumaan. Tarjota kaikenikäisille kaupunkilaisille mahdollisuus uusiin lajikokemuksiin ja liikunnallisiin kohtaamisiin ympäri vuoden. Vanhusten arkitoimintaedellytysten ja itsenäisen ulkoilun tukeminen. Ulkoilualueiden siisteys ja käyttö.

Erätorin elävöittäminen, asukkaiden viihtyisyyden ja yhteisöllisyyden luominen. Pienyrittäjille mahdollisuuksia myydä tuotteitaan. Eränkävijäntorin ostarin säilymisen turvaaminen ja ostarin toiminnan kehittäminen. Tapahtumien monipuolinen tarjoaminen eri ikäluokille

planmeca.com

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 1


Herttoniemen aluesuunnitelma TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala laatii parhaillaan ­Herttoniemen aluesuunnitelmaa.

kohteita suunnitellaan tarkemmin ja toteutetaan kaupungin taloudellisen tilanteen rajoissa kymmenen seuraavan vuoden aikana.

­Kymmenen vuotta voimassa oleva aluesuunnitelma ohjaa viheralueiden ja katujen käyttöä, hoitoa, kehittämistä ja kunnostusta.

Maisema-arkkitehti Mari Soinin mu­ kaan aluesuunnitelmassa selvitetään katu- ja viheralueiden palveluiden, ra­ kenteiden ja varusteiden nykytila ja kirjataan niiden parantamistarpeet sekä arvioidaan kehitettävien kohteiden kii­ reellisyysjärjestys. – Suunnitelma laaditaan vuorovai­ kutteisesti asukkaiden ja sidosryhmien kanssa, maisema-arkkitehti Mari Soini kertoo. – Aluesuunnitelma tehdään kaupun­ gin yleisten alueiden hallinnan tueksi, Mari Soini täsmentää. Asukkaiden, sidosryhmien ja asian­ tuntijoiden yhteisen keskustelun ja ­mielipiteiden pohjalta esiin nousseita 2 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Aluekortit suunnittelun apuna – Aluesuunnitelmatyön yhtenä loppu­ tuotteena syntyy aluekortit, joissa ku­ vaillaan eri osa-alueiden eli yhtenäisten miljöötyyppien ominaispiirteitä ja nii­ den pitkän tähtäimen tavoitteita. Kort­ teihin tulee lyhyet, napakat kuvaukset, joista kaupungin eri hallintokunnat ja asukkaat saavat käsityksen siitä, millai­ sesta alueesta on kyse ja millaisia piirtei­ tä pitäisi vaalia. – Aikaisemmin Helsingin kaupunki on tehnyt viheraluesuunnitelmia, jollai­ nen Herttoniemestäkin on tehty. Nyt laadittava aluesuunnitelma tulee ole­ maan tiiviimpi, mutta toisaalta varsin­ kin aluekorteissa kirjataan asiaa, joka ei vanhene, Mari Soini kertoo. Herttoniemen aluesuunnitelmaan tulee aluekortit asuinaluista; Länsi-­ Herttoniemestä, Herttoniemenrannasta

ja Roihuvuoresta sekä Herttoniemen yritysalueesta. Aluesuunnitelmassa on myös Kivinokka, Länsi-Herttoniemen selännemetsät, Mölylä ja Fastholma sekä Herttoniemen ja Strömsin kartanopuis­ tot ja Porolahdenmuisto. – Herttoniemen alue on sillä tavalla helppo, että aluekortit on hyvin helppo rajata. Eri osa-alueet ja miljöökokonai­ suudet ovat varsin selkeitä ja niillä on selkeästi hahmotettavat ominaispiirteet. – Viheralueista esitetään myös mai­ sema-analyysit. Luonnonsuojeluohjel­ man mukaiset luonnonsuojelualueet tietenkin mainitaan, mutta aluesuunni­ telmassa ei niihin voida ottaa kantaa. Kaupungin hallinnossa luonnonsuojelu­ alueet kuuluvat kaupungin ympäristö­ palveluille, Mari Soini kertoo. Sorsavuorenpuistoon kunnostamista? Aluesuunnitelman yhteydessä valmistuu myös yleisten alueiden kehittämissuun­ nitelma, jossa arvioidaan seuraavan 10 vuoden merkittävimpiä tavoitteita.

LINKKI ALUESUUNNITELMAN OMILLE SIVUILLE:


Herttoniemen aluesuunnitelmassa tultaneen ehdottamaan Sorsavuorenpuiston kunnostamista. Puistossa sijaitsee mm. pronssikautinen röykkiöhauta. Hauta on rauhoitettu.

Kartta Herttoniemen aluesuunnitelman rajoista. Kuva: Helsingin kaupunki.

Mari Soini ja Tiina Saukkonen toteavat, että aluesuunnitelma tarjoaa maankäytös suunnitteluun ja viheralueiden hoitamiseen paljon hyvää tietoa.

valmistuu syksyllä ­ äitä voivat olla vaikkapa katujen N ­parantaminen, viheralueiden ja vir­ kistysalueiden kunnostaminen. – Sorsavuorenpuisto ainakin tulee ­todennäköisesti olemaan yksi selkeä kohde, jonka kunnostamista tullaan ehdottamaan aluesuunnitelmassa. Se tullee olemaan perusparannuskohde, sillä puisto on päässyt rapistumaan. – Myös Siilitien Hillerikujan ja metroaseman välinen katujakso tullee perusparannuskohteeksi, sillä siellä on raportoitu kuivatuksen, esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden suhteen ongelmia. Mari Soinin mukaan esimerkiksi Kivinokkaan ei ehdoteta isompia kun­ nostuskohteista, sillä Kivinokan alueen viheraluekaavan laatiminen on lähdössä käyntiin. Samaten Herttoniemen leikki­ puistoon ei olla ehdottamassa kunnosta­ mista, sillä leikkipuiston peruskorjauk­ sen suunnittelu on jo käynnissä. – Fastholmassa sijaitsevien lumen­ vastaanottopaikan ja Staran varikon alueille on selkeästi tunnistettu toimen­ pidetarpeita, mutta ne ovat enemmänkin

kaupungin yleisten alueiden ylläpidon ja ympäristöpalvelujen vastuulle kuuluvia toimenpiteitä ja jatkosuunnittelutarpei­ ta, Mari Soini kertoo. Luonnos elo-syyskuun vaihteessa Herttoniemen aluesuunnitelman luon­ nos tulee elokuun lopussa – syyskuun alussa nettiin, Kerro kantasi -palveluun nähtäväksi. Tällöin suunnitelmaan voi jättää kommentteja. Kommentointi­ mahdollisuudesta tiedotetaan ainakin aluesuunnitelman omilla internetsivuilla, kaupungin some-kanavilla ja sidosryh­ mille, kuten kaupunginosayhdistyksille ja luontojärjestöille lähetettävillä tiedo­ tekirjeillä. Kommenttikierroksen jälkeen aluesuunnitelma viimeistellään ja esitel­ lään kaupunkiympäristölautakunnalle, joka käsittelee ja hyväksyy suunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi. Aluesuunnitelmalla ei ole juridista sitovuutta samalla tavoin kuin esim. kaavoilla. Aluesuunnitelma on ohjeelli­ nen, jota eri hallintokunnat voivat hyö­ dyntää omissa töissään.

Mari Soinin mukaan maankäytön suunnittelu ja asemakaavat pitävät sisäl­ lään paljon muutakin kuin täydennys­ rakentamisen suunnittelun. Asema­ kaavan laatiminen esimerkiksi LänsiHerttoniemen kaavoittamattomille se­ lännemetsille olisi tarpeen. Kaupunki hoitaa ja kunnostaa esimerkiksi viher­ alueita olemassa olevan tilanteen pohjal­ ta niin kauan kuin niille ei ole osoitettu kaavassa mitään muuta käyttöä. Aluesuunnitelman hyväksymisen jälkeen tehdään luonnon- ja maiseman­ hoidon toteutussuunnitelma. Mari Soini ja luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen kiittelevätkin Hertto­ niemen luontoa. – Herttoniemen kaupunginosa on luontoympäristöltään ainutlaatuisen hieno ja monipuolinen alue. Hertto­ niemen alueella on upeita rantalehtoja, niittyjä, metsiä ja kallioita. Aluesuunni­ telmassa niitä tullaan kohtelemaan kai­ kella sillä rakkaudella ja arvostuksella, jonka ne ansaitsevat, Tiina Saukkonen korostaa. n

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 3 https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/kehittamissuunnitelmat/herttoniemen-aluesuunnitelma


Herttoniemen kartano ja puisto –

Herttoniemen vihreä keidas TEKSTI: EVA AHL-WARIS (Kirjoittaja on Herttoniemen kartanon museon intendentti.) KUVAT: KARI UITTOMÄKI

• Herttoniemen kartano tarjoaa

oivallisen näköalan 1800-luvun ja 1900-luvun alun kartanoelämään. Kartanon yhteydessä oleva

­puutarha ja englantilainen puisto ovat kaupunkilaisille avoimia virheitä keitaita.

2 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

– Turha mennä Versaillesiin, koska meil­ lä on Herttoniemessä näin hieno puisto, eräskin toukokuiseen puistokävelyyn osallistunut henkilö hehkutti Hertto­ niemen kartanon puistoa. Herttoniemen kartanon historia ulottuu uuden ajan eli 1600-1700 luku­ jen vaihteeseen. Tuolloin Helsingin pitä­ jän Herttoniemen alueella sijainneesta viidestä talosta muodostettiin rälssi­ säteri 1600-luvulla ja 1700-luvulla. Säterin ja sittemmin siitä muodoste­ tun Herttoniemen kartanon omistajina on ollut koko joukko Helsingin ja koko

Suomen historiasta tuttuja henkilöitä: helsinkiläisporvarit Petter ja Abraham Wetter, Viaporin eli Suomenlinnan rakentaja Augustin Ehrensvärd sekä Viaporin komentaja Carl Olof Cron­ stedt. Säteritilan vanha puinen pääraken­ nus sijaitsi lähellä Laajasalon ja Hertto­ niemen välistä salmea. Cronstedtin ­aikana kartanon omistuksessa olleen fajanssitehtaan yksikerroksinen kivitalo, ”Brännhuset” muutettiin kartanon ­uudeksi päärakennukseksi. Suunnitelma toteutettiin vuonna 1815. Näin ollen

Kartanon päärakennuksen edessä kukkivat pionit komeasti kesäkuun loppupuolella.


TERVETULOA mukaan ilmaiselle puistohistorialliselle kävelylle Taiteiden yönä to 15.8. klo 17 sekä kansain­ välisellä Euroopan kulttuuriympäristön teemaviikolla la 7.9. klo 13.00 (suomeksi)! Lähtö Herttoniemen kartanon päärakennuksen eteläpuolelta. Kesto noin 45 min. Opastuksen pitää museon intendentti Eva Ahl-Waris. Museo on auki sunnuntaisin syyskuun loppuun asti klo 12–14. Opastus näyttelyissä ja puistossa klo 14–15. Pääsy 7/3 euroa. VÄLKOMMEN med på en avgiftsfri parkhistorisk promenad under den internationella temaveckan för Europas kulturmiljöer lö 7.9 kl. 14.30 (på svenska)! Start vid Hertonäs gårds karaktärsbyggnads södra sida. Varar ca 45 min. Guidningen hålls av museets intendent Eva Ahl-Waris. Museet är öppet på söndagar fram till slutet av september kl. 12–14. Guidning i utställningarna och parken kl. 14–15. Inträde 7/3 euro.

Kartanon puistossa sijaitsee keinotekoinen lampi.

Kartanon puistossa on erilaista kukkaloistoa pitkin kesää. Tulppaanit kukoistavat kesän alussa. Helsingin komeimmat vaahterat löytynevät kartanon puistosta.

Kartanon puistossa sijaitsee kahdeksankulmainen huvimaja.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 5


Punainen salonki, joka sisustettu Bergbomien huonekaluilla.

Kartanon opas Cecilia Granö esittelee vanhaa metallista valokuva-albumia.

uusi päärakennus sai nykyisen ilmeensä kaksikerroksisena uusklassisena kivi­ talona. 1800-luvulla Herttoniemen kartanon osti oululainen porvari Karl Bergbom, jonka poika John ja hänen vaimonsa Helena olivat kartanon omistajia vuo­ teen 1919 asti, jolloin kartanon osti yhdistys Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. Bergbomien toiveena oli, että kartanossa olisi museotoimintaa, jonka yhdistys aloitti 1920-luvulla. Bergbomien testamentin mukaan puisto tulisi olla kaikille avoin vihreä keidas, joten siitä voi edelleen nauttia jokainen paikallinen kaupunkilainen ja Herttoniemessä vieraileva satunnainen matkailija. Muotopuutarha ja englanti­ lainen puisto muodostavat edelleen yhden Suomen komeimmista ja parhai­ ten säilyneistä puistokokonaisuuksista, jotka tuovat henkäyksen menneiltä ­vuosisadoilta ja muistoja vanhoista ­ihanteista. Kartano on pääpiirteissään kalustei­ neen samanlainen kuin se oli viimeisten omistajien aikana. Kartanon alkuperäi­ siä kalusteita on saatu sekä lahjoituksina että ostettu. Niinpä tänäkin päivänä kartanossa vierailija voi aistia 1800- luvun ja 1900-luvun alun kartano­ elämää. Vanhojen huonekalujen, esinei­ den, taulujen ja huoneiden koristelujen siivittävänä voi mainiosti siirtyä men­ neeseen maailmaan. Herttoniemen kartano on ikuistettu moniin kotimaisiin elokuviin, tunne­ tuimpana Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Uunituoreen Suomen Filmi­

suunnitteli englantilaisen puutarhan peililammen viereen myös toisen, ­kahdeksankulmaisen huvimajan. Huvi­ maja heijastuu edelleen näyttävästi peili­ lampeen ja luo romanttisen tunnelman. Bergbomien aikana puisto oli ehtinyt rehevöityä, joten suuria summia sijoi­ tettiin puiston restaurointiin. Puisto nähtiin historiallisessa merkityksessä kovin tärkeäksi osaksi koko kartanon ilmettä. n

2 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

teollisuus Oy:n historiikin Unelmatehdas Liisankadulla mukaan suomalaisista kartanoista Herttoniemen kartanoa on eniten käytetty elokuvien kuvaus­ paikkana. Puutarhan ja puiston historia ulottuu 1700-luvulle Puisto oli 1700-luvulla muodissa. Puu­ tarhassa viljeltiin sekä koriste- että ­hyötykasveja. Puistot olivat merkittävä osa kartanon rakennusten imagoa ja kasvoja, ja niihin sijoitettiin sekä aikaa että varoja. Kartanon englantilaiseen puistoon suunniteltiin ihanteiden mukaiset epä­ symmetriset polut vaahteroiden, koivu­ jen ja kuusien muodostamien rykelmien väliin. Lammet kaivettiin vesielementin tuoman kauneuden ja mystiikan takia. Niihin luotiin keinotekoisia pieniä saa­ ria, joille ankat ja sorsat saivat pesiä. Kanavien yli kuljettiin pieniä siltoja pitkin ja siellä täällä puut suunniteltiin luomaan lehtimajoja, ”luonnon kated­ raaleja”. Uuden päärakennuksen kasvojen jatkeena luotiin komea ranskalainen muotopuutarha, jonka esikuva luotiin Ranskan kuninkaanlinna Versaillesin puistoon barokin aikana, 1600-luvulla. Ihanteena on rationaalisuus ja symmet­ ria. Herttoniemessä on yksi pääakseli sekä monta sivuakselia, jotka on merkit­ ty käytävin ja istutuksin. Pääkäytävän toisessa päässä sijaitsee päärakennus ja toisessa Carl Ludvig Engelin suunnit­ telema neliskulmainen kivestä raken­ nettu uusklassinen huvimaja. Engel

Kartanon toinen kerroksessa on Cronstedtin jäämistöä. Illallispöytä katettu hänen posliinilautasilla sekä hänen vaakunakilvellä varustetuin aterimin. Vitriinissä Crostedtiin sekä hänen tyttäreen liittyviä esineitä, muun muassa tee-astiasto yms.


Hitsaajankatu 9 , Herttoniemessä 15v. kokemuksella , kävelymatka metrolta

korjausompelu tilaustyöt sisustusompelu

ompelimo puh. 040 745 72 40 ompelimotyohuonep.fi ma 11-18 ti-ke-to 10-18 pe 9-17 la 10-14

Tervetuloa !

Cronstedtille kuulunut peili, peilipöytä sekä kirjastotuolit. Niihin istutaan niin, että ”selkämys” tulee rintaa kohti ja jalat molemmin sivuin. Tuolin yläosaan voi kätevästi nojata ja lukea kirjaa.

Tervetuloa herkuttelemaan idylliseen perheravintolaan historiallisessa kartanomiljöössä! Meiltä myös räätälöidyt juhlat ja tilaisuudet niin yksityishenkilöille kuin yrityksille.

Herttoniemen Kartano Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki 09 759 75 20, vanhamylly@vanhamylly.fi

www.vanhamylly.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 7


”Tärkein tehtävämme on sytyttää kipinä lajiin ja liikkumiseen” TEKSTI: NIKLAS MUTRU, KAUPUNGINOSAVASTAAVA JA NOORA MIKOLA, VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ KUVA: HJK EAST Jalat tikkaavat kiihtyvään tahtiin as­ keltaen. Askeltikkailta ponkaistaan kuperkeikkaan ja juoksuun. Perus­ liikuntataitoja kehittävällä fyysismotorisella rastilla on tänään tavallistakin kovempi vauhti ja keskittyminen; katse siintää jo seuraavana odottavaan harhautusrastiin, jossa pääsee näyttämään taitojaan ja opettelemaan tähtipelaajilta tuttuja taitoja.

Käynnissä on kuuden viikon mittainen opetusjakso, jossa teemana on lasten rakastama harhauttaminen. Tavallista suurempaan innokkuuteen on tänään lisäksi ulkoinen syy; harjoituksiin on saapunut kaksi HJK:n liigajoukkueen pelaajaa osana seuran MunKlubi-han­ ketta, jossa seuran yhteisöllisyys koros­ tuu. Miesten liigajoukkueen pelaajat osallistuvat harjoituksiin mukaan heit­ täytyen ja pienet pelaajanalut pääsevät pelaamaan TV:stä ja stadionilta tuttujen idolien kanssa. – Tärkein tehtävämme on sytyttää kipinä lajiin ja liikkumiseen, kaikki ­lähtee ilosta ja hauskanpidosta, HJK:n valmennuspäällikkö Noora Mikola kertoo. Helsingin jalkapalloklubin 6-9-vuo­ tiaiden joukkueiden toiminta on organi­ soitu ammattivalmennuksen alle. – Lasten valmennus vaatii erityistä osaamista ja ammattitaitoa, haluamme opettaa jokaiselle monipuoliset motori­ set valmiudet liikkujana, Mikola lisää. 2 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

HJK:ssa kaupunginosaksi kutsutaan aluetta, jolla seura järjestää toimintaa. HJK ry:n alaisuudessa jalkapalloa har­ rastaa yli 3000 pelaajaa. HJK:lla on toimintaa seitsemässä eri kaupunginosassa: Arabianrannassa, Kannelmäessä, Lauttasaaressa, Malmil­ la, Munkkiniemessä, Töölössä ja Itä-Hel­ singissä. Itä-Helsingissä HJK:n toiminta on organisoitu HJK Eastin alle. HJK Eastin toiminta on ollut viimeiset vuo­ det voimakkaassa kasvussa. – Pelaajamäärämme on moninkertais­ tunut viimeisen parin vuoden aikana. Aktiivisimmat omalla ajalla harjoittelijat

löytävät tiensä HJK:n Akatemiatoimin­ taan asti, kaupunginosissa keskiössä on kuitenkin lajitaitojen oppiminen haus­ kaa pitäen. Perinteisistä hippaleikeistä­ kin saa pienillä muokkauksilla esimer­ kiksi harhauttamista tukevia ja näin lapset oppivat leikin varjolla olennaisia motorisia perusvalmiuksia, 6–9-vuotiai­ den joukkueiden kaupunginosavastaava Niklas Mutru kertoo. Mutru korostaa, että lapsivaiheen ei tule olla liian vakavahenkistä. – Tehdään oikeita asioita fiksusti ja opitaan ilon ja onnistumisten kautta. Tällä hetkellä HJK Eastin joukkueis­ sa pelaa yhteensä lähes 450 pelaajaa. Joukkuetoimintaa löytyy 2014 synty­ neistä A junioreihin. Joukkueet harjoit­ televat yhdestä neljään kertaan viikossa ja osallistuvat tämän lisäksi Helsingin piirin pelitoimintaan. Lisäksi Herttonie­ messä pyörii futiskoulu, johon kaikki 2016–2013 syntyneet lapset ovat terve­ tulleita. Itä-Helsingissä futiksen voi siis aloit­ taa HJK:n riveissä jo kolme vuotiaana. Viime vuosien aikana Eastin pelaaja­ määrät ovat nousseet ja trendi näyttää jatkuvan. Joukkueet harjoittelevat pää­ osin Herttoniemessä, Myllypurossa, Roihuvuoressa ja Laajasalossa kaupun­ gin kentillä sekä talvisaikaan koulujen saleissa. HJK toivottaa kaikki Itä-Helsingin lapset ja nuoret mukaan toimintaansa, sekä seuraamaan liigajoukkueiden pelejä ja kannustamaan Klubi voittoon! n


Ihmisen kokoinen apteekki! ma-pe 9-20 la 10-18 Herttoniemenranta

Hitsaajankatu 13, Herttoniemenranta, 00810 Helsinki • 020 741 5260

PUB & BISTRO

Olemme auki vuoden jokaisena päivänä.

Su - To: 09 - 02 Pe - La: 09 - 04 CMYK “treffi” = 0, 0, 0, 0 “PUB & BISTRO” = 1, 95, 86, 0

Keittiö avoinna joka päivä klo 24 asti

Varaa pöytä treffipub.com

Tervetuloa! H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 9


Herttoniemen rakentaminen Hertsi, metroasema, Linnanrakentajantien-Itäväylän sillan uusiminen, laajat katutyöt…

Herttoniemen lähivuodet jatkuvaa rakentamista TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI

– Tulossa on pölyiset vuodet, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri ­Markus Ahtiainen kuvailee Hertto­niemen lähivuosia. Ahtiaisen varovaisen arvion mukaan rakentaminen jatkuu keskeytyksettä ainakin vuoteen 2027. Hertsin valmistumisen jälkeen on vuorossa mm. metroaseman rakentaminen, Linnanrakentajan-Itäväylän sillan uusiminen sekä laajat katutyöt.

LinnanrakentajantieItäväylän silta uusitaan lähivuosina. Nykyinen silta on lähes 50 vuotta vanha.

3 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Markus Ahtiainen suunnittelee työk­ seen Herttoniemen ja Laajasalon liiken­ nejärjestyjä. Hän kuvailee työtään pala­ peliksi, jossa jokainen osa on riippuvai­ nen toisesta. Töiden aikatauluttaminen on aivan keskeinen asia. Jos yksikin palapelin osa pettää kokonaisuus kärsii. – Herttoniemi ja Laajasalo muodos­ tavat tietyn kokonaisuuden, ja siten

alueiden liikennejärjestelyjä on tarkas­ teltava yhdessä. Herttoniemi on vilkas liikenteen keskus, ja liikennemäärät tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Tähän vaikuttaa tietenkin molempien alueiden asukasmäärän kasvu, Ahtiainen kuvailee. Herttoniemen rakennetun ympäris­ tön ja liikennejärjestelyjen suhteen tällä


hetkellä kaksi keskeisintä asiaa ovat Hertsin valmistuminen ja Herttoniemen metroaseman suunnittelukilpailun käyn­ nistäminen. Hertsi valmistuu ensi ke­ väänä ja metroaseman suunnittelukilpai­ lu julkistettaneen tämän vuoden lopussa. Näiden hankkeiden aikataulussa pysymi­ nen on tärkeää myös tulevien liikenne­ järjestelyjen ja niihin liittyen konkreetti­ sen töiden vuoksi. Hertsin valmistumisen jälkeen on vuorossa Hertsin yhteyteen rakennetta­ vat asuintalot, jotka valmistunevat ke­ väällä 2021. Tavoitteena myös on, että Herttoniemen metroaseman rakentami­ nen alkaisi 2022. – Metroaseman vaatima tila laajenee Itäväylän suuntaan, sillä metroaseman yhteyteen tulevaan bussiterminaaliin tulee laajennus ja lisää laitureita. Tavoit­ teena on, että terminaali olisi käytössä jo muun metroaseman rakentamisen aikana. – Metroaseman rakentaminen on tietenkin kiinni siitä, millainen suunni­ telma saadaan suunnittelukilpailulla ja miten rakentajan kanssa edetään. ­Tavoitteena on, että uusi metroasema

valmistuisi 2027. Kaavailtu aikataulu on todella tiukka, Ahtiainen kuvailee. Linnanrakentajantie uusitaan kokonaan Markus Ahtiaisen mukaan keskeinen liikennejärjestelyiden ja tulevien töiden pullonkaula on Suunnittelijankatu. Suunnittelijankatu menee Hertsin ­vierestä, ylittäen Itäväylän, yhdistäen Herttoniemen yritysalueella olevan ­Laivalahdenkadun ja metroaseman vie­ ressä olevan Hiihtomäentien. Suunnitte­ lijankatu on keskeiseltä osaltaan Hertsin työmaakäytössä. Itäväylän ylittävän Suunnittelijankadun sillan molemmille puolille tulee jalkakäytävät ja yksisuun­ taiset pyörätiet. – Odotamme malttamattomina ­Hertsin valmistumista, jotta Suunnitte­ lijankatu voidaan viimeistellä. Samalla saadaan myös jalankulun ja pyöräilyn yhteydet käyttöön. Puhutaan siis vuo­ desta 2022. Linnanrakentajantie on iso, erittäin vilkas katu, jotka pitkin kulkee muun muassa Laajasalon liikenne. Lähivuosina alkaa Linnanrakentajantien laaja re­ montti, jossa Ahtiaisen mukaan menee kaikki uusiksi. Tien yhteyteen rakenne­ taan pyöräliikenteen baana, jossa kadun molemmissa reunoissa on yksisuuntainen pyörätie. Tien keskelle jätetään varaus mahdollista raitiotietä varten. Linnan­ rakentajantien remontti ulottuu sillasta Abraham Wetterin tien liittymään. Myös Linnanrakentajantie-Itäväylän silta uusi­ taan lähivuosina. Todennäköinen töiden aloittamisvuosi on 2023. – Silta on huonossa hapessa, ja se uusitaan kokonaan. Sillan uusiminen tulee olemaan erittäin vaikea työkohde, koska liikennettä ei voida katkaista. Uusiminen pyritään toteuttamaan siten, että sillan keskelle rakennetaan ensin uusi kansi, ja nykyiset kannet puretaan vuorotellen. Pohjoisemman siltakannen purkamisen jälkeen uutta kantta levite­ tään vielä pohjoiseen siten, että tarvitta­ va sillan kokonaisleveys täyttyy. Siltaa levennetään pohjoisesta siten, että samal­ la syntyy laadukas jalankulkupainotteinen alue yhdistämään Hertsin pääsisään­ käynnin edustaa ja metrokorttelia. Herttoniemestä pyöräliikenteen keskus Markus Ahtiaisen mukaan Hertto­ niemestä tulee pyöräliikenteen keskus, jossa yhdistyvät keskustan, Laajasalon ja Itäkeskuksen suuntaan suuntautuva pyöräliikenne.

Keskustasta Itäkeskuksen suuntaan rakennetaan baana pyöräilijöille. Hertto­ niemestä lähtee myös baana Laajasalon suuntaan. Myös muita pyöräteitä paran­ netaan. – K-Hertan eteen on ideoitu pyörä­ keskusta, jossa voisi olla myös kahviloi­ ta, pienyrityksiä ja kokoontumistiloja. Hertsin kellarikerroksessa on lähes val­ miina pysäköintitila noin 400 pyörälle. – Pyöräkeskus voisi toteutua vasta Herttoniemen metroaseman valmistu­ misen jälkeen. Sitä ennen K-Hertan edessä oleva tila tarvitaan bussiliiken­ teen väistötilaksi – siksi ajaksi, jolloin uutta bussiterminaalia rakennetaan metroaseman yhteyteen. Paitsi pyöräteitä, myös jalankulku­ yhteyksiä parannetaan sekä metroase­ man että Hertsin puolelle, rakennetaan Itäväylä suuntaiset jalankulkuväylät. Itäväylä ja metro kulkevat syvennykses­ sä, ja Itäväylän varten rakennetaan tuki­ muurit. Herttoniemestä moderni kaupunkikeskus Herttoniemessä tulee siis lähivuosina olemaan samanaikaisesti uuden metro­ aseman rakentaminen sekä Linnan­ rakentajantien-Itäväylän sillan uusimi­ nen, mahdollisesti myös Linnanrakenta­ jantien uusiminen. Samanaikaisesti rakentuu Työnjohtajankadun korttelit. Edellä mainittujen katutöiden lisäksi myös Herttoniemen teollisuusalueella olevat Mekaanikonkatu ja Muuntajan­ katu tullaan uusimaan. Insinöörinkadun pohjoispäästä tulee pihakatu. – Osa töitä ajoittuu pakostakin pääl­ lekkäin, sille ei voi mitään. Toisaalta kukaan ei pystyisi tekemään kaikkea kerralla, ja myös aikatauluhaitta piene­ nee. Uskomme, että lopputulos tulee ole­ maan hyvä, Ahtinen kertoo. Markus Ahtiaisen mukaan Helsingin kaupungin tavoitteena on tehdä Hertto­ niemen keskuksesta moderni alue, joka yhdistää Länsi-Herttoniemen ja Hertto­ niemenrannan. – Herttoniemestä tulossa on ihan oikea kaupunginosakeskus. Nythän Herttoniemi on ollut vähän sellainen liikenteen ohikulkupaikka. Uusien lii­ kennejärjestelyiden ja kaupunkiraken­ teen myötä Herttoniemestä tulee myös helpommin suunnistettavissa oleva paikka, Markus Ahtiainen luonnehtii. Herttoniemen rakennustöistä ja Herttoniemen-Laajasalon liikennejärjes­ telyistä tullaan järjestämään asukastilai­ suus, todennäköisesti lokakuussa. n H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 1


Puistot ja rakentaminen jälleen vastakkain TEKSTI: HILKKA HELSTI Keväällä kaupunki laittoi Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamisen lähtömateriaalin ja suunnitteluperiaatteet nähtäville. Alkoi uusintakierros täydennyskaavoituksen rupeamassa, jonka kaupunki aloitti jo vuonna 2013. Silloinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja esillä olleet idea­ luonnokset herättivät asukkaiden ­vastarinnan.

Tänä keväänä kaupunki lähti liikkeelle materiaalilla, joka ei sisältänyt idea­ luonnoksia eikä rakennusten paikkoja. Niitten sijaan julkaistiin tuhti paketti Herttoniemen rakentamisen ja kaavoi­ tuksen historiaa ja suppea paperi suun­ nitteluperiaatteiksi. Nähtävillä oleva aineisto oli parem­ min valmisteltu ja vähemmän hyökkää­ vä, mutta herätti silti paljon kysymyksiä asukkaitten parissa. Edelleenkin puhe oli siitä, haluammeko menettää kalliot ja puistot tai edes osan niistä. Herttoniemi-seura järjesti asukkaille kaksi kaavakävelyä ja kaavatyöpajan, joissa tutkittiin kaava-alue perusteelli­ sesti.

Herttoniemi-seura jätti mielipiteen Laajan keskustelun jälkeen Herttoniemiseura jätti mielipiteensä aineistosta. Se on luettavissa kokonaisuudessaan Herttoniemi-seuran nettisivuilta www.herttoniemi.fi. Herttoniemi-seura korosti mieli­ piteessään luonnon monimuotoisuuden ja monikäyttöisyyden merkityksiä. ­Kalliot, puistot ja metsiköt palvelevat asukkaita maisemana, pihanäkyminä, ulkoilu- ja leikkialueina ja suojavihera­ lueina. Ne ovat myös eläimistölle tärkei­ tä alueita ja reittejä. Muistutimme myös siitä, että alue ansaitsisi asemakaavallisen suojelun. Suojeluteema oli esillä kaupunginosa­ vision yhteydessä v. 2018 ja odotimme sen kirjaamista suunnitteluperiaatteisiin. Länsi-Herttoniemessä on jäänyt 1950-luvulla tapahtuneen rakentamisen jälkeen koskemattomaksi vain suhteel­ lisen pieni ydinalue. Se muodostaa har­ vinaislaatuisen, arkkitehtonisesti yhte­ näisenä säilyneen miljöön. Jos alueen erityispiireiden halutaan vahvistuvan, kuten suunnitteluperiaatteiden alussa todetaan, voi se tarkoittaa pääasiallisesti alueen suojelua. Seura huomautti myös siitä, että nyt puheena olevan kaava-alueen välittö­ mään läheisyyteen on jo rakennettu ja

Wanha Kunnon Isännöinti Helsinki Oy

WKI Helsinki Oy on täyden palvelun isännöintiyhtiö. Yksitoista vuotta (11 v.) isännöintiä Herttoniemen alueella.

Ota yhteyttä, tavataan ja räätälöidään juuri teidän yhtiöllenne sopivat palveluehdot.

Linnanrakentajantie 6 C 27 00880 Helsinki

tullaan lähivuosina rakentamaan run­ saasti ja tiiviisti. Länsi-Herttoniemen alueelle ja sen välittömään läheisyyteen on tulossa yli 10 000 uutta asukasta. Asukasmäärän lisäys tulee jo päätetyistä kaavoista sai­ raalan ja kirjaston tienoilla, sekä Mega­ hertsin, Karhunkaatajan, Työnjohtajan­ kadun ja Puusepänkadun alueilla. Tämä on enemmän kuin Länsi-Herttoniemen koko asukasluku 1.1.2018: 8729 asu­kasta. Metroasema on mahdollinen rakennuspaikka Seuraavaksi kuulemme Länsi-Hertto­ niemen tiivistämisestä, kun kaupunki julkaisee kaavaluonnoksen. Tämä tapah­ tunee vuonna 2020. Sitä ennen saamme kuitenkin seura­ ta Herttoniemen metroaseman ja sen vä­ littömän ympäristön kaavoitusta. Siitä on Kaupunkiympäristön toimiala julkis­ tamassa rakennusliikkeille suunnatun toteuttamiskilpailun syksyllä 2019. Herttoniemi-seuran mielestä Hertto­ niemen metroaseman ympäristön täy­ dennysrakentaminen olisikin rajattava sille alueelle, johon tulossa oleva suun­ nittelukilpailu keskittyy. Metroaseman läheisyydessä olevat puistot ovat tärkei­ tä ja ne halutaan säilyttää nykyisille ja tuleville asukkaille. n

OSOITE:

SÄHK ÖPOSTI:

jyri.virmalainen@wkihelsinki.fi PUHEL IN:

Jyri Virmalainen isännöitsijä

3 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

050 352 3635

www.wkihelsinki.fi

Kaikki hautaus- ja perunkirjoituspalvelut


Herttoniemen metroaseman suunnittelukilpailu alkanee tämän vuoden lopulla TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI

Herttoniemen metroaseman suunnitteluja toteutuskilpailu piti alkaa jo viime vuoden puolella, mutta aikataulu on ­venynyt.

– Kilpailun edellyttämiä luottamusmieselinten päätöksiä hankitaan tämän vuoden syksyn aikana. Kilpailu alkanee vasta aivan tämän vuoden lopulla ja voittaja on selvillä vuoden 2021 puolella, Helsingin kaupungin arkkitehti Mikko Näveri kertoo. Alueen asukkailta osallistus- ja arviointisuunnitelmavaiheessa saadun palautteen perusteella metroaseman päälle tulevan rakennuksen päälle tulevien kerrosten ­maksimimääräksi on asetettu 12. Aiemmin puhuttiin 15-kerroksisesta rakennuksesta. Asukkailta tullut palaute on tosiaan vaikut­ tanut. Mikko Näverin mukaan suunnittelukilpailussa ei ole asetettu ohjeita sen mukaan, kuinka paljon metroaseman yhteyteen tule-

vaan rakennukseen tulee liike-, palvelu-, toimisto- ja asuintiloja. – Kilpailuun osallistuvat rakennusliikkeet ja heidän mahdolliset kumppanit saavat itse ehdottaa, millaisia toimintoja joukkoliikenneterminaalin päälle ja mikä niiden määrä on. Todennäköistä on kuitenkin, että määrällisesti suurin toiminto on asuminen. Ensimmäiseen kahteen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja, Näveri kertoo. Yhteys metrokorttelista Hertsiin tehdään Itäväylän ylittävällä, katetulla jalankulkusillalla. Silta rakennetaan jo Hertsin rakentamisen yhteydessä (valmistuu 2020) ja se liitetään metrokorttelin uuteen rakennukseen, kun se valmistuu. Maanalainen yhteyttä metroasemalta Hertsiin ei rakenneta, sillä se ei olisi teknistaloudellisesti järkevää ja olisi liikenteellisesti huonosti toimiva. Hertsin puolella maan­ alainen yhteys päätyisi syvälle kellarikerroksiin kaupallisten kerrosten sijasta. n

Nykyinen Herttoniemen metroasema on rakennettu 80-luvun alussa.

Kampaamo

SALON Hiihtomäentie 19 00810 Helsinki P. 09 - 788 588

40 vuotta työtä Herttoniemen asukkaiden ja kiinteistöjen hyväksi. Haarniskatie 6, 00910 Helsinki • Puh. 09 325 6221 www.tili-kiinti.fi • isannointi@tili-kiinti.inet.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 3


Havainnekuva Hertsin sisältä.

Hertsiin yksi hypermarket ja YMPÄRILLE ARJEN PALVELUITA TEKSTI: KARI UITTOMÄKI Hertsin konsepti on erilainen kuin vaikkapa Redin. Hertsissä on yksi ­hypermarket, jonka ympärille muodostuu arjen palveluita. Toisaalta Hertsi ei ole liian suuri. Siitä tulee selkeä ja helppokulkuinen, projektijohtaja ­Juha-Matti Varjonen kuvailee rakenteilla olevaa Hertsiä.

Hertsin hypermarket on noin 8500- neliöinen Prisma. Varjonen luonnehtii Prisman mukaantuloa hankkeen vetu­ riksi ja ankkuriksi. Ison hypermarketin mukaantulo oli yksi isoimmista tekijöistä varmistamaan hankkeen liikkeellelähdön. Prisma tulee nykyisen Megahertsin että uudisrakennuksen puolelle, se liit­ tää nämä rakennukset toisiinsa. Mega­ hertsi myös sulautuu osaksi Hertsiä. Varjosen mukaan Hertsin liiketiloista lähes 90 prosenttia on vuokrattu kesä­ kuun 2019 alkuun mennessä. Prisman li­ säksi Hertsiin on tulossa mm. ravintola 3 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Fat Lizard sekä kymmenkunta muuta ravintolaa ja lounaskahvilaa. Fat Lizardin ravintolan tilat ovat kahdessa eri kerrok­ sessa, ja ravintolaan tulee myös vuokrat­ tavat saunatilat ulkoporealtoineen ja kabinettitiloineen. Ravintoloiden ja lounaskahviloiden lisäksi Hertsiin tulee erilaisia arjen palveluita; kuten parturikampaamo, optikkoliike, kuvapalvelut, eläintarvikekauppa, kukkakauppa ja apteekki. Terveys- ja hyvinvointipalveluja tulee koko joukko: kuntosaliyrityksiä, kuten nykyinen Megahertsin Elixia, tuleva Fitness 24 Seven sekä Mehiläisen hoivapalvelut. Nykyinen Herttoniemen kirjasto ja Kettutien nuorisotalo muuttavat Hert­ siin yhteisiin tiloihin. Hertsiin tulee myös yksityinen päiväkoti. – Neuvottelemme vielä muutamista liikkeistä. Tavoitteena on saada Hertsiin mm. kirjakauppa, kultasepänliike, suuta­ ri ja erilaisia kodin sisustuspalveluja, Juha-Matti Varjonen kuvailee.

– Tarkoitus on, ettei Hertsiin tule muotiketjuliikkeitä. Hertsin ei ole tar­ koituskaan kilpailla Redin tai Itiksen kanssa. Prisma tuo asiakasvirtoja Hert­ siin, ja siinä imussa arjen toimijat saavat myös asiakkaita, Varjonen kuvailee Hertsin liikeideaa. Varjosen mukaan Hertsin avajais­ päivää ei ole vielä päätetty, mutta hän arvioi, että avajaiset ovat maalis-huhti­ kuussa 2020. Hertsin yhteyteen rakennetaan myös kolme asuinkerrostaloa. Asuinkerros­ talot ovat 10-, 13- ja 18-kerroksiset, ja niihin tulee yhteensä noin 300 asuntoa ja arviolta noin 500 asukasta. Asuin­ kerrostalot valmistuvat keväällä 2021. Kaikki asunnot on myyty sijoittajille, ja asunnoista tulee vuokra-asuntoja. Hertsiin tulee kolme pysäköinti­ tasoa, joissa on yhteensä noin 670 auto­ paikkaa. Megahertsin nykyinen parkki­ halli säilyy, mutta sen sisäänkulku muut­ tuu lokakuussa 2019. n


Uusi kirjasto on avointa kaupunkitilaa TEKSTI: KARI UITTOMÄKI | KUVA: HENRIIKA TULIVIRTA Herttoniemen kirjasto avaa ovensa uudessa Hertsissä 1.4.2020. Kirjastonjohtaja Anne Mankki odottaa innokkaasti uutta kirjastotilaa – samalla kun nykyisestä luopumiseen liittyy tiettyä haikeutta.

– Kirjaston perustehtävä säilyy edelleen eli lukemisen edistämisen ja siihen liittyvät toiminnot, kuten myös tiedon jakaminen ja kansalaisten auttaminen tietoyhteis­ kunnassa. Uusi kirjastotila tulee olemaan värikäs, iloinen ja kiva tila, johon toivomme kaikenikäisiä asiakkaita, Mankki luonnehtii. – Kirjastotila tulee olemaan kaikkien ihmisten viihtyisä olohuone, ja siellä on mm. pieni esiintymistaso. Toivomme, että kansalaiset ottavat kirjaston omakseen ja järjestävät siellä erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Erityisen innostunut olen lapsille tarkoitetusta omasta, värikkäästä, syvennyksessä olevasta tilasta, jossa voidaan järjestää vaikka satutuokioita. Uudessa kirjastossa tulee mahdollisesti olemaan itsepalvelu arki-aamuisin klo 8–10. Kirjaston henkilökunta on käytettävissä kirjaston normaaleina aukioloaikoina. Aukioloajat tullevat olemaan samat kuin nykyään. Näiden lisäksi on suunnitteilla, että kirjastoa voisi käyttää omatoimisesti sunnuntaisin. Tähän liittyen on kuitenkin vielä ratkottavana kulunvalvonta- ym. kysymyksiä. Herttoniemen kirjastossa on tällä hetkellä noin 6000 kävijää kuukaudessa. Anne Mankin mukaan on olennaista, että kirjaston käyttäjien kannalta kirjasto on hyvien kulkuyhteyksien varrella. Maunulan ja Laajasalon uusien kirjastojen perusteella saatujen kokemusten mukaan Herttoniemessäkin on odotettavissa selvää kasvua kävijämääriin. –Odotamme, että kirjaston kävijämäärät tulevat nousemaan merkittävästi, ehkä jopa kolminkertaiseksi, Mankki kertoo. Herttoniemen kirjastossa on tällä hetkellä noin 25 000 kirjaa. Uudessa kirjastossa tulee olemaan saman verran kirjoja. Kuluneena keväänä toteutetun uudistuksen johdosta Helsingin kaupungin eri kirjastoilla ei ole enää omia kokoelmia, vaan käytössä on ns. kellutus. Kirjastojen aineisto on yhteistä ja kuhunkin kirjastoon kulkeutuu tekoälyn ohjaamana sellaista aineistoa, jota ko. kirjaston asiakkaat käyttävät. Anne Mankki korostaa, että olennaista uudessa kirjastossa on läheinen yhteistyö nuorisotoimen kanssa. Kirjasto ja nuoristoimi tulevat käyttämään samoja tiloja – molemmilla on käytössään noin 500 neliötä. Uudessa kirjastossa tulee olemaan kirjojen lisäksi erilaisia asiakkaille tarkoitettuja palveluja, kuten asiakastietokoneet ja varattavissa oleva pieni neuvotteluhuone. – Kirjasto tulee olemaan avointa kaupunkitilaa ja toivomme, että kansalaiset ottavat tilan mahdollisimman laajasti käyttöön. Tällöin tiloista saadaan myös suurin hyöty. Kirjaston ja nuoristotoimen toimiminen samoissa tiloissa voi muuttaa myös kirjaston toimintatapoja tavalla, jota ei Herttoniemen kirjastossa sijaitseva Marjatan pojan vielä kunnolla osata arvioida. ylösnousemus -patsas myös siirtyy uuteen kirjastoon. Saamme varmasti uutta asia- – Varmasti ”Herttoniemen kunkku” viihtyy myös siellä, kaskuntaa, Mankki kertoo. n kirjastonjohtaja Anne Mankki hymyilee.

Nuorisotoimi odottaa uudenlaisia avauksia muuton ansiota TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI

– Muutos jännittää, mutta myös innostaa. Odotamme nuorisotoimen ja kirjaston yhteen muutosta, synergiasta ja erilaisten osaamisten yhteen laittamisesta syntyvän ihan Sari Granö on tehuudenlaisia nyt nuorisotyötä avauksia. Joitain Itä-Helsingin alueella sellaisia palvelu- 90-luvulta lähtien. ja, joita ei ole aikaisemmin syntynyt, vaikka olemme olleet kirjaston kanssa samassa kiinteistössä 70-luvulta saakka, Herttoniemen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Sari Granö luonnehtii. – Voi syntyä vaikkapa nuorten oma lukupiiri, nuorten lukupiiri lapsille, nuoret taiteentekijät yhdistävät taidetta ja ­kirjallisuutta. Syntyy vaikka teatteria ja pop-up-taidetta. Tai nuoret alkavat ohjata lasten satupiirejä. Sari Granö myös arvelee, että syntyy myös sukupolvien välisiä kohtaamisia ja nuoret alkavat toimia eri-ikäisten kanssa. Nuoret voivat tehdä jotain lasten tai ikäihmisten kanssa. – Muutto voi edesauttaa myös sitä, että ne nuoret, jotka nyt eivät ole jostain syystä halunneet tulla nuorisotalolle, nyt haluavatkin tulla. Eli me molemmat, nuoristotoimi ja kirjasto, löydämme ihan uutta asiakaskuntaa. Kettutien nuorisotalon tilat ovat ahkerasti muiden toimijoiden, kuten Herttoniemen Sykkeen käytössä. Kettu­ tien tilojen poistuminen ensi keväänä on askarruttanut kovasti eri toimijoita. – Lähes kaikille toimijoille löytyy tiloja ja aikoja uudesta Hertsistä, kunhan on valmiutta joustaa päivissä ja kellonajoissa. Haastavinta tulee olemaan Herttoniemen Sykkeen aikuisten ryhmät, jotka ovat iltaisin, Sari Granö kertoo. Korvaavien tilojen löytäminen tulee olemaan toimijoiden omalla vastuulla. Toki pyrimme auttamaan korvaavien tilojen löytämisessä omien mahdollisuuksiemme ja työaikojen puitteissa. Esimerkiksi Roihuvuoren nuorisotalo säilyy, ja sieltä löytyy korvaavia tiloja. Sari Granö uskoo ja toivoo, että Hertsin kirjasto-nuorisotilaa tulee olemaan käytössä myös sunnuntaisin. Mikäli ko. tila olisi sunnuntaisin kiinni, niin se olisi outoa kaupungin taholta. Nuoret ovat itsekin toivoneet sunnuntaiaukioloja. n H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 5


Vaadi välittäjältäsi enemmän. Kyse on sinun kodistasi. Olemme palvelleet asiakkaitamme tällä alueella samalla tinkimättömällä asenteella pian 20 vuoden ajan. Tunnemme nämä korttelit ja kodit ja osaamme käyttää asiantuntemustamme sinun toiveittesi täyttämiseksi. Kun sinulla on muutoksen aika, soita ja kutsu meidät Kotikäynnille.

Kiinteistömaailma Herttoniemi ja Viikki | Asuntoherttua Oy LKV Linnanrakentajantie 4 B (2. krs), 00810 Helsinki herttoniemi@kiinteistomaailma.fi 044 766 7700 Viikinportti 2 Lt 1, 00790 Helsinki viikki@kiinteistomaailma.fi 044 744 7100 3 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


Entiset Herttoniemen terveyskeskus ja Herttoniemen sairaala säilyvät ainakin pari vuotta paikoillaan TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI Entiseen Herttoniemen terveyskeskukseen muuttaa ensi syksynä Malmin sisätautien poliklinikka noin kahden vuoden ajaksi. Muuton syynä ovat ­Malmin sairaalan rakennuksessa 2 alkavat korjaukset.

Malmin sairaalan rakennuksen 2 lattioi­ den betonilaatoissa havaittiin kosteutta vuonna 2016, ja ongelman laajuutta on selvitetty siitä lähtien. Korjaukset alka­ vat tänä syksynä. Malmin sisätautien poliklinikalla työskentelee 15 lääkäriä ja 27 hoitajaa (osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, sairaanhoitajia ja perus- ja lähihoitajia) sekä 1–2 välinehuoltajaa. Malmin sisä­ tautien poliklinikan käyttöön tulee käy­ tännössä koko entinen Herttoniemen terveysaseman rakennus – mahdollisesti muutamaa huonetta lukuun ottamatta. Näillä näkyminen Malmin sairaalasta ei ole muuttamassa muita yksiköitä Hert­ toniemeen. Ei ole myöskään tietoa siitä, että onko Helsingin muissa sairaaloissa

tarvetta väistötiloihin Herttoniemessä sen jälkeen kun Malmin sairaalan sisä­ tautien poliklinikka muuttaa takaisin. Myllypuron monipuolinen palvelukeskus evakossa entisessä sairaalassa Myllypuron monipuolinen palvelukeskus muutti peruskorjauksen alta Hertto­ niemen entiseen sairaalaan tammikuus­ sa 2019, ja toimii näissä tiloissa vielä noin kaksi vuotta. Myllypuron monipuolisessa palvelu­ keskuksessa on palvelukeskustoimintaa ikääntyneille, päivätoimintayksikkö Sireeni sekä ympärivuorokautisen hoi­ van neljä 34-paikkaista osastoa. Tiloissa toimii myös omaishoidon keskus. Palvelukeskustoiminta on sosiaali- ja terveystoimen tarjoamaa palvelua hel­ sinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Tarjolla on ryhmä- ja harrastustoimintaa sekä kuntosali- ja liikuntatoimintaa. ­Näitä ovat mm. Pilke-ryhmä, tuettuja ryhmiä, aivojumppaa, tarina- ja peli­ ryhmä, omatoimista ompelua, ATK-piste,

Ite-piste, biljardi ja kuntosali. Palvelu­ keskus tarjoaa myös palveluohjausta, fysioterapianeuvontaa, terveysneuvon­ taa ja digineuvontaa alueen ikääntyneille ja työttömille asiakkaille. Keskiviikkoiltapäivisin palvelukes­ kuksen aulassa on monenlaista toimin­ taa kuten konsertteja, joihin on vapaa pääsy. Lisätietoja tapahtumista löytää Helsingin kaupungin internetsivuilta ja Myllypuron monipuolisen palvelu­ keskuksen Facebookista. Päivätoimintayksikkö Sireenissä on 16 asiakaspaikkaa ikääntyneille muisti­ sairaille ja sen tarkoitus on tukea muisti­ sairaan kotona asumista, ylläpitää oma­ toimisuutta, ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea omaisten ja omaishoitajien jaksa­ mista. Ympärivuorokautisen hoivan osastot tarjoavat sekä pitkä- että lyhytaikais­ hoitoa ikääntyneille, jotka eivät enää kykene asumaan omissa kodeissaan. Osastojen iloksi palvelukeskuksessa on myös erittäin aktiivisia vapaaehtoisia, joilla on myös oma laulukuoro. n

Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa on karaoke viikottain. Kuvassa Jukka laulaa Bensaa suonissa. H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 37


Työnjohtajankadun korttelin rakentaminen alkaa TEKSTI: KARI UITTOMÄKI

Työnjohtajankadun korttelin asemakaava tuli lainvoimaiseksi heinäkuun alkupäivinä. Asemakaava mahdollistaa noin 3400 asukasta Herttoniemen teollisuusalueelle. JM Suomi Oy aloittaa uuden asuntorakentamisen rakentamalla kaksi asuintaloa, joihin tulee noin 200 asuntoa.

JM Suomi Oy on ostanut vanhan G.W. Sohlbergin teollisuuskiinteistön Teollisuusjohtajankadun korttelista. Toimitusjohtaja Markus Heino kertoo, että asuntorakentaminen alkaa Työn­ johtajankadun korttelin eteläpuolelta. – Asuntorakentaminen alkaa purku­ töillä. Ensimmäiseksi meidän pitää ha­ kea purkuluvat sekä uusien asuinraken­ nusten rakennusluvat. Purkutyöt alkavat tulevan syksyn aikana. Itse rakenta­

Työnjohtajankadun korttelin rakentaminen alkanee vuodenvaihteessa.

3 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

minen alkanee vuodenvaihteessa, ­Markus Heino kertoo. JM Suomi Oy rakentamisen eteläisen reunan kahdella toisiinsa kytkeytyvällä talolla – toinen 16 kerroksinen tornitalo ja toinen 8-kerroksinen lamellitalo. Asuntoja näihin kahteen aloituskohtee­ seen tulee yhteensä noin 200. Lamelli­ talo, joka toteutetaan vuokra-asunnoik­ si, valmistuu näistä kahdesta talosta ensimmäiseksi. – Ensimmäinen talo valmistunee keväällä 2021. Kyseessä on noin ­puolentoista vuoden projekti, Heino kertoo. Markus Heino toteaa, että koko Työnjohtajankadun korttelin toteutta­ minen kestää 5–10 vuotta. Tarkkaa to­ teuttamisaikataulua on vaikea arvioida – kaikki riippuu tietenkin markkina­ tilanteesta. Heinon mukaan JM Suomi

Oy:n ostamalle G.W. Sohlbergin kiin­ teistön alueelle tulee kaikkiaan noin 1000 asuntoa. Lähivuosina Herttoniemeen tuhansia uusia asukkaista Vahvistetut asemakaavat ja jo toteutuk­ sessa olevat hankkeet merkitsevät sitä, että Herttoniemeen tulee lähivuosina tuhansia uusia asukkaita. Jo mainittu Työnjohtajankadun alue mahdollistaa noin 3400 asukasta, Puusepänkadun alue noin 1400 asukasta, Herttoniemen sairaala-alue noin 600 asukasta, seura­ kuntatalon ja kirjaston alue noin 800 asukasta, Karhunkaatajan alue noin 3500 asukasta sekä Hertsi noin 500 asukasta. Lisäksi Herttoniemen metroaseman yhteyteen tulee asuinhuoneistoja, mutta asukasmäärää ei voi vielä arvioida. n


ma-pe la

8-20 9-17

♥ nopea palvelu ♥ laaja valikoima ♥ verenpaineen mittaus

Ystävällistä apteekkipalvelua

♥ lääkityksen tarkistuspalvelu ♥ kotiinkuljetus lähialueille ♥ lääkkeiden annosjakelupalvelu

Herttoniemen metroaseman vieressä.

Tervetuloa! HERTTONIEMEN APTEEKKI

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki Puh. (09) 759 4780

www.herttoniemenapteekki.fi

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 9


VIHTI RESORT

SUOMEN UUSIN AKTIVITEETTIPUISTO! Liikunnan riemua raikkaassa ulkoilmassa • • • •

Lasten syntymäpäivät Koulujen liikuntapäivät, luokkaretket Seurojen yhteistapahtumat, kauden päättäjäiset TYKY- ja yrityspäivät, yhdistyksien virkistyspäivät 4 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

www.puuhapark.fi

Profile for Herttoniemi seura

Herttoniemeläinen 2019  

Herttoniemeläinen-lehti 2019 on ilmestynyt! Lehden sisältöä: Henna Dolk ja kuorot, Kettiksen historia, Stadin Friidu Pia Landén, Osallistuva...

Herttoniemeläinen 2019  

Herttoniemeläinen-lehti 2019 on ilmestynyt! Lehden sisältöä: Henna Dolk ja kuorot, Kettiksen historia, Stadin Friidu Pia Landén, Osallistuva...

Advertisement