Herttoniemeläinen 2022

Page 1

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu

Kolme sukupolvea herttoniemeläisiä Tontunmetsä kiehtoo lapsia Maijan puisto

2022


✆ 044 2360 581 Siilitie 4, 00800 Helsinki

(Siilitien metroasemalta 150 m)

www.sunkosi.fi

Kesäterassi myös!

Tervetuloa! Lounas arkisin klo 11–15 (myös mukaan) • A-oikeudet Avoinna ma–to 11–21, pe 11–22, la 12–22, su 12–21

Meillä myös kotiinkuljetuspalvelu Woltin ja Foodoran kautta.

HERTTONIEMEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA

SISÄTAUTISAIRAUKSIEN ASIANTUNTIJAT Myös hammashoitoja ja pehmytosakirurgiaa ammattitaidolla.

Puh. (09) 786 189 www.lemmikkilaakari.fi 2 | HERTTONIEMELÄINEN

Hiihtomäentie 35, 00800 Helsinki Ma-Pe 8–20, La 9–14


Sisällys ■ Pääkirjoitus............................................................3 AJANKOHTAISTA ■ Herttoniemen kyläjuhlat tulevat taas!........................4 ■ Herttoniemen kirkon kiperä tilanne...........................5 ■ Piukat paikat ulkoilmaleffana syksyllä!......................6 ■ Talviuimarin elämää................................................6 ■ Palstaviljely edelleen erittäin suosittua Fastholmassa..........................................................8 ■ Herttoniemen kartanon pellot ruokaosuuskunnan viljeltäviksi...............................10 ■ Herttoniemen oma kuoro kerää laulajat yhteen matkojenkin takaa.................................................13 ■ Hertsikan Pumppu – 10 vuotta asukastoimintaa.......14 ■ Tuorinniemessä on myös koirien onnela – oma uimaranta.....................................................16 ■ Ekovaihtoehtoja lämmitykseen................................19 ■ Maksuton ja puolueeton neuvonta auttaa energiaremonteissa.....................................20 ■ Maijan puisto syntyi taidetempauksena...................22 ■ Tontunmetsässä voi nähdä tonttuja ja tiikereitä........26 ■ Kolme sukupolvea herttoniemeläisiä.......................28 ■ Kuvanveistäjä Mikko Hovin ateljeen ovet olivat aina auki.....................................................32 ■ Länsi-Herttoniemen urheilukenttä peruskorjataan.....34 ■ Pienoismalliprojekti Herttoniemen vuoden 1959 eteläosasta.......................................38 ■ Sarjakuva August Ehrensvärd Herttoniemessä 1700-luvulla........................................................41 ■ Hertsikko.............................................................42

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2022

Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2022 Hilkka Helsti, puheenjohtaja Katri Myllykoski, varapuheenjohtaja Toni Amnell, luonto ja kaavoitus Ossian Enkvist, retket ja kaupunginosan historia Anna Merikari, taloyhtiöverkosto Tiina Poppis Parkkinen, talviuimarit Milla Olin, viljelypalstat Armas Merisalmi Päätoimittaja: Hilkka Helsti Toimituskunta: Hilkka Helsti, Karoliina Arola, Anna Merikari, Kari Uittomäki Kansi: Tuurnalat ovat kolmen sukupolven herttoniemeläisiä. Kuvassa nuoremman polven edustajat Maija Tuurnala ja hänen tyttärensä Anni. Kuva: Kari Uittomäki Taitto: Vitale Ay Kirjapaino: Savion Kirjapaino Oy ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092 (verkkojulkaisu)

Huh hellettä Kirjoittaessani tätä olen juuri sulkenut ilmalämpö­ pumpun jäähdytystoiminnon. Ikkunat ovat auki ja raikas tuuli puhaltaa läpi asunnon, ensimmäistä kertaa moneen päivään. Ilman jäähdytystä kotini olisi ollut tukahduttava pätsi. Kesähelle oli aiemmin monien toivoma ja Suomessa melko satunnainen sääilmiö. Viime vuosina siitä on tullut etenkin kaupunkialueilla vakava terveys- ja ­hyvinvointiongelma. Asunnot kuumenevat hallitsemattomasti ja erityisesti kerrostaloasukkaiden on vaikea suojautua kuumuudelta. Piinaava helle liittyy ilmastonmuutokseen, se on sään ääri-ilmiö. Paikalliseen kuumuuteen vaikuttaa kuitenkin myös asutuksen tiiveys. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla kuuminta on siellä, missä rakentaminen on tiiveintä. Rakennukset varastoivat lämpöenergiaa ja hohkaavat sitä ulos öisin. Tiiviisti rakennetuilla alueilla on vähemmän kasvillisuutta, joka helpottaisi helteessä. Kasvit nimittäin viilentävät ilmaa haihduttamalla vettä. Sen takia väljemmin rakennetuilla, puistomaisilla ­alueilla on hellepäivinä viileämpää. Herttoniemi ei kuulu Helsingin kuumimpiin alueisiin, kiitos meren läheisyyden ja runsaan puuston. Onko näin myös tulevaisuudessa? Se ratkeaa ­tulevissa asemakaavapäätöksissä. Herttoniemi-seura kannustaakin asukkaita seuraamaan kaavoitusta ja ottamaan siihen kantaa. HILKKA HELSTI Herttoniemi-seuran pj.

L iity Herttoniemi-seuraan. Liittymislomake on herttoniemi.fi-sivuilla.


A j a n ko h t a i s t a Herttoniemen kylä­ juhlat tulevat taas!

Kyläjuhlilla järjestetään jälleen perinteiset lasten juoksukilpailut. Kuva vuodelta 2016.

4 | HERTTONIEMELÄINEN

Lisätiedot ja tarkat kellonajat paikallisen jalkapalloseuran Herttoniemen Tovereiden somealustoilta tai Herto.fi-verkkosivuilta. Tervetuloa mukaan!

Perinteisellä paikallaan syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina LänsiHerttoniemen liikuntapuistossa kajahtaa jälleen poikkeusvuosien jälkeen nauru ja ilakointi. Päivän täyttävät legendaariset lasten juoksukilpailut ja muut liikunnalliset aktiviteetit liikuntapuistossa ja ympäristössä. Tilaisuus alkaa kello kymmeneltä ja muun muassa edellisiltä vuosilta tuttu Kahvila Potku pitää nälän poissa juhla­ kansalta herkkuwokillaan sekä muilla tarjoiluilla. Otetaan kaikki irti vielä ennen liikuntapuiston tulevaa korjausvaihetta!

TEKSTI: HENRIK NYHOLM KUVA: RAIMO MÄKELÄ


Herttoniemen kirkon kiperä tilanne Herttoniemen kirkko suljettiin kolme vuotta sitten sisäilmaongelmien vuoksi, ja kirkon tilanne on pohdittanut niin Helsingin seurakuntayhtymää kuin Herttoniemen seurakuntaa kuin asukkaitakin. Moni haluaisi säilyttää vuonna 1958 valmistuneen kirkon.

Herttoniemen kirkko on kuitenkin osa isompaa kokonaisuutta, jonka äärellä Helsingin seurakuntayhtymä on. Seurakuntien jäsenmäärän vähentyessä myös kirkollisverokertymä pienenee. Ratkaistakseen tulevaisuuden kysymyksiä seurakuntayhtymällä on strategiaohjelma ”Rohkeasti yhdessä”, jonka projektipäällikkönä toimi Minnamari Helaseppä ennen valintaansa Herttoniemen seurakunnan nykyiseksi kirkkoherraksi. – Strategiassa on 5 osa-ohjelmaa, joiden tavoitteena on turvata seurakuntien toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on se, että Helsingin seurakunnat olisivat elinvoimaisia myös 20–30 vuoden päästä, Minnamari Helaseppä kertoo. Seurakuntayhtymällä on huomattava kiinteistö­omaisuus. Kirkkojen lisäksi on mm. erilaisia seura­kunta­koteja, kerhotiloja jne. Yksi osa kokonaisuutta on seurakuntayhtymien kiinteistöstrategia, jonka mukaan neljäsosasta seurakuntien käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta pitäisi päästä eroon. – Se on valtava määrä, Helaseppä myöntää. Kiinteistöstrategiassa on pyritty varmistamaan seura­ kunnallisten tilojen maantieteellinen kattavuus ja hyvä saavutettavuus myös julkisilla liikennevälineillä. Säilytettäviä ovat erityisesti kansallisesti korvaamattomat ja maamerkkikirkot, kuten esimerkiksi Tuomiokirkko ja Temppeliaukion kirkko. Lisäksi pyritään turvaamaan toimintaa muissa hyväkuntoi­ sissa ja suojelluissa kirkoissa.

Helaseppä kiittelee, että seurakuntaneuvosto on ollut aktiivinen koko ajan myös edellisen kirkkoherran Markku Rautiaisen johdolla. Herttoniemen seurakunta haluaa vaikuttaa siihen, mitä kirkon osalta päätetään ja millaisia korvaavia tiloja tontille mahdollisesti tulee. – Tilannetta mutkistaa tietyllä tavalla se, että kirkon tontin omistaa Helsingin kaupunki, ja nykykaavassa siihen on merkitty kirkko, Helaseppä kertoo. Helasepän mukaan museovirasto ja kaupunginmuseo sekä Helsingin kaavoitus ovat olleet koko ajan mukana seurakuntayhtymän kanssa käydyissä neuvotteluissa, joten he ovat tietoisia Herttoniemen kirkon tilanteesta. – Seurakunnan kannalta lopullisia päätöksiä toivottaisiin ensi syksynä, mutta kirkon ja sen tontin tulevaisuus ratkaistaan pidemmällä aikavälillä käynnissä olevan Herttoniemen alueen laajemman kaavavalmistelun osana, Helaseppä ­kertoo. TEKSTI: KARI UITTOMÄKI KUVA: MINNAMARI HELASEPÄN ARKISTO

Herttoniemen kirkkokiinteistön tulevaisuus on edelleen auki ja herättää laajasti keskustelua Minnamari Helaseppä korostaa Herttoniemen kirkon vaikeaa tilannetta. Ilman kirkon sisäilmaongelmia Herttoniemen kirkko kuuluisi ilman muuta säilytettävien kirkkojen joukkoon. – Nyt huonossa kunnossa olevan kirkkokiinteistön korjaaminen kokonaisuutena tulisi seurakuntayhtymälle kalliiksi ja vaikuttaisi liiaksi toimintaan. Kirkko pitäisi purkaa rungoksi saakka ja rakentaa uudelleen. Herttoniemen kirkon säilyttäminen tai ei-säilyttäminen ei ole yksistään kirkon sisäilmaongelmista kiinni. Helaseppä tuo esille Herttoniemen seurakunnan kokonaistilanteen: kyseessä on maantieteellisesti haastavan muotoinen alue, jonka toisessa päässä on Herttoniemen kirkkoa puolta pienempi Mylly­ puron kirkko ja toisessa päässä pieni Kulosaaren kirkko. ­Herttoniemen kirkko on alueen isoin kirkko. – Joudumme jatkuvasti pitämään isoja tilaisuuksia, kuten koululaisten jumalanpalveluksia ja konfirmaatioita, muissa kirkoissa. Herttoniemen alueella on muutenkin pulaa asukkaiden käyttöön sopivista isoista kokoontumistiloista, Helaseppä kertoo. Herttoniemen seurakunnan seurakuntaneuvosto on antanut oman lausuntonsa seurakuntayhtymän Rohkeasti yhdessä -kiinteistöstrategiasta. Seurakuntaneuvosto kertoo ymmärtävänsä seurakuntayhtymän säästötarpeen ja toivoisi aikaisempaa pienempää monikäyttöistä tilaa kirkon nykyiselle tontille. Kyseeseen voisi tulla yhteiskäyttöinen tila alueen muiden toimijoiden kanssa. Seurakuntaneuvosto korostaa, että nykyisen kirkko sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, ja saavutettavuutta pitää vaalia jatkossakin. Samaten Herttoniemi on kehittyvä ja kasvava asumisen keskus ja liikenteen solmu­ kohta, ja sen lähellä tarvitaan edelleen kirkkotilaa.

Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra Minnamari Helasepän mukaan päätöksiä Herttoniemen kirkon osalta toivotaan tulevana syksynä. HERTTONIEMELÄINEN | 5


Piukat paikat ulkoilmaleffana syksyllä! Kahtena syksynä järjestetty ulkoilmaelokuvaesitys Hertsikan ala-asteen kentällä saa jatkoa! Lauantaina 3.9. esitetään Billy Wilderin klassikkokomedia Piukat paikat (Some Like It Hot), joka on valittu maailman parhaaksi komediaksi. Pääosissa näyttelevät Marilyn Monroe, Jack Lemmon ja Tony Curtis. Nokkela dialogi, vetävä juoni ja sukupuolirajojen venyttely ovat taannee elokuvan suosion vuosikymmenestä toiseen. Elokuvassa kaksikko Joe (Curtis) ja Jerry (Lemmon) ovat joutuneet vuonna 1929 Chicagossa mafiosojen tekemän joukkomurhan silminnäkijöiksi. Pennittömät muusikot yrittävät paeta mafiamiehiltä näkymättömiin. Hätäratkaisuna kaksikko pukeutuu naisiksi ja värväytyy naisorkesterin soittajiksi. Orkesterin mukana he matkustavat Floridaan. Yhtyeen solisti Sugar Kane (Monroe) on kaksikon mielestä hurmaava, ja he molemmat yrittävät saada hänet rakastumaan itseensä. Joe kutsuu itseään Josephineksi, Jerry itseään Daphneksi. Monroe esittää elokuvassa muun muassa kappaleet I Wanna Be Loved by You, Running Wild ja I’m Thru with Love. American Film Institute on valinnut Piukat paikat kaikkien aikojen hauskimmaksi elokuvaksi. Samaan tulokseen tuli 253 eri puolilta maailmaa olevaa elokuvakriitikkoa BBC:n äänestyksessä vuonna 2017. Ulkoilmaleffaesityksen teknisestä osuudesta vastaa ­Helsingin Studiopalvelut. Esityksen tarjoaa Herttoniemi-­ seura ja järjestelyistä vastaa Hertsikan Pumppu. Elokuvan esitys on Hertsikan ala-asteen kentällä lauantaina 3.9. noin klo 20.30. Esitykseen on vapaa pääsy!

Talviuimari elää talvea ja avantoa varten.

Talviuimarin elämää Se tunne, kun vesi kylmenee ja seuraat lämpötilaa odottaen ensilunta. Luottavaisin mielin kävelet aamuisin rantaan. Tuttu reitti muuttaa vuodenaikojen myötä ulkoasuaan. Lehdet varisevat kauniina värimaailmana puista ja peittävät maan, joka odottaa suojaavaa lumipeitettä. Samoin kuin itse odotat meren jää­ peitettä. Muuttolinnnut kokoontuvat suunnittelemaan matkareittejään.

Kurkiaurat tuovat haikeuden, mutta samalla aavistuksen talvesta ja avannosta. Tutut uimarit, jotka eivät ui kesällä lämpimissä vesissä, alkavat aamuisin kokoontua laiturille. Miten meni kesä? Kävittekö marjassa? Olitteko vaeltamassa? Uitko kuitenkin mökkirannassa? Löysitkö viileitä vesiä? Ja sitten tulee ensilumi. Pakkanen on jo jäädyttänyt maan. Viileä, toisten mielestä lähes kylmä vesi antaa jokaiselle talviuimarille oman meditaatiohetken. Merta ei onneksi voida meiltä sulkea. Se odottaa ja nyt se on saamassa jääpeitteen. Ja pakkanen kiristyy. Sitten eräänä aamuna joudutaan rikkomaan jäätä. Silloin pulahdetaan käsineet ja tossut jalassa veteen, jottei jää vahingoittaisi. Tuon aamun jälkeen apujoukot asentavat pumpun, joka pitää avannon auki. Nyt meillä on koko talvi aikaa kokoontua aamuisin laiturilla ja tuntea talviuimareiden yhteinen voima, joka kantaa pitkälle, kun jokainen vuorollamme solahdamme avannon kylmään syleilyyn. TEKSTI: SIRPA SUSI Talviuimari nyt ja aina KUVA: HANNELE ILVES

6 | HERTTONIEMELÄINEN


KOKO PUUH PERHEEN APAI KKA!

TO S I U P A TEEM

!

N I issä d V h i A V T o T t s LIIKU ulkopui ehta h n : 4 i l Y

arin

VIETÄ KIVA KESÄPÄIVÄ! KESÄLOMAN RETKIKOHDE NRO 1 YLI 100 ERILAISTA PUUHAA VELI VEKKULI JA TIIKERI-MASKOTIT HYVÄT GRILLIPAIKAT AKTIVITEETTIPUISTO KAIKENIKÄISILLE HERTTONIEMELÄINEN | 7

WWW.PUUHAPARK.FI | 010-084845 | Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala


Jenna Valtonen aloitti tänä keväänä viljelyn Fastholmassa.

Palstaviljely edelleen erittäin suosittua Fastholmassa Palstaviljely on ollut edelleen erittäin suosittu vapaa-ajan harrastus Fastholmassa. Alue sijaitsee Länsi-Herttoniemen laskettelurinteen alapuolella luonnonsuojelualueen vieressä. Viljelypalsta-alue on avointa kaupunkitilaa kaikille, mutta itse palstoille ei ole luvallista mennä. Jänikset ja kauriit eivät tunnu tätä sääntöä noudattavan ja varsinkin kauriiden on nähty loikkivan helposti yli metrin korkeiden aitojen yli etsiessään pientä purtavaa. Varsinkin punajuuret, erilaiset salaatit ja pavut ovat olleet tänä vuonna kauriiden suosiossa. ­Kunhan marjat kypsyvät, niin myös alueen linnut pääsevät herkuttelemaan.

Herttoniemi-seura on vuokrannut palsta-alueen Helsingin kaupungilta ja ylläpitää aluetta. Kaikki palstaviljelijät ovat siis myös Herttoniemi-seuran jäseniä. Fastholmassa möyrii mullan seassa noin 225 viljelijää ja halukkaita on jonossa vajaa 70. Suuren suosion vuoksi lähes kaikki aarin kokoiset palstat puolitetaan viljelijän vaihtuessa. Puolikkaassakin ­aarissa riittää rehkittävää varsinkin keväisin, kun pitää kääntää maata, lannoittaa marjapensaita ja parantaa maata, istuttaa yksivuotisia kukkia tai hyötykasveja, kitkeä rikkaruohoja ja pitää oman palstan viereinen käytävä lyhyeksi leikattuna. Kesän saapuessa harras-

8 | HERTTONIEMELÄINEN

tusta saa edelleen jatkaa aktiivisesti, jos haluaa kukoistavan palstan. Helteillä viljelyksiä saa tai pitää käydä kastelemassa käytännössä päivittäin. Jostain syystä rikkaruohot kuitenkin tuntuvat menestyvän erinomaisesti säästä riippumatta. Välillä Fastholmassakin tulee vastaan hylätyn näköisiä viidakoituneita palstoja, joista voisi luulla, ettei niitä ole viljelty ­vuosiin, mutta todellisuudessa luonto ottaa omansa takaisin jo yhdessä kesässä. Tällä kaudella viljelijöitä ovat kiusanneet pitkään jatkunut kylmä kevät ja viime viikkoina paahtava helle. Toisaalta helle on tarjonnut vauhdikkaat kasvuolo­ suhteet niillä palstoilla, joilla on kasteltu ahkerasti. Alueen vesi tulee kaivosta, ja ainakaan vielä vesi ei ole päässyt kuumanakaan kesänä loppumaan kokonaan. Tänä keväänä uusia viljelijöitä on saatu jo yli 30 ja kaikki palstat yhtä lukuun ottamatta ovat nyt viljelyksessä. Suunnitelmissa on ollut perustaa myös yksittäisiä lavapaikkoja sekä yhteispalstoja, mutta ainakin tällä hetkellä ideat ovat vielä pöytälaatikossa. Palstaviljely on antoisa harrastus ja varsinkin ­Fastholmassa metsien ja peltojen keskellä kädet ­mullassa mieli rauhoittuu ja sielu lepää – ainakin jos on ymmärtänyt suojata itsensä miljoonilta hyttysiltä. Palstajonoon voi ilmoittautua Herttoniemi-seuran ­verkkosivujen kautta. TEKSTI JA KUVA: MILLA OLIN


HERTTONIEMELÄINEN | 9


Herttoniemen kartanon pellot ruokaosuuskunnan viljeltäviksi – Ei missään muualla maailmassa ole tällaista. Voimme viljellä historiallisen kartanon pelloilla keskellä kaupunkia, Herttoniemen ruokaosuuskunnan puheenjohtaja Olli Repo kuvailee.

Meiltä saa henkilökohtaista palvelua,

toteaa insinööri AMK Pasi Syvänen.

Huollon ja kiinteistön valvonta lisää paitsi rakenneosien elinkaarta myös turvallisuutta (vesivahingot, liukastumiset, tulipalovaarat...).

Wanha Kunnon Isännöinti Helsinki Oy

Puh. 050 352 3635 ja 044 2378805

www.wkihelsinki.fi

Sopulitien eläinlääkäriasema SOPULITIE 2 B 00800 HELSINKI Puh. 09 - 784 713 Avoinna: arkisin 8–20 lauantaisin 10–16

www.sopulitienelainlaakariasema.fi www.sopulivet.fi 1 0 | HERTTONIEMELÄINEN

Herttoniemen ruokaosuuskunta aloittaa Herttoniemen kartanon peltojen viljelyn. ­Ruokaosuuskunta on tehnyt 10 vuoden vuokrasopi­muksen, joka alkoi elokuussa. Herttoniemen ruokaosuuskunta perustettiin vuonna 2011. Ruokaosuuskunnan viljelemät pellot sijaitsevat Vantaan ­Korsossa. Tiettyä ristiriitaa onkin ollut siinä, että osuus­ kunnan nimessä on Herttoniemi, mutta viljelykset sijaitsevat muualla. – Herttoniemen kartanon peltojen vuokraaminen merkitsee vanhan unelman toteutumista. Ruokaosuuskunnan alku­ vaiheissa halusimme vuokrata nämä pellot, mutta silloin se ei toteutunut. Olimme silloin uusi ja tuntematon toimija. Nyt olemme jo vakiintuneet, Olli Repo kertoo. Herttoniemen kartanolla on monisatavuotinen historia, ja kartanon peltojen jatkuminen viljelykäytössä merkitsee jatkumoa tälle historialle. Peltoja on tähän saakka viljellyt Stadin puutarhuri. Olennaista muutosta itse peltojen viljelyyn ei ole odotettavissa, mutta ruokaosuuskunta on tyytyväinen voidessaan jatkaa ja jakaa kartanon historiaa. Kyseessä onkin täysin ainutlaatuinen miljöö keskellä kaupunkia. Peltojen reunustavat muutamat kartanon vanhat rakennukset – kauempana taustalla näkyy uusia kerrostaloja. Ensimmäistä kertaa paikalle tullut hämmästelee näke­ määnsä. Ruokaosuuskunnan yhtenä tavoitteena tulee olemaan erilaisten tapahtumien järjestäminen ja päiväkotilapsien ­kutsuminen vierailemaan pellolla. Pellolla voidaan järjestää viljely- tai sadonkorjuunäytöksiä. – Tulemme järjestämään vaikkapa sadonkorjuujuhlia, ja tänne tulee kahvila sekä ravintola. Ravintola tosin vain yhdeksi viikonlopuksi.

Kasvikset itsepoimintana Olli Repo toteaa, että nykyisessä ruokakeskustelussa ainoa totuus on ruoan hinta. Ruoan maku on unohtunut. Ylpeillään halvasta ruoasta, mutta ruoan laatu ja maku unohdetaan – samaten kuin se, millaisissa olosuhteissa ulkomailla tuotetaan ruokaa. – Se, että ruokaosuuskunta viljelee vanhan historiallisen kartanon pelloilla, resonoi hirveän hyvin tähän aikaan. Voimme yhdistää historian ja nykyajan. Oli huikeaa lukea kartanon

Herttoniemen kartanon historiikki Sigbritt Backman:

Herttoniemen kartano Säteritiloista museoksi

ISBN 978-952-93-6568-5 Ohjehinta: 25 €. Ilmestynyt myös ruot­ siksi ja englanniksi.

Saatavana Herttoniemen kartanosta.


Ruokasosuuskunnan puheenjohtaja Olli Revon mukaan Herttoniemen kartanon peltojen viljely on osuuskunnan vanha haave. Nyt haave toteutui.

historiaa – kartanolla oli sata vuotta sitten puutarhuri, joka jo silloin murehti, että kaupunkilaislapset eivät enää näe, mistä ruoka tulee. Nyt se on todellisuutta. Herttoniemen ruokaosuuskunta jatkaa viljelyä myös Korsossa. Olli Revon mukaan Herttoniemen kartanon pelloilta ruokaosuuskunnan jäsenet tulevat itse poimimaan satoa ­maksettuaan sato-osuuden. Sekä Korson että Herttoniemen kartanon pelloilla kummallakin on oma palkattu puutarhuri, joka huolehtii itse viljelystä. Repo korostaa kumppanuus­ maataloutta – maanviljelijän ja kuluttajien yhteistyötä. – Kuluttajat saavat suoraan tuottajalta laadukasta ja maukasta ruokaa maksamalla sato-osuudesta etukäteen sovitun hinnan. Maanviljelijä voi keskittyä viljelyyn saatuaan etu­ käteen maksun, joka mahdollistaa työntekijöiden palkkaamisen. Kumppanuusmaatalous on maailmalla hyvin tunnettua ja suosittua, mutta Suomessa se ei oikein vielä lyönyt läpi. Ruokaosuuskunta pyrkii tekemään kumppanuusmaataloutta tunnetuksi, Olli Repo kuvailee. Korson pelloilta saatu sato jaetaan edelleen ruokaosuuskunnan jäsenille määräaikoina. Korson ja Herttoniemen kartanon pelloilla viljellään suunnilleen samoja lajikkeita. Sekä

40 vuotta työtä Herttoniemen asukkaiden ja kiinteistöjen hyväksi. Haarniskatie 6, 00910 Helsinki • Puh. 09 325 6221 www.tili-kiinti.fi • isannointi@tili-kiinti.inet.fi

Korson että Herttoniemen kartanon pelloilla on luomuviljely, Korsossa myös biodynaamista viljelyä. Olli Revon mukaan myös Herttoniemessä todennäköisesti siirrytään biodynaamiseen viljelyyn tulevaisuudessa. Korsossa ruokaosuuskunnalla ei ollut eläimiä, mutta ­Herttoniemessä vuokrasopimuksen myötä ruokaosuuskunnalle tulee muutama kana. – Tavoitteena on koota muutaman perheen ryhmä, joka huolehtisi kanoista. Samoin kuin Korsossa on muutama mehiläispesä, joiden hoitamiseen ovat sitoutuneet osuuskunnan jäsenet. Olli Repo myös korostaa maanviljelyn käsityöläismaisuutta. Ruoasta puhuttaessa ajatellaan helposti isoja koneita, mutta todellisuutta maanviljelyssä on paljon erilaisia vaiheita. Maanviljely – varsinkin pienimuotoisena – on hyvin terapeuttista. – Ruokaosuuskunta ja sen pellolla toimiminen voi tarjota vaihtoehdon myös viljelypalstoille ja mökkielämälle, Repo huomauttaa. TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI

Koko perheen parturi-kampaamo Salonki-Sinulle Hiihtomäentie 19 Puh. 045 255 9690 www.salonkisinulle.fi Palvelemme teitä myös ruotsin ja viron kielellä. Meillä tehdään myös perma­ nentit ja rullakampaukset 29 vuoden kokemuksella. Tervetuloa – Välkommen! HERTTONIEMELÄINEN | 1 1


Huolehdimme. Isännöinnistä ja vuokravälityksestä.

Innovaatioita Herttoniemestä maailmalle Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä. Planmeca Groupin suunnittelemia ja valmistamia huippulaadukkaita terveysteknologian tuotteita myydään yli 120 maassa. Yhtiöryhmän liikevaihto on 1,2 miljardia euroa ja sen palveluksessa on globaalisti yli 4000 työntekijää, joista noin tuhat työskentelee Herttoniemessä.

Palvelemme paikallisesti jo yhdeksällä toimipisteellä:

Pyydä tarjous kiinteistotahkola.fi

Joustavaa säilytystilaa aivan naapurissa

Pelican Herttoniemi tarjoaa siistejä, lämpimiä ja turvallisia varastoja (1–60 m2) joka tarpeeseen. Ei pitkää sitoutumista. Lyhyt irtisanomisaika. Ilmainen varastokoon vaihto. Tule käymään tai soita. Autamme sinua valitsemaan tarpeisiisi sopivan säilytystilan.

Tarjous voimassa toistaiseksi.

Pelican Herttoniemi, Hitsaajankatu 8, 00810 Helsinki 0207 007 715 | pelican.fi | herttoniemi@pelican.fi

1 2 | HERTTONIEMELÄINEN

planmeca.com

NEPALESE RESTAURANT Hiihtäjäntie 1 00810 Helsinki

www.gurkha.fi info@gurkha.fi p. 050 4071 292 AVOINNA LOUNAS

ma–pe 11–22 la–su 12–22 ma–pe 11–15

# Laaja vegaanivalikoima # Nepalilaista ruokaa: vegaani, kasvis, kana, lammas, kala # Lapsille leikkipaikka # Kesäterassi # 20–60 henkilön kabinetti yksityistilaisuuksiin


Herttoniemen oma kuoro kerää laulajat yhteen matkojenkin takaa Kymmenen vuotta sitten, syksyllä 2012 Herttoniemen Facebook-ryhmässä kutsuttiin kokoon laulajia joululauleloihin. Mukaan lähti kourallinen innokkaita laulajia, joista osa on edelleen mukana Herttoniemen Soinnun riveissä.

Vuosien varrella kuoron iloinen yhdessä tekemisen meininki on houkutellut mukaan laulajia kauempaankin. Suurin osa kuorolaisista tulee Herttoniemen lähinurkilta, mutta matkataanpa kuoroharjoituksiin Myllypuroon jopa Vantaalta asti. Kuoron innostavana johtajana on alusta lähtien toiminut muusikko Henna Dolk Viksten.

Herttoniemen Soinnussa laulaminen on t­avoitteellista harrastamista: taiteellisesti ja ­teknisesti kuoro ottaa haasteet vastaan, mutta otsa kurtussa ei ole koskaan ollut tarkoitus laulaa. Kuoron kokoonpano on elänyt vuosien varrella ja sovitukset siinä sivussa kolmiäänisistä jopa kuusi­ äänisiin. Seuraavan kerran konserttiohjelmisto raikaa syyskuussa. Herttoniemen Sointu juhlii kymmenvuotistaivaltaan juhlakonsertin muodossa keskiviikkona 28.9. Myllypuron kirkolla. Tervetuloa tunnelmoimaan vuosi­kymmenen kappalekirjoa! TEKSTI: PAULIINA SAVOLA KUVA: LIISA-MARIA NITOVUORI

HERTTONIEMELÄINEN | 1 3


Hertsikan Pumpun puheenjohtaja Ari Virtanen kertoo, että viimesyksyinen muutto isompiin tiloihin mahdollistaa monipuolisemman toiminnan. Kuva: Kari Uittomäki

Hertsikan Pumpun tilassa on mm. lasten taidekursseja. Kuva: Jonna Dahlberg

Hertsikan Pumppu – 10 vuotta asukastoimintaa Vuonna 2012 perustetun Hertsikan Pumpun tehtävänä ja tavoitteena on mahdollistaa erilaista asukastoimintaa sekä rakentaa yhteisöllisyyttä yhteisen tekemisen ja kohtaamisen merkeissä. Osuuskuntamuoto valittiin ­siksi, että osuuskunnan sisällä voisi olla myös pieni­ muoista yritystoimintaa. Alusta lähtien Pumppu on ­tehnyt y ­ hteistyötä alueen muiden toimijoiden, kuten ­Herttoniemi-seuran ja SPR:n kanssa.

Aluksi Hertsikan Pumppu toimi Hiihtomäentiellä, mutta jo vuonna 2013 Herttoniemen kirjasto ja Kettutien nuorisotalo alkoivat suunnitella Herttoniemitaloa – eli nimi yhdistäisi samassa rakennuksessa olevat kaupungin toimijat. Hertto­ niemitalo-nimi otettiin käyttöön 2014, jolloin Pumppu myös palkkasi ensimmäisen koordinaattorin. Koordinaattori sai oman työpisteen, ja osuuskunnan toiminta pääsi todella vauhtiin. Syntyivät pitkäaikaiset ryhmät ja tapahtumamuodot, kuten perhekahvila, vaatevaihtajaiset ja elävän mallin pii­ rustuskurssit. Herttoniemitalossa järjestettiin aktiivisesti erilaisia kursseja ja tapahtumia. Synkät pilvet kuitenkin alkoivat kertyä taivaalle, sillä vuonna 2015 kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta puolsi kirjaston siirtämistä Herttoniemen metroaseman lähelle rakennettavaan kauppakeskukseen. Oli vain ajan kysymys, milloin Herttoniemitalo puretaan. Eräänlainen toiminnan huipentuma oli kesällä 2016, jolloin metroaseman vieressä olevaan entiseen HKL:n 1 4 | HERTTONIEMELÄINEN

k­ uljettajien taukotilaan perustettiin Taukotila – yhdistetty kahvila ja näyttelytila. Taukotila keräsi runsaasti positiivista julkisuutta, mutta valitettavasti tila jouduttiin sulkemaan ennenaikaisesti. Hertsikan Pumppu valmistautui Herttoniemen asukas­ tilojen vähenemiseen teettämällä kaksi asukastilakartoitusta. Herttoniemitalon lisäksi myös Herttoniemen kirkko poistui asukkaiden käytöstä keväällä 2019, eli asukastiloista alkoi olla huutava pula. Herttoniemitalo suljettiin keväällä 2020. Hertsikan Pumppu muutti pieniin tiloihin Hiihtomäentiellä. Huolimatta synkistä pilvistä taivaalla Pumppu toimi aktiivisesti. Kaiken muun toiminnan ohella Pumppu osallistui mm. Herttoniemen Vision laadintaan sekä oli mukana ensimmäisessä kaupungin Osallistuva budjetointi -ideoinnissa. Lisäksi oli mm. taloyhtiöverkoston virittelyä. Keväällä 2019 uutena merkittävänä toimintana tuli ­Herttoniemen pihakirppiksen mahdollistaminen. Keväällä 2020 puhjennut koronaepidemia pisti jäihin pihakirppiksen sekä hiljensi Pumpun toimintaa. Vasta nyt toimintakaudella 2021–2022 ollaan pikkuhiljaa pääsemässä normaalioloihin.

Kohti uutta Elokuun alussa 2021 Pumppu muutti noin 90 neliön tiloihin, jotka sijaitsevat Erätorin vanhalla ostarilla. – Tulevaisuus näyttää hyvältä. Muutto isompiin tiloihin mahdollistaa monipuolisemman toiminnan. Nykyistä tilaa ei voi verrata Herttoniemitaloon, mutta nyt voimme järjestää


pienryhmissä liikuntaa, kuten joogaa, tai erilaisia kursseja, kuten suosittua elävän mallin -piirustuskurssia. Myös taloudellinen tilanne näyttää turvatulta. Viime vuotta rasitti se, että jouduimme maksamaan puolisen vuotta kahdesta tilasta vuokraa samanaikaisesti, puheenjohtaja Ari Virtanen kertoo. Pumpun asukastilassa on kolmenlaista toimintaa: ulkopuoliset vuokralaiset, jotka järjestävät vaikkapa liikunta­ kursseja, Pumpun omat maksulliset kurssit sekä avoin ­toiminta senioreille ja muille ryhmille. – Ydinajatus on tietenkin se, että Pumpun asukastilassa herttoniemeläiset voivat harrastaa haluamiaan asioita. Uskon myös, että nykyisen asukastilan myötä Pumpun tunnettuus lisääntyy ja sitä kautta saadaan uusia aktiiveja mukaan.

Pumppu toimii alustana harrastustoiminnalle ja yhteisöllisyydelle. Asukkailta tulevat ideat ovat tärkeitä meille ja pyrimme toteuttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan. Herttoniemeläiset toimijat ovat alusta lähtien olleet mukana Hertsikan Pumpun yhteistyökumppaneina. Ari Virtanen näkee, että yhteistyötä pitää jatkaa, kehittää ja laajentaa entistä tiiviimpään suuntaan. Hertsikan Pumppu juhlii 10 vuottaan 3.9. klo 12–16 avoimien ovien merkeissä. Luvassa myös ohjelmaa. TEKSTI: KARI UITTOMÄKI KUVAT: KARI UITTOMÄKI ja JONNA DAHLBERG

Palvelemme aukioloajoin:

ma-pe 7.30-20 la 10-18 Apteekin läheisyydessä runsaasti ilmaisia parkkipaikkoja!

Tervetuloa! Hitsaajankatu 13 p. 020 741 5260

HERTTONIEMELÄINEN | 1 5


Tuorinniemen koirien uimarannasta nauttivat kaikenkokoiset koirat. Isompi koira on nimeltään Leona.

Tuorinniemessä on myös koirien onnela – oma uimaranta Tuorinniemen uimaranta on kesäisin lapsiperheiden suosikkikohde. ­Koirien uittaminen ei ole sallittua yleisillä uimarannoilla, mutta onneksi Herttoniemi tarjoaa upeat puitteet myös koirien kesäisiin vesi­

leikkeihin. Laajasalon sillan vieressä on tavallinen koirapuisto ja koirien uima-aitaus.

Tuorinniemen koirien uimarannan menoa opastaa rannan vakiovieras, neli­ vuotias kultainen noutaja Muru omistajansa Matti Rantasen kanssa. Jo läheisellä Kaivolahdenkadulla Muru-koira tajuaa heti, missä ollaan. – Muru on normaalisti varsin rauhallinen koira, mutta rannalle mentäessä Muru innostuu niin paljon, että vetää koko parin sadan metrin matkan hihna kireällä, Rantanen kertoo matkalla rannalle. Kultainen noutaja Muru hakee mielellään dummyn eli frisbeen vedestä.

1 6 | HERTTONIEMELÄINEN

Muru aloitti uintikauden touko­ kuussa, mutta vesi oli silloin vielä niin kylmää, että uintireissut piti pitää lyhyenä. Kylmässä vedessä uiminen altistaa koiran vesihännäksi kutsutulle tulehdukselle, joka voi olla hyvin kivulias koiralle. Onneksi vaiva paranee yleensä muutamassa päivässä tulehduskipu­ lääkkeiden avulla. Tuorinniemen rannalla on kaiken­ kokoisia koiria. Osa koirista vain kahlailee ja osa ei mene veteen ollenkaan. Paikalle on saapunut ensimmäistä kertaa viiden kuukauden ikäinen koiranpentu Freija. Omistaja kertoo, että pumi-­ rotuisella Freijalla on tänään ­pesupäivä, joten ei haittaa, vaikka koiran turkki olisi täynnä hiekkaa reissun jäljiltä. Rannalla on myös vakiokävijä, kaksi­ vuotias leonberginkoira Leona, joka tykkää käydä uimassa monta kertaa viikossa. Leonan omistaja kehuu rantaa kivaksi paikaksi. Muutkin kävijät kehuvat paikan sijaintia ja ylipäänsä mah­dollisuutta tulla uittamaan koiraa kesähelteillä. Koirilla ei ole hikirauhasia eli ne eivät hikoile, joten uiminen on oiva tapa viilentää koiraa lämpimillä säillä. Lisäksi koira saa kaipaamaansa aktivointia ja liikuntaa. Monilla koirilla on rannalla vesileluja mukana. Kelluvia leluja heitellään


v­ eteen ja koirat noutavat leluja uudestaan ja uudestaan. Murulla on mukana oranssi dummy eli damiksi kutsuttu pötkälemäinen lelu, joita käytetään laajasti korvaamaan riistaa noutoharjoituksissa. Vesiolosuhteissa käytetään tietenkin kelluvaa dummya. Murulla on tällä kertaa uusi vesilelu, kelluva oranssi frisbee-kiekko. Rantanen heittää dummyn veteen ja ensimmäisenä sen perään pulahtaa innokas Leona. Dummy lentää veteen vielä monta kertaa, joten Murukin pääsee noutamaan vedestä oman lelunsa. Välillä koirat unohtavat uintihommat kokonaan ja antautuvat jahtausleikkeihin, mutta lelun liitäessä veteen koirat syöksyvät taas mereen. Koirat poistavat ylimääräisen veden itsestään tehokkaasti ravistelemalla uinnin jälkeen, jolloin omistajan on parasta välttää kastumista. Kesän edetessä kannattaa olla tarkkana, ettei vie koiraa uimaan paikkoihin, joissa on sinilevää. Kuten ihmiset, myös koiratkin voivat saada myrkytys­ oireita altistuessaan sinilevälle. Rantanen kertoo, että Muru huuhdellaan ja kuivataan kotona huolellisesti aina uinti­reissun jälkeen. Koira kannattaa aina huuhdella luonnonvesissä puli­ koinnin jälkeen. Sinilevätilanteen voi tarkistaa Helsingin kaupungin verkko­ sivuilta.

Matti Rantanen heittää frisbeen veteen, Muru ja Lara seuraavat tarkkana.

TEKSTI JA KUVAT: MILLA OLIN

HERTTONIEMELÄINEN | 1 7


Ekovaihtoe Herttoniemen omakotialueella on havahduttu energian hinnan nousuun ja entistä ekologisempiin lämmitysvaihtoehtoihin. Ukrainan sota on lisännyt halua luopua fossiilisista polttoaineista. Herttoniemeläinen haastatteli kahden omakotitalon asukkaita energiaremontin tiimoilta.

Maala ja Tero Niemisen omakotitalo siirtyi maalämpöön

Maala Nieminen on tyytyväinen maalämpöön. 1 8 | HERTTONIEMELÄINEN

Niemisten rintamamiestalo on tähän asti lämmennyt öljyllä. Kun laitteistot alkoivat tulla käyttöikänsä puolesta tien päähän, Niemiset valitsivat maalämmön. – Suunnitelmat tehtiin ja hanke kil­ pailutettiin viime syksynä. 200 metriä syvä maalämpökaivo porattiin touko­ kuussa. Aikataulu oli suotuisa, sillä ener­ gian hinnan noustessa edelleen voi työtä joutua odottamaan tällä hetkellä pitem­ pään, Tero Nieminen huomauttaa. Paitsi teknisiä suunnitelmia, tarvit­ tiin myös lupia kaupungilta. Tontin vuokraoikeuteen tuli tästä lisäpykälä. Muutos hoitui parissa viikossa. Maa­ lämpökaivon porausta varten tarvittiin toimenpidelupa. Maalämpölaitteiden kustannukset olivat 25.000 euroa. Käyttökulut putoa­ vat noin kolmasosaan öljyn tämänhetki­ seen hintaan verrattuna. Työn osuudes­ ta Niemiset tekevät kotitalousvähennyk­ sen. Se on heille edullisempi kuin vaihto­ ehtoinen ARA:n siirtymätuki. – Maalämpökaivon saamisessa ton­ tille oli omat haasteensa. Aitaa piti pur­ kaa vähän, jotta laitteet saatiin tontille. Kaivon sijaintikin määräytyi poraus­ mahdollisuuksien mukaan, tontin raja huomioiden. Kaivo sijoittui kuistin por­ taiden eteen ja se saadaan siististi pei­ tettyä jatkamalla kuistia. Puutarhaan ei tullut juurikaan vaurioita poraustöiden vuoksi, Maala Nieminen kertoo. Maalämpötyö on Niemisillä kesken. Vielä pitää asentaa putket ja pumput. Vanha patteriverkosto jakaa lämmön huoneisiin. Sisätiloihin kellarikerrok­ seen tulee varausyksiköt ja pumppu, jotka vievät tilaa muutaman neliön ­verran. Maalämpö vaatii toimiakseen säh­ köä. Nykyiset lämpöpumput ovat siinä suhteessa tehokkaita. Pumppujen suo­ rituskerrointa nimitetään SCOP:iksi (seasonal coefficient of performance).


ehtoja lämmitykseen Se on Niemisten laitteissa 4,39–5,85. Suorituskerroin ilmaisee, kuinka monta kilowattituntia lämpöenergiaa saadaan yhdellä kilowattitunnilla sähköä. Jos lämmitysmuoto olisi suora sähkö, yhdes­ tä kilowattitunnista sähköä tulisi yksi kilowattitunti lämpöenergiaa. Isompi lämpökerroin (Niemisillä jopa 5,85) saadaan, jos vesi lämmitetään vain alhai­ sempaan lämpötilaan. Niemiset arvele­ vat haluavansa lämpimämpää vettä. – Säästöä syntyy, Maala Nieminen myhäilee tyytyväisenä. Niemisten talon osalta on laskettu 2485 € vuosittaista säästöä verrattuna öljyyn. Ja siis viime syksyn öljyn ja ­sähkön hinnoilla.

Ilma-vesilämpöpumppu asennettiin päivässä Rinna Toikan perhe Oravatieltä vaihtoi öljylämmityksen ilma-vesilämpö­ pumppuun jo vuonna 2019. Ilma-vesilämpöpumpun he valit­- sivat useammasta syystä. Vanhat öljy­ lämmityslaitteet tulivat käyttöikänsä päähän. Toikat halusivat ekologisen ja käytössä edullisen vaihtoehdon. Myös lisätila houkutteli, sillä öljylämmitys vaati kellarissa tilaa. Noihin aikoihin

kaupungilta todettiin, että luvan saanti maalämpöön olisi epävarmaa. Ilma-vesi­ lämpöpumppuun ei tarvittu mitään lupia. Investointi maksoi noin 15.000 ­euroa ja lisäksi tuli öljylämmityksen purkukustannukset. He saivat työn ­osalta kotitalousvähennyksen. Remontti tapahtui helposti ja no­ peasti, yhdessä päivässä. Olemassa oleva patteriverkosto kelpasi lämpöpumpulle. Ilma-vesilämpöpumpussa on kaksi yksikköä, toinen ulkona ja toinen sisällä kellarissa. Sisäyksikön vierellä on myös lämmönvaraaja. Laitteisto on helppo­ hoitoinen. Ulkoyksiköstä pitää joskus putsata lehtiä, samoin sisäyksikön ­filtteriä. Rinna ei ole laskenut tarkkaan ener­ giakuluja, mutta on huomannut, että säästöä on syntynyt. Myös heidän ­lämpöpumppunsa vaatii toimiakseen sähköä. Wiessmann ilma-vesilämpö­ pumpun SCOP-luku on 3.18–4.4. Ilma-vesilämpöpumpun haitaksi sanotaan ulkoyksikön ääntä, mutta ­Oravatien varrella ääni sulautuu Itä­ väylän hurinaan. TEKSTI JA KUVAT: HILKKA HELSTI

Maalämpö on aurinkoenergiaa Aurinkolämpöä varastoituu kesäaikana maa- ja kallioperään sekä vesistöihin auringonpaisteen, lämpimän ilman ja sateiden ­kautta koko vuodeksi. Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinko­ energiaa. Kallioon porattu lämpökaivo on nykyään yleisin maa­ lämmön talteenottotapa. Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aikana. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja lämpimään käyttö­ veteen.

Ilma-vesilämpöpumppu kerää auringon lämmön ilmasta Ilma ympärillämme on täynnä auringon uusiutuvaa energiaa. Tämä lämpöenergia voidaan ­kerätä ulkoilmasta talteen lämpöpumpulla ja siirtää kodin vesi­ kiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lämmittää sekä kiinteistö että kiinteistön käyttövesi. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan hoitaa koko talon lämmitystarve, mutta se tarvitsee kylmimpiä aikoja varten tukijärjestelmän. Ilma-vesilämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin muutkin lämpöpumput. Ulkolämpötilan laskiessa ilma-vesilämpöpumpulla saatava lämmitysenergian määrä laskee. Aivan kovimmilla pakkasilla (alle –20) tarvitaan tueksi sähköä, öljyä tai puuta. Ilma-vesilämpöpumpun etuna verrattuna maalämpöpumppuun on halvempi hankintahinta sekä se, että se voidaan asentaa sel­ laisiinkin kohteisiin, joihin maalämpöpumpun asennus ei maa­ perän laadusta johtuen ole mahdollista. Haittapuolena on maalämpöpumppuun verrattuna ­hieman alempi suorituskerroin, eli sähköä kuluu jonkin verran enemmän. (Lähteet: Suomen lämpöpumppu­ yhdistys SULPU, Lämpöpartio)

Rinna Toikan perheen taloon asennettiin ilma-vesilämpöpumppu yhdessä päivässä.

Rinna Toikan kellarissa sijaitsee lämpöpumpun sisäyksikkö.

HILKKA HELSTI HERTTONIEMELÄINEN | 1 9


Maksuton ja puolueeton neuvonta auttaa energiaremonteissa Energiaremontit ovat taloyhtiöille taloudellisesti kannattavia: remontin avulla voi olla mahdollista jopa puolittaa lämmityskulut. Alkuvuodesta 2021 lähtien Helsingin kaupunki on tarjonnut maksutonta energianeuvontaa jo sadoille energia­ remonteista kiinnostuneille taloyhtiölle. – Kiinnostus energiaremontteihin on iloksemme ollut suurta! Me energia-asiantuntijat selvitämme mielellämme talo­yhtiön mahdollisuuksia energiansäästöön ja käymme ­kertomassa mahdollisuuksista taloyhtiön kokouksissa, sekä ­autamme remontin ja selvitysten hankinnassa, taloyhtiöiden energianeuvonnan tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä kertoo.

Pitkäjännitteinen säästää pitkän sentin Energiatehokkuuden edistämisessä pitkäjännitteisyys ja toimenpiteiden järjestys ovat olennaisimpia näkökulmia talo­ yhtiölle. Fiksuinta on, jos taloyhtiö tekee energiankulutusta pienentävät toimenpiteet ennen isompia remontteja, kuten lämmönlähteen vaihdosta. – Ensin kannattaa aina varmistaa, että energiaa ei mene hukkaan, eli että tiloja ei esimerkiksi ylilämmitetä ja läm­ mitysjärjestelmä on tasapainossa. Tällä hetkellä todella monet taloyhtiöt ovat kiinnostuneita maalämmöstä ja keskustelu herää yleensä, kun kaukolämpölaitteet ovat juuri vanhenemassa käsiin. Jos taloyhtiön lämmönkulutus on jo hallinnassa, ei maalämpöjärjestelmästä tarvitse hankkia yhtä isoa, ja tällä voidaan oikeasti säästää maalämpöhankinnassa, Heikkilä vinkkaa. Kaikki energiaremontit eivät onneksi vaadi investointeja, vaan taloyhtiö voi ostaa energiatehokkuutta myös palveluna, joka maksaa itsensä takaisin säästyneinä energiakustannuk­ sina. Lisäksi löytyy paljon pienempiä toimenpiteitä, jolla

energiankulutusta voi ottaa haltuun taloyhtiössä, mm. led-­ valaistus ja älykäs lämmityksen ohjaus.

Energiaremontteja tehdään myös Herttoniemessä Energiaremontteja on tehty erityisesti vanhan Herttoniemen puolella, mm. maalämpöön on siirtynyt jo monta taloyhtiötä. Porattuja maalämpökaivoja voi katsella Helsingin kartta­ palvelussa osoitteessa kartta.hel.fi. Aineistoista pitää valita maalämpökaivot näkyviin ja sitten tarkastella karttaa lähi­ etäisyydeltä. Herttoniemessä sijaitsee lisäksi yksi energia­ remonttien edelläkävijä, taloyhtiö As Oy Lönegropen osoitteessa Hiihtomäentie 18. Taloyhtiössä on tehty mm. energiatehokas ­ikkunaremontti ja siirrytty maalämpöön jo vuonna 2018. – Herttoniemestä on tullut palveluumme jo 10 taloyhtiötä mukaan, mutta lisää mahtuu aina! Vaikka jokainen taloyhtiö on erilainen, kaikille taloyhtiöille löytyy aina toimenpiteitä, joilla energiakuluja saa tiputettua. Alkuun pääsee ottamalla meihin yhteyttä tai vaikkapa lähtemällä HSY:n energia­ ekspertti-kurssille, Heikkilä oheistaa. Ota yhteyttä energia-asiantuntijoihin tai lue lisää energiaremonteista ja taloyhtiöiden onnistumisista kaupungin palvelun verkkosivuilta: hel.fi/energiaremontti tai laita sähköpostia osoitteeseen energiaremontti@hel.fi. Helsingin kaupunki haluaa auttaa taloyhtiöitä energiaremonteissa, koska energiaremontti on isoin ilmastoteko, jonka taloyhtiö voi tehdä ja kaupunki aikoo olla hiilineutraali vuonna 2030. Hyödy ­neuvonnasta ja liity mukaan taloyhtiösi kanssa! TEKSTI: TALOYHTIÖIDEN ENERGIANEUVONNAN TIIMI KUVA: JUSSI REKIARO

B-oikeudet!

Muista Foxy Bearin pizzapassi!

TILAA, NOUDA TAI NAUTI MEILLÄ MAUKKAAT ATERIAT AVOINNA: ma–to 10–22 • pe 10–23 • la 11–23 su 11–22 (elo–huhtikuu) su 11–23 (touko–heinäkuu) Kettutie 2, 00800 Helsinki • Erätorin kulma Puh. 09 788 831 • 09 787 244 www.foxybear.fi Lämpölaitteisto 2 0 | HERTTONIEMELÄINEN


Palvelemme nyt myös verkossa www.herttoniemenapteekki.fi

ONKO KOTONASI VANHENTUNEITA LÄÄKKEITÄ?

RESEPTILÄÄKKEET VERKOSTA

Aika ajoin on hyvä käydä läpi kodin lääkekaappi. Käytöstä poistuneet ja vanhentuneet lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkiin hävitettäväksi.

Miten lääkejätteet lajitellaan ennen kuin ne tuodaan apteekkiin?

AINA AVOINNA

• tabletit läpinäkyvässä pussissa poistettuna ulkopakkauksistaan

Tilaa apteekkituotteet, myös reseptilääkkeet, kätevästi suoraan kotiisi tai nouda ne kauppareissulla NOUTOAUTOMAATISTAMME:

K-Supermarket Hertta K-Market Roihuvuori Alepa Kulosaari

• voiteet ja nestemäiset lääkkeet omissa pakkauksissaan • jodipitoiset lääkkeet (Jodix, Betadine, Iodosorb) erillään muusta lääkejätteestä • elohopeakuumemittarit erillään, särkynyt mittari tiiviissä paketissa • ruiskut ja neulat erillään Poista reseptilääkkeistä ohjeliput tietosuojan turvaamiseksi. Lajittele pahviset ulkopakkaukset kartonkiastiaan ja lasi lasinkeräykseen. Apteekista ostetut elintarvikkeet ja ravintovalmisteet eivät ole ongelmajätteitä. Ne voi hävittää bio- tai sekajätteen mukana.

Huom! Apteekit eivät ota vastaan paristoja, kemikaaleja, liuottimia tai muita kotitalouksien ongelmajätteitä, koska niitä ei käsitellä lääkejätteiden kanssa. Nämä ongelmajätteet voi viedä kunnan osoittamaan keräyspisteeseen.

HERTTONIEMEN APTEEKKI

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki • Puh. (09) 759 4780

Annamme mielellämme lisätietoja lääkkeiden hävittämisestä.

www.herttoniemenapteekki.fi

www.herttoniemenapteekki.fi HERTTONIEMELÄINEN | 2 1


Maijan puisto syntyi taidetempauksena

Hirvenpään majan edessä olevassa puistikossa istuu joulupukki haitariaan soittamassa. Järkähtämättömän trubaduurin rinnalta jatkuu hiekkatie puistikon läpi. Keskellä kohoaa komea kelopuu, jonka latvaa ahkera käpytikka käyttää ravintolanaan. Siitä on todisteena maahan varisseet kävynroskat. Keväisin ennen pesänrakennusta sepelkyyhkypari mittailee kelon latvasta ­Hiihtomäentien metrejä ja päättää lopulta tehdä jälleen pesän läheisen lehvuston suojaan. Keloa ympäröivät komeat sään runtelemat patsaat. Kalliolla näkyy puunrunkoon koverrettu, huutavin kasvoin koristeltu istuin. Vähän korkeammalta voi löytää rehevän naisen torson ja kivikasvoja. Päivisin joulupukki katselee puistikon penkillä istuvaa nuorta äitiä, joka hengittää hetken yksin unisten rattaiden köllöttäessä kuulomatkan päässä. Kauppakassien tai maailman tahdin uuvuttamat jalat keräävät penkiltä voimia jatkaakseen jälleen matkaa. Myöhemmin puistikon läpi kulkee lapsiporukka, joka käyttää puistoa oikopolkuna kotiin tai kouluun. Koirien kanssa Joulupukki tulee hyvin toimeen, niitä hän näkee päivittäin monia kertoja. Joskus joku rohkea uskaltautuu istahtamaan puistikon kalliolle ilman sen kummempaa syytä hetkeksi viettämään aikaa. Jos istujia on enemmän, puheensorina ja nauru kuuluu kadun toiselle puolelle ja pistää miettimään, pitääkö myöhemmin soittaa poliisit. Asiaton oleskelu kielletty, joku on unohtanut laittaa kyltin. 2 2 | HERTTONIEMELÄINEN

Haitaria soittava joulupukki on Musta-Maija -kahvilan asiakkaiden yhdessä tekemä. Patsaan valoi Antti Nordin.


Persoonallinen Maijan puisto sijaitsee Hiihtomäentie varrella. Taustalla näkyy Hirvenpään maja.

Metallinen veistos on Antti Nordinin tekemä.

HERTTONIEMELÄINEN | 2 3


Vaan eipäs ole! Sen tietää meidän Maija, joka asuu puistikon viereisessä kerrosta­ lossa ja tuntee tarinat patsaiden takaa. Vuosina 1983–2000 Maija Hyvönen piti Musta-Maija -nimistä taidekahvilaa tilassa, jossa nykyään toimii Ski Hills Street Bar. Kahvilassa kokoontui alueella asuvia tai alueen kautta kulkevia, kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä ihmisiä. Lapsia ja aikuisia, teinejä ja vauvoja. Kahvilassa kukin vietti aikaa itselleen sopivalla tavalla, yhdessä ja yksin. Tarjol­ la oli herkkujen lisäksi taiteiluun tarkoi­ tettuja välineitä ja soittimia, mihin kuka tahansa sai halutessaan tarttua. Maija tuntee vieläkin kahvilassa aikaa viettä­ neitä nuoria ja muistelee aikaa, jolloin Herttoniemessä riitti ihmisten välistä ystävällisyyttä, hyvää tahtoa, huumoria ja halua antaa kukkien kukkia. Usein joku asiakkaista tai Maija itse saattoi saada ajatuksen, joka yhteis­ tuumin muovautui jopa samana päivänä toteutettavaksi tempaukseksi. Yksi näis­ tä tempauksista oli hakemus Helsingin kaupungille: Kansainvälinen Taideyhdis­ tys Maya ja kahvilan porukka hakivat lupaa ottaa käyttöön puistikko, jota tuolloin käytettiin lähinnä taloyhtiöiden

Naisen torso on Maria Hopian tekemä.

roskiksiin kelpaamattoman tavaran kaatopaikkana. Sinne haluttiin ruostei­ sen hetekan sijaan penkki millä istua sekä mahdollisuus istuttaa kukkia, lait­ taa esille patsaita ja järjestää yhteisiä tapahtumia. Kaupungin vastausta odo­ tettiin niin monta vuotta, että niiden lukumäärällä ei enää ole väliä. Tärkeintä kuitenkin on tietää, että lopulta puiston

Maija Hyvönen puistonsa penkillä meksikolaisvaatteissa vappuna 2020. Maija toivoo ylipäätään enemmän penkkejä Herttoniemeen. Kuva: Riitta Tapaninen. 2 4 | HERTTONIEMELÄINEN

avajaisia vietettiin, kaupunki lahjoitti kukkia istutettavaksi ja viimein puisto alkoi elää. Tämän vuosituhannen alkupuolella Maijan kahvila siirtyi Kivinokalle kesäi­ sin auki olevaksi taidekioskiksi ja vei mukanaan osan siitä värikkäästä virees­ tä, joka elävöitti pientä puistikkoamme. Patsaat alkoivat vaipua uneen ja alueen asukkaat eivät enää osanneet pitää puis­ toa omanaan. Aika on seisahtunut, puut ja pensaat saaneet kasvaa ja patsaat jatkavat horrostaan. Öisin patsaat kuis­ kivat toisilleen ajasta, jolloin niitä ympä­ röi elämä ja nauru. Joskus niiden jutus­ telu aiheuttaa sellaisen melun, että puis­ toon yöpalalle tulleet peurat pinkaisevat pakoon. – Se on hienoin puisto mitä maail­ massa on, kun siellä on niitä patsaita, neljävuotias poikani toteaa. Hänen pienen maailmansa rajat kul­ kevat lähinnä Länsi-Herttoniemen ja parin sukulaispaikan pihojen laitamilla. Muualle tehdyt pikavisiitit ovat olleet avaruusmatkoja jonnekin, missä vain käydään. Herttoniemessä eletään ja siellä on kaikki. Tätä heiveröisen pie­ noista maailmankuvaa pohtiessani ­havahdun hyväksymään, että todella, Herttoniemeen mahtuu maailma. Se kuinka moniulotteiseksi tämä maailma kullekin muodostuu, on pitkälti kiinni kadulla kulkevan omasta kyvystä jotain nähdessään pysähtyä katsomaan. Tänä keväänä Herttoniemen kirppu­ toripäivänä kannoimme Maijan taide­ varastosta teoksia kadulle ihmisten ihas­ teltavaksi. Siinä sivussa kuuntelin, miten monet kävivät kiittämässä Maijaa hänen toiminnastaan vuosien takaa. Osa kyseli, onko Maija vielä elossa ja mitä hän ny­ kyään tekee, entä saako vielä jostain Maijan munkkeja. Yhden päivän ajan kasvot, joita olen ohittanut monia kerto­ ja laahustaessani bussiin, kauppaan tai minne vaan, katsoivatkin toisiinsa, ­hymyilivät, puhuivat ja olivat uteliaita. Halu jakaa Herttoniemen elämää ja his­ toriaa on siis olemassa, uskon niin. Pidä siis silmäsi ja korvasi auki, kun jatkossa kuljet puistikon ohi. Uskalla pysähtyä, uskalla istahtaa. Ja jos näet jotain, joka kutsuu sinua osallistumaan puistikon touhuihin, olet tervetullut! Kesäkuussa 2023 Maija tuo Hertsin kirjastoon esille muistoja kahvilavuosis­ taan ja ajatuksia tulevasta. TEKSTI: PETRA KAUKONEN KUVAT: KARI UITTOMÄKI MAIJAN KUVAT: RIITTA TAPANINEN


Hiustesi iloksi!

Kettutie 4, 00800 Helsinki O A! 040 751 0055 RV E T U L

www.ilox.fi

TE

– Sanna

AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN

Hitsaajankatu 9 , Herttoniemessä 15v. kokemuksella , kävelymatka metrolta

korjausompelu tilaustyöt sisustusompelu

ompelimo puh. 040 745 72 40 ompelimotyohuonep.fi ma 11-18 ti-ke-to 10-18 pe 9-17

Tervetuloa !

Toteemipaalun näköisen patsaan on veistänyt Olli Hopia.

Puisen istuimen on veistänyt Leena Pukki. HERTTONIEMELÄINEN | 2 5


Tontunmetsässä voi nähdä tonttuja ja tiikereitä Mustikat kukkivat ja jossain laulaa mustarastas. Lauma päiväkotiikäisiä lapsia kirmaa metsätietä pitkin tuttuun satumetsään.

TONTUNMETSÄSSÄ VOI NÄHDÄ JA KUULLA: – Ääniä, linnun ääniä ja laulua. – Tontun piipityksiä. – Tonttuja, peuroja, jäniksiä. Metsissä asuu usein kettuja. – Pöllöjen huhuilua, käki kukkuu. – Tiikereitä. – Metsän eläimiä, kettuja ja pupuja, karhuja ja metsälintuja.

Herttoniemen päiväkodilla on pitkät perinteet lähimetsien hyödyntämiseen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö­ nä. Ryhmissä tehdään viikoittaisia ­metsäretkiä vuoden ympäri, ja jotkut retkikohteet ovat nousseet muita suosi­ tummaksi. Sinitiaisten ryhmässä lapset toivovat kerta toisensa jälkeen retkeä Tontunmetsään. Tämä ilahduttaa myös ryhmän varhaiskasvattajia, sillä metsä tarjoaa parhaan ympäristön koko ryh­ män yhteisiin leikkeihin. Majaleikkien lomassa tulee huomaamatta opetettua lapsille myös kasvituntemusta. Metsä­ retkeily kehittää niin lasten motoriikkaa kuin vastustuskykyäkin, ja päiväkodissa on havaittu yhteisten leikkien ja ­ongelmanratkaisukyvyn lisääntyvän metsäympäristössä. Tontunmetsä ­mahdollistaa sadunhohtoiset pikku­ jouluseikkailut, kevätpiknikit ja ­syntymäpäivien vietot, ja on metsään joskus viety isovanhemmatkin retkelle. Juttua varten on haastateltu varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Hietalaa. Tontunmetsää kuvailivat Sinitiaisten ryhmän lapset.

TEKSTI & KUVAT: ANNA MERIKARI

Tontunmetsä on saanut nimensä metsässä sijaitsevista pienistä, alati leikeissä muuntuvista majoista, joissa lasten mukaan tontut asustavat. Tontunmetsä sijaitsee Länsi-Herttoniemessä Mäen­laskijantien metsätaipaleen päässä. Satumaisessa metsässä voi lasten mukaan törmätä ­tonttujen lisäksi vaikka tiikeriin. 2 6 | HERTTONIEMELÄINEN


TONTUNMETSÄSSÄ ON KIVAA: – Kun me leikitään siellä viidakkoa. – Rakennella puita, semmoisia majoja. Siellä majassa on kiva leikkiä. – Syödä eväitä. – Rakentaa majoja kavereiden kanssa. Olla piiloleikkiä. – Kiipeillä kallioille ja kiipeillä omenapuussa. – Poimia mustikoita, kun sinne on kasvanut ne.

HERTTONIEMELÄINEN | 2 7


Alpo ja Ulla Tuurnalalla on aina ollut koiria, useimmiten pari–kolme samaan aikaan. Nyt koirien lisäksi talossa on vierailulla tyttären rescue-koira Lyyti.

Kolme sukupolvea herttoniemeläisiä – Olemme viihtyneet valtavan hyvin, yli 40 vuotta Herttoniemessä asuneet Alpo ja Ulla Tuurnala kertovat. Heidän lisäkseen Herttoniemessä asuvat heidän molemmat lapsensa sekä viisi lastenlasta.

Alpo ja Ulla Tuurnala asuvat viihtyi­ sässä omakotitalossa Ilvestiellä. Talon nurkalta voi aavistaa viidakkomaisen puutarhan, mutta siellä ei tällä kerta käydä. Vanhassa kolmikerroksisessa omakotitalossa on tunnelmaa. Aikai­ semmin Tuurnalat asuivat kerrostaloissa eri puolilla Helsinkiä, viimeksi Roihu­ vuoressa – Etsimme omakotitaloa sekä sen tarjoaman oman vapauden että myös lasten takia. Tämä talo löytyi tutun an­ siosta, Alpo kertoo. Tuurnalat ovat kotoisin Kotkasta. Tie Helsinkiin ja Herttoniemeen kulki luontevasti opintojen ja työn kautta. Lähes valmiina laivanrakennusinsi­ 2 8 | HERTTONIEMELÄINEN

nöörinä Alpo suoritti varusmiespalvelus­ taan merisotakoulussa saadessaan työ­ tarjouksen merivoimien esikunnasta. Alpo Tuurnala teki pitkän työuran ar­ meijan palveluksessa: eläkkeelle hän jäi insinöörikommodorina merivoimien yli-insinöörin tehtävästä. Työurallaan hän vastasi mm. merivoimien alusten suunnittelusta ja hankinnoista. Ulla puolestaan teki työuransa mm. Helsin­ gin Puhelinyhdistyksessä ja Kirurgisessa sairaalassa. – Viihdyin merivoimissa hyvin sekä mielenkiintoisten tehtävien että muka­ van työilmapiirin ansiosta, Alpo Tuur­ nala kertoo. Alpo paljastaa, että Herttoniemi oli hänelle tuttu jo 1940-luvun puolivälistä asti. Hänen tätinsä mies rakensi Peura­ tielle oman talon ja urakoi lisäksi alueel­ le useita muita rakennuksia. Alueella rakennettiin paljon hartia­pankkiperiaatteella; vasaroiden pauke, vasta saha­ tun puutavaran ja tuoreen betonin

t­ uoksu, soratiet, teillä juoksentelevat lampaat ja nykyisellä teollisuusalueella laiduntanut tädin lehmä tekivät lähtemättömän vaikutuksen. – Lukuun ottamatta teiden asfaltointia eivät omakoti- ja kerrostaloalueet ole juuri muuttuneet noista ajoista. Alpo Tuurnalalla on julkaisematon käsikirjoitus Vähäisiä sisäpiiririkkomuksia, joissa hän kertoo etupäässä omakotitalossa asumisessa. Lyhyissä, sivuin mittaisissa tarinoissa hän kertoo mm. talon erilaisista remon­ toinneista, puutarhasta sekä erilaisista eläimistä, joita he ovat havainnoineet tontillaan. Eläinten kirjo on laaja: erikoi­ simpana ehkä ilves. Lintuja ja muita elämiä löytyy lukuisa määrä. Lintujen


Tuurnaloitten omakotitalon kuva Vähäisiä sisäpiiririkkomuksia -käsikirjoituksessa.

Vanadis -fregatin kuva samannimisestä kirjasta.

Lokkien kuva Kuninkaansaari -kirjassa. HERTTONIEMELÄINEN | 2 9


elämää on ­hauska seurata, ja joistakin linnuista on tullut erottamattomia seu­ ralaisia. Eräässä tarinassa todetaankin, että tontilla sijaitsee eläintarha.

Perhekeskeisyyttä kolme sukupolvea Tuurnalat kertovat olevansa hyvin ­perhekeskeisiä. Heillä on kaksi lasta, Jussi ja Maija. Molemmilla on nykyään omat perheet. Jussi asuu myös Hertto­ niemen omakotitaloalueella. Jussi on sisaruksista vanhempi, ja hänen lapsen­ sa ovat jo aikuisia 23- ja 20-vuotiaita, mutta edelleen tiiviissä kosketuksessa mummiin ja vaariin. – Olemme lapsirakkaista ja on mah­ tavaa, että lapset ja lastenlapset asuvat tässä lähellä, muutaman sadan metrin säteellä. Normaalisti näemme viikottain. Maijan tyttöjä, jotka ovat Herykissä, näemme useitakin kertoja viikossa. ­Heryk on tuossa ihan vieressä. Teemme läksyjä yhdessä, autamme matematiikan tehtävissä, Alpo Tuunala kertoo.

”YHTEISÖLLINEN HENKI ON TÄRKEÄÄ” Maija Tuurnala on asunut ison osan elämästään Herttoniemessä. Perhe ­käsittää aviomiehen lisäksi kolme, 5–15-vuotiasta lasta. – Olin 10 kuukauden vanha, kun muutimme tänne. Asuin välillä muualla, mutta nyt olen asunut pysyvästi vuodes­ ta 2010. Aina, kun asuin muualla, kaipa­ sin tänne. Myös perheeni viihtyy, ja en lähde täältä kuin jalat edellä, Maija Tuurnala nauraa. Maija korostaa, että hänelle on tär­ keää Herttoniemessä yhteisöllinen hen­ ki, turvallisuus ja tuttuus, luonnonmu­ kainen kaava, 50-luvun arkkitehtuuri, luonnon läheisyys, Viikin luonnonsuoje­ lualue sekä hyvät kulkuyhteydet. Myös tietty jatkuvuus on tärkeää – omat lap­ set käyvät samoja kouluja kuin itsekin on käynyt. Herttoniemi on vähän kuin maalaiskylä, mutta ilman maalaiskylän huonoja puolia. – Kun nuorin lapseni oli vauva, niin hän oli allerginen ja itkuinen. Minä ja mieheni valvoimme kaiket yöt, ja siinä meni useampi vuosi. Tein Facebookiin päivityksen ja kerroin tilanteestamme. Samana iltana herttoniemeläiset naiset tulivat auttamaan meitä: tuotiin ruokaa, pari ihmistä siivosi ja pesi pyykkiä. Eikä tämä ole ainutlaatuista, tuttavapiirissäni on tapahtunut vastaavaa. Kun joku 3 0 | HERTTONIEMELÄINEN

Maija Tuurnala ja tytär Anni kertovat viihtyvänsä erittäin hyvin Herttoniemessä.

t­ arvitsee apua, niin auttajia löytyy. Tämä on upea yhteisö, Maija Tuurnala kiittele. Se, että omat vanhemmat asuvat lähellä, on Maijalle todella tärkeää. – Varsinkin silloin, kun olin monta vuotta yksinhuoltajana kahden lapsen kanssa, niin heistä oli todella paljon apua. Ennen koronaa ja koronan jälkeen tapaan heitä viikottain. Nykyisin Maija Tuurnala asuu edel­ leen perheineen kesät mökissä Kunin­ kaansaaressa. Leipätyönään hän hoitaa keväästä syksyyn Kuninkaansaaren ma­ joitus- ja saunapalvelua. Talvisin taide­ historioitsijan koulutuksen saanut Maija Tuurnala toimii museoalan free lance -oppaana.

pitää muuttaa muualle, mutta aina voi tulla takaisin, Maija Tuurnalan tytär, 15-vuotias Anni toteaa. – Tuntuu, että Herttoniemessä kaik­ ki tuntevat kaikki. Aina näkee tuttuja ja moikkailee heitä. Ei ehkä olisi saman­ laista jossain keskustassa. Täällä on tosi paljon hyviä ihmisiä ympärillä, Anni jatkaa. Herykissä yläastetta käyvä Anni kiittelee sitä, että isovanhemmat asuvat lähellä. Siellä on helppo piipahtaa pari kertaa viikossa ja tarvittaessa löytyy läksyjen tekoapua. – On hirveän tärkeää, että mummi ja vaari asuvat lähellä. Oli hirveää, kun en nähnyt heitä ollenkaan koronan ollessa pahimmillaan, Anni kertoo.

”Tosi paljon hyviä ihmisiä ympärillä” – Herttoniemi on ihana paikka, en lähti­ si mitenkään pois. Ehkä vanhempana

TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI AKVARELLIT: ALPO TUURNALA


Merenkulun historia sydäntä lähellä Jäätyään eläkkeelle hieman yli 20 vuotta sitten Alpo Tuurnala innostui kirjoittamaan merenkulun historiaa käsitteleviä kirjoja. Taitavana akvarellistina hän myös on itse kuvittanut kirjansa. Kirjoja on kaikkiaan viisi, ja lisäksi hänen akvarellejaan on mm. kahdessa Jarmo Niemisen sotahistoriaa käsittelevässä kirjassa. Tuurnalan ensimmäinen kirja Harmaat laivat on kevyellä otteella kirjoitettu kronikka merivoimien aluksista. Luotsisaaren tarinassa Tuurnala kertoo tarinoita Itäisen Suomenlahden saaristosta ja omasta lapsuudestaan merellisessä Kotkassa. Pohjoiset purjeet on puolestaan suomalaisten purjelaivojen monisatavuotisen historian kuvaus. Vanadis sisältää 30 vuotta kattavan ­kertomuksen laivan kohtaloista 1800-luvun historiallisessa myllerryksessä. – Vähitellen Suomi kehittyi purjelaivarakentamisen huippuosaajaksi, ­Tuurnala kertoo. Armeijan upseerina Tuurnalalla oli harvinainen etuoikeus viettää kesät perheineen Kuninkaansaaressa, joka oli vuoteen 2016 saakka suljettu ­sotilassaari. Kuninkaansaaressa perhe vietti yli 30 kesää. Mökkielämästä saaressa Alpo Tuurnala kertoo päiväkirjanomaisessa Kuninkaansaari-kirjassaan. Kirjasta välittyy myös perheen vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Kaikki Alpo Tuurnalan kirjat on julkaissut Itämeren suojeluun erikoistunut John Nurmisen Säätiö. TEKSTI: KARI UITTOMÄKI

Ruorimiesten työ oli usein tappavan vaarallista hirmumyrskyn vyöryessä yli aluksen. Kuvitusta Pohjoiset purjeet -kirjaan. HERTTONIEMELÄINEN | 3 1


Fysioterapia Osteopatia Akupunktio Hieronta Bemer-terapia Lääkinnälliset tukisukat

Puh: (09) 783 856 fysioterapia@hfh.fi

www.hfh.fi

Tervetuloa!

Kuvanveistäjä Mikko Hovin ateljeen ovet olivat aina auki Herttoniemen omakotialueella Peuratiellä on sininen puutalo, jonka iso ateljeeikkuna muistuttaa ohikulkijalle: Täällä on asunut kuvanveistäjä Mikko Hovi, leikkimielinen taiteilija, joka on tehnyt myös Ahmatien koulun patsaan Pallopojat.

Mikko Hovin tie kuvanveistäjäksi oli pitkä ja täynnä seikkailua. Vuonna 1879 syntynyt karjalaispoika ­Koivistolta pestautui ensin merimieheksi, kiersi vuosi­ kausia joka maanosassa ja ihaili taidetta maailman taide­ museoissa, kunnes innostui itsekin tekemään vesiväri­ töitä. Rahaa siitä taiteesta tuli kumminkin niin vähän, että Hovi opetteli lopuksi koristetaiteilijan ammatin. Värikäs nuoruus ja keski-ikä olivat etsimisen aikaa, ja vasta 60-vuotiaana Mikko Hovi tuli tunnetuksi ­”ikinuorena taiteilijana”, kuvanveistäjänä. Vuonna 1949, siihen aikaan, kun suurin osa Hertto­ niemen omakotialueesta oli rakennettu, Mikko Hovi

Meillä sinua palvelevat optikot Heidi Jussila ja Anne Jämsä sekä ajanvarauksella silmälääkäri Reijo Ahonen.

• • • •

Tervetuloa nopeat toimitukset ! korjaukset jopa odottaessa linssien hionnat myös omiin kehyksiin myös silmälääkäripalvelut

Avoinna ark. 10–18, la 10–14 Puh. 010 235 1919 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.herttoniemensilmalasi.fi 3 2 | HERTTONIEMELÄINEN

Hertsikan ala-asteen pihalla on Mikko Hovin veistos Pallopojat.


Jyri Kähösen ateljee-olohuoneeseen on jäänyt Mikko Hovin pienoisveistos muistuttamaan siitä, että talossa asui aikoinaan taiteilija.

István Ráczin kuva Mikko Hovista, Marja-Liisa Vartion kirjassa Mikko Hovi

rakennutti itselleen Peuratielle talon, johon tuli tilava ateljee. Isossa työtilassa hänellä oli mahdollisuus tehdä myös suuria veistoksia, ja vuonna 1955 val­ mistui muun muassa Ahmatien koulun pihalla oleva työ Pallopojat. Kerrotaan, että taiteilijan ovet olivat aina auki ja kaikki ohikulkijat olivat tervetulleita Mikon ateljeehen. Humo­ ristinen taiteilija saattoi ilmestyä ovelle, kutsua katsomaan töitään ja myös kes­ keneräisiä veistoksia hän näytti mielel­ lään. Mikko Hovi seisoi valkeassa takis­ saan kipsisäkkien ja telineitten keskellä, nosti märän kankaan veistoksen päältä, pyöritteli jalustaa ja odotti jännittynee­ nä, mitä työstä sanottiin. Mikko Hovin veistoksissa oli egypti­ läistä ja meksikolaista henkeä, mutta

ennen kaikkea taiteilija oli naivisti ja sadunkertoja. Hänen arvoitukselliset hahmonsa hämmästyttivät usein sen ajan tavanomaisuuteen tottunutta ylei­ söä. Mikon satumaailma lähti kaukaa muinaisesta Karjalasta, jossa kivillä ja puillakin oli henki. Hovi testamenttasi vaimonsa kanssa suurimman osan töistään Hämeen­ linnan taidemuseolle, mutta hänen ­veistoksiaan voi nähdä myös Ateneumin, Amos Andersonin, Lahden ja Kemin taidemuseoissa. Lähteenä käytetty Marja-Liisa ­Vartion kirjoittamaa esipuhetta Mikko Hovin veistoksia esittävään teokseen, Otava 1960. TEKSTI JA KUVAT: TUULA KASANEN

Jyri Kähkönen ja pojat ja Kalle ja Kosmo asuvat sinisessä talossa, jossa oli Mikko Hovin ateljee. Talo on lähes alkuperäisessä kunnossa, joten remonttia riittää. HERTTONIEMELÄINEN | 3 3


Länsi-Herttoniemen urheilukenttä peruskorjataan Länsi-Herttoniemen liikuntapuiston, tai pikemminkin urheilupuiston – josta tulee myös lempinimi Urtsi, kauan kaivattu perusteellinen ­korjaus sekä kehittäminen lähenee. Urheilukentän suunnittelu on jo pitkällä ja jos päätöksenteko kentän ympärillä ei viivästy, alkaa rakentaminen ja peruskorjaus jo loppu­ vuodesta 2023.

Alustavaa luonnosta tarkastellessa vai­ kuttaa siltä, että suunnittelutyön aikana on välittynyt vahvasti kaupungille kuva kentän elintärkeästä asemasta koko alueelle ja sen asukkaitten liikuttamisel­ le. Monipuolinen lajikirjo ja matalan kynnyksen liikunta pysynee prioriteetti­ na myös tulevaisuudessa. Poikkeuksellis­ ta onkin, että kaupunki satsaa itse ken­ tän kunnostukseen. 3 4 | HERTTONIEMELÄINEN

Tästä on myös kiittäminen vuosien työstä paikallisen Herttoniemen Toverit (HerTo) -seuran toimintaa, jonka tavoit­ teena on ollut säilyttää urheilukenttä julkisessa kaikille suunnatussa käytössä. HerTon mielipide on siitäkin syystä tärkeä, että seura on alkuperäisen ­urheilukentän perustamisen ja rakenta­ misen takana. Kun kentän hallinnointi on siirtynyt seuralta kaupungille, onkin laskeutunut kentälle niin sanotusti pysy­ väisyyden aika, jota vasta nyt rikotaan. Järjestetyssä asukastilaisuudessa suun­ nitelmista kaupungin edustajat viittasi­ vat asianlaitaan runollisesti mainites­ saan kentän jääneen ”70-luvun asuunsa”. Alustavassa suunnitelmassa kaikki nykyiset Urtsilta löytyvät lajit saavat puitteet jatkolle ja näistä etenkin fris­ beegolf laajenee suuresti. Suunnitelmat kuitenkin frisbeegolfin osalta ovat vasta

erittäin alustavia ja nykyisen mäki­ hyppykeskuksen ympärille osoitettavan uuden frisbeegolfradan reitistö saattaa muuttua. Herttoniemi-seura piti kau­ pungille lähettämässään mielipiteessä tärkeänä, ettei radan vuoksi kaadeta puita. Jalkapallon osalta alueella pitkään vellonut vaatimus ison hiekkakentän nurmetuksesta tapahtuu vihdoin. Ken­ tän ison tulevan käytön takia kaupunki on päätymässä tekonurmeen. Paikalli­ nen toive on estää mahdollisimman tarkkaan tekonurmikentästä irtoavan mikromuovin kulkeutuminen ympäris­ töön. Uuden tekonurmen voisi toivoa toimivan siis samalla pilotointikohteena uusille kokeiluille tekonurmen ympäris­ töhaittojen vähentämiselle. Kentän nurmetus tuo mukanaan myös suurim­ man vaikutuksen alueen estetiikkaan,


Urheilukentän peruskorjaus alkanee ensi vuonna. Nykyisen hiekkakentän tilalle tullee tekonurmi.

Suunnitelmassa nykyisen mäkihyppykeskuksen ympärille tulisi frisbeegolfrata, mutta reitistö saattaa muuttua vielä.

Laajensimme aukioloa, palvelemme nyt myös alkuviikosta lounasaikaan sekä viikonloppuisin hieman myöhempään.

Tervetuloa Itä-Helsingin ihanimpaan bistroon!

Keittiömme on avoinna ma–ti ke–to pe la su

klo 11–15 klo 11–20 klo 11–21 klo 12–21 klo 12–20

Ravintola Pikku Hukka, Kettutie 3, 00800 Helsinki + 358 (0)50 518 5539, info@ravintolapikkuhukka.fi

R A V I N T O L A

Lounas-, bistro- ja noutoruokalistat • www.ravintolapikkuhukka.fi HERTTONIEMELÄINEN | 3 5


Kaavoitustilanne Herttoniemessä Herttoniemen metroaseman korttelit Suunnitteilla on keskus, jossa joukkoliikenne, työpaikat ja ­asuminen muodostavat kokonaisuuden. Alueelle valmistellaan kaavamuutosta, josta seuraa uutta asuntokerrosalaa 24.000 k-m2. Vuorovaikutus tapahtuu vuonna 2022 ja tarkistettu asemakaavaehdotus tulee esille vuonna 2023. Kaavoituksesta vastaa Suvi Huttunen.

Linnanrakentajantie 6 Urheilukentän korjauksen jälkeen on vuorossa pieni kenttä ja sen jälkeen tenniskenttien kunnostus. Tennistä pelaamassa Niko ja Kasper.

koska sen myötä kenttä aidataan. Tar­ koitus on estää kentälle ajo ajoneuvoilla. Urtsin paikallisena erikoisuutena oleva porrasistumakatsomo säilyy ja laajenee. Rakentamisen aikataulun osalta on vielä vaikea antaa tarkempaa aikataulua kuin, että rakentaminen alkanee vuoden 2023 syksyllä. Ensimmäinen rakenteel­ linen uudistus keskittyy ison kentän ­peruskorjaukseen ja nurmetukseen. Isoa kenttää ei voine käyttää kahteen vuoteen, kun rakennustyöt ovat alka­ neet. Seuraavaksi korjausvuorossa on pieni kenttä sekä sen jälkeen tennis­ kenttien kunnostus.

Urtsin itäreunaan suunniteltu kori­ pallokenttä ja pienpelikentät ovat vasta toisessa rakennusvaiheessa 2030-luvulla ja niiden aikatauluun vaikuttaa merkit­ tävästi Herttoniemen sairaalarakennuk­ sen kohtalo (mahdollinen purku) ja siitä johtuva sairaalarakennuksen nykyisen tontin päälle osoitettu asuinrakentami­ nen. Urtsin pukukoppirakennuksen päivitys voi myös joutua sijaiskärsijäksi tässä rumbassa. Sille ei siksi ole osoitet­ tua aikataulua vielä. TEKSTI: HENRIK NYHOLM JA HILKKA HELSTI KUVAT: MERJA HAAKANA

Asuntokerrosalaa suunnitellaan noin 20.000 k-m2 6–12-kerroksisiin taloihin. Osa juurikasvarastosta säilyy. Kaavavalmistelu ja vuorovaikutus tapahtuu v. 2022 ja tarkistettu asemakaavaehdotus valmistuu vuonna 2023. Kaavoituksesta vastaa Henrik Ahola.

Länsi-Herttoniemi Asemakaavatyön pohjaksi on valmistumassa kaksi selvitystä, Vanhankaupunginlahden ympäristön virkistysselvitys ja Länsi-­ Herttoniemen ominaispiirreselvitys. Viimeksi mainittu sisältää Länsi-Herttoniemen suunnittelun ja rakentamisen historiaa, vaalimisen ja kehittämisen periaatteet sekä kohdekohtaisia tarkasteluja rakennuksista, pihoista ja puistoista. Asemakaavan laatiminen jatkuu kaavaluonnoksella, joka tulee nähtäville arviolta v. 2023. ­Kaupunki etsii rakennuspaikkoja viheralueiden reunoilta ja tontin haltijoiden niin halutessa myös tonteilta. Kaavoituksesta vastaa Leena Holmila.

Karhunkaatajan alue Karhukallion (entinen Karhunkaataja) asemakaava hyväksyttiin valtuustossa 18.5.2022. Arvokkaalle luontoalueelle suunnitellusta asemakaavasta on tehty valitus hallinto-oikeudelle. Asemakaava-alue on nykyisin lähes kokonaan luonnontilassa olevaa metsää ja kallioita ja rajautuu länsiosastaan kiinni Viikin luontoalueisiin. Suuri osa metsästä on METSO-inventoinnilla luokiteltu luonnon monimuotoisuuden ­kannalta arvokkaaksi alueeksi. Urheilukentän porrasistumakatsomo säilyy ja laajenee. Nykyinen katsomo on kivistä rakennettu. 3 6 | HERTTONIEMELÄINEN

TEKSTI: HILKKA HELSTI


Uuteen kotiin ilman ostostressiä R PÄ

ISTÖME

R

KK I

YM

Vaskisepän uudet kodit Herttoniemessä ovat nyt myynnissä. Tutustu ja sovi esittely!

M

IL J

ÖM ÄR K

T

Rakennus 4089 0085

Sovi esittely! MYYNNISSÄ

Asunto Oy Helsingin Vaskiseppä 16-kerroksinen Vaskiseppä nousee Herttoniemen uuteen Sohlbergkortteliin, lähelle kattavia palveluita ja metroasemaa.Yhtiö rakentuu omalle tontille! Vaskiseppään tulee yhteensä 142 uutta ihanaa kaupunkikotia. Asuntojen koot vaihtelevat tehokkaista yksiöistä avariin neliöihin. Kodeissa on toimivat pohjaratkaisut sekä modernit sisustusvalinnat. Kaikissa asunnoissa on joko lasitettu tai ranskalainen parveke sekä tavallista suuremmat ikkunat. Monipuoliset yhteistilat helpottavat asukkaiden arkea! Asukkaiden käytössä ovat mm. kaksi talosaunaosastoa, moderni kerhotila sekä hyvin varusteltu talopesula kuivaushuoneineen. Vaskiseppä on uuden asuinkorttelin toinen tornitalo ja kolmas myynnissä oleva kohteemme alueella. JM Suomi vastaa koko alueen rakentamisesta. Kuten muut kohteemme alueella, myös Vaskiseppä on A-energialuokan Joutsenmerkkikohde. Joutsenmerkkikodissa asut aidosti ympäristöystävällisemmin.

TIEDOT KOHTEESTA Peltisepänkuja 7, 00880 Helsinki Asuntoja 142 1h+kt – 4h+kt+s 22,5 – 86,0 m2 Myyntihinta 65 000 – 198 924 € Velaton hinta 216 300 – 660 300 € Arvioitu valmistuminen talvi 2024 Energialuokka A Joutsenmerkkikoteja Oma tontti

Tutustu ja ihastu: jmoy.fi/vaskiseppa

JM Suomi Oy Asuntomyynti Puhelin: 020 751 4730 | asuntomyynti@jmoy.fi

HERTTONIEMELÄINEN | 3 7


Pienoismalliprojekti Herttoniemen vuoden 1959 eteläosasta Muutama vuosi sitten tein 1/700 -mittakaavaisen pienoismallin ­Herttoniemen öljysatamasta vuoden 1959 asussa. Vuosi 1959 valikoitui siksi, että ensimmäinen löytämäni asemakaava alueesta oli tuolta vuodelta. Mittakaava 1/700 taas on yleinen pienemmissä laivojen pienoismalleissa. Seuraavaksi tein öljysataman alueen huviloineen 1920-luvun asussa.

Pari vuotta sitten innostuin tekemään Hiihtäjäntien aluetta, sitäkin vuoden 1959 asussa. Idea tuli, kun netistä löytyi Thorleif Nyblinin julkaisemia hienoja kuvia hänen sukunsa huvilasta, joka oli nykyisen metroaseman paikalla. Mallissa

Metroaseman paikalla olleet huvilat. Tulitikku osoittaa huvilaa No 36, joka kuului Nyblinin suvulle. 3 8 | HERTTONIEMELÄINEN

olevat 10 kerrostaloa sekä liikerakennus ovat vieläkin olemassa, mutta pari­ kymmentä huvilaa sekä puinen koulu­ rakennus ovat hävinneet. Kerrostaloista, liikerakennuksesta sekä koulusta oli piirustukset saatavissa, mutta kaikki huvilat jouduin rekonstruoimaan valo­ kuvien perusteella. Valokuvia löytyi Helsingin Kaupunginmuseolta sekä useilta yksityishenkilöiltä. Hiihtäjäntien pienoismallin valmis­ tuttua ryhdyin tekemään Itäväylän ja öljysataman välistä aluetta. Siellä olleis­ ta teollisuuslaitoksista löytyi kaikista piirustukset Kaupunginarkistolta. Huvi­ loista joitakin jää puuttumaan, koska kuvamateriaalia ei ole riittävästi. Öljy­ sataman aikaiset naapurini auttoivat

myös paikkojen selittämisessä. Maaston korkeuskäyrät malleihin sai Kaupungin­ arkiston kartoista. Tällä hetkellä on työn alla kokonai­ suuden viimeinen osa, eli öljysataman ja Herttoniemen kartanon välinen kapea alue. Asukastalo Ankkurissa Hertto­ niemenrannassa on tällä hetkellä näyt­ teillä malli 1920-luvun öljysataman alueesta. Tavoitteena on, että koko vuoden 1959 mallin saisi jonnekin näytteille. Se on kaikkine osineen melko kookas, noin 2 x 1,5 metriä, joten se vaatisi asian­ mukaisen vitriinin. TEKSTI JA KUVAT: JUHA JOUTSI


Hiihtäjäntien puukoulu

Hertan paikalla olleet huvilat.

Ekmanin suvun kesähuvila Laivakahden rannalla.

Liikenneympyrän paikalla olleet huvilat.

HERTTONIEMELÄINEN | 3 9


Mallin kaksi viimeisintä osaa, öljysatama liittyy viistoon kulmaan

Paasivaaran rakennukset. Punamultamaalattu rakennus oli alun perin Herttoniemen työväentalo. Rakennus säiliöiden vieressä sekä rakennus työväentalosta oikealle ovat edelleen olemassa.

Hiusboxissa teitä palvelevat Johanna, Michelle, Helena ja Chantel.

PARTURI-KAMPAAMO

Luotettavasti ammattitaidoLLa www.korjaus.fi | p. 040 546 77 14

LUOTETTAVASTI AMMATTITAIDOLLA www.korjaus.fi

4 0 | HERTTONIEMELÄINEN

Hiihtomäentie 14 00810 HKI puh. 727 6653

Avoinna ark. 9–18, la 9–15 ajanvaraus 24/7 www.hiusboxi.fi


HERTTONIEMELÄINEN | 4 1

SARJAKUVA: OSSIAN ENKVIST


RISTIKON RATKAISU HERTTONIEMI-SEURAN NETTISIVUILLA WWW.HERTTONIEMI.FI


HILTUSEN PYÖRÄHUOLTO Petter Wetterin tie 9, 00810 Helsinki 040 536 9833 • MA - PE 8.15 - 18.00 www.hiltusenpyora.fi


Liity sinäkin Herttoniemiseuraan. herttoniemi.fi

Herttoniemi-seura toivottaa lukijoilleen hyvää loppukesää ja turvallista tulevaisuutta!