MaijankiehtooTontunmetsäherttoniemeläisiäsukupolvealapsiapuisto
Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2022
Kolme
Puh. (09) 786 189 www.lemmikkilaakari.fi Hiihtomäentie 35, 00800 Helsinki Ma-Pe 8–20, La 9–14 HERTTONIEMEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA SISÄTAUTISAIRAUKSIEN ASIANTUNTIJAT Myös hammashoitoja ja pehmytosa kirurgiaa ammattitaidolla. Siilitie 4, 00800 Helsinki (Siilitien metroasemalta 150 m) www.sunkosi.fi Lounas arkisin klo 11–15 (myös mukaan) • A-oikeudet Avoinna ma–to 11–21, pe 11–22, la 12–22, su 12–21 Meillä myös kotiinkuljetuspalvelu Woltin ja Foodoran kautta. 044 2360 581✆ Tervetuloa!Kesäterassimyös!
HILKKA HELSTI Herttoniemi-seuran pj.
Rakennukset varastoivat lämpöenergiaa ja hohkaa vat sitä ulos öisin. Tiiviisti rakennetuilla alueilla on vähemmän kasvillisuutta, joka helpottaisi helteessä. Kasvit nimittäin viilentävät ilmaa haihduttamalla vettä. Sen takia väljemmin rakennetuilla, puistomaisilla alueilla on hellepäivinä viileämpää. Herttoniemi ei kuulu Helsingin kuumimpiin aluei siin, kiitos meren läheisyyden ja runsaan puuston. Onko näin myös tulevaisuudessa? Se ratkeaa tulevissa asemakaavapäätöksissä. Herttoniemi-seura kannustaakin asukkaita seuraamaan kaavoitusta ja ottamaan siihen kantaa.
Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2022 Hilkka Helsti, puheenjohtaja Katri Myllykoski, varapuheenjohtaja Toni Amnell, luonto ja kaavoitus Ossian Enkvist, retket ja kaupunginosan historia Anna Merikari, taloyhtiöverkosto Tiina Poppis Parkkinen, talviuimarit Milla Olin, viljelypalstat Armas Merisalmi
Herttoniemi-seura(verkkojulkaisu)ry:njulkaisu 2022
Toimituskunta: Hilkka Helsti, Karoliina Arola, Anna Merikari, Kari Uittomäki Kansi: Tuurnalat ovat kolmen sukupolven herttoniemeläisiä. Kuvassa nuoremman polven edustajat Maija Tuurnala ja hänen tyttärensä Anni. Kuva: Kari Uittomäki Taitto: Vitale Ay Kirjapaino: Savion Kirjapaino Oy ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092
Liity Herttoniemi-seuraan. Liittymislomake on herttoniemi.fi-sivuilla.
Sisällys ■ Pääkirjoitus 3 AJANKOHTAISTA ■ Herttoniemen kyläjuhlat tulevat taas! 4 ■ Herttoniemen kirkon kiperä tilanne 5 ■ Piukat paikat ulkoilmaleffana syksyllä! ..................... 6 ■ Talviuimarin elämää ............................................... 6 ■ Palstaviljely edelleen erittäin suosittua Fastholmassa......................................................... 8 ■ Herttoniemen kartanon pellot ruokaosuuskunnan viljeltäviksi .............................. 10 ■ Herttoniemen oma kuoro kerää laulajat yhteen matkojenkin takaa ................................................ 13 ■ Hertsikan Pumppu – 10 vuotta asukastoimintaa ...... 14 ■ Tuorinniemessä on myös koirien onnela –oma uimaranta 16 ■ Ekovaihtoehtoja lämmitykseen 19 ■ Maksuton ja puolueeton neuvonta auttaa energiaremonteissa 20 ■ Maijan puisto syntyi taidetempauksena 22 ■ Tontunmetsässä voi nähdä tonttuja ja tiikereitä 26 ■ Kolme sukupolvea herttoniemeläisiä 28 ■ Kuvanveistäjä Mikko Hovin ateljeen ovet olivat aina auki 32 ■ Länsi-Herttoniemen urheilukenttä peruskorjataan 34 ■ Pienoismalliprojekti Herttoniemen vuoden 1959 eteläosasta 38 ■ Sarjakuva August Ehrensvärd Herttoniemessä 1700-luvulla 41 ■ Hertsikko 42 Huh hellettä Kirjoittaessani tätä olen juuri sulkenut ilmalämpö pumpun jäähdytystoiminnon. Ikkunat ovat auki ja raikas tuuli puhaltaa läpi asunnon, ensimmäistä kertaa moneen päivään. Ilman jäähdytystä kotini olisi ollut tukahduttava pätsi. Kesähelle oli aiemmin monien toivoma ja Suomes sa melko satunnainen sääilmiö. Viime vuosina siitä on tullut etenkin kaupunkialueilla vakava terveys- ja hyvinvointiongelma. Asunnot kuumenevat hallitsemat tomasti ja erityisesti kerrostaloasukkaiden on vaikea suojautuaPiinaavakuumuudelta.helleliittyy ilmastonmuutokseen, se on sään ääri-ilmiö. Paikalliseen kuumuuteen vaikuttaa kuitenkin myös asutuksen tiiveys. Ilmatieteen laitok sen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla kuu minta on siellä, missä rakentaminen on tiiveintä.
Herttoniemeläinen
Päätoimittaja: Hilkka Helsti
4 | HERTTONIEMELÄINEN Ajankohtaista Lisätiedot ja tarkat kellonajat jalkapalloseuranpaikallisenHerttoniemenTovereidensomealustoiltataiHerto.fi-verkkosivuilta.Tervetuloamukaan!Kyläjuhlilla järjestetään jälleen perinteiset lasten juoksukilpailut. Kuva vuodelta 2016. Herttoniemen kyläjuhlat tulevat taas! Perinteisellä paikallaan syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina LänsiHerttoniemen liikuntapuistossa kajahtaa jälleen poikkeusvuosien jälkeen nauru ja ilakointi. Päivän täyttävät legendaariset lasten juoksukilpailut ja muut liikunnalliset aktiviteetit liikuntapuistossa ja ympäristössä. Tilaisuus alkaa kello kymmeneltä ja muun muassa edellisiltä vuosilta tuttu Kahvila Potku pitää nälän poissa juhlakansalta herkkuwokillaan sekä muilla tarjoiluilla. Otetaan kaikki irti vielä ennen liikuntapuiston tulevaa korjausvaihetta! TEKSTI: HENRIK NYHOLM KUVA: RAIMO MÄKELÄ
HERTTONIEMELÄINEN | 5
KARI UITTOMÄKI KUVA: MINNAMARI HELASEPÄN ARKISTO
Herttoniemen kirkon kiperä tilanne
– Tilannetta mutkistaa tietyllä tavalla se, että kirkon ton tin omistaa Helsingin kaupunki, ja nykykaavassa siihen on merkitty kirkko, Helaseppä kertoo. Helasepän mukaan museovirasto ja kaupunginmuseo sekä Helsingin kaavoitus ovat olleet koko ajan mukana seurakun tayhtymän kanssa käydyissä neuvotteluissa, joten he ovat tietoisia Herttoniemen kirkon tilanteesta.
– Se on valtava määrä, Helaseppä myöntää. Kiinteistöstrategiassa on pyritty varmistamaan seura kunnallisten tilojen maantieteellinen kattavuus ja hyvä saavu tettavuus myös julkisilla liikennevälineillä. Säilytettäviä ovat erityisesti kansallisesti korvaamattomat ja maamerkkikirkot, kuten esimerkiksi Tuomiokirkko ja Temppeliaukion kirkko. Lisäksi pyritään turvaamaan toimintaa muissa hyväkuntoi sissa ja suojelluissa kirkoissa. Herttoniemen kirkkokiinteistön tulevaisuus on edelleen auki ja herättää laajasti keskustelua Minnamari Helaseppä korostaa Herttoniemen kirkon vaikeaa tilannetta. Ilman kirkon sisäilmaongelmia Herttoniemen kirk ko kuuluisi ilman muuta säilytettävien kirkkojen joukkoon.
Herttoniemen kirkko suljettiin kolme vuotta sitten sisäilmaongelmien vuoksi, ja kirkon tilanne on pohdittanut niin Helsingin seurakuntayhtymää kuin Herttonie men seurakuntaa kuin asukkaitakin. Moni haluaisi säilyt tää vuonna 1958 valmistuneen kirkon.
Herttoniemen kirkko on kuitenkin osa isompaa kokonaisuut ta, jonka äärellä Helsingin seurakuntayhtymä on. Seurakun tien jäsenmäärän vähentyessä myös kirkollisverokertymä pie nenee. Ratkaistakseen tulevaisuuden kysymyksiä seurakun tayhtymällä on strategiaohjelma ”Rohkeasti yhdessä”, jonka projektipäällikkönä toimi Minnamari Helaseppä ennen valin taansa Herttoniemen seurakunnan nykyiseksi kirkkoherraksi. – Strategiassa on 5 osa-ohjelmaa, joiden tavoitteena on turvata seurakuntien toimintaedellytykset myös tulevaisuu dessa. Tavoitteena on se, että Helsingin seurakunnat olisivat elinvoimaisia myös 20–30 vuoden päästä, Minnamari Hela seppäSeurakuntayhtymälläkertoo. on huomattava kiinteistöomaisuus. Kirkkojen lisäksi on mm. erilaisia seurakuntakoteja, kerhoti loja jne. Yksi osa kokonaisuutta on seurakuntayhtymien kiin teistöstrategia, jonka mukaan neljäsosasta seurakuntien käy tössä olevasta kiinteistöomaisuudesta pitäisi päästä eroon.
– Nyt huonossa kunnossa olevan kirkkokiinteistön korjaa minen kokonaisuutena tulisi seurakuntayhtymälle kalliiksi ja vaikuttaisi liiaksi toimintaan. Kirkko pitäisi purkaa rungoksi saakka ja rakentaa uudelleen. Herttoniemen kirkon säilyttäminen tai ei-säilyttäminen ei ole yksistään kirkon sisäilmaongelmista kiinni. Helaseppä tuo esille Herttoniemen seurakunnan kokonaistilanteen: kyseessä on maantieteellisesti haastavan muotoinen alue, jonka toises sa päässä on Herttoniemen kirkkoa puolta pienempi Mylly puron kirkko ja toisessa päässä pieni Kulosaaren kirkko. Herttoniemen kirkko on alueen isoin kirkko. – Joudumme jatkuvasti pitämään isoja tilaisuuksia, kuten koululaisten jumalanpalveluksia ja konfirmaatioita, muissa kirkoissa. Herttoniemen alueella on muutenkin pulaa asuk kaiden käyttöön sopivista isoista kokoontumistiloista, Hela seppäHerttoniemenkertoo. seurakunnan seurakuntaneuvosto on anta nut oman lausuntonsa seurakuntayhtymän Rohkeasti yhdessä -kiinteistöstrategiasta. Seurakuntaneuvosto kertoo ymmärtä vänsä seurakuntayhtymän säästötarpeen ja toivoisi aikaisem paa pienempää monikäyttöistä tilaa kirkon nykyiselle tontille. Kyseeseen voisi tulla yhteiskäyttöinen tila alueen muiden toimijoiden kanssa. Seurakuntaneuvosto korostaa, että nykyi sen kirkko sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, ja saavu tettavuutta pitää vaalia jatkossakin. Samaten Herttoniemi on kehittyvä ja kasvava asumisen keskus ja liikenteen solmu kohta, ja sen lähellä tarvitaan edelleen kirkkotilaa. Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra Minnamari Helasepän mukaan päätöksiä Herttoniemen kirkon osalta toivotaan tulevanasyksynä.Helaseppä kiittelee, että seurakuntaneuvosto on ollut aktiivinen koko ajan myös edellisen kirkkoherran Markku Rautiaisen johdolla. Herttoniemen seurakunta haluaa vaikut taa siihen, mitä kirkon osalta päätetään ja millaisia korvaavia tiloja tontille mahdollisesti tulee.
– Seurakunnan kannalta lopullisia päätöksiä toivottaisiin ensi syksynä, mutta kirkon ja sen tontin tulevaisuus ratkais taan pidemmällä aikavälillä käynnissä olevan Herttoniemen alueen laajemman kaavavalmistelun osana, Helaseppä TEKSTI:kertoo.
TEKSTI: SIRPA SUSI Talviuimari nyt ja aina KUVA: HANNELE ILVES Talviuimari elää talvea ja avantoa varten.
joutuneet
6 | HERTTONIEMELÄINEN
Kurkiaurat tuovat haikeuden, mutta samalla aavistuksen talvesta ja avannosta. Tutut uimarit, jotka eivät ui kesällä lämpi missä vesissä, alkavat aamuisin kokoontua laiturille.Miten meni kesä? Kävittekö marjassa? Olitteko vaeltamassa? Uitko kuitenkin mökki rannassa?Löysitkö viileitä vesiä? Ja sitten tulee ensilumi. Pakkanen on jo jäädyttänyt maan. Viileä, toisten mielestä lähes kylmä vesi antaa jokaiselle talviuimaril le oman meditaatiohetken. Merta ei onneksi voida meiltä sulkea. Se odottaa ja nyt se on saamassa jääpeitteen. Ja pakkanen kiristyy. Sitten eräänä aamu na joudutaan rikkomaan jäätä. Silloin pulah detaan käsineet ja tossut jalassa veteen, jottei jää vahingoittaisi. Tuon aamun jälkeen apujoukot asentavat pumpun, joka pitää avannon auki. Nyt meillä on koko talvi aikaa kokoontua aamuisin laiturilla ja tuntea talviuimareiden yhteinen voima, joka kantaa pitkälle, kun jokainen vuorollamme solahdamme avannon kylmään syleilyyn.
Piukat paikat ulkoilmaleffana syksyllä! Kahtena syksynä järjestetty ulkoilmaelokuvaesitys Hertsikan ala-asteen kentällä saa jatkoa! Lauantaina 3.9. esitetään Billy Wilderin klassikkokomedia Piukat paikat (Some Like It Hot), joka on valittu maailman parhaaksi komediaksi. Pää osissa näyttelevät Marilyn Monroe, Jack Lemmon ja Tony Curtis Nokkela dialogi, vetävä juoni ja sukupuolirajojen venyttely ovat taannee elokuvan suosion vuosikymmenestä toiseen. Elokuvassa kaksikko Joe (Curtis) ja Jerry (Lemmon) ovat vuonna 1929 Chicagossa mafiosojen tekemän joukkomurhan silminnäkijöiksi. Pennittömät muusikot yrittä vät paeta mafiamiehiltä näkymättömiin. Hätäratkaisuna kak sikko pukeutuu naisiksi ja värväytyy naisorkesterin soittajiksi. Orkesterin mukana he matkustavat Floridaan. Yhtyeen solisti Sugar Kane (Monroe) on kaksikon mielestä hurmaava, ja he molemmat yrittävät saada hänet rakastumaan itseensä. Joe kutsuu itseään Josephineksi, Jerry itseään Daphneksi. Monroe esittää elokuvassa muun muassa kappaleet I Wanna Be Loved by You, Running Wild ja I’m Thru with LoveAmerican. Film Institute on valinnut Piukat paikat kaik kien aikojen hauskimmaksi elokuvaksi. Samaan tulokseen tuli 253 eri puolilta maailmaa olevaa elokuvakriitikkoa BBC:n äänestyksessä vuonna 2017. Ulkoilmaleffaesityksen teknisestä osuudesta vastaa Helsingin Studiopalvelut. Esityksen tarjoaa Herttoniemiseura ja järjestelyistä vastaa Hertsikan Pumppu. Elokuvan esitys on Hertsikan ala-asteen kentällä lauantaina 3.9. noin klo 20.30. Esitykseen on vapaa pääsy! Talviuimarin elämää Se tunne, kun vesi kylmenee ja seuraat lämpötilaa odottaen ensilunta. Luottavaisin mielin kävelet aamuisin rantaan. Tuttu reitti muuttaa vuodenaikojen myö tä ulkoasuaan. Lehdet varisevat kauniina värimaailmana puista ja peittävät maan, joka odottaa suojaavaa lumipeitettä. Samoin kuin itse odotat meren jää peitettä. Muuttolinnnut kokoontuvat suunnittelemaan matkareittejään.
Herttoniemi-seura on vuokrannut palsta-alueen Hel singin kaupungilta ja ylläpitää aluetta. Kaikki palsta viljelijät ovat siis myös Herttoniemi-seuran jäseniä. Fastholmassa möyrii mullan seassa noin 225 viljelijää ja halukkaita on jonossa vajaa 70. Suuren suosion vuoksi lähes kaikki aarin kokoiset palstat puolitetaan viljelijän vaihtuessa. Puolikkaassakin aarissa riittää rehkittävää varsinkin keväisin, kun pitää kääntää maata, lannoittaa marjapensaita ja parantaa maata, istuttaa yksivuotisia kukkia tai hyötykasveja, kitkeä rikkaruohoja ja pitää oman palstan viereinen käytävä lyhyeksi leikattuna. Kesän saapuessa harras Jenna Valtonen aloitti tänä keväänä Fastholmassa.viljelyn
tusta saa edelleen jatkaa aktiivisesti, jos haluaa ku koistavan palstan. Helteillä viljelyksiä saa tai pitää käydä kastelemassa käytännössä päivittäin. Jostain syystä rikkaruohot kuitenkin tuntuvat menestyvän erinomaisesti säästä riippumatta. Välillä Fastholmas sakin tulee vastaan hylätyn näköisiä viidakoituneita palstoja, joista voisi luulla, ettei niitä ole viljelty vuosiin, mutta todellisuudessa luonto ottaa omansa takaisin jo yhdessä kesässä. Tällä kaudella viljelijöitä ovat kiusanneet pitkään jatkunut kylmä kevät ja viime viikkoina paahtava helle. Toisaalta helle on tarjonnut vauhdikkaat kasvuolo suhteet niillä palstoilla, joilla on kasteltu ahkerasti. Alueen vesi tulee kaivosta, ja ainakaan vielä vesi ei ole päässyt kuumanakaan kesänä loppumaan kokonaan. Tänä keväänä uusia viljelijöitä on saatu jo yli 30 ja kaikki palstat yhtä lukuun ottamatta ovat nyt viljelyk sessä. Suunnitelmissa on ollut perustaa myös yksittäi siä lavapaikkoja sekä yhteispalstoja, mutta ainakin tällä hetkellä ideat ovat vielä pöytälaatikossa. Palstaviljely on antoisa harrastus ja varsinkin Fastholmassa metsien ja peltojen keskellä kädet mullassa mieli rauhoittuu ja sielu lepää – ainakin jos on ymmärtänyt suojata itsensä miljoonilta hyttysiltä. Palstajonoon voi ilmoittautua Herttoniemi-seuran verkkosivujen kautta.
TEKSTI JA KUVA: MILLA OLIN
Palstaviljely edelleen erittäin suosittua Fastholmassa
Palstaviljely on ollut edelleen erittäin suosittu vapaa-ajan harrastus Fastholmassa. Alue sijaitsee Länsi-Herttoniemen laskettelurinteen alapuolella luonnonsuojelualueen vieressä. Viljelypalsta-alue on avointa kaupunkitilaa kaikille, mutta itse palstoille ei ole luvallista mennä. Jänikset ja kauriit eivät tunnu tätä sääntöä noudattavan ja varsinkin kauriiden on nähty loikkivan helposti yli metrin korkeiden aitojen yli etsiessään pientä purtavaa. Varsinkin punajuuret, erilaiset salaatit ja pavut ovat olleet tänä vuonna kauriiden suosiossa. Kunhan marjat kypsyvät, niin myös alueen linnut pääsevät herkuttelemaan.
8 | HERTTONIEMELÄINEN
– Tulemme järjestämään vaikkapa sadonkorjuujuhlia, ja tänne tulee kahvila sekä ravintola. Ravintola tosin vain yhdeksi viikonlopuksi. Kasvikset itsepoimintana Olli Repo toteaa, että nykyisessä ruokakeskustelussa ainoa totuus on ruoan hinta. Ruoan maku on unohtunut. Ylpeillään halvasta ruoasta, mutta ruoan laatu ja maku unohdetaan – samaten kuin se, millaisissa olosuhteissa ulkomailla tuote taan ruokaa. – Se, että ruokaosuuskunta viljelee vanhan historiallisen kartanon pelloilla, resonoi hirveän hyvin tähän aikaan. Voim me yhdistää historian ja nykyajan. Oli huikeaa lukea kartanon
Herttoniemen kartanolla on monisatavuotinen historia, ja kartanon peltojen jatkuminen viljelykäytössä merkitsee jatku moa tälle historialle. Peltoja on tähän saakka viljellyt Stadin puutarhuri. Olennaista muutosta itse peltojen viljelyyn ei ole odotettavissa, mutta ruokaosuuskunta on tyytyväinen voides saan jatkaa ja jakaa kartanon historiaa.
Herttoniemen ruokaosuuskunta perustettiin vuonna 2011. Ruokaosuuskunnan viljelemät pellot sijaitsevat Vantaan Korsossa. Tiettyä ristiriitaa onkin ollut siinä, että osuus kunnan nimessä on Herttoniemi, mutta viljelykset sijaitsevat muualla.–Herttoniemen kartanon peltojen vuokraaminen merkit see vanhan unelman toteutumista. Ruokaosuuskunnan alku vaiheissa halusimme vuokrata nämä pellot, mutta silloin se ei toteutunut. Olimme silloin uusi ja tuntematon toimija. Nyt olemme jo vakiintuneet, Olli Repo kertoo.
Kyseessä onkin täysin ainutlaatuinen miljöö keskellä kau punkia. Peltojen reunustavat muutamat kartanon vanhat rakennukset – kauempana taustalla näkyy uusia kerrostaloja. Ensimmäistä kertaa paikalle tullut hämmästelee näke määnsä.Ruokaosuuskunnan yhtenä tavoitteena tulee olemaan erilaisten tapahtumien järjestäminen ja päiväkotilapsien kutsuminen vierailemaan pellolla. Pellolla voidaan järjestää viljely- tai sadonkorjuunäytöksiä.
Herttoniemen ruokaosuuskunta aloittaa Herttoniemen karta non peltojen viljelyn. Ruokaosuuskunta on tehnyt 10 vuoden vuokrasopimuksen, joka alkoi elokuussa.
Herttoniemen kartanon historiikki Sigbritt Backman: Herttoniemen kartano Säteritiloista museoksi ISBN 978-952-93-6568-5 Ohjehinta: 25 €. Ilmestynyt myös ruotsiksi ja englanniksi. Saatavana Herttoniemen kartanosta.
Wanha Kunnon Isännöinti Helsinki Oy Puh. 050 352 3635 ja 044 2378805 www.wkihelsinki.fi
Herttoniemen kartanon pellot ruokaosuuskunnan viljeltäviksi – Ei missään muualla maailmassa ole tällaista. Voimme viljellä historiallisen kartanon pelloilla keskellä kaupunkia, Herttoniemen ruokaosuuskunnan puheenjohtaja Olli Repo kuvailee.
10 | HERTTONIEMELÄINEN Sopulitien eläinlääkäriasema SOPULITIE 2 B 00800 HELSINKI Puh. 09 - 784 713 lauantaisinarkisinAvoinna:8–2010–16 www.sopulitienelainlaakariasema.fi www.sopulivet.fi
Meiltä Pasitoteaapalvelua,kohtaistahenkilö-saainsinööriAMKSyvänen. Huollon ja kiinteistön valvonta lisää paitsi rakenneosien elinkaarta myöstulipalovaarat...).(vesivahingot,turvallisuuttaliukastumiset,
historiaa – kartanolla oli sata vuotta sitten puutarhuri, joka jo silloin murehti, että kaupunkilaislapset eivät enää näe, mistä ruoka tulee. Nyt se on todellisuutta. Herttoniemen ruokaosuuskunta jatkaa viljelyä myös Kor sossa. Olli Revon mukaan Herttoniemen kartanon pelloilta ruokaosuuskunnan jäsenet tulevat itse poimimaan satoa maksettuaan sato-osuuden. Sekä Korson että Herttoniemen kartanon pelloilla kummallakin on oma palkattu puutarhuri, joka huolehtii itse viljelystä. Repo korostaa kumppanuus maataloutta – maanviljelijän ja kuluttajien yhteistyötä. – Kuluttajat saavat suoraan tuottajalta laadukasta ja mau kasta ruokaa maksamalla sato-osuudesta etukäteen sovitun hinnan. Maanviljelijä voi keskittyä viljelyyn saatuaan etu käteen maksun, joka mahdollistaa työntekijöiden palkkaami sen. Kumppanuusmaatalous on maailmalla hyvin tunnettua ja suosittua, mutta Suomessa se ei oikein vielä lyönyt läpi. Ruokaosuuskunta pyrkii tekemään kumppanuusmaataloutta tunnetuksi, Olli Repo kuvailee. Korson pelloilta saatu sato jaetaan edelleen ruokaosuus kunnan jäsenille määräaikoina. Korson ja Herttoniemen kar tanon pelloilla viljellään suunnilleen samoja lajikkeita. Sekä
Korson että Herttoniemen kartanon pelloilla on luomuviljely, Korsossa myös biodynaamista viljelyä. Olli Revon mukaan myös Herttoniemessä todennäköisesti siirrytään biodynaami seen viljelyyn tulevaisuudessa. Korsossa ruokaosuuskunnalla ei ollut eläimiä, mutta Herttoniemessä vuokrasopimuksen myötä ruokaosuuskunnal le tulee muutama kana. – Tavoitteena on koota muutaman perheen ryhmä, joka huolehtisi kanoista. Samoin kuin Korsossa on muutama me hiläispesä, joiden hoitamiseen ovat sitoutuneet osuuskunnan jäsenet.OlliRepo myös korostaa maanviljelyn käsityöläismaisuut ta. Ruoasta puhuttaessa ajatellaan helposti isoja koneita, mutta todellisuutta maanviljelyssä on paljon erilaisia vaihei ta. Maanviljely – varsinkin pienimuotoisena – on hyvin tera peuttista.–Ruokaosuuskunta ja sen pellolla toimiminen voi tarjota vaihtoehdon myös viljelypalstoille ja mökkielämälle, Repo TEKSTIhuomauttaa.JAKUVA: KARI UITTOMÄKI
40 vuotta HaarniskatiejaHerttoniementyötäasukkaidenkiinteistöjenhyväksi.6,00910Helsinki•Puh.09325 6221 www.tili-kiinti.fi • isannointi@tili-kiinti.inet.fi Koko Salonki-Sinulleparturi-kampaamoperheen Hiihtomäentie 19 Puh. 045 255 Palvelemmewww.salonkisinulle.fi9690teitämyös ruotsin ja viron kielellä. Meillä tehdään myös permanentit ja rullakampaukset 29 vuoden kokemuksella. Tervetuloa – Välkommen! toteutui.haave.onkartanonmukaanpuheenjohtajaRuokasosuuskunnanOlliRevonHerttoniemenpeltojenviljelyosuuskunnanvanhaNythaave
HERTTONIEMELÄINEN | 11
12 | HERTTONIEMELÄINEN AVOINNA ma–pe 11–22 la–su 12–22 LOUNAS ma–pe 11–15 NEPALESE 00810HiihtäjäntieRESTAURANT1Helsinki p.info@gurkha.fiwww.gurkha.fi0504071292 # Laaja vegaanivalikoima # Nepalilaista ruokaa: vegaani, kasvis, kana, lammas, kala # Lapsille leikkipaikka # Kesäterassi # 20–60 henkilön yksityistilaisuuksiinkabinetti Pyydä kiinteistotahkola.fitarjousHuolehdimme. Isännöinnistä Palvelemmevuokravälityksestä.japaikallisestijoyhdeksällätoimipisteellä: Planmeca Groupin suunnittelemia ja valmistamia huippulaadukkaita terveysteknologian tuotteita myydään yli 120 maassa. Yhtiöryhmän liikevaihto on 1,2 miljardia euroa ja sen palveluksessa on globaalisti yli 4000 työntekijää, joista noin tuhat työskentelee Herttoniemessä. HerttoniemestäInnovaatioitamaailmalleUusintateknologiaa.Palkittuamuotoilua.Suomalaistatyötä. planmeca.com Pelican Herttoniemi, Hitsaajankatu 8, 00810 Helsinki 0207 007 715 | pelican.fi | herttoniemi@pelican.fi Tarjous toistaiseksi.voimassa Joustavaasäilytystilaaaivannaapurissa Pelican Herttoniemi tarjoaa siistejä, lämpimiä ja turvallisia varastoja (1–60 m2) joka tarpeeseen. Ei pitkää sitoutumista. Lyhyt irtisanomisaika. Ilmainen varastokoon vaihto. Tule käymään tai soita. Autamme sinua valitsemaan tarpeisiisi sopivan säilytystilan.
Herttoniemen oma kuoro kerää laulajat yhteen matkojenkin takaa Kymmenen vuotta sitten, syksyllä 2012 Herttoniemen Facebook-ryhmässä kutsuttiin kokoon laulajia joululauleloihin. Mukaan lähti kourallinen innokkaita laulajia, joista osa on edelleen mukana Herttoniemen Soinnun riveissä. Vuosien varrella kuoron iloinen yhdessä tekemi sen meininki on houkutellut mukaan laulajia kauempaankin. Suurin osa kuorolaisista tulee Herttoniemen lähinurkilta, mutta matkataanpa kuoroharjoituksiin Myllypuroon jopa Vantaalta asti. Kuoron innostavana johtajana on alusta lähtien toiminut muusikko Henna Dolk Viksten
TEKSTI: PAULIINA SAVOLA KUVA: LIISA-MARIA NITOVUORI
HERTTONIEMELÄINEN | 13
Herttoniemen Soinnussa laulaminen on tavoitteellista harrastamista: taiteellisesti ja teknisesti kuoro ottaa haasteet vastaan, mutta otsa kurtussa ei ole koskaan ollut tarkoitus laulaa. Kuoron kokoonpano on elänyt vuosien varrella ja sovitukset siinä sivussa kolmiäänisistä jopa kuusi äänisiin.Seuraavan kerran konserttiohjelmisto raikaa syyskuussa. Herttoniemen Sointu juhlii kymmen vuotistaivaltaan juhlakonsertin muodossa keskiviik kona 28.9. Myllypuron kirkolla. Tervetuloa tunnel moimaan vuosikymmenen kappalekirjoa!
Hertsikan Pumppu –10 vuotta asukastoimintaa Vuonna 2012 perustetun Hertsikan Pumpun tehtävänä ja tavoitteena on mahdollistaa erilaista asukastoimintaa sekä rakentaa yhteisöllisyyttä yhteisen tekemisen ja kohtaamisen merkeissä. Osuuskuntamuoto valittiin siksi, että osuuskunnan sisällä voisi olla myös pieni muoista yritystoimintaa. Alusta lähtien Pumppu on tehnyt yhteistyötä alueen muiden toimijoiden, kuten Herttoniemi-seuran ja SPR:n kanssa. Aluksi Hertsikan Pumppu toimi Hiihtomäentiellä, mutta jo vuonna 2013 Herttoniemen kirjasto ja Kettutien nuorisotalo alkoivat suunnitella Herttoniemitaloa – eli nimi yhdistäisi samassa rakennuksessa olevat kaupungin toimijat. Hertto niemitalo-nimi otettiin käyttöön 2014, jolloin Pumppu myös palkkasi ensimmäisen koordinaattorin. Koordinaattori sai oman työpisteen, ja osuuskunnan toiminta pääsi todella vauhtiin. Syntyivät pitkäaikaiset ryhmät ja tapahtumamuodot, kuten perhekahvila, vaatevaihtajaiset ja elävän mallin pii rustuskurssit. Herttoniemitalossa järjestettiin aktiivisesti erilaisia kursseja ja tapahtumia. Synkät pilvet kuitenkin alkoivat kertyä taivaalle, sillä vuonna 2015 kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta puol si kirjaston siirtämistä Herttoniemen metroaseman lähelle rakennettavaan kauppakeskukseen. Oli vain ajan kysymys, milloin Herttoniemitalo puretaan. Eräänlainen toiminnan huipentuma oli kesällä 2016, jolloin metroaseman vieressä olevaan entiseen HKL:n kuljettajien taukotilaan perustettiin Taukotila – yhdistetty kahvila ja näyttelytila. Taukotila keräsi runsaasti positiivista julkisuutta, mutta valitettavasti tila jouduttiin sulkemaan ennenaikaisesti.HertsikanPumppu valmistautui Herttoniemen asukas tilojen vähenemiseen teettämällä kaksi asukastilakartoitusta. Herttoniemitalon lisäksi myös Herttoniemen kirkko poistui asukkaiden käytöstä keväällä 2019, eli asukastiloista alkoi olla huutava pula. Herttoniemitalo suljettiin keväällä 2020. Hertsikan Pumppu muutti pieniin tiloihin Hiihtomäentiellä. Huolimatta synkistä pilvistä taivaalla Pumppu toimi aktii visesti. Kaiken muun toiminnan ohella Pumppu osallistui mm. Herttoniemen Vision laadintaan sekä oli mukana ensim mäisessä kaupungin Osallistuva budjetointi -ideoinnissa. Lisäksi oli mm. taloyhtiöverkoston virittelyä. Keväällä 2019 uutena merkittävänä toimintana tuli Herttoniemen pihakirppiksen mahdollistaminen. Keväällä 2020 puhjennut koronaepidemia pisti jäihin pihakirppiksen sekä hiljensi Pumpun toimintaa. Vasta nyt toimintakaudella 2021–2022 ollaan pikkuhiljaa pääsemässä normaalioloihin. Kohti uutta Elokuun alussa 2021 Pumppu muutti noin 90 neliön tiloihin, jotka sijaitsevat Erätorin vanhalla ostarilla. – Tulevaisuus näyttää hyvältä. Muutto isompiin tiloihin mahdollistaa monipuolisemman toiminnan. Nykyistä tilaa ei voi verrata Herttoniemitaloon, mutta nyt voimme järjestää
14 | HERTTONIEMELÄINEN
Hertsikan Pumpun tilassa on mm. lasten taidekursseja. Kuva: Jonna Dahlberg
Hertsikan Karitoiminnan.monipuolisemmantiloihinmuuttoettäAripuheenjohtajaPumpunVirtanenkertoo,viimesyksyinenisompiinmahdollistaaKuva:Uittomäki
Hertsikan Pumppu juhlii 10 vuottaan 3.9. klo 12–16 avoimien ovien merkeissä. Luvassa myös ohjelmaa.
HERTTONIEMELÄINEN | 15 parkkipaikkoja!runsaastiläheisyydessäApteekinilmaisia Hitsaajankatu 13 p.020 741 5260 Palvelemme aukioloajoin: ma-pe 7.30-20 la 10-18 Tervetuloa! pienryhmissä liikuntaa, kuten joogaa, tai erilaisia kursseja, kuten suosittua elävän mallin -piirustuskurssia. Myös talou dellinen tilanne näyttää turvatulta. Viime vuotta rasitti se, että jouduimme maksamaan puolisen vuotta kahdesta tilasta vuokraa samanaikaisesti, puheenjohtaja Ari Virtanen kertoo. Pumpun asukastilassa on kolmenlaista toimintaa: ulko puoliset vuokralaiset, jotka järjestävät vaikkapa liikunta kursseja, Pumpun omat maksulliset kurssit sekä avoin toiminta senioreille ja muille ryhmille. – Ydinajatus on tietenkin se, että Pumpun asukastilassa herttoniemeläiset voivat harrastaa haluamiaan asioita. Uskon myös, että nykyisen asukastilan myötä Pumpun tunnettuus lisääntyy ja sitä kautta saadaan uusia aktiiveja mukaan. Pumppu toimii alustana harrastustoiminnalle ja yhteisöllisyy delle. Asukkailta tulevat ideat ovat tärkeitä meille ja pyrimme toteuttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan. Herttoniemeläiset toimijat ovat alusta lähtien olleet mu kana Hertsikan Pumpun yhteistyökumppaneina. Ari Virtanen näkee, että yhteistyötä pitää jatkaa, kehittää ja laajentaa entistä tiiviimpään suuntaan.
TEKSTI: KARI UITTOMÄKI KUVAT: KARI UITTOMÄKI ja JONNA DAHLBERG
Tuorinniemessä on myös koirien onnela – oma uimaranta Tuorinniemen uimaranta on kesäisin lapsiperheiden suosikkikohde. Koirien uittaminen ei ole sallittua yleisillä uimarannoilla, mutta onneksi Herttoniemi tarjoaa upeat puitteet myös koirien kesäisiin vesi Muru aloitti uintikauden touko kuussa, mutta vesi oli silloin vielä niin kylmää, että uintireissut piti pitää lyhye nä. Kylmässä vedessä uiminen altistaa koiran vesihännäksi kutsutulle tuleh dukselle, joka voi olla hyvin kivulias koiralle. Onneksi vaiva paranee yleensä muutamassa päivässä tulehduskipu lääkkeidenTuorinniemenavulla.rannalla on kaiken kokoisia koiria. Osa koirista vain kahlai lee ja osa ei mene veteen ollenkaan. Paikalle on saapunut ensimmäistä ker taa viiden kuukauden ikäinen koiran pentu Freija. Omistaja kertoo, että pumirotuisella Freijalla on tänään pesupäivä, joten ei haittaa, vaikka koiran turkki olisi täynnä hiekkaa reissun jäljiltä. Rannalla on myös vakiokävijä, kaksi vuotias leonberginkoira Leona, joka tyk kää käydä uimassa monta kertaa viikos sa. Leonan omistaja kehuu rantaa kivak si paikaksi. Muutkin kävijät kehuvat pai kan sijaintia ja ylipäänsä mahdollisuutta tulla uittamaan koiraa kesähelteillä. Koirilla ei ole hikirauhasia eli ne eivät hikoile, joten uiminen on oiva tapa viilentää koiraa lämpimillä säillä. Lisäk si koira saa kaipaamaansa aktivointia ja liikuntaa.Monilla koirilla on rannalla vesileluja mukana. Kelluvia leluja heitellään Tuorinniemen koirien uimarannasta nauttivat kaikenkokoiset koirat. Isompi koira on nimeltään Leona. leikkeihin. Laajasalon sillan vieressä on tavallinen koirapuisto ja koirien uima-aitaus. Tuorinniemen koirien uimarannan me noa opastaa rannan vakiovieras, neli vuotias kultainen noutaja Muru omista jansa Matti Rantasen kanssa. Jo läheisel lä Kaivolahdenkadulla Muru-koira tajuaa heti, missä ollaan. – Muru on normaalisti varsin rauhal linen koira, mutta rannalle mentäessä Muru innostuu niin paljon, että vetää koko parin sadan metrin matkan hihna kireällä, Rantanen kertoo matkalla ran nalle.
Kultainen noutaja Muru hakee mielel lään dummyn eli frisbeen vedestä.
JA KUVAT: MILLA OLIN Matti Rantanen heittää frisbeen veteen, Muru ja Lara seuraavat tarkkana.
HERTTONIEMELÄINEN | 17 veteen ja koirat noutavat leluja uudes taan ja uudestaan. Murulla on mukana oranssi dummy eli damiksi kutsuttu pötkälemäinen lelu, joita käytetään laajasti korvaamaan riistaa noutoharjoi tuksissa. Vesiolosuhteissa käytetään tietenkin kelluvaa dummya. Murulla on tällä kertaa uusi vesilelu, kelluva oranssi frisbee-kiekko. Rantanen heittää dum myn veteen ja ensimmäisenä sen pe rään pulahtaa innokas Leona. Dummy lentää veteen vielä monta kertaa, joten Murukin pääsee noutamaan vedestä oman lelunsa. Välillä koirat unohtavat uintihommat kokonaan ja antautuvat jahtausleikkeihin, mutta lelun liitäessä veteen koirat syöksyvät taas mereen. Koirat poistavat ylimääräisen veden itsestään tehokkaasti ravistelemalla uinnin jälkeen, jolloin omistajan on parasta välttää kastumista. Kesän edetessä kannattaa olla tark kana, ettei vie koiraa uimaan paikkoi hin, joissa on sinilevää. Kuten ihmiset, myös koiratkin voivat saada myrkytys oireita altistuessaan sinilevälle. Ranta nen kertoo, että Muru huuhdellaan ja kuivataan kotona huolellisesti aina uintireissun jälkeen. Koira kannattaa aina huuhdella luonnonvesissä puli koinnin jälkeen. Sinilevätilanteen voi tarkistaa Helsingin kaupungin verkko TEKSTIsivuilta.
– Maalämpökaivon saamisessa ton tille oli omat haasteensa. Aitaa piti pur kaa vähän, jotta laitteet saatiin tontille. Kaivon sijaintikin määräytyi porausmahdollisuuksien mukaan, tontin raja huomioiden. Kaivo sijoittui kuistin por taiden eteen ja se saadaan siististi pei tettyä jatkamalla kuistia. Puutarhaan ei tullut juurikaan vaurioita poraustöiden vuoksi, Maala Nieminen kertoo. Maalämpötyö on Niemisillä kesken. Vielä pitää asentaa putket ja pumput. Vanha patteriverkosto jakaa lämmön huoneisiin. Sisätiloihin kellarikerrok seen tulee varausyksiköt ja pumppu, jotka vievät tilaa muutaman neliön verran.Maalämpö vaatii toimiakseen säh köä. Nykyiset lämpöpumput ovat siinä suhteessa tehokkaita. Pumppujen suorituskerrointa nimitetään SCOP:iksi (seasonal coefficient of performance).Maala Nieminen on tyytyväinen maalämpöön.
Maala ja Tero Niemisen omakotitalo siirtyi maalämpöön Niemisten rintamamiestalo on tähän asti lämmennyt öljyllä. Kun laitteistot alkoivat tulla käyttöikänsä puolesta tien päähän, Niemiset valitsivat maalämmön. – Suunnitelmat tehtiin ja hanke kil pailutettiin viime syksynä. 200 metriä syvä maalämpökaivo porattiin touko kuussa. Aikataulu oli suotuisa, sillä ener gian hinnan noustessa edelleen voi työtä joutua odottamaan tällä hetkellä pitem pään, Tero Nieminen huomauttaa. Paitsi teknisiä suunnitelmia, tarvit tiin myös lupia kaupungilta. Tontin vuokraoikeuteen tuli tästä lisäpykälä. Muutos hoitui parissa viikossa. Maalämpökaivon porausta varten tarvittiin toimenpidelupa.Maalämpölaitteiden kustannukset olivat 25.000 euroa. Käyttökulut putoa vat noin kolmasosaan öljyn tämänhetki seen hintaan verrattuna. Työn osuudes ta Niemiset tekevät kotitalousvähennyk sen. Se on heille edullisempi kuin vaihto ehtoinen ARA:n siirtymätuki.
asukkaitahaastattelipolttoaineista.onmitysvaihtoehtoihin.suunhavahduttuHerttoniemenEkovaihtoehtojaomakotialueellaonenergianhinnannoujaentistäekologisempiinläm-UkrainansotalisännythalualuopuafossiilisistaHerttoniemeläinenkahdenomakotitalonenergiaremontintiimoilta.
HERTTONIEMELÄINEN | 19 Ekovaihtoehtoja lämmitykseen kaupungilta todettiin, että luvan saanti maalämpöön olisi epävarmaa. Ilma vesi lämpöpumppuun ei tarvittu mitään lupia.Investointi maksoi noin 15.000 euroa ja lisäksi tuli
TEKSTI JA KUVAT: HILKKA HELSTI Maalämpö on aurinkoenergiaa Aurinkolämpöä varastoituu kesä aikana maa- ja kallioperään sekä vesistöihin auringonpaisteen, lämpimän ilman ja sateiden kautta koko Maalämpöpumputvuodeksi. hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin
pumpunsähköä.lämpöpumppunsasäästöägiakuluja,filtteriä.putsatahoitoinen.lämmönvaraaja.kellarissa.yksikköä,patteriverkostopeasti,osaltapurkukustannukset.öljylämmityksenHesaivattyönkotitalousvähennyksen.Remonttitapahtuihelpostijanoyhdessäpäivässä.Olemassaolevakelpasilämpöpumpulle.IlmavesilämpöpumpussaonkaksitoinenulkonajatoinensisälläSisäyksikönvierelläonmyösLaitteistoonhelppoUlkoyksiköstäpitääjoskuslehtiä,samoinsisäyksikönRinnaeiolelaskenuttarkkaanenermuttaonhuomannut,ettäonsyntynyt.MyösheidänvaatiitoimiakseenWiessmannilmavesilämpöSCOPlukuon3.18–4.4.Ilmavesilämpöpumpunhaitaksisanotaanulkoyksikönääntä,muttaOravatienvarrellaäänisulautuuItäväylänhurinaan. sitoutunutta aurinko energiaa. Kallioon porattu lämpö kaivo on nykyään yleisin maa lämmönKeruuputkistossatalteenottotapa.kiertää jää tymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aika na. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrysty neen kylmäaineen painetta noste taan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhdutti messa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjako verkkoon ja lämpimään käyttö veteen. Ilma-vesilämpöpumppu kerää auringon lämmön ilmasta Ilma ympärillämme on täynnä auringon uusiutuvaa energiaa. Tämä lämpöenergia voidaan kerätä ulkoilmasta talteen lämpö pumpulla ja siirtää kodin vesi kiertoiseen lämmitysjärjestel mään. HILKKAyhdistys(Lähteet:enemmän.elihiemanlämpöpumppuundollista.peränlämpöpumpunlaisiinkinse,onverrattunasähköä,sillalaskee.saatavalaskiessakinsamallaIlma-vesilämpöpumppupiätarve,daanettävoidaanIlma-vesilämpöpumpullalämmittääsekäkiinteistökiinteistönkäyttövesi.Ilma-vesilämpöpumpullavoihoitaakokotalonlämmitysmuttasetarvitseekylmimaikojavartentukijärjestelmän.toimiiperiaatteellakuinmuutlämpöpumput.Ulkolämpötilanilma-vesilämpöpumpullalämmitysenergianmääräAivankovimmillapakka(alle–20)tarvitaantueksiöljyätaipuuta.Ilma-vesilämpöpumpunetunamaalämpöpumppuunhalvempihankintahintasekäettäsevoidaanasentaaselkohteisiin,joihinmaaasennuseimaalaadustajohtuenolemahHaittapuolenaonmaaverrattunaalempisuorituskerroin,sähköäkuluujonkinverranSuomenlämpöpumppuSULPU,Lämpöpartio)HELSTI tulisi yksi kilowattitunti lämpöenergiaa. Isompi lämpökerroin (Niemisillä jopa 5,85) saadaan, jos vesi lämmitetään vain alhai sempaan lämpötilaan. Niemiset arvele vat haluavansa lämpimämpää vettä. – Säästöä syntyy, Maala Nieminen myhäileeNiemistentyytyväisenä.talonosalta on laskettu 2485 € vuosittaista säästöä verrattuna öljyyn. Ja siis viime syksyn öljyn ja sähkön hinnoilla. Ilma-vesilämpöpumppu asennettiin päivässä Rinna Toikan perhe Oravatieltä vaihtoi öljylämmityksen ilma vesilämpöpumppuun jo vuonna 2019. Ilma vesilämpöpumpun he valitsivat useammasta syystä. Vanhat öljy lämmityslaitteet tulivat käyttöikänsä päähän. Toikat halusivat ekologisen ja käytössä edullisen vaihtoehdon. Myös lisätila houkutteli, sillä öljylämmitys vaati kellarissa tilaa. Noihin aikoihin Rinna Toikan perheen taloon asennettiin ilma-vesilämpöpumppu yhdessä päivässä.
Rinna Toikan kellarissa sijaitsee lämpö pumpun sisäyksikkö. Se on Niemisten laitteissa 4,39–5,85. Suorituskerroin ilmaisee, kuinka monta kilowattituntia lämpöenergiaa saadaan yhdellä kilowattitunnilla sähköä. Jos lämmitysmuoto olisi suora sähkö, yhdes tä kilowattitunnista sähköä
Maksuton ja puolueeton neuvonta auttaa energiaremonteissa Energiaremontit ovat taloyhtiöille taloudellisesti kannattavia: remontin avulla voi olla mahdollista jopa puolittaa lämmitys kulut. Alkuvuodesta 2021 lähtien Helsingin kaupunki on tarjonnut maksutonta energianeuvontaa jo sadoille energia remonteista kiinnostuneille taloyhtiölle.
– Kiinnostus energiaremontteihin on iloksemme ollut suurta! Me energia-asiantuntijat selvitämme mielellämme taloyhtiön mahdollisuuksia energiansäästöön ja käymme kertomassa mahdollisuuksista taloyhtiön kokouksissa, sekä autamme remontin ja selvitysten hankinnassa, taloyhtiöiden energianeuvonnan tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä kertoo. Pitkäjännitteinen säästää pitkän sentin Energiatehokkuuden edistämisessä pitkäjännitteisyys ja toi menpiteiden järjestys ovat olennaisimpia näkökulmia talo yhtiölle. Fiksuinta on, jos taloyhtiö tekee energiankulutusta pienentävät toimenpiteet ennen isompia remontteja, kuten lämmönlähteen vaihdosta.
– Ensin kannattaa aina varmistaa, että energiaa ei mene hukkaan, eli että tiloja ei esimerkiksi ylilämmitetä ja läm mitysjärjestelmä on tasapainossa. Tällä hetkellä todella mo net taloyhtiöt ovat kiinnostuneita maalämmöstä ja keskustelu herää yleensä, kun kaukolämpölaitteet ovat juuri vanhene massa käsiin. Jos taloyhtiön lämmönkulutus on jo hallinnas sa, ei maalämpöjärjestelmästä
TEKSTI: TALOYHTIÖIDEN ENERGIANEUVONNAN TIIMI KUVA: JUSSI REKIARO Lämpölaitteisto Muista Foxy Bearin pizzapassi! TILAA, NOUDA TAI NAUTI MEILLÄ MAUKKAATAVOINNA:ATERIAT ma–to 10–22 • pe 10–23 • la 11–23 su 11–22 (elo–huhtikuu) su 11–23 (touko–heinäkuu) Kettutie 2, 00800 Helsinki • Erätorin kulma Puh. 09 788 831 • 09 787 244 www.foxybear.fi B-oikeudet!
tarvitse hankkia yhtä isoa, ja tällä voidaan oikeasti säästää maalämpöhankinnassa, Heikki lä vinkkaa.Kaikkienergiaremontit eivät onneksi vaadi investointeja, vaan taloyhtiö voi ostaa energiatehokkuutta myös palveluna, joka maksaa itsensä takaisin säästyneinä energiakustannuk sina. Lisäksi löytyy paljon pienempiä toimenpiteitä, jolla energiankulutusta voi ottaa haltuun taloyhtiössä, mm. ledvalaistus ja älykäs lämmityksen ohjaus. Energiaremontteja tehdään myös Herttoniemessä Energiaremontteja on tehty erityisesti vanhan Herttoniemen puolella, mm. maalämpöön on siirtynyt jo monta taloyhtiötä. Porattuja maalämpökaivoja voi katsella Helsingin kartta palvelussa osoitteessa kartta.hel.fi. Aineistoista pitää valita maalämpökaivot näkyviin ja sitten tarkastella karttaa lähi etäisyydeltä. Herttoniemessä sijaitsee lisäksi yksi energia remonttien edelläkävijä, taloyhtiö As Oy Lönegropen osoit teessa Hiihtomäentie 18. Taloyhtiössä on tehty mm. energia tehokas ikkunaremontti ja siirrytty maalämpöön jo vuonna 2018.–Herttoniemestä on tullut palveluumme jo 10 taloyhtiötä mukaan, mutta lisää mahtuu aina! Vaikka jokainen taloyhtiö on erilainen, kaikille taloyhtiöille löytyy aina toimenpiteitä, joilla energiakuluja saa tiputettua. Alkuun pääsee ottamalla meihin yhteyttä tai vaikkapa lähtemällä HSY:n energia ekspertti-kurssille, Heikkilä oheistaa. Ota yhteyttä energia-asiantuntijoihin tai lue lisää energia remonteista ja taloyhtiöiden onnistumisista kaupungin palve lun verkkosivuilta: hel.fi/energiaremontti tai laita sähköpostia osoitteeseen energiaremontti@hel.fi. Helsingin kaupunki haluaa auttaa taloyhtiöitä energiaremonteissa, koska energia remontti on isoin ilmastoteko, jonka taloyhtiö voi tehdä ja kaupunki aikoo olla hiilineutraali vuonna 2030. Hyödy neuvonnasta ja liity mukaan taloyhtiösi kanssa!
20 | HERTTONIEMELÄINEN
• ruiskut ja neulat erillään Poista reseptilääkkeistä ohjeliput tietosuojan turvaamiseksi. Lajittele pahviset ulkopakkaukset kartonkiastiaan ja lasi lasinkeräykseen. Apteekista ostetut elintarvikkeet ja ravintovalmisteet eivät ole ongelmajätteitä. Ne voi hävittää bio- tai sekajätteen mukana. Huom! Apteekit eivät ota vastaan paristoja, kemikaaleja, liuottimia tai muita kotitalouksien ongelmajätteitä, koska niitä ei käsitellä lääkejätteiden kanssa. Nämä ongelmajätteet voi viedä kunnan osoittamaan keräyspisteeseen. Annammelisätietojamielellämmelääkkeidenhävittämisestä.
• jodipitoiset lääkkeet (Jodix, Betadine, Iodosorb) erillään muusta lääkejätteestä
✂
HERTTONIEMELÄINEN | 21 Tilaa apteekkituotteet, myös reseptilääkkeet, kätevästi suoraan kotiisi tai nouda ne kauppareissulla NOUTOAUTOMAATISTAMME: K-Supermarket Hertta K-Market Roihuvuori Alepa Kulosaari VERKOSTALÄÄKKEETRESEPTI-PalvelemmeAVOINNAAINA nyt myös verkossa www.herttoniemenapteekki.fi ONKO VANHENTUNEITAKOTONASILÄÄKKEITÄ? Aik a ajoin on hyvä käydä läpi kodin lääkekaappi. Käytöstä poistuneet ja vanhentuneet lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkiin hävitettäväksi. Miten lääkejätteet lajitellaan ennen kuin ne apteekkiin?tuodaan
www.herttoniemenapteekki.fi
• tabletit läpinäkyvässä pussissa poistettuna ulkopakkauksistaan
• voiteet ja nestemäiset lääkkeet omissa pakkauksissaan
• elohopeakuumemittarit erillään, särkynyt mittari tiiviissä paketissa
www.herttoniemenapteekki.fi
HERTTONIEMEN APTEEKKI Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki • Puh. (09) 759 4780
Haitaria soittava joulupukki on Musta-Maija -kahvilan asiakkaiden yhdessä tekemä. Patsaan valoi Antti Nordin.
Maijan puisto syntyi
tempauksenataide-Hirvenpäänmajanedessäolevassapuistikossaistuujoulupukkihaitariaansoittamassa.Järkähtämättömäntrubaduurinrinnaltajatkuuhiekkatiepuistikonläpi.Keskelläkohoaakomeakelopuu,jonkalatvaaahkerakäpytikkakäyttääravintolanaan.Siitäontodisteenamaahanvarisseetkävynroskat.KeväisinennenpesänrakennustasepelkyyhkyparimittaileekelonlatvastaHiihtomäentienmetrejäjapäättäälopultatehdäjälleenpesänläheisenlehvustonsuojaan.Keloaympäröivätkomeatsäänruntelematpatsaat.Kalliollanäkyypuunrunkoonkoverrettu,huutavinkasvoinkoristeltuistuin.Vähänkorkeammaltavoilöytäärehevännaisentorsonjakivikasvoja.Päivisinjoulupukkikatseleepuistikonpenkilläistuvaanuortaäitiä,jokahengittäähetkenyksinunistenrattaidenköllöttäessäkuulomatkanpääs-sä.Kauppakassientaimaailmantahdinuuvuttamatjalatkerää-vätpenkiltävoimiajatkaakseenjälleenmatkaa.Myöhemminpuistikonläpikulkeelapsiporukka,jokakäyttääpuistoaoikopolkunakotiintaikouluun.KoirienkanssaJoulupukkituleehyvintoimeen,niitähännäkeepäivittäinmoniakertoja.Joskusjokurohkeauskaltautuuistahtamaanpuistikonkalliolleilmansenkummempaasyytähetkeksiviettämäänaikaa.Josistujiaonenemmän,puheensorinajanaurukuuluukaduntoisellepuo-lellejapistäämiettimään,pitääkömyöhemminsoittaapoliisit.Asiatonoleskelukielletty,jokuonunohtanutlaittaakyltin.
Persoonallinen Maijan puisto sijaitsee Hiihtomäentie varrella. Taustalla näkyy Hirvenpään maja. Metallinen veistos on Antti Nordinin tekemä.
Halu jakaa Herttoniemen elämää ja his toriaa on siis olemassa, uskon niin. Pidä siis silmäsi ja korvasi auki, kun jatkossa kuljet puistikon ohi. Uskalla pysähtyä, uskalla istahtaa. Ja jos näet jotain, joka kutsuu sinua osallistumaan puistikon touhuihin, olet tervetullut! Kesäkuussa 2023 Maija tuo Hertsin kirjastoon esille muistoja kahvilavuosis taan ja ajatuksia tulevasta.
TEKSTI: PETRA KAUKONEN KUVAT: KARI UITTOMÄKI MAIJAN KUVAT: RIITTA TAPANINEN roskiksiin kelpaamattoman tavaran kaatopaikkana. Sinne haluttiin ruostei sen hetekan sijaan penkki millä istua sekä mahdollisuus istuttaa kukkia, lait taa esille patsaita ja järjestää yhteisiä tapahtumia. Kaupungin vastausta odo tettiin niin monta vuotta, että niiden lukumäärällä ei enää ole väliä. Tärkeintä kuitenkin on tietää, että lopulta puiston Vaan eipäs ole! Sen tietää meidän Maija, joka asuu puistikon viereisessä kerrosta lossa ja tuntee tarinat patsaiden takaa. Vuosina 1983–2000 Maija Hyvönen piti Musta Maija nimistä taidekahvilaa tilassa, jossa nykyään toimii Ski Hills Street Bar. Kahvilassa kokoontui alueella asuvia tai alueen kautta kulkevia, kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä ihmisiä. Lapsia ja aikuisia, teinejä ja vauvoja. Kahvilassa kukin vietti aikaa itselleen sopivalla tavalla, yhdessä ja yksin. Tarjol la oli herkkujen lisäksi taiteiluun tarkoi tettuja välineitä ja soittimia, mihin kuka tahansa sai halutessaan tarttua. Maija tuntee vieläkin kahvilassa aikaa viettä neitä nuoria ja muistelee aikaa, jolloin Herttoniemessä riitti ihmisten välistä ystävällisyyttä, hyvää tahtoa, huumoria ja halua antaa kukkien kukkia. Usein joku asiakkaista tai Maija itse saattoi saada ajatuksen, joka yhteistuumin muovautui jopa samana päivänä toteutettavaksi tempaukseksi. Yksi näis tä tempauksista oli hakemus Helsingin kaupungille: Kansainvälinen Taideyhdis tys Maya ja kahvilan porukka hakivat lupaa ottaa käyttöön puistikko, jota tuolloin käytettiin lähinnä taloyhtiöiden Maija Hyvönen puistonsa penkillä meksikolaisvaatteissa vappuna 2020. Maija toivoo ylipäätään enemmän penkkejä Herttoniemeen. Kuva: Riitta Tapaninen. Naisen torso on Maria Hopian tekemä.
avajaisia vietettiin, kaupunki lahjoitti kukkia istutettavaksi ja viimein puisto alkoiTämänelää. vuosituhannen alkupuolella Maijan kahvila siirtyi Kivinokalle kesäi sin auki olevaksi taidekioskiksi ja vei mukanaan osan siitä värikkäästä virees tä, joka elävöitti pientä puistikkoamme. Patsaat alkoivat vaipua uneen ja alueen asukkaat eivät enää osanneet pitää puis toa omanaan. Aika on seisahtunut, puut ja pensaat saaneet kasvaa ja patsaat jatkavat horrostaan. Öisin patsaat kuis kivat toisilleen ajasta, jolloin niitä ympä röi elämä ja nauru. Joskus niiden jutus telu aiheuttaa sellaisen melun, että puis toon yöpalalle tulleet peurat pinkaisevat pakoon.–Seon hienoin puisto mitä maail massa on, kun siellä on niitä patsaita, neljävuotias poikani toteaa. Hänen pienen maailmansa rajat kul kevat lähinnä Länsi Herttoniemen ja parin sukulaispaikan pihojen laitamilla. Muualle tehdyt pikavisiitit ovat olleet avaruusmatkoja jonnekin, missä vain käydään. Herttoniemessä eletään ja siellä on kaikki. Tätä heiveröisen pie noista maailmankuvaa pohtiessani havahdun hyväksymään, että todella, Herttoniemeen mahtuu maailma. Se kuinka moniulotteiseksi tämä maailma kullekin muodostuu, on pitkälti kiinni kadulla kulkevan omasta kyvystä jotain nähdessään pysähtyä katsomaan. Tänä keväänä Herttoniemen kirppu toripäivänä kannoimme Maijan taidevarastosta teoksia kadulle ihmisten ihas teltavaksi. Siinä sivussa kuuntelin, miten monet kävivät kiittämässä Maijaa hänen toiminnastaan vuosien takaa. Osa kyseli, onko Maija vielä elossa ja mitä hän ny kyään tekee, entä saako vielä jostain Maijan munkkeja. Yhden päivän ajan kasvot, joita olen ohittanut monia kerto ja laahustaessani bussiin, kauppaan tai minne vaan, katsoivatkin toisiinsa, hymyilivät, puhuivat ja olivat uteliaita.
24 | HERTTONIEMELÄINEN
HERTTONIEMELÄINEN | 25 Hitsaajankatu 9 , Herttoniemessä 15v. kokemuksella , kävelymatka metrolta korjausompelu tilaustyöt sisustusompelu puh. 040 745 72 40 ompelimotyohuonep.fi ma 11-18 ti-ke-to 10-18 pe 9-17 Tervetuloa ! om p e l i m o Hiustesi iloksi! Kettutie 4, 00800 Helsinki 040 751 0055 www.ilox.fi AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN TERVETULOA! – Sanna Puisen istuimen on veistänyt Leena Pukki. Toteemipaalun näköisen patsaan on veistänyt Olli Hopia.
TONTUNMETSÄSSÄ
Mustikat kukkivat ja jossain laulaa mustarastas. Lauma päiväkotiikäisiä lapsia kirmaa metsätietä pitkin tuttuun satumetsään.
26 | HERTTONIEMELÄINEN
TEKSTI & KUVAT: ANNA MERIKARI
Tontunmetsä on saanut nimensä metsässä sijaitsevista pienistä, alati leikeissä muun tuvista majoista, joissa lasten mukaan tontut asustavat. Tontunmetsä sijaitsee Länsi-Herttoniemessä Mäenlaskijantien metsätaipaleen päässä. Satumaisessa metsässä voi lasten mukaan törmätä tonttujen lisäksi vaikka tiikeriin.
VOI NÄHDÄ JA KUULLA: Ääniä, linnun ääniä ja laulua. – Tontun metsälintuja.jaMetsänTiikereitä.PöllöjenMetsissäTonttuja,piipityksiä.peuroja,jäniksiä.asuuuseinkettuja.huhuilua,käkikukkuu.eläimiä,kettujapupuja,karhujaja
javoiTontunmetsässänähdätonttujatiikereitä
Heidi Hietalaa. Tontunmetsää kuvailivat Sinitiaisten ryhmän lapset.
Herttoniemen päiväkodilla on pitkät perinteet lähimetsien hyödyntämiseen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö nä. Ryhmissä tehdään viikoittaisia metsäretkiä vuoden ympäri, ja jotkut retkikohteet ovat nousseet muita suosi tummaksi. Sinitiaisten ryhmässä lapset toivovat kerta toisensa jälkeen retkeä Tontunmetsään. Tämä ilahduttaa myös ryhmän varhaiskasvattajia, sillä metsä tarjoaa parhaan ympäristön koko ryh män yhteisiin leikkeihin. Majaleikkien lomassa tulee huomaamatta opetettua lapsille myös kasvituntemusta. Metsä retkeily kehittää niin lasten motoriikkaa kuin vastustuskykyäkin, ja päiväkodissa on havaittu yhteisten leikkien ja ongelmanratkaisukyvyn lisääntyvän metsäympäristössä. Tontunmetsä mahdollistaa sadunhohtoiset pikkujouluseikkailut, kevätpiknikit ja syntymäpäivien vietot, ja on metsään joskus viety isovanhemmatkin retkelle. Juttua varten on varhaiskasvatuksenhaastateltuopettaja
TONTUNMETSÄSSÄ ON KIVAA: – Kun me leikitään siellä viidakkoa. – Rakennella puita, semmoisia majoja. Siellä majassa on kiva leikkiä. – Syödä eväitä. – Rakentaa majoja kavereiden kanssa. Olla piiloleikkiä. – Kiipeillä kallioille ja kiipeillä omenapuussa. – Poimia mustikoita, kun sinne on kasvanut ne.
nöörinä Alpo suoritti varusmiespalvelus taan merisotakoulussa saadessaan työ tarjouksen merivoimien esikunnasta. Alpo Tuurnala teki pitkän työuran ar meijan palveluksessa: eläkkeelle hän jäi insinöörikommodorina merivoimien yli insinöörin tehtävästä. Työurallaan hän vastasi mm. merivoimien alusten suunnittelusta ja hankinnoista. Ulla puolestaan teki työuransa mm. Helsin gin Puhelinyhdistyksessä ja Kirurgisessa sairaalassa.–Viihdyin merivoimissa hyvin sekä mielenkiintoisten tehtävien että muka van työilmapiirin ansiosta, Alpo Tuur nalaAlpokertoo.paljastaa, että Herttoniemi oli hänelle tuttu jo 1940 luvun puolivälistä asti. Hänen tätinsä mies rakensi Peura tielle oman talon ja urakoi lisäksi alueel le useita muita rakennuksia. Alueella rakennettiin paljon hartiapankkiperi aatteella; vasaroiden pauke, vasta saha tun puutavaran ja tuoreen betonin tuoksu, soratiet, teillä juoksentelevat lampaat ja nykyisellä teollisuus alueella laiduntanut tädin lehmä onnoistajuurikerrostaloalueeteivätteidenvaikutuksen.lähtemättömäntekivät–Lukuunottamattaasfaltointiaomakotijaolemuuttuneetajoista.AlpoTuurnalallajulkaisematonkäsikirjoitus
Vähäisiä sisäpiiririkkomuksia, joissa hän kertoo etupäässä omakotitalossa asumisessa. Lyhyissä, sivuin mittaisissa tarinoissa hän kertoo mm. talon erilaisista remon toinneista, puutarhasta sekä erilaisista eläimistä, joita he ovat havainnoineet tontillaan. Eläinten kirjo on laaja: erikoi simpana ehkä ilves. Lintuja ja muita elämiä löytyy lukuisa määrä. Lintujen
Kolme herttoniemeläisiäsukupolvea
28 | HERTTONIEMELÄINEN
– Olemme viihtyneet valtavan hyvin, yli 40 vuotta Herttoniemessä asu neet Alpo ja Ulla Tuurnala kertovat. Heidän lisäkseen Herttoniemessä asuvat heidän molemmat lapsensa sekä viisi lastenlasta. Alpo ja Ulla Tuurnala asuvat viihtyi sässä omakotitalossa Ilvestiellä. Talon nurkalta voi aavistaa viidakkomaisen puutarhan, mutta siellä ei tällä kerta käydä. Vanhassa kolmikerroksisessa omakotitalossa on tunnelmaa. Aikaisemmin Tuurnalat asuivat kerrostaloissa eri puolilla Helsinkiä, viimeksi Roihu vuoressa–Etsimme omakotitaloa sekä sen tarjoaman oman vapauden että myös lasten takia. Tämä talo löytyi tutun an siosta, Alpo Tuurnalatkertoo.ovatkotoisin Kotkasta. Tie Helsinkiin ja Herttoniemeen kulki luontevasti opintojen ja työn kautta. Lähes valmiina laivanrakennusinsi
Alpo ja Ulla Tuurnalalla on aina ollut koiria, useimmiten pari–kolme samaan aikaan. Nyt koirien lisäksi talossa on vierailulla tyttären rescue-koira Lyyti.
HERTTONIEMELÄINEN | 29 Lokkien Kuninkaansaarikuva -kirjassa. Vanadis -fregatin kuvasestäsamannimikirjasta. Tuurnaloitten omakoti talon kuva sisäpiiririkkomuksiaVähäisiä-käsikirjoituksessa.
TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI AKVARELLIT: ALPO TUURNALA Maija Tuurnala ja tytär Anni kertovat viihtyvänsä erittäin hyvin Herttoniemessä.
– Herttoniemi on ihana paikka, en lähti si mitenkään pois. Ehkä vanhempana pitää muuttaa muualle, mutta aina voi tulla takaisin, Maija Tuurnalan tytär, 15 vuotias Anni toteaa.
– Tuntuu, että Herttoniemessä kaik ki tuntevat kaikki. Aina näkee tuttuja ja moikkailee heitä. Ei ehkä olisi saman laista jossain keskustassa. Täällä on tosi paljon hyviä ihmisiä ympärillä, Anni jatkaa.Herykissä yläastetta käyvä Anni kiittelee sitä, että isovanhemmat asuvat lähellä. Siellä on helppo piipahtaa pari kertaa viikossa ja tarvittaessa löytyy läksyjen tekoapua.
– On hirveän tärkeää, että mummi ja vaari asuvat lähellä. Oli hirveää, kun en nähnyt heitä ollenkaan koronan ollessa pahimmillaan, Anni kertoo.
”YHTEISÖLLINEN HENKI ON TÄRKEÄÄ” Maija Tuurnala on asunut ison osan elämästään Herttoniemessä. Perhe käsittää aviomiehen lisäksi kolme, 5–15 vuotiasta lasta. – Olin 10 kuukauden vanha, kun muutimme tänne. Asuin välillä muualla, mutta nyt olen asunut pysyvästi vuodes ta 2010. Aina, kun asuin muualla, kaipa sin tänne. Myös perheeni viihtyy, ja en lähde täältä kuin jalat edellä, Maija Tuurnala nauraa. Maija korostaa, että hänelle on tär keää Herttoniemessä yhteisöllinen hen ki, turvallisuus ja tuttuus, luonnonmu kainen kaava, 50 luvun arkkitehtuuri, luonnon läheisyys, Viikin luonnonsuoje lualue sekä hyvät kulkuyhteydet. Myös tietty jatkuvuus on tärkeää – omat lap set käyvät samoja kouluja kuin itsekin on käynyt. Herttoniemi on vähän kuin maalaiskylä, mutta ilman maalaiskylän huonoja puolia. – Kun nuorin lapseni oli vauva, niin hän oli allerginen ja itkuinen. Minä ja mieheni valvoimme kaiket yöt, ja siinä meni useampi vuosi. Tein Facebookiin päivityksen ja kerroin tilanteestamme. Samana iltana herttoniemeläiset naiset tulivat auttamaan meitä: tuotiin ruokaa, pari ihmistä siivosi ja pesi pyykkiä. Eikä tämä ole ainutlaatuista, tuttavapiirissäni on tapahtunut vastaavaa. Kun joku tarvitsee apua, niin auttajia löytyy. Tämä on upea yhteisö, Maija Tuurnala kiittele. Se, että omat vanhemmat asuvat lähellä, on Maijalle todella tärkeää.
– Varsinkin silloin, kun olin monta vuotta yksinhuoltajana kahden lapsen kanssa, niin heistä oli todella paljon apua. Ennen koronaa ja koronan jälkeen tapaan heitä viikottain. Nykyisin Maija Tuurnala asuu edel leen perheineen kesät mökissä Kunin kaansaaressa. Leipätyönään hän hoitaa keväästä syksyyn Kuninkaansaaren ma joitus ja saunapalvelua. Talvisin taide historioitsijan koulutuksen saanut Maija Tuurnala toimii museoalan free lance oppaana. ”Tosi paljon hyviä ihmisiä ympärillä”
30 | HERTTONIEMELÄINEN elämää on hauska seurata, ja joistakin linnuista on tullut erottamattomia seu ralaisia. Eräässä tarinassa todetaankin, että tontilla sijaitsee eläintarha. Perhekeskeisyyttä kolme sukupolvea Tuurnalat kertovat olevansa hyvin perhekeskeisiä. Heillä on kaksi lasta, Jussi ja Maija. Molemmilla on nykyään omat perheet. Jussi asuu myös Hertto niemen omakotitaloalueella. Jussi on sisaruksista vanhempi, ja hänen lapsen sa ovat jo aikuisia 23 ja 20 vuotiaita, mutta edelleen tiiviissä kosketuksessa mummiin ja vaariin. – Olemme lapsirakkaista ja on mah tavaa, että lapset ja lastenlapset asuvat tässä lähellä, muutaman sadan metrin säteellä. Normaalisti näemme viikottain. Maijan tyttöjä, jotka ovat Herykissä, näemme useitakin kertoja viikossa. Heryk on tuossa ihan vieressä. Teemme läksyjä yhdessä, autamme matematiikan tehtävissä, Alpo Tuunala kertoo.
TEKSTI: KARI UITTOMÄKI
Merenkulun historia sydäntä lähellä Jäätyään eläkkeelle hieman yli 20 vuotta sitten Alpo Tuurnala innostui kirjoit tamaan merenkulun historiaa käsitteleviä kirjoja. Taitavana akvarellistina hän myös on itse kuvittanut kirjansa. Kirjoja on kaikkiaan viisi, ja lisäksi hänen akvarellejaan on mm. kahdessa Jarmo Niemisen sotahistoriaa käsittelevässä kirjassa.Tuurnalan ensimmäinen kirja Harmaat laivat on kevyellä otteella kirjoitet tu kronikka merivoimien aluksista. Luotsisaaren tarinassa Tuurnala kertoo tarinoita Itäisen Suomenlahden saaristosta ja omasta lapsuudestaan merelli sessä Kotkassa. Pohjoiset purjeet on puolestaan suomalaisten purjelaivojen monisatavuotisen historian kuvaus. Vanadis sisältää 30 vuotta kattavan kertomuksen laivan kohtaloista 1800-luvun historiallisessa myllerryksessä. – Vähitellen Suomi kehittyi purjelaivarakentamisen huippuosaajaksi, TuurnalaArmeijankertoo.upseerina
Tuurnalalla oli harvinainen etuoikeus viettää kesät perheineen Kuninkaansaaressa, joka oli vuoteen 2016 saakka suljettu sotilassaari. Kuninkaansaaressa perhe vietti yli 30 kesää. Mökkielämästä saaressa Alpo Tuurnala kertoo päiväkirjanomaisessa Kuninkaansaari-kirjas saan. Kirjasta välittyy myös perheen vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Kaikki Alpo Tuurnalan kirjat on julkaissut Itämeren suojeluun erikoistunut John Nurmisen Säätiö.
Ruorimiesten työ oli usein tappavan vaa rallista hirmumyrskyn vyöryessä yli aluk sen. Kuvitusta Pohjoiset purjeet -kirjaan.
sekä ajanvarauksella silmälääkäri Reijo Ahonen. Avoinna ark. 10–18, la 10–14 Puh. 010 235 1919 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.herttoniemensilmalasi.fi • nopeat toimitukset • korjaukset jopa odottaessa • linssien hionnat myös omiin kehyksiin • myös silmälääkäripalvelutTervetuloa! Fysi o t er api a Ost eo pati AkupunktiaoHieronta B e m e r-t er api a Lääkinnäl l is e t tukisuka t www.hfh.fi Tervetuloa! Puh: (09) 783 fysioterapia@hfh.fi856 Hertsikan ala-asteen pihalla on Mikko Hovin veistos Pallo pojat.
32 | HERTTONIEMELÄINEN
AhmatienHovi,ohikulkijalle:nenHerttoniemenolivatateljeenMikkoKuvanveistäjäHovinovetainaaukiomakotialueellaPeuratielläonsini-puutalo,jonkaisoateljeeikkunamuistuttaaTäälläonasunutkuvanveistäjäMikkoleikkimielinentaiteilija,jokaontehnytmyöskoulunpatsaanPallopojat.
Vuonna 1949, siihen aikaan, kun suurin osa Hertto niemen omakotialueesta oli rakennettu, Mikko Hovi ja Anne Jämsä
Meillä sinua palvelevat optikot Heidi Jussila
Mikko Hovin tie kuvanveistäjäksi oli pitkä ja täynnä seikkailua. Vuonna 1879 syntynyt karjalaispoika Koivistolta pestautui ensin merimieheksi, kiersi vuosi kausia joka maanosassa ja ihaili taidetta maailman taide museoissa, kunnes innostui itsekin tekemään vesiväri töitä. Rahaa siitä taiteesta tuli kumminkin niin vähän, että Hovi opetteli lopuksi koristetaiteilijan ammatin. Värikäs nuoruus ja keski ikä olivat etsimisen aikaa, ja vasta 60 vuotiaana Mikko Hovi tuli tunnetuksi ”ikinuorena taiteilijana”, kuvanveistäjänä.
HERTTONIEMELÄINEN | 33
TEKSTI JA KUVAT: TUULA KASANEN István Ráczin kuva Mikko Hovista, Marja-Liisa Vartion kirjassa Mikko Hovi Jyri Kähösen ateljee-olohuoneeseen on jäänyt Mikko Hovin pienoisveistos muis tuttamaan siitä, että talossa asui aikoi naan taiteilija.
rakennutti itselleen Peuratielle talon, johon tuli tilava ateljee. Isossa työtilassa hänellä oli mahdollisuus tehdä myös suuria veistoksia, ja vuonna 1955 val mistui muun muassa Ahmatien koulun pihalla oleva työ Pallopojat Kerrotaan, että taiteilijan ovet olivat aina auki ja kaikki ohikulkijat olivat tervetulleita Mikon ateljeehen. Humo ristinen taiteilija saattoi ilmestyä ovelle, kutsua katsomaan töitään ja myös kes keneräisiä veistoksia hän näytti mielel lään. Mikko Hovi seisoi valkeassa takis saan kipsisäkkien ja telineitten keskellä, nosti märän kankaan veistoksen päältä, pyöritteli jalustaa ja odotti jännittynee nä, mitä työstä sanottiin. Mikko Hovin veistoksissa oli egypti läistä ja meksikolaista henkeä, mutta Jyri Kähkönen ja pojat ja Kalle ja Kosmo asuvat sinisessä talossa, jossa oli Mikko Hovin ateljee. Talo on lähes alkuperäises sä kunnossa, joten remonttia riittää. ennen kaikkea taiteilija oli naivisti ja sadunkertoja. Hänen arvoitukselliset hahmonsa hämmästyttivät usein sen ajan tavanomaisuuteen tottunutta ylei söä. Mikon satumaailma lähti kaukaa muinaisesta Karjalasta, jossa kivillä ja puillakin oli henki. Hovi testamenttasi vaimonsa kanssa suurimman osan töistään Hämeenlinnan taidemuseolle, mutta hänen veistoksiaan voi nähdä myös Ateneumin, Amos Andersonin, Lahden ja Kemin taidemuseoissa.Lähteenäkäytetty Marja-Liisa Vartion kirjoittamaa esipuhetta Mikko Hovin veistoksia esittävään teokseen, Otava 1960.
vuodestaminenympärilläkälläUrheilukentänkorjauskauanjostataiLänsi-HerttoniemenurheilukenttäLänsi-Herttoniemenperuskorjataanliikuntapuiston,pikemminkinurheilupuiston–tuleemyöslempinimiUrtsi,kaivattuperusteellinensekäkehittäminenlähenee.suunnitteluonjopitjajospäätöksentekokentäneiviivästy,alkaarakenta-japeruskorjausjoloppu2023.
Alustavaa luonnosta tarkastellessa vai kuttaa siltä, että suunnittelutyön aikana on välittynyt vahvasti kaupungille kuva kentän elintärkeästä asemasta koko alueelle ja sen asukkaitten liikuttamisel le. Monipuolinen lajikirjo ja matalan kynnyksen liikunta pysynee prioriteetti na myös tulevaisuudessa. Poikkeuksellis ta onkin, että kaupunki satsaa itse ken tän kunnostukseen. Tästä on myös kiittäminen vuosien työstä paikallisen Herttoniemen Toverit (HerTo) seuran toimintaa, jonka tavoit teena on ollut säilyttää urheilukenttä julkisessa kaikille suunnatussa käytössä. HerTon mielipide on siitäkin syystä tärkeä, että seura on alkuperäisen urheilukentän perustamisen ja rakenta misen takana. Kun kentän hallinnointi on siirtynyt seuralta kaupungille, onkin laskeutunut kentälle niin sanotusti pysy väisyyden aika, jota vasta nyt rikotaan. Järjestetyssä asukastilaisuudessa suun nitelmista kaupungin edustajat viittasi vat asianlaitaan runollisesti mainites saan kentän jääneen ”70 luvun asuunsa”. Alustavassa suunnitelmassa kaikki nykyiset Urtsilta löytyvät lajit saavat puitteet jatkolle ja näistä etenkin fris beegolf laajenee suuresti. Suunnitelmat kuitenkin frisbeegolfin osalta ovat vasta erittäin alustavia ja nykyisen mäkihyppykeskuksen ympärille osoitettavan uuden frisbeegolfradan reitistö saattaa muuttua. Herttoniemi seura piti kau pungille lähettämässään mielipiteessä tärkeänä, ettei radan vuoksi kaadeta puita.Jalkapallon osalta alueella pitkään vellonut vaatimus ison hiekkakentän nurmetuksesta tapahtuu vihdoin. Ken tän ison tulevan käytön takia kaupunki on päätymässä tekonurmeen. Paikalli nen toive on estää mahdollisimman tarkkaan tekonurmikentästä irtoavan mikromuovin kulkeutuminen ympäris töön. Uuden tekonurmen voisi toivoa toimivan siis samalla pilotointikohteena uusille kokeiluille tekonurmen ympäris töhaittojen vähentämiselle. Kentän nurmetus tuo mukanaan myös suurim man vaikutuksen alueen estetiikkaan,
34 | HERTTONIEMELÄINEN
HERTTONIEMELÄINEN | 35 Suunnitelmassa tilalleensiUrheilukentänsaattaatulisimäkihyppykeskuksennykyisenympärillefrisbeegolfrata,muttareitistömuuttuavielä.peruskorjausalkaneevuonna.Nykyisenhiekkakentäntulleetekonurmi. ke–toma–tiKeittiömmeonavoinnaklo11–15klo11–20peklo11–21laklo12–21suklo12–20 Itä-HelsinginTervetuloaihanimpaanbistroon! Ravintola Pikku Hukka, Kettutie 3, 00800 Helsinki + 358 (0)50 518 5539, info@ravintolapikkuhukka.fi Lounas-, bistro- ja noutoruokalistat • www.ravintolapikkuhukka.fi R A VI N T OL A sekämyöspalvelemmeLaajensimmeaukioloa,nytalkuviikostalounasaikaanviikonloppuisinhiemanmyöhempään.
36 | HERTTONIEMELÄINEN HerttoniemessäKaavoitustilanne Herttoniemen metroaseman korttelit Suunnitteilla on keskus, jossa joukkoliikenne, työpaikat ja asuminen muodostavat kokonai suuden. Alueelle valmistellaan kaavamuutosta, josta seuraa uut ta asuntokerrosalaa 24.000 k-m2. Vuorovaikutus tapahtuu vuonna 2022 ja tarkistettu asemakaava ehdotus tulee esille vuonna 2023. Kaavoituksesta vastaa Suvi Huttunen. Linnanrakentajantie 6 Asuntokerrosalaa suunnitellaan noin 20.000 k-m2 6–12-kerroksi siin taloihin. Osa juurikasvaras tosta säilyy. Kaavavalmistelu ja vuorovaikutus tapahtuu v. 2022 ja tarkistettu asemakaavaehdotus valmistuu vuonna 2023. Kaavoi tuksesta vastaa Henrik Ahola Länsi-Herttoniemi Asemakaavatyön pohjaksi on valmistumassa kaksi tonteilta.haltijoidenviheralueidenKaupunkinähtävillekuutoista.rakennuksista,sekämisenjaLänsi-Herttoniementys.HerttoniemenristönVanhankaupunginlahdenselvitystä,ympävirkistysselvitysjaLänsi-ominaispiirreselviViimeksimainittusisältääsuunnittelunrakentamisenhistoriaa,vaalijakehittämisenperiaatteetkohdekohtaisiatarkastelujapihoistajapuisAsemakaavanlaatiminenjatkaavaluonnoksella,jokatuleearvioltav.2023.etsiirakennuspaikkojareunoiltajatontinniinhalutessamyösKaavoituksestavastaa Leena Holmila. Karhunkaatajan alue Karhukallion (entinen Karhun kaataja) asemakaava hyväksyttiin valtuustossa 18.5.2022. Arvok kaalle luontoalueelle suunnitel lusta asemakaavasta on tehty valitus hallinto-oikeudelle. Ase makaava-alue on nykyisin lähes kokonaan luonnontilassa olevaa metsää ja kallioita ja rajautuu länsiosastaan kiinni Viikin luonto alueisiin. Suuri osa metsästä on METSO-inventoinnilla luokiteltu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi.
Urheilukentän porrasistumakatsomo säilyy ja laajenee. Nykyinen katsomo on kivistä
TEKSTI: HILKKA HELSTI koska sen myötä kenttä aidataan. Tar koitus on estää kentälle ajo ajoneuvoilla. Urtsin paikallisena erikoisuutena oleva porrasistumakatsomo säilyy ja laajenee.Rakentamisen aikataulun osalta on vielä vaikea antaa tarkempaa aikataulua kuin, että rakentaminen alkanee vuoden 2023 syksyllä. Ensimmäinen rakenteellinen uudistus keskittyy ison kentän peruskorjaukseen ja nurmetukseen. Isoa kenttää ei voine käyttää kahteen vuoteen, kun rakennustyöt ovat alka neet. Seuraavaksi korjausvuorossa on pieni kenttä sekä sen jälkeen tenniskenttien kunnostus. Urtsin itäreunaan suunniteltu kori pallokenttä ja pienpelikentät ovat vasta toisessa rakennusvaiheessa 2030 luvulla ja niiden aikatauluun vaikuttaa merkit tävästi Herttoniemen sairaalarakennuk sen kohtalo (mahdollinen purku) ja siitä johtuva sairaalarakennuksen nykyisen tontin päälle osoitettu asuinrakentami nen. Urtsin pukukoppirakennuksen päivitys voi myös joutua sijaiskärsijäksi tässä rumbassa. Sille ei siksi ole osoitet tua aikataulua vielä.
Urheilukentänrakennettu. korjauksen jälkeen on vuorossa pieni kenttä ja sen jälkeen tenniskenttien kunnostus. Tennistä pelaamassa Niko ja Kasper.
TEKSTI: HENRIK NYHOLM JA HILKKA HELSTI KUVAT: MERJA HAAKANA
Vaskisepän uudet kodit Herttoniemessä ovat nyt myynnissä. Tutustu ja sovi esittely! kotiin ilman ostostressiä
Vaskiseppäkuivaushuoneineen.onuudenasuinkorttelin toinen
rakentamisesta.
HERTTONIEMELÄINEN | 37
Uuteen
MYYNNISSÄ Asunto Oy Helsingin Vaskiseppä 16-kerroksinen Vaskiseppä nousee Herttoniemen uuteen Sohlbergkortteliin, lähelle kattavia palveluita ja metroasemaa.Yhtiö rakentuu omalle tontille! Vaskiseppään tulee yhteensä 142 uutta ihanaa kaupunkikotia. Asuntojen koot vaihtelevat tehokkaista yksiöistä avariin neliöihin. Kodeissa on toimivat pohjaratkaisut sekä modernit sisustusvalinnat. Kaikissa asunnoissa on joko lasitettu tai ranskalainen parveke sekä tavallista suuremmat ikkunat. Monipuoliset yhteistilat helpottavat asukkaiden arkea! Asukkaiden käytössä ovat mm. kaksi talosaunaosastoa, moderni kerhotila sekä hyvin varusteltu talopesula tornitalo ja kolmas myynnissä oleva kohteemme alueella. JM Suomi vastaa koko alueen Kuten muut kohteemme alueella, Vaskiseppä on A-energialuokan Joutsenmerkkikohde. Joutsenmerkkikodissa
asut aidosti ympäristöystävällisemmin. Tutustu ja ihastu: jmoy.fi/vaskiseppa TIEDOT KOHTEESTA Peltisepänkuja 7, 00880 Helsinki Asuntoja 142 1h+kt – 4h+kt+s 22,5 – 86,0 m2 Myyntihinta 65 000 – 198 924 € Velaton hinta 216 300 – 660 300 € Arvioitu valmistuminen talvi 2024 Energialuokka OmaJoutsenmerkkikotejaAtontti JM Suomi Oy Asuntomyynti Puhelin: 020 751 4730 | asuntomyynti@jmoy.fi MILJÖMÄRKT YMPÄRISTÖMERKKIRaken40890085 esittely!Sovi
myös
Pienoismalliprojekti Herttoniemen vuoden 1959 eteläosasta Muutama vuosi sitten tein 1/700 -mittakaavaisen pienoismallin Herttoniemen öljysatamasta vuoden 1959 asussa. Vuosi 1959 valikoitui siksi, että ensimmäinen löytämäni asemakaava alueesta oli tuolta vuodelta. Mittakaava 1/700 taas on yleinen pienemmissä laivojen pienois malleissa. Seuraavaksi tein öljysataman alueen huviloineen 1920-luvun asussa. Pari vuotta sitten innostuin tekemään Hiihtäjäntien aluetta, sitäkin vuoden 1959 asussa. Idea tuli, kun netistä löytyi Thorleif Nyblinin julkaisemia hienoja kuvia hänen sukunsa huvilasta, joka oli nykyisen metroaseman paikalla. Mallissa olevat 10 kerrostaloa sekä liikerakennus ovat vieläkin olemassa, mutta parikymmentä huvilaa sekä puinen koulurakennus ovat hävinneet. Kerrostaloista, liikerakennuksesta sekä koulusta oli piirustukset saatavissa, mutta kaikki huvilat jouduin rekonstruoimaan valo kuvien perusteella. Valokuvia löytyi Helsingin Kaupunginmuseolta sekä useiltaHiihtäjäntienyksityishenkilöiltä.pienoismallin valmis tuttua ryhdyin tekemään Itäväylän ja öljysataman välistä aluetta. Siellä olleis ta teollisuuslaitoksista löytyi kaikista piirustukset Kaupunginarkistolta. Huvi loista joitakin jää puuttumaan, koska kuvamateriaalia ei ole riittävästi. Öljysataman aikaiset naapurini auttoivat myös paikkojen selittämisessä. Maaston korkeuskäyrät malleihin sai Kaupunginarkiston kartoista. Tällä hetkellä on työn alla kokonai suuden viimeinen osa, eli öljysataman ja Herttoniemen kartanon välinen kapea alue.Asukastalo Ankkurissa Herttoniemenrannassa on tällä hetkellä näyt teillä malli 1920 luvun öljysataman alueesta.Tavoitteena on, että koko vuoden 1959 mallin saisi jonnekin näytteille. Se on kaikkine osineen melko kookas, noin 2 x 1,5 metriä, joten se vaatisi asianmukaisen vitriinin. TEKSTI JA KUVAT: JUHA JOUTSI Metroaseman paikalla olleet huvilat. Tulitikku osoittaa huvilaa No 36, joka kuului Nyblinin suvulle.
HERTTONIEMELÄINEN | 39 puukouluHiihtäjäntien Hertan paikalla olleet huvilat. Liikenneympyrän paikalla olleet huvilat. Ekmanin suvun Laivakahdenkesähuvilarannalla.
40 | HERTTONIEMELÄINEN LUOTETTAVASTI AMMATTITAIDOLLAwww.korjaus.fiwww.korjaus.fi|p.040546 77 14 Luotettavasti ammattitaidoLLa PARTURI-KAMPAAMOHiihtomäentie1400810HKIpuh.7276653Avoinnaark.9–18,la9–15 ajanvaraus www.hiusboxi.fi24/7 Hiusboxissa teitä palvelevat Johanna, Michelle, Helena ja Chantel. Mallin kaksi viimeisintä osaa, öljysatama liittyy viistoon kulmaan Paasivaaran rakennukset. Punamultamaalattu rakennus oli alun perin Herttoniemen työväentalo. Rakennus säiliöiden vieressä sekä rakennus työväentalosta oikealle ovat edelleen olemassa.
HERTTONIEMELÄINEN | 41 ENKVISTOSSIANSARJAKUVA:
RISTIKON RATKAISU HERTTONIEMI-SEURAN NETTISIVUILLA WWW.HERTTONIEMI.FI
HILTUSEN PYÖRÄHUOLTO Petter Wetterin tie 9, 00810 Helsinki 040 536 9833 • MA - PE 8.15 - 18.00 www.hiltusenpyora.fi
herttoniemi.fi
Herttoniemi-seura toivottaa lukijoilleen hyvää loppukesää ja turvallista tulevaisuutta!
seuraan.Herttoniemi-sinäkinLiity
