Herttoniemelainen 2016

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu

2016

Herttoniemi Block Party lauantaina 27.8. sivu 32

Herttoniemen kyläjuhlat sunnuntaina 28.8. sivu 34

TERVETULOA! Herttoniemen apteekki palvelee kaikissa lääkehoitoon, terveyteen ja hyvään oloon liittyvissä asioissa ammattitaitoisesti ja ystävällisesti.

HERTTONIEMEN METROASEMAN VIERESSÄ

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki Puh. (09) 759 4780

www.herttoniemenapteekki.fi

PALVELEMME

ma-pe 8-20 • la 9-17

Herttoniemeläinen

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2016 Lehti ilmestyy syksyisin osana kyläjuhlan tapahtumia.

Päätoimittaja Raimo Mäkelä Toimitusvastaavat: Hilkka Helsti ja Riitta Malve Kansi: Taukotilan asukastila on avoin näyttelyille, kokouksille ja tapahtumille. Kuva: Jan Ahlstedt Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2016 Raimo Mäkelä, puheenjohtaja, kotisivu- ja Facebook-asiat, tiedotus ja jäsenrekisterin ylläpito Hilkka Helsti, varapuheenjohtaja Jouni Jakonen, sihteeri Riitta Malve, kyläjuhlat Heikki Tulkki, talousyhdyshenkilö Terhi Knopman, kaavoitus ja ympäristö Hannele Lehtonen, kaavoitus ja ympäristö (eronnut 5/16) Tarja Merivirta, kyläjuhlat Camilla Rosengren, kaavoitus ja ympäristö Carita Strandell, kaavoitus ja ympäristö Ari Virtanen, kaavoitus ja ympäristö sekä Siilitien kotikaupunkipolun yhdyshenkilö Herttoniemen Kyläjuhlat Hilkka Helsti, Riitta Malve ja Tarja Merivirta Talviuintiasiat Jouni Jakonen Seuran osoite Herttoniemi-seura ry PL 237 00811 Helsinki Sähköpostiosoite herttoniemiseura@gmail.com Pankkiyhteys FI80 1248 3000 0507 10 Taitto: Vitale Ay Kirjapaino: Topnova Oy ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092 (verkkojulkaisu)

Liity Herttoniemi-seuraan.

Liittymislomake on herttoniemi.fi-sivuilla.

Sisällys n Pääkirjoitus: Nautitaan vapaaehtoistyön hedelmistä......................................................................... 5 n Herttuaniemi liittyi Helsinkiin – 70 vuotta suuresta alueliitoksesta............................... 6 n Herttoniemen omakotialueen alkuvaiheita...............10 n Pihasta pöytään, viljellään kaupungissa...................15 n Viljellään puistossa........................................................17 n Palstavastaava esittäytyy.............................................17 n Länsi-Herttoniemi on ainutlaatuinen asuinympäristö.....................................18 n Alueen ajankohtaisia kaavoitus- ja rakentamissuunnitelmia................................................19 n Taukotila uutta kaupunkikulttuuria luomassa...........20 n Cern-kurssilaiset antimateriaa etsimässä.................22 n Siilitie saamassa oman kotikaupunkipolun..............23 n Uudistuva Sote tuo vastuuta ja valinnanvapautta..24 n SPR toimii aktiivisesti Herttoniemessä: tarjolla hyvää mieltä ja auttamisen iloa......................27 n Talviuintia Herttoniemen Hylkeissä............................29 n Aikamatkoja Herttoniemen historiaan.......................30 n Herttoniemi Block Party yhdistää herttoniemeläiset koko päivän kaupunginosajuhlassa...........................32 n Herttoniemen kyläjuhlat................................................34

Autokoulu Lilliputti

10 -vuotta!

Mopo- ja henkilöauto perusvaihe kurssit

-10 % !

Soita: 045 112 1900

www.lilliputti.com Herttoniemen toimipiste/toimisto Hiihtomäentie 18, 00810 Helsinki

Tapanilan toimipiste Erätie 3, 00730 Helsinki

Oikea hetki

on täsmälleen nyt.

TILAA MAKSUTON KOTIKÄYNTI Kun tulee aika tehdä toiveista totta, kutsu meidät Kotikäynnille.

Saat tietää, miten ja millä hinnalla asuntoasi kannattaa markkinoida.

Palveluksessasi vihreän kaupunginosan oma, vihreä välitysliike.

Kiinteistömaailma Herttoniemi Viikki Asuntoherttua Oy Insinöörinkatu 2 puh. (09) 759 7470 herttoniemi@kiinteistomaailma.fi Viikinportti 2 puh. 044 744 7100 viikki@kiinteistomaailma.fi

www.kiinteistomaailma.fi

Nautitaan vapaaehtoistyön hedelmistä

Herttoniemi Block Party järjestetään ensimmäistä kertaa lauantaina 27.8.2016, ja se on kaikille avoin ja maksuton. Tapahtumalla ei ole virallista järjestäjää eikä johtoa, vaan se syntyy innokkaiden ja aktiivisten herttoniemeläisten yhteistyönä, vapaaehtoisvoimin.

Herttoniemi Block Partyn vapaaehtoiset ovat tehneet töitä jo alkuvuodesta ­lähtien. Jotkut miettivät esiintymislavoja, äänentoistoa ja sähkön riittävyyttä. ­Jonkun tehtävänä oli hoitaa viranomaisluvat, ympäristöasiat ja WC-tilat. Myös ­artisteilta ja yhtyeiltä pitää kysyä monenlaista. Paljon on ollut töitä tehtävänä ja viimeistelyä riittää viime minuuteille saakka. Kaiken pitää olla valmista jotta ­tuhatpäinen yleisö pääsee nauttimaan näistä talkootöiden tuloksista. Maksutta.

Herttoniemi Block Party on tähän mennessä suurin herttoniemeläinen vapaa­ ehtoisprojekti. Sen parissa on työskennellyt kymmeniä vapaaehtoisia. Maksutta.

Vapaaehtoistyön hedelmistä voi nauttia muutoinkin. Ryhmiä, seuroja ja yhdis­ tyksiä löytyy kun hieman ympärilleen katselee. Tässä muutamia: HerTo, Hertsikan Pumppu, Herttoniemi-seura, Herttoniemen ruokaosuuskunta, Herttoniemen seura­ kunta, Herttoniemen Syke, Martat, MLL, Naapuruuspiirit, Partiolaiset ja SPR. Seurat ja yhdistykset kaipaavat aktiivisia ja innokkaita jäseniä. Syksy on hyvää aikaa tutustua uuteen ja vapaaehtoistoiminta on harrastus, josta on iloa monille.

Hyppää mukaan toimintaan, jos siltä tuntuu.

Raimo Mäkelä, puheenjohtaja

PS. Tämä lehti ja urheilukentällä sunnuntaina 28.8. vietettävä kyläjuhla on myös vapaaehtoistyön tulosta.

HERTTONIEMI-SEURA. Herttoniemi-seuran vuoden 2016 jäsenmaksu on 10 euroa/jäsen. Kannattajajäsen/yhteisö 80 euroa.

Liittymisesi jälkeen saa sähköpostiisi aktivointilinkin, jolla voit hallita jäsentietojasi. Jäsenedut löydät herttoniemi.fi-sivuilta.

HERTTONIEMEN HYLKEET. Ilmoittautumisen jälkeen Herttoniemi-seura lähettää laskun. Laskussa ovat seuran vahvistamat liittymismaksu (jolla saa käyttöönsä avaimen pukukoppeihin) sekä vuosimaksu. Maksut ovat 25 ja 35 euroa.

Liityn

[

] Herttoniemi-seuraan

[

im ie tai n o tt n ja/ n r e H raa e m e u se ttoni !

Y T er isiin I I H L ke T l Y y N H

] Herttoniemen Hylkeisiin

Etunimi Sukunimi Sähköposti Puhelin Osoite Postinumero Postitoimipaikka

Palauta lomake Herttoniemen kyläjuhlilla 28.8. Herttoniemi-seuran esittelypisteeseen liikuntapuistossa (Siilitie 12) tai postitse osoitteeseen: Herttoniemi-seura ry, PL 237, 00811 Helsinki.

Voit liittyä myös täyttämällä liittymislomakkeen herttoniemi.fi-sivuilla.

H I LK K A H E LST I J A L E E N A VA L L I N KO S K I - S I P I LÄ

Herttuaniemi liittyi Helsinkiin

70 vuotta

suuresta alueliitokses

Helsinkiin tehtiin suuri alueliitos

1.1.1946. Herttoniemen ja Roihuvuoren lisäksi osaksi Helsinkiä tulivat Tali, Pitäjänmäki, Konala, Pakila, Tuomarinkylä, Suutarila, Pukinmäki, Malmi, Tapanila, Puistola, Viikki, Vartiokylä, Mellunkylä, Laajasalo ja Santahamina.

Edellä mainitut liitettiin Helsingin maalaiskunnasta. Helsinkiin ympättiin myös osia Kaarelasta, Helsingin pitäjän kirkonkylästä ja Tikkurilasta. Alueliitokseen kuuluivat niin ikään Haagan kauppala sekä Huopalahden, Kulo­ saaren ja Oulunkylän kunnat. Alue­ liitosta oli valmisteltu vuodesta 1917 saakka. Kaupungin alue kasvoi liitoksessa reilusta 29 neliökilometristä noin 165 neliökilometriin.

Helsinki kartano-ostoksilla Helsinki oli tehnyt jo etukäteen huomattavia maakauppoja havitellessaan laajentumista. Vuonna 1919 Helsinki osti Herttoniemen kartanon maat, joita ajateltiin ensisijaisesti teollisuusalueeksi. Herttoniemestä löytyi myös sopiva satamapaikka sekä mahdollisuus vetää rautatie Viikin tilan läpi.

Herttoniemen kartanon maista muodostetun maayhtiön osakkeet maksoivat kaupungille lähes 13 miljoonaa markkaa, mikä oli lähes 12 prosenttia kaupungin saman vuoden budjetista. Yhtiön mukana tuli 646 hehtaaria maata sekä 163 hehtaarin vesialue. Kartanorakennus puistoineen jäi kaupan ulkopuolelle.

Kivinokan ja Herttoniemen välissä sijaitseva Kulosaaren kartano eli Kulomaa (48 ha) siirtyi kaupan myötä Helsingille vuonna 1927. Tämä ostos tehtiin liikennesuunnittelun takia. Oli tehty periaatepäätös, jonka mukaan Herttoniemen tulevan teollisuusalueen liikenne johdettaisiin kaupungista Kulosaaren kautta.

6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Aarne Gripenbergin Herttoniemen kartanon tilusten kartasta löytyy kiinnostavia paikannimiä. Ilomäki ja Riitamäki ovat nykyisen Erätorin ja kirkon välimaastossa, lienevät torppia.

sta

Yrjö Harvian kartasta Herttuaniemen liitosalueelta selviää mm. Helsingin kaupungin omistaman maa-alueen laajuus (oranssi väri). Kaupunki oli valmistautunut aluelitokseen hankkimalla Herttoniemen kartanon maat omistukseensa.

Yrjö Harvian erikoisselvitys Herttuaniemen liitosalueesta Valtioneuvoston määräämä selvitysmies Yrjö Harvia esitti mietinnössään vuonna 1936 Helsinkiä ympäröivän puolikaaren muotoisen vyöhykkeen liittämistä Helsinkiin. Mietinnössä oli tutkittu tarkoin eri alueita. Erikoisselvitys Herttuaniemen liitosalueesta kuvaa alueen maaston, tieolot, maanomistuksen, rakennus-

ja asunto-olot. Myös väestöstä, taloudesta ja kouluoloista tehdään selkoa.

Herttuaniemen liitosalueeseen kuului kartanon maiden ohella Brändön tila ja Puodinkylä. Vuoden 1933 henkikirjoituksen mukaan alueella asui 554 henkeä. Kaupunki oli vuonna 1936 suurin maanomistaja ja viljelyskelpoiset maat se oli vuokrannut yksityisille. Teollisuutta alueella ei vielä ollut. Alueen asukkaat olivat pääasiallisesti ”pieneläjiä, alempaa

virkamiehistöä ja työläisiä”. Vakinaisen asutuksen ohella Herttuaniemessä oli kesähuviloita.

Kaksi pientä koulua, terveyssisar ja maantieyhteydet Herttuaniemessä oli tuolloin kaksi ­kansakoulua, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Molemmissa oli vain yksi opettaja ja oppilaita vuonna 1934 yhteensä 64. Suomenkielinen koulu sijaitsi lähellä H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 7

Eliel Saarisen kädenjälki

Herttoniemen Saunalahdessa otetuissa kuvissa v. 1918–1919 on Sirkka 2 v. kanatarhassa ja Sirkka äitinsä Tyyne Mykkäsen sylissä. Kuvat Pirkko Jäntin albumista.

nykyistä liikenneympyrää ja metroasemaa, ruotsinkielinen oli kartanon vieressä Laajasalon sillan kupeessa. Terveyden ja sairaanhoidosta mainitaan, että alueella on terveyssisar ja kätilö. Kätilö asui Puodinkylässä. Tulipalon sattuessa hälytettiin apuun vapaapalokunta, joko Marjaniemen VPK tai Degerön VPK. Uusi, vuonna 1935 valmistunut Porvoon maantie kulki alueen halki pituussuuntaan. Osa tiestä oli asfaltoitu, osa päällystetty soralla. Maantien rinnalla kulki pyörätie. Silta Sörnäisten ja Kulo­ saaren välille oli rakennettu vuonna 1916. Toinen merkittävä tie johti ­Herttuaniemestä Viikinkylän kautta vanhalle valtatielle Vanhastakaupungista pohjoiseen.

Kesäaikana höyrylaivaliikenne korvasi teiden puutetta ja oli omiaan lisäämään huvila-asutusta alueella.

8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Harvian liitosehdotus Yrjö Harvian mietinnössä korostettiin, että Herttuaniemen liittäminen kaupunkiin on maalaiskunnan osalta kaikista ajankohtaisin ja tärkein liitos. Sitä perusteltiin teollisuus- ja satama-alueiden järjestämisellä. Kaupunki oli investoinut alueen ostoon, tie- ja ratatöihin sekä valmistellut öljysatamaa. Näihin uhratut pääomat Helsinki halusi saada tuottamaan liittämällä Herttuaniemen osaksi kaupunkia.

Loppukaneettina Herttuanimen liitosalueen erikoisselvityksessä todetaan, että kaupunkiin liitettävät alueet tulisivat olemaan Brändö Gård, koko Herttuaniemen kylä, Båtvikin yksinäisestä rälssitilasta muodostetut tilat ja koko Puodinkylä sekä näitten kylien ja talojen jaetut ja jakamattomat vesialueet.

Herttoniemeen oli tehty kaavaluonnoksia jo kauan ennen liittämispäätöstä.

Ensimmäisen kerran kantakaupungin leviämistä sen ulkopuolelle tarkasteltiin Eliel Saarisen v. 1915 tekemässä ja v. 1918 päivittämässä suunnitelmassa.

Kaavaluonnoksen oli teettänyt Munkkiniemen ja Haagan alueiden omistaja M. G. Stenius Oy. Yritys halusi asuttaa omistamansa alueet ja kaavoittaa ne siten, että otettaisiin huomioon Helsingin kasvumahdollisuudet. Työhön palkattiin tunnettu arkkitehti Eliel Saarinen, joka hakeutui yhteistyöhön kaupungin asemakaava-arkkitehti Bertel Jungin kanssa.

Eliel Saarisen suunnitelmissa Herttoniemen hahmo näyttää jo tutulta. Siihen kuuluu teollisuusalue rantoineen ja öljy­ satama. Länsi-Herttoniemen erottaa teollisuusalueesta Herttoniemen Bulevardi.

Tätä kuten muitakaan ennen alue­ liitosta tehtyjä yleiskaavatasoisia suunnitelmia ei vahvistettu poliittisessa päätöksenteossa.

Birger Brunila suunnittelee puutarhakaupungin Alueliitoksen jälkeen Länsi-Herttoniemi kaavoitettiin muutamassa erässä. Suunnitelmia oli tehty jo sodan aikana. Keskiosan kaavat valmistuivat vuonna 1946 ja niistä vastasi kaupungin asemakaavaarkkitehti Birger Brunila arkkitehti Aaro Alapeuson avustamana.

Brunila toteaa asemakaavaselostuksessa, että alue on osa laajempaa puu­ tarhakaupunkimaista asuinaluetta.

Asunnot oli tarkoitettu ensi sijassa Hertto­niemen teollisuusalueen työ­ väestöä varten. Pääosasta asuntoja tuli omistusarava-asuntoja. Teollisuusalueen yritykset rakensivat osan taloista työntekijöittensä ja johtajien asunnoiksi.

Alueelle kaavoitettiin omakotitaloja, rivitaloja, pienkerrostaloja ja kerrostaloja. Yhtenäinen puistoalue erotti suojavyöhykkeenä asuinalueen Porvoon tiestä (nykyinen Itäväylä). Asuinkortteleiden väleissä oli pienempiä puistoja.

Länsi-Herttoniemen asemakaavassa huipentuu ajan puutarhakaupunkisuunnittelun ihanne. Tiet kiemurtelevat luonnon mukaisesti. Kadunvarsiin on luonnon muotoja kunnioittaen sijoitettu shakkiruutumaisesti asuinrakennukset ja koulut. Kaavaan kuuluivat sosiaaliset ja kaupalliset palvelut. Lähiö oli suunniteltu luontaiseen, toiminnalliseen

yhteen­kuuluvuuteen Herttoniemen teollisuusalueen kanssa.

Shakkiruutukaavan puolesta oli puhunut jo suomalaisen kaupunki­ suunnittelun suuri vaikuttaja Otto-Iivari Meurman. Tällainen kaava loi edellytykset asukkaitten ja pihamaiden yksityisyydelle tiiviydestään huolimatta.

Useimmista asunnoista oli avarat näkymät puutarhamaiseksi suunniteltuun ympäristöön.

Hiihtäjäntie ja Siilitie Hiihtäjäntien alueen kaava vahvistettiin vuosina 1953–1954. Suunnittelijana toimi Irma Mikkola, esimiehenään Väinö Tuukkanen. Irma Mikkola suunnitteli myös Siilitien alueen, jonka kaava vahvistettiin vuonna 1954. Mikkola muutti itsekin Herttoniemeen Hiihtomäentie

20:een. Suunnittelijalla oli näin erinomaiset edellytykset tuntea seutu maastoineen.

Mikkolan ja Tuukkaseen kaavaselostuksessa luonnonmuodot nostetaan suunnittelun lähtökohdaksi. Siinä todetaan, että alueen tonttiyksiköt on ryhmitelty liikennekadun varteen siten, että alueen keskiosa jää jalankulkijoille rauhoitetuksi puistoalueeksi.

Asukasluku vaihdellut Kaikkiaan Länsi-Herttoniemeen kaavailtiin 7280 asukasta, mikä merkitsi 121 asukasta hehtaaria kohden. Brunila puolusti näin tiheää asutusta alueen länsipuolelle (kaava-alueen ulkopuolelle) suunnitellulla yhtenäisellä puistolla.

Asukasluku nousi kuitenkin 1960-luvun alussa 16 000 henkeen, laskeakseen

vuoteen 2000 mennessä alimmillaan noin 8 000 henkeen.

Nykyään (1.1.2015) Länsi-Hertto­ niemessä on 8 626 asukasta. Hertto­ niemenrannassa asukkaita on 8 930 ja Herttoniemen yritysalueella 608.

LÄHTEITÄ: Yrjö Harvia: Erikoisselvitys Herttuaniemen liitosalueesta. Helsingin esikaupunkiliitos.

Komiteanmietintö No 9. Helsinki 1936.

Eva Packalen: Herttoniemi. Kylä, kartano, kaupunginosa. Helsingin kaupungin­ museo. Helsinki 2008.

Leena Vallinkoski-Sipilä: Tutkielma Helsingin Herttoniemelle syntyneestä kaavoituksesta ja sen lähtökohdista. Herttoniemeläinen 2005.

Jouni Yrjänä: Maata näkyvissä. Helsingin maanhankinnan viisi vuosisataa. Helsingin kiinteistövirasto. Helsinki 2013.

Eliel Saarisen ja Bertel Jungin Suur-Helsingin asemakaavaehdotuksessa vuodelta 1918 on jo nähtävissä tuttuja Herttoniemen piirteitä.

Viikki ja Vanhankaupunginlahti poikkeavat sen sijaan paljonkin nykyisestä.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 9

AS KO PA R V IALA

Herttoniemen

omakotialueen alkuvaiheita Herttoniemen omakotialue Karhutien ja Oravatien välissä muodostaa hyvin säilytetyn esimerkin sodanjälkeisen ajan uudisrakentamisesta. Tiukka säännöstelytalous rajasi sen rakentamista. Herttoniemessä toimivat teol­ lisuuslaitokset olivat avainasemassa.

Tuttavuusverkostoilla monesti merkittävä osuus, kun oli kyse tontin, rahoituksen, materiaalin tai työvoiman saannista. Se mikä eniten jousti oli yleensä oma työ. Tästä ”hartiapankista” otettiin se mikä jäi puuttumaan.

Odotti laajanemispäätöstä Neljä viikkoa aseiden vaikenemisesta valtio­neu­vosto päätti 1.10.1944 äänin 6–4 liittää Helsin­kiin isot lähialueet vuoden 1946 alusta lähtien. Asiasta ei käyty pitkiä keskusteluja, kun herro­jen piti kiirehtiä Malmin lentokentälle ottamaan vastaan liittoutuneiden valvonta­ komissio ja sen tuikeat sotilaat. Tämä päätös avasi tien myös Herttoniemen omakotialueen toteutukselle.

Kaupunki oli hankkinut Helsingin maalaiskunnan puolelta omistukseensa Hert­toniemen kartanon entiset tilukset, ja osa oli jo kaavoitettu teollisuus­tarkoi­ tuksiin. Tästä kaavailtiin merkittävää teollisuus­keskittymää, kun kau­­pun­gin teolli­suus­tilat alkoi­vat käydä vähiin.

Tätä palvelemaan oli alueelle raken­nettu asvaltti­tie ja rautatie ja tekeillä oli öljy­ satama. Teollisuus­tontteja oli luovutettu yrityk­sille. Tuleville työntekijöille ei kuitenkaan ollut riittävästi asuntoja lähellä, vaan työmatkat muodostuivat pitkiksi. Alueen puo­lensataa yhden­ perheentaloa, aikanaan kartanolta vuok­ ratuilla tonteilla, olivat lähinnä kaupun­ kilaisten kesähuviloina.

Vaikka kaupunki oli eri tavoin edistänyt teollisuusalueen syntyä maalais­ kunnan puolelle, asuinalueen kaavoitus oli jäänyt odottamaan muutosta kuntarajoihin. Kaavoitusasioissa kaupunki toimi maalais­kuntaa itsenäisemmin; 1 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

eihän maalaiskunnilla ollut yhdyskuntasuunnitteluun nimettyä henkilöstöäkään. Kaupungin alueen laajentamista oli selvitelty jo 1920-luvun alussa, mutta v. 1928 valtioneu­vosto oli nimennyt asian selvitys­mieheksi Yrjö Harvian, Helsingin kaupungin­valtuuston pu­heen­ johtajan. Laajassa tutkiel­mas­saan v.

1936 hän ehdotti laajojen ympäröi­vien maa-alueiden liittämistä pääkaupunkiin.

Tästä antamissaan lausun­nois­saan kunnat, varsinkin maalaiskunta vastus­tivat han­ketta, ja Helsinki kannatti. Asia oli tulossa valtio­neuvoston päätettäväksi syk­syllä 1939, mutta kan­sainvälinen tilanne antoikin sille muuta mietit­tävää.

Sodan kes­täessä v. 1943 Harvia otti asian uudelleen esille ja ministeriö pyysi taas kuntien lausunnot. Ne olivat edelleen tor­juvia. Valtio­neuvosto siirsi asian päätettäväksi sodan loputtua. Näin ­tapahtui, vii­vyt­telemättä ja enem­piä lausuntoja kysele­mättä.

Asemakaava perustana Helsingin kaupunki oli alkanut suunnitella Herttoniemeen asuin­taloryhmää teollisuuslaitos­ten henkilös­tön tarpeisiin. Ensimmäinen kaa­valuonnos v. 1940 edusti uutta asemakaavallista ajattelua: Se myö­täil­i kallioista, vaihte­levaa maas­ toa ja sii­nä on tunnis­tettavissa myö­hem­ mät Siilitie, Nää­tätie, Ilvestien, Oravatien alaosa, Karhutienä jat­kuva Hirvitie, Kettutiehen liittyvä Hiihto­mäen­tien pohjoisosa ja Susitie. Peura­tie jatkuu Susi­tielle saakka. Oravatien pohjois­osan pai­kalla on urheilukenttä. Erän­kävijän­ toria ei ole ja Ahma­tien koulun paikalla on usean per­heen taloja. Luonnosta kehiteltiin seuraa­va­na keväänä ja v.

1942.

Herttoniemen asuinalueen rakennus­ sunni­tel­man hyväksyi kaupungin­ valtuusto v. 1943. Sen selostuksen mukaan asunnot on tarkoitettu Hert­to­ niemen teollisuusalueen työväestölle.

– Maas­totarkistukset ja vaakitukset antoivat vielä aiheen lyhentää Peuratie pussikaduksi jättämällä sen pohjois­ osasta viisi kallioista tonttia pois.

Nimen -tie se sai säilyttää, vaikka yleensä pus­si­kaduista tuli -kujia.

Vielä lokakuussa 1944 valmistui kaavasta uusi versio, jonka lääninhallitus vahvisti mar­ras­kuussa 1945. Se toteutettiin kyseisten oma­kotitonttien ja Erätorin osalta. Jo ennen kaavan vahvis­ tamista oli aloitettu omakotitonttien vuok­raus­toimenpiteet. Hel­singin maalaiskunta, jonka alu­eesta oli kyse, ei puuttunut asiaan. – 69 oma­koti­tonttia Karhutien Ilvestien, Oravatien ja Peuratien rajaaman korttelin tun­tu­massa nimite­ tään seuraavassa alku­eräksi. – Hei­nä­ kuus­sa 1945 valmistui kaava­luonnos Nää­tä­­tiestä, Nää­tä­kujasta ja rivitaloille Orava­tien ylä­päästä. Seu­raavassa nimitetään tämän jäl­kim­mäisen kaavan 46 omakotitonttia jatko­eräksi.

Toukokuussa 1946 valmistui kaava käsit­tä­mään kerrostaloja Mäyrätien, Susitien, Maja­va­tien ja Hiihto­mäen­tien varrelle. Sen vahvisti marras­kuussa 1946 sisä­ministeriö. Kuuluivat­han alueet vuoden alusta jo kaupunkiin.

Vahvistettu kaava määritteli raken­ tamiseen tarkoitetut määräalat. Niistä tulisi muodostaa tont­teja mittaamalla maas­tossa ja merkitsemällä rajapyykein.

Tontteja ei muodostettu, vaan omakoti­ talojen rakentaminen tapahtui määrä­alojen puitteissa. Vuosikymmenten mittaan, ja varsinkin jos rakennukseen halut­tiin tehdä laajennuksia tai muita rakennus­ lupaa edellyt­täviä toimia, alat mitattiin ja muo­dos­tettiin tonteiksi. Siihen asti naapurien välinen raja saattoi olla epämääräinen, jopa vuosi­kymme­nien ajan.

Tonttien varaamista Jo keväällä 1945 Herttoniemen asuntoalueen keskiosan katu- ja viemäri­työt olivat edisty­neet siinä määrin, että talon­raken­nustyöt voi­taisiin aloittaa, joten valtuusto vahvis­ti vuok­ra­us­­ perusteet jo vilkkaasti kysy­tyille tonteille.

Tontin vuokraaminen tapahtui kolmessa vai­heessa. Ensin nimetty tontti varattiin tietylle hen­kilölle tai yritykselle. Toiseksi varaajan tuli tehdä selvitys ­mahdollisuuksistaan toteuttaa raken­nus­

hanke. Saatuaan ja hyväk­syttyään selvityksen kaupun­gin kiinteistöviraston tontin­vuok­raustoimisto teki vuokrasopimuksen. Kiin­teistölauta­kunnan tonttijaoston pöytäkirjoista ja Kiinteistöviraston tontinvuokratoimiston arkis­tos­ta löytyvät tontti tontilta tiedot varaamisista, vuokraamisista ja vuokrasopimusten siirroista, vuosikymmenten ajalta.

Ensimmäiset varaukset tehtiin kesäkuulla 1945 ja vuokrasopimuksetkin jo lokakuulla, siis maalaiskunnan puolelle.

Varaajina olivat teollisuusyritykset: • oy G.W. Sohlberg 20 tonttia Orava-, Peura- ja Ilvestieltä • Saurion Tehtaat oy 16 tonttia Ilves-, Karhu- ja Peuratieltä, • Konetehdas Herkules oy 9 tonttia Orava- ja Peuratieltä, • Tienhaaran Kattohuopateollisuus oy 7 tonttia Oravatieltä, • Gustav Paulig T:mi 5 tonttia Karhutieltä, • Mercantile oy 2 tonttia Karhutieltä, • Trustivapaa Bensiini oy 1 tontti Karhutieltä.

Helsingissä oli samoihin aikoihin vireillä muitakin oma­koti­alueita, mutta näillä eivät yrityk­set esiintyneet tontin varaajina.

Hertto­niemessä teol­lisuuden tarpeet noteerattiin korkealle, oli­han sen metalli- ja raken­nus­tarviketeollisuus osaltaan keskei­sessä asemassa, kun sodan päätyttyä käyn­nis­tettiin jälleenraken­ta­mista ja sota­kor­vaus­tuo­tan­toa.

Yritykset luovuttivat varauksia henkilös­töönsä kuuluville yksityisille tai vaihtoivat kes­kenäänkin. Tienhaaran kattohuopa­teolli­suus, joka oli tontin varaajana ensimmäinen toimija, rakennutti kolme taloa ja vuokrasi niitä hen­ kilöstölleen.

Alkuerän 69 tontista tuli heti 59 yritysten varaamiksi, joten yksityis­ henkilöille jäi pieni vähemmistö. Näiden valintaperusteet eivät ole käyneet ilmi.

Ei ole myöskään esiintynyt viit­teitä siihen, että jaettavista tonteista olisi kuu­ lutettu sanoma­lehdissä. Tieto lienee kulkenut tuttavien kesken. Teolli­suus­ laitokset varmaan seurasivat kaavoitusasian etenemistä viran­omaisissa.

Hakemuskaavakkeeseen oli merkit­ tävä hen­kikirjoituspaikka, talouden henkilöluku, per­heen yhteiset tulot, oma pääoma, tarve kau­punginhallituksen välittämään lainaan ja haluttu tontti.

Kaavakkeessa ei kysytty rintama- tai evakkotaustasta.

Toteutuskelpoisuus tuotti vuokrasopimuksen Kaupunki halusi varmistaa, että tontti vuok­rattaisiin vain sellaiselle, joka pystyi­si viemään talohankkeen valmiiksi. Tässä mie­lessä oli rakennettu järjestelmä varmistamaan että ehdo­kashakija oli hoitanut lupa-asiansa kaik­kien viran­­ omaisten ja rahoittajien kanssa ennen vuokra­sopimuksen allekirjoittamista.

Vallit­sihan maassa yleinen pääomapula ja rakennuskielto. Sen saattoi väistää vain hake­malla luvan Kulku­laitosten ja yleisten töiden ministeriöltä asti.

Siellä asiaa hoiti rakennus­asiainosasto, lyhennet­tynä KYMRO. Sota­korvausten ajan tämä hal­litsi maan rakennus­toi­min­ taa vaikuttavimpana viranomai­se­na ratkaistes­saan 1950-luvulle asti, mikä rakennus­hanke pääsi etenemään, mikä ei. Joten ehdokkaan piti esittää kau­ pungille KYMROlta saatu hyväksyntä.

Toiseksi tarvittiin selvitys miten ra­ken­ nusmateriaalit hankittaisiin. Tarvit­tiin myös ammattimiehiä, jollei tuttavapiiristä löytynyt. Ulkopuolisen työvoiman käyttöön tarvittiin vielä erityinen viran­ omaislupa.

Tarvittin myös rahoi­tusselvitys. Val­ tion omakotirahasto jakoi kaupungin

Täydellinen paikka nauttia lounasta arkipäivisin ja illallista viikonloppuisin ja iltaisin ystävien tai perheen kanssa.

Avoinna: Ma–pe 11–23 La–su 12–23 (keittiö sulkeutuu klo 22.30)

Lounas ma–pe 11–15

Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki 050 407 1292 www.gurkha.fi

Tervetuloa!

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 1

välittämiä lai­noja, joiden saattoi toi­voa kattavan kolman­neksen kustan­nus­ arviosta. Pankkilainan saanti edellytti pank­kisuhdetta ja pankinjoh­tajan luot­ tamusta. Sil­loinkin pankin laina­päätös saattoi tulla monimielisenä: ”Hyväksymme lainanne mk xxx makset­tavaksi yyy-kuussa, mikäli talo on valmis ja ­pankin rahavarat silloin sallivat”. Oma­ rahoitukseen kerättiin omat ja sukulaisten varat. Loput kustan­nusarviosta jäi täytettäväksi lainaa­malla hartia­pankista, kuten omaa työtä ilmais­tiin. Sen luotto sai venyä tarpeen mukaan.

Lupien hankinta ja selvitykset resursseista kävivät joiltakin muutamassa viikossa, kun se toisilta saattoi viedä vuosiakin. – Moni yksityishen­kilö joutui luopu­maan varaukses­taan, jolloin varaus siirtyi yhtiön nimeämälle seuraavalle ehdok­kaalle. Eräässä tapauksessa ensimmäi­nen varaus, vuo­delta 1945, siirtyi kolmesti ja vuokra­sopimus tehtiin vasta v. 1950.

Kesällä 1945 vuokrattiin Oravatieltä yhdek­sän tonttia, täsmällisemmin sanottuna siis tontiksi aiottua määrä­alaa.

Syksyn mittaan vuokrat­tiin Ilvestieltä kuusi, Peuratieltä viisi, Karhutieltä ­kolme ja Oravatieltä vielä yksi tontti.

Vuokrasopimukseen asti ehtineet 24 tonttia olivat siis alueella varsin hajal­ laan. – Sittemmin jokainen vuonna 1945 tehty vuokra­suhde osoittau­tui varsin kestä­­väksi. Myö­hem­pinä vuo­si­na aloitta­ neissa oli lyhyt­aikai­seksikin jääneitä vuok­ra­­miehiä.

Kaupunkiin liittämisen vuosi 1946 oli hiljai­sempi. Vain kahdeksan tonttia vuok­rattiin. Kun v. 1947 oli vuokrattu 14 tonttia, oli sen päät­tyessä omakotialueen alkuerän 69 tontista vuokrattuna 47 tonttia. Yksi­tyis­henkilöt olivat vuokraajina enemmistönä, kun yritykset olivat siirtä­neet varauksiaan henkilökunnalleen. Vain Tien­haaran Katto­ huopateollisuus neljällä ton­tilla Oravatieltä ja Trustivapaa Bensiini tontilla Karhu­tieltä ja toisella Peuratieltä rakensivat ja jäivät pitämään talot vuokrat­ tavina.

Omakotialueen jälkierän 35 tontille alettiin ottaa varauksia syyskuussa 1947. Kun Näätä­tien ja Näätä­kujan ­jatkoerän kaava oli vahvistettu v. 1948, vuokraus­määrä kasvoi 31:een. V. 1949 vuokrat­tiin vielä 23 tonttia. Jatkoerässä tonttien varaus- ja vuok­raus­toiminta nou­dat­teli samoja linjoja kuin kau­ pungin muil­la omakotialueilla eikä ­yrityksille enää ollut varauskiintiöitä.

Viimeiset kolme oma­koti­alueen tonttia 1 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

vuokrattiin v. 1950, kun niiden varaajat olivat luopuneet ja otettu uusi, aikaansaavempi ehdokas.

Suunnittelu Ennen rakentamisen aloittamista oli hankit­ta­va talopiirustukset ja saatava niille hyväksyntä tonttijaoksessa. Ensimmäisenä oli asialla Tien­haaran Kattohuopateollisuus, jolle jo kesäkuus­sa 1945 hyväksyttiin neljä ”Talvikoto”-nimistä puurakenteista tyyppitaloa rakennettaviksi Ora­va­tielle. Suosittu talotyyppi oli arkkitehti V. Leisténin suunnittelema ”Rauhala”, joita hyväk­syttiin v. 1946 alussa Ilves- ja Karhutielle aina­kin seitsemän. Tonttiosaston arkkitehti O. Num­mi­alan suunnitelmia hyväksyttiin tusina. Noin puolet taloista hyväksyttiin rakennus­mes­tarien tai vastaavien piirustuksilla. Oli myös monia yksittäisten arkkitehtien suunnittelemia taloja.

Kaikkiaan oli kyse yhdenperheen taloista. Mutta joissakin tapauksissa näiden n.s. puolitoistakerroksisten talojen yläkertaan varattiin keittomahdollisuus, jolloin se sopi vuokrattavaksikin.

– Erikoista ratkaisua edustivat paritalot Karhutiellä. Kun talon päädyistä oli kummallakin oma sisäänkäyntinsä ja alakerran puolikkaansa peräkkäin, oli yläkerta jaettu harjan suunaisella seinällä ja asuntojen puolikkaat rinnakkain.

Rakentaminen Rakentaminen alkoi perustusten kaivami­sella. Tonttien pohjat olivat kovin erilaisia. Oli lujaa moreenipohjaa tai kosteaa jorpakkoa tai kalliota. Näiden kimppuun käytiin käsivoimin. Irrotettavat maalajit kaivettiin lapiolla ja kuo­kal­ la. Jos louhinta oli ihan välttämätöntä, teh­tiin kal­lioon reiät dynamiittia varten moskalla ja taltalla. Sukulaisia ja ystäviä otettiin autta­maan. Miehet olivat sodassa tottuneet raskai­siinkin töihin. – Tietoa että jollakin näistä omakotityömaista olisi käy­tetty konekaivuuta tai paineilmaporaa, ei ole tullut vastaan.

Kellarin betonivalun muotit laudoitettiin jäte­laudalla. Betonin säästämiseksi moni jätti kellarikerrokseen maalattian, joku jopa säästi rakentamalla talonsa yksittäisten pilarien varaan.

Betonivalu vaati paljon tekijöitä, mutta talkoo­henkeä oli, joten löytyi myllyn pyörittäjää ja kottikärryn työntä­jää.

Mistä aiottiin hankkia puutavara, mistä muut tarvikkeet. Tehdasvalmisteisia tyyppitalojakin oli markkinoilla, mutta vaikeasti saatavissa. Naulat ja sementti olivat kansanhuollon niuk­kojen osto­ lupien varassa. Monia mielikuvitus­takin haastavia ratkaisuja kehitettiin.

Joku hankki puutavaran kolmen­ sadan kilo­met­rin takaa sukulaistilalta, jossa traktori­käyt­töi­sellä kenttäsahalla

Puutalon Rauhala-mallista tyyppitaloa tehtiin Länsi-Herttoniemeen useampia kappaleita.

Val itse viisaasti – val itse www.hiltusenpyora.fi

hirsistä tehtiin piirut, koolingit ja lau­ dat, jotka ajettiin rautatie­asemalle ja rahdattiin junalla Herttoniemeen.

Jos joku rakentajista oli päässyt ­purkutalon äärelle, oli kuin aarrearkun löytänyt. Niinpä erääseenkin Ilvestien taloon saatiin lämpö­patte­rit vuosikymmeniä käytössä olleina ja van­han talon purkamisesta tiilet, joista tyttäret hakkasivat laastit irti. Betonimuoteista pure­tut laudat ja niistä irroitetut oiotut naulat toki käy­tettiin uudelleen.

Hyvässä asemassa olivat erikois­ ammatti­miehet, kuten kirvesmiehet, putkimiehet, sähkö­miehet tai muu­rarit.

He kykenivät hoitamaan kyseiset työt omilla rakennuksillaan. Heillä oli yleensä myös verkostoja, joiden kautta löytyi materiaalista apua. He saattoivat myös tehdä vastapalveluksia muun alan ammatti­laisille näiden palveluista.

Monet rakennusmateriaalit olivat kiven alla. Tyyppitalon mukana toimitettu naulamäärä riitti ehkä kolmannekseen tarpeesta. Johonkin kor­keaan sokkeliin tarvittiin sementtiä moninker­tai­ nen määrä lisenssioituun nähden. Mitenpä tällöin selvittiin, riippui suhteista.

Esiintyi vaih­tokauppaa ja kauppamiehiä, joilta tavaraa sai kunhan maksoi sään-

nösteltyä hintaa paremmin. Mistä nämä välittäjät tavaransa hankkivat, tuskin kannatti kysellä. Valtakunnassa isoilla työmailla oli hävikkinsä.

Seinien lämpöeristyksiin tarvittiin isot mää­rät kutterilastua tai sahan­ purua, jota sai sahoilta, jos onnistui.

Puru ei ollut säännösteltyä mutta tar­ vitsijoita oli paljon.

Ovien ja ikkunoiden helat, lukot, painimet ja saranat, kuuluivat vaikeasti hankittviin. Purku­osia käytettiin jos suinkin saatiin. Asennet­tiinpa erään Oravatien talon ikkunoihin puusaranat, paremman puutteessa. Sellaisessa

Oravatien puusaranassa vanerilehti on puristettu metallitapin ympärille. Foto A.P.

v­ ane­rinen leh­ti oli puristettu metallisen akseli­tapin ympä­rille. Hyvin nämäkin nostosaranat tehtä­vänsä täyttivät, vuosi­kymmeniä.

Katon katteena oli tavallisesti tervahuopa, joskus pelti ja harvoin tiili. Pärekattoa ei sen­tään esiintynyt, vaikka niitä vielä tuolloin asen­nettiin maaseu­dulla pitkään.

Saurion rakentajat Saurion Tehtaat oy valmisti metalli­ tuotteita, mm. alumiinivalua, lukkoja, saranoita, salpoja, kädensijoja. Yhtiölle kiintiöitiin 16 tonttia. Yhtiön sisällä ne jaettiin halukkaiden kesken ja ylikin jäi.

Saurion palveluksessa olevat muo­dos­tivat v. 1945 yhdistyksen ”Saurion ­Tehtaiden Omakotirakentajat ry”. Tämä hoiti yhteisiä asioi­ta, kuten anomuksia viran­ omai­sille, neu­votteluja, yhteis­hankin­ toja, tarvikkei­den jake­lua, rahoitus­ järjes­telyjä, laskutusta ja kustannus­ seurantaa. Eihän monellakaan omakoti­ rakenta­jalla ollut kokemusta talon tekoon liittyvästä tai muustakaan paperi­ työstä. Näin yhdistys keräsi keskinäisen osaamisen ja hyödynsi sitä jäsenten hyväksi. Sauriolaisten oma­kotitalot eteni­vätkin alueella hallitummin ja H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 3

­ opeammin kuin monet muut. Yhdistykn sen pöytäkirjassa esitetyn laskelman mukaan Rauhala-tyyppisen oma­koti­ talon kus­tannusarvio oli 770 000 mk.

Hel­singin kau­pun­gin Yleinen Rahoituslaitos voi­si kattaa 30 % siitä 5¾ % korolla.

Jos pank­ki­­lainaa saisi 40 % jäisi omaksi rahoi­tus­osuu­deksi 30 %. – ARAVA-järjestelmä tuli käyt­töön vasta myöhemmin.

Talo valmistuu Talojen lopputarkastuksissa tavoiteltiin lupaa käyttöönottoon eli asumiseen.

Moni talo hyväk­­syttiin käyttöön vain alakerran osalta, kun ullakko­kerros oli vielä kesken­tekoi­nen. Pihan kesken­ eräisyydestä huomautti moni tarkastus­ pöytäkirja. Asetettiin määräaika, esim. vajaa vuo­si, jolloin pihatiet ja maasto piti olla kun­nossa ja rakennusjätteet tontilta poissa.

Sisään muutto oli monelle perheelle riemul­linen tapahtuma. Epävarmoista ja ahtaistakin vuokratiloista päästiin oman katon alle, lähelle luontoa. – Muut­to­ tavaraa oli harvoin paljoa, ja Karjalasta evak­koi­na tulleilla yleensä muitakin vähemmän. Sii­hen aikaan ihmisillä ei ollut kotona sellaisia tavaramääriä kuin nykyisin on tavallista, varsin­kin lapsilla.

Herttoniemen omakotialueen uudisasukkaat asuivat yleensä ahtaasti, nykyvaatimusten mukaan nähtynä. Yhden perheen talossa saattoi asua 6–10 henkeä. Moni otti vielä yhteen huoneista vuokralaisen tai paris­kun­nan. Asun­ topula oli ankara ja velat painoivat päälle. Julkinen asumis­tiheyden tavoite huo­ne per henkilö tuli käyttöön vasta myöhemmin.

Vuosien mittaan asuminen väljentyi kun tilapäisasujat muuttivat omilleen, tilat otettiin omaan käyt­töön, ullakkokerros kunnostettiin asuttavaksi, kellari varustettiin lämpöeristyksin ja tehtiin sauna. Jos oli huonekohtaiset halko­ uunit, ne korvattiin aikanaan koksi- tai kaasu­keskus­lämmityksellä. Myöhem­min nekin vaih­dettiin ja tilalle tuli öljy, sähkö tai lopuksi useimpiin kaukoläm­pö.

Moneen kellariin oli tehty pieni autotalli, aika opti­mistisesti, sillä bensiinin saanti oli säännösteltyä vuoteen 1949 ja henkilöautojen tuon­ti vuoteen 1962. Ja n.s. vaaran vuosien aikaan vv. 1944–48 ilmassa oli paljon epävarmuutta tule­ vasta. Moni kellaritalli sai ensimmäisen pienen autonsa vasta 1960-luvun lopulla. Myöhemmän ajan perheauto ei näihin tallei­hin yleensä mah­tunut ja tila saa­tettiin ottaa askar­te­lu­­käyttöön auton talvehtiessakin ulkona.

1 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Ilvestiellä on jo edetty pitkälle. A.P. kuvastoa

Puut ovat kasvaneet varjostamaan Ilvestien taloja. Foto A.P. kuumailmapallosta 2002

TE K S T I JA K U VAT : A R I V I R TA N E N

Pihasta pöytään, viljellään kaupungissa Kaupunkiviljely on ollut trendikästä jo usean vuoden ajan ja lavakaulusviljelmät ovat tulleet suurelle yleisölle tutuksi asiaksi. Herttoniemi puolestaan on ollut pitkään tunnettu siirtolapuutarhastaan, mutta täällä on monipuolisesti muitakin viljelymuotoja, muun muassa Hyppyrimäen viereinen viljelypalsta-alue sekä Herttoniemen historiallisella kartanolla toimiva Stadin puutarhuri.

Lisäksi lähiruoan tarjontaa tyydyttää kaupunginosassa toimiva Herttoniemen Ruokaosuuskunta, joka hallinnoi Kaupunkilaisten oma pelto -projektia, joka on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin kokeilu Suomessa.

Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa ja viljelyksiä hoitaa kaupunkilaisten lisäksi palkattu puutarhuri. Ruokaosuuskunnan Ruokapiiri ostaa ja välittää ekologisesti ja eettisesti tuotettuja luomuelintarvikkeita ja muita tuotteita. Se myös myy suoramyyntinä osuuskunnan oman pellon juureksia ja vihanneksia. Kiinnostus lähellä tuotettuun, terveelliseen ruokaan onkin ollut voimakkaassa kasvussa viimeisten vuosien aikana. Kaupunkilaiset haluavat tietää, missä ruoka kasvaa ja miten sitä kasvatetaan – mielellään luonnonmukaisesti.

Ehkä edellä mainituista palsta- ja yhteispeltoviljelmistä johtuen pihoilla tapahtuva kaupunkiviljely ei ole Herttoniemessä aivan niin suurimuotoista, mitä mainiot pihaolosuhteet antaisivat olettaa. Ilman yhteisiä pihaviljelmiä ei Herttoniemi toki ole. Pikkuhiljaa viime

vuosien aikana on alkanut ilmaantua pihapiireihin viljelyksiä, jotka usein on tehty laareihin tai valmiisiin lavakauluksiin. Viljelykset ovat yleensä yhden talon tai taloyhtiön asukkaiden yhteisiä projekteja. Herttoniemestä puuttuu kuitenkin vielä suurempia kaupungin puistoissa olevia yhteisöviljelmiä, mitä muualle Helsinkiin on jossain määrin noussut.

Tähän saattaa vaikuttaa se, että kun pihoilta löytyy viljelyksille hyvin tilaa, mahdollistaa se vaivattoman viljelyn aivan kodin vieressä. Mikä onkaan mukavampaa, kuin noutaa omalta pihalta tuoretta salaattia tai yrttejä suoraan ruokapöytään.

Herttoniemi-seura antoi oman panostuksensa kaupunkiviljelyn edistämiseen järjestämällä huhtikuun lopussa kaupunkiviljelyillan Hekan Karhulinnan kerhohuoneella. Illan luennoitsijana vieraili Dodo ry:stä kokenut viljelyluennoitsija Minna Kontkanen, joka on toimittanut aihepiiristä vuonna 2013 ilmestyneen Kaupunkiviljely-teoksen.

Minna kertoi kaupunkiviljelyn historiasta sekä kokemuksistaan viljelykoordinaattorina muun muassa Kalasatamassa.

Kuuntelijat saivat erinomaista tietoa viljelyn aloittamisesta ja neuvoja ja vinkkejä moniin asioihin. Minnan esityksen lisäksi tilaisuudessa kerrottiin mahdollisuudesta aloittaa kaupunkiviljely myös kaupungin puistossa, myös täällä Herttoniemessä. Yleisö lähtikin tyytyväisenä ja innostuneena Minnan esityksestä suunnittelemaan omia viljelyksiään.

Kaupunkiviljelyllä on selvä yhteiskunnallinenkin viesti ja tehtävä. Se on osa ruuantuotannon muutoksen trendiä

Minna Kontkanen Dodo ry:stä luennoimassa huhtikuun lopulla Herttoniemi-seuran järjestämässä viljelyillassa Karhulinnan kerhohuoneella. Neuvojen ja ohjeiden lisäksi Minna toivotti rentoa asennetta viljelys­ toimintaan.

kohti puhtaampaa ja vähemmällä ympäristökuormituksella tuotettua ruokaa.

Saattaa olla, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä.

Karhulinnassa talkoiltiin uusi viljelmä pystyyn Toukokuun alun lauantaita suosi aurinkoinen ja lämmin ilma, kun Länsi-Herttoniemessä sijaitsevan Karhulinnan kolme puuhanaista laittoivat pihan ensimmäisen lavakaulusviljelmän pystyyn.

Lavat ja kaulukset, luonnonmukaisesti lannoitettu multa, siemenet sekä muut tarvikkeet oli hankittu muutamaa päivää aikaisemmin, ja viljelyspaikan sopivuus varmistettu viljelyasiantuntijalta edellisellä viikolla.

Viljelyyn pyydettiin ja saatiin lupa Heka-Roihuvuori Oy:ltä. Perusteluina H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 5

Tarja Lehtinen, Leena Hyttinen ja Tiina Hestad Karhulinnan pihan ensimmäisten viljelysten pystytystalkoissa.

Hyvin kasvaa! Näin rehevältä näyttivät kasvit heinäkuun alussa.

Hekalle esitettiin, että kaupunkiviljelykokeilu on mukavaa toimintaa asukkaille, edistää yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä asukkaiden kesken, ja antaa maukasta ja ravitsevaa ruokaa kesäiseen pöytään edullisesti. Viljely ei edellytä kiinteistö­ yhtiöltä juuri mitään, tärkeimpänä käytännön asiana on veden nouto­pisteestä sopiminen.

Karhulinnan viljely on toistaiseksi kokeiluluontoinen ja kestää kaksi kesää, sillä taloihin on tulossa mittava remontti vuonna 2018, jolloin pihakin joutuu myllerrykseen.

Ihan ensikertalaisia Karhulinnan viljelijät eivät harrastuksen parissa ole. Joku oli käynyt Gardenian kahden päivän palstaviljelykurssin ja kaikki ovat harrastaneet parvekeviljelyä. Jollakin oli ollut sato-osuus Kaupunkilaisten omassa pellossa. Lavakaulusviljelmän perustamisesta oli luettu kirjoista, netistä ja puutarhalehdistä, joten harrastuneisuutta löytyi kiitettävästi. Myös huhtikuinen Herttoniemi-seuran järjestämä ja Dodon Minna Kontkasen pitämä viljelyluento oli antanut lisätietoutta ja hyviä vinkkejä viljelyksen perustamiseen.

Lavakauluksiin kylvettiin siemeniä, ja myös itse esikasvatettuja taimia. Retiisi, sokeriherne, nauris, pinaatti, kesäkurpitsa, porkkana, lehtikaali, valkosipuli, mangoldi, harkäpapu ja muutama muu lajike löysivät paikkansa kolmesta lavakauluksesta. Viljelykierto oli tuttu käsite, mutta kun remonttia odotellessa viljelmät pidetään näissä laareissa kaksi vuotta, ei kierron merkitystä koettu tässä vaiheessa kovin tärkeäksi.

Kun taloyhtiön remontti on parin vuoden päästä ohi, on tavoitteena saada muitakin innostuneita karhulinnalaisia mukaan viljelytoimintaan ja monin­ kertaistaa lavakaulusten määrä. Näiden pioneerien hieno esimerkki innostaa varmasti muitakin mukaan!

Kaupunkiviljelyn pitää olla hauskaa ja rentoa. Jokaisen kasvin kohdalla ei voi aina onnistua, mutta kokeilemalla ja erehtymällä oppii. Karhulinnalaisten esimerkin voimin, laitetaan keväällä 2017 Herttoniemen pihat täyteen lavakaulusviljelmiä!

Kasvimaa kerrostalon pihalla.

1 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Mikä karhulinnalaisia sitten innosti tarttumaan viljelyyn?

Tässä muutamia kommentteja: • Haluan saada sormet multaan!

• Lavalle mahtuu enemmän, kuin parvekkeelle • Kasvun ihmeen seuraaminen • Viljelmän sijainti kodin vieressä oli ratkaisevaa.

• Onhan viljely todella rentouttavaa, elämää tasapainottavaa puuhaa.

Viljellään puistossa

Tiesitkö, että kaupungin yleisessä puistossa on luvallista viljellä? Kyllä, tämä on ollut mahdollista jo muutaman vuoden ajan. Kaupungin rakennusvirasto on kartoittanut yhdessä Dodo ry:n kanssa sopivia ­viljelypaikkoja ympäri kaupunkia. Herttoniemessä viljelyyn osoitetut puistot ovat osoitteissa Siilitie 3, Siilitie 9–11 sekä Herttoniemen­ rannassa Sorsavuorenpuistossa.

Puistoviljelmän voi perustaa Herttoniemessä myös muualle, kuin näihin kolmeen kaupungin osoittamaan paikkaan. Lupaa haetaan rakennus­virastosta. Ensin hakijoiden pitää selvittää paikan sopivuus viljelyyn, laittaa hakemus virastoon, joka tutkii viljelyn mahdollisuuden, ja jos kaikki on kunnossa, myöntää luvan viljelyn aloittamiseen. ­Käytännössä puistoissa tapahtuva viljely tarkoittaa yleensä lavakaulusviljelmää, koska sellainen on helppo perustaa ja pitää siistinä.

Tässä muutamia ohjeita viljelmän aloittamiseksi: Teksti on poimittu ”Viljellään kaupungissa” -oppaasta, Rakennusvirasto Tärkeitä mietittäviä ja selvitettäviä asioita ovat muun muassa viljelijäjoukon kerääminen ja sitouttaminen toimintaan. Viljelijöistä pitää nimetä kaupungin virastoa varten yhteyshenkilöt, viljelykoordinaattorit, jotka ottavat vastuun toiminnan käytännön organisoimisesta. Rakennus­virasto tekee viljelykauden loppupuolella viljelmälle tarkastuskäynnin, jonka ­jälkeen voidaan sopia toiminnan jatkosta.

Viljelmiä varten voi vuokrata kaupungilta maata. Vuokrasopimus velvoittaa pitämään viljelyalueen siistinä. Vuokra on 2,00 €/m2 viljelykauden aikana vuonna 2016. Vuokra maksetaan vain viljeltävästä pinta-alasta. Vuokrasopimuksen teosta huolehtii rakennusviraston palvelu­osasto, josta voi tarvittaessa kysyä myös neuvoja viljelmän perustamiseen liittyvissä asioissa. Kaupunki tekee viljelysopimuksen vain alueella toimivan yhdistyksen tai seuran, ei yksityisten henkilöiden kanssa. Viljelmästä voidaan tehdä vuokratai hoitosopimus.

Yleensä ensimmäiseksi miettimistä vaativaksi asiaksi nousee veden saanti ja kompostointi. Viljelmän lähellä tulisi olla vesipiste, mutta jos sellaista ei ole, niin viljelmälle saa tuoda yhden vesitankin. Tämän lisäksi viljelmällä voi olla lukollinen työkalulaatikko sekä kannellinen komposti/kompostori, johon saa laittaa vain viljelystä tullutta jätettä.

Otetaan ensi kesänä puistoja ja hukkatiloja haltuun ja tehdään yhdessä niistä entistä viihtyisämpiä. Ei muuta kuin viljelijäjoukkoa keräämään ja viljelytoiminta käyntiin!

Lisätietoja asiasta saa rakennusviraston palveluosastolta, josta voi tarvittaessa kysyä ­ myös neuvoja. Rakennusviraston Viljellään kaupungissa opas löytyy osoitteesta: http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2014/viljellaan_kaupungissa_opas_2014.pdf

Olen uusi palstavastaava ja into­ himoinen luonnonrakastaja. Kodistanikin löytyy ainakin viherseinää, banaani ja inkivääri. Palstaviljelyssä minua kiinnostaa bioviljely ja uusien kasvien maistelu toki kukkasista on suuri ilo myös.

Toivon että palstoilla olisi hyvä henki kasvien kasvaa ja eläinkunnan sopivasti viihtyä ja se onnistuu parhaiten sopimuksia noudattaen.

Oikein hyvää sadonkorjuu aikaa kaikille viljelijöille.

Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, ota humala.

Jos kolme päivää, mene naimisiin.

Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se.

Jos haluat olla ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi.

– Kiinalainen sananlasku Sirpa Saukko, palstavastaava

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 17

Oravatie

Polku Karhutien talojen takana

Länsi-Herttoniemi on

ainutlaatuinen asuinympäristö Länsi-Herttoniemi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt aikakautensa alue. Se on myös poikkeuksellisen laadukas esimerkki luonnonympäristön ja rakentamisen yhteensovittamisesta sekä luonnonoloja että asumisviihtyisyyttä huomioon ottaen. Asuinalue on rakennettu ainutlaatuiseen luonnonympäristöön. Alueelle leimaa antavia piirteitä ovat runsaat avokalliot, vaihtelevat maastomuodot jyrkkine rinteineen ja runsas kasvillisuus.

Alueen asemakaava valmistui vuonna 1946. Suunnittelun tavoitteiksi asetettiin alueen ominaispiirteiden säilyttäminen mahdollisimman pitkälle. Rakennusten sijainti tontilla suunniteltiin tarkkaan maastomuotoja huomioon ottaen, kallioita ja kasvillisuutta, erityisesti puustoa säilyttäen, mihin sen ajan rakennustapa antoi hyvät mahdollisuudet. Kadut kaartuvat loivasti maastomuotojen mukaan.

Hiihtomäentie 33 1 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Länsi-Herttoniemen asuinalue on rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla. Luonto ja rakentaminen on sovitettu yhteen ainutlaatuisella tavalla. Kaupunkikuva on monipuolinen ja vaihteleva, lähes joka askeleella muuttuva. Alueella ei ole aitoja, mikä lisää tilantuntua. “Luonto virtaa” on osuva herttoniemeläinen sanonta. Kahta samanlaista taloa ei juurikaan ole, kuitenkin niissä on paljon yhteisiä piirteitä. Alkuperäisen luonnon ja maiseman aistii vielä tänäkin päivänä.

Asuintalot rakennettiin paikan päällä. Käden jälki on niissä hyvin aistittavissa. Silloisella rakentamistavalla oli mahdollista sijoittaa rakennus tontille

maastomuodot ja kasvillisuus huomioon ottaen, kallioita ja puustoa säilyttäen.

Tuloksena on ainutlaatuinen, viihtyisä ja terveellinen asuinympäristö. Pihat ovat ahkerassa käytössä ja virkistysalueella ulkoillaan. Luonnon moninaisuutta on säilytetty, puusto ja kasvillisuus on edelleen runsasta. Länsi-Herttoniemen ja merenrannan välillä kulkee viher­ sormi, joka yhdistää Länsi-Herttoniemen viheralueet laajempaan viheralueeseen.

Vihersormi on tärkeä sekä luonnon ­elinvoimaisuuden että ilman laadun kannalta.

Länsi-Herttoniemi on harvinaisen hyvin säilynyt yhtenäisenä. Se on monessa suhteessa poikkeuksellinen asuinalue, ja sen arvokkaat piirteet tulee säilyttää. Rakentamistapa on muuttunut 1940- ja 1950-luvuilta merkittävästi.

Nykyiset uudisrakennukset poikkeavat ulkonäöltään huomattavasti 1940- ja 1950-lukujen rakennuksista. Nykyisellä rakentamistavalla ei voida myöskään ottaa huomioon rakennuspaikan ­ominaispiirteitä, maastomuotoja ja ­kasvillisuutta, samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Nykyinen uudisrakentaminen poikkeaa siinä määrin 1940- ja 1950-lukujen rakentamisesta, että uudisrakentamista ei tule sijoittaa Länsi-Herttoniemeen.

Riskinä on, että täydennysrakentami­ sella menetetään ympäristöarvoja ja ympäristön ominaispiirteitä.

Länsi-Herttoniemessä rakentamiselle parhaiten sopivat alueet on jo rakennettu. Rakentamattomat alueet ovat maastomuodoiltaan vaikeat, rakentamiselle huonosti sopivia.

Tarkasteltaessa koko Herttoniemen täydennysrakentamista kokonaisuutena voidaan todeta, että se on ollut huomattavaa. Herttoniemenranta on laaja täydennysrakentamiskohde vanhan öljy­ sataman alueella. Abraham Wetterin­ tiellä on rakennettu toistakymmentä uutta kerrostaloa yhtenäisenä ryhmänä.

Täydennys­rakentamisen kokoaminen laajemmiksi alueiksi on monessa suhteessa suositeltavaa.

Carita Strandell arkkitehti

Alueen ajankohtaisia

kaavoitus- ja rakentamissuunnitelmia

• Yleiskaavaehdotuksen käsittely jatkuu syksyllä. Länsi-Hertto­ niemeä ja Herttoniemenrantaa ehdotuksessa koskevat muun muassa Herttoniemen metro­ aseman ympäristön kehittäminen liike-ja palvelukeskuksena, Itäväylän muuttaminen osittain kaupunkibulevardiksi, RaideJokerin pysäkin ympäristön kehittäminen Viilarintien ja Viikintien risteyksessä sekä laaja-alainen metsien kaavoitta­ minen rakentamiseen Viikintien eteläpuolella Kivinokka-Kivikko -vihersormessa.

• Karhunkaatajan alueen asemakaavamuutos on luonnosvaiheessa ja vuorovaikutusraportti valmistunut.

• Kaupunkisuunnitteluvirasto on tekemässä maisema-analyysin Länsi-Herttoniemestä.

• Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamisen suunnittelu jatkuu lähitulevaisuudessa.

• Herttoniemen sairaalan paikalle tuleva asuinalue on luonnosvaiheessa.

• Itäbaana, joka tulee parantamaan Itä-Helsingin ja kantakaupungin välisiä pyöräyhteyksiä, on valmisteluvaiheessa.

• Kaupunginosapuisto tai useampi on alustavasti suunnitteilla LänsiHerttoniemeen.

• Meri-Rastilan leirintäalue on telttailun osalta ehdotettu siirrettäväksi Kivinokkaan.

Helsingin karttapalvelusta, www.kartta.hel.fi, löytyy tietoa useiden suunnitelmien nykytilasta.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 9

Taukotila Mitä täällä oikein on tapahtunut?

Herttoniemen metroaseman aukiolla on kesäkuun alusta asti saanut makoilla oransseissa riippukeinuissa, metroaseman seinään on ilmestynyt tekstiiliteos, ja aukiolla herkutellaan kahvilan antimilla. Pienet lapset ­leikkivät hiekkalaatikolla keskellä asema-aukiota kukkien lomassa.

Astutaanpa sisään avoimesta ovesta.

Tuore kahvi tuoksuu valoisassa, vihreänsävyisessä kahvilassa, grafiikkateokset koristavat seiniä. ”Tämä on Taukotila, rauhallinen levähdyspaikka keskellä metroaseman kuhisevaa ympäristöä”, esittelee Timo Ala-Vähälä, osuuskunta Hertsikan Pumpun puheenjohtaja. Taukotila on Hertsikan Pumpun ja kahvila Roihu­ vuoren Rion taustavoimien yhteis­ ponnistus. Ala-Vähälä kertoo, kuinka Taukotilaa suunniteltiin ensin pieneksi konttikahvilaksi, johon voisi työllistää kesäsetelillä ysiluokkalaisia auttamaan. ”Kun selvisi, että bussikuskien vanhaan taukotilaan voisi avata myös ­asukastilan, suunnitelmat muuttuivat kunnianhimoisemmiksi mutta myös konkreettisemmiksi. Hertsikan Pumpun aktiivi Aino Rekola kertoo, että Tauko2 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

uutta kaupunkikulttuuria luomassa

tilan esikuvana oli Kalasataman konttikahvila Ihana, jossa kahvilan lisäksi on monenlaista toimintaa. ”Taukotila on kaupunkikulttuuri­ kokeilu ja meidän avauksemme keskusteluun siitä, millaiseksi metroasema voisi tulla ja mitä siellä voisi olla”, Rekola toteaa. Aino Rekola lisää, että Tauko­ tilassa on vahva ajatus Herttoniemen metroaseman seudun kehittämisestä.

Kaupunkikehittämisen keskusteluissa metroasemaa oli luonnehdittu pelottavaksi ja luotaantyöntäväksi. Kahvila ja asukastila kaikkien kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena voisi muuttaa aseman seutua rennoksi oleilupaikaksi. ”Metroasema tarvitsi uuden, asukas­ ystävällisen ratkaisun nyt, kun investointeja asemanseudulle ei ole aivan lähiaikoina tulossa”, Rekola sanoo.

YHDISTYS JA YRITYS YHDESSÄ Taukotilan konseptia mietittäessä tuli Ala-Vähälän ja Rekolan mukaan nopeasti selväksi, että Hertsikan Pumpun henkilö­resurssit ja osaaminen eivät riitä kesäkahvilan pystyttämiseen ja pyörittämiseen. Koska Taukotila on kokeilu, päätettiin kokeilla myös yhteistyötä kahvilayrityksen kanssa. ”Haravoimme sopivaa yhteistyökumppania, ja Inkalla ja Lauralla oli

näyttöä laadukkaan kahvilan pyörittämisestä”, Timo Ala-Vähälä kertoo. Tauko­ tilan kesäkahvilaa pyörittävät Inka ­Wallgren ja Laura Palmén innostuivat kahvilakokeilusta, koska vastaavaa perheillekin sopivaa erikoiskahvilaa ei ­Herttoniemessä vielä ollut. ”Paikan rosoisuus inspiroi ja viehätti. Ja se, että Taukotilassa voi osallistua tapahtumiin tai järjestää niitä itse” Laura Palmén kertoo.

Taukotila vuokraa entistä bussi­ kuskien sosiaalitilaa HKL:ltä. Taukotila remontoitiin kahvilaksi ja asukastilaksi neljässä viikossa. Rutistus oli valtava, jotta paikka saataisiin auki kesäkuun alussa. Mittavahko remontti vuosia käyttämättömänä olleeseen tilaan kustannettiin sponsoroinnein ja lahjoituskampanjan turvin sekä kovalla työllä. ”Taukotilan suunnittelu ja kunnostamimen ovat olleet hienoja projekteja. Mukaan on tullut uskomattoman osaavia ja innokkaita ihmisiä. Projekti on ylittänyt reilusti alkuperäiset suunnitelmat”, Timo Ala-Vähälä sanoo.

TOIMINTAA TOIVEIDEN POHJALTA Aino Rekola toteaa, että Taukotila on tyypillinen kaupunkikehittämisprojekti, jossa uuden kokeileminen tekee toiminnasta mielekästä. Osuuskunta on tuonut

Kesäkahvila Taukotilassa viihtyvät niin aikuiset kuin lapsetkin.

Kuva: Jan Ahlstedt

Taukotila-projekti on ylittänyt reilusti alkuperäiset suunnitelmat.

Kesäkahvila ja asukastila Taukotila avattiin kesäkuun alussa juhlavasti.

Kuva: Jan Ahlstedt

metroasemalla yhteistoimintaa ja elämän tuntua, jotta asemalta ei välttämättä tarvitse kiirehtiä pois.

Ajatus yhteisestä olohuoneesta ­toteutettiin muun muassa niin, että ­Taukotilan tapahtumia on suunniteltu Herttoniemen ja lähialueiden asukkaiden toiveiden pohjalta. Taukotilan tapahtumista. Ideoiden keräämistä on jatkettu Taukotilan avaamisen jälkeenkin Taukotilan Facebook-sivulla ja nettisivulla. Taukotilassa otetaan kävijöiden ideoita vastaan edelleen. ”Taukotila on avoin kaikenlaisille tapahtumille, kokouksille ja näyttelyille”, Taukotilan aktiivit muistuttavat.

Tähän mennessä asukastilassa on järjestetty luontoretkiä, joogaa, tanssia, sirkustyöpaja ja taidenäyttely. Näyttelyitä on tulossa vielä kolme lisää kesän aikana. Taukotilan kesäkausi jatkuu syyskuun loppuun saakka.

Kehon ja mielen yhteyttä • Pilates & Huoltamo • Itämainen tanssi • Tanssi- ja liiketerapia Tanssikeidas-studio

Herttoniemen metroaseman vieressä, Hiihtäjäntie 4. Puh. 050 5171 675 email: saara.soikkeli@tanssikeidas.fi Herttoniemiseuran jäsenille 10 % alennus alkeiskursseista.

Kaikki hautaus- ja perunkirjoituspalvelut H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 1

CERN-kurssilaiset

antimateriaa etsimässä Seitsemän Herttoniemen yhteiskoulun lukiolaista pääsi opettajansa Ruusu Saarisen kanssa viikon kestäneelle CERN-tiedeleirille huhtikuussa. ­Herttoniemi-seura tuki taloudellisesti näiden opiskelijoiden matkaa ja oli osaltaan mahdollistamassa tiedeleirin toteutumisen. Hanke toteutettiin ­yhteistyössä Töölön yhteiskoulun ja Lauttasaaren yhteiskoulun kanssa.

Matematiikan ja fysiikan lehtori Ruusu Saarinen kertoo, että CERN-kurssilaiset valittiin kirjallisella hakemuksella, jossa opiskelijan oli perusteltava, miksi juuri hänet pitäisi valita kurssille.

­ urssiin valmistauduttiin jo ennen matK kaa. – Tammikuussa kävimme kuuntelemassa Helsingin yliopistolla tekniikan tohtori Mikko Voutilaisen luentoa siitä, mitä CERNissä tehdään. Samalla pääsimme tutustumaan Kumpulan kampuksella sijaitsevaan hiukkaskiihdyttimeen. Lisäksi opiskelijat valmistautuivat CERN-tiedeleiriä varten tekemällä ­r yhmätöitä ja esittelemällä ne toisilleen.

Aiheina olivat antimateria, hiukkas­ kiihdyttimet, alkeishiukkaset ja Cloudkoe, Saarinen kertoo.

Kurssi huipentui CERN-tiedeleirillä huhtikuussa. – Saavuimme Geneveen tiistaina 19.4. aamupäivällä. Ensimmäisenä päivänä opiskelijat tutustuivat

Cern-tiedeleirille osallistuivat (vasemmalta oikealle), Mikko Kuusisto (14A), Valtteri Olejniczak (14A), Tobias Mikkola (14 A), Aku Staff (14C), Elmeri Tonteri (14A), Valtteri Saarinen (14A), opettaja Ruusu Saarinen ja Henna Isokorpi (14C).

2 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

kaupunkiin osallistumalla tekemäämme kaupunkisuunnistukseen, minkä jälkeen söimme illallista koko porukalla. Keskiviikkona itse tiedeleiri alkoi ja suuntasimme CERNiin. Pääsimme näkemään Atlas-kokeen kontrollihuoneen, kuuntelemaan teoreetikko Aleksi Kurkelan näkemyksiä hiukkasfysiikasta sekä tutustumaan Cloud-kokeeseen. Lisäksi fyysikko Jorma Tuominiemi piti meille kattavan luennon CERNistä yleisesti, matkalaiset kertovat.

Keksiviikkona luennot jatkuivat, ja tällä kertaa aiheena olivat hiukkas­ kiihdyttimet ja niiden historia. – Näimme CERNin ensimmäisen kiihdyttimen, kuulimme tarinaa 27 kilometrin pituisesta maan alla sijaitsevasta LHC-kiihdyttimestä sekä pääsimme tutustumaan tulevaisuuden kiihdyttimeen, kun ­Jukka Väinölä tutustutti meidät Clic-projektiin. Päivä päättyi laborato­ riossa, jossa saimme rakentaa oman sumukammion ja tehdä siitä havaintoja, osallistujat tiivistävät.

Tiedeleirin viimeisenä päivänä perjantaina Seppo Heikkilä kertoi CERNin tietojenkäsittelystä. – Opimme, miten tietoa prosessoidaan ja tallennetaan CERNissä. Viimeistään tässä vaiheessa kaikki olivat tietoisia siitä, että World Wide Web kehitettiin CERNissä. ­Tietojenkäsittelyn jälkeen tanskalainen fyysikko Niels Madsen kertoi meille antimateriasta ja kokeista, joissa on onnistuttu tuottamaan antiprotoneja ja muita antihiukkasia. Pääsimme myös

Antimaterian koetilaan menossa.

Siilitie saamassa oman kotikaupunkipolun A R I V I R TAN E N Kotikaupunkipolku, kartalle koottu kävelyreitti, on hauska tapa tutustua kaupunginosaan.

Herttoniemessä on tällä hetkellä kaksi kotikaupunkipolkua, Länsi-Hertto­ niemen polku sekä Herttoniemenrannan polku. Kaupunginosan polkutarjonta on täydentymässä syksyllä 2016 uudella Siilitien kotikaupunkipolulla. ­Polkua on suunniteltiin kevään aikana asukastyöryhmässä, kesäkuun alussa pidettiin polun koekävely, ja sen jälkeen mietittiin vielä yksityiskohtia ­kuntoon.

Siilitien kotikaupunkipolusta löytyy yli kaksikymmentä kohdetta sekä mielenkiintoista tietoa Siilitien vaiheista ja asukkaista, muun muassa taiteen ja kulttuurin parissa työskennelleistä ihmisistä. Reitti kulkee myös Karhun­ kaatajan alueen läpi, jonka kauniissa metsässä voi hetkeksi päästä melkein erämaatunnelmaan.

Kotikaupunkipolun tekee mielenkiintoiseksi se, että polussa yhdistyy hyvin monipuolisesti erilaisia asioita. Polku paljastaa välillä yllättävästikin tapahtumia ja kohteita paikallisesta historiasta ja nykyajasta, luonnosta ja kulttuurista, rakennuksista sekä merkittävistä henkilöistä. Polun tarkoituksena on tehdä kaupunginosaa tutuksi sekä asukkaille että vierailijoille, vahvistaa alueen identiteettiä ja uusien asukkaiden juurtumista elinympäristöönsä.

Pyrkimyksenä on kuvata urbaania elinympäristöä kokonaisvaltaisesti ja ­mielenkiintoisesti suoraan paikan päällä.

Kotikaupunkipolkuidean isä on Pauli Saloranta, joka on toimittanut jo ­kymmeniä kotikaupunkipolkuja Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle.

Mukana polkuja tekemässä on totta kai myös aina paikallisia asukkaita.

Uusi Siilitien kotikaupunkipolku, kuten kaksi aiemmin tehtyä polkua löytyvät Herttoniemi-seuran internet sivuilta.

Opiskelijat pääsivät rakentamaan sumu­ kammion CERNin laboratoriossa ja tekemään siitä havaintoja. Aku Staff puhaltaa ­hiilidioksidijäätä ja Tobias Mikkola kiiruhtaa hakemaan tarvittavia välineitä koetta varten.

http://www.herttoniemi.fi/herttoniemen-kotikaupunkipolut

näkemään koetilan, jossa antimateriakokeita tehdään, Ruusu Saarinen täsmentää. Päivän päätteeksi opiskelijat saivat antaa palautetta ja heille kerrottiin opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksista CERNissä.

Intensiivisen tiedeleirin lopuksi ­perjantai-ilta kului fondue-risteilyllä, jossa pääsimme maistamaan sveitsiläistä perinneruokaa. Lauantaina ja sunnuntaina opiskelijoilla oli vapaata ohjelmaa.

Osa opiskelijoista suuntasi kello­ museoon, toiset lähtivät ostoksille, ja loput nousivat Ranskan puolella sijaitsevalle Salevé-vuorelle.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 3

Uudistuva Sote tuo

vastuuta ja valinnanvapautta Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta on puuhattu valtakunnassa pitkään. Tätä tekstiä kirjoittaessani kesäkuun alussa ei vielä ole varmaa tietoa uudistuksen lopullisesta muodosta tai aikataulusta. Erittäin toivottavaa kuitenkin on, että uudistus voisi edetä suunnitellussa aikataulussa.

Mitä on tulossa, ja miksi sosiaali- ja terveyspalveluita ja niiden järjestämistä on lähdetty muokkaamaan näin reippaalla kädellä?

Haasteena on ollut epätasainen pääsy peruspalveluihin eri puolilla maata, ja myös hoidon jatkuvuudessa on ollut ongelmia. Helsinki on suuri kaupunki, jolla on osaamista ja voimavaroja palvelujen järjestämiseen, mutta suurin osa maamme kunnista on aivan liian pieniä järjestämään asianmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Uudistuksen tavoitteena on luoda uudet, riittävät vahvat järjestäjät (maakunnat tai itsehallintoalueet) kantamaan vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluista. Saatavuuden ongelmat on tarkoitus ratkaista, ja uudis2 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

tuksen tulisi olla myös taloudellisesti kestävä.

Suomessa potilaan ja asiakkaan valinnanvapaus sote-palveluissa on lisäksi laahannut jäljessä muista eurooppalaisista maista. Hallituksen esitys pyrkii nyt kasvattamaan valinnanvapautta merkittävästi. Samalla niin yksityisiä kuin kolmannen sektorin toimijoita tuodaan mukaan tuottamaan verovaroin kustannettuja palveluja julkisen sektorin ohella.

Uskon, että hyvin johdettuna ja ­ohjattuna tämä järjestely tuo erittäin tervetullutta kilpailua alalle, mikä puolestaan saa aikaan paineen kehittää palveluja jatkuvasti paremmiksi, vaikuttavammiksi sekä potilas- ja asiakaslähtöisemmiksi. Valintojen pohjaksi palvelujen tuottajien pitää tarjota helposti saatavilla olevaa ja kattavaa tietoa palveluistaan.

Palvelujen käyttäjän rooli ja vastuu on kasvamassa riippumatta valtakunnallisesta sote-uudistuksesta. Kehittyvä tekniikka tuo aivan uusia mahdollisuuksia seurata omaa terveyttä, hyvinvointia ja sairauden hoidon tasapainoa. Lääkärin tai hoitajan vastaanotolle on monissa

tapauksissa käytettävissä yhä useammin vaihtoehto hoitaa asiansa nopeammin ja mukavammin etäyhteydellä tai sähköisesti. Niille, jotka haluavat mieluummin perinteiselle vastaanotolle, vapautuu näin samalla lisää voimavaroja ja vastaan­ottoaikoja.

Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita on myös nivoa yhteen nyt aivan liian sirpaleisia palveluketjuja. Tämä haaste korostuu niillä, jotka käyttävät paljon palveluja. Kun tieto aiemmista sairauksista, lääkityksistä ja muista annetuista hoidoista sekä mahdollisista sosiaali­ palveluista kulkee paremmin potilaan tai asiakkaan mukana, toteutuu hänelle palveluista paras mahdollinen kokonaishyöty.

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto kehittää toimintaansa jatkuvasti ja ­kunnianhimoisesti. Uskonkin, että Helsingin kehittämät palvelut tulevat olemaan kilpailukykyisiä myös avoimilla markkinoilla. Mutta lopulta tämän ratkaisee helsinkiläinen – myös hertto­ niemeläinen – asukas.

Sote-uudistus on nyt lähempänä toteutumistaan kuin koskaan aiemmin,

ja pöydällä oleva ehdotus on mielestäni potilaan ja asiakkaan edun mukainen.

Uudistus voi tuoda markkinoille uusia, ketteriä lähipalvelujen tuottajia, joista potilas voi valita mieleisensä asianmukaisten laatutietojen pohjalta. Tämä lisäisi osaltaan myös pienyrittäjien ­toimintamahdollisuuksia, ja alan yritystoiminnan kasvu maassamme onkin tervetullutta.

Jotta useiden palvelutuottajien toimintamallissa potilaan ja asiakkaan tiedot ovat aina tarvittaessa saatavilla helposti ja luotettavasti, on tietojärjestelmien tuettava vahvasti toimintaa.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönoton on määrä tapahtua Helsingissä vuonna 2020, ja myös kolmannen sekä yksityisen sektorin toimijoiden on syytä olla tämän järjestelmän piirissä – näin voidaan taata tarvittavan tiedon siirtyminen, katkeamattomat hoitoketjut ja siten paras mahdollinen hoito.

Vuoden 2019 alussa nykyisin kun­ tien vastuulla olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen on määrä siirtyä maakunnille, ja sote-palvelujen järjestäminen sekä tuottaminen erotetaan

toisistaan. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, ohjaus ja rahoituksen pohjana oleva verotus muuttuvat. Suunnitellut muutokset ovat historiallisen suuria, mutta niiden tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä käyttäjän valinnan mahdollisuuksia. Tuleva lainsäädäntö sisältänee metropolialueelle erillisratkaisun, jonka alueen kaupungit, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, ovat valmistelleet. Tämän mahdollisen erillisratkaisun sisältö ja toteutuminen on tätä kirjoitettaessa vielä avoinna.

Pääkaupunkiseudun sote-markkinoilla kilpailu tulee olemaan kovaa johtuen runsaasta yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutarjonnasta tällä alueella. Tämä on kuitenkin palvelun käyttäjän etu. Tavoitteena on tuotannon järjestäminen mahdollisimman kustannustehokkaasti, vaikuttavasti ja asiakaslähtöisesti. Valinnanvapauslainsäädäntö tekee palvelun käyttäjästä vahvan toimijan kilpailluille markkinoille: raha seuraisi asiakasta ja potilasta palvelun tuotta­ jalle. Valinnanvapaus olisi pääsääntö sosiaali- ja terveyspalvelujen peruspalveluissa ja osittain myös erityispalveluissa.

Herttoniemessä on aika ajoin ollut huolta jonotusajoista terveysasema­ palveluihin. Valinnanvapauden myötä saatavuusongelma voi maassamme poistua, kun valittavissa olisivat erilaiset yksityisen ja kolmannen sektorin pal­ veluntarjoajat. Ja mikäli matka esimerkiksi Kalasataman hyvinvointikeskukseen tuntuisi pitkältä, olisi mahdollista valita pieni ja ketterä lähipalveluiden tuottaja, tai vaikkapa pelkästään etä­ palveluita tarjoava yrittäjä. Uudistus voisi lisäksi tuoda herttoniemeläisille sote-alan ammattilaisille uudenlaisia työskentelymahdollisuuksia yrittäjinä tai alueella toimivissa ja sinne synty­vissä alan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Sote on tuomassa siis paljon hyvää myös Herttoniemeen – nyt tarvitaan rohkeita askeleita ja parasta mahdollista asiantuntemusta viisaiden ratkaisujen aikaansaamiseksi.

Sami Heistaro Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (kok) Herttoniemenranta

Kipparlahden apteekki nyt myös Facebookissa! tykkää, stalkkaa ja saa viimeisintä tietoa tarjouksista!

kipparlahdenapteekki. fi / avainapteekit.fi

Herttoniemenranta

Hitsaajankatu 13, 00810 Helsinki p. 020 741 5260 (pvm/mpm) Avoinna: ma-pe 9-20, la 10-15

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 5

KULMAT RIPSET KASVOT MEIKKI KAMPAUS LEIKKAUS

Sopulitien eläinlääkäriasema SOPULITIE 2 B 00800 HELSINKI

Many Faces

Puh. 09 - 784 713

PARTURI / KAMPAAJA

Avoinna: arkisin 8–20 lauantaisin 10–16

Palvelemme arkisin klo 09–18 (muina aikoina sopimuksen mukaan) Hiihtomäentie 36, 00800 Helsinki Puhelin 09 786 740, 040 726 1007

www.manyfaces.fi

www.sopulitienelainlaakariasema.fi www.sopulivet.fi

Herttoniemen asialla!

Ostin tämän mainospaikan tukeakseni Herttoniemi-seuraa ja heidän tekemää arvokasta työtä.

Hyödynnän toki tilaisuuden mainostaa myös hieman yritykseni toimintaa.

Avaan toimipisteen Herttoniemeen vuoden 2016 loppuun mennessä. Meillä on mahdollisuus aloittaa yhteistyö yhden tai kahden uuden asiakkaan kanssa vuoden 2017 aikana.

Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää!

Sami Asujamaa

isännöitsijä & yrittäjä

V V V V V V

Miksi VALITA 10+ ?

Nykyaikaiset toimintatavat Läpinäkyvä taloushallinto Rajattu asiakasmäärä Olemme tavoitettavissa Myymme laatua, emme määrää Hyvät taloyhtiösivut asiakkaille

sami@10p.fi p. 0400 280 446

www.10p.fi 2 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Asiat hoituvat - oikeasti!

SPR:n vapaaehtoiset ja Kettutien palvelutalon asukkaat lähdössä nauttimaan kesäpäivästä.

Katarina Stenvallin ja Raija Tenholan käsissä syntyvät herkulliset voileivät Hertta-klubilaisille.

SPR toimii aktiivisesti Herttoniemessä:

tarjolla hyvää mieltä ja auttamisen iloa Lohikeitto porisee hellalla, tilli tuoksuu ja ahkerat kädet järjestelevät pöytiä valmiiksi lounasta varten.

SPR:n Herttoniemen osaston viikoittainen Hertta-klubi on kohta alkamassa.

Joka tiistai yli 25 eläkeläistä kokoontuu Näätätielle nauttimaan SPR:n vapaa­ ehtoisten valmistamaa keittolounasta, vaihtamaan kuulumisia ja osallistumaan päivän ohjelmaan. Pian iloinen puheensorina täyttää tilan: sekä vanhuksilla että SPR:n vapaaehtoisilla on selvästi mukavaa keskenään. Ikä ei osallistujia paina: ­keski-ikä on jo 85 vuotta, mutta joka viikko he suuntaavat klubille tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia.

Suurin osa osallistujista on ollut mukana jo usean vuoden ajan, mutta uudet kävijät ovat lämpimästi tervetulleita: tänne on helppo tulla.

Vuonna 1953 perustettuun SPR:n Herttoniemen osastoon kuuluu noin 350 jäsentä Herttoniemen, Herttoniemenrannan, Kulosaaren ja Roihupellon alueelta. Toiminnassa aktiivisesti mukana olevia vapaaehtoisia on sata. ”Tänne on aina kiva tulla. Pidän vanhuksista ja täältä saa aina itse enemmän kuin antaa”, ­toteavat Hertta-klubin vapaaehtoiset Raija Tenhola ja Katarina Stenvall.

Herttaklubi on vain osa SPR:n Herttoniemen osaston toimintaa. Osaston vapaaehtoiset vierailevat Kettutien palvelutalolla viikoittain ja järjestävät talon asukkaille ohjelmaa tai vievät heidät

ulkoileman. Seniorien Leppoisat ­Lauantait järjestetään noin kerran kuukaudessa ja mukaan on aina yli 30 osallistujaa nauttimassa vapaaehtoisten järjestämästä ohjelmasta ja yhdessäolosta.

Osaston ystävävälityksen kautta moni vanhus ja nuori on saanut itselleen oman ystävän tai tukihenkilön, jonka kanssa voi jakaa ajatuksia tai vaikkapa harrastaa. Herttoniemenrannan koulun läksyhelpissä torstaisin klo 13–15 osaston vapaaehtoiset ohjaavat alakoululaisten läksyjen tekoa, kuuntelevat ja keskustelevat, kannustavat ja innostavat. Läksyjen lomassa vietetään aikaa yhdessä, pelataan pelejä ja jutellaan.

Läksy­helpin ohjaajilta ei edellytetä opettajan taitoja eikä tiettyä ikää; riittää, että haluaa auttaa ja motivoida lapsia ja ­nuoria käymään koulua.

Osaston uusin toimintamuoto on torstaisin klo 17 Herttoniemenrannassa Petter Wetterintie 4:n kerhohuoneessa kokoontuva maahanmuuttajille suunnattu Kaverikerho. Kerho on ilmainen ja kaikille avoin, ja sen tavoitteena on parantaa osallistujien suomen kielen taitoa. Joka kerhokerralla on teema, josta keskustellaan ja joka voi liittyä esim. suomalaiseen kulttuuriin, urheiluun, musiikkiin tai ruoanlaittoon. Pääasia on kuitenkin aina suomen kielen harjoittelu ja mukava yhdessäolo.

SPR tunnetaan ehkä parhaiten Nälkä­päivä-keräyksestään ja kaduilla

liikkuvista lipaskerääjistä. Herttoniemen osaston punaliiviset vapaaehtoiset ovat mukana varainhankinnassa: keväällä keräsimme varoja pakolaisleireillä oleville perheille ja syyskuussa olemme mukana perinteisessä Nälkäpäivä-keräyksessä 15.9.–17.9. Tule mukaan kerääjäksi!

Kiinnostuitko? Haluatko tulla mukaan toimintaamme?

Lisätietoja löydät nettisivuiltamme http://rednet.punainenristi.fi/herttoniemi Ota yhteyttä puhelimitse numeroon 0400 774120 tai sähköpostilla herttoniemi@punainenristi.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 7

HERTTONIEMEN HAMMASPAIKKA Laser-hammashoito Suuhygienistin palvelut Olemme Herttoniemen metroaseman vieressä.

Hiihtomäentie 14 C 40 00810 Helsinki Puh. 09 78 39 47 www.hllampen.fi

Herttoniemestä maailmalle – jo yli 40 vuoden ajan Suomalainen perheyritys Planmeca Oy on maailman johtavia terveysteknologian laitevalmistajia. Yhtiön Herttoniemessä suunnittelemia ja valmistamia tuotteita myydään ympäri maailman, yli 120 eri maassa. Planmecan palveluksessa on maailmanlaajuisesti 2 700 työntekijää, joista Suomessa noin 950.

Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä.

Soita rohkeasti, emme ole pelottavia.

Tervetuloa!

www.planmeca.fi

YKSILÖLLISTÄ HUOLENPITOA JA HOIVAA OLEMME SUOMALAINEN, YKSITYISTEN ELÄINLÄÄKÄREIDEN OMISTAMA KLINIKKA. Monipuolisiin palveluihimme kuuluvat mm. sisätautisairauksien ja hammassairauksien erikoisosaaminen sekä pehmytosakirurgia.

HERTTONIEMEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA Puh. (09) 786 189 www.lemmikkilaakari.fi Hiihtomäentie 35, 00800 Helsinki Ma-Pe 8–20, La 9–14

2 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Talviuintia Herttoniemen Hylkeissä Herttoniemen Hylkeet on Hertto­niemi-seuran talviuimarijaosto. Herttoniemi- seura vuokraa vuosittain liikunta­ virastolta Tuorinniemen uimakopit ja -laiturin avantoineen talviuimarien käyttöön talvikaudeksi (1.9.–31.5.).

Kopeilla oli viime talvikaudella vilkasta ja mitä kylmempää ja aurinkoista, sitä vilkkaammin kävi uimakoppien ovet! Parhaimpina kuukausina avannossa käytiin yli 800 kertaa. Lokakuussa vietettiin talviuintikauden valtakunnallisia avajaisia ja tammikuussa tunnelmoitiin kynttilänpäivän uinneilla.

Talkoovoimin saatiin suojatolpat avannon ympärille, kiitos kairan lainaajalle! Ja kiitokset siivousringille, joka jatkoi arvokasta työtään pitämällä kopit siistinä ja viihtyisinä!

Uimarit saivat kauden aikana kolmisenkymmentä uutta jäsentä, enemmistö tuttuun tapaan naisia, mutta myös nuoria miehiä, ja voisikin sanoa, että talviuinti alkaa olla kaikkien aikuisikäluokkien harrastus. Tervetuloa mukaan!

Järjestämme kauden aikana muutaman yleisen ja avoimen tilaisuuden, jolloin voi käydä tutustumassa toimintaan. Lokakuussa on tulossa talviuintikauden avajaiset ja vuodenvaihteessa kynttiläpäivän uinnit. Seuraa koppien ilmoituksia ja seuran nettisivuja.

Lisätietoja voit kysellä Jouni Jakoselta sähköpostitse osoitteesta jouni.jakonen@elisanet.fi tai soittamalla numeroon 050 349 5619.

Jos sinulla ei ole nettiä käytettävissä, voit lähettää tekstiviestin tai soittaa numeroon 050 349 5619 tai tulla käymään kopeilla avointen ovien päivinä, näistä tiedotamme koppien seinillä.

Kun ole maksanut laskun, ilmoittaudu vastuuhenkilölle Jouni Jakoselle ja sovi avaimen noutamisesta. Tuo maksu­ kuitti mukanasi, kun tulet hakemaan avainta.

Vanhat ja uudet uimarit, muistakaa aina ilmoittaa, jos yhteystietonne muuttuvat. Ja jos haluat lopettaa talviuinnin, palauta avain vastuuhenkilölle, yhteystiedot löytyvät uimakoppien seinältä talvikautena.

Virkistäviä talviuinnin hetkiä parissa!

Voit liittyä Herttoniemen Hylkeisiin täyttämällä lomakkeen osoitteessa https://www.flomembers.com/herttoniemi/ members/application/createApplication.

Lomakkelle pääset myös Herttoniemi-seuran nettisivuilta http://www.herttoniemi.fi/. Valitse vasemman reunan linkeistä Herttoniemi-seura ja klikkaa linkkiä Liity jäseneksi. Täytä lomakkeeseen yhteystietosi ja kohtaan Roolit valitse Herttoniemen Hylkeet. Voit samalla liittyä Herttoniemiseuran jäseneksi valitsemalla rooliksi Herttoniemi-seura.

Kun liittymisesi on vahvistunut, seura lähettää sinulle laskun. Uimareiden maksut ovat ensimmäisenä vuonna 25 euron liittymismaksu ja 35 euron vuosimaksu. Seuraavina vuosina laskutetaan vain vuosimaksu, joka tällä hetkellä on tuo 35 euroa. Herttoniemiseuran jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 9

Kun John ja Helene Bergbom järjestivät sukupäivälliset kartanossa, vierailla oli tapana saapua Pohjoisrannasta erikseen varatulla höyry­laivalla. Kuvassa serkuksia ja muita vieraita kartanon portailla.

Aikamatkoja

Herttoniemen historiaan

Ilman Herttoniemen kartanoa ja sen lukuisia omistajia Kaakkois-Helsinki olisi hyvin erilainen kuin nyt. Siitä kertoo historioitsija ja kotiseutututkija Sigbritt Back­ manin kirjoittama Herttoniemen kartano, säteritilasta museoksi -teos, joka ilmestyi tänä vuonna suomeksi.

Kartanon omistaja Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. julkaisi sen ruotsin ja englannin kielellä jo viime vuonna.

– Kartanon kautta tuli paljon vaikutteita muualta. Muun muassa fajanssitehdas, maan ensimmäinen osakeyhtiö sekä viljelyyn että puutarhanhoitoon liittyviä uudistuksia, Backman kertoo.

Kartanoa 1700-luvulla isännöinyt Augustin Ehrensvärd oli kirjeenvaihdossa ruotsalaisen luonnontutkijan Carl von Linnén kanssa. Tämä lähetti Herttoniemeen muun muassa raparperinsiemeniä vuonna 1758. Edistykselliseltä kuulostaa myös Ehrensvärdin tykistöpataljoonan lapsille Herttoniemeen perustama lastenkoti, jossa opetettiin tavallisia kouluaineita lukemisesta historiaan.

Mutta Herttoniemellä ja sinne rakennetulla rälssitilalla oli historiallisen ajan alussa itsessään strateginen sijanti, joka teki niistä merkittäviä. Herttoniemestä käsin vartioitiin vesiväylää Vantaanjoen suulle päin ja sekä sisävesireittiä Vuo­saaren ympäri.

Kirjan lähteinä on käytetty kartanon omaa arkistoa, josta on löytynyt muun muassa ennen julkaisemattomia 3 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

valo­kuvia. Bergbomin perheen tilikirjat lasten kuluista kuvaavat hyvin lasten koulutusta ja harrastuksia. Lukuisat ­vanhat kartat taas kertovat torppien ja teiden sijainneista.

Hauska sattuma liittyy Herttoniemen vanhaan kyläkeskukseen nykyisen Asentajanpuiston tietämillä, jossa järjestetään ensimmäinen Herttoniemi Block Party kesällä 2016.

– Materiaalia kirjaa varten löytyi valtavasti. Poimin siitä kiinnostavia seikkoja kartanon tarinaksi. Erityisen mieleenjääviä olivat monet vahvat naiset, jotka vaikuttivat kartanossa. Eräs oli Beata Sofia Cronstedt, joka otti vastuun ­kartanon hoidosta puolisonsa kuoleman jälkeen ja piti sen hyvässä kunnossa. Ruotsalaisen tytön Adelaide von Haus­ wolffin tarina, joka liittyy kartanoon, on epätavallisempi.

Hän kirjoitti julkaistun päiväkirjan vankeusajastaan Venä­ jällä, jonne hän seurasi isäänsä.

Backman toivoo, että lukijat oppisivat jotain Hertoniemen kartanon ja sen asukkaiden vaiheista. Helsingin kaikki ruotsinkieliset peruskoululaiset käyvät perinteisesti kartanossa aikamatkalla, jonka toteuttaa Förening för Drama Och Teater, DOT r.f. Suomeksi käännetty kartanon historia toivottavasti saa myös lähialueen suomenkieliset koulut tarttumaan tilaisuuteen.

Herttoniemen kartano, säteritiloista museoksi, tekijä Sigbritt Backman, julkaisija Svenska Odlingens Vänner i Helsinge rf vuonna 2016

Hiustesi iloksi!

Osoite: Kettutie 4, 00800 Helsinki Varaa aika numerosta 040 7510055 Avoinna sopimuksen mukaan www.ilox.fi

FYSIOTERAPIA BEMER TERAPIA HIERONTA OSTEOPATIA AKUPUNKTIO LYMFATERAPIA

TERVETULOA! – Sanna Ollila ja Mari Vilo –

Niittaajankatu 1, 00810 Helsinki (09) 783 856, www.hfh.fi

☎

w w w.

PALVELUASUNTOJA HERTTONIEMESSÄ

k

et

t u ti e.fi

Kettutien palvelutaloyhdistys ry vuokraa asuntoja palveluita tarvitseville senioreille. Siivous- ja hoivapalvelupaketit on mitoitettu vaihteleviin tarpeisiin eri elämäntilanteissa. Talon ravintola ja kuntosali ovat kaikkien asukkaiden käytettävissä. Nyt vapaana esim. 52,5 m2 kolmio ja 38,5 m2 kaksio. Vuokra alk. 616 € + palvelut. Soita ja kysy lisää!

LISÄTIEDOT JA HAKEMUSLOMAKKEET

Kiinteistöharmonia Oy, puh. 020 752 8441 (asunnot) Kettutien palvelutalo, puh. 050 462 0016 (palvelut)

PARTURI-KAMPAAMO

Hiihtomäentie 14 00810 HKI puh. 727 6653 Avoinna ark. 9–18 la 9–15 ajanvaraus 24/7 www.hiusboxi.fi

Tervetuloa herkuttelemaan idylliseen perheravintolaan historiallisessa kartanomiljöössä!

Meiltä myös räätälöidyt juhlat ja tilaisuudet niin yksityishenkilöille kuin yrityksille.

Herttoniemen Kartano Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki 09 759 75 20, vanhamylly@vanhamylly.fi

www.vanhamylly.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 1

Herttoniemi Block Party yhdistää herttoniemeläiset koko päivän kaupunginosajuhlassa Elokuun viimeisenä lauantaina 27.8.2016 järjestetään kaikkien aikojen ensimmäinen Herttoniemi Block Party. Herttoniemen teol­ lisuusalueen ympärille levittäytyvän kaupunginosajuhlan tavoitteena on tuoda Herttoniemen ja sen lähiseudun asukkaat yhteen nauttimaan musiikista, performansseista, taiteesta, yhteisöllisyydestä, hyvästä ruoasta ja toistensa ­seurasta. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Herttoniemi Block Party järjestetään vahvasti asukkailta asukkaille -peri­aatteella, vapaaehtoisvoimin.

Inspiraatiota kaupunginosafestivaaliin on haettu muun muassa

Musiikkia

J. HEARTHILL TRINITY

Musiikkia on tarjolla laidasta laitaan räpistä punkahtavaan rockabillyyn ja reggaesta jazziin. Esiintyjäkaartiin kuuluvat esimerkiksi Egotrippi, Kuningasidea, J. Hearthill Trinity, Kuparilinna ja Prinssi Jusuf.

Graffitia

Tapahtuman yhteydessä maalataan koko Konemestarintien ja Susitien välisen alikulkutunnelin suuruinen graffititeos. Teos piristää kaupunkilaisten arkea kunnioittaen samalla Helsingin katutaideperinteitä, jonka juuret juontavat myös Herttoniemeen.

Samoilla kulmilla sijaitsi aikoinaan Atomic War -graffititeos vuodelta 1986, joka oli ensimmäisiä kuuluisia graffiteja Helsingissä.

suositusta Kallio Block Partystä ja muista kaupunkitapahtumista.

Herttoniemi Block Partya leimaa kuitenkin vahvasti hertsikalaisuus.

Esiintyjiä ja yhteistyökumppaneita valitessa herttoniemeläisyyttä ja yhteyttä Herttoniemeen on pidetty tärkeänä kriteerinä.

R uokaa & juomaa

Nälän tai janon yllättäessä juhlijat voivat hakeutua juhla-alueelle pystytettävien ­lukuisten ruokakojujen luo. Ruokakojuja tulee sekä pääalueelle että lastenalueelle ja tarjontaa on varmasti jokaiseen makuun.

Terveellisempää makeaa

ilman lisäaineita. Makeisten sokerina täysruokosokeri, joka valmistetaan sokeriruo’osta puristetusta mehusta kuivaamalla.

Tuotteet • Intiaanilakritsi, makuhermoja heläyttelevä spelttilakritsi.

• Ihanan pehmeä toffee, joka ei tartu hampaisiin. Monta makua.

• Marmeladit suomalaisista marjoista mustaherukka, tyrni ja vadelma.

• Quinoasuklaa, maidoton ja gluteeniton rapsakka herkku.

Puoti avoinna torstaisin klo 14.00–19.00 Hiihtomäentie 39, 00800 Helsinki @ info@anjanluontoherkku.fi www.anjanluontoherkku.fi www.facebook.com/anjanluontoherkku

3 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

PRINSSI JUSUF

Lapsille

Myös alueen lapsiperheet on huomioitu kaupunginosajuhlassa. Leikkipuisto Herttoniemestä, vanhan Herttoniemen puolelta löytyy lasten oma juhla-alue, jossa festaripäivää voi viettää leppoisissa tunnelmissa esimerkiksi pihapelejä pelaten. Alueella esiintyy myös pienempien festivaalivieraiden mieltymyksiä huomioivia esiintyjiä pitkin päivää.

Pikku Hukka Kettutie 3

Avoinna Maanantai-Tiistai 11–16 Keskiviikko-Torstai 11–23 Perjantai 11–24, Lauantai 14–24 Sunnuntaisin suljettu

Tervetuloa!

KUNINGASIDEA

ä i k n i n i e m a t n i v Idän ko taan tarjoavan

orttelijuhlan luva äjien puolesta k

Järjest

.

Tapahtuma edustaa uudenlaista yhteisöllistä kaupunki­

Juhlien edistymistä voi käydä seuraamassa Instagramissa

kulttuuria. Sillä ei ole virallista järjestäjää, vaan kaikista

ja juhlien omilla sivuilla Facebookissa. Tarkempaa tietoa

järjestelyistä vastaavat alueen asukkaat talkoovoimin.

esiintyjistä ja aikatauluista julkaistaan kesän aikana

Sekä alueen asukkaat että yritykset ovat ottaneet aja­

Herttoniemi Block Partyn virallisilla kotisivuilla

tuksen kaupunginosajuhlasta ilolla vastaan. ­Aktiivisista herttoniemeläisistä koostuvan järjestäjätiimin toiveissa siintääkin vuosittaisen perinteen syntyminen.

www.herttoniemiblockparty.fi.

Kampaamo Lähes 40 vuotta työtä Herttoniemen asukkaiden ja kiinteistöjen hyväksi.

Haarniskatie 6, 00910 Helsinki • Puh. 09 325 6221 www.tili-kiinti.fi • isannointi@tili-kiinti.inet.fi

SALON Hiihtomäentie 19 00810 Helsinki P. 09 - 788 588 H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 3

Herttoniemen kyläjuhlat sunnuntai 28.8.2016 klo 10–15 Herttoniemen liikuntapuistossa (Siilitie 12) 10.00–14.00

10.00–11.30

10.00–13.00 12.00–13.30 14.00–14.30

Kirpputori. Runsas sata ilmaista myyntipaikkaa.

Ota pöytä, rekki tms myyntipaikka mukaan.

Ilmoittautuminen lasten juoksukilpailuun.

Juoksukilpailut ovat tytöille ja pojille 4–10 vuotta (HerTo) Poniratsastusta (ratsastusmaksu 1 euro) Lasten juoksukilpailu (HerTo) Juoksukilpailujen palkinnonjako (HerTo)

Paikalla myös: Gymi Herttoniemi | HerTo:n kahvio | Herttoniemen Syke | Herttoniemi-seura | Lions Club Helsinki Herttoniemi | Pomppulinna, ongintaa ja purkinheittoa (maksullinen) | Tammisalon VPK | Treffipub ja muita paikallisia seuroja ja yhdistyksiä Muutokset mahdollisia. Tuoreet ja yksityiskohtaisemmat tiedot löydät herttoniemi.fi -sivuilta.

3 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Paikallinen, palveleva silmälasikauppa Nopeat toimitukset, oma paja, korjaukset jopa odottaessa, linssien hionnat myös omiin kehyksiin.

Optikot: Heidi Jussila ja Anne Jämsä Silmälääkäri: Reijo Ahonen

Ajanvaraus: 010 235 1919

Tervetuloa palveltavaksi Megahertsin Apteekkiin!

Palvelemme kauppakeskuksen 2. kerroksessa ma–pe 8.30–20.30 ja la 9–17.

Runsaasti ilmaista pysäköintitilaa parkkihallissa, josta hissillä suoraan apteekkiin.

MEGAHERTSIN APTEEKIN SYYSTARJOUS: yhdestä normaalihintaisesta tuotteesta –15 % (ei lääkkeistä) tällä ilmoituksella 15.9.2016 asti.

Tervetuloa!

Hiihtäjäntie 1 Avoinna ark. 9.30–17.30, la 10–14

www.herttoniemensilmalasi.�i

Insinöörinkatu 2, Herttoniemi puh. 09 774 6300

http://www.megahertsinapteekki.fi

Treffipubin hiiligrilli kuumana ja keittiö auki joka päivä klo 24 saakka Lounasta arkisin klo 10.30–14.00 Sunnuntaibrunssin kattauksilla (klo 10, 12 ja 14) matkataan kotimaan sadonkorjuista aina Etelä-Amerikkaan asti

Treffi on the Road Herttoniemi Block Partyssä 27.8. ja Herttoniemen kyläjuhlilla 28.8.

www.treffipub.com www.facebook.com/TREFFIPUB www.instagram.com/treffipub

09 759 2029 treffipub@treffipub.com H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 5

Hertasta löydät kesän parhaat grilliherkut!

Asiakkaidemme toiveet näkyvät yli 20 000 tuotteen valikoimassamme.

Tarjolla runsaasti lähiruokaa suoraan tuottajilta, luomua ja erikoisruokavaliota noudattaville mm. vegaanisia tuotteita.

Ympäristöystävällisyys on toimintamme tukipilareita, mm. kaikki myymämme tuoreet kalat ovat WWF:n listauksen mukaisia tai sertifioituja sekä eettisesti ja kestävän kehityksen kannalta oikein pyydettyjä.

Tervetuloa tavallista paremmille ostoksille Herttaan Aukioloajat arkisin 7-22 la 8-21 su 12-20 Liha/kala palvelutiski avoinna joka päivä!