Merikotka tuli Klobbeniin

Kolme merikotkanpoikaa varttui Vanhankaupunginlahdella. Se on nyt Stadin lintumaailman suurin uutispommi.

Pesä on suojelualueen keskellä pikkusaaressa, Klobbenissa. Muualla pesinyt merikotkapari tuli lentopoikasen kanssa Vanhankaupunginlahdelle jo heinäkuussa 2019. Kotkaperhe jäi pysyvästi oleilemaan Klobbeniin, ne kaklattivat siellä soidinhuutoaan ja olivat kuin kotonaan. Kotkanpoikaa ruokittiin aina lokakuulle asti. Sen jälkeen kotkakoiras alkoi kantaa risuja Klobbenissa olevaan suureen harmaahaikaran pesään, suurenteli sen muhkeaksi möhkäleeksi. Se oli henkeäsalpaava näky meille kiikarinkeikuttajille, jotka olimme varmoja, ettei tuo arka lintu voi pesiä pääkaupungin ruuhkaisessa lintuparatiisissa.

Kotkia auttoi talvi, jota ei tullut. Vanhankaupunginlahti ei jäätynyt, jäällä kulkijoita ei ollut. Kotkat olivat yksin saaren risulinnassaan. Pesä on näkyvästi korkeimman tervalepän huipussa.

Pesää voi tähyillä kaikista lintutorneista, välimatkaa Lammassaaresta on noin 400 metriä, Mölylän kalliolta pikkuisen enemmän.

Haudonta alkoi maaliskuun alussa. Herkän haudontakauden aikaisia häiriöitä oli muutama, kerran lensi drone, kerran meloja pelotti kotkanaaraan pesältään, mutta emo palasi hautomaan heti kanootin mentyä. Pesintä olisi voinut tuhoutua maihinnousuun, jolloin munat olisivat kylmenneet.

Poikasia nähtiin ensimmäistä kertaa huhtikuun puolen välin jälkeen, ja kolme poikasta varmistui kuun lopussa. Tätä kirjoittaessa (1.7.) ne ovat vielä pesässään, mutta kokeilevat jo siipiään, viuhtoen vimmatusti, ja ilmaankin kohoten.

Kalaa ja hanhenpoikasia

Klobbenissa kuhisee valtava kaloja syövien lintujen kolonia, siellä pesii noin 30 harmaahaikaraparia ja 14 merimetsoa. Merikotkan kanssa samassa puussa on kaksi merimetson pesää.

Klobbenin harmaahaikarakolonia sai alkunsa vuonna 2006. Vuonna 2019 Klobbeniin asettui merimetsoja.

Maaliskuussa harmaahaikarat empivät viikon ja toisenkin, sitten menivät itsepintaisesti pesimään aivan kotkan silmien alle. Merimetsot tulivat pesimään huhtikuun alussa. Merikotka kävi usean kerran syömässä naapuripesistä munia, huuto on valtaista, kun haikarat karjuvat kotkan lennähtäessä läheltä. Haikarat ja merimetsot ovat kuitenkin saaneet paljon poikasia, joita kotkien ei ole nähty syövän, vaikka munat kelpasivat.

Kala on päämurkinaa. Helsingin paras kalavesi tarjoaa antimiaan. Yhden kerran Mölylän edessä kotka iski suureen haukeen tai karppiin, jota se ei saanut kiskotuksi ylös, mutta useimmin kalastus on helppoa noukkimista. Kerran kotka ahdisti lentävää harmaahaikaraa niin armottomasti, että se oksensi kalan, jonka kotkakoiras nappasi suoraan ilmasta. Kotkien on nähty linnuista ottavan eniten valkoposkihanhen poikasia, joiden saalistusta Lammassaaren niityltä on nähty yli 10 kertaa.

Saalistusreviiri on pieni, kotkat tähystävät syötävää suoraan pesäsaarestaan. Kolme poikasta on merikotkalle poikkeuksellisen paljon, alle kymmenesosassa pesinnöistä on kolmoset. Yleensä poikasia on kaksi tai yksi.

Merikotka on uljas näky taivaalla. Kuva: Jorma Harjamäki.

Merikotka pesi onnistuneesti Helsingissä ensi kertaa 2016, jolloin ulkomeren Isosaaressa varttui yksi poikanen. Siellä oli pesintä myös 2019. Merikotka on pesinyt viime vuosina myös Turun kaupungissa. Se on pesinyt jo yli kymmenen vuotta Rauman satamassa, jossa on laivaliikenteen eristämiä saaria.

Merikotka todennäköisesti jää Klobbeniin, kun tämä pesintä meni kerralla nappiin. Tulemme pällistelemään niitä alati tulevaisuudessakin.

TEKSTI: EERO HAAPANEN KUVAT: EERO HAAPANEN JA JORMA HARJAMÄKI

Kirjoittaja aloitti lintuharrastuksen Herttoniemessä 1970-luvulla, näki silloin pari kertaa Viikissä merikotkan, joka oli tuolloin ”lintujemme katoavaa aatelia”. Merikotka on napannut saaliikseen ison lahnan Vanhankaupunginlahdelta. Kuva: Jorma Harjamäki.

Merikotkan pesä on Klobbenissa, keskellä harmaahaikarakoloniaa. Kuva: Eero Haapanen.