Page 1

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu

HerTo 100 vuotta Uudet kaupunginvaltuutetut esittäytyvät Kipparilahden Venekerho Herttoniemitalo on enää muisto

2021


✆ 044 2360 581

Siilitie 4, 00800 Helsinki (Siilitien metroasemalta 150 m) www.sunkosi.fi

Tervetuloa!

Kesäterassi myös!

Lounas arkisin klo 11–15 (myös mukaan) • A-oikeudet Avoinna ma–to 11–21, pe 11–22, la 12–22, su 12–21

Meillä myös kotiinkuljetuspalvelu Woltin ja Foodoran kautta.

HERTTONIEMEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA

SISÄTAUTISAIRAUKSIEN ASIANTUNTIJAT Myös hammashoitoja ja pehmytosakirurgiaa ammattitaidolla.

Puh. (09) 786 189 www.lemmikkilaakari.fi 2 | HERTTONIEMELÄINEN

Hiihtomäentie 35, 00800 Helsinki Ma-Pe 8–20, La 9–14


Sisällys ■ Pääkirjoitus............................................................3 AJANKOHTAISTA ■ Herttoniemen kyläjuhlat lauantaina 4.9.....................4 ■ Herttoniemi Picnic Party lauantaina 21.8..................4 ■ Minnamari Helasepästä Herttoniemen kirkkoherra......5 ■ Ulkoilmaleffaesitys jälleen syksyllä ..........................6 ■ Arkkitehti Else Aropaltiosta kirja...............................6 ■ Palstaviljelijän elämää.............................................8 ■ Herttoniemen Hylkeillä ikimuistoinen kausi.............10 ■ Kivinokan uusi kesäteatteri....................................12 ■ Missä viipyy metroaseman remontti?.......................13 ■ Herttoniemeen tulee tuhansia uusia asukkaita.........14 ■ Herttoniemen aluesuunnitelma valmistunut.............16 ■ ■ ■ ■ ■

Uudet kaupunginvaltuutetut esittäytyvät..................18 ”Meillä kaikilla on mahdollisuuksia vaikka mihin”....21 Kipparilahden venekerholta pääsee vaikka maapallon ympäri........................................22 ”Pääjuttu on yhdessä harrastaminen”.....................26 Kivinokan virkistyskäyttö sinetöitiin.........................30

■ ■ ■ ■

Herttoniemitalon purkaminen on valtava menetys.....34 ”Viiden vuoden kuluttua Herttoniemen kivijalkaliikkeet ovat täynnä”..................................38 Kotikaupunkipolku tekee kaupunginosasta nähtävyyden................................40 Mölylä. Se sana sisältää meidän oloissamme paljon.....................................42

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2021

Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2021 Hilkka Helsti, puheenjohtaja Jouni Jakonen, sihteeri Katri Myllykoski, varapuheenjohtaja Toni Amnell, kaavoitus Anna Kähkönen, tiedotus Merja Haakana, tiedotus Marja-Liisa Lehikoinen, palstayhdyshenkilö Hannele Ilves, talviuimarit Päätoimittaja: Hilkka Helsti Toimituskunta: Hilkka Helsti, Merja Haakana, Katri Myllykoski, Anna Kähkönen, Kari Uittomäki Kansi: HerTon juniori Vilppu Ängeslevä pelaamassa Helsinki Cupissa. Kuva: Jussi Eskola Taitto: Vitale Ay Kirjapaino: Savion Kirjapaino Oy ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092 (verkkojulkaisu)

Herttoniemeläinen kysyy: riittävätkö palvelut Länsi-Herttoniemen kohtalon kysymystä eli tiivistyskaavaa odotetaan edelleen. Vielä nyt on asiassa tyyntä ja hiljaista, mutta ensi vuonna on luvassa kaavaluonnos. Tämä ei tarkoita sitä, ettei näillä kulmilla rakennettaisi jo nyt runsaasti. Itäväylän toiselle puolelle, vastapäätä Oravapuistoa ja omakotialuetta, on alkanut nousta 3500 asukkaan alue, Työnjohtajankadun korttelit. Kun kirjasto ja nuorisotalo eli Herttoniemitalo monien suruksi ja tappioksi purettiin viime keväänä, jatkui Siilitien ja Kettutien alueen täydennysrakentaminen. Sairaalan ja ­terveysaseman tienoillakin on jo yksi talo pystyssä ja lisää tulee, kun ”vanhat” rakennukset puretaan. Näillekin alueille tulee useita satoja uusia asukkaita. Samalla Herttoniemitalossa olleet tilapalvelut katosivat kuin tuhka tuuleen (esim. liikuntaseurojen käyttämä jumppasali, monitoimi- ja asukastilat sekä bändikämpät) tai supistuivat (kirjasto ja nuorisotilat). Näin myös yhdistysten ja ­seurojen kyky järjestää palveluita alueella heikentyi. Uusille alueille muuttaa tavallisesti paljon lapsiperheitä. Onkin odotettavissa, että lähivuosina koulut ja päiväkodit täyttyvät äärimmilleen. Päiväkotimatkat voivat pidentyä ja hankaloitua. Autottomalle jo muutaman kilomerin päässä oleva päiväkotipaikka voi lisätä lapsen kuljettamiseen päivittäin menevää aikaa yli tunnilla. Uusi kimmoke auton hankintaan siis. Yksi alueelle himoittu palvelu on vuosikymmeniä ollut uimahalli. Sitä ei tule ehkä koskaan, sillä uimahallia varten ajateltu tontti vuokrattiin äskettäin jääkiekon harjoitteluhallia varten. Viheralueitten määrä asukasta kohden tulee laskemaan selkeästi lähivuosina, kun niistä vähintään nipistetään ja asukkaita tulee tuhansittain lisää. Tämä lisää luontoreittien kulumista ja ruuhkaisuutta. Korona-aikana äärimmäisen ­arvokkaiksi osoittautunut palvelu siis huononee. Kansalaisten onkin syytä terästäytyä palveluiden saatavuutta puolustamaan. Näyttää siltä, että tiivistyshankkeissa Herttoniemen palvelut eivät ole olleet kaupungin päättäjien mielessä etusijalla, vaikka tiivistämistä usein ajetaan mainoslauseilla palveluiden lisäämisestä ja säilyttämisestä. Julkisten palveluiden saatavuus on pikemminkin laskusuunnassa. Hilkka Helsti Herttoniemi-seuran pj.

L iity Herttoniemi-seuraan. Liittymislomake on herttoniemi.fi-sivuilla.

HERTTONIEMELÄINEN | 3


A j a n ko h t a i s t a

Herttoniemi Picnic Party lauantaina 21.8. Herttoniemi Picnic Party ottaa tilaa Herttoniemen teollisuusalueen Asentajanpuistossa lauantaina 21.8. luoden puitteet ihanalle loppukesän lauan­taille. Picnic Partyssa yhdistyy koko perheelle ja ystäväporukoille sopivat puitteet musiikista ja eväistä nauttimiseen.

Herttoniemi Picnic Partyn tuottaa Kulttuuriyhdistys 008. Tapahtuman järjestäjät korostavat kävijöiden omaa vastuuta turvavälien ja muiden seurueiden huomiointiin liittyen sekä käsidesin käytön suhteen. Luvassa on livemusaa paikallisten bändien voimin ja iloista picnic-tunnelmaa. Tuo oma vilttisi ja mahdolliset eväät mukaan – katukeittiöitä ja muita palveluja löytyy myös paikan päältä sekä lähellä sijaitsevan metro­aseman ja kauppojen läheisyydestä Kulttuuriyhdistys 008 perustettiin vuonna 2017 urbaanien kaupunkitapahtumien tuottamisen helpottamiseksi itä-Helsingin 008-alueella (mm. Roihuvuori, Herttoniemi, Laajasalo) alkuperäisten Herttoniemi Block Party -aktiivien toimesta.

Herttoniemi Picnic Partyssa on luvassa livemusaa ja mukavaa tunnelmaa. Kuva vuoden 2019 Herttoniemi Block Partysta.

Kuva: Jani Lappalainen

4 | HERTTONIEMELÄINEN

Herttoniemen kyläjuhlat lauantaina 4.9. Herttoniemen kyläjuhlat kutsuvat koko perheen viet­ tämään iloista päivää Herttoniemen liikuntapuistoon ­lauantaina 4.9. Kyläjuhlat järjestää jälleen Hertto­ niemen Toverit vapaaehtoisvoimin. Hyvän mielen ta­ pahtuma ­syntyy muun muassa liikkumisesta, musiikista, kirppu­torista ja paikallisesta tekemisestä.

Kyläjuhlien päätapahtuma on perinteiseen tapaan suosittu ­lasten juoksukilpailu, jossa kirmaavat 4–10-vuotiaat lapset. Muusta ohjelmasta mainittakoon Cooperin testi aikuisille ja lapsille kepparirata. Ohjelmaa tarjoavat myös pari esiintyjää. Paikalliset toimijat esittäytyvät omissa pisteissään. Ruokaa ja juotavaa on tarjolla grillistä ja kioskista. Herttoniemen Toverien junioreissa on tällä hetkellä lähes 300 pelaajaa! Junioritoiminta perustuu ajatukseen hyvän ­mielen harrastuksesta lähellä kotia. Tärkeintä on liikkumisen ja pelaamisen ilo. Kaikki mahdolliset tapahtuman tuotot ohjataan suoraan junioritoiminnan hyväksi. Lisätietoa kyläjuhlista: Facebook/Herttoniemen kyläjuhlat 2021. Lisätietoa jalkapalloilusta: www.herttoniementoverit.fi


Minnamari Helasepästä Herttoniemen kirkkoherra Seurakuntaneuvosto valitsi 15.6. neljästä hakijasta ­pappi, teologian tohtori Minnamari Helasepän Hertto­ niemen kirkkoherraksi. Nykyinen kirkkoherra Markku Rautiainen jää eläkkeelle 1.12.2021.

Herttoniemen seurakunta on tuttu Minnamari Helasepälle ennestään, sillä hän on ollut pastorina Herttoniemessä ja Roihuvuoressa. – Kyse on pitkäaikaisesta ja rakkaaksi tulleesta kotiseurakunnastani. Sain seurakuntalaisilta paljon yhteydenottoja ja minusta tuntui, että varsinkin viime vuosien asiantuntija­ tehtävien myötä minulla voisi olla juuri nyt jotain erityistä annettavaa seurakunnalle, Minnamari Helaseppä kertoo. – Kirkkoherran tehtävässä kyse on myös seurakunnan hengellisestä johtamisesta. Kirkko on minulle valtavan rakas ja olen aina halunnut palvella sitä parhaan taitoni mukaan. Minulle on tärkeää, että seurakunnassa tunnistetaan ihmisten erilaiset lahjat ja annetaan mahdollisuuksia tulla rakentamaan seurakuntaa yhdessä.

On tärkeää, että seurakunta on näkyvillä ja läsnä Helaseppä muistuttaa, että Herttoniemen seurakunnassa on neljä erilaista, eri tavoin viihtyisää asuinaluetta – Länsi-­ Herttoniemi, Herttoniemenranta, Kulosaari ja Myllypuro, joiden välillä ihmiset liikkuvat. Kaikille alueiden välillä liikkuminen ei kuitenkaan ole mahdollista ja siksikin on tärkeää, että seurakunta on jatkossakin näkyvillä ja läsnä joka alueella. – Seurakunnan alueella asuu paljon lapsiperheitä ja nuoria aikuisia. Olisi hienoa, jos saisimme heitä ja teitä vielä enemmän ideoimaan ja toteuttamaan kanssamme sellaista, joka auttaisi jaksamaan arjessa ja antaisi myös mahdollisuuden pohtia elämän suuria kysymyksiä. Helaseppä tietää, että Herttoniemen kirkon sulkeminen on ollut iso menetys koko seurakunnalle ja Länsi-Hertto­ niemen asukkaille. – On selvää, että alueella tarvittaisiin jatkossakin tiloja. Helasepän mukaan Herttoniemen kirkon tulevaisuus on tällä hetkellä erityisesti riippuvainen Helsingin seurakuntien tekeillä olevasta yhteisestä kiinteistöstrategiasta. Sen ensimmäinen versio on lähdössä seurakuntiin lausuntokierrokselle ensi syksyn aikana ja Herttoniemen seurakuntaneuvostokin pääsee ottamaan asiaan kantaa. – Toivottavasti asiaan saataisiin selkeä ratkaisu mahdollisimman pian, Helaseppä kertoo.

– Herttoniemi on minulle rakas kotiseurakunta, MInnamari Helaseppä kuvailee.

Minnamari Helaseppä, 50, asuu Myllypurossa perheineen, johon kuuluvat puoliso Vesa sekä kolme teini-ikäistä nuorta. Työskennellyt kirkkohistorian tutkijana Helsingin yliopistolla, väitellyt tohtoriksi natsi-Saksan kirkkotaistelusta. Pappisvihkimys vuonna 2010 Herttoniemen seurakuntaan, jossa työskenteli kaksi vuotta. Sen jälkeen työskennellyt Roihuvuoren seurakunnassa, Kirkkohallituksessa ja Helsingin seurakuntayhtymässä. Kirkkohallituksen ja Helsingin seurakuntayhtymän tehtävät liittyivät keskeisesti kirkon kehittämistoiminnan vahvistamiseen ja kirkon toimintaedellytysten turvaamiseen tulevaisuudessa. Ennen siirtymistä Hertto­ niemen kirkkoherraksi toimii Helsingin seurakuntayhtymän Rohkeasti yhdessä -hankkeen projektipäällikkönä.

TEKSTI: KARI UITTOMÄKI | KUVA: MARKO ANTTILA

Koko perheen parturi-kampaamo Salonki-Sinulle Hiihtomäentie 19 Puh. 045 255 9690 www.salonkisinulle.fi Palvelemme teitä myös ruotsin ja viron kielellä. Meillä tehdään myös perma­ nentit ja rullakampaukset 29 vuoden kokemuksella. Tervetuloa – Välkommen!

40 vuotta työtä Herttoniemen asukkaiden ja kiinteistöjen hyväksi. Haarniskatie 6, 00910 Helsinki • Puh. 09 325 6221 www.tili-kiinti.fi • isannointi@tili-kiinti.inet.fi HERTTONIEMELÄINEN | 5


Ulkoilmaleffaesitys jälleen syksyllä – vuorossa Hitchcockin kuuluisa Takaikkuna Viime syksynä järjestetty ulkoilmaleffaesitys Hertsikan ala-asteen kentällä osoittautui menestykseksi sateisesta säästä huolimatta! Tänä syksynä on tulossa uusi ulko­ ilmaleffaesitys – vuorossa on Alfred Hitchcockin ­mestariteoksiin kuuluva Takaikkuna. Leffan pääosissa nähdään James Stewart ja Grace Kelly.

Takaikkuna on kuuluisa mm. siitä, että lavastus käsittää asuintalojen sisäpihan, ja kaikki tapahtuu pääosan esittäjän L. B. Jefferiesin (James Stewart) näkökulmasta. L. B. Jefferies on uutisvalokuvaaja, joka onnettomuuden vuoksi joutuu olemaan kipsi jalassa kodissaan, ainoana harrastuksenaan naapureiden tekemisten seuraaminen. Eräänä päivänä J­ efferies alkaa epäillä naapurin murhanneen vaimonsa. Takaikkuna valittiin vuonna 1997 Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerik­ kalaiselokuvia. Ulkoilmaleffaesityksen teknisestä osuudesta vastaa ­Helsingin Studiopalvelut. Esityksen kustantaa Herttoniemi-­ seura ja käytännön järjestelyistä vastaa Hertsikan Pumppu.

Takaikkunan pääosassa on James Stewart. Hän alkaa epäillä naapurin murhanneen vaimonsa. Kuva: Park Circus/Universal

Ulkoilmaleffaesitys on

lauantaina 11.9. noin klo 20.30

Hertsikan ala-asteen kentällä.

Esitykseen on vapaa pääsy!

Arkkitehti Else Aropaltiosta kirja Arkkitehti Else Aropaltio oli asuntosuunnittelija, jonka merkittävän laajassa tuotannossa on nähtävissä Suomen sodanjälkeisen asuntotuotannon linjat. Aropaltio teki työnsä pääasiassa 1930-1960-lukujen helsinkiläisissä kasvukeskuksissa, kuten Lauttasaaressa erityisesti Iso­ kaarella, Herttoniemessä, Haagassa, Kalliossa, Vartio­ kylässä, Pajamäessä ja Malmilla. Lisäksi Aropaltio suun­ nitteli teollisuusrakennuksia, Lauttasaaren ensimmäisen yhteiskoulun ja muutaman huvilan.

Arkkitehti, tietokirjailija ja arkkitehtuurikriitikko Esa Laaksonen on kuvannut ja avannut Else Aropaltion tarinan. Teos kertoo Lautta­ saareen tehtyjen talojen ohella kaikista Aropaltion tunnetuista suunnitelmista. Nuori ylioppilas sai ennen sotaa suunniteltavakseen Otavantien korkeat rakennukset tulevan miehensä Paavo Aropaltion rakennusliikkeelle. Niistä alkoi poikkeuksellisen runsas tuotanto, joka runsaasti kuvitettuna avaa lukijalle näkymän yhden naisen arkkitehtitoimiston huikeaan tarinaan. Yksi kirjan tarkoituksia on antaa Aropaltion esimerkin kautta jokaiselle asumisesta kiinnostuneelle lukijalle käsitys siitä, miten asuminen ja asuntosuunnittelu kehittyivät sodanjälkeisessä Suomessa. Sanotaan, ettei köyhällä ole varaa ­rakentaa halvalla. Asunto- ja sodan jälkeinen materiaalipula johtivat Suomessa kestävän kehityksen kannalta toimiviin ratkaisuihin. Monet Aropaltion suunnittelemista rakennuk­ sista on katsottu suojeltaviksi ja ainakin rakennusteknisesti sekä mitoituksiltaan ne toimisivat hyvinä esimerkkeinä myös uudelle asuntotuotannollemme. 6 | HERTTONIEMELÄINEN

Herttoniemessä mm. Asunto Oy Majavankulma, johon kuuluvat Hiihtomäentie 30 ja 32 sekä Majavatie 8, on Else Aropaltion suunnittelema. Kuvassa Hiihtomäentie 30 ja 32.

Else Aropaltio on suunnitellut Herttoniemeen ainakin seuraavissa osoitteissa olevat talot: Mäyrätie 7 ja Mäyrätie 11 (Majavatie 8), Hiihtomäentie 16, 30, 32 (Majavatie 6), ­Hiihtomäentie 33 ja 35 sekä Herttoniemen hiihtomaja ­(urheilukentän vieressä). Hertsikan Pumppu suunnittelee syksyllä järjestävänsä Else Aropaltion suunnittelemia taloja esittelevän arkkitehtuurikävelyn. Lisätietoja Hertsikan Pumpun nettisivuilta www.hertsikanpumppu.fi ja Facebookista. KUVA: KARI UITTOMÄKI


KOKO PUUH PERHEEN APAI KKA!

TO S I U P A TEEM

!

N I issä d V h i A V T o T t s LIIKU ulkopui ehta h n : 4 i l Y

arin

VIETÄ KIVA KESÄPÄIVÄ! KESÄLOMAN RETKIKOHDE NRO 1 YLI 100 ERILAISTA PUUHAA VELI VEKKULI JA TIIKERI-MASKOTIT HYVÄT GRILLIPAIKAT AKTIVITEETTIPUISTO KAIKENIKÄISILLE HERTTONIEMELÄINEN | 7

WWW.PUUHAPARK.FI | 010-084845 | Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala


Palstaviljelijän elämää Huhtikuu. Kevään ensimmäinen käynti palstalla on karu. Ilma on kylmä, maa on kylmä, mikään ei ole vielä elossa. Keräämättä jääneet mäkimeiramin varret törröttävät puisina ja kuivina. Tulppaaneja ei vielä näe, mutta ihan kohta ne nousevat, toivottavasti. Innostus alkaa sekoittua huoleen. Mitkähän perennat nousevat tänä vuonna? Kukkiiko pioni, joka viime vuonna kasvatti vain lehdet? Muistanko tilata olkia ja he­ vosenlantaa yhteistilauksessa? Sopisikohan äidille, että tämä äitienpäivä vietetään lapion ja talikon ääressä hikoillen? Palstalla kun olisi niin paljon tehtävää. Laitoinkohan kuitenkin liian aikaisin kesäkurpitsan siemenet itämään, mitä jos maa ei olekaan riittävän lämmintä siinä vaiheessa, kun ne pitäisi istuttaa? Pitää hankkia siemenperunaa! Toukokuu. Työt alkavat. Yllättävän nopeasti eloton palsta on alkanut vihertää. Penkkien kääntäminen on rankempaa kuin muistikaan, ehkä talven suunnitelmista voi vähän oikoa ja penkkejä tehdä vähän vähemmän. Toisaalta yksi lavakaulus lisää voisi olla kätevä. Pieniä hentoja kasvinalkuja pitää tietysti ­kastella, kai nyt jotain voi jo kastella. Vettä ei ole vielä kytketty, sitä pitää hakea kastelukannulla lammesta. ­Hakumatka on työläs, mutta sen taittaa mielellään. Viimeistään kuudennella hakumatkalla alkaa olla kiitollinen ­palsta-alueen vesijärjestelmästä. Kesäkuu. Tekemistä on enemmän kuin aikaa. Perunat, porkkanat, nauriit, ­kurpitsat, kurkut, lehtikaalit ynnä muut pitää kylvää tai istuttaa. Sitä ennen penkit pitää kitkeä ja lannoittaa. Suojaharsoja on liian vähän ja komposti on edelleen kääntämättä. Pääsiäiseltä jääneet narsissitkin pitäisi työntää multaan johonkin päin palstaa. Onneksi ne unohtuivat taas kotiin. Vihdoin sataa. Palstalla ei tule käytyä yli viikkoon. Rikkaruohot ja heinät ovat hujahtaneet puo-

len metrin pituisiksi. Voikukka lainehtii keltaisena merenä. Unikko tiputtelee jo terälehtiään. Illalla mieli on autuas, mutta selkää kolottaa. Heinäkuu. Kesä on rutikuiva ja kuuma. Suuret suunnitelmat maantasoitustöistä saa hylätä. Kompostiakaan ei voi tässä paahteessa kääntää, se saa pärjätä ­kastelulla. Varjoisampi palstapaikka alkaa tuntua houkuttelevalta. Kukkien ja hyötykasvien kasteluun menee aikaa, mutta kaikki on pakko kastella ja parin päivän välein. Vesi ei tunnu läpäisevän maata. Ei auta kuin toivoa, että kasvit selviävät. Rikkaruohot tietysti kukoistavat kuivuudesta huolimatta. Kastelu pitää ajoittaa niin, että aurinko ei enää porota, mutta hyttysarmadat eivät ole vielä liikenteessä. Se ei onnistu kos-

kaan. Naapurin kokeneempi viljelijä hoitaa puutarhaa hyttyshattu päässä, nerokasta. Ötökänpuremat, kuivuus, kuumuus, hiki, loputon kastelu, liian aikaiset ja myöhäiset esikasvatukset ja epäonnistuneet suursuunnitelmat menettävät merkityksensä, kun huomaa, että kurpitsapenkkiin on ilmestynyt useampi pulska pötkylä. Punaviini­ marjatkin näyttävät kypsyneen kuin ­huomaamatta ja ne maistuvat makealta, makeammilta kuin mitkään punaviinimarjat aiemmin. Viljelypalstaa Fastholmasta voi hakea Herttoniemi-seuran kautta. Jonossa on noin 80 henkeä. TEKSTI JA KUVA: MILLA OLIN

Hitsaajankatu 9 , Herttoniemessä 15v. kokemuksella , kävelymatka metrolta

korjausompelu tilaustyöt sisustusompelu

ompelimo puh. 040 745 72 40 ompelimotyohuonep.fi ma 11-18 ti-ke-to 10-18 pe 9-17 la 10-14

Tervetuloa ! 8 | HERTTONIEMELÄINEN

Hiustesi iloksi! Kettutie 4, 00800 Helsinki 040 7510055 Avoinna sopimuksen mukaan www.ilox.fi

TERVETULOA! – Sanna ja Mari –


HERTTONIEMELÄINEN | 9


Herttoniemen Hylkeillä ikimuistoinen kausi Syksyllä talviuintikauden alkaessa kaikki näytti vielä hyvältä. Syksy oli kaunis, uintikelit mainiot ja korona­ pandemiakin rauhoittunut. Koska Helsingin kaupunki vaati, että tal­ viuimareiden on oltava uintipaikkaa vuokraavan tahon jäseniä, Hertto­ niemi-seurassakin toimittiin sen ­mukaan. Tähän saakka uimarit olivat maksaneet pelkän uinti­ maksun, mutta seuran syyskokouk­ sen päätöksellä siihen sisällytettiin myös Herttoniemi-seuran jäsen­ maksu.

Tästä muutoksesta johtuen uusia jäsenhakemuksia ei alkukaudesta otettu vastaan. Kun uusia jäseniä taas hyväksyttiin, hakemuksia tuli tulvimalla. Uudet talviuimarit saivat avaimen infotilaisuudessa, jossa kerrotaan miten Tuorin­ niemessä toimitaan ja uidaan turvallisesti. Tilaisuuksia pidettiin parhaimmillaan neljästi viikossa. Avaimia teetettiin lisää kahteenkin otteeseen, sillä ne loppuivat alkuunsa. Samaan aikaan COVID-19-pandemia jatkoi jylläämistään. Talviuintimahdollisuus haluttiin kuitenkin pitää auki halukkaille, joten pukukoppeja ei otettu pois käytöstä, vaikka monet muut seurat

Matti Suorsa talviuintitoimikunnasta huoltotöissä. Sähkökaappiin saatiin komea hyljekuva, jonka teki taiteilija Kimmo Kreus.

tekivät niin. Hankalaa se olisi ollutkin, sillä Tuorinniemessä voi käydä uimassa omalla avaimella silloin kun haluaa, joten lukot olisi pitänyt vaihtaa tai kerätä avaimet pois. Uimahallit ja muut sisäliikuntapaikat olivat kiinni, joten painetta kohdistui talviuintiin. Rajoituksia oli pakko asettaa. Päätettiin, että pukukopissa voi olla enintään kaksi henkilöä samanaikaisesti. Käsidesiä laitettiin tarjolle ja loppu­ kaudesta suositeltiin myös kasvomaskien käyttöä. Pukukoppien siivous ulkoistettiin, ja kopeista poistettiin kaikki ylimääräinen tavara. Uimareille laadittiin jo alkukaudesta tarkemmat ohjeet, jotka julkaistiin koppien seinällä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja venäjäksi sekä suomeksi myös Hylkeiden Facebook-sivulla. Miesten pukukoppi muutettiin unisex-käyttöön, koska suurin osa talvi­ uimareista on naisia, ja naisten pukukoppiin oli enemmän tungosta. Pukukoppirakennuksen välikköön hankittiin pari penkkiä ja ripustuskoukkuja, jotta riisuminen ja pukeminen olisi mahdollista välikössäkin – se on sentään paremmassa tuulensuojassa kuin laituri. Yleisöuinteja ei tällä kaudella voitu järjestää. Aivan kuin jäsenmäärän räjähdysmäinen kasvu ja koronapandemia eivät jo olisi teettäneet tarpeeksi töitä, kevät toi mukanaan pitkään jatkuneen korkeapaineen. Se aiheutti hienot, aurinkoiset ulkoilusäät, mutta painoi vedenpinnan alas, jolloin pumppu ei pystynyt pitämään Tuorinniemen avantoa kunnolla auki. Pumppua asenneltiin uudestaan ja lopulta hankittiin uusi. Kaikesta huolimatta kausi sujui hyvin. Pukukoppeihin oli joskus jonotettava, mutta se sujui hyvässä hengessä. Kopissahan viivytään noin varttitunti, joten pitkiä aikoja ei tarvinnut vartoilla. Uusia jäseniä otettiin helmikuun loppuun saakka. Jäsenmäärä kasvoikin kauden aikana peräti noin 175 uudella jäsenellä! Käyntimäärissä rikottiin ennätyksiä. Tammikuussa Tuorinniemessä pulahdettiin uimaan ennätykselliset 1722 kertaa eli noin 56 kertaa joka päivä! Helmikuussa uintikertoja kertyi 1510, maaliskuussa 1652 ja huhtikuussakin 1042. Hylkeitä haastateltiin Helsingin ­Uutisiin ja Kauneus ja Terveys -lehteen. Herttoniemi-seuran talkooperiaatteella toimiva talviuintitoimikunta eli Kaija Eerikäinen, Hannele Ilves, Jouni Jakonen, Katri Myllykoski ja Matti Suorsa täydentyi magneettikalastusta harrastavalla Teemu Nikkarilla. Teemu kohensi talviuinti­ paikan turvallisuutta onkimalla laiturin luota polkupyöriä, ostoskärryjä ja muuta metalliromua. TEKSTI JA KUVA: KATRI MYLLYKOSKI

1 0 | HERTTONIEMELÄINEN


B-oikeudet!

Muista Foxy Bearin pizzapassi!

TILAA, NOUDA TAI NAUTI MEILLÄ MAUKKAAT ATERIAT

Autokoulu Lilliputti

AVOINNA: ma–to 10–22 • pe 10–23 • la 11–23 su 11–22 (elo–huhtikuu) su 11–23 (touko–heinäkuu) Kettutie 2, 00800 Helsinki • Erätorin kulma Puh. 09 788 831 • 09 787 244 www.foxybear.fi

Sopulitien eläinlääkäriasema

B-KURSSI

1249 €

+ viranomaiskulut 152 €

SOPULITIE 2 B 00800 HELSINKI Puh. 09 - 784 713 Avoinna: arkisin 8–20 lauantaisin 10–16

www.sopulitienelainlaakariasema.fi www.sopulivet.fi

Soita: 045 112 1900

www.lilliputti.com Herttoniemen toimipiste/toimisto Siilitie 4 00800 Helsinki

HERTTONIEMELÄINEN | 1 1


– vaikeuksien kautta voittoon Kivinokan uusi kesäteatteri aloitti toimintansa kesäkuussa. Uusi ­teatteri pistettiin vauhdilla pystyyn keskellä koronarajoituksia.

– Kun tulimme keväällä Kivinokkaan katsomaan uutta teatterin paikkaa, ­meinasi iskeä epätoivo. Kostealla lettosuolla pörräsi hyttysiä ja kasvoi vesakkoa ja kauriit hyppelivät ympärillä, Kivinokan kesäteatterin teatterinjohtaja-­ ohjaaja Kari Kinnaslampi kuvaa ensi­ kosketusta Kivinokkaan. Alkoi vimmattu rakentaminen, jotta uusi teatteri näyttämöineen, 270 hengen katsomoineen ja teatteriravintolan terasseineen saatiin pystyyn. Uppo-­ Nalle saatiin ensi-iltaan kesäkuussa mediakohun ympäröimänä, kun rokotevastaiset hyökkäsivät näytelmää vastaan ja uhkailivat jopa väkivallalla teatterin katsojia ja henkilökuntaa. Uuden ­teatterin alkuaskeleet olleet helppoja. Ensimmäinen kesä lähti kuitenkin alkuvaikeuksista huolimatta hienosti liikkeelle. – Pohdittiin, että miten ihmiset löytävät tänne. Uusi paikka ja korona. Jos tästä keväästä selvitään, niin selvitään mistä vaan, Linjat kuumina -näytelmän pääosanesittäjä Oskari Katajisto komppaa vierestä harjoitusten tauolla. – Mutta on hemmetin kiva olla mukana ihan teatterin aloittamisvaiheesta alkaen. Kivinokan vuonna 1993 perustettu ­kesäteatteri on toiminut aiemmin muun muassa Tomtebossa Seurasaarisäätiön lavapaviljongissa, Eläintarhan koulun pihalla ja Taivallahdessa. Nyt teatteri saa uuden alun Kivinokassa, ja kaupungin kanssa on solmittu alkuun kymmenen vuoden vuokrasopimus. – Toivottavasti Kivinokka on se lopullinen paikka meille. Tuntui, kun oltaisi tultu kotiin. Kivinokkalaiset ovat ottaneet meidät hienosti vastaan. Kun ­Uppo-Nalle-kohu oli päällä, väki kulki tuosta ohi ja näytti peukkua ja huikkasi kannustusta, Kinnaslampi sanoo. Kesäteatterin näyttelijät ovat sekä ammattilaisia että harrastajia, kuten alan opiskelijoita. Päärooleihin nimetään kokeneita ammattitekijöitä. Kesällä 2021 teatteri on työllistänyt yhteensä noin 25 henkilöä (sisältää näyttelijät). Teatterin ideana on tarjota joka kesä sekä yksi kokoperheen ja yksi aikuisille 1 2 | HERTTONIEMELÄINEN

Uppo-Nallen näyttelijät ryhmäkuvassa: Celin El Azizi, Ari Leskelä, Juha Uutela, Sanni Liljeblad, Antti Rytsölä ja Peetu Savolainen. Kuva: Sinikka Audejev

suunnattu näytelmä. Elokuussa 2021 pyörii Ray Cooneyn farssi Linjat kuumina ja loppukesästä on tarjolla nukke­ teatterimestari Ilpo Mikkosen Kivinokan kesäteatteria varten kirjoittama nukketeatteriesitys Leppäkerttu Pilkuton, joka käsittelee erilaisuutta. Nukketeatteri on suunnattu yli kaksivuotiaille ja mukana on tuttuja lastenlauluja, joita yleisö laulaa yhdessä nukkehahmojen kanssa. Kesän 2022 ohjelmistoa suunnitellaan parhaillaan, mutta lopullista tietoa saadaan vasta syyskuun alussa. Kari Kinnas­lampi pohtii, että tulevien kesien ohjelmistossa voisi olla esimerkiksi ­Leena Härmän 70-luvun alussa kirjoittama Viekää tuhkatkin pesästä, joka sopisi Kivinokkaan kuin nenä päähän.

– Näytelmä kertoo siitä, kuinka grynderit häätävät vanhoja mummoja tuvistaan ja laittavat mökit matalaksi rakentaakseen paikalle kalliita rivitaloja, ­Kinnaslampi kertoo. Toinen ohjaajan pitkäaikainen haave olisi tehdä musiikkinäytelmäversio Joel Lehtisen Putkinotkosta. Kesällä 2022 nähdään mahdollisesti Vaahteranmäen Eemeli tai Peppi Pitkätossu, Kinnaslampi pohtii. Mutta varmaksi hän ei vielä lupaa. Ensi kesän ohjelmiston varmistumista täytyy odottaa syyskuuhun asti.

TEKSTI: ANNA KÄHKÖNEN KUVA: SINIKKA AUDEJEV


Missä viipyy metro­­aseman remontti? Herttoniemen metroaseman remontointia ja uudisrakentamista sen yhteyteen on odotettu vuosikausia. Herttoniemeläinen kysyi tilanteesta aluearkkitehti Mikko Näveriltä. Mitään selvää aikataulua tarjoavaa vastausta ei ollut tarjolla. Paikka on kuulemma teknillistaloudellisesti haastava ja koronapandemiallakin on ollut oma vaikutuksensa siihen, että asia etenee hitaasti. Kaupungin ja mahdollisen yksityisen kehittäjän väliset neuvottelut ovat edelleen kesken. Suunnitelmat julkaistaan Näverin mukaan heti kun mahdollista. Metrokorttelissa on käynnissä kilpailullinen neuvottelumenettely. Siihen on ilmoittautunut vain yksi konsortio, jonka kanssa kaupunki neuvottelee. – Salaperäisyyttä lisää keskeneräiseen menettelyyn liittyvä luottamuksellisuus ja juridiikka. Kaupunki ei voi julkistaa tahoa tai tehtyjä luonnoksia ennen kuin siitä yhdessä päätetään, huomauttaa Näveri. TEKSTI: HILKKA HELSTI KUVA: KARI UITTOMÄKI

Lähivuosina Herttoniemen metroasema kokenee täydellisen muodonmuutoksen. Nykyisen matalan metrorakennuksen tilalle tullee jopa 12-kerroksinen rakennus.

Palvelemme laajentunein aukioloajoin:

ma-pe 7.30-20 la 10-18 Apteekin läheisyydessä runsaasti ilmaisia parkkipaikkoja!

Tervetuloa! Hitsaajankatu 13 p. 020 741 5260

HERTTONIEMELÄINEN | 1 3


Työnjohtajankadun kortteleihin on tulossa vielä vuosien ajan aktiivista rakentamista.

Hertto­niemeen tulee ­tuhansia uusia ­asukkaita Työnjohtajankadun korttelit kauppa­ keskus Hertsin kupeessa ovat yhtä rakennustyömaata. Muutama talo on jo pystyssäkin.

– Vuoteen 2025 mennessä yli puolet kaavan tonteista on jo toteutettu tai rakenteilla, aluearkkitehti Mikko ­Näveri arvelee. JM-Suomi on isoin rakentaja alueella. Se toteuttaa entisen G.W. Sohlbergin tehdasalueen. Näihin kortteleihin tulee Näverin mukaan 3500 asukasta. Se on todella paljon, kun vertaa kortteleita Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemenrannan asukasmääriin. 31.12.2018 koko Länsi-Herttoniemessä oli 8837 asukasta ja Herttoniemenrannassa 9178. Asukasluvun suuri määrä pienellä alueella selittyy rakentamisen tehokkuudella. Työnjohtajankadun kortteleihin rakennetaan tiivistä ja korkeaa. Pihoista tulee ahtaita. Herttoniemeläinen uusi ja vanha miljöö tulevat poikkeamaan toistaan rajusti juuri tiiviin rakentamisen vuoksi. Tätä voi kuvata korttelitehokkuuden käsitteellä. Korttelitehokkuus on tietyllä alueella olevien rakennusten yhteen­ laskettu kerrosala suhteessa alueen pinta-­alaan. Työnjohtajankadun kortteleissa keskimääräinen korttelitehokkuus on 2,8. Tämä tarkoittaa sitä, että 1000 m2 maa-alalle voi rakentaa 2800 m2 kerros1 4 | HERTTONIEMELÄINEN

alaa. Länsi-Herttoniemessä kortteli­ tehokkuudet vaihtelevat tilastokarttojen mukaan 0,1 ja 1,4 välillä. Eli voi sanoa, että rakentuvan alueen korttelitehokkuus on Länsi-Herttoniemeen verrattuna vähintään kaksinkertainen. Mikä tulee sitten olemaan julkisten palvelujen tilanne? Lapset sijoittuvat Herttoniemen olemassa oleviin kouluihin. Myöskään kaupungin päiväkoteja ei Työnjohtajankadun kortteleihin tule. Mikko Näverin mukaan on kuitenkin mahdollista, että yksityinen päiväkoti asettuisi johonkin kerrostaloon. Herttoniemeläiset vanhemmat ovat kertoneet, että päiväkotiryhmät ovat nyt jo täynnä. Miten tilat venyvät, kun uudelle alueelle muuttavat lapsiperheet tuovat pienokaisensa jonoon? Tiedämme, että Herttoniemeen valmistuu muuallekin asuntoja. Uusiin asuntoihin muuttaa tunnetusti lapsiperheitä. Tiiviisti rakennettavalle alueelle ei tule omia viheralueita. Asiantuntija­ kielellä sanottuna omat ekosysteemi­ palvelut puuttuvat. Kotiovelta ei pääse luonnonhelmaan virkistäytymään. Luontoon kaipaavat asukkaat tulevat hakeutumaan muualle Herttoniemeen puistoihin ja muille virkistysalueille. Yritysalueen kaavoittaminen asu­ miseen ei pääty tähän. Mikko Näveri toteaa, että Puusepänkadun ja Kirvesmiehenkadun varrella on vielä joitakin

tontteja tulossa kaavamuutostyön kohteeksi ja nimenomaan asuntovaltaisiksi kaavoiksi. Todennäköisesti ihan tässä lähivuosien aikana. TEKSTI: HILKKA HELSTI KUVA: MERJA HAAKANA

Abraham Wetterin tielle saattaa tulla päiväkoti Kaakkoisen varhaiskasvatus­ alueen aluepäällikkö Ritva Lavinton mukaan Herttoniemen alueella on hyvä tilanne varhaiskasvatuksessa. Kaupungin virkamiehet seuraavat väestöennusteita ja päiväkotien tilannetta. Hertto­ niemeläisille lapsille löytyy alueelta päiväkotipaikka neljän kuukauden sisällä ja kauempaa tarvittaessa myös nopeammin. – Abraham Wetterin tielle mahdollisesti tulevasta päivä­ kodista on tehty tarveselvitys. Se on tulossa lautakuntaan päätettäväksi syksyllä. Myös Kruunu­ vuorenrantaan aukeaa elokuussa 2021 päiväkoti. Esiopetus tapahtuu monessa paikassa kouluilla, joiden kanssa muutenkin toimitaan yhteistyössä, Lavinto toteaa. TEKSTI: HILKKA HELSTI


Innovaatioita Herttoniemestä maailmalle Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä. Suomalaisen perheyrityksen, Planmeca Oy:n, suunnittelemia ja valmistamia terveysteknologian tuotteita myydään yli 120 maassa. Planmecan palveluksessa on Herttoniemessä lähes 1000 työntekijää.

Fysioterapia Jalkaterapia Lymfaterapia Osteopatia Akupunktio Hieronta Bemer-terapia Lääkinnälliset tukisukat Puh: (09) 783 856 fysioterapia@hfh.fi

www.hfh.fi

Tervetuloa!

planmeca.com

Joustavaa säilytystilaa aivan naapurissa

Pelican Herttoniemi tarjoaa siistejä, lämpimiä ja turvallisia varastoja (1–60 m2) joka tarpeeseen. Ei pitkää sitoutumista. Lyhyt irtisanomisaika. Ilmainen varastokoon vaihto. Tule käymään tai soita. Autamme sinua valitsemaan tarpeisiisi sopivan säilytystilan.

Herkullista kasvisruokaa Länsi-Hertto niemessä! • • • •

Lounas arkisin sekä lauantailounas Myös erikoiskahvit ja konditoriatuotteet Huomioimme erikoisruokavaliot Cateringpalvelut 10–100 henkilön juhliin

Hiihtomäentie 37, puh. 044 0888847

Kahvila Verso

AVOINNA ti–pe klo 11–19, la klo 11–17, su ja ma suljettu

Tervetuloa herkuttelemaan ja kahvittelemaan!

Tarjous voimassa toistaiseksi.

Pelican Herttoniemi, Hitsaajankatu 8, 00810 Helsinki 0207 007 715 | pelican.fi | herttoniemi@pelican.fi

HERTTONIEMELÄINEN | 1 5


Herttoniemen aluesuunnitelma valmistunut Herttoniemen aluesuunnitelmassa määritellään alueen kehittämis- ja kunnostamistarpeet kymmenvuotis­ kaudelle 2020–2019. Suunnitelma on laadittu nykytila-analyysin sekä asukkaiden ja käyttäjien kanssa ­laaditun vuorovaikutuksen pohjalta. Suunnittelualue käsittää Hertto­ niemen kaupunginosan, mukaan luettuna Roihuvuoren sekä Kivi­ nokan.

Herttoniemen aluesuunnitelman strategiset teemat painottuvat alueen laajoihin viheralueyhteyksiin ranta- ja metsäselännealueilla. Nykyisiä luonto-, virkistys- ja kulttuuriympäristön arvoja vaalitaan ja niiden säilyttämistä huolehditaan määrittelemällä alueelle kehittämisen tavoitteet. Koko alueen rantaviivaa väljästi seurailevaa jalankulun pääreittiä kehitetään yhteisenä kokonaisuutena. Aluesuunnitelmassa esitetään seuraavan kymmenen vuoden aikaan toteuttavaksi kahdeksan hanketta: 1. Länsi-Herttoniemen kahden kalliopuistikon, F. E. Sillanpään puiston sekä Susitien-Karhutien puistometsän, parantaminen

Aluesuunnitelmassa esitetään mm. muutamien hävinneiden huviloiden pihapiirin ennallistamista. Yksi niistä on Villa Johan Löfstedt, joka sijaitsee Vanhankaupunginlahden rannalla. 1 6 | HERTTONIEMELÄINEN

2. Leikkipaikka Tuhkimon parantaminen 3. Japanilaisvaikutteisen puiston parantaminen 4. Sorsavuorenpuiston ja Laivalahden puistotien parantaminen 5. Tuhkimontien parantaminen 6. Jalankulun ja pyöräilyn raittien parantaminen 7. Asentajanpuiston parantaminen 8. Länsi-Herttoniemen hävinneiden huviloiden pihapiirien ennallistaminen Aluesuunnitelmalla ohjataan kaupunki­ ympäristön toimialalle kuuluvien yleisten alueiden hoitoa ja peruskorjausta. Yleisillä alueilla tarkoitetaan kaupunkiympäristön toimialan hallinnassa ja ylläpidossa olevia katu-, aukio-, tori- ja viheralueita. Suunnitelmassa esitellään katu- ja viheralueiden palveluiden, rakenteiden ja varusteiden nykytila, kirjataan niiden parantamistarpeet sekä kohteiden kiireellisyysjärjestys. Suunnitelmassa ei käsitellä koulujen ja päiväkotien pihoja, sillä ne kuuluvat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vastuulle. Liikuntapuistot ja lähi­ liikunta­paikat taas ovat pääsääntöisesti kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan

v­ astuulla. Aluesuunnitelma ei myöskään käsittele maankäytön suunnittelua, kuten asemakaavoitusta. Aluesuunnitelma löytyy netistä: https://www.hel.fi/static/hkr/aluesuunnitelmat/herttoniemen_alsu/Herttoniemi_alsu_ suunnitelmaselostus.pdf TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI


Palvelemme nyt myös verkossa www.herttoniemenapteekki.fi

ONKO KOTONASI VANHENTUNEITA LÄÄKKEITÄ?

RESEPTILÄÄKKEET VERKOSTA

Aika ajoin on hyvä käydä läpi kodin lääkekaappi. Käytöstä poistuneet ja vanhentuneet lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkiin hävitettäväksi.

Miten lääkejätteet lajitellaan ennen kuin ne tuodaan apteekkiin?

AINA AVOINNA

• tabletit läpinäkyvässä pussissa poistettuna ulkopakkauksistaan

Tilaa apteekkituotteet, myös reseptilääkkeet, kätevästi suoraan kotiisi tai nouda ne kauppareissulla NOUTOAUTOMAATISTAMME:

K-Supermarket Hertta K-Market Roihuvuori Alepa Kulosaari

• voiteet ja nestemäiset lääkkeet omissa pakkauksissaan • jodipitoiset lääkkeet (Jodix, Betadine, Iodosorb) erillään muusta lääkejätteestä • elohopeakuumemittarit erillään, särkynyt mittari tiiviissä paketissa • ruiskut ja neulat erillään Poista reseptilääkkeistä ohjeliput tietosuojan turvaamiseksi. Lajittele pahviset ulkopakkaukset kartonkiastiaan ja lasi lasinkeräykseen. Apteekista ostetut elintarvikkeet ja ravintovalmisteet eivät ole ongelmajätteitä. Ne voi hävittää bio- tai sekajätteen mukana.

Huom! Apteekit eivät ota vastaan paristoja, kemikaaleja, liuottimia tai muita kotitalouksien ongelmajätteitä, koska niitä ei käsitellä lääkejätteiden kanssa. Nämä ongelmajätteet voi viedä kunnan osoittamaan keräyspisteeseen.

HERTTONIEMEN APTEEKKI

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki • Puh. (09) 759 4780

Annamme mielellämme lisätietoja lääkkeiden hävittämisestä.

www.herttoniemenapteekki.fi

www.herttoniemenapteekki.fi HERTTONIEMELÄINEN | 1 7


Uudet kaupunginvaltuutetut esittäytyvät Kunnallisvaaleissa 13.6.2021 Länsi-­ Herttoniemestä ja Herttoniemen­ rannasta valittiin peräti neljä ­valtuutettua: Outi Alanko-Kahiluoto, Suldaan Said Ahmed, Matias Pajula ja Mahad Ahmed. Aikaisemmin tältä alueelta oli vain yksi valtuutettu, Paavo Arhinmäki, mutta hän on muuttanut nyttemmin Kruunu­ vuorenrantaan. Herttoniemeläinen-lehti haastatteli uudet valtuutetut. Mahad Ahmed on tosin muuttanut Myllypuroon, mutta otimme hänet kuitenkin mukaan.

KYSYMYKSET: • Esittele itsesi lyhyesti • Mikä on suhteesi Herttoniemeen (ml. Länsi-Herttoniemi ja Herttoniemenranta)? • Mitkä ovat tärkeimmät Herttoniemeä koskevat asiat tulevalla valtuustokaudella? • Mihin asioihin haluat vaikuttaa, erityisesti Herttoniemen osalta? • Miten suhtaudut mahdolliseen Herttoniemen täydennysrakentamiseen? • Millaisia ajatuksia Herttoniemen kirkon suhteen; pitäisikö kirkko korjata vai purkaa?

1 8 | HERTTONIEMELÄINEN

Outi Alanko-Kahiluoto: Olen Vihreiden neljännen kauden ­kansanedustaja. Tätä ennen olin työskentelin kirjallisuuden opettajana ja tutkijana Helsingin yliopistossa. Puolisoni on teatteriohjaaja, taiteilijaprofessori Atro Kahiluoto. Meillä on kaksi nyt jo aikuista lasta. Perheeseen kuuluu cockerspanieli Pihka, 8 kk. Muutimme Kalliosta Herttoniemeen esikoisemme ollessa parivuotias. Muutimme aluksi Herttoniemenrantaan vuonna 1996 ja pari vuotta myöhemmin Länsi-­ Herttoniemeen. Herttoniemessä meitä viehättää luonnonläheisyys, kätevä matka keskustaan ja mukavat naapurit. Lähtöni kunnallispolitiikkaan vuonna 2005 liittyi osittain Herttoniemen lähipalveluihin: lähipäiväkodeissa oli liikaa lapsia neliöihin ja hoitajien määrään nähden eikä erityislasten tarvitsemaa tukea huomioitu riittävästi. Halusin myös puolustaa Kivinokkaa rakentamiselta ja Kivinokka onkin nyt suojeltu. Herttoniemi on kuin Helsinki ­pienoiskoossa: Siilitien, Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemenrannan alueet ovat erilaisia ja niitä kutakin on kehitettävä huomioiden niiden omat erityis­ tarpeet ja omaleimaisuus. Alueiden ­eriytymistä pitää ehkäistä. Olenkin ollut iloinen siitä, että ­kaupunki on viime vuosina panostanut myös Siilitien asuinalueen kehittämiseen. Tulevaisuudessa pitää kiinnittää enemmän huomiota siihen, että uusien asukkaiden palvelutarpeet on huomioitu ajoissa. Herttoniemen metron seudun turvattomuuteen on saatava tuntuvia parannuksia ja kuultava asukkaiden kokemuksia. Olen työmatkapyöräilijä ja ­Herttoniemen metron seutu on koko työmatkan riskialttein osuus. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitit on saatava turvallisiksi koko ­Herttoniemessä. Mitä tulee palveluihin, olisi saatava lisää sijaisia päivähoitoon ja erityislapsille tukea kouluihin. Terapiapalveluita ja vanhusten kotipalvelua on vahvistettava koko kaupungin tasolla, niin myös Herttoniemessä. Ankkuriin pitää saada varhaisnuorille ja nuorille lisää toimintaa. Koko Herttoniemessä on turvattava asukastoiminnalle vakiin-

Outi Alanko-Kahiluodon mielipaikkoja Herttoniemessä on Majavatien näköala­ kalliot.

tuneet resurssit ja kokopäiväiset työn­ tekijät sekä Ankkuriin että Hertsikan Pumppuun. Arvostan luonnonläheisyyttä, ­vahvoja julkisia palveluita ja moni­ muotoisia asuinalueita, joissa kaiken­ ikäisten eritaustaisten ihmisten on helppo tuntea olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi, joissa yhdessä harrastaminen on mahdollista ja palvelut pelaavat. Sellaisena asuinpaikkana haluan kehittää myös koko Herttoniemeä. Suhtaudun hyvin kriittisesti siihen, että täydennysrakennetaan kuuntelematta asukkaita. Luontoarvoiltaan ja arkkitehtuuriltaan arvokas ja oma­ leimainen Länsi-Herttoniemi on aikoinaan suunniteltu siten, että talojen väliin jää kallioita ja vihreitä alueita. Niihin ei pidä koskea. Korjaaminen on ekologisempaa, jos se on realistinen vaihtoehto. Hertto­ niemen seurakunta on järjestänyt eri ikäisille arvokasta toimintaa sekä tarjonnut asukastoiminnalle tiloja, ja toki toivoisin sen voivan jatkua. Päätös on seurakunnan.


Suldaan Said Ahmed: Olen Vasemmistoliiton kaupungin­ valtuutettu, aloitan toisen kauden valtuustossa. Koulutukseltani olen turvallisuusvalvoja, parhaillaan opiskelen Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa poliittista viestintää. Ammatiltani olen Helsingin Diakonissalaitoksen yhteisötyöntekijänä. Harrastan luontoa ja ­monipuolisesti urheilua. Asun Herttoniemenrannassa; täällä on hieno luonto, meri lähellä, metrolla pääsee nopeasti keskustaan. Hieno paikka asua. En vielä tunne kovin hyvin Herttoniemeä, mutta tulevalla valtuusto­ kaudella Herttoniemeä koskeva tärkeä asia on saada tekonurmi sekä Hertto­ niemenrannan että Länsi-Herttoniemen jalkapallokentille. Haluan vaikuttaa mielenterveys­ palveluihin, peruspalveluihin, siihen, että arki toimii. Lähipalveluja pitää puolustaa, niin ettei kenenkään tarvitsisi joutua kohtuuttoman kauas, vaikka Kalasatamaan, hakemaan peruspalveluja. Hoitajien palkkoja olisi saatava korotettua; he ovat tehneet esimerkiksi ­korona-aikana korvaamattoman arvokasta työtä. Helsingissä pienipalkkaisillakin on oltava mahdollisuus asua. Nuorten harrastusmahdollisuudet on turvattava, jolloin Helsinki olisi myös nuorille viihtyisä paikka asua. Segregaatiota voidaan estää rakentamisella monipuolisesti erilaisia asuntoja, myös vuokra-­ asuntoja, kaikille asuinalueille. Niin ettei

synny alueita, joissa on asukkaiden kesken suuri eriarvoisuus vaikka taustojen ja tulotasojen suhteen. Ei ole rikkaiden ja köyhien alueita. Myös lähiluontoa pitää puolustaa. En ole perehtynyt Herttoniemen täydennysrakentamiseen, mutta asuntoja tarvitaan. Toisaalta luontoa pitää suojella. Asuntoja pitää rakentaa monipuolisesti, myös vuokra-asuntoja. Mutta asukkaita pitää kuunnella ja ottaa huomioon heidän mielipiteensä täydennysrakentamisessa. En myöskään tunne Herttoniemen kirkon tilannetta, mutta tärkeää on tietysti paikallisten palvelujen turvaaminen ja asukkaiden kuunteleminen tässäkin asiassa.

Matias Pajula: Olen 23-vuotias Kokoomuksen tuore kaupunginvaltuutettu Herttoniemen Susitieltä. Opiskelen Helsingin yliopistossa ympäristöekonomiaa ja työskentelen päivisin Kokoomusnuorten puheenjohtajana. Asun Herttoniemessä yksin, mutta perheeseeni kuuluu äiti, isä, ­pikkuveli sekä meidän rakas 13-vuotias kääpiömäyräkoira Uffa, joka vierailee aina välillä myös Herttoniemessä. Asuin lapsuuteni Tammisalossa, joten olen liikkunut Herttoniemessä ja sen lähiympäristössä koko ikäni. Santahaminassa vietetyn armeijavuoden ­jälkeen muutin ensimmäiseen omaan

Suldaan Said Ahmed harrastaa aktiivisesti urheilua.

Matias Pajula suosikkipaikkoja on Herttoniemen kartanon puisto.

kotiini Herttoniemeen. Sen jälkeen olen ehtinyt muuttaa jo kerran, mutta silloinkin Herttoniemen sisällä. Herttoniemestä on alueena muodostunut itselleni koti. Helsingin kaupunkipolitiikassa on ikävä kyllä näkynyt pitkään ilmiö, jossa kaupunginvaltuutetut ovat pyrkineet ajamaan vain omien asuinalueiden etuja ja hankkeita. Tästä ovat kärsineet sellaiset alueet, joilta valtuutettuja tulee vähän, eli erityisesti koko Itä-Helsinki sekä myös Herttoniemi. Haluan edistää kaupunginvaltuustossa asuinalueiden tasa-arvoisempaa kohtelua, sillä se olisi Herttoniemen ja laajemmin koko Itä-Helsingin etu ja myös paras keino Herttoniemen asioiden edistämiseen. Mielestäni on tärkeää, että Helsinki kasvaa ja myös Herttoniemi siinä mukana. Siksi täydennysrakentamista tarvitaan myös täällä. On kuitenkin kriittistä, miten täydennysrakentamista alueella tehdään - Herttoniemen uniikkeja luontoarvoja ei voida riskeerata. Mielestäni täydentämisrakentamisen on syytä painottua nykyisen teollisuusalueen heikosti hyödynnetyille alueille. Näin saamme alueelle lisää asuntoja, ihmisiä ja palveluita, mutta alueen luontoarvot säilyvät. Herttoniemen kirkon kohtalo on ensisijaisesti seurakunnan ja seura­ HERTTONIEMELÄINEN | 1 9


kuntaneuvoston päätäntävallassa, mutta sillä on toki vaikutusta alueen asukkaisiin laajemmin. Asun itse 50 metrin päässä kirkosta, joten sillä on paljon merkitystä myös omaan arkeeni. Pidän tärkeänä, että Herttoniemessä on jatkossakin oma kirkko ja mielestäni kaupungin pitää auttaa seurakuntaa löytämään sellainen ratkaisu, jolla kirkko voidaan täällä säilyttää – joko korjaamalla nykyinen kirkko tai rakentamalla uusi.

Mahad Ahmed: Olen 35-vuotias, SDP:n uusi kunnallisvaltuutettu. Minulla on 3 lasta, ja olen vähän aikaa sitten opiskellut työn ohella diplomatian ja poliittisen konsultoinnin maisteriksi. Herttoniemi on rauhallinen alue asua, ja ranta tuo lisää viihtyvyyttä alueelle. Tunnen Herttoniemen kau­ punginosan ja minulla on paljon tuttuja, jotka asuvat siellä. Se on yksi Helsingin kaupunkialueiden kasvupaikoista. Herttoniemessä asuu paljon nuoria ja maahanmuuttajia. Mielestäni pitäisi kehittää kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä nuorten syrjäytymistä pitäisi ennaltaehkäistä. Hyviä keinoja siihen

Mahad Ahmed kuvattiin Herttoniemenrannassa.

ovat koulutus, vapaa-ajan toiminta ja kulttuuritarjonta. Alueella on paljon yrityksiä ja iso yritysalue. Yrityksiä pitäisi ottaa mukaan nuorten työllistämiseen ja kehottaa heitä harjoittamaan sosiaalista ­yritysvastuuta. Täydennysrakentaminen on mielestäni hyvä asia. Se saattaa olla kannat­ tavaa taloyhtiöille, jos suunnitellaan

jonkinlaisia remontteja. Tällä tavalla säilytetään myös Herttoniemen viher­ alueita ja luontoa. Mielestäni kirkko tulisi säilyttää, koska se on kaunis symboli Hertto­ niemessä ja varmasti tärkeä monelle herttoniemeläiselle. TEKSTIN KOONNUT: KARI UITTOMÄKI KUVAT: MERJA HAAKANA

Hiusboxissa teitä palvelevat Johanna, Michelle, Helena ja Chantel.

PARTURI-KAMPAAMO Hiihtomäentie 14 00810 HKI puh. 727 6653

Avoinna ark. 9–18, la 9–15 ajanvaraus 24/7 www.hiusboxi.fi

2 0 | HERTTONIEMELÄINEN

Meillä sinua palvelevat optikot Heidi Jussila ja Anne Jämsä sekä ajanvarauksella silmälääkäri Reijo Ahonen.

• • • •

Tervetuloa nopeat toimitukset ! korjaukset jopa odottaessa linssien hionnat myös omiin kehyksiin myös silmälääkäripalvelut

Avoinna ark. 10–18, la 10–14 Puh. 010 235 1919 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.herttoniemensilmalasi.fi


Kansanedustaja Suldaan Said Ahmed:

”Meillä kaikilla on mahdollisuuksia vaikka mihin” Herttoniemenrannassa asuva ­Suldaan Said Ahmed nousee ­kansanedustajaksi varapaikalta, ja hän on Suomen ensimmäinen ­somalitaustainen kansanedustaja. Tämä on luonnollisesti herättänyt valtavasti mielenkiintoa ulkomaita myöten. Mm. BBC ja Al Jazeera ovat haastatelleet häntä. Suldaan itse ei halua korostaa somalitaustaansa – hän painottaa olevansa nimenomaan kansanedustaja ja edustavansa ­kaikkia suomalaisia.

– En edusta jotain tiettyä etnistä ryhmää vaan koko kansaa. Olen ylpeä omista juuristani ja ymmärrän kyllä sen, että kansanedustajuuteni on todella iso juttu monille vähemmistöön kuuluville nuorille. Esimerkeillä on suuri vaikutus ja toivon, että kaikki suomalaiset voisivat nähdä itsessään mahdollisuuksia vaikka mihin, Suldaan Said Ahmed korostaa. Suldaan Said Ahmed on syntynyt Somaliassa, mutta hän muutti Suomeen vuonna 2008. Suldaan asui aluksi ­Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella, josta hän muutti Helsinkiin vuonna 2011. Suldaan on myös Helsingin kau­ punginvaltuutettu. Helsingin ja muun Suomen edut ovat välillä ristiriidassa, ja Suldaanilla on mielenkiintoinen näköalapaikka nähdä asiat sekä Helsingin että koko Suomen näkökulmasta.

Helsinki voisi oppia muulta Suomelta ja muu Suomi voisi oppia Helsingiltä Helsingin kaupunki aloitti Suldaanin aloitteesta anonyymin rekrytoinnin. Kokemukset nimettömästä palkkaamisesta ovat niin hyviä, että Helsingin kaupunki jatkaa kokeilua, ja moni muukin kaupunki on kiinnostunut. Anonyymi rekrytointi takaa sen, että nimenomaan hakijan pätevyys ja soveltuvuus ratkaisevat, ja ikä tai etninen identiteetti eivät pääse vaikuttamaan. – Suomi on pieni maa ja ihmiset riitelevät turhaan. Keskustelu voisi olla rakentavaa; tarvitaan avointa dialogia. Helsinki on koko Suomen veturi, myös talouden kannalta. Muu Suomi voi oppia Helsingiltä esimerkiksi anonyymia

Suldaan Said Ahmedin on ammatiltaan yhteistyöntekijä. Ammatissaan sekä kansalais­ aktivistina hän on nähnyt paljon nuorten syrjäytymistä ja maahanmuuttajanuorten ­ongelmia. Suldaan korostaa, että on tärkeätä kuulla nuoria ja auttaa heitä eteenpäin.

rekrytointia ja terapiapalvelujen järjestämistä, Suldaan kertoo. – Helsinki voisi taasen oppia muulta Suomelta yhteisöllisyyttä; ihmiset kohtaisivat toisensa. Asuin itse lapsena ­Kontiolahdella ja siellä oli erittäin vahva yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyttä voisi tuoda kaikille asuinalueille. Suomi on yhä monikulttuurisempi, ja erityisesti tämä näkyy tietysti Helsingissä. Suldaanin mukaan Helsinki on aina ollut, ja tulee olemaan, monikulttuurinen kaupunki. Näin ollen asukkaiden ­yhdenvertaisuudesta huolehtiminen on yksi kaupungin keskeisimmistä velvollisuuksista. Kansanedustajan työssä voi hyödyntää kokemuksia Helsingin kaupungista. Monet Helsingin kaupungissa olevat keskeiset kysymykset ovat lavennettavissa koko Suomeen: yhdenvertaisuus, työttömyyden hoitaminen, segregaation ehkäiseminen, nuorten mielenterveyspalvelujen parantaminen jne. Suldaan on yhteistyöntekijän ammatissaan sekä kansalaisaktivistina nähnyt paljon nuorten syrjäytymistä ja maahanmuuttajanuorten ongelmia. Hän korostaa, että on tärkeätä kuulla nuoria ja

a­ uttaa heitä eteenpäin. Nuorten mielenterveyspalvelujen järjestäminen ja ­maahanmuuttajien kotouttaminen ­suomalaiseen yhteiskuntaan ovat hänen sydäntään lähellä, ja näiden asioiden puolesta hän aikoo tehdä työtä myös kansanedustajana. – Kaikilla on oltava samat mahdollisuudet työllistyä ja edetä yhteiskunnassa. Yhteiskunnan on luotava olosuhteet, joilla tämä mahdollistuu. Suldaan korostaa, että maahan­ muuttajien onnistunut kotouttaminen palvelee meitä kaikkia. Onnistuneen kotouttamisen ansiosta maahanmuuttajan pääsevät työelämään, koulutukseen sekä oppivat kielen. Ei-onnistunut kotouttaminen merkitsee maahanmuuttajien syrjäytymistä, ja se taas merkitsee uusia ongelmia. TEKSTI: KARI UITTOMÄKI KUVA: MERJA HAAKANA

Jutussa on käytetty lisäksi Suldaan Said Ahmedin puhelinhaastattelun lisäksi Suldaanin haastattelua Vasemmisto­ liiton vaalilehdessä sekä Helsingin ­Sanomissa. HERTTONIEMELÄINEN | 2 1


Kipparilahden venekerholta pääsee vaikka maapallon ympäri

Heinäkuun alkuilta Herttoniemen Kipparlahdessa on kuuma. Edes merenrannalla ilma ei vaihdu. Kipparilahden Venekerhon satamassa veneet kelluvat siististi vieritysten omilla paikoillaan. Jokunen veneporukka tulee reissuiltaan, toinen lähtee.

2 2 | HERTTONIEMELÄINEN


Kipparilahden Venekerhossa on parisataa jäsentä, ja venepaikkoja on 130. Tänä vuonna uusia jäseniä on tullut parikymmentä.

HERTTONIEMELÄINEN | 2 3


– Tästä pääsee minne vaan, vaikka Uuteen-­Seelantiin. Pienimmillä veneillä käydään kalassa, ja mitä isompi vene on, sitä merikelpoisempi ja asuttavampi se yleensä on. Täällä on myös yksi vene, jolla on kierretty koko maapallo, venekerhon sihteeri Tiina Somerpuro ­kertoo. Kipparilahden Venekerho on pitänyt satamaa täällä jo reilut viisikymmentä vuotta. Yhdistyksen tavoitteena on edistää veneilytoimintaa ja vuokrata venepaikkoja. Jäseniä on pari sataa, ja venepaikkoja 130. Alue on aidattu ja valvottu. Yhdistyksellä on myös kerholaisten vapaassa käytössä Porvoon saaristossa yli kolmen hehtaarin saarikiinteistö rakennuksineen.

Yhteisöllisyyden voimaa Helsingissä on yhteensä noin 12 000 venepaikkaa. Kolmasosa siitä on kaupungin hallinnoimaa ja loput on vuokrattu venekerhoille ja pursiseuroille. Vierasvenesatamat ovat suurimmaksi osaksi yksityisten venekerhojen hallinnoimia. Korona on lisännyt veneilyn suosiota. Se on näkynyt myös Kipparlahdessa: muutamia pienimpiä venepaikkoja lukuun ottamatta yhdistyksen venepaikat ovat täynnä. Parikymmentä uutta jäsentä on otettu mukaan tänäkin vuonna. Mikäli venepaikkaa havittelee, kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä. – Meilläkin on aina jonkin verran lähtijöitä: harrastus lopetetaan, vene myydään tai muutetaan vaikka toiselle paikkakunnalle. Itse halusimme vene­ paikan mieluummin venekerhon kuin kaupungin kautta ihan siitä syystä, että täällä on vartiointi ja kerhoissa yhteisöllisyydestä on paljon hyötyjä. Venekerhossa saa muilta apua, kun sitä tarvitsee.

Kelluva kesämökki Somerpuro itse on pitänyt perheineen purjevenettä Kipparlahdessa jo useita vuosia. Vetovoimana on ollut puhtaasti rakkaus mereen. Harrastus aloitettiin aikoinaan Merihaasta, kun ystävä pyysi mukaan kimppaveneeseen. Yhdessä opeteltiin veneilytaitoja. Sitten tuli halu ostaa oma ja asuttavampi purjevene. – Venekimppa on hyvä tapa aloittaa veneilyharrastus. Purjehtiminen sinänsä on hyvin helppo oppia, mutta moottorin kunnostukset ja sähköhommat sen sijaan vaativatkin enemmän opettelua. Purjeitakin pitää välillä vaihtaa. 2 4 | HERTTONIEMELÄINEN

Tutustumiskäynnillä perheen yhdeksän metriä pitkään purjeveneeseen selviää, että kaikki tarvittavat elämisen edellytykset ovat täällä: jääkaappi, liesi, vesi, vessa ja sängyt. Monen monta satamaa vene on ehtinyt elämänsä aikana nähdä. Somerpuron mukaan suurin osa veneistä ostetaan käytettyinä, sillä käyttöikää niillä voi hyvinkin olla useita kymmeniä vuosia. Uuteen taas voi ­hyvin

humpsahtaa sitten hyvän auton verran rahaa tai enemmänkin. – Käytetyn purjeveneen saa jo parilla tonnilla, mutta rahaa ja aikaa tähän harrastukseen toki saa kulumaan ihan niin paljon kuin vain itse haluaa. Oikeastaan vene on vähän kuin kelluva kesämökki, ja sitä voi verrata hyvin myös karavaanaritouhuun, sillä aina on vapaus vaihtaa maisemaa.

Tiina Somerpuro on tänä kesänä lähdössä Naispurjehtijat ry:n venekunnassa purjehdusreissulle Atlantille. – Ensimmäistä kertaa olen ohjaimissa yöaikaan. Vähän jännittää, mutta hyvin on kaikki vastuut ja vuorot ennalta organisoitu. Kuvassa hän on oman veneen kannella, joka on suomalainen Inferno 31 vuodelta 1984.


Lisää naisia mukaan Tulevaisuudessa kaupunki aikoo täyttää ja rakentaa Kipparlahtea. Venekerholle se tarkoittaa kerhorakennuksen ja lai­ turipaikkojen siirtoa. Vielä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa muutosten aika­ tauluista. Yhteistyö venekerhon ja ­kaupungin kanssa on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä.

Venekerho toimii pitkälti vapaa­ ehtoisvoimin. Somerpuro on yhdistyksen toimihenkilöistä ainoa nainen. Se oli myös syy, miksi hän halusi toimintaan mukaan. Veneilyharrastus kun on vielä hyvin miehinen laji, jos ei kimppaveneitä ja perheitä lasketa. Pikkuhiljaa tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja naisia on tullut lisää veneilyn pariin. Sukupuoliroolit ovat kuitenkin vielä aika tiukassa.

– Usein se on niin, että mies ajaa veneen satamaan ja nainen hoitaa köydet. Me sitä vastoin tehdään niitä vuorotellen, sillä molempien ne on hyvä osata, jos toinen ei jostain syystä pysty. Toisinaan kun ollaan tulossa vierasvenesatamaan ja olen ruorissa, joku naapuri­ veneestä kehuu onnistunutta perille pääsyä. Mieheni ei kuule sellaista koskaan. TEKSTI JA KUVAT: MERJA HAAKANA

HERTTONIEMELÄINEN | 2 5


HerTo 100 vuotta:

”Pääjuttu on yhdessä harrastaminen” 2 6 | HERTTONIEMELÄINEN


– HerTon pääjuttu on se, että harrastetaan yhdessä, ja että on mahdollisimman kivaa, lähellä kotia ja edullisesti. Tärkeintä on se, että saadaan lapset liikkeelle, 100-vuotiaan HerTon puheenjohtaja Toni Rautiainen luonnehtii HerTon toimintaa. Herttoniemen Toverit eli HerTo on erittäin merkittävä toimija Herttoniemessä. Seurassa on hieman vajaa 450 jäsentä, joista noin 300 on junioreita. Joukkueita on tällä hetkellä 19. Puheenjohtaja Toni Rautaisen mukaan suurin osa junioreista, ehkä 90 prosenttia, on herttoniemeläisiä. Joukkueilla on paljon itsenäistä päätäntävaltaa. – Joukkueet saavat itse päättää, kuinka paljon ne harjoittelevat. Jokin joukkue haluaa harjoitella aktiivisemmin, jollekin toiselle riittää leikkimielinen pelaaminen kerran viikossa. – Meille on myös ok, jos pelaaja haluaa lähteä muualle pelaamaan. Hyville pelaajille on kysyntää, ja meistä on hienoa, että pelaaja voi jatkaa haluamallaan tavalla, Toni Rautiainen kertoo. Rautiaisen mukaan uusi joukkue perustetaan aina, kun on riittävästi ilmoittautujia ja löytyy riittävästi vanhempia valmentajiksi ja huoltojoukkoihin. Kuvaavaa on, että tänäkin keväänä, 2016 syntyneiden ilmoittautumisen alkaessa, joukkue tuli täyteen 5 minuutissa!

Seuran nykyinen nousu alkoi 90-luvun alussa

HerTon puheenjohtaja Toni Rautiainen seuraamassa HerTon pelejä Helsinki Cupissa. Kuva: Jussi Eskola

Toni Rautiainen tuli mukaan HerTon ­toimintaan vuonna 1982, jolloin hän 5-vuotiaana osallistui ensimmäisen kerran kyläjuhlilla järjestettyyn juoksukilpailuun. Siitä alkaen hän on ollut mukana – aluksi pelaajana, nyttemmin puheenjohtaja. Rautiainen on ollut ­HerTon puheenjohtajana noin 10 vuotta. – 90-luvun alussa seuran toiminta oli tosi pohjalla. Talous oli tiukilla ja junioritoiminta oli lopahtanut. Vielä vuonna 2014 Helsingin kaupunki uhkasi tehdä urheilukentästä pesäpallokentän. ­Herttoniemen urheilukenttä on sentään HERTTONIEMELÄINEN | 2 7


HerTo:n naiset juhlivat Suomen Cupin voittoa 1989. Finaalissa kaatui PPF numeroin 1–0. Kuva: Urheilumuseo / Juha Tamminen.

HerTon raivaama ja ylläpitämä 80-luvun alkuun saakka. Siinä taistelussa lupasimme, että seuran toiminta lähtee nousuun. Meidän oli pidettävä lupauksemme, Rautiainen kertoo. Rautiaisen mukaan HerTon varhainen historia on varsin tuntematon hänelle. Toki tiedossa on seuran kultaiset vuodet sekä muutama hiljainen kausi. HerTo onkin tekemässä 100-vuotisjuhlajulkaisua, jonka yhtenä osana on HerTon historia-osuus, jonka kirjoittaa Mikko Mähönen. – HerTon kultaiset vuodet osuivat 80-luvulle, jolloin HerTon naiset voittivat Suomen Cupin kolme kertaa peräkkäin. 70-luvulla HerTo menestyi myös jääkiekossa.

Hyvillä mlelin kohti tulevaisuutta – Menemme hyvillä mielin kohti seuraavaa sataa vuotta. Seuran toiminalle on paljon kysyntää ja alue kasvaa koko ajan. Tarvetta seuralle siis on, Rautiainen kertoo tyytyväisenä. – Ainoa huolenaihe on urheilukentän tilanne. 80-luvun alusta saakka meille ­ollaan luvattu tekonurmikenttää, mutta aina se on siirtynyt. Varmaan missään muualla Helsingissä jalkapalloa ei pelata 2 8 | HERTTONIEMELÄINEN

hiekkakentällä. Tällä hetkellä kaupungin budjetissa tekonurmikenttä on merkitty vuodelle 2023. HerTon laaja toiminta työllistää ­puheenjohtajaa paljon, mutta Rautiainen toteaa, ettei tunteja kannata laskea. Seura onkin organisoinut uudelleen toimintaansa: on yleinen toiminta, ­juniorijaosto sekä stipendirahasto. Uusi, merkittävä asia on se, että HerTo pääsi mukaan Suomen Palloliiton kehittämisjoukkueisiin. – Kehittämistoiminta alkaa syksyllä. Autetaan junioreita, valmentajia, taloutta, yleistä toimintaa. Palloliitolle tämä on myös uutta toimintaa, ja tavoittaa on auttaa pieniä seuroja toiminnassaan. Rautiaisen mukaan moni pieni seura tukehtuu toimintaansa, koska voimat eivät riitä. 100–200 jäsenen seuran toiminnan pyörittäminen vielä onnistuu, mutta yli 300 jäsenen seuroissa toiminta alkaa tyrehtyä ilman päätoimista ­vetäjää. – HerTon toiminta on hyvin laajaa. Voin väittää, ettei Suomessa ole toista seuraa, jossa näin laajaa toimintaa pyö­ ritetään vapaaehtoisvoimin. Seuralla ei ole yhtäkään palkattua toimihenkilöä. Valmentajille maksetaan tuntiperusteisesti, Rautiainen kertoo.

HerTo herttoniemeläisen yhteisöllisyyden luojana Voidaan jopa ounastella, että HerTolla on tärkeä rooli – varsinkin nykyään, koska toimintaa on laajaa –herttoniemeläisen yhteisöllisyyden luojana. Jalka­ pallo yhdistää lapsia ja vanhempia hyvin merkittävällä tavalla. Merkittävä rooli seuran historiassa on ollut myös henkilöillä, jotka ovat olleet samanaikaisesti puuhamiehiä monella taholla, kuten HerTossa ja Herttoniemi-seurassa. Eräs tällainen henkilö oli Per-Erik ”Pärre” Förars – jo edesmennyt. Förars oli myös kaupunginvaltuutettu. – Pärre Förarsilla oli paljon kontak­teja, ja hänen kauttaan tuli myös eräs pankki mukaan rahoittajaksi, HerTon kunnia­ puheenjohtaja Martti Pöysti muistelee. Vahvasta yhteisöllisyydestä on jälleen osoitus Herttoniemen kyläjuhlat, jotka järjestetään 4.9. urheilukentällä. Luvassa on perinteinen juoksukilpailu, myyntipisteitä, fanituotteita. Kaikki juniorijoukkueet osallistuvat kyläjuhlien järjestämiseen. Seuran satavuotinen historiakin tulee kyläjuhlissa esille siinä sivussa, mutta merkkivuotta ei kuitenkaan nostetaan ykkösasiaksi. TEKSTI: KARI UITTOMÄKI


HerTon historiassa on monenlaisia vaiheita Herttoniemen Tovereiden perustamispäivä on 13.6.1921, mutta tarkempi syntyhistoria on hieman hämärän peitossa – johtuen puutteellisista tai osittain kadonneista arkistoista. Ilmeisesti Herttoniemen Työväenyhdistys, nykyinen Herttoniemen sosialidemokraattinen yhdistys, liittyi HerTon perustamiseen – ­ainakin HerTo toimi työväenyhdistyksen alaosastona. Urheiluseuran alkuaikojen lajit olivat voimistelu, paini ja nyrkkeily. Toiminnan pääpaikkana oli Herttoniemen työväentalo – koska urheilukenttää ei ollut. – 30-luvulta alkaa olla jo hieman tarkempaa tietoa. Melko varmaa on, että ennen sotia ehdittiin harrastaa jo hiihtoa, painia, nyrkkeilyä ja voimistelua. Samoihin aikoihin, 30-luvulla ennen sotia, aloitettiin futis, ­HerTon historiaan perehtynyt Mikko Mähönen kertoo. HerTon toiminta hajosi kahtia jossain kohtaa 30-­luvun puolivälissä, kun futarit loikkasivat Hellakseen. Yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuen työväen urheiluseurat olivat enemmän tai vähemmän ahtaalla, ja Hellas oli puolueeton seura. – Joskus vuosina 45-46 toimintaa käynnistettiin uudelleen, kun Hertsika liitettiin Helsinkiin. Samaan aikaan väkimäärä idässä kasvoi melkoista vauhtia. Jalkapallokin palasi harrastettavaksi lajiksi ja kokonaan uutena lentopallo. – Kasvua jatkui pitkälle 50-luvun loppupuolelle, erityisesti futisjaosto otti tässä kohtaa isoa roolia. 50-luvun lopussa HerTossa oli jo parisen sataa jäsentä, jotka muodostivat 5 futisjengiä, 3 jääpallojengiä ja isohkon nyrkkeilyosaston. Tässä kohtaa pääpaino oli jo ehdottomasti palloilulajeissa, Mähönen kertoo.

50–60-luvun taitteessa käytiin vääntöä siitä, ­ itäisikö sitoutua SVUL:iin vai TUL:iin. Toiminnallinen p lamakausi koitti vuoden -66 jälkeen ilmeisesti siitä syystä, ettei seuralle löydetty aktiivista puheen­ johtajaa. – Kolmas tuleminen tapahtui sitten 70-luvun alussa. Taas mentiin palloilu eli lähinnä naisten futis ja junnujen lätkä edellä. Lätkä tuli tässä kohtaa ensimmäistä kertaa kuvioihin. 79 liityttiin sitten takaisin TUL:iin. Lätkäjoukkue sekä naisfutiksen alkaminen merkitsivät HerTon kultakautta – 80-luvun ja 90-luvun taitteen menestysvuosiin. Miesten kiekosta nousi kansallisen tason pelureita mm. Markus Lehto, Ismo Lehkonen ja Toni Arima. Lopulta lätkä siirtyi kokonaisuudessaan osaksi Jokereita, mutta naisten futis menestyi erityisesti Cupissa. Naiset pelasivat vuodesta -84 SM-sarjaa ja Suomen Cupin voitto tuli vuosina -87, -88 ja -89. Tästä menestysjoukkueesta iso osa pelasi myös naisten maajoukkueessa 80-luvun loppupuolella. Naisfutis kuitenkin sitten hiipui rahan puutteeseen, vaikka ­C-tytöt voittivatkin vielä SM-kultaa 97. Miesten futiksen puolella ei ole samanlaista menestystä nähty. Useita joukkueita on kuitenkin perustettu ja sittemmin hajonnut, kovimpana saavutuksena käytännössä kaudet 3. divarissa. Miesten edustus­ joukkueen voidaan kuitenkin katsoa olleen yhden­ jaksoisesti aktiivinen 70-luvulta alkaen. TEKSTI: KARI UITTOMÄKI

HerTon jääkiekkojoukkue 70-luvun puolivälissä. Kuva: HerTon arkisto.

HERTTONIEMELÄINEN | 2 9


Kivinokan virkistyskäyttö sinetöitiin – grillipaikkoja, Helsinki-vessoja ja yleinen sauna Helsingin kaupunkiympäristölauta­ kunta hyväksyi kesäkuussa Kivi­ nokan asemakaavan, jossa linjataan, miten aluetta kehitetään kaupunki­ laisten virkistysalueena.

Kaavan tavoitteena on luontoarvojen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kartanomiljöön ja perinteisen kesämaja­ toiminnan säilyminen sekä yleisen virkistyskäytön ja merellisen virkistyksen ja matkailun kehittäminen alueella. Yli sata vuotta jatkunut kesämajailu säilyy alueella rinnan virkistyskäytön kanssa. Asemakaavan yhteydessä Kivinokka siirretään kokonaisuudessaan osaksi Herttoniemeä. Läntinen osa ­kuului aiemmin Kulosaareen. – Vuorovaikutus toimi koko kaava­ prosessin ajan tosi hienosti ja pääsimme useaan otteeseen kommentoimaan ja tekemään esityksiä kaavaan, Kivinokkalaiset ry:n puheenjohtaja Antti Möller kiittää kaavoittajaa sujuvasta yhteis­ työstä. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet tekivät kesäkuun päätöskokouksessaan kaavoittajan esitykseen muutoksia, joita alueen järjestöt olivat esittäneet. Uimarannan läpi ei vedetä pyörätietä, eikä kesämajoja siirretä kävelyreittien varrelta. – Kaikki puolueet olivat käyneet paikan päällä ja päätyneet aika samansuuntaisiin näkemyksiin, joten siltäkin osin etenkin pyörätietä ja mökkien ­siirtoa koskeneet korjausliikkeet menivät yhteisymmärryksessä eteenpäin, kaupunkiympäristölautakunnan roihuvuorelainen jäsen Tuomas Rantanen kertoo. Myös Kivinokka kaikille -liikkeestä kiitellään lopputulosta. – Alue säilyy luonnonmukaisena ja eri toimijat mahtuvat hienosti rinnakkain Kivinokkaan luontoarvoja kunnioittaen. Toivoimme esimerkiksi saunoja, laitureita, kanoottivuokrausta ja ravintolapalveluita, ja toiveemme on huomioitu”, liikkeessä aktiivisesti toiminut Ulla Tyyskä sanoo.

TEKSTI: ANNA KÄHKÖNEN KUVAT: PAULI JOKINEN

3 0 | HERTTONIEMELÄINEN

Kulosaaren kartanomiljööstä toivotaan entistä vetovoimaisempaa kohdetta.

KAAVASTA POIMITTUA ■ Asemakaavassa esitetään paikat kolmelle uudelle saunalle. Kartanon taakse, Gunnarstorpin huvilan piha-­ alueelle osoitetaan paikka 160 ­neliön yleiselle saunalle. Vanhaa huvilaa voi käyttää saunan toimintaan tai merellisen virkistykseen liittyviin palveluihin. Kivinokkalaisten ja JHL:n yhteisjärjestön kesä­ maja-alueille on lisäksi varattu paikat kahdelle pienemmälle saunalle. ■ Sekä parkkipaikan viereen että ­uimarannalle on varattu paikat ­uusille Helsinki-vessoille. ■ Asemakaavassa esitetään Kivi­ nokkaan useampia grillipaikkoja ja piknik-paikkoja retkeilijöiden tar­ peisiin. Kaavassa on merkitty paikat myös leikki- ja kuntoilupaikoille sekä useammille käynti- ja uima­ laitureille. ■ Kulosaaren kartanomiljööstä toivotaan entistä vetovoimaisempaa kohdetta. Alueelle on suunniteltu majoitus-, liike- ja palvelutiloja ja telttailua sekä virkistys- ja viljelytoimintaa. Kartanomiljöön rakennukset suojellaan. Kartanopuiston kulttuurihistoriallisesti merkittävät vanhat puistosommitelmat, polkuverkostot ja rakennelmat palautetaan soveltuvin osin. Kartanopuiston puukujanteet ja tyypilliset kasvilajistot säilytetään ja palautetaan.

Kivinokan uimaranta säilyy nykyisellään. Uimarannan läpi ei vedetä pyörätietä.


■ Kulosaaren kartanon läheisyyteen on osoitettu paikat 22 leirintämökille, jotka on tarkoitettu matkailijoiden vuokrattaviksi majoitustiloiksi kartanoalueen matkailutoimintaa tukemaan. Leirintämökit ovat pieniä yhdenhuoneen ekologisia majoja, jolloin ne eivät vaadi puiden kaatoa ja suuria maatöitä tai kunnallistekniseen verkostoon liittämistä. Alueelle saa tulevaisuudessa sijoittaa myös enintään 80 telttapaikkaa sekä telttailua palvelevan huoltorakennuksen ja pysäköintialueen. ■ Kartanon palsta-alueelle on mahdollista rakentaa esimerkiksi lasinen kasvihuone, jossa voi myös olla ­myymälätoimintaa. Kartanon edustalla olevien palstojen paikalle tulee kaupunki- ja yhteisöviljelyyn tarkoitettua tilaa. Kivinokan parkkipaikan jälkeistä palstaviljelyaluetta suurennetaan, jotta sinne saadaan lisää viljelypalstoja. ■ Kivinokkaan rakennettavaan uuteen satamaan on merkitty tilavaraukset

Kivinokan uimarannalla on jatkossakin toimiva kioski.

HERTTONIEMELÄINEN | 3 1


vesiliikenne- ja yleisille venelaitureille. Satama-alueella keskeinen osa varataan yleiseen virkistyskäyttöön ja vierasvenepaikoille ja laiturille. Sataman yhteyteen on varattu mahdollisuus myös vesiurheilutoiminnoille. Kanoottivuokraamolle on merkitty paikka kartanon vanhan uimahuoneen vieressä. ■ Kaavassa on varattu alueet kesä­ teatterille, monitoimikäyttöön ­tarkoitetuille nurmikentille ja uimarannalle, jossa myös voi järjestää tapahtumia. Uimarannalle ei tule valvontaa tai huoltorakennusta, kuten ­suihku­rakennusta. Uimarannalle ei ole myöskään tulossa ravintola- tai ­kioskitoimintaa. Ponnistuksen kenttä ja JHL:n pallokenttä säilyvät ennallaan. JHL:n kentälle tulee grilli­ paikka ja piknik-pöytiä. ■ Kärjen tuntumassa pitkään toimineen ”Maijan kioskin”, entisen ­Elannon kesämyymälän, viereen on lisätty paikka uudelle kioskille. ­Kioskinpitäjä saa pitää käyntilaituria asiakkaille. Kioskirakennuksen ­suojelua selvitetään. ■ Jatkossakin Kivinokassa kuljetaan pääosin jalkaisin ja pyöräillen. ­Polkuja ei päällystetä asfaltilla, vaan ajoreitit säilyvät kivituhkapäällysteisinä. Pyöräily on jatkossa sallittua vain pääulkoilureiteillä, Itäbaanalla

sekä ajoteillä. Saunalahden suunnasta vedetään uusi luonnonsuojelualueen kiertävä reitti, joka yhdistyy nykyiseen Rajatiehen. Reitti kulkee JHL:n kesämajojen välistä. Kivi­ nokan viljelypalsta-alueen ruovikkorannalle on merkitty kaavassa pitkospuureitti kartanolta uimarannan suuntaan. ■ Kivinokan ajopuomi palautetaan paikoilleen. Sähkötoiminen puomi on jatkossa suljettu juhannusviikolta elokuun puoliväliin. Huoltoajo alueelle on jatkossakin mahdollista, mutta rajoitettua. ■ Parkkipaikkoja tulee lisää. Yksi uusi pysäköintialue tulee siirtolapuutarhan kohdalle sisäänajon läheisyyteen ja toinen Kipparlahden silmukan katualueen laajennusosaan. Kivi­ nokan nykyinen pysäköintialue säilyy ja sen paikkamäärää on mahdollista lisätä. Kartanon viereinen pysäköinti­paikka siirretään uuden sataman yhteyteen. Nykyinen kartanon pysäköintikenttä muutetaan puistoksi puukujannetta täydentävine puuriveineen. Vartiotuvan viereen tulee uusi invaparkkipaikka. ■ Perinteinen kesämajatoiminta jatkuu Kivinokassa. Alueella on 608 kesämajaa ja lisäksi Hertto­ niemen siirtolapuutarha-alue, jossa on yhteensä 182 mökkiä.

TAUSTAA Kivinokan tulevaisuudesta on käyty vääntöä vuosikymmeniä. Vuoden 2002 yleiskaavan yhteydessä Kivinokka jätettiin selvitysalueeksi. ­Uutta yleiskaavaa laadittaessa 2013–2014 Helsingin kaupunki esitti Kivinokkaan 5 000–12 000 asukkaan asuinaluetta. Rakentamisvaihtoehto sai laajan vastustuksen, ja kesämajalaiset sekä kaupunkilaiset löysivät toisensa Kivinokan virkistyskäytön puolustamisessa. Järjestettiin mielenosoitus sekä tukikonsertti, ulkoilutettiin päättäjiä ja laadittiin vaihtoehtoinen esitys Kivinokan virkistyskäytön kehittämiseksi. Kaupunkilaisten esitys voitti äänestyksien jälkeen rakentamisvaihtoehdon sekä kaupunkiympä­ ristölautakunnassa että kaupunginhallituksessa 2014. Vuonna 2017 Helsingin kaupunki päätti suojella Kivinokan vanhan metsän Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kivi­ nokan vanhan metsän suojelu vahvistetaan asemakaavassa. Asemakaava tulee vielä uudelleen lausunnoille ja käsitellään uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa, minkä jälkeen se menee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi.

Kivinokassa on yli 600 mökkiä.

3 2 | HERTTONIEMELÄINEN


Uuteen kotiin ilman ostostressiä Tulossa uusia JM-koteja Herttoniemeen. JM-kodit ovat JM Suomen vastuullisesti, kestävästi ja läpinäkyvästi rakentamia koteja. JM Suomi Oy on osa JM-konsernia, joka on Pohjoismaiden johtavia asuntojen rakentajia ja asuinalueiden kehittäjiä. Löydät kaikki kohteemme sekä lisätietoa stressittömästä kodinostamisesta osoitteesta jmoy.fi.

LOPPUUNMYYTY

SUUNNITTEILLA

MYYNNISSÄ

Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä

Asunto Oy Helsingin Kultaseppä

Kirvesmiehenkatu 4, 00880 Helsinki

Työnjohtajankatu 3, 00880 Helsinki Oma tontti Arvioitu valmistuminen helmikuu 2023

Insinöörinkatu 14, 00880 Helsinki Oma tontti Arvioitu valmistuminen elokuu 2022

Miltä kuulostaisi koti 17. kerroksessa? Läkkiseppä nousee Herttoniemen uuteen Sohlberg-kortteliin. Herttoniemen metroasema sekä alueen palvelut sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päässä. Kodeissa on toimivat pohjaratkaisut sekä tyylikkäät sisustusvalinnat. Toimi nopeasti – täällä on enää muutama asunto vapaana!

Punatiilinen Kultaseppä nousee Herttoniemen uuteen Sohlbergkortteliin. Korttelin teollinen menneisyys näkyy Kultasepässä erityisen vahvana, sillä yhtiö rakennetaan alueen alkuperäisen suojellun rakennuksen yhteyteen. Yhtiön kaikki 51 ihanaa kaupunkikotia on myyty.

Asunto Oy Helsingin Paratiisilintu

Paratiisilintu on suunnitteilla ja se tulee rakentumaan keskeiselle paikalle Herttoniemen palveluiden ja liikenneyhteyksien läheisyyteen. Yhtiöön valmistuu uusia koteja aina yksiöistä avariin perheasuntoihin. Liity postituslistalle verkkosivuillamme jmoy.fi/paratiisilintu ja kuulet ennakkomarkkinoinnin alkamisesta ensimmäisten joukossa!

j m o y. f i JM Suomi Oy Asuntomyynti Puhelin: 020 751 4730 | asuntomyynti@jmoy.fi

HERTTONIEMELÄINEN | 3 3


Herttoniemitalo on enää vain muisto – tilalle tulee kerrostaloja

Herttoniemitalon purkaminen on ­valtava menetys

3 4 | HERTTONIEMELÄINEN


– Herttoniemitalon purkaminen herättää minussa surua. Länsi-Herttoniemessä ei ole enää julkista tilaa – nyt kun kirkkokin on suljettu – jossa asukkaat voisivat kokoontua. Missä kuorot harjoittelisivat ja esiintyisivät, missä pidetäisiin kyläjuhlia ja -kirppareita, järjestettäisiin alueen erilaisia asukkaita yhdistäviä esitelmiä, tanssitapahtumia, lastennäytelmäesityksiä, missä abit lukisivat ylioppilaskirjoituksiin. Julkiset palvelut ovat käytännössä lasten ja vanhusten kävelykaupungin ulkopuolella, Leena Vallinkoski-Sipilä sanoo. Leena Vallinkoski-Sipilän mukaan Länsi-Herttoniemi on kylämäinen, turvallinen asuinalue, jonne luotiin mahdollisuudet asua edelleen lapsesta vanhukseksi. 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla suunniteltu ja pääosin rakennettu vanha Herttoniemi kaavoitettiin luonnon­ muotoja mukailevaksi kävelykaupungin­ osaksi, jossa julkiset palvelut tukevat asumista. !990-luvun puolivälissä ­Herttoniemi nimettiin uudelleen ­Länsi-Herttoniemeksi, kun öljysatamaa alettin rakentaa uudeksi suureksi kaupunginosaksi, Herttoniemenrannaksi. Sinne kaavoitettiin oma kirjastonsa. Kirjastoa ei kuitenkaan rakennettu.

Vakiintuneita Länsi-Herttoniemen kirjastoa, kirkkoa ja nuorisotaloa, ei ymmärretty nimenmuutoksen yhteydessä vaatia nimettäväksi uudelleen kaupunginosan mukaan Länsi-Hertto­ niemen kirjastoksi, Länsi-Herttoniemen nuorisotaloksi ja Länsi-Herttoniemen kirkoksi. Olisiko sillä voitu pelastaa kaupunginosan palvelut? Ajatteleeko kaupunki jotenkin nimikeskeisesti? Hyviä, uusia ratkaisuja tarvitaan

Herttoniemitalo voimiensa päivinä. Kuva: Raimo Mäkelä

Herttoniemitalon purkamisen jäljeltä talon tontti armottoman paljas. Kuva: Jorma Harjamäki

HERTTONIEMELÄINEN | 3 5


Ensimmäinen surullinen merkki talon purkamisesta oli puiden kaataminen talon ympäriltä. Kuva: Juha Pykäläinen

Talon purkaminen eteni vauhdikkaasti. Kuva: Kari Uittomäki

­ änsi-Herttoniemeen. Kaikkihan kut­ L suivat edelleen aluetta Hertsikaksi tai Hertsigaksi. Herttoniemitalo -idea syntyi asukkaiden keskuudessa. Nähtiin, että oli ­mahdollisuuksia ja tarvetta, että kaupungin­osan toimijoiden ja resurssien yhdistämisellä saataisiin aikaan vielä kivampaa ja yhteisöllisempää, enemmän tarjoavaa kyläelämää ja voitaisiin varjella palveluja alueella. Varsin erillisinä toisistaan toimivat, kylän keskellä olevat hienot resurssit tarjoavat kirjasto ja nuorisotalo voisivat antaa yhteisölle vielä enemmän. Kirjasto ja nuorisotalo lähtivät mukaan ideaan, siiloja purettin. Oli myös valtava innostus asukkaiden erilaisten toimintaryhmien, kirjaston ja nuoriso­ talon välillä. Tälle kokonaisuudelle tarvittiin tilaisuuksien markkinointiin nimi. Nimiehdotuksia pyöritettiin eri tahojen tapaamisissa. Päädyttiin Herttoniemitaloon. Talon nimikilpi ja kilven kiinnitys tehtiin vapaaehtoisin yhteisvoimin. Talon ja palvelujen lopettamisuhasta sitten saatu tieto synnytti rauhallisia ja kauniita puolustusmielenosoituksia. Muistan etenkin käsi kädessä seisovat ihmisjonot Herttoniemitalon ympärillä. – Herttoniemitalon purkaminen on valtava menetys tehdylle yhteiskunnalliselle ja yhteiselle työlle, Leena Vallin­ koski-Sipilä sanoo.

Vanhaa Hertsikan fiilistä ja yhteisöllisyyttä jää kaipaamaan – Ehdin työskennellä Herttoniemen kirjastossa kahdenkymmenen vuoden 3 6 | HERTTONIEMELÄINEN

ajan. Tuossa ajassa ehti nähdä ja kokea yhtä sun toista. Asiakaskunta oli värikästä ja ikäjakauma vauvasta vaariin. Vanhan Hertsikan aikaan kirjastossa oli kattava musiikkikokoelma, jota hyödynnettiin erilaisissa tapahtumissa. Itse toimin tiskijukkana, kirjastovirkailija Janne Juurinen muistelee. Janne Juurisen mukaan kirjasto teki yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa, kuten Herttoniemen ruokaosuuskunnan ja Hertsikan Pumpun kanssa. Ruoka­ osuuskunnalla oli kirjaston tiloissa ­myymälä ja noutopiste. Hertsikan Pumppu järjesti kirjaston tiloissa erilaisia musiikkitapahtumia, kirpputoreja, vaatteidenvaihto-tapahtumia ja vaikka mitä. Myös alueen päiväkodit olivat kirjaston vakiovieraita. Liikuntaviraston yhteistyökumppanuus mahdollisti eri­ laisien liikuntavälineiden lainaamisen. Talvisin oli mm. lumikenkiä, suksia, luistimia sekä jääkiekkomailoja. Kesäisin jalka­palloja, mölkkyä, petankkia, kävely­ sauvoja jne. Juurisen mukaan Herttoniemitalo on merkittävä erilaisten tapahtumien järjestämispaikka, ja Helsingin kaupunki myös satsasi aikoinaan musiikkitapahtumiin. Oli komeat neliväriesitteet jne. – Eniten jään kaipaamaan sitä vanhan Hertsikan fiilistä, yhteisöllisyyttä ja tietenkin musakokoelmaa. Hyvät muistot jäi herttoniemeläisistä, kirjaston ja Herttoniemitalon toiminnasta. Niihin on mukava välillä palata, Janne Juurinen kertoo. TEKSTIN KOONNUT: KARI UITTOMÄKI KUVAT: KARI UITTOMÄKI, RAIMO MÄKELÄ, JUHA PYKÄLÄINEN, JORMA HARJAMÄKI, MAIJA-LEENA LINNA

Herttoniemitalon nousu ja tuho 2012–2021 – Länsi-Herttoniemessä on ollut ­puutetta kunnollisista yhteisistä kokoontumis­tiloista aina 50-luvulta lähtien. Vuosikymmeniä kirkko oli ainoa kokoontumispaikka ja yhteistoiminnan järjestäminen oli kaikkiaan hankalaa. Asukkaiden mitta tuli täyteen vuonna 2011. Ensimmäinen asukastila vuokrattiin vuonna 2012 Eränkävijäntorilta nykyisen Ravintola Verson paikalta. Samana vuonna ryhdyttiin selvittämään mahdollisuuksia yhdistää Herttoniemen kirjaston ja nuorisotalon voimat, jotta molempien tilat voitaisiin ottaa tehokkaammin kaikkien asukkaiden ja paikallisten toimijoiden käyttöön, Eeva Kuuluvainen muistelee. Kaupunginkirjasto innostui asiasta hetimiten. Herttoniemitalon toiminta käynnistyi 2013 aikana. Mukana suunnittelussa olivat Hertsikan Pumpun lisäksi mm. Herttoniemi-seura, SYKE, Herttoniemen ruokaosuuskunta, SPR, MLL, Herttoniemen Toverit, Hertto­niemen asukastoimikunnat, ym. Tilojen käyttö asukkaille ja paikallisille yhteisöille saatiin maksuttomaksi. Siksi Hertsikan Pumppu pystyi palkkamaan Herttoniemitalon koordinaattorin, joka ideoi, koordinoi ja auttoi eri tahoja tilaisuuksien järjestämisessä, tiedottamisessa ja verkostoitumisessa. Koordinaattorin työpanos oli siksi korvaamaton.

Herttoniemitalo kuhisee toimintaa Alkukankeuden jälkeen Herttoniemi­ talon toiminta lähti hyvin tarmokkaasti ja innostuneesti käyntiin. Se muokkautui nopeasti eri yhteistyökumppa-


Kirjastoon kuuluneen tapahtumatilan seinä ammottaa auki. Kuva: Juha Pykäläinen

neiden ja asukkaiden tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti. Oli liikuntaryhmiä, Neulekahvila Virne, Perhekahvila, English Playground, kyläjuhlia, erilaisia kursseja, askarteluryhmiä, kirpputoreja, kulttuuritapahtumia, esitelmiä ja työpajoja kaupungin suunnitelmiin tutustumista varten. Joka joulu järjestettiin yhdessä Joulubasaari kahviloineen ­kaikkineen. Ihmiset pystyivät vaivattomasti kokoontumaan ja kokoustamaan Herttoniemi­talossa tarpeen mukaan.

Herttoniemitalon puolesta oli mielenosoitus 21.3.2013. Kuva: Maija-Leena Linna

Herttoniemitalo in memoriam Mustia pilviä alkoi nousta Herttoniemitalon ylle vuonna 2013. Herttoniemeläiset kokoontuivat Kettutien nuorisotalolle torstaina 21.3.2013 puolustamaan lähikirjastoa ja nuorisotaloa, joita uhkasi lakkauttaminen ja jopa purkaminen. Ihmisten mitta täyttyi tiedoista ja ilmassa oli positiivista taistelutahtoa. Herttoniemitaloa ja lähipalveluita ei meiltä viedä! Mielenosoitukset eivät asiaa auttaneet. Kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2014 purkaa koko Herttoniemitalon korttelin, ja siirtää kirjaston ja osan nuorisotiloista Megahertsiin.­ ­Vuonna 2020 jouduimme viettämään Herttoniemitalon jäähyväisiä. Länsi-­ Herttoniemen lähipalvelut saivat näin viimeisen niitin; niitä ei enää ole! Nyt Kettutiellä puretaan 70-luvulla rakennettuja terveitä taloja ja louhitaan ikiaikaista kalliota. Kysyä täytyy, minkälaiset arvot kaupunkipäättäjillämme on. Onko tämä sitä mitä uusille asukkaille haluamme tarjota. Missä voimme kokoontua ja toimia? Asukkailla ei ole tällä hetkellä kokoontumistilaa. – Minun on hyvin vaikeaa kulkea louhintatyömaan ohitse. Pitkäaikaisena herttoniemeläisenä tunnen suurta surua ja solastalgiaa eli paikkakaipuuta tämän tuhon edessä, Eeva Kuuluvainen suree.

Purku-urakan loppu häämöttää. Kuva: Kari Uittomäki

HERTTONIEMELÄINEN | 3 7


Tulevaisuudentutkija Reeta Partti:

”Viiden vuoden kuluttua Hertto­ niemen kivijalkaliikkeet ovat täynnä” – Asuinalueiden keskiöön on nou­ semassa ihminen. Tällöin Hertto­ niemen kaltaiset monimuotoisen ympäristön alueet muuttuvat arvok­ kaiksi keitaiksi, uudenlaisiksi arvo­ alueiksi. Kivijalkasijaintien tarve kasvaa, kun jakamis- ja räätälöinti­ talous kehittyvät. Isojen asiointi­ keskusten rinnalle halutaan nopeita lähipiipahduspisteitä ja hengähdys­ paikkoja. Muutos voi tulla hyvin no­ peasti, jo muutaman vuoden aikana. Uskon, että viiden vuoden kuluttua Herttoniemen kivijalkaliikkeet ovat täynnä, tulevaisuudentutkija ja ­-tekijä Reeta Partti pohtii.

Herttoniemessä asuva Reeta Partti korostaa, että tulevaisuuden tekevät ihmiset. Tulevaisuus on siis meistä ­itsestämme kiinni. Partti on opiskellut 3 8 | HERTTONIEMELÄINEN

tulevaisuudentutkimusta Turun yliopistossa. Hän valmistui tänä keväänä. – Tulevaisuudessa on tasan tarkkaan se, mitä haluamme siellä olevan. Keskeisintä on ymmärtää, että tulevaisuuden tekee aina joku: jos et sinä niin joku muu. Lopputyössään eli pro gradussa ­Partti on haastatellut 11 edelläkävijähenkilöä, joilla on näkemyksiä tulevaisuudesta ja myös kysyä toteuttaa ajatuksesta. Yksi haastateltavista on hertto­ niemeläisille tuttu keksijä Janne Käpy­ lehto. – Me kaikki olemme tulevaisuudentekijöitä, mutta edelläkävijät ovat omaksuneet leikkisyyden, hetkessä elämisen ja itsensä toteuttamisen erityisen vahvasti. Avoin ja utelias asenne määrittää tulevaisuuden tien raivaamista kaikista eniten. Vaatii henkistä kanttia elää il-

man tarkkoja suunnitelmia ja tehdä omannäköisiä valintoja, mutta sitä kautta maailma muuttuu – meille kaikille. – Vaikka yhteiskunnan rakenteiden, kuten asumisen, koetaan noudattavan tavallisen ihmisen ulottumattomissa olevaa kaavaa, niin samaan aikaan taustalla sykkii yli perinteisten toimialueiden ulottuvaa kehitystyötä, joka tuottaa monenlaista muutospotentiaalia. Näin on käynyt esimerkiksi autoilulle, jossa sähkö on syrjäyttämässä öljypohjaiset polttoaineet. Tämä sama on mahdollista tapahtua kaikilla elämän alueilla. Partti korostaa, että tulevaisuudessa ihmisen lähiympäristön merkitys korostuu. Asumisen, rakennettujen tilojen ja lähellä olevan ympäristön kohdalla mahdollisuudet ovat valtavat. Kysymys on oikeastaan vain siitä, kuinka isosti uskallamme unelmoida ja kuinka rohkeasti


uskallamme lähteä toteuttamaan näitä tavoitteita. – Tarvitsemme lähellä ihmistä sijaitsevia tiloja, joihin lääkeskannerirobotit ja noutotoimitukset voivat saapua ja joissa räätälöidyt palvelut voivat toimia. Liian tiivis rakentaminen vähentää inhimillistä hyvinvointia ja lähiluonnolle muodostuu hintalappu, kun se tulee osaksi terveydenhoitoa ja asunto­ kauppasopimusta. Tulevaisuuden elementit löytyvät jo Herttoniemestä ja kysymys on vain muutoksen etenemisvauhdista.

jokaisen valintamme. Tulevaisuusajattelija on häirikkö, joka pyrkii unohtamaan tämänhetkisen maailman niin hyvin kuin mahdollista. Jokainen polku on joskus alkanut ja näitä ratkaisuja täytyy aktiivisesti hakea, vaikka nykyinen asetelma tuntuisi kuinka kiveen hakatulta tahansa. – Kun nuoren tytön lakko saa aikaan kansainvälisen ilmastoliikkeen, terroristi hyökkää ihmisjoukkoon tai euroalueen pankit kaatuvat, olemme onnistuneet huijata itseämme ymmärtämisen illuu­ siolla ja faktojen sekä historiatiedon yliarvostuksella.

Aina lopulta tulee musta joutsen Reeta Partti korostaa mielikuvista ja luovuutta tulevaisuuteen varautuessamme. Tieteen tuottaman faktatiedon ­sijaan, tai vähintäänkin lisäksi, tarvitsemme kuvittelukykyä ja luovempaa toisinkatsomisen taitoa tulevaisuuteen varautuessamme. – Erillään, omissa kuplissaan toimiva yhteiskuntamme tuottaa yllätyksiä ­monesta suunnasta. Vaikka historia on täynnä yllättäviä tapahtumia, niin monet niin sanotut mustat joutsenet todetaan jälkikäteen asioiksi, jotka olisi pystytty näkemään ennalta – ja on ehkä nähtykin. Hurjimpia skenaarioita ei vain ole uskallettu kertoa epäuskottavuuden ja korrektiuden nimissä ääneen. Musta joutsen tarkoittaa odottamatonta ja erittäin epätodennäköiseen tapahtumaa, joka muuttaa perustavalla tavalla totuttua ja turvallista arkielämää. Käsitteen on lanseerannut tutkija ­Nassim Nicholas Taleb. – Tulevaisuuden muotoutuminen on monimuotoinen yhtälö historian painolastia, tehtyjä suunnitelmia ja yllättäviä tapahtumia. Kaikkea ohjaa arvomaailma, joka määrittää enemmän ja vähemmän

2100-luvun asuinalue virittää ihmisen uudelle taajuudelle – Kun ihminen vuonna 2100 herää ­uuteen päivään, on ympäröivä todellisuus ladattu täyteen luovuutta ja hyvinvointia tukevia elementtejä. Tämä siksi, että raaka-aineiden kuluttamiseen perustuva talousjärjestelmä on jäänyt jo vuosikymmeniä sitten taakse ja tärkeimmäksi resurssiksi on noussut ihmisen kyvykkyys. Reeta Partin mukaan tulevaisuudessa bruttokansantuotteen sijaan yhteis­ kuntien avainmittarina toimii kansa­ kunnan luovuus- ja uudistumiskykyindeksi. ­Luovuutta ja kyvykkyyttä tukevat paitsi henkilökohtaiset valinnat, niin koko ympäröivä yhteiskunta ja ympä­ ristö. Pro gradu -tutkielmassa avautui näkymä kolmeen tulevaisuuskuvaan: 1) vahvan, itseohjautuvan yksilön ja projektiluonteisesti toimivan yhteis­ kunnan ”supersankari”; 2) luovuuteen, leikkisyyteen ja kokeiluihin nojaava ”Kokeilija” ja 3) rajattomiin teknologisiin resursseihin ja teknologian ja ihmisen sulautumiseen perustuva ”Teknologia-­ utopisti”.

– Tulevaisuudessa brutto­kansantuotteen sijaan yhteiskuntien avainmittarina toimii kansakunnan luovuus- ja uudistumis­ kykyindeksi, herttoniemeläinen tulevai­ suuden­­tutkija Reeta Partti pohtii.

– Asuinalueille tämä tarkoittaa ­ udenlaista vastuunottoa yksilöiden u voimaantumisesta: rumuuteen ja toimimattomuuteen ei ole enää varaa. Kaiken, johon ihmisen katse osuu, on ruokittava mielikuvitusta ja kokeilunhalua sekä fyysistä toimintakykyä. Herttoniemessä tulevaisuuskuvien maalaamia elementtejä on jo tarjolla tai viritteillä. Rakentamisen painopiste tulisi entisestään siirtyä viihtyvyyteen ja ihmisen kokoiseen ­mittakaavaan, joka sallii jatkuvat pienet muutokset. Näin ihmisen toiminnasta tulee osa rakennettua ympäristöä ja asuinalueista asukkaitaan ilmentäviä, ainutlaatuisia keitaita. TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI KUVITUS: HETA-LINNEA KOVANEN

Wanha Kunnon Isännöinti Helsinki Oy

WKI Helsinki Oy on täyden palvelun isännöintiyhtiö. Yksitoista vuotta (11 v.) isännöintiä Herttoniemen alueella.

Ota yhteyttä, tavataan ja räätälöidään juuri teidän yhtiöllenne sopivat palveluehdot.

Linnanrakentajantie 6 C 27 00880 Helsinki

O S O ITE :

S ÄH K Ö PO S T I :

jyri.virmalainen@wkihelsinki.fi

Kaikki hautaus- ja perunkirjoituspalvelut

PUH E LIN:

Jyri Virmalainen isännöitsijä

050 352 3635

www.wkihelsinki.fi HERTTONIEMELÄINEN | 3 9


– Tässä Erätorilla oli aikoinaan vaikka minkälaisia palveluita, elokuvateatterista lähtien. Monet lähipalvelut kyllä pysyvät, jos ihmiset vain käyttävät niihin rahaansa, Pauli Saloranta pohtii.

Kotikaupunkipolku tekee kaupunginosasta nähtävyyden Herttoniemi-seura järjestää aika ajoin kävelykierroksia, joissa tutus­ tutaan Herttoniemen historiaan, arkkitehtuuriin ja luontoon oppaan johdolla. Katuja, kujia ja puistoja katsellaan silloin vähän kuin turistin silmin. Kyse on kotikaupunki­ poluista, joiden tarkoituksena on tarjota ihmisille tietoa, uusia merkityksiä ja ajateltavaa ihan tutuistakin alueista.

Reittien oppaana toimii koko konseptin kehittäjä Pauli Saloranta. Päivätöinään hän työskentelee Helsingin kaupungilla stadiluotsina eli eräänlaisena sillan­ rakentajana kaupungin, asukkaiden sekä alueiden eri toimijoiden välillä. Nyt puhutaan kuitenkin kotikaupunki­ poluista, jotka hän kehitti aikoinaan kotiseutuliikkeen tarpeisiin kaupunkiin suuntautuvaa muuttoliikettä silmällä pitäen. Keskeisenä ideana oli muodostaa kaupunginosan karttapolku, jotta uudet asukkaat sopeutuisivat helpommin ­uuteen ympäristöönsä. – Vanhoilla asukkailla, asukasyhdistyksillä ja kaupunginosa-aktiiveilla on paljon arvokasta tietoa omasta alueestaan. Kaikki ei löydy Googlesta. Kaupungin eri virastot taas hoitavat kukin omaa rajattua aluettaan. Kun heidän osaami4 0 | HERTTONIEMELÄINEN

sensa yhdistetään, syntyy asukkaiden käyttöön arvokas paketti, Pauli Salo­ ranta kertoo. Kotikaupunkipolun tarkoituksena on kuvata urbaania elinympäristöä suoraan paikan päältä: kertoa asuinalueen historiasta, arkkitehtuurista, luontokohteista, julkisesta taiteesta ja siellä asuneista tunnetuista henkilöistä. Tärkeä on puhua myös siitä, mikä alueella askarruttaa nykypäivänä. Alun jälkeen reittejä on nyt syntynyt lähemmäs 80. Niitä on Helsingin ja Espoon lisäksi myös Vantaalla, Tuusulassa, Järvenpäässä ja Riihimäellä. Vuosien varrella Pauli on vetänyt kymmeniä kotikaupunkipolku-hankkeita, kirjoittanut parituhatta kohde­ kuvausta ja piirtänyt satoja kilometrejä reittikarttoja.

Uusia merkityksiä tutuille kulmille Kotikaupunkipolut eivät ole vain uusia asukkaita varten. Oman lähiympäristön tuntemisesta hyötyy myös pitkään alueella asunut. Ihmisten on yleensä helppo luetella kaupungin tunnetuimmat nähtävyydet, mutta jos kysyttäisiin kotikulmien nähtävyyksistä ja tapahtumista, moni menisi hiljaiseksi. – Joku onkin viisaasti kysynyt, näemmekö sen, mikä on silmiemme

edessä ja jalkojemme juuressa? Useinhan haemme suuria kokemuksia kauko­ mailta, vaikka kaikenlaista erilaista ­mielenkiintoista löytyisi aivan arkisesta ympäristöstä. Kotikaupunkipolkujen kautta ihminen voi löytää arkiympäristöstään aivan uudenlaisia merkityksiä. Pauli puhuu painokkaasti myös lähimenneisyyden puolesta. Kaiken merkitystä ei tarvitse aina lähteä etsimään vuosisatojen takaa. Uusi arkkitehtuuri ja taide ei ole sen huonompaa kuin vanha; se on vain erilaista. Tulevaisuuden pohdiskelukin on tärkeää. Mitä kautta uudet asukkaat pääsevät helpoiten mukaan osaksi yhteisöä? Missä erilaisille mieli­ piteille on oma tilansa? Kotikaupunkipolku ei Paulin mukaan anna alueista vain ruusuista kuvaa. ­Tiedon luotettavuus perustuu siihen, että kerrotaan myös ikävimmistäkin puolista. Ajansaatossa kun on tehty myös virheitä.

Kolme reittiä Herttoniemessä Herttoniemen alueella kotikaupunki­ polkuja on kolme: yksi kulkee Länsi-­ Herttoniemen alueella, yksi Siilitien suunnalla ja kolmas Herttoniemen­ rannassa. Niiden tiedot ovat kaikkien nähtävissä netissä. Opastetut kierrokset


ovat oikeastaan vain rusina pullassa. Kotikaupunkipolun tärkein tehtävä onkin tuottaa aineistoa asukkaiden omatoimikävelyille. Jokainen voi itse, kaverinsa tai vaikka ryhmän kanssa kiertää polkuja ja lukea polun varren tekstejä. Miksei vaikkapa taloyhtiö voisi järjestää yhteisen kierroksen, kun uusia asukkaita muuttaa taloon. Reittejä on käytetty myös koulu­opetuksessa. Pauli on käynyt monilla kouluilla kertomassa opettajille kotikaupunki­ polkujen hyödyistä opetus­käytössä. Ne voi nimittäin ketterästi liittää osaksi maantiedon, historian, biologian, yhteiskuntaopin tai vaikkapa liikunnan tunteja. – Toki ne soveltuvat hyvin myös yrityksen virkistyspäivän viettoon. Jos tullaan kaupungin toiselta puolelta töihin vaikkapa Herttoniemenrantaan, niin tuohan se lisäarvoa, kun tiedetään, minkälaisessa kulttuuriympäristössä toimitaan. Toukokuussa on nyt siis mainio tilaisuus tulla mukaan kotikaupunkipolulle Paulin matkassa. Se kuitenkin kerrottakoon tässä uusille herttoniemeläisille, että Herttoniemi on ollut aikoinaan Helsingin hiihtourheilun keskus: täällä on pidetty aikoinaan monet kansainväliset hyppyrikisat. – Monen entisen hyppymiehen ­kanssa olen jutellut. He ovat kertoneet menneistä ajoista kaikenlaista mielenkiintoista tarinaa. Herttoniemi-seura suunnittelee järjestävänsä syksyllä kävelykierroksen Siilitien kotikaupunkipolulla, mutta päivämäärä ei ole vielä tiedossa.

Kotikaupunki­ polun reitti antaa monipuolisen kuvan Herttoniemestä.

TEKSTI JA KUVA: MERJA HAAKANA

Herttoniemen kotikaupunkipolut on tehty vuosina 2011–2017. www.kotikaupunkipolut.fi

NEPALILAINEN RAVINTOLA Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki 050 407 1292 www.gurkha.

* Aukioloajat: Ma–Pe: 11:00–22:00 La–Su: 12:00–22.00 * Lounas ma–pe: 11:00–15:00 * Lapsiystävällinen (lasten leikkipaikka) * Iso kesäterassi * Laaja vegaaniruokavaihtoehto * Maanantaisin 4 eri vegaaniruokaa à la carte -listalta 10 eurolla * Hyvä paikka järjestää yksityistilaisuus 10–70 henkilölle (erillinen kabinetti)

HERTTONIEMELÄINEN | 4 1


Sörnäisten työväenyhdistyksen jäseniä Mölylän mutarannassa 1910-luvulla. Kuva: Työväen Arkisto

Mölylä. Se sana sisältää meidän oloissamme paljon kesäsiirtola työväenyhdistyksen jäsenille, ja tiettävästi alueella vietettiin ”reipasta kesäelämää ainakin vielä 1930-luvulla. Mölylän kallioille pystytettiin aina kesäisin työväen teltoista ja pahvimökeistä koostuva ”palttinakylä”, jossa työläiset asustivat lapsineen luonnon helmassa. Alueelle saavuttiin pääasiassa vesitse yhteissoutuveneillä ja myöhemmässä vaiheessa höyrylaivalla. Kaislikkoisessa mutarannassa uitiin sekä otettiin aurinkokylpyjä, telttojen suojissa saatettiin harjoittaa ”vapaata rakkautta” ja Mölylän taakse jäävä Bäcksin rinneniitty tarjoVielä 1800-luvulla työnantaja määritteli paljolti sitä, miten ja si oivan paikan harjoittaa ruumiinkulttuuria urheillen. Vaikka missä alaiset saivat viettää vähäisiä vapaahetkiään. Kun vapaa-­ elämä Mölylässä oli aikaan nähden vapaampaa, oli juopottelu aika 1900-luvun alussa lisääntyi, alkoivat työläiset etsiä itselehdottomasti kielletty. Työväenyhdistys nimesikin oman leen vehreämpiä vapaa-ajan paikkoja Helsingin pölyisten katu- ­”nimismiehen” pitämään yllä järjestystä. Myös Mölylästä jen ulkopuolelta. Etsintäretkiä tehtiin erityisesti vesitse. ­käsinkirjoitetuissa lehdissä kirjoitetut tekstit toimivat ­Monet luontoalueet olivat tuolloin yksityisomistuksessa, eikä ­moraalinvartijoina. luvallista paikkaa ollut löytyä. Lopulta eräänä elokuisena yönä Mölylästä kirjoitettiin 1910-luvulla kahdessa Söörnäisten vuonna 1901 Söörnäisläisten (aikalaisteksteissä Sörnäisten työväenyhdistyksen julkaisemassa käsinkirjoitetussa lehdessä työväenyhdistys kirjoitetaan useimmiten kahdella ö-kirjaimel- (Wäittäjä ja Vuorelan Pakinat). Käsinkirjoitetut lehdet ovat la) venekunta löysi Mölylän kallioiselle kaislarannalle. Nelituolle ajalle tyypillinen omaehtoinen julkaisumuoto, joita henkinen porukka vietti yönsä Mölylässä ja myöhemmin ­käytettiin yhdistysten sisäisten asioiden käsittelyyn. Aikana, ­työväenyhdistys teki sopimuksen Latokartanon kartanonjolloin työläisten luku- ja kirjoitustaito vasta alkoivat yleistyä, vuokraajan kanssa alueen käytöstä. Mölylästä tuli suosittu käsinkirjoitetut lehdet tarjosivat mahdollisuuden kokeilla Tämän jutun otsikko ”Mölylä. Se sana sisältää meidän oloissamme paljon” voisi olla lähes jokaisen Mölylän luonnossa koronavuonna viettäneen suusta. Lainaus on kuitenkin Söörnäisten työväenyhdistyksen käsinkirjoite­ tusta lehdestä vuodelta 1912. Mölylä on ollut helsinkiläi­ sille rakas vapaa-ajanviettopaikka jo 120 vuoden ajan. Miten Mölylä ”löydettiin” ja mitä siellä ennen vanhaan tehtiin?

4 2 | HERTTONIEMELÄINEN


kirjallisia kykyjään. Lehtiä julkaistiin aina vain yksi käsin kirjoitettu kappale, joka luettiin ääneen yhdistyksen kokouksessa. Lehdet olivatkin työläisille myös tärkeä yhteisöllisyyden ja yhteisön identiteetin rakentamisen väline. Lehdissä julkaistuissa teksteissä Mölylä piirtyy lämpimien ja ilkamoivien muistojen kesäparatiisina. Mölylällä ja muilla kesäsiirtoloilla oli kuitenkin myös symbolista arvoa: ne nähtiin luokkataistelun saavutuksena. Mölylän luonto edusti mielikuvissa työväen vapautumista ja mahdollisuutta päättää itse omista asioistaan. Moni asia on 120 vuodessa työelämässä muuttunut. ­Mölylän merkitys sydämissämme pitää kuitenkin yhä pintansa. Vielä nykyäänkin (etä)työn uuvuttama herttoniemeläinen hakeutuu Mölylän leppeille kallioille ja kuusikon katveeseen virvoittumaan. Näenkin Mölylään ja lähimetsiin perhevoimin rakennetut risumajat alueen yli satavuotisen virkistäytymiskulttuurin jatkumona, joka toivottavasti on mahdollista tulevillekin sukupolville. TEKSTI: LOTTA LEIWO

Teksti perustuu kirjoittajan folkloristiikan kandidaatin tutkielmaan ”Mölylä. Se sana sisältää meidän oloissamme paljon” Lähiluonnon kulttuuriset merkitykset helsinkiläistyöläisten käsinkirjoitetuissa lehdissä 1910-luvulla. (Lotta Leiwo, ­Helsingin yliopisto, 2021). Lue lisää Helsingin ja Mölylän ympäristöhistoriasta: Kallio, Päivikki, Simo Laakkonen, Sari Laurila & Marjatta Rahikainen (1999). Nokea ja pilvenhattaroita : Helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Helsinki: ­Helsingin kaupunginmuseo. Kansanen, Pekka, Simo Laakkonen, Sari Laurila & Harry Schulman (2001). Näkökulmia Helsingin ympäristö­ historiaan : Kaupungin ja ympäristön muutos 1800- ja 1900-luvuilla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Leiwo, Lotta (2021). ”Mölylä. Se sana sisältää meidän ­oloissamme paljon” Lähiluonnon kulttuuriset merkitykset helsinkiläistyöläisten käsinkirjoitetuissa lehdissä 1910-­ luvulla. Folkloristiikan kandidaatin tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Saatavilla tekijältä sähköpostitse: lotta.leiwo@helsinki.fi

Helsingin Työläisnuorten kesäleiri ”Mölylässä” työväen kesäsiirtolassa 1920-luvulla. Kuva: Kansan Arkisto HERTTONIEMELÄINEN | 4 3


Herttoniemi-seura toivottaa lukijoilleen hyvää loppukesää ja turvallista tulevaisuutta!

Herkut vuoden jokaiseen päivään

Tervetuloa ostoksille

4 4 | HERTTONIEMELÄINEN

Profile for Herttoniemi seura

Herttoniemeläinen 2021  

Advertisement
Advertisement
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded