Maalämpö kiinnostaa taloyhtiöitä

Maalämpö kiinnostaa taloyhtiöitä ja asukkaita. Taustalla on huoli ilmastomuutoksesta ja halu vähentää päästöjä omalta osaltaan. Asuntojen lämmitykseen liittyvät päästöt muodostavat tyypillisesti noin kolmasosan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä.

Toinen tärkeä syy kiinnostukseen on raha. Maalämmöstä on kehittynyt kilpailukykyinen lämmitysvaihtoehto myös kerrostaloihin. Helsingissä muuta maata edullisempi kaukolämpö kuitenkin hillitsi pitkään taloyhtiöiden kiinnostusta. Viime vuosina tilanne on muuttunut nopeasti. Helsingissä kaukolämmön hinta nousi syksyllä 2018 viidenneksellä. Helsingin energiayhtiö Helenillä on lisäksi edessään suuret investoinnit hiilen korvaamiseksi polttoaineena seuraavan kymmenen vuoden aikana ennen kuin hiilen käyttökielto energiantuotannossa Suomessa astuu voimaan. Tämä luo nousupaineita kaukolämmön hintaan myös tulevaisuudessa.

Samat tekijät olivat päätöksenteon taustalla myös herttoniemeläisessä, Hiihtomäentiellä sijaitsevassa asunto-osakeyhtiö Lönegropenissa. Lönegropen on vuonna 1956 rakennettu 55 asunnon taloyhtiö, jonka vuosittainen lämmitysenergian kulutus on noin 600 MWh. Vuosien keskustelun jälkeen siirtyminen maalämpöön tuli ajankohtaiseksi, kun talon kaukolämmönvaihdin oli uusittava. Taloyhtiön hallitus päätti tilata alustavan selvityksen maalämmön teknis-taloudellisista edellytyksistä taloyhtiössä. Selvityksessä tarkastellaan, onko maalämpöinvestointi taloudellisesti kannattava ottaen huomioon talon lämmitystarpeen, patteriverkoston tekniikan ja pihalle vaadittujen maalämpökaivojen lukumäärän.

Ennen varsinaisen hankesuunnitellun aloittamista on hyvä selvittää talon tonttia koskevat kaavamääräykset sekä maaperän koostumus pääpiirteissään. Suurin osa Herttoniemestä kuuluu nykyisessä kaavassa maanalaisen varauksen piiriin. Varaus ei välttämättä estä poraamista, mutta vaikuttaa siihen, miten kaupunki suhtautuu kaivojen poraamiseen. Maanalaista yleiskaavaa uusitaan parhaillaan. Maaperän koostumus vaikuttaa taas ratkaisevasti poraamiskustannuksiin. Tavoite olisi päästä mahdollisimman pian maanpinnan jälkeen kiinteään kallioon, ettei lämmitysputkia tarvitse tukea. Tukeminen nostaa kaivojen kustannuksia.

Lönegropenin tontti jää varauksen ulkopuolella ja talo rakennettu lähes suoraan kallion päälle. Muutoinkin alustava selvitys osoitti, että sekä kaivojen lukumäärän että talon vaatiman lämmitystehon suhteen siirtyminen maalämpöön on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Taloudelliset laskelmat osoittivat, että maalämmöllä talon lämmityslasku putoaisi puoleen kaukolämmön tasosta. Säästyneillä lämmityskustannuksilla maalämpöinvestointi voitaisiin maksaa pois ilman, että yhtiövastiketta tarvitsisi nostaa. Takaisinmaksu ei nostaisi asukkaiden kustannuksia.

Takaisinmaksun jälkeen, noin 15 vuoden jälkeen, säästöt kuitenkin pudottaisivat asumiskustannuksia vuosittain noin 25 000 eurolla. Tälläkin on suuri merkitys Lönegropenin pitkän aikavälin suunnittelussa. Taloyhtiössä on toteutettu useita peruskorjauksia – viimeisimpänä ikkunoiden peruskunnostus ja

Maalämpöä varten porattiin 12 reikää yhden reiän päivävauhdilla.

energiansäästölasielementtien asennus 2019. Tulevina vuosina talon parvekkeet ja julkisivu sekä vesikatto on peruskorjattava. Lisäksi talon tontinvuokra nousee vielä vuoteen 2025 asti. Näiden nousevien kustannusten keskellä hanke, joka tuo säästöjä – vaikka vasta 15 vuoden päästä – on järkevä osa pitkän aikavälin taloussuunnittelua.

Alustavan selvityksen annettua vihreää valoa Lönegropenin hallitus päätti tilata ulkopuoliselta konsultilta hankesuunnitelman, jonka pohjalta maalämpöyhtiöiltä pyydettiin tarjouksia. Tarjousten pohjalta hallitus kävi urakkaneuvottelut kahden yhtiön kanssa alkusyksystä 2017. Hallituksen esitys projektista hyväksyttiin saman vuoden syysyhtiökokouksessa.

Hyväksymisen jälkeen alkoi yksityiskohtainen suunnittelu muun muassa kaivojen sijoittelun suhteen. Valittu yhtiö sitoutui tekemään tämän omalla riskillään, sillä varsinainen lupahakemus kaupungilta tehtiin vasta yksityiskohtaisen suunnitelman pohjalta. Lisäksi taloyhtiön tontinvuokrasopimusta kaupungin kanssa oli muutettava sallimaan porattavat kaivot. Kaupungin lupa ja hyväksyntä muutoksille saatiin vuoden 2018 alussa, minkä jälkeen poraaminen saattoi alkaa.

Maalämmön tarvitsema laitteisto sijaitsee taloyhtiön kellarissa.

Kaivojen väliin kaivettiin yhdysputket.

Talon tontille porattiin 12 kaivoa 300 metrin syvyyteen. Työ eteni suunnitellusti yksi kaivo päivässä eikä yllätyksiä kallioperän koostumuksen suhteen tullut eteen. Kevään aikana kaivojen väliin kaivettiin vielä yhdysputket ja tässä yhteydessä taloyhtiö päätti laittaa samoihin kaivantoihin myös varausputket mahdollisia sähköautojen latauspiteitä varten. Latauspisteisiin on varauduttu myös taloyhtiön maalämpöä varten uusitussa sähköpääkeskuksessa ja sähkön liityntäsopimuksessa.

Juhannuksena 2018 myös urakan sisätyöt olivat valmiit ja uutuuttaan kiiltävät lämpöpumput käynnistyivät. Lukuun ottamatta hetkittäisiä ongelmia kuuman käyttöveden lämpötilassa järjestelmä on toiminut hyvin. Näin siitäkin huolimatta, että taloyhtiön ikkunaremontin ajaksi lämmitystehoa oli nostettava. Ikkunaremontin jälkeen lämmönkulutus oli kuitenkin jo noin viidenneksen alhaisempi, mikä ei yksin selity leudommalla talvella.

Myös taloudelliset säästöt ovat ensimmäisinä vuosina toteutuneet: toisena täytenä käyttövuonna lämmityskustannukset olivat 21 200 euroa, kun kaukolämmöllä lasku olisi hinnankorotusten myötä noussut 50 000 euroon. Lönegropen kilpailutti tänä keväänä sähköyhtiöt ja siirtyi tuulisähköön, joten talo on tällä hetkellä lämmityksen suhteen hiilineutraali. Taloyhtiön toimet palkittiin Helsingin kaupungin ympäristöpalkintokisassa kunniamaininnalla.

Taloyhtiöiden toimilla on merkitystä. Taloyhtiöiden oma uusiutuviin perustuva energiantuotanto voidaan nostaa moninkertaiseksi, mikä helpottaa maamme siirtymistä hiilineutraalisuuteen. Tämä on huomattu myös Helsingin kaupungissa ja kaupungin energiayhtiössä Helenissä. Palkinnon lisäksi Helsinki edistää taloyhtiöiden energiapäätöksiä järjestämällä koulutusta sekä tukemalla taloyhtiöiden verkostoitumista kaupunginosissa niin sanotulla klubitoiminnalla. Toteutustapoja taloyhtiöille on nykyään useita. Lönegropenin oman investoinnin sijaan taloyhtiö voi tehdä yhteistyösopimuksen Helenin tai jonkin muun yhtiön kanssa ja jopa jäädä kaukolämmön piiriin. Kiinnostusta näille toimille selvästi on: Lönegropenin hankkeeseen on tutustunut useita kymmeniä taloyhtiöitä ja monissa on sen jälkeen tehty päätös maalämpöön siirtymisestä.

TEKSTI JA KUVAT: SIMO KYLLÖNEN