__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu

Merikotka pesii Vanhankaupunginlahdella Kivinokan asemakaava Ă–ljysataman historia

s. 22

s. 34

s. 40

2020


VIHTI RESORT

SUOMEN UUSIN AKTIVITEETTIPUISTO! Liikunnan riemua raikkaassa ulkoilmassa • • • •

Lasten syntymäpäivät Koulujen liikuntapäivät, luokkaretket Seurojen yhteistapahtumat, kauden päättäjäiset TYKY- ja yrityspäivät, yhdistyksien virkistyspäivät

2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

www.puuhapark.fi


Sisällys n Pääkirjoitus.................................................................................3

AJANKOHTAISTA n Osallistuvaan budjetointiin tuplamääräraha........................4 n Postipalvelut K-Herttaan..........................................................4 n Herttoniemen kirkosta mahdollisesti päätöksiä syksyllä........................................................................................5 n Herttoniemen Rotaryklubi 60 vuotta....................................6 n Itäbaanaa suunnitellaan...........................................................8 n Fastholmassa palstasi kukoistaa, jos jaksat tehdä paljon työtä!............................................... 10 n Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustaminen etenee............................................................ 12 n Surullinen oppitunti hiidenkourun äärellä.......................... 14 n Vanhoja valokuvia Herttoniemestä Finna.fi-palvelussa...................................................................17 n Hyvän mielen jalkapalloa Urtsilla........................................ 18 n Talviuinnin suosion kasvu näkyy Tuorinniemessäkin....... 19 n Asukastalo Ankkuri on avoin olohuone Herttoniemenrannassa......................................................... 21 n n n n n n n n

Merikotka tuli Klobbeniin...................................................... 22 Koronavirus vaikeutti yritysten toimintaa........................... 24 Herttoniemen kirjasto muutti uusiin tiloihin...................... 26 Herttoniemi-seuran ex-puheenjohtajat muistelevat........ 30 Kivinokkaan laaditaan asemakaava.................................... 34 Maalämpö kiinnostaa taloyhtiöitä....................................... 38 Herttoniemen öljysataman historiaa.................................. 40 Harvinainen amurinlilja kasvaa Herttoniemessä.............. 42

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2020

Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2020 Hilkka Helsti, puheenjohtaja Heikki Kärmeniemi Toni Amnell, kaavoitus Katri Myllykoski, talviuimarit Kaija Tuiskula, viljelypalstat Jouni Jakonen, sihteeri Veera Rusanen Päätoimittaja: Hilkka Helsti Toimitusvastaavat: Hilkka Helsti, Kari Uittomäki Kansi: Vanhankaupunginlahden Klobbenissa pesivä merikotka hyökkää kalan kimppuun Vanhankaupunginlahdella. Kuva: Jorma Harjamäki

Luonto on meille entistäkin tärkeämpi Koronakevät ja -kesä on osoittanut kaupunkilaisille lähiluonnon arvon. Me herttoniemeläiset olemme nauttineet puistoistamme, kallioistamme, rannoistamme ja metsistämme enemmän kuin koskaan. Olemme olleet kiitollisia siitä, että kotiovelta on päässyt turvallisesti luontoon, kun muuten olemme joutuneet olemaan niin paljon kotona. Ulkoilutiet ovat olleet sakeina kulkijoista ja on ollut mukava nähdä perheiden liikkuvan yhdessä. Lähiluonto on Herttoniemen vahvuus hyvinä ja huonoina aikoina. Luonto voi tuntua ”luonnon lahjalta”, mutta täällä kaupungissa luonnon säilyminen on myös ison vaikuttamistyön tulos. Ilman asukkaiden jatkuvaa ja joskus piinallisenkin rankkaa kamppailua meidän luonnonympäristömme olisi hyvin paljon vähäisempi ja köyhempi. Ei ole kauaakaan siitä, kun Kivinokkaa haviteltiin asuinalueeksi. Tänä keväänä ja kesänä Kivinokka on lähes ruuhkautunut ulkoilijoista ja sitä kaavoitetaan virkistyksen tarpeisiin. Kaikkia taisteluita ei ole voitettu. Joskus kaupunki on häikäilemätön tuhotessaan räjähdyspanoksin yhteistä ympäristöämme – ja turhan takia. Näin kävi Karhumetsän ainutlaatuiselle hiidenkourulle, jota Herttoniemi-seura yritti viime syksynä pelastaa. Tästä kertoo lehdessämme arkkitehti Sulo Savolainen. Luontoa voidaan kaupungissa puolustaa ja suojella eri tavoin. Herttoniemeläisten aktiivien aloitteesta syntyi Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -liike. Siinä on ollut tavoitteena saada laaja, suojeltu Ympäristöministeriön standardit täyttävät kulttuurija puistoalue Helsinkiin. Helsingin Kansallisen kaupunkipuiston nykyvaiheesta kertoo tässä lehdessä Eeva Kuuluvainen. Muutama vuosi sitten silloinen kaupunkisuunnitteluvirasto (nykyinen Kaupunkiympäristö) julkaisi kaavaluonnoksia, joissa lähes kaikkiin Länsi-Herttoniemen puistoihin oli piirretty taloja. Kaavoitus saatiin siltä erää pysäytettyä, mutta uusi kaavoituskierros on edessä. Uskon, että herttoniemeläiset tahtovat entistäkin vahvemmin puolustaa elintärkeäksi osoittautunutta lähiluontoamme.

. n a a r u e s rttoniemi-

Hilkka Helsti Herttoniemi-seuran pj

L iity He lo

Liittymis

ivuilla.

niemi.fi-s

n hertto make o

Taitto: Vitale Ay Kirjapaino: Savion Kirjapaino Oy ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092 (verkkojulkaisu) H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3


A j a n ko h t a i s t a

Postipalvelut K-Herttaan Herttoniemen posti muuttui yrityspisteeksi kesäkuun 1. päivänä. Korvaavaksi palveluksi K-Supermarket Hertassa avattiin uusi posti 00810 HELSINKI. n Uudessa postissa voi lähettää postia, ostaa posti­ merkkejä ja pakkaustarvikkeita sekä vastaanottaa paketteja ja kuitattavia lähetyksiä. Posti on avoinna kaupan aukiolo­ aikoina ma-pe klo 7–22, lauantaisin klo 8–22 ja sunnuntaisin klo 10–21.

Hanke ”Penkkejä ja roskiksia kävelyreiteille Roihuvuoreen, Herttoniemeen ja Laajasaloon” toteutetaan syyskuun aikana ehdottajan kanssa tarkennettuihin paikkoihin.

Osallistuvaan budjetointiin tuplamääräraha Herttoniemeläiset olivat erittäin aktiivisia Suomen suurimmassa osallistuvassa budjetoinnissa OmaStadissa sen ensimmäisellä kierroksella 2018–2019. Koko kaakkoisessa suurpiirissä tehtiin erityisen paljon ehdotuksia suhteessa väkilukuun ja äänestysprosentti nousi Helsingin korkeimmaksi. Kaupunki on jo toteuttanut ensimmäiset hankkeet kesällä 2020. OmaStadin toinen kierros alkaa syksyllä 2020 ja määrä­ raha nousee 8,8 miljoonaan euroon. Ideoita saavat esittää kaikki ja äänestää 12 vuotta täyttävät sekä sitä vanhemmat helsinkiläiset. Yksittäinen hanke saa nyt viedä enintään puolet suurpiirin budjetista. Tällä edistetään ehdotusten tasapuolista läpimenoa. Osallistuvan budjetoinnin vahvuus on ehdotusten yhteis­ kehittelyssä kaupungin toimialojen asiantuntijoiden kanssa. Nämä kohtaamiset avaavat näköaloja myös tavallisen budjetin taustalla olevaan valmisteluun. Näin tehdään todellakin yhdessä parempaa kaupunkia!

n Herttoniemen aikaisemmassa postissa Linnanrakentajantie 4:ssä voi edelleen lähettää itsepalveluperiaatteella valmiiksi maksettuja ja sopimuksen mukaan laskutettavia lähetyksiä sekä hinnoittelupalvelu-lähetyksiä. Sieltä voi myös noutaa Poste restante-lähetyksiä. Yrityspiste palvelee ma-pe klo 10–17. n Postin yrityspisteessä on myös postilokerot sekä Postin automaatti. Niissä voi asioida ma-pe klo 7–21, lauantaisin klo 9–21 ja sunnuntaisi klo 12–18.

Herttoniemessä useita postin automaatteja

Postin automaatteja, joista voi lähettää ja vastaanottaa paketteja, sijaitsee useissa paikoissa. Automaatteja on K-Super­ market Hertassa, S-market Herttoniemessä, Kauppakeskus Hertsissä, Postin yrityspisteessä, R-kioski Herttoniemen­ rannassa sekä K-Market Pikku-Hertassa.

Seuraa ensimmäisen kierroksen toteutuvia hankkeita sivullamme: omastadi.hel.fi > Seuranta TEKSTI: PAULI SALORANTA Stadiluotsi, Helsingin kaupunki, Kaakkoinen suurpiiri ja Vuosaari KUVA: MINNA ALANKO / HELSINGIN KAUPUNKI

Uusi posti K-Supermarket Hertassa on avoinna viikon jokaisena päivänä.

Herttoniemen kartanon historiikki Sigbritt Backman:

FYSIOTERAPIA BEMER TERAPIA HIERONTA OSTEOPATIA AKUPUNKTIO LYMFATERAPIA Niittaajankatu 1, 00810 Helsinki (09) 783 856, www.hfh.fi

4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Herttoniemen kartano Säteritiloista museoksi

ISBN 978-952-93-6568-5 Ohjehinta: 25 €. Ilmestynyt myös ruot­ siksi ja englanniksi.

Saatavana Herttoniemen kartanosta.


Herttoniemen kirkosta mahdollisesti päätöksiä syksyllä Herttoniemen kirkon kohtalo on edelleen avoin. ­Helsingin ­seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajan Kai Heinosen mukaan seurakuntayhtymä tekee loppukesän ja alkusyksyn aikana ­selvityksen siitä, millaisentoimitilaverkoston seurakuntayhtymä Helsingin alueella tarvitsee. Selvitys tehdään lähettämällä kysely kaikille seurakuntayhtymän seurakunnille, ja näiden vastausten pohjalta keskustellaan ­seurakuntien kanssa ja pyritään löytämään kaikkia tyydyttävä kokonaisratkaisu. Seurakuntayhtymän päättävät elimet, yhteinen kirkkoneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto tekevät mahdollisesti loppuvuoden aikana päätöksiä. Herttoniemen kirkon osalta ­vaihtoehtoisesti tutkitaan lisärakentamista ja tilojen yhteis­ käyttöä Helsingin kaupungin kanssa sekä kirkon osittaista ­purkamista ja osittaista korjaamista. Herttoniemen kirkon tontilla on rakennusoikeutta jäljellä.

Museoilta ei lausuntoa

Museovirasto, eikä myöskään Helsingin kaupunginmuseo, ole antanut lausuntoa Herttoniemen kirkosta. Yhteinen neuvottelu on pidetty, ja tässä neuvottelussa on tuotu esille, ettei kirkkoa pitäisi purkaa. Neuvottelussa sovittiin, että seurakuntayhtymä laatii viitesuunnitelman, jossa tutkitaan eri vaihtoehtoja tontin täydennysrakentamiseen ja tavoitteena kokonaan tai osittain peruskorjata nykyinen kiinteistö. TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI

Tervetuloa!

Kesäterassi myös!

Lounas arkisin klo 11–15 (myös mukaan) Avoinna ma–to 11–21, pe 11–22, la 12–22, su 12–21 • A-oikeudet

Siilitie 4, 00800 Helsinki (Siilitien metroasemalta 150 m) Puh. 044 2360 581 • www.sunkosi.fi

Meillä myös kotiinkuljetuspalvelu Woltin ja Foodoran kautta. H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 5


Herttoniemen Rotaryklubi 60 vuotta Herttoniemen Rotaryklubi täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Klubin ensimmäinen viikkokokous pidettiin maaliskuussa 1960 Herttoniemen liikenneympyrän kohdalla olleessa pienessä ravintolassa. Herttoniemen Rotaryklubin perustaminen ajoittui itäisen Helsingin ”heräämiseen”, eli Herttoniemen teollisuusalueen ja ­Vanhankaupunginlahden itäpuolisten alueiden laajamittaisen rakentamisen vaiheeseen. Näin ollen oli luonnollista, että klubin perustajajäsenet olivat suurelta osin alueelle asettuneiden yritysten ja teollisuuslaitosten johtajia, joiden aloitteesta ja johdolla klubin toiminta keskittyi ensisijaisesti oman alueen kehittämiseen ja mm. Itä-Helsingin musiikkiopiston tukemiseen. Näissä toimissa klubi saikin monta komeaa sulkaa hattuunsa. Myöhemmin, kun oman ympäristön eteen oli tehty paljon hyvää, klubi keskittyi toiminnassaan kansainvälisiin projekteihin, kuten Rotarysäätiön käynnistämään kampanjaan polion hävittämiseksi maailmasta, missä tänä päivänä ollaan loppumetreillä, ja 1990-luvulla vasta itsenäis­ tyneen Viron auttamiseen. Tällä vuosi­ tuhannella avustuskohteina ovat olleet mm. kummilapsi Etiopiassa sekä useat Rotarysäätiön kautta kehitysmaissa ­toteutetut projektit.

Uuden lastensairaalan hyväksi järjestettiin Temppeliaukion kirkossa konsertti, jonka esiintyjiksi hankittiin taiteilijoita alansa huipulta – monet heistä musiikki­ opiston kasvatteja – ja he puolestaan esiintyivät korvauksetta antaen näin tukensa keräykselle. Pahasti rehevöityneen Itämeren pelastamiseksi on tehty töitä osallistumalla rotareiden jokavuotisen Silakkasoudun järjestelyihin sekä itse soutuun miehittämällä yksi kirkkovene omalla joukkueella. Rotarien tunnuslause on ”Palvelu itsekkyyden edelle” ja yhteinen päämäärä ”tehdä hyvää maailmassa”. Siinä sivussa toki avarretaan omaa maailmankuvaa kuuntelemalla korkeatasoisia esitelmiä klubin viikkokokouksissa ja käymällä mielen­ kiintoisissa vierailukohteissa, unohtamatta viihtymistä ja virkistymistä yhteisissä tilaisuuksissa perheenjäsenten kanssa. Jo klubin neljännessä kokouksessa käsiteltiin ehdotusta klubin viiriksi, jonka oli tehnyt myöhemmin akateemikon arvon saanut taiteilija Ernst Mether-Borg­ ström. Aiheeksi hän otti maamme rannikoilla vaaran uhatessa roihunneet vainovalkeat, joilla viestitettiin lähestyvistä vihollis- ja ryöstöaluksista, jotta asukkaat voisivat paeta sisämaahan ja valmistautua puolustautumaan, kun lapset, naiset ja karja oli saatu turvaan. Hän ajatteli rotaryaatteella olevan samanlainen rooli myös

Herttoniemen Rotaryklubin joukkue valmistautumassa silakkasoutuun 2019. 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Herttoniemen Rotaryklubin viiri eli standaari.

muuttuneessa yhteiskunnassa. Vieraillessaan takavuosina rotaryklubeissa eri puolilla maailmaa klubin jäsenillä oli viiriä luovuttaessaan tapana kertoa, että olemme Helsingin itäisin klubi, ja viirissä olevat kuusi soihtua toimivat myös henkisenä kilpenä idän suuntaan. Tälle tulkinnalle erityisesti Yhdysvalloissa taputettiin innokkaasti. Nykyisen asun viirille antoi myöhemmin teollinen muotoilija Mauno Honkanen. Herttoniemen Rotaryklubi järjestää 60-vuotisjuhlansa kunniaksi Kulosaaren Casinolla arvokkaan juhlan, jossa julkis­ tetaan juhlakirja nimeltään ”60 rattaan pyörähdystä – Herttoniemen Rotaryklubi 60 vuotta”. Kirjaan on koottu tiedot klubin historian tärkeimmistä tapahtumista, sen toiminnassa mukana olleista merkki­ henkilöistä ja klubin saavutuksista ­palvelujärjestönä. TEKSTI: ERKKI ILUS KUVA: HARRI PULLIAINEN


R PÄ

ISTÖME

R KK I

YM

Haaveissa uusi koti Herttoniemestä?

M

IL J

ÖM ÄR K

Rakennus 4089 0085

T

ASUNTO OY HELSINGIN HERTTONIEMEN LÄKKISEPPÄ, Työnjohtajankatu 3, 00880 HERTTONIEMI Etsitkö modernia ja toimivaa kotia hyvällä sijainnilla? Läkkisepän 17. kerrokseen mahtuu asuntoja jokaiseen elämäntilanteeseen; tehokkaista yksiöistä hulppeisiin neljän huoneen kokonaisuuksiin! Herttoniemen sydämeen rakentuvan Läkkisepän kodit julkaistaan kahdessa vaiheessa. Toisen vaiheen kodit tulevat pian myyntiin! Liity VIP-listallemme ja kuulet lisää uusien kotien julkaisusta ensimmäisten joukossa! Toimi heti, ensimmäisen vaiheen asunnot varattiin nopeasti! Läkkiseppä rakennetaan pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin, kriteerien mukaisesti, ja sille haetaan Joutsenmerkki-sertifikaattia. Arvioitu valmistuminen alkuvuodesta 2023, oma tontti.

R PÄ

ISTÖME

R

KK I

YM

Lue lisää ja liity VIP-listallemme: jmoy.fi/lakkiseppa

M

IL J

ÖM ÄR K

Rakennus 4089 0085

T

JM on on pohjoismaiden johtavia asuntojen rakentajia ja asuinalueiden kehittäjiä. Tarjoamme Joutsenmerkki-koteja omistusasumiseen. Ota yhteyttä asuntomyyntiimme asuntomyynti@jmoy.fi, niin katsotaan sinulle sopiva tapa tutustua kohteisiimme!

JM SUOMI OY ASUNTOMYYNTI Puhelin: 020 751 4730 asuntomyynti@jmoy.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 7


Ajankohtaista kaavoituksesta ja maankäytöstä

ITÄBAANAA SUUNNITELLAAN Herttoniemi-seura otti kesäkuussa kantaa Herttoniemen omakotialueelle ja Itäväylän laitaan suunniteltuun pikapyörätiehen, jonka on tarkoitus olla osa Itäbaanan reittiä. Itäbaana on linjattu Sörnäisten Teollisuuskadulta Kulosaaren ja Herttoniemen kautta Marjaniemeen. Helsinkiin suunnitellulla baanaverkostolla parannetaan polkupyöräilyn olosuhteita ja edistetään liikenneturvallisuutta. Pyöräteiden viereen rakennetaan myös tiet jalankulkua varten. Ikävä kyllä Itäbaana oli linjattu Herttoniemeen tavalla, joka ei tue pyöräilyn turvallisuutta. Tie oli vedetty Länsi-Herttoniemen puolelle Itäväylän ja metroradan varteen Suunnittelijankadun risteyksestä eli Hertsin kulmilta alkaen. Yritysalueen puolelle baana oli laitettu sukeltamaan Ilvestien jatkeen päässä sijaitsevan ­Valurinkadun tunnelin kautta. Ensimmäinen hankala kohta eli Susitien/Konemestarinkadun alikulku oli ratkaistu siltarakenteella. Suunnitelma sisälsi kuitenkin jyrkän kulman tunnelin sillan alla Länsi-Herttoniemen päässä. Näimme sen vaarallisena pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Tunnelissa liikutaan paljon jalan, pyörällä ja mopolla. Siellä myös rulla­ lautaillaan, mikä aiheuttaa yllättäviä tilanteita huonon näkyvyyden takia. Kun uusi asuin­alue (Työnjohtajankadun korttelit) valmistuu Konemestarinkadun päähän, tunnelia tullaan käyttämään entistä ­enemmän. Mm. uusien kortteleiden lapsia palveleva ala-asteen koulu sijaitsee Länsi-Hertto­niemen puolella. Toisen vaaran paikan suunnittelijat olivat kehittäneet reitin loppupäähän. Valurinkadun tunnelin ja siihen liittyvien

katujen/teiden risteysalueita on vaikea saada turvallisiksi, kun näkyvyys on jyrkkien kaarteiden ja ison korkeuseron vuoksi huono. Pyöräilijöitä tulee tunneliin neljästä suunnasta. Tunnelin kummassakin päässä pyöräilijät syöksyvät mahdollisesti kovaakin vauhtia kaarteen takaa mäkeä alas tunneliin, jossa tulee vastaan samankaltaista liikennettä. Joukossa on tietenkin myös jalankulkijoita, tulevaisuudessa myös kouluun menijöitä ja koulusta tulijoita. Suunnitelman tuloksena olisi paitsi vaarallinen pyörätie, myös iso maisemahaitta. Suuri osa Itäväylän ja Länsi-Herttoniemen välisen reunapuiston puista jouduttaisiin kaatamaan. On toki mahdollista, että puita kaadetaan myös meluaidan rakentamisen takia. Nämä työt on suunniteltu tehtäväksi samoihin aikoihin. Herttoniemi-seura löysi yritysalueen puolelta montakin hyvää paikkaa, mihin baana voitaisiin linjata. Turvallisempi ratkaisu olisi viedä baana Itäväylän toiselle puolelle Suunnittelijankadun sillan yli. Siellä on esimerkiksi jo valmis Asentajanpuiston läpi kulkeva pyörätie, jonka kohentaminen baanaksi vaikuttaisi selkeältä ratkaisulta. Kannanotto löytyy herttoniemi.fi -sivulta.

Uimahallitontille rakennettaneen harjoitusjäähalli Monille herttoniemeläisille oli ikävä yllätys, että kaupunki päätti vuokrata uimahallin rakentamiseen varatun tontin toiseen tarkoitukseen, harjoitusjäähallia varten. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2043 asti. Tontti sijaitsee Herttoniemen karta-

non vieressä, osoitteessa Johan Sederholmintie 1. Kysyimme roihuvuorelaiselta kau­ punkiympäristölautakunnan jäseneltä Tuomas Rantaselta, miksi näin kävi. Rantanen totesi, että harjoitusjäähalleista on pulaa. Liikuntavirasto on etsinyt uutta paikkaa ja tässä kohtaa on valmiina hallikaava. Tapaus liittyy massiiviseen Garden Helsinki -suunnitelmaan, jossa Nordenskiöldinkadun vanhasta jäähallista poistuu harjoittelumahdollisuudet. Harjoitusjäähalli ei tule paikallisiin tarpeisiin, vaan sinne tullaan ajamaan kaikkialta Helsingistä. Pitkään odotettu uimahalli olisi palvellut paremmin alueen asukkaita. Asukkaat ovat olleet myös huolestuneita siitä, miten harjoitusjäähalli sopii Herttoniemen kartanon arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen miljööseen.

Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiskaavasta tietoa ensi vuonna – Länsi-Herttoniemessä valmistellaan täydennysrakentamiseen liittyvää asemakaavaa. Sen takia alue on asetettu ­rakennuskieltoon. Jos taloyhtiöt haluavat tehdä rakennuslupaa vaativia muutos­ töitä, heidän kannattaa olla yhteydessä Valtteri Suontaustaan rakennusvalvonnasta, ­Herttoniemen kaavoittaja Laura Hietakorpi kertoo. Asemakaavasuunnitelmista kuulemme todennäköisesti vuonna 2021. TEKSTI: HILKKA HELSTI KUVA: KARI UITTOMÄKI

Uimahallin tontti sijaitsee Herttoniemen kartanon läheisyydessä, osoitteessa Johan Sederholmintie 1. 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


Hiusboxissa teitä palvelevat Missu, Suvi, Helena ja Johanna.

PARTURI-KAMPAAMO Hiihtomäentie 14 00810 HKI puh. 727 6653

Autokoulu Lilliputti

Avoinna ark. 9–18, la 9–15 ajanvaraus 24/7 www.hiusboxi.fi

Sopulitien eläinlääkäriasema

B-KURSSI

1249 €

+ viranomaiskulut 145 €

SOPULITIE 2 B 00800 HELSINKI Puh. 09 - 784 713 Avoinna: arkisin 8–20 lauantaisin 10–16

www.sopulitienelainlaakariasema.fi www.sopulivet.fi

Soita: 045 112 1900

www.lilliputti.com Herttoniemen toimipiste/toimisto Siilitie 4 00800 Helsinki

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 9


Fastholmassa palstasi kukoistaa, jos jaksat tehdä paljon työtä! Sadonkorjuu palstoilta on alkanut, kesäkurpitsat, perunat, sipulit, kukat ja yrtit löytävät tiensä viljelijän kotiin ruokapöytien koristeiksi ja antimiksi. Koronavuonna viljelypalsta on ollut monelle ihana virkistymispaikka. Suojainen sijainti luo rauhallisen ympäristön viljelijälle, joka huhkii palstallaan ja voi välillä istahtaa nauttimaan kahvihetkestään. Palstaviljely kiinnostaa monia. Palstoja on vaikea saada, vaikka alueita on Helsingissäkin lähes 40. Herttoniemi-seura jatkoi vuosi sitten vuokrasopimustaan viljelyalueestaan kaupungin kanssa. Yhteensä palstoja on noin kaksisataa. Sääntöjen mukaan palstoja vuokrataan vain lähialueiden asukkaille. Palstoja jonottaa koko ajan noin viisikymmentä henkilöä. Palstoja on puolitettu lähemmäs kymmenen, jotta useammat ovat päässeet vilje­ lemään Sopimus asetti uusia vaatimuksia myös seuralle. Palsta-alueen toimintoja yritetään kehittää niillä resursseilla, joita on saatavissa. Osa sopimuksen vaatimuksista on täytetty jo pitemmän aikaan,

kuten kasteluveden järjestäminen ja puucee-palvelu. Kesäkuun aikana saatiin valmiiksi kompostikehys, jossa on tilaa kompostoida kolmen vuoden kasvinjätteet. Tämän kesän aikana täyttyy ensimmäinen karsina. Myös mehiläiset palasivat uuden mehiläistarhurin myötä. Herttoniemi-hunajaa on myynnissä lähialueen kaupoissa. Kompostin rakentamisen ja palstamerkkien uudistamistyön mahdollisti OP-ryhmän Kesäduuni-kampanja, jonka tavoitteena oli työllistää 15–17-vuotiaita nuoria. Saimme kaksi paikkaa, joita haki yhdeksän nuorta. Raha-avustuksella ­palkattiin kaksi lukiolaista kahdeksi ­viikoksi kenttä- ja palstavastaavan avuksi. Ilman tätä apua ei kompostia eikä palstamerkkien uudistusta olisi saatu toteutettua. Lämmin kiitos Op-ryhmälle. Oli hieno asia, että tänä koronakesänä pystyimme tarjoamaan nuorille kesätyötä, kun moni muu perui tarjouksensa. Sopimusehtojen mukaan palsta-­ aluetta yritetään pitää kunnossa eri tavoin. Perinteinen viljelijäilta jäi koronan takia pois, mutta maanhoidollisesti arvokasta olkea välitettiin palstoille 220 paalia.

Se on valtava määrä. Viime vuonna aloitettu työvälineiden lainaus laajeni ja palvelu on otettu mielihyvin vastaan. Varsinkin viljelyn alkuvaiheessa kuluisi muuten paljon rahaa työvälinehankintoihin. Yhteistoimin on yritetty vastata vieraslajiongelmaan ja kohentaa yleistä siisteyttä. Kevään siivoustalkoot kiinnostivat ja paljon turhaa puu- ja muovitavaraa sekä määrä sekajätettä saatiin taas pois alueelta. Osaa puutarha- ja luonnon kasveista käytetään mm. tekstiilien ja lankojen ­värjäykseen. Uusi idea on värjäyskasvien viljelyyn varattu puolikas palsta. Myös muita yhteisiä palstoja mietitään, jos vain halukkaita hoitajia löytyy. Avomaaviljelyssä ollaan aina säiden armoilla. Onneksi alueella on oma kaivo, mikä hillitsee viljelymaksun nostopaineita. Kesäkuussa alkoi jo näyttää, että kasteluvesi alkaa ehtyä. Heinäkuun alun rankat sateet korjasivat tilannetta. Kastelujärjestelmää olisi tänä vuonna kunnostettu laajemminkin, mutta korona esti työhön lupautuneiden toiminnan. TEKSTI: KAIJA TUISKULA KUVA: HELENA STEPANOW

Joustavaa säilytystilaa aivan naapurissa

Pelican Herttoniemi tarjoaa siistejä, lämpimiä ja turvallisia varastoja (1–60 m2) joka tarpeeseen. Ei pitkää sitoutumista. Lyhyt irtisanomisaika. Ilmainen varastokoon vaihto. Tule käymään tai soita. Autamme sinua valitsemaan tarpeisiisi sopivan säilytystilan.

Herkullista kasvisruokaa Länsi-Hertto niemessä! • • • •

Lounas arkisin sekä lauantailounas Myös erikoiskahvit ja konditoriatuotteet Huomioimme erikoisruokavaliot Cateringpalvelut 10–100 henkilön juhliin

Hiihtomäentie 37, puh. 044 0888847

Kahvila Verso

AVOINNA ti–pe klo 11–19, la klo 11–17, su ja ma suljettu

Tervetuloa herkuttelemaan ja kahvittelemaan! 1 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Tarjous voimassa toistaiseksi.

Pelican Herttoniemi, Hitsaajankatu 8, 00810 Helsinki 0207 007 715 | pelican.fi | herttoniemi@pelican.fi


Uutta kompostia avaamassa palstavastaava Kaija Tuiskulta, kesätyöntekijä Konsta Ketola, palstavastaava Jerzy Gogulski ja kesätyöntekijä Manu Hurri.

Yli

40

liikettä ja palvelua lähelläsi Meillä sinua palvelevat optikot Heidi Jussila ja Anne Jämsä sekä ajanvarauksella silmälääkäri Reijo Ahonen.

• • • • Kauppakeskus Hertsi Herttoniemen metroaseman naapurissa

Tervetuloa nopeat toimitukset ! korjaukset jopa odottaessa linssien hionnat myös omiin kehyksiin myös silmälääkäripalvelut

Avoinna ark. 10–18, la 10–14 Puh. 010 235 1919 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.herttoniemensilmalasi.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 1


Kansallinen kaupunki­puisto turvaisi tulevaisuudessakin mahdollisuuden nauttia Herttoniemen suurenmoisista maisemista. Kuva: Otso Kähönen.

Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustaminen etenee Helsingin kansallisesta kaupunki­ puistosta on tehty aloitteita tuloksetta jo parin vuosikymmen ajan. Vihdoin, 26.5.2020, kaupunkiympäristö­ lautakunta teki siitä ehdotuksen ­kaupunginhallitukselle. Kaupungin­ hallitus käsittelee asiaa elokuussa. Mutta vielä on matkaa maaliin.

Taustaa

Helmikuussa 2017 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti valtuustoaloitteen pohjalta ja yksimielisesti käynnistää valmistelut kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin. Päätöksen mukaan ­”Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta luodaan laaja merellinen ja mantereinen idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva urbaani uuden ajan kaupunkipuisto”. Kaupunginhallitus päätti, että puiston perustamisselvitys on myös ­asukkaiden osallisuus- ja vuorovaikutuksen pilottihanke.

Lautakunnan ehdotus

Vuoden 2017 päätöksen jälkeen tarvittiin kolmen vuoden virkamiesten valmistelutyö kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen aikaansaamiseksi. Selvitys on nyt valmis ja tämä esiselvitysraportti käsiteltiin 26.5.2020 kaupunkiympäristölautakunnassa. Toimialajohtaja Mikko Aho esitti kokouksessa, että selvitystyö lope1 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

tetaan eli että kansallista kaupunkipuistoa ei perusteta. Kansallisen kaupunkipuiston perustamista kannatti lautakunnan enemmistö. Enemmistön (vihreät, SDP, VAS, PS) esittämä alue, jonka ”pohjalta” kansallinen kaupunkipuisto muodostettaisiin, sisältää vain Keskuspuiston ja sen pohjoispään Haltialan. Lautakunnan esitys ei perustu esiselvityksen esille tuomiin vaihtoehtoihin eikä vastaa valtuuston tahtoa. Lautakunnan päätös on vasta ehdotus kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus ja valtuusto jatkavat asian käsittelyä ja voivat tehdä muutoksia lautakunnan ehdotukseen. Helsingin merenrannat ja saaristo sekä kaupunkipuistoon olennaisesti liittyvät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet puuttuvat esityksestä. Missä näkyy Helsingin historia ja kehitystarina, johon kansallisen kaupunkipuiston olennaisilta arvoiltaan ja alueiltaan tulee liittyä? Esimerkiksi 470 vuotiaan Helsingin syntysijat Vanhassakaupungissa puuttuvat kokonaan, samoin historialliset ”Engelin korttelit”. Missä ovat vanhat kansanpuistot sekä Suomenlinna? Entä Stadion? Esiselvityksen valmistelussa Helsingin tarinaa pidettiin tärkeänä lähtökohtana. Esiselvitys­ raportista se on jäänyt pois, eikä lautakunnan esityksessä siitä näy jälkeäkään. Virkamiehet tahtovat jatkaa nykyisen viheralueverkoston kehittämistä ilman kansallisen kaupunkipuiston tuomaan ”rasitetta”. Asemakaavoitetut viheralueita

voidaan tällöin pala palalta muuttaa rakennusmaaksi niin kuin perinteisesti on ollut tapana. Rakentaminen leviää luontoalueille, vaikka muitakin rakentamisvaihtoehtoja on tarjolla.

Kansalaisliikkeen työ tärkeää

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike (KKPH!) on ponnistellut useita vuosia, jotta Helsinkiin perustettaisiin valtuuston tahdon mukainen monimuotoinen ja toimiva kansallinen kaupunkipuisto. Liikettä tukevat yli 80 helsinkiläistä yhteisöä ja tuhannet kaupunkilaiset. Mm. Helsingin kaupunginosayhdistykset (Helka) ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja SLL:n Uudenmaan piiri sekä Suomen Latu kannattavat samaa tavoitetta. KKPH!-liikkeen kannattama vaihtoehto on esiselvityksessä nimetty VE1:ksi (kuva viereisellä sivulla). KKPH!-­liike pitää tätä laajaa vaihto­ ehtoa hyvänä lähtökohtana jatkotyöhön. Mm. hertto­niemeläisille tärkeät Viikin-­ Kivikko-Vanhankaupunginalue ja Vantaanjokilaakso ovat tässä vaihtoehdossa ­kansallisen kaupunkipuiston ydinalueita. Myös Itäinen kulttuuripuisto turvaa ekologisen käytävän ja pääsyn Sipooseen asti. On syytä korostaa sitä, että aluerajaus on alustava ja siihen tehdään jatkovalmistelussa muutoksia tarpeen mukaan, pitäen kiinni kokoavasta ulottuvuuden ajatuk­ sesta. Kansallinen kaupunkipuisto on Helsingin kaupunkistrategian konkreettinen teko helsinkiläisen luonnon puolesta ja kaupunki­


metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Alueellisia terveys- ja hyvinvointi­eroja voidaan tutkimustietoon perustuen kaventaa varmistamalla monimuotoisen lähiluonnon saatavuus. Koronakevät on vahvasti osoittanut helsinkiläisten tarvitsevan ulkoiluun ja terveyden ylläpitoon laajan luontoverkoston, jonne pääsy on turvallista ja esteetöntä. Virkistysalueiden merkittävästi lisääntynyt käyttö eri puolilla kaupunkia kertoo ulkoilualueiden merkityksestä tiivistyvien asuinalueiden ja usein pienten kaupunkiasuntojen viihtyisinä ­vehreinä julkisina olohuoneina. Helsinki on kasvava suurkaupunki, jossa maankäyttö on haastavaa ja risti­ riitaista. Rakentamisen ei pidä enää tulevaisuudessa ulottua vakiintuneille luontoalueille. Myös Helsingin ilmastotoimet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat tuleville sukupolville elinehto. Päätös riittävän laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta on vahva poliittinen arvovalinta, joka on elokuussa kaupunginhallituksen käsissä.

Kansallisen kaupunkipuiston laaja alustava rajausvaihtoehto VE1. Kuva Helsingin kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksestä.

Lisätietoa: Helsingin kaupunki: https://www.hel.fi/ helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/ TEKSTI: EEVA KUULUVAINEN Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen jäsen, www.kaupunkipuisto.fi, posti@kaupunkipuisto.fi

Herttoniemen asialla! Ostin tämän mainospaikan tukeakseni Herttoniemi-seuraa ja heidän tekemää arvokasta työtä. Hyödynnän toki tilaisuuden mainostaa myös hieman yritykseni toimintaa. Toimistomme sijaitsee Hiihtomäentiellä ja tyytyväisten asiakkaiden määrä Herttoniemessä on kasvanut vuosittain. Vuoden 2021 alkupuolella meillä on taas mahdollisuus aloittaa yhteistyö yhden tai kahden uuden taloyhtiön kanssa. Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää!

Sisällys Lukijalle ............................................................................................................................................................5 1

Etäosallistumisen tavat ja edellytykset...............................................................................................6 1.1 Asunto-osakeyhtiölain määräykset etäosallistumisesta .........................................................6 1.2 Etäosallistumisen vaihtoehdot .....................................................................................................7

2

Tekniset laitteistot kuntoon ...................................................................................................................8 2.1 Soveltuvat puhelimet, tabletit ja tietokoneet ............................................................................8 2.2 Suositeltavat tai hyödylliset oheislaitteet..................................................................................9 2.3 Käytännön vinkkejä.........................................................................................................................9

3

Yhtiökokouksen koolle kutsuminen ......................................................................................................11 3.1 Kokouskutsu, esityslista ja mahdollinen vastauslomake .........................................................11 3.2 Osakkaiden ohjeistus etäyhteyden käyttämiseen .................................................................. 13 3.3 Valtuutus ........................................................................................................................................ 13

4

Vastaesitykset ja äänestäminen ......................................................................................................... 15 4.1 Vastaesitysten esittäminen ......................................................................................................... 15 4.2 Äänestäminen yhtiökokouksessa ............................................................................................... 15

5

Kokouksen kulku .....................................................................................................................................17

6

Kokouksen jälkeen ................................................................................................................................. 21 6.1 Pöytäkirjan laatiminen ................................................................................................................ 21 6.2 Aineiston säilyttäminen .............................................................................................................. 21

7

Päätöksenteko yhtiökokousta pitämättä ......................................................................................... 23

8

Hallituksen etätyöskentely ................................................................................................................. 24

9

Yleisimmät kysymykset ja vastaukset .............................................................................................. 25

Liitteet Liite 1

Tiedustelu halukkuudesta hallitustyöhön ......................................................................... 28

Liite 2 Kokouskutsu, osallistuminen postitse tai sähköpostitse ............................................... 29 Liite 3 Kokouskutsun liite, vastauslomake, osallistuminen postitse tai sähköpostitse ..........31 Liite 4 Kokouskutsu, osallistuminen etäyhteydellä ..................................................................... 35 Liite 5 Kokouskutsu, osallistuminen etäyhteydellä ja postitse tai sähköpostitse ..................37 Liite 6 Valtakirja yhtiökokoukseen.................................................................................................. 40 Liite 7 Microsoft Teams...................................................................................................................... 41 Liite 8 Zoom ........................................................................................................................................ 53 Liite 9 Google Meet............................................................................................................................ 64 Liite 10 OpaVote ....................................................................................................................................74

Sami Asujamaa

Vuoden isännöitsijä 2017 sami@10p.fi p. 0400 280 446

Etakokoukset_TAITTO.indd 3

19.5.2020 12.50

Kiinnostaako Etäkokokoukset? Uusi kirjani on nyt tilattavissa !

https://www.kiinteistomedia.fi/tuote/etakokoukset-taloyhtiossa

www.10p.fi

Asiat hoituvat - oikeasti! H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 3


Kun kaupunki ei välitä

Surullinen oppitunti hiidenkourun äärellä Viime syksynä Herttoniemi-seuraa työllisti Karhunkaatajan alueella sijaitseva hiidenkouru, upea ja harvinainen jääkauden muistomerkki. Se oli jäämässä Raide-Jokerin työmaan alle ja yritimme pelastaa sen. Seura ja paikalliset asukkaat olivat pitäneet hiidenkourun puolta jo vuosia. Olimme ­huomauttaneet useammassa asukaskuulemisessa, että kouru pitää huo­ mioida ja säästää. Näin oli meille myös luvattu tehdä.

Raide-Jokerin suunnitelmaan emme enää myöhäisemmässä vaiheessa ottaneet kantaa. Se osoittautui tuon luonnon­ muistomerkin kohtaloksi. Kävi taas toteen se fakta, että jos asukkaat eivät täysillä puolusta ympäristönsä luontoa, sitä ei tee kukaan muukaan. Kaupunki ei välitä. Ei välittänyt senkään jälkeen, kun kerroimme, että nyt on tuhoutumassa jotain ainut­ laatuista. Pelastaminen ei olisi ollut vaikeaa, sillä arkkitehti Sulo Savolainen teki piirustukset vaihtoehdosta, jolla ­pyörätie olisi ohittanut kourun. Raide-­ Jokeri ei missään vaiheessa ollut vaarantumassa. Paikalliset asukkaat tunsivat hiidenkourun kautta aikojen ja lapset iloitsivat siitä leikeissään. Hiidenkouru oli suosittu mäenlaskupaikka. Karhunkaatajalla asuva

Hiidenkourun putsaustalkoot keräsi runsaasti innokkaista hiidenkourun ystäviä.

Terhi Knopman kertoo, että jo hänen isänsä muistaa sen lapsuusvuosiltaan. Sulo Savolaista saamme kiittää siitä, että hiidenkouru tuli tunnetuksi muutenkin. Sulo harrasti jääkauden muistomerkkien bongaamista ja hänen ansiotaan on mm. Pihlajamäen 50 000 vuotta vanhojen hiidenkirnujen löytäminen ja säilyttäminen. Sulon päiväkirjamerkintöjen mukaan hän palasi 24.7.1995 autokorjaamosta Herttoniemessä ja havaitsi Karhunkaatajan ohi ajaessaan maastossa jotain ­mielenkiintoista. Sulo alkoi kaivaa kourua esiin ja kuvata sitä. Lopullisesti hän kaivoi

Hiidenkourun räjäytystä valmistellaan. Hiidenkouru räjäytettiin 22.10.2019. 1 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

hiidenkourun esiin toukokuussa 1996. Kouru oli näkyvillä, kunnes se räjäytettiin 22.10.2019. Herttoniemi-seura pyysi päästä tapaamaan kaupunkiympäristöstä vastaavaa apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinne­ mäkeä esitelläkseen hänelle Sulo Savolaisen tekemän vaihtoehtosuunnitelman. Lähetimme hänelle pyynnön 11.10. Tapaamisaika järjestyi 26.11. Hiidenkouru oli siinä vaiheessa ollut murskeena reilun kuukauden. TEKSTI: HILKKA HELSTI


Pelastajat myöhästyivät

Kaunotar murhattiin, ruumis hävitettiin Itä-Helsingissä rakennettiin väylää RaideJokerille. Sitä varten oli tehty suunnitelma. Alueella oli jääkauden aikana kallioon syntynyt kaunis kourumuodostelma ”hiidenkouru”. Se oli Helsingin geologisten nähtävyyksien luettelossa arvotettu luokkaan yksi, eli valtakunnallisesti arvokkaaksi esiinty­ mäksi. Suunnitelman mukaan kouru oli jäämässä rakennustyön tielle, joten se oli päätetty räjäyttää pois. Kourua puolustamaan syntyi kansanliike, jonka näkyvin edustaja oli Herttoniemi-seura. Siis kourua puolustamaan – ei Raide-Jokeria vastustamaan. Seura vain toivoi hankkeelta selvitystä, voiko suunnitelmaa muuttaa, jotta kouru säästyisi. Muutoksia ei haluttu harkita, vaan lukuisissa lehtiuutisissa kerrottiin, että niitä oli mahdoton tehdä. Todisteltiin Helsingin Yliopiston arvovaltaa hyväksi käyttäen, että kouru ei ollut säilyttämisen arvoinen. Samalla kerrottiin vastapäisen kallion olevan niin arvokas, ettei siihen voinut koskea. Kerrottiin, että kouru ei ollut luonnonmuistomerkki. Sitä ei ollut suojeltu luonnonmuistomerkkinä, mutta se ei vähentänyt sen arvoa. (Helsingin suojelluista luonnonmuistomerkeistä 27 on kasveja ja 7 kalliokohteita, vaatimattomiakin) Tämän kourun olisi voinut suojella ainoana lajinsa edustajana. Suojelutoimiin olisi ollut kylliksi aikaa, jos se olisi säästetty. Väitettiin kustannusten nousevan ja aikataulun viivästyvän. Tiedotus ei edes aina kunnioittanut totuutta. Säilyttämistä toivovien toimesta asiaa tutkittaessa selvisi, että oli yksinkertainen ratkaisu, jonka mukaan Raide-Jokerin linjausta ei olisi tarvinnut muuttaa. Vain pieni muutos olisi tarvittu eteläsivun kevyelle liikenteelle ja puuistutuksille varattujen kaistojen keskinäisessä järjestelyssä. Hiidenkouru olisi pelastunut. Väitetyt kustannukset olisivat muuttuneet huomattaviksi säästöiksi louhinnan, kiviaineksen lastauksen ja poiskuljetusten vähentyessä. Tällöin myös työn aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olisivat vähentyneet. Kun suunnitelma esitettiin Raide-Jokerin projektijohtajalle, vastaus tuli vasta toisella yrittämällä hätäisesti keksityin naurettavin perusteluin. Ehdotusta väitettiin epärealistiseksi. Hiidenkouru räjäytettiin 22.10.2019 asiaa koskevan oikeuskäsittelyn ollessa kesken. Heräsi kysymyksiä: Miksi ympäristölautakunnan päätöstä ei noudatettu? Lautakunta päätti, että kouru on säilytettävä, jos se on mahdollista. Miksi louhinta tehtiin kiireellä, kun luultiin, että yksityishenkilön hallinto-oikeuteen tekemä valitus ei ollut enää esteenä? Raide-­ Jokerille varatulla alueella oli silloin ja on edelleen valtavasti kallioita, joiden räjäyttämiselle ei valituksen käsittelyaikanakaan ollut mitään estettä.

Upea hiidenkouru toimi myös lasten liukumäkenä. H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 5


Kaunotar murhattiin, ruumis hävitettiin

Haluttiinko välttää ajattelun vaiva? Olisi kysytty viisaammilta. Ehdotetun vähäisen muutoksen piirtäminen tai piirrättäminen olisi projektiorganisaatiolle ollut pikku juttu. Vahvistetun suunnitelman muutta­ minen ja muutoksen vahvistaminen ei voi olla niin iso ja aikaa vaativa prosessi, että se olisi hidastanut rakennustyötä. Vai oliko ehkä vaikeaa myöntää, ettei isolta organisaatiolta löytynyt kykyä löytää ratkaisua ongelmaan? Jos tämä oli arvovaltakysymys, voidaan todeta, että sekä arvovalta että kunnia menivät.

Loppupäätelmä: Arkkitehti Sulo Savolainen löysi hiiden­ kourun vuonna 1995.

Raide-Jokerin johto ilmoitti, että vain poliittinen johto voi muuttaa vahvistettuja suunnitelmia.

Poliittinen johto ei voinut tietää, että ongelmalle oli hyvä ja toimiva ratkaisu. Poliittinen johto sai pelastussuunnitelman sunnuntai-iltana 20.10. 2019. Panostusreiät porattiin 21.10. ja kouru räjäytettiin 22.10. Vielä porauspäivänä kouru ei ollut piloille tuhottu, kun projektijohtajan hyvin tunteva eläkkeellä oleva kaupungin aluerakennustöitä johtanut diplomi-insinööri yritti saada räjäytyksen estetyksi. Poliittinen johto voi vielä pelastaa Helsingin maineen luonnonarvoja kunnioittavana kaupunkina antamalla julkiset nuhteet Raide-Projektin johdolle taitamattomasta tai ilkivaltaisesta menettelystä, jollei mahdollisiin oikeustoimiin katsota olevan syytä. Helsingissä 21.11.2019 SULO SAVOLAINEN, arkkitehti

Herkut vuoden jokaiseen päivään

Tervetuloa ostoksille

1 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


Koira-ajelua Herttoniemessä. Kuva: István Rácz. Museovirasto.

Lapsia kelkkamäessä. Kuva: István Rácz 1958.

Vanhoja valokuvia Herttoniemestä Finna.fi-palvelussa Finna on palvelu, joka tarjoaa Suomen arkistoille, kirjastoille ja museoille mahdollisuuden tuoda aineistonsa yhteen ja kaikkien löydettäväksi. Finna on haku­ palvelujen kokonaisuus, jossa on mukana kymmeniä arkistoja, kirjastoja ja museoita. Samalla haulla löytää kaikille avoimet aineistot, jotka mukana olevat organisaatiot tarjoavat. Aineistot ovat kaikkien saatavilla, ja niitä voi selata ja lukea verkossa. Palvelun ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto, joka kehittää palvelua yhdessä yhteistyö­ kumppaneiden kanssa. Arkistot, kirjastot ja museot myös vastaavat Finnan sisällöistä. Teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty avoimen lähdekoodin ohjelmis­ toja. Finnasta löytyy mm. kymmeniä valokuvia Herttoniemestä ja Herttoniemenrannasta. Tutusta palveluun osoitteessa Finna.fi.

Ilvestie 6,8,10,12,14. Kuva: Heinonen E, Valokuvaaja 1950– 1959. Helsingin kaupunginmuseo H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 17


Hyvän mielen jalkapalloa Urtsilla – Hyvä seura vanhemmille, jotka arvostavat lastensa jalkapalloharrastuksessa rentoa meininkiä ja hyvää seuraa. Näin kuvailee vanhemman näkökulmasta Herttoniemen tovereita HerToa Anna­ mari Heikkinen, jonka kaksi lasta on mukana HerTon juniorijoukkueissa. Herttoniemen toverit on vuonna 1921 perustettu kaupunginosaseura, jonka harjoittelun kotikenttänä on Herttoniemen urheilukenttä Länsi-Herttoniemen ytimessä. Junioritoiminta puhallettiin vuosia kestäneen tauon jälkeen henkiin juuri niihin aikoihin, kun Heikkisen vanhempi, nyt 13-vuotias lapsi aloitteli harrastustaan alle kouluikäisenä Susien joukkueessa. HerTon eri ikätasojen joukkueet on nimetty Länsi-Herttoniemen hengen

HerTossa on junioritoimintaa vuosien 2007 ja 2015 välisenä aikana syntyneille tytöille ja pojille. Mahdollisuutta päästä mukaan HerTon junioritoimintaan voi tiedustella lähettämällä sähköpostia osoitteeseen herto.juniorit@gmail.com.

Kuvassa Herton Sudet. 1 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

­ ukaisesti suomalaisten eläinten mum kaan. Heikkisen 10-vuotias tyttö pelaa Siileissä, ja muita junnujoukkueita ovat muun muassa Hillerit, Mäyrät ja Ilvekset. Heikkisen perheessä on kokemusta myös toisen seuran junioritoiminnasta. – Susien osalta toiminta hiipui jossain vaiheessa hetkeksi, ja kolme poikaa lähti kokeilemaan toiseen seuraan. Kaikki ­tulivat takaisin. Meno oli turhan totista, Heikkinen kertoo. Harjoituksia oli alle kymmenvuotiailla kolmesti viikossa ja matkat naapuri­ kaupunginosan kentille veivät aikaa sekä lapselta että vanhemmilta. HerTossa harjoituksia on vähemmän. Pikkujuniorit harjoittelevat kerran ja vähän isommat kahdesti viikossa. Etenkin pienimpien palloilijoiden harjoitukset aina kävelymatkan päässä – joko Urtsilla tai talvella lähikoulujen liikuntasaleissa. Isommat voivat kulkea pyörällä harjoituksiin Viikin tai Laajasalon nurmi- tai tekonurmikentille. – Tämä jättää lapsille ja perheille ­aikaa muullekin kuin jalkapallolle: muille harrastuksille ja ihan vain vapaalle ajalle. Tämä treenimäärä ei sille tulevalle Ronaldolle riitä, mutta toisaalta liika ohjattu harjoittelu ei myöskään tapa jalkapallon intoa, Heikkinen sanoo.

Heikkinen kiittelee myös sitä, että HerTossa ei joukkueita jaeta pelaajien taitojen mukaan tasoryhmiin, vaan kerran muodostunut kaveriporukka pysyy kasassa. Peleissä kaikki myös pääsevät kentälle taitotasosta riippumatta. – Valmentajat lähettävät heikommatkin pelaajat peliin, oltiin tappiolla tai voitolla. – Vanhemman näkökulmasta rento ote tarkoittaa mukavaa seuraa kentän laidalla. Kannustetaan myös vastustajaa ja taputetaan hienoille maaleille, kuka tahansa ne sitten tekikin, Heikkinen sanoo.

Rento meno on tietoisten päätösten tulos

– HerTon juniorijoukkueiden ilo ja rentous ei ole sattumaa, vaan seuran toimintaa on tarkoituksella kehitetty liikunnan ilon ja mielekkään vapaaehtoistoiminnan ehdoilla, HerTon junioritoiminnasta vastaava Niina Lappalainen sanoo. Vapaaehtoistoiminnasta runsaasti aiemmin kokemusta kerännyt Lappalainen oli mukana käynnistämässä junioritoimintaa. – Tietoisesti lähdimme miettimään, mikä tekisi toiminnassa mukana olemisesta mielekästä ja mukavaa. Perheiden vapaa-ajasta kilpailee moni taho. On tärkeää, että mukanaolo palkitsee.


Juniorien osalta heti alusta tehtiin päätös, että HerTossa on vain harrastejoukkueita, joista ei erotella kisakokoonpanoja. – Se on osaltaan varmasti madaltanut vanhempien kynnystä lähteä mukaan valmentajiksi ja apuvalmentajiksi. Konkreettisesti tällaisia valintoja ovat lähikenttien suosiminen ja harjoitusmäärien pitäminen maltillisena. Lisäksi joukkueiden koko pidetään 15–20 lapsessa, kun isoissa seuroissa joukkueessa saattaa olla jopa 60 lasta. – Mittakaava on haluttu pitää sellaisena, että se on mielekästä pyörittää vapaaehtoispohjalta. Rennossa meiningissä on imua. Se näkyy toisaalta helppoutena värvätä nuoria valmentajia vetämään joukkuetta vanhempien kanssa. Toisaalta se tarkoittaa myös pitkiä jonotusaikoja joukkueisiin. Joihinkin joukkueisiin pääsee muutaman kuukauden jonottamisella, toisiin saattaa jonossa joutua olemaan yli vuoden. – Olemme koettaneet madaltaa ­kilpailuasetelmia ja sanoa, että hyvin voi aloittaa jonotusaikana harrastamisen jossain lähialueen toisessa seurassa ja tulla mukaan HerToon kun paikka vapautuu”, Lappalainen sanoo.

Toiveissa vihreämpi Urtsi

HerTon junioritoiminta on kasvanut kovaa vauhtia. Alussa joukkueita oli neljä, nyt lasten ja nuorten joukkueita on 11 ja aikuisten harrastejoukkueita kaksi. Vanhimmat HerTon juniorit ovat syntyneet 2007, elokuussa aloittaa uusi, vuonna 2015 syntyneiden joukkue. – HerTo oli aktiivisesti mukana kampanjoimassa, jotta Helsingin kaupungin osallistavan rahoituksen varoista oltaisiin Länsi-Herttoniemen urheilukentälle saatu juniorikokoinen tekonurmikenttä. Muutaman äänen tappio harmittaa seurassa vieläkin, Niina Lappalainen sanoo. – Olemme varmaan Helsingin ainoa jalkapalloseura, joka harjoittelee pääasiassa hiekkakentällä. Toiveissa on nyt, että kaupunki investoisi kentän kunnostukseen vuonna 2021. – Se toisi Länsi-Herttoniemen junioriliikunnan tasa-arvoiseen tilanteeseen muiden Helsingin alueiden kanssa, ­Lappalainen sanoo. TEKSTI: TEPPO MOISIO KUVA: ANNAMARI HEIKKINEN

Talviuinnin suosion kasvu näkyy Tuorinniemessäkin Avoimet ovet ja avanto -tapahtu­masta 23.2.2020 innokkaat saivat kokeilla hyisen veden ihanuutta.

Talviuinnista on vaivihkaa tullut yksi suosituimmista talvisista liikunta­ lajeista. Harrastajamäärä lasketaan Suomessa sadoissa tuhansissa. Suosion kasvu näkyy myös Herttoniemenrannan Tuorinniemen talviuintipaikassa, jota Herttoniemi-seura vuokraa Helsingin kaupungilta ja josta uimarit, Herttoniemen Hylkeet huolehtivat. Talviuintikausi alkaa syyskuussa ja päättyy toukokuussa. Vuonna 2019 laiturilta pulahdettiin veteen 7920 kertaa, eli kauden jokaisena päivänä keskimäärin 29 kertaa. Edellisen vuoden luvut olivat 5962 ja 22. Naiset ovat Hylkeissäkin ahkerampia uimareita kuin miehet. Touko- ja syyskuussa moni menee veteen suoraan laiturilta käymättä pukukopissa; osa uintikerroista jää merkitsemättä pukukoppien vieras­ kirjoihin. Vuodesta 2020 tuli monin tavoin erilainen vuosi myös Herttoniemen Hylkeille. Tammikuussa tehtiin vielä ennätys; uintikertoja kirjattiin yhteensä 1230. Kaupunki edellytti kaikilta talviuintiseuroilta uudenlaista sopimusta, jossa mm kasvatettiin seurojen vastuuta uintipaikan turvallisuudesta. Aiheesta järjestettiin erillinen tilaisuus, jossa sopimuksen vaikutuksia ruodittiin uimareiden kesken. Helmikuussa Herttoniemen Hylkeet järjestivät Avoimet ovet ja avanto -tilaisuuden, jossa kaikilla talviuinnista kiinnostuneilla oli mahdollisuus kokea hyinen hurmio. Yleisötilaisuudet, kuten kauden avajaiset ja laskiaisuinnit, ovat olleet suosittuja. Niin kävi tänäkin vuonna. Talviuinnin sanotaan pitävän flunssan loitolla, mutta koronapandemian edessä

oli Herttoniemen Hylkeidenkin pakko sopeutua. Maaliskuussa jouduttiin antamaan ensin suositus olla käyttämättä puku­ koppeja. Sittemmin pukukoppien käyttö oli kiellettävä kokonaan. Talviuimareiden käytössä olevissa pukukopeissa ei ole mahdollista pitää turvavälejä. Kopit siivotaan talkoovoimin, joten niitä ei voida joka välissä putsata. Uiminen toki jatkui tänä poikkeuksellisena keväänäkin. Uimarit siirtyivät laiturille. Aurinkoisessa kevätsäässä lämmin pukukoppi ei ollut välttämätön. Kesän ajan uidaan Tuorinniemen rannassa – ja kuka missäkin – mutta syksyllä Herttoniemen Hylkeet palaavat taas ­Tuorinniemen kotirantaan. TEKSTI JA KUVA: KATRI MYLLYKOSKI

Herttoniemen Hylkeillä on käytössään lämpimät pukuhuoneet ja laituri. Meren jäädyttyä avanto pidetään auki pumpulla, joka pitää veden liikkeessä. Pukuhuoneen ­avaimen saa liittyessä panttimaksua vastaan; uimassa voi käydä milloin vain ja niin usein kuin haluaa. Uintimaksu koko kaudeksi on 35 €.

Haluatko mukaan?

Lisätietoja ja liittyminen: https://herttoniemi.fi/herttoniemen-hylkeet/ Tykkää myös Herttoniemen Hylkeiden Facebook-sivusta. H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 9


Ihmisen kokoinen apteekki! ma-pe 9-20 la 10-18 Herttoniemenranta

Hitsaajankatu 13, Herttoniemenranta, 00810 Helsinki • 020 741 5260

HERTTONIEMEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA

SISÄTAUTISAIRAUKSIEN ASIANTUNTIJAT Myös hammashoitoja ja pehmytosakirurgiaa ammattitaidolla.

Puh. (09) 786 189 www.lemmikkilaakari.fi Hiihtomäentie 35, 00800 Helsinki Ma-Pe 8–20, La 9–14

2 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


Asukastalo Ankkuri on avoin olohuone Herttoniemenrannassa Toiminta 

Asukastalo Ankkuri on Herttoniemen­ rannassa sijaitseva toimintakeskus ja asukkaiden avoin olohuone. Toimintaa talossa järjestää asukastaloyhdistys itse sekä muut yhdistykset ja toimijat. Ankkurin omaan toimintaan ovat kuuluneet jo vuosia avoimen olohuoneen lisäksi ilmainen hävikkilounas. Hävikkiruoka saadaan lähikoulusta, Herttoniemenrannan ala-­ asteelta, ja hävikkileipää Lähi-K-kaupasta Pikku-Hertasta. Asukaskahvila on ollut kerran viikossa, mm vaatteiden/tavaroiden vaihtopöytä, kädentaitoja ja erilaisia pienimpiä tapahtumia kuten joululaulelot. Asukastalolla saa myös sosiaaliohjausta ja apua digiasioinnissa. Yhteistyötahot, kuten MLL-perhe­ kahvila, muskarit ja tanssikerhot, järjestävät talolla ilmaista tai edullista toimintaa. Herttoniemenrannan Martat kokoontuvat ensi syksystä lähtien noin kaksi kertaa kuukaudessa. Monaliiku ry järjestää ­ilmaista ja avointa naisten liikuntaa. ­Helsingin Nuoret Kotkat ovat pitäneet talolla alakouluikäisten kerhoa ja päivä­ leirejä loma-aikoina Tuorein yhteistyötaho on Nicehearts ry. Heidän Helsingin toimintansa pääosin siirtyy Ankkuriin ja heillä on oma toimisto Ankkurissa. Yhteistyötä tehdään tapahtumien merkeissä lähialueen toimijoiden, kuten Herttoniemi-seuran, Eloa Herttoniemenrantaan ry:n ja ­Hertsikanrannassa tapahtuu ry:n, kanssa.

Ankkurin työntekijät, Ankkuri polkuna kohti työelämää ja monikulttuurisuus

Asukastalo Ankkurissa on yksi varsinainen avustusvaroin palkattu työntekijä, toiminnanjohtaja Maaren Kemppi. ­Lisäksi tällä hetkellä palkkatuella kolme muuta henkilöä, joista yksi opiskelee oppisopimuksella merkonomiksi. Asukastalolla työskentelee myös useita muita henkilöitä: työkokeilussa, kieli­ harjoittelussa tai muuhun opiskeluun liittyvässä harjoittelussa, kuten sosio­ nomien harjoittelujaksoissa. Asukastalo Ankkurilla on iso rooli monien työelämäpolulla. Ankkurissa opitaan mm. siivous- ja keittiötehtäviä, toimistotyötä, työelämäntaitoja ja suomen kieltä. Astuessa asukastalon sisälle voi aistia monikulttuurisen ympäristön! Nykyinen puheenjohtaja Lea Vetri on tehnyt suuren työn Ankkurin toiminnan eteen. Ankkurissa eri kulttuurit ja eri-ikäiset ­kohtaavat arkisessa matalan kynnyksen toiminnassa. Vetri on yksi Ankkurin perustajajäsenistä v. 1997, toiminnanjohtajana hän aloitti 2004 ja jatkanut hallituksen puheenjohtajana siirryttyään toiminnanjohtajan työstä eläkkeelle. Vetri on ­maahanmuuttajatyön pioneeri, hän on

Kuvassa Asukastalon Ankkurin keittiövastaava Eman Al-Qurttani, vapaaehtoistyöntekijä Lotta Paavola, työharjoittelija Hala Aldarra, työkokeilijat Huma Abasi ja Kadriye Cirik sekä puheenjohtaja Lea Vetri.

tehnyt useita lehtihaastatteluja ja sekä luentoja työstään maahanmuuttajien parissa mm. Lionseissa ja Oikeusministeriön koulutuksissa.

Kuulumiset

Asukastalo Ankkuri pääsi tänä keväänä viimeinkin Paasivaarankatu 6:n pää­ vuokralaiseksi. Ankkuri on aikaisemmin vuokrannut samaisesta kiinteistöstä tiloja itselleen. Tiloja on vuokrattu Hertto­ niemen nuorisotalolta, Helsingin Nuorilta Kotkilta ja Herttoniemen nuorisoyksiköltä. Tänä keväänä Herttoniemen nuorisotyö­ yksikkö sai uudet tilat käyttöönsä Hert­ sistä ja Asukastaloyhdistys Ankkuri ry vuokrasi tilat kokonaisuudessaan itselleen. Pääseminen tilojen päävuokralaisesti luo taloudellisia paineita, mutta myös antaa mahdollisuuksia suunnitella paremmin ja laajemmin Ankkurin toimintaa. Asukastaloyhdistys Ankkuri ry:n on pystynyt jatkamaan toimintaansa koronaepidemiasta huolimatta. Tilavaraukset luonnollisesti peruuntuivat kaikilta käyttövuorolaisilta. Puheenjohtaja Lea Vetrin ajatus – naapuriapu – sai vihdoin sysäyksen aloittamiselle. Asukastalon työntekijät aloittivat lounasruoan toimittamisen koteihin sekä ruokaa on ollut mahdollista noutaa talolta. Ilmaista hävikkileipää on voinut hakea Ankkurista joka arkipäivä. Lähi­ koulu sai asukastalolta lisätiloja viimeiset

Asukastalo Ankkurin tämänhetkiset rahoituslähteet n asukasosallisuus avustus n työllisyysavustus n varainkeruu (kahvila, tilavuokra)

kouluviikot. Asukastalolla järjestettiin Herttoniemenrannan vanhojen kuvien ikkunanäyttely yhteistyössä herttoniemeläisen Juha Joutsen kanssa. Kesällä asukastalolla Helsingin Nuoret Kotkat järjestivät 3 viikkona päiväleirejä koululaisille sekä sosionomiopiskelija harjoittelun innoittamana järjesti kaikille avoimen eläinaiheisen suunnistuksen Hertto­ niemen kartanon puiston läheisyydessä. Kaikki Herttoniemen alueen ja lähialueiden asukkaat ovat tervetulleita viihtymään yhteiseen olohuoneeseen tai järjestämään yhteistä ohjelmaa. Tiloja voi vuokrata myös yksityiskäyttöön. Asukastalo Ankkuri toivoo pitkiä toimintavuosia ­Paasivaaran margariinitehtaan entisessä kanttiinirakennuksessa. Rakennus on merkitty sr-2 suojeltavaksi kohteeksi. Pidetään alueen yhteisöllisyydessä kiinni! TEKSTI: LEA VETRI JA MAAREN KEMPPI KUVA: ASUKASTALO ANKKURI H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 1


Merikotka tuli Klobbeniin Kolme merikotkanpoikaa varttui Vanhankaupunginlahdella. Se on nyt Stadin lintumaailman suurin uutispommi.

Pesä on suojelualueen keskellä pikkusaaressa, Klobbenissa. Muualla pesinyt merikotkapari tuli lentopoikasen kanssa Vanhankaupunginlahdelle jo heinä­ kuussa 2019. Kotkaperhe jäi pysyvästi oleilemaan Klobbeniin, ne kaklattivat siellä soidinhuutoaan ja olivat kuin kotonaan. Kotkanpoikaa ruokittiin aina lokakuulle asti. Sen jälkeen kotkakoiras alkoi kantaa risuja Klobbenissa ­olevaan suureen harmaahaikaran pesään, suurenteli sen muhkeaksi möhkäleeksi. Se oli henkeäsalpaava näky meille kiikarinkeikuttajille, jotka olimme varmoja, ettei tuo arka lintu voi pesiä pääkaupungin ruuhkaisessa lintuparatiisissa. Kotkia auttoi talvi, jota ei tullut. Vanhankaupunginlahti ei ­jäätynyt, jäällä kulkijoita ei ollut. Kotkat olivat yksin saaren risu­ linnassaan. Pesä on näkyvästi korkeimman tervalepän huipussa. Pesää voi tähyillä kaikista lintutorneista, välimatkaa ­Lammassaaresta on noin 400 metriä, Mölylän kalliolta pikkuisen enemmän. Haudonta alkoi maaliskuun alussa. Herkän haudonta­ kauden aikaisia häiriöitä oli muutama, kerran lensi ­drone, kerran meloja pelotti kotkanaaraan pesältään, ­mutta emo palasi hautomaan heti kanootin mentyä. ­Pesintä olisi voinut tuhoutua maihinnousuun, jolloin munat olisivat kylmenneet. Poikasia nähtiin ensimmäistä kertaa huhtikuun puolen välin jälkeen, ja kolme poikasta varmistui kuun lopussa. Tätä kirjoit­ taessa (1.7.) ne ovat vielä pesässään, mutta kokeilevat jo siipiään, viuhtoen vimmatusti, ja ilmaankin kohoten. Kalaa ja hanhenpoikasia Klobbenissa kuhisee valtava kaloja syövien lintujen kolonia, siellä pesii noin 30 harmaahaikaraparia ja 14 merimetsoa. Merikotkan kanssa samassa puussa on kaksi merimetson pesää. Klobbenin harmaahaikarakolonia sai alkunsa vuonna 2006. Vuonna 2019 Klobbeniin asettui merimetsoja. Maaliskuussa harmaahaikarat empivät viikon ja toisenkin, sitten menivät itsepintaisesti pesimään aivan kotkan silmien alle. Merimetsot tulivat pesimään huhtikuun alussa. Merikotka kävi usean kerran syömässä naapuripesistä munia, huuto on valtaista, kun haikarat karjuvat kotkan lennähtäessä läheltä. Haikarat ja merimetsot ovat kuitenkin saaneet paljon poikasia, joita kotkien ei ole nähty syövän, vaikka munat kelpasivat. Kala on päämurkinaa. Helsingin paras kalavesi tarjoaa ­antimiaan. Yhden kerran Mölylän edessä kotka iski suureen haukeen tai karppiin, jota se ei saanut kiskotuksi ylös, mutta useimmin kalastus on helppoa noukkimista. Kerran kotka ahdisti lentävää harmaahaikaraa niin armottomasti, että se oksensi kalan, jonka kotkakoiras nappasi suoraan ilmasta. Kotkien on nähty linnuista ottavan eniten valkoposkihanhen poikasia, ­joiden saalistusta ­Lammassaaren niityltä on nähty yli 10 kertaa. Saalistusreviiri on pieni, kotkat tähystävät syötävää suoraan pesä­ saarestaan. Kolme poikasta on merikotkalle poikkeuksellisen paljon, alle ­kymmenesosassa pesinnöistä on kolmoset. Yleensä poikasia on kaksi tai yksi. 2 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Merikotka on uljas näky taivaalla. Kuva: Jorma Harjamäki.


Merikotka pesi onnistuneesti Helsingissä ensi kertaa 2016, jolloin ulkomeren Isosaaressa varttui yksi poikanen. Siellä oli pesintä myös 2019. Merikotka on pesinyt viime vuosina myös Turun kaupungissa. Se on pesinyt jo yli kymmenen vuotta Rauman satamassa, jossa on ­laivaliikenteen eristämiä saaria. Merikotka todennäköisesti jää Klobbeniin, kun tämä pesintä meni kerralla nappiin. Tulemme pällistelemään niitä alati tulevaisuudessakin. TEKSTI: EERO HAAPANEN KUVAT: EERO HAAPANEN JA JORMA HARJAMÄKI

Merikotka on napannut saaliikseen ison lahnan Vanhankaupunginlahdelta. Kuva: Jorma Harjamäki.

Merikotkan pesä on Klobbenissa, keskellä harmaahaikarakoloniaa. Kuva: Eero Haapanen.

Kirjoittaja aloitti lintuharrastuksen Herttoniemessä 1970-luvulla, näki silloin pari kertaa Viikissä merikotkan, joka oli tuolloin ”lintujemme katoavaa aatelia”.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 3


Koronavirus vaikeutti yritysten toimintaa Herttoniemeläinen-lehti kysyi muutamilta yrityksiltä koronaviruksen vaikutuksista yrityksen toimintaan. KOONNUT: KARI UITTOMÄKI

Koronavirus sulki KehoLataamon ovet – Koronaviruksella oli todella merkittävä vaikutus KehoLataamon toimintaan. Aluksi olimme kuulolla; seurasimme hallituksen tiedottamista ja hallituksen virallista linjaa. Maaliskuun alkupuolella kävi selväksi, että KehoLataamo on suljettava. Fyysiset tunnit päättyivät siihen, Mirva Keski-Vähälä KehoLataamosta kertoo. Mirva Keski-Vähälän mukaan sulkemisesta johtuen aluksi ­jouduttiin tekemään paljon viestintää ohjaajille ja asiakkaille. KehoLataamo on perheyritys, joka toimii kattona itsenäisille yrittäjille. Ohjaajille ja asiakkaille piti saada nopeasti tieto sulkemisesta. – Luottamuksen ja turvallisuuden rakentaminen oli kaikki kaikessa. Yrittäjien ja asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja uskoa tulevaan oli tärkeä vahvistaa. KehoLataamon toiminta jäi tauolle ja yrittäjät joutuivat itsenäisesti tekemään omia ratkaisujaan kurssien toteuttamisessa. Ohjaajat lähtivät tekemään korvaavia tunteja omille asiakkailleen eri tavoin. Osa teki striimattuja tunteja, osa teki videoita, osa siirsi tunnit kesän alkuun. Kokonaisuutena Keho­ Lataamon asiakkaat saivat korvaavia palveluja, Mirva Keski-Vähälä kertoo. Taloudellisesti koronaepidemia oli tietysti ankara: yrityksen ­kassavirta loppui, mutta silti kiinteä kulut juoksivat. KehoLataamo myös vuokraa tilaa erilaisiin juhliin, mutta kesän juhlavaraukset oli peruttava. Näin ollen myös kesän tulot jäivät saamatta. – Asiakkaat ovat olleet hienosti mukana KehoLataamon selviytymistaistelussa. Monet isommat studiot ovat joutuneet kokonaan sulkemaan ovensa. Meidän onni on se, ettei meillä ole palkattua henkilökuntaa. Jos olisi ollut, niin olisimme joutuneet lomauttamaan. Keski-Vähälän mukaan yrityksen tilan pienuudesta on myös tiettyä etua: paikat on helppo pitää puhtaina, huolehtia desinfioinnista jne. Pienimuotoisia tilaisuuksia on helppo järjestää. Tulevaan syksyyn Mirva Keski-Vähälä suhtautuu luottavaisesti. KehoLataamolle on tulossa vilkas ja monipuolinen syksy; ohjelmaa on tanssista joogaan. Keski-Vähälä on huomannut, että ihmisten luottamus tulevaisuuteen on palaamassa. Se näkyy muun muassa yhteydenotoissa, joissa kysytään syksyn ohjelmaa. – Kehon ja mielen hyvinvointia lisäävälle toiminnalle on kysyntää syksyllä. – Tietenkin syksyn tilannetta täytyy seurata tarkasti. Mutta jokainen varmasti toivoo, että elämä palautuisi normaaliksi eikä tulisi mitään uutta korona-aaltoa, Mirva Keski-Vähälä tiivistää.

KehoLataamossa pilatesta Susanna Keski-Kohtamäen tunnilta turvavälein. Kuva: KehoLataamo 2 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Fysioterapeutit ja jalkaterapeutti ohjaavat mm. alaraajaongelmissa sopivia liikeharjoituksia. Kuva: Herttoniemen Fysikaalinen Hoitolaitos

Etäfysioterapia-vastaanotto käyttöön Herttoniemen Fysikaalisessa Hoitolaitoksessa – Koronaepidemian johdosta 16.3.alkaneella viikolla lähes kaikki asiakkaat peruivat hoito­ aikansa. Kela antoi myös määräyksen, että ­vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden läsnäkuntoutus pitää keskeyttää. Potilasvastaanottomme oli lähes täydellisesti katkolla 3 viikkoa, Inari Degener Herttoniemen Fysikaalisesta Hoitolaitoksesta kertoo. Inari Degenerin mukaan henkilökunta opetteli ja aloitti etäfysioterapia-vastaanoton niille potilaille, joille se soveltui. – Vielä helmikuussa en osannut ajatellakaan, että itse alkaisin antaa etäterapiaa. Pikkuhiljaa järjestimme epidemia-suositusten mukaisesti hoitotapaamisia vastaanotolla ja kotikäynteinä. Kevät oli hiljainen ja vaikutti tietenkin tuloihin jokaisen ammatinharjoittajan kohdalla. – Hain myös yksinyrittäjälle tarkoitettua kaupungin tarjoamaa tukea, kuten myös työ­ kaverini. Olen kiitollinen, että sain tuen. Nyt tuntuu, että kysyntä taas vilkastuu ja töitä on vähän paremmin. Edelleen käytämme myös etäterapiaa ja vastaanottotoiminnassa täytyy huomioida korona-ajan suositukset, Degener kertoo.


Pikku Hukka koronan kynsissä – Korona-aika on koetellut meitä kaikkia monin eri tavoin. Pikku Hukalle tämä kriisi tuli kuitenkin aivan erityisen huonoon kohtaan. Uusittu ravintola oli ehtinyt toimia vasta muutaman kuukauden, eikä tuoreen yrityksen talous vielä ollut vakaa viivästyneen remontin ja alalle tyypillisen hiljaisen alkuvuoden jälkeen. Olimme vasta pääsemässä vauhtiin, kun Ravintoloitsija Hanna Paksula koronaepidemian vaikuon tyytyväinen siihen, että tusten laajuus kävi ravintola Pikku Hukka sai asiakkailta paljon tukea. ­maaliskuussa selväksi. Kriisin alkupuolella koim- Kuva: Ravintola Pikku Hukka me lyhyen nousun, kun kotiin etätyöhön siirtyneet työntekijät tulivat sankoin joukoin lounaalle. Tämä kesti kuitenkin vain muutaman päivän, ravintoloitsija Hanna Paksula kertoo. Hanna Paksulan mukaan Pikku Hukka reagoi nopeasti kohonneisiin hygieniavaatimuksiin. Kaikki annokset tarjoiltiin pöytiin, myös alkusalaatti. Käsidesit laitettiin tiskille ja pikavauhtia otettiin toinenkin wc:n asiakaskäyttöön käsienpesua varten. – Naapurissa sisustusliikettä pitävän yrittäjäkollegan kanssa päätimmekin taklata pelottavan markkinatilanteen ”sisulla ja saippualla”! Toiseen vessaan laitettiin asiakasvinkistä tuoksuttomat tuotteet. Tiedotimme myös ahkerasti niistä toimenpiteistä, Paksula kertoo. – Heti koronakriisin puhjettua illat hiljenivät rajusti. Päätimme pitää ravintolan kiinni iltaisin ja keskittyä lounaisiin. Neljän huippupäivän jälkeen lounasmyyntikin hiipui. Viranomaisen suosituksen mukaan suljimme myös lounaat jo viikkoa ennen siihen velvoittavan lain voimaantuloa. Pikku Hukka päätti keskittyä myymään kotiruokaa perhekokoisina annoksina. Paistettiin lihapullia, lasagnea, keitettiin hernerokkaa ja haudutettiin pataruokia. Naapuriyrityksen ansiosta innostuttiin tekemään myös vegaanisia kotiruokia, joille olikin kivasti kysyntää. Vegaanisia ruokia nähdään vielä varmasti jatkossakin Pikku Hukan lounailla. – Pitääksemme ulosmyynnin kulut ja hävikin minimissä teimme kotiruokia etukäteistilauksesta ja jakelimme niitä keskitetysti kerran viikossa. Juhlapäivinä, kuten pääsiäisenä, vappuna ja äitienpäivänä, teimme myös usean ruoka­ lajin menupaketteja, joiden avulla asiakkaat pääsivät juhlatunnelmaan koronarajoituksista huolimatta. – Pelkällä sisulla ja saippualla emme mekään olisi selvinneet edes tähän asti. Helppoa ei ole ollut eikä ole vieläkään, mutta synkimmälläkin pilvellä on tunnetusti hopeareunus. En olisi yrittäjänä selvinnyt tästä keväästä ilman Pikku Hukan ihanien asiakkaiden tukea ja kannustusta! Jokainen tsemppiviesti, julkisesti jaettu hyvä palaute, vinkki ja neuvo, ruusukimppu, kortti ja kysymys “Jaksatko vielä?” – jokaisella on ollut minulle valtava merkitys. Hanna Paksulan mukaan Pikku Hukka sai myös paljon konkreettista apua. Esimerkiksi lomautettu kanta-asiakas Mika tarjoutui kuljettamaan ruokatoimituksia omalla autollaan. Näin ravintola pystyi palvelemaan myös niitä asiakkaita, jotka eivät päässeet hakemaan itse ruokiaan. – Kivistä tietä on toki vielä edessä, mutta jokainen ovesta tuleva tai terassille istuva asiakas valaa meihin uskoa, että Pikku Hukalla on valoisa tulevaisuus ja paikka herttoniemeläisten sydämissä, Hanna Paksula iloitsee.

Wanha Kunnon Isännöinti Helsinki Oy

WKI Helsinki Oy on täyden palvelun isännöintiyhtiö. Yksitoista vuotta (11 v.) isännöintiä Herttoniemen alueella.

Ota yhteyttä, tavataan ja räätälöidään juuri teidän yhtiöllenne sopivat palveluehdot.

Linnanrakentajantie 6 C 27 00880 Helsinki

O S O ITE :

S ÄH K Ö PO S T I :

jyri.virmalainen@wkihelsinki.fi PUH E LIN:

Jyri Virmalainen isännöitsijä

050 352 3635

www.wkihelsinki.fi

Hiustesi iloksi! Kettutie 4, 00800 Helsinki 040 7510055 Avoinna sopimuksen mukaan www.ilox.fi

TERVETULOA! – Sanna ja Mari – Hitsaajankatu 9 , Herttoniemessä 15v. kokemuksella , kävelymatka metrolta

korjausompelu tilaustyöt sisustusompelu

ompelimo puh. 040 745 72 40 ompelimotyohuonep.fi ma 11-18 ti-ke-to 10-18 pe 9-17 la 10-14

Tervetuloa !

40 vuotta työtä Herttoniemen asukkaiden ja kiinteistöjen hyväksi. Haarniskatie 6, 00910 Helsinki • Puh. 09 325 6221 www.tili-kiinti.fi • isannointi@tili-kiinti.inet.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 5


Herttoniemen kirjasto muutti uusiin tiloihin Herttoniemen kirjasto sulki ovensa helmikuun puolivälissä ja muutti ­uusiin tiloihin Hertsiin. Hertsissä ­kirjasto avasi ovensa 14.5. Kirjaston sulkeutuminen ja muutto herätti ­helmikuussa haikeita tunnelmia ja aprikointia uuden kirjaston sijainnista. Toisaalta uusi kirjasto saa korona­ epidemian jälkeen kesäkuussa – ­olojen ikään kuin normalisoiduttua – positiivista palautetta sijainnistaan kuin kirjastotilastaan.

Kirjasto Kettutiellä helmikuussa: Tammisalolainen Mats Wiljander digi­ toi vanhoja VHS-kasetteja helmikuussa. Wiljanderilla on paljon kasetteja, joissa on etupäässä videokuvaa lapsista. Par­ haillaan on digitoivana 90-luvun alku. – Haluan siirtää videonauhat DVD:lle siksi, että haluan turvata ne tulevaisuut­ ta varten. Nykyään VHS-laitteita ei ole olemassa tai niiden toimivuudesta ei tiedä. On kivaa, että lapsetkin saavat nähdä näitä, Wiljander kertoo. 2 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Tammisalolainen Mats Wiljander käytti vanhassa kirjastossa erityisesti digitointilaitetta. Hän tallensi vanhoja perhetapahtumia VHS-nauhoilta DVD:eille.


Herykin lukion toisen vuoden oppi­ laat Robert Malmström ja Meri Lehtonen tekevät viikottain koulutehtäviä Herttoniemen kirjastossa. He kiittelevät kilvan, että kirjaston sijainti, aukioloajat ja ystävällinen henkilökunta ovat ihan­ teellisia opiskelijoille. Kirjastossa on rauhallinen ja sympaattinen ja sopivia opiskelutiloja löytyy. Malmström on Laajasalosta ja Lehto­ nen Puistolasta. Kumpikin aprikoi, että mahtaako uudessa kirjastossa tulla käy­ tyä – se on syrjässä Herykiin nähden. Toki uuteen kirjastoon käydään tutus­ tumassa, mutta ehkä uusi kotikirjasto löytyy jostain muualta. Herttoniemeläinen Marja Nurmi käy kirjastossa suunnilleen kerran vii­ kossa. Hän kertoo olevansa innokas luki­ ja – etupäässä kaunokirjallisuutta, mutta myös tietokirjallisuutta.

Herttoniemeläiselle Marja Nurmelle vanha kirjasto on ollut kotikirjasto yli 10 vuotta.

Herykin oppilaat, laajasalolainen Robert Malmström ja puistolalainen Meri Lehtonen tekivät ahkerasti koulutehtäviä Herttoniemen vanhassa kirjastossa.

– Haikealta tuntuu kirjaston pois­ muutto. Tämä on ollut kotikirjastoni yli 10 vuotta. Tämä on pieni kirjasto, ja valikoima on aika suppea. Silti täällä tekee löytöjä ja se on nimenomaan kir­ jaston iso anti, että löytää sellaista mitä ei ole itse edes osannut ajatella, Marja Nurmi tuumaa. Kirjastovirkailija Suvi Pesonen ­kiittelee vanhaa kirjastoa perinteiseksi kirjastoksi. Kirjat ja asiakkaat ovat pää­ osassa, työ on asiakaslähtöistä. Yksilö pystytään ottamaan huomioon, koska asiakkaita ei käy suurina massoina. – Olen ollut paljon eri kirjastoissa, ja olen viihtynyt hyvin Herttoniemen kirjastossa. Esimerkiksi Ruokapiirin toiminta on ollut kiva erityispiirre. – Haikealta tuntuu muutto. Vähän sekavat tunnelmat. Toisaalta haikeutta, mutta myös innostusta uudesta kirjas­ tosta, Suvi Pesonen kertoo.

Kirjastonhoitaja Suvi Pesonen tunsi haikeutta Herttoniemen vanhan kirjaston viimeisinä päivinä.

Herttoniemeläinen LÄHETÄ JUTTUVINKKI OSOITTEESEEN herttoniemiseura@gmail.com

Lounas ma–pe 11–15 Avoinna: ma–to 11–22, pe 11–23, la 12–23, su 13–22 Keittiö sulkeutuu 30 minuuttia ennen ravintolan sulkeutumista. Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki, 050 407 1292, www.gurkha.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 7


Herttoniemenrantalaiset Kati ja Mikael Suomela ovat tyytyväisiä siihen, että uusi kirjasto tuli kotikulmille.

Kirjasto Hertsissä kesä– heinäkuussa: Herttoniemenrantalaiset Kati ja Mikael Suomela hakevat varaamansa pizza­ kirjaa. Kati on ekaa kertaa käymässä, Mikaelilla käynti on toinen. – Tämä on pieni mutta makea, koska on niin korkea. Hyvät kontrastit väreissä ja muussa, Kati Suomella kiittelee. – Tullessani ekan kerran vaikutelma oli sokkeloinen. Se ei ole kuitenkaan mitenkään huono asia. Sijainniltaan

tämä on sataprosenttisesti parempi kuin aikaisempi kirjasto. Emme käyttäneet aikaisempaa kirjastoa ollenkaan, koska olemme julkisten kulkuvälineiden varas­ sa, Mikael linjaa. Lautapelejä harrastavat Aaeda ­Ahmadi ja Henni Vainisalo pelaavat Monopolia. Vuoroaan odottaa New York 1901 -peli. Roihuvuorelainen Ahmadi on toista kertaa uudessa kirjastossa, ­herttoniemenrantalainen Vainisalo ekaa kertaa.

Herttoniemenrantalainen Henni Vainisalo ja roihuvuorelainen Aaeda Ahmadi ovat tyytyväisiä uuteen kirjastoon. 2 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

– Kirjasto vaikuttaa viihtyisältä. Aikaisempaan verrattuna tämä on ava­ rampi ja modernimpi, Vainisalo arvioi. – Väriä on ihan riittävästi. Kirjasto on mukava ja oleskelutiloja riittävästi, Ahmadi puolestaan arvioi. Kirjastonhoitaja Johanna Juvosen mukaan kirjaston kaikki palvelut saatiin juhannuksen jälkeen täysimääräisesti käyttöön. Aikaisemmassa kirjastossa ollut digitointilaite on saanut uuden kodin Vuosaaren kirjastossa. – Hertsissä uusi kirjasto on helposti saavutettavissa. Tänne on helppo tulla niin julkisilla, omalla autolla, kävellen kuin pyörällä. Asiakkaat ovat löytäneet uuden kirjaston hyvin ja kävijöitä on ollut runsaasti. – Olemme itse tyytyväisiä uuteen kirjastoon, ja asiakaspalautteiden perus­ tella myös asiakkaat ovat tyytyväisiä. Uusi kirjastotila on pirteä, värikäs ja per­ soonallinen. Kirjat kiertävät käyttäjä­ määrien kasvaessa entistä paremmin lukijoille ja kirjavalikoima pysyy eläväi­ senä, Juvonen kertoo. TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI

Kirjastonhoitaja Johanna Juvosen mukaan kirjaston kävijämäärät ovat nousseet selvästi uuden kirjaston myötä.


! N E P O NOW

Kauppakeskus Hertsi, 1. kerros Linnanrakentajantie 2, 00880 Helsinki

H E R T TO N I E M E L Ă„ I N E N | 2 9


Herttoniemi-seura 40 vuotta

Herttoniemi-­ seuran ex-puheenjohtajat muistelevat Herttoniemi-seura ry täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Haastattelimme seuran vanhoja puheenjohtajia. Osa vanhoista puheenjohtajista on jo siirtynyt ajasta iäisyyteen. Koronaepidemiasta johtuen haastattelut tehtiin sähköpostitse. Seuran nykyinen puheenjohtaja on Hilkka Helsti, joka on myös aikai­ semmin toiminut puheenjohtajana. Hilkkaa edeltävää paria puheen­ johtajaa (Tarja Merivirta ja Heikki Kärmeniemi) ei haastateltu, koska heidän toimikautensa ovat lähellä nykyhetkeä. Puheenjohtajille esitettiin seuraavat kysymykset: • Minä vuosina olit puheenjohtajana? • Millaista toimintaa seuralla oli noina vuosina? • Miten seuran toiminta kehittyi tai muuttui sinun aikanasi? • Mitä pidät seuran tärkeimpinä saavutuksina sinä aikana, jolloin olit puheenjohtajana? • Terveisesi nykyiselle Herttoniemi-seuralle. TEKSTIN KOONNUT: KARI UITTOMÄKI 3 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Eva-Riitta Siitonen: Pahoittelen, etten muista tarkkaan, koska olin Herttoniemi-seuran pj. (ehkä -82 alkaen?). Perustimme seuraa yhdes­ sä Pär-Erik Förarsin (Pärren) kanssa hänen aloitteestaan. Seuran viralliseksi perustamisvuodeksi on kirjattu 1980, mutta me aloitimme jo 70-luvun lopulla. Perustaksi tarkistimme Herttoniemestä edellisissä kunnallisvaaleissa annettujen äänien jakauman. Sovimme, että hän toimii puheenjohtajana ja molemmat saamme valita 5 jäsentä hallitukseen. Näin menettelimme siksi, että olimme kuulleet, että erilaiset poliittiset ryhmät olivat vallanneet perustettuja kaupungin­ osayhdistyksiä. Halusimme taata sen, että pystyisimme toimimaan epäpoliitti­ sesti. Tässä onnistuimme hyvin. Saimme Kulttuurilautakunnalta hyvin pienen avustuksen ja se käytettiin kahvitarjoiluun, kun kutsuimme asuk­ kaita yhteisiin tilaisuuksiin. Herttoniemi oli rakentunut 50-luvulla ja oli vielä 80luvulla alkuperäisen kaavan mukainen kaupunginosa, jossa oli kaksi kirkko­ rakennusta, kirjasto, kaksi päiväkotia, vielä yleinen saunakin ja tuolloisen ­Herttoniemen keskus oli Erätori. Vielä 60-luvulla Erätorilla oli elokuvateatte­ rikin. Me halusimme Herttoniemeen ­uimahallin ja sairaalan. Uimahallia emme saaneet, mutta sairaala rakentui. Lapset, koulut ja urheilukenttä harras­ tuksineen oli kiinnostuksemme kohtee­ na. Herttoniemessä toimi monia urheilu­ seuroja ja partiolla oli useita ryhmiä. Joka vuosi järjestettiin urheilukentällä Herttoniemi-päivä, joka sai varsinkin perheet hyvin liikkeelle. Seurasimme tarkasti kaupungin päätöksentekoa usein valtuustossa Pärren kanssa vaih­ doimme tietoja tulossa olevista suunni­ telmista, erityisesti metron rakentumi­ nen toi muutoksia mm. liikenteeseen. Olin niin innokkaasti mukana alusta alkaen, että puheenjohtajaksi valinta ei suuria muutoksia tuonut. Saattoi olla, että tässä vaiheessa myös Herttoniemen seurakunta tuli aktiivisemmin mukaan. Herttoniemeläinen-lehdenkin vaatimat­ tomat, kömpelötkin ensi monisteet syn­ tyivät. Muistan itsekin haastatelleeni esim. ala-asteen koululaisia kysellen, mitä Herttoniemessä on hyvää. Eräs poika totesi, että ”kun kasikakkonen tulee Herttoniemeen.”, toinen kiitteli siitä, että ”poliisi tulee niin nopeasti”. Omalla pj-kaudellani alkoivat jo suunni­ telmat Herttoniemen täydennysrakenta­ misesta ja se herätti huolta ja kiivastakin

Eva-Riitta Siitonen

keskustelua. Herttoniemi oli väljästi rakentunut, mutta asukasluku oli tietys­ ti koko ajan väestön vanhetessa pienen­ tynyt ja ymmärsimme kyllä, että tiivistä­ minen tulee olemaan vääjäämätöntä, vaikka se jokaisen omassa asuinympäris­ tössä herättikin huolta ja jopa suuttu­ musta. Onnistuimme minunkin kaudellani toteuttamaan sen Pär-Erik Förarsin ­alkuperäisen ajatuksen siitä, että Hertto­ niemi-seuran tehtävä on toimia fooru­ mina alueen kaikille toimijoille ja ennen­ kaikkia asukkaille. Verkostuimme hyvin ja jätimme yhteisiä aloitteita, ”nootteja­ kin” kaupungille alueen eri poliittisten­ kin yhdistysten kanssa. Muistan erään virkamiehen kerran todenneen, että onneksi ei joka kaupunginosassa ole noin vahvaa ja aktiivista yhdistystä. Googlasin Herttoniemi-seuran sivuja ja luin Herttoniemeläinen-lehtiä ja ­tunsin suurta kiitollisuutta erityisesti Pär-Erik Förarsia ja kaikkia alussa ja jatkossakin mukana olleita kohtaan. On hienoa nähdä, mitä vaatimattomasta alusta on kasvanut. Herttoniemi-päiväs­ tä on tullut kyläjuhlat ja ympäristöasiat ovat tulleet vahvasti mukaan. Seuran toiminta-ajatus on niin taitavasti sanoi­ tettu, että uskon sen myös hyvin toteu­ tuvan jo vahvan identiteetin omaavan Herttoniemen ja sen asukkaiden hyväk­ si. Äitini kertoi aikanaan, miten hän Kallion seurakunnan nuorten kanssa kävi retkellä Herttuaniemessä, joka ­kuului Helsingin maalaiskuntaan hänen lapsuudessaan liki 100 vuotta sitten. Lämpimin ajatuksin onnittelen Hertto­ niemi-seuraa, sen toimijoita ja jäseniä ja toivotan onnellista jatkoa Seuran toi­ minnalle.


Pirkko Telaranta: En muista vuosilukuja, koska eri vaiheis­ sa oltiin Juhani Pösön kanssa vuoro­ vuosina puheen- ja varapuheenjohtajina. Olisi hyvä löytää seuran arkistot, jotta saataisiin täsmällistä tietoa. Ne olivat varmaankin vuosien 1986–1992 aikana, varma en ole. Kuten jo olen maininnut­ kin, silloin pidettiin huolta siitä, että seuran johtokunnassa vallitsi “parlamen­ taarinen” tasapaino lähinnä demarit-­ kokoomus-akselilla – vihreätä puoluetta­ han ei silloin ollut. Haluttiin varmistaa, ettei seurasta tule puolueiden – tai jon­ kun tietyn puolueen temmellyskenttää. Seuralla oli monenlaista toimintaa tuona aikana. Herttoniemi-päivän juhlaa kehitettiin niin, että minun viimeisinä vuosinani urheilukentälle tuotiin kau­ pungin nuorisotoimelta siirrettävä rek­ kanäyttämö. Ohjelmissa oli liikuntaa, musiikkia, hertsikalaisten professorien haastattelua ja tietenkin huippusuosit­ tujen lasten juoksukilpailujen (HerTo järjesti) palkintojen jako. Seura perusti myös kasvimaan silloisen kanttorimme Eero Hakulisen aloitteesta. Vuosittain julkaistiin Herttoniemeläinen-lehti, joka kustannettiin mainostuloilla. Puheen­ johtaja ja sihteeri keräsivät lehden ka­ saan, kaikki osallistuivat sisällön laati­ miseen; ajankohtaiset tapahtumat, ra­ kennussuunnitelmat, henkilöhaastatte­ lut jne. Juhani Pösö teki suuren työn

Olavi Tikkanen: Olen ollut puheenjohtajana vuosina 2003 ja 2004. Vuonna 2003 Herttoniemi-seura antoi lausunnon mm. Herttoniemen alueen liikennejärjestelyistä, lumen­ kaatopaikka-alueen kunnossapidosta, muistolehto-/uurnahautausmaasta sekä Viikin alueen säilyttämiseksi lehmien laitumena. Lisäksi olemme pitäneet esillä terveyspalveluiden kehittämistä ja uimahallihanketta. Kasvimaapalstojen numerointi ja vuokrausasiat laitettiin myös tuolloin ajan tasalle. Herttoniemi-päivä järjestettiin 7.9.2003, joka aloitettiin jumalanpalve­ luksella Herttoniemen kirkossa. Hertto­ niemen kirjastossa järjestettiin Minun kirjani -näyttely ja liikennesuunnitteli­ joiden esitys Herttoniemen liikenne­ järjestelyistä. Urheilupuistossa järjestet­ tiin perinteiset lasten juoksukilpailut, Bruunin jengi esitti lastenohjelmaa ja

Eeva Packalénin kanssa Herttoniemen historia -kirjan saamisessa valmiiksi. Teetettiin myös Herttoniemen suunnit­ teluopas, koska saimme kaavalle (? en muista tarkkaan) ja taloille suojelu­ määräyksen. Talojen värit piti säilyttää mahdollisimman alkuperäisinä, kun korjaustöitä tehtäisiin. Toiminnan kehittymisestä viittaan yllä olevaan – pienestä toiminnasta ke­ hittyi kaikille hertsikalaisille hauskaa ja hyödyllistäkin, yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa. Kaikkia yhdisti “hertsikalai­ suus” – oli hienoa olla hertsikalainen. ­Sävelsin ja sanoitin jopa Hertsika-rallin, joka ei harmikseni saanut tuulta siipien­ sä alle... Yksi tärkeimmistä asioista oli var­ maankin juuri tuo hertsikalaisten

Pirkko Telaranta

Stadin juhlaorkesteri esiintyi solistinaan Marjo Leinonen. Kentän laidalla tapah­ tui mm. kasvomaalausta, mahdollisuus tutustua pelastuslaiton paloautoon ja Pasi -panssariautoon, samoin ratsu­ poliisit kävivät tervehtimässä yleisöä, ilmainen pomppulinna pienemmille ja ­kirpputori, sekä buffetti. Vuonna 2004 seuran jäsenet ovat osallistuneet Kaupunkisuunnittelu­ viraston järjestämiin tilaisuuksiin mm. alueen suunnitelluista liikennejärjeste­ lyistä sekä viherrakentamisesta. Seuran toimesta kartoitettiin Herttoniemen teollisuusalueella sijaitsevat, säilyttämi­ sen arvoiset kohteet. Herttoniemi-päivä järjestettiin 5.9.2004, joka myöskin aloitettiin jumalanpalveluksessa Hertto­ niemen kirkossa. Urheilupuistossa jär­ jestettiin perinteiset lasten juoksukilpai­ lut. Kentällä esiintyivät Trio K32, sekä Mikko Perkoila ja Stadin juhlaorkesteri solistinaan Janus Hanski. Lisäksi yleisön hauskuuttajana toimi Yrjänä Sauros.

y­ hteisöllisyyden ja kaupunginosalaisuu­ den kehittyminen, me-henki. Pidimme myös mahdollisuuksiemme mukaan huolta siitä, että vanhaa ei hävitettäisi – esim. Fastholma. Herttoniemi-seura on jotenkin loi­ tontunut ja “liudentunut” hertsikalais­ ten mielessä. Toiminta ei tule lähelle – Herttoniemi-päiväkin on siirtynyt ­HerTolle, ja muistuttaa enemmänkin kirpparipäivää. Päivä muutettiin joku­ nen vuosi sitten Herttoniemen kylä­ juhliksi, ja sen jälkeen nykyiselleen. Herttoniemi-seuran johtokunta tekee valtavasti töitä kaavoituksen ja rakenta­ misen suuntaan, josta nostan hattua! Toisaalta tunnen pohjatonta surua siitä, että Herttoniemestä on viety kaik­ ki kaupungin sosiaali-, terveys- ja kult­ tuuripalvelut. Huolimatta lukuisista asukaskeskusteluista, kannanotoista ja kirjelmistä, joita kaupungille on toimi­ tettu. Olen vielä vanhusneuvoston jäse­ nenäkin tuonut esille seminaareissa ja vastaavissa kokouksissa, kuinka yhtä kaupunginosaa “ajetaan alas” viemällä kaikki lähipalvelut, joiden tärkeyttä korostetaan jopa kaupungin strategias­ sa! Toimitaan siis meidän osaltamme täsmälleen päinvastoin. Eräässä semi­ naarissa kaupungintalolla panelistit totesivatkin, että lähipalvelut ovat toi­ mivan kaupungin ja kaupunginosan ydintä! Tästä en pääse mihinkään – ne on vain viety pois eikä niitä takaisin saa!

Olavi Tikkanen

Kentän reunalla oli paikalla edellisen vuoden lisäksi myös Herttoniemen po­ liittisten paikallisjärjestöjen edustajat. En mielelläni ryhdy tämänkaltaista itsearviointia laajemmalti suorittamaan, mainitsen kuitenkin, että puheenjohta­ H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 1


juuteni aikana seuran taloudellinen ase­ ma saatiin kuntoon. Toivoisin seuran pyrkivän vaikutta­ maan edelleen tuleviin liikennejärjeste­ lyihin. Itäväylä–Linnanrakentajantien tunnelihanke tulisi ottaa uudelleen esil­ le, koska silta Kruunuvuoreen ei käsitä autoliikennettä. Kaavoituksella tulee säilyttää riittävän väljät piha-, puisto- ja virkistysalueet. Siirtolapuutarhan ja Kivinokan mökkialue tulisi säilyttää mahdollisimman suurelta osalta. Julkis­ ta liikennettä tulisi tukea mm. poista­ malla aikarajoitukset eläkeläisten ilmai­ sen matkustamisen osalta koko kaupun­ gin alueella.

Hilkka Helsti: Tulin Herttoniemi-seuran johtokuntaan v. 2011 ja puheenjohtajana toimin 2012–2014. Välillä olin pari vuotta pois johtokunnasta. Tulin takaisin vuonna 2018 ja puheenjohtajaksi minut valittiin taas 2019. Seura järjesti Herttoniemi-päiviä, joista kehittyi kyläjuhlat. Julkaistiin Herttoniemeläinen-lehteä ja alettiin tiedottaa Herttoniemen tapahtumista myös postituslistalla. Nettisivut oli pe­ rustettu jo aiemmin. Pari kertaa vuodes­ sa järjestettiin asukasilta jostain paikalli­ sesti kiinnostavasta aiheesta. Tehtiin yhteistyötä alueen toimijoiden, kuten seurakunnan, viranomaisten ja muiden yhteisöjen kanssa. Vuokrattiin viljely­ palstoja Fastholman kupeessa ja pidet­ tiin yllä avantouintipaikkaa Tuorin­ niemessä. Otettiin kantaa lukuisiin ­asemakaava- ja liikennesuunnitelmiin ja kutsuttiin kokoon ihmisiä kaavakävelyil­ le ja asukastilaisuuuksiin niiden tiimoil­ ta. Yritettiin puolustaa paikallisia palve­ luita, asuinympäristöä ja luontoa. Seuran tiedotus ainakin aktivoitui sähköpostilistan myötä. Samalla tolppa­ ilmoitukset alkoivat jäädä historiaan. Uskon, että myös kaavavaikuttaminen

Hilkka Helsti

aktivoitui. Toisaalta kaupunki kaavoitta­ jana aktivoitui myös. Olen ylpeä Herttoniemi-seurasta ja herttoniemeläisistä, koska he aktivoitui­ vat puolustamaan Länsi-Herttoniemen upeaa luontoa ja asuinympäristöä. Kun kaupunki esitti tyrmistyttäviä kaava­ suunnitelmia, me kerroimme, että puis­ toihin rakentaminen ei käy. Osasimme myös perustella näkemyksemme hyvin.

Seppo Hiltunen

Seppo Hiltunen: Olin puheenjohtajana seitsemän mielen­ kiintoista vuotta, muistaakseni 2005– 2011. Tuona aikana yhteistoiminta Helsin­ gin kaupungin kanssa oli aktiivista. ­Sosiaalitoimi oli mukana useissa alueen kehityshankkeissa. Tuolloin perustettiin mm. Herttoniemi.fi-sivusto, johon ­kerättiin alueen palveluita. Kaupunki­ suunnittelun kanssa pidettiin säännölli­ sesti yhteyttä ja saatiin ajankohtaista tietoa alueen rakennushankkeista. Metroasemasta järjestettiin suunnittelu­ kilpailu, joka ei valitettavasti johtanut metroaseman uusimiseen. Talviuintitoiminta tuli seuran toi­ mintaan, kun Herttoniemenrannan talviuimarit halusivat liittyä Hertto­ niemi-seuraan. Vuosilukuja eri tapahtumille en muista, mutta ne löytyisivät tuon ajan pöytäkirjoista. Kirjoitin myös perusteel­ lisia toimintakertomuksia, joissa seuran toimintaa kuvattiin vuosittain. Toivon että Herttoniemi-päivä pidet­ täisiin seuran omana toimintana. Se on tärkeä yhteydenpito alueen asukkaisiin. 3 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Raimo Mäkelä: Olin puheenjohtaja vuosina 2015 ja 2016. Varapuheenjohtajana vuonna 2014.

Raimo Mäkelä

Seura oli tuolloin vaikuttamassa Herttoniemen täydennysrakentamisen suunnitelmiin, kaavoitukseen ja tontti­ vuokriin. Aiempien vuosien tapaan ­Herttoniemi-seura ylläpiti Fastholman viljelypalstoja, talviuintipaikkaa Tuorin­ niemessä ja vastasi Herttoniemen kylä­ juhlista. Herttoniemi-seura siirtyi vahvem­ min nettiin ja sosiaaliseen mediaan. Niinä aikoina syntyi seuran Facebook- ja Twitter-sivut ja suosittu Herttoniemen postituslista. Postituslistalla on nykyään lähes 1000 tilaajaa ja mikä parasta, sitä seuraa moni pääkaupunkiseudun tie­ dotusväline. Herttoniemi-seura oli niinä aikoina myös mukana käynnistämässä Herttoniemi Block Partya. Ehdottomasti Herttoniemen posti­ tuslista, joka on ollut suosittu heti alusta lähtien. Ylläpidän edelleen postituslistan jäsenyyksiä, seuraan postituksia ja tie­ tysti poistan törkyviestit. Energiaa ja voimia Herttoniemi-­ seuralle ja alueen muillekin vapaaehtois­ työtä tekeville ihmisille ja seuroille.


Palvelemme nyt myös verkossa www.herttoniemenapteekki.fi Tilaa apteekkituotteet, myös reseptilääkkeet, kätevästi suoraan kotiisi tai nouda ne kauppareissulla NOUTOAUTOMAATISTAMME:

K-Supermarket Hertta K-Market Roihuvuori Alepa Kulosaari ♥ ystävällinen ja nopea palvelu ♥ laaja valikoima ♥ kotiinkuljetus lähialueille ♥ lääkityksen tarkistuspalvelu ♥ lääkkeiden annosjakelupalvelu Herttoniemen metroaseman vieressä. Tervetuloa! HERTTONIEMEN APTEEKKI

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki Puh. (09) 759 4780

ma-pe

8-20

♥ la

9-17

www.herttoniemenapteekki.fi

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 3


Kivinokkaan laaditaan asemakaava Herttoniemeläistenkin suosiossa olevaan Kivinokkaan laaditaan asemakaava. Kaavaa laatii maisema-arkkitehti Maija Lounamaa.

Kivinokassa on suorastaan häkellyttävät näkymät esimerkiksi Kalasataman tornitaloihin. 3 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

– Asemakaavan tavoitteena on vaalia alueen luontoarvoja ja kulttuuri­ historiallisia arvoja, kuten Kulosaaren kartanomiljöön ja kesämajaperinteen säilymistä, mutta samalla kehittää ­yleistä virkistyskäyttöä. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on merellisen Helsingin strategian edistäminen esim. mahdol­


Kivinokassa sijaitsee suosittu uimaranta.

listamalla vesiliikenteen yhteyksiä ja matkailun palveluita Kivinokassa, maisema-arkkitehti Maija Lounamaa luonnehtii. Kivinokka on siitä harvinainen ­Helsingin kaupungin alue, että sillä ei ole asemakaavaa. Kivinokassa on asema­ kaavoitettu ainoastaan Herttoniemen siirtolapuutarhan alue, jolla on vuonna 2007 vahvistettu suojelukaava. – Kivinokan asemakaavassa tarkas­ teltava alue käsittää koko Kivinokan niemen, ­Lounamaa kertoo. Lounamaa korostaa, että Kivinokka sijaitsee ’keskellä Helsinkiä’ ja keskellä Vanhankaupunginlahtea. Se on merkit­

Kivinokan asemakaava mahdollistanee vesiliikennelaiturin rakentamisen venesatamaan.

tävä osa merellistä Helsinkiä ja Helsinki­ puiston vihersormea. – Vanhankaupunginlahdella Kivi­nokka muodostaa hienon kontrastin vastarannal­ la rakentuvaan Kalasatamaan. Ympäröi­ vien alueiden rakentaminen lisää Kivi­ nokan merkitystä entisestään viher­ alueena ja ulkoilualueena. Laajaa, yli 60 hehtaarin kokoista yhtenäistä viher­ aluetta ja sen sisältämiä suojelualueita ja kulttuuriarvoja voi pitää ainutlaatuisena Helsinginkin mittakaavassa. Ei uutta rakentamista, virkistyskäyttö lisääntyy Kivinokan virkistyskäytön odotetaan lisääntyvään – varsinkin, kun vieressä olevaan Kalasatamaan tulee tuhansia uusia asukkaita. Maija Lounamaan mu­ kaan lisääntyvään virkistyskäyttöön varaudutaan selkeyttämällä ja paranta­ malla kulkureittejä ja yhteyksiä tärkeim­ piin kohteisiin, mm. uimarannalle ja kärjen näköalapaikoille. – Autoilu, huoltoliikenne ja pysäköin­ ti alueella suunnitellaan niiden tarpeet huomioiden. Lähtökohtana on kuitenkin turvallisuus ja liikkumiselle aiheutuvien haittojen minimointi. Kivinokan asemakaavaan liittyen on jo toteutettu Osallistumis- ja arviointi­ suunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palautteissa kan­ natettiin erityisesti vesiliikennereitistöä sekä yleistä saunaa. H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 5


Kivinokassa on noin 600 kesämajaa.

– Vesiliikennereitistön kehittyminen liittyy Merellisen Helsingin strategiaan ja sen toteutumiseen. Kaavassa varataan mahdollisuus ja kaavaan merkitään vesi­ liikennelaiturille paikka. Maija Lounamaan mukaan Kivi­ nokan asemakaavassa pyritään rannat säilyttämään luonnonmukaisina ja ny­ kyisessä muodossaan. Ainoastaan vene­ sataman alueella voidaan mahdollistaa muutoksia olevaan tilanteeseen. – Kivinokkaan ei olla merkittävässä määrin lisäämässä uusia rakennus­ paikkoja. Mahdolliset uudet rakennuk­ set liittyvät lähinnä virkistyskäyttöön ja matkailun ja pienimuotoisen yritys­ toiminnan tarpeisiin. Kesäravintolaa, kahvilaa ja kioskia toivotaan. Uudet vuokramökit saivat jonkin verran ­kannatusta. Lounamaan mukaan kaavan yhtenä lähtökohtana on yleisen virkistyskäytön turvaaminen ja läntisen ranta-alueen kaavoittaminen puistoksi. Näiden ta­ voitteiden mahdollistamiseksi joidenkin lähellä rantaa sijaitsevien kesämajojen siirtoa tutkitaan. Arvioinnissa huomioi­ daan myös mahdollisten tulvien vaiku­ tusta lähinnä rantaa oleville rakennuk­ sille. Olevien kesämajojen siirtämistä vastustetaan voimakkaasti. Rastilan leirintäalue ei siirry Kivinokkaan Kivinokan Osallistumis- ja arviointi­ suunnitelmassa uumoillaan Rastilan leirintäalueen mahdollista siirtämistä Kivinokkaan. Maija Lounamaan tämä ei tule toteutumaan, koska Kivinokkaan ei yksinkertaisesti mahdu. 3 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Kivinokan lintulava sijaitsee Kivinokan luonnonsuojelualueella.

– Joitakin leirintämökkejä voitaisiin sijoittaa Kulosaaren kartanon pohjois-­ koillis puoleiselle alueelle, jossa aiemmin on ollut kartanon talousrakennuksia. Telttailun osalta asia on vielä auki, mutta jos sopiva paikka löytyy niin kysymykses­ sä olisi pienimuotoista ’festaritelttailua’. Kivinokan nykyiset majat ovat käy­ tössä vain kesäisin. Tämä käytäntö tulee myös jatkumaan kesämajaperinteen mukaisesti. Kesämajojen käyttö määri­ tellään vuokrasopimuksissa. Maija Lounamaan mukaan parhail­ laan valmistellaan asemakaavan luon­ nosta, joka on tarkoitus laittaa nähtävil­ le ensi syksynä. Luonnosta ei viedä lau­ takuntaan. Kaavaehdotukseen voi vielä tällöin ottaa kantaa. Kaavaehdotus tulee lautakunnan käsittelyyn arviolta alku­ vuodesta 2021.

Kivinokkalaiset tyytyväisiä asemakaavoittamiseen Kivinokassa on Herttoniemen siirtola­ puutarhan alueella noin 200 mökkiä sekä kolmen eri yhdistyksen – Kivi­ nokkalaiset ry, Ponnistus ry sekä JHL – alueella noin 600 kesämajaa. Kivinok­ kalaiset ry:n alueella 380, Ponnistus ry:n alueella 48 ja Julkisten ja hyvinvointi­ alojen liiton JHL:n noin 190 majaa. Vielä noin 10 vuotta sitten Kivi­ nokkaa kohtaan oli kovia rakentamis­ paineita, ja alueelle uumoiltiin kerrosta­ loja. Kivinokkalaiset ry:n puheenjohtaja Teresa Kuusiniemi on tyytyväinen siihen, että Kivinokkaan saadaan vii­ meinkin asemakaava. Asemakaava tur­ vaa ja vakiinnuttaa nykytilanteen. – Asemakaavan yhteydessä päivite­ tään rakennusohjeet, ja odotamme eri­


Maijan kioski on Kivinokan sydän Kivinokassa sijaitseva Maija Hyvönen-Hossainin kioski sekä munkit ovat jo käsite kivinokkalaisten parissa ja miksei laajemmaltikin. Monet tulevat Maijan kioskille pelkästään kahvin ja munkin vuoksi. Hyvönen-Hossain on pitänyt kioskia 20 vuotta.

Herttoniemen omakotialueella asuvat Petra, Frans ja Frida ostamassa jäätelöä Maijan kioskista.

tyisesti yhtenäisiä rakennusohjeita koko alueelle. Nyt eri yhdistysten alueilla on erilaiset ohjeet. Lisäksi odotamme, että nyt kaupunki selkeästi alkaa kehittää Kivinokkaa virkistys- ja ulkoilualueena sekä pitää huolta alueesta, Kuusiniemi linjaa. Kuusiniemen mukaan asemakaava­ työssä eniten huolestuttaa joidenkin mökkien mahdollinen siirtäminen tulva­ rajojen vuoksi. Huoli on erityisesti niillä, joilla on mökki Vanhankaupunginlahden rannalla. Kivinokassa on kyllä joitakin paikkoja, joihin mökki voidaan siirtää, mutta mökin siirto ja mahdollinen ­uudelleenrakentaminen tulevat kalliiksi. TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI

– Kioskissa on kaikki. Harrastukset, elämäntapa, elinkeino ja ystävät. Kaikki menee samaan pakettiin, Maija Hyvönen-Hossain kuvailee. Maija Hyvönen-Hossain lopettaa kioskin tämän kesän jälkeen, sillä kioskin vuokrasopimus loppuu vuodenvaihteessa. Kioski on entinen Elannon myymälä. Kioskirakennus itsessään on 30-luvulta, eikä sen kohtalosta ole tietoa. Maija haluaa, että kioskirakennus säilyisi ja siellä olisi elävää toimintaa jatkossakin. – Tähän sopisi hyvin kioskimuseo, ja siinä olisi kaikenlaista toimintaa, kuten vaihtuvia taidenäyttelyjä, kursseja ja työpajoja. Maijan kioskissa on parhaillaan Secilia Sinervon näyttely. Secilian äiti Pia Sinervo kiittelee Maijaa ja hänen toimintaansa. Maija antaa taiteilijoille mahdollisuuden laittaa töitään esille, ja Maija muutenkin tukee taiteilijoita. Pia Sinervo korostaa Maijaa ja Maijan kioskin sekä koko miljöön ja Kivinokan ainutlaatuisuutta. – Olisi hienoa, jos tästä kioskista tuli museo. Maijan työ jäisi elämään. Se perinne ja oppi, mitä täältä on saatu, niin sitä ei saa mitään muualta, Pia Sinervo korostaa.

Maija kioskissa on vaihtuvia taidenäyttelyjä. Parhaillaan on esillä Secilia Sinervon taidetta. Kuvassa Secilian (vasemmalla) lisäksi Maija, Pia Sinervo sekä Secilian tytär Hilma. H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 37


Herttoniemeläinen Lönegropen näyttää esimerkkiä

Maalämpö kiinnostaa taloyhtiöitä Maalämpö kiinnostaa taloyhtiöitä ja asukkaita. Taustalla on huoli ilmastomuutoksesta ja halu vähentää päästöjä omalta osaltaan. Asuntojen lämmitykseen liittyvät päästöt muodostavat tyypillisesti noin kolmasosan keski­ vertosuomalaisen hiilijalanjäljestä.

Toinen tärkeä syy kiinnostukseen on raha. Maalämmöstä on kehittynyt kil­ pailukykyinen lämmitysvaihtoehto myös kerrostaloihin. Helsingissä muuta maata edullisempi kaukolämpö kuitenkin hillit­ si pitkään taloyhtiöiden kiinnostusta. Viime vuosina tilanne on muuttunut nopeasti. Helsingissä kaukolämmön hinta nousi syksyllä 2018 viidenneksel­ lä. Helsingin energiayhtiö Helenillä on ­lisäksi edessään suuret investoinnit hiilen korvaamiseksi polttoaineena seu­ raavan kymmenen vuoden aikana ennen kuin hiilen käyttökielto energiantuotan­ nossa Suomessa astuu voimaan. Tämä luo nousupaineita kaukolämmön hin­ taan myös tulevaisuudessa. Samat tekijät olivat päätöksenteon taustalla myös herttoniemeläisessä, Hiihtomäentiellä sijaitsevassa asunto-­ osakeyhtiö Lönegropenissa. Lönegropen on vuonna 1956 rakennettu 55 asunnon taloyhtiö, jonka vuosittainen lämmitys­ energian kulutus on noin 600 MWh. Vuosien keskustelun jälkeen siirtyminen maalämpöön tuli ajankohtaiseksi, kun talon kaukolämmönvaihdin oli uusitta­ va. Taloyhtiön hallitus päätti tilata alus­ tavan selvityksen maalämmön teknis-­ taloudellisista edellytyksistä taloyhtiös­ sä. Selvityksessä tarkastellaan, onko maalämpöinvestointi taloudellisesti kannattava ottaen huomioon talon läm­ mitystarpeen, patteriverkoston teknii­ kan ja pihalle vaadittujen maalämpö­ kaivojen lukumäärän. Ennen varsinaisen hankesuunnitel­ lun aloittamista on hyvä selvittää talon tonttia koskevat kaavamääräykset sekä maaperän koostumus pääpiirteissään. Suurin osa Herttoniemestä kuuluu ny­ kyisessä kaavassa maanalaisen varauk­ sen piiriin. Varaus ei välttämättä estä poraamista, mutta vaikuttaa siihen, miten kaupunki suhtautuu kaivojen poraamiseen. Maanalaista yleiskaavaa 3 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

uusitaan parhaillaan. Maaperän koostu­ mus vaikuttaa taas ratkaisevasti poraa­ miskustannuksiin. Tavoite olisi päästä mahdollisimman pian maanpinnan jäl­ keen kiinteään kallioon, ettei lämmitys­ putkia tarvitse tukea. Tukeminen nostaa kaivojen kustannuksia. Lönegropenin tontti jää varauksen ulkopuolella ja talo rakennettu lähes suoraan kallion päälle. Muutoinkin alus­ tava selvitys osoitti, että sekä kaivojen lukumäärän että talon vaatiman läm­ mitystehon suhteen siirtyminen maa­ lämpöön on mahdollista ja taloudellises­ ti kannattavaa. Taloudelliset laskelmat

osoittivat, että maalämmöllä talon läm­ mityslasku putoaisi puoleen kaukolämmön tasosta. Säästyneillä lämmityskustan­ nuksilla maalämpöinvestointi voitaisiin maksaa pois ilman, että yhtiövastiketta tarvitsisi nostaa. Takaisinmaksu ei nos­ taisi asukkaiden kustannuksia. Takaisinmaksun jälkeen, noin 15 vuoden jälkeen, säästöt kuitenkin pudot­ taisivat asumiskustannuksia vuosittain noin 25 000 eurolla. Tälläkin on suuri merkitys Lönegropenin pitkän aikavälin suunnittelussa. Taloyhtiössä on toteu­ tettu useita peruskorjauksia – viimei­ simpänä ikkunoiden peruskunnostus ja

Maalämpöä varten porattiin 12 reikää yhden reiän päivävauhdilla.


energiansäästölasielementtien asennus 2019. Tulevina vuosina talon parvekkeet ja julkisivu sekä vesikatto on perus­ korjattava. Lisäksi talon tontinvuokra nousee vielä vuoteen 2025 asti. Näiden nousevien kustannusten keskellä hanke, joka tuo säästöjä – vaikka vasta 15 vuo­ den päästä – on järkevä osa pitkän aika­ välin taloussuunnittelua. Alustavan selvityksen annettua ­vihreää valoa Lönegropenin hallitus päätti tilata ulkopuoliselta konsultilta hankesuunnitelman, jonka pohjalta maalämpöyhtiöiltä pyydettiin tarjouk­ sia. Tarjousten pohjalta hallitus kävi urakkaneuvottelut kahden yhtiön kans­ sa alkusyksystä 2017. Hallituksen esitys projektista hyväksyttiin saman vuoden syysyhtiökokouksessa. Hyväksymisen jälkeen alkoi yksityis­ kohtainen suunnittelu muun muassa kaivojen sijoittelun suhteen. Valittu

Kaivojen väliin kaivettiin yhdysputket.

yhtiö sitoutui tekemään tämän omalla riskillään, sillä varsinainen lupahakemus kaupungilta tehtiin vasta yksityiskohtai­ sen suunnitelman pohjalta. Lisäksi talo­ yhtiön tontinvuokrasopimusta kaupun­ gin kanssa oli muutettava sallimaan porattavat kaivot. Kaupungin lupa ja hyväksyntä muutoksille saatiin vuoden 2018 alussa, minkä jälkeen poraaminen saattoi alkaa.

Maalämmön tarvitsema laitteisto sijaitsee taloyhtiön kellarissa.

Talon tontille porattiin 12 kaivoa 300 metrin syvyyteen. Työ eteni suunni­ tellusti yksi kaivo päivässä eikä yllätyk­ siä kallioperän koostumuksen suhteen tullut eteen. Kevään aikana kaivojen väliin kaivettiin vielä yhdysputket ja tässä yhteydessä taloyhtiö päätti laittaa samoihin kaivantoihin myös varaus­ putket mahdollisia sähköautojen lataus­ piteitä varten. Latauspisteisiin on varau­ duttu myös taloyhtiön maalämpöä var­ ten uusitussa sähköpääkeskuksessa ja sähkön liityntäsopimuksessa. Juhannuksena 2018 myös urakan sisätyöt olivat valmiit ja uutuuttaan kiiltävät lämpöpumput käynnistyivät. Lukuun ottamatta hetkittäisiä ongelmia kuuman käyttöveden lämpötilassa jär­ jestelmä on toiminut hyvin. Näin siitä­ kin huolimatta, että taloyhtiön ikkuna­ remontin ajaksi lämmitystehoa oli nos­ tettava. Ikkunaremontin jälkeen läm­ mönkulutus oli kuitenkin jo noin viiden­ neksen alhaisempi, mikä ei yksin selity leudommalla talvella. Myös taloudelliset säästöt ovat en­ simmäisinä vuosina toteutuneet: toisena täytenä käyttövuonna lämmityskustan­ nukset olivat 21 200 euroa, kun kauko­ lämmöllä lasku olisi hinnankorotusten myötä noussut 50 000 euroon. Löne­ gropen kilpailutti tänä keväänä sähkö­ yhtiöt ja siirtyi tuulisähköön, joten talo on tällä hetkellä lämmityksen suhteen hiilineutraali. Taloyhtiön toimet palkit­ tiin Helsingin kaupungin ympäristö­ palkintokisassa kunniamaininnalla. Taloyhtiöiden toimilla on merkitystä. Taloyhtiöiden oma uusiutuviin perus­ tuva energiantuotanto voidaan nostaa moninkertaiseksi, mikä helpottaa maamme siirtymistä hiilineutraalisuu­ teen. Tämä on huomattu myös Helsingin kaupungissa ja kaupungin energia­ yhtiössä Helenissä. Palkinnon lisäksi Helsinki edistää taloyhtiöiden energia­ päätöksiä järjestämällä koulutusta sekä tukemalla taloyhtiöiden verkostoitumis­ ta kaupunginosissa niin sanotulla klubi­ toiminnalla. Toteutustapoja taloyhtiöille on nykyään useita. Lönegropenin oman investoinnin sijaan taloyhtiö voi tehdä yhteistyösopimuksen Helenin tai jonkin muun yhtiön kanssa ja jopa jäädä kauko­ lämmön piiriin. Kiinnostusta näille ­toimille selvästi on: Lönegropenin ­hankkeeseen on tutustunut useita ­kymmeniä taloyhtiöitä ja monissa on sen jälkeen tehty päätös maalämpöön siirtymisestä. TEKSTI JA KUVAT: SIMO KYLLÖNEN H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 9


Herttoniemen öljysataman historiaa Itsenäisyyden ajan alussa Suomessa oli vain yksi varsinainen, Helsingin Sörnäisissä sijainnut öljysatama. ­Sijainti oli kuitenkin ongelmallinen, sillä satamaa käytettiin myös puu­ tavaran vientisatamana ja tulipalo­ riskiä pidettiin huomattavana. Asia ­ratkaistiin perustamalla uusi öljy­ satama Herttoniemen eteläosaan. Herttoniemi kuului tuolloin Helsingin maalaiskuntaan, mutta tulevan sataman maa-alueet olivat jo Helsingin kaupungin omistuksessa.

Tulevaan satamaan saapuvia tankki­ laivoja varten rakennettiin pistolaituri 1931–1932, ja siihen edelleen betoni­ kärki 1939. Sataman tarpeita varten rakennettiin myös pääradasta Oulun­ kylässä erkaantunut satamarata, joka avattiin rajoituksetta liikenteelle 1939. Maantieyhteyttä parannettiin rakenta­ malla Kaivolahden- ja Bensiinikadut. Lisäksi rakennettiin Sorsavuoren pohjoi­ sesta kiertävä palotie vuonna 1938. Satamaa varten rakennettiin myös Herttoniemen ensimmäinen vesijohto, joka valmistui 1937. Vesijohtoa varten rakennettiin vesisäiliö, joka on edelleen olemassa nykyisen paloaseman takana olevassa kalliossa. Säiliö täytettiin kar­ tanon pellolla olleesta kaivosta. Tämä järjestely jatkui kunnes alue yhdistettiin Kulosaaren kautta tulevaan Helsingin vesijohtoverkkoon. Herttoniemen öljysataman toiminta alkoi vuonna 1937. Ennen talvisotaa siellä toimi kolme yhtiötä, Trustivapaa Bensiini, Suomalainen Gulf Oy sekä Viron Bensiini Oy. Suomessa ei tuolloin ollut öljynjalostamoa. Kaikki varastoita­ vat tuotteet olivat ulkomailta tuotuja jalosteita, kuten moottoripolttoaineita. Lisäksi alueella oli Sörnäs Stevedoring AB:n ahtausvarikko. Syksyllä 1939 aluetta alettiin vartioi­ da ja alkuun vartion järjesti Helsingin Ratsuväkisuojeluskunta. Tavara-aseman 4 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Ilmatorjuntapatteri ”Hertta” keväällä 1944. Taustalla vasemmalla Herttoniemen tavara-­ asema. Suoraan tykin takana olevat rakennukset ovat edelleen olemassa Linnan­ rakentajantien varressa. Kuva: SA-kuva.

vieressä olevalle kalliolle (nyk. Shellin huoltoaseman vieressä) tuotiin ilma­ torjuntapatteri, joka osallistui torjun­ taan talvisodan ensimmäisenä päivänä. Jatkosodan alkuvuosina ei Hertto­ niemessä ollut ilmatorjuntaa. Vuonna 1944 tavara-aseman ja kartanon väliselle pellolle tuotiin kuusitykkinen patteri, joka sain nimen ”Hertta”. Kevään 1944 suurpommituksissa patterialueelle puto­ si pommeja lähimmillään vain joitakin satoja metrejä öljysäiliöistä. Patteri ja satama eivät kuitenkaan vaurioituneet. Öljynkuljetukset olivat olleet pysähdyksissä suurimman osan sotavuosia, mutta ne alkoivat uudelleen vuonna 1946. Öljysatama-alueen reunoilla oli muutamia 1800–1900 lukujen vaihtees­ sa valmistuneita huviloita. Nämä olivat kaikki kaupungin omistuksessa ja osassa niistä asui ympärivuotisia asukkaita ­kaupungin vuokralaisina. Vuokralaisina olivat mm. Öljysataman satamatarkasta­ ja, VR:n ratavartija sekä satamajään­ murtaja Otson pursimies. Nämä huvilat purettiin 1960-luvulla.

Myös varsinaisella öljysatama-alueel­ la oli asuntoja. Skanoil Oy:n (ent. nimi Viron Bensiini) varastonhoitaja, isäni Pentti Joutsi muutti vastavalmistu­ neeseen konttorirakennukseen vuonna 1951. Perheemme asui kaksiossa ja ­naapurinamme oli autonasentaja, jonka viisihenkinen perhe asui yksiössä. ­Yhtiön alueella oli myös poikamies­ asunto muutamalle yhtiön työntekijälle, jotka olivat yleensä muualta muutta­ neita, sekä yövartijan asunto. Lisäksi Polttoaine-Osuuskunnan lähettämössä oli pieni henkilökunta-asunto. Eri yhtiöi­ den toimistorakennuksissa oli asukkaita vielä ainakin 1970-luvulla. Sotienjälkeisenä aikana öljysatama laajeni hiljalleen kohti nykyistä Linnan­


Öljysatama vuonna 1965. Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo.

Öljysatama vuonna 1959. Pienoismalli mittakaavaan 1/700. Rakentanut Juha Joutsi.

Skanoil Oy:n henkilökunta-asunnoissa asuneita lapsia noin vuonna 1960. Kirjoittaja etualalla kädet pystyssä. Kuva: Pentti Joutsi.

rakentajantietä. Uusia yhtiöitä olivat mm. Teollisuuden Polttoöljy (osaomista­ jana Petko Oy, jonka säiliöautot hoitivat jakelun), Kamex Oy, Union Oy sekä edel­ lä mainittu Polttoaine-Osuuskunta. Omistusjärjestelyjen jälkeen myö­ hempiä toimijoita olivat lisäksi Suomen BP Oy sekä Neste Oy. Sataman laajentaminen vaikutti huomattavasti alueen rantaviivaan. ­Pieniä täyttöjä oli tehty jo ennen talvi­ sotaa, mutta 1970-luvulle tultaessa ­eteläpuolinen Kaivolahti oli jo kokonaan täytetty ja pohjoispuolinen Laivalahti jo lähes täytetty. Loppuaikoina alkoi olla selvää, että kaupunki haluaa alueen asumiskäyttöön ja yritysten viimeiset vuokrasopimukset

olivat hyvin lyhyitä. Toiminta ajettiin alas 1990-luvun alkuun mennessä ja rakenteet purettiin. Lisäksi saastunutta maata jouduttiin kuljettamaan pois noin 400 000 tonnia. Sataman myötä hävisi myös satamarata asemineen. Tänään öljysatamasta muistuttaa enää laiturin betonikärki Neitojenrannassa sekä pätkä 1960-luvun alussa valmistunutta öljy­ säiliön suojamuuria Sorsavuorella lähellä pronssikautista hautaa. TEKSTI: JUHA JOUTSI H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 4 1


Herttoniemeläisliljan pitkä matka kadonneen huvila­ puutarhan koristekasvista kansalliseksi geenivaraksi

Harvinainen amurinlilja kasvaa Herttoniemessä Oletko minun tavoin ihastellut Herttoniemen Vanhankaupunginlahdella kallionkupeessa näyttäviä oranssin­ punaisia kukkia? Ne ovat geeniperimältään arvokas puutarhakasvi ja historiallinen jäänne Herttoniemen kylän huvila-asutuskaudelta.

Pelkkä liljan nimen ja alkuperän selvitte­ ly oli kuin salapoliisikertomus johtolan­ gasta toiseen seuraten. Lilja, joka kasvoi merenrantalehdossa ilman ihmisen apua oli kasvi, jonka halusin oppia tuntemaan. Liljan jäljittäminen vei matkalle ympäri maailmaa liki kymmeneksi vuodeksi. Vaikeaksi sen teki alkuperäislajikkeiden, risteytysten ja hybridien valtava määrä. Kattavia suomenkielisiä lähteitä en löy­ tänyt. Internetin englannin­kielinen aineisto oli enimmäkseen ilman kuvia. Kotipuutarhurit kyllä tunnistivat, mutta pitivät sitä ruskoliljan alalajina sahramililjana. Internetissä nimeksi mainittiin usein “tiikerinlilja” vähän samaan tapaan kuin meillä oranssi­ kukkainen lilja on “ruskolilja”. Liljoja jalostavien ja tutkijoiden venäjän-, ­japanin- ja kiinankieliset nimet auttoivat löytämään runsaasti kuva-aineistoa. Lopullinen varmuus syntyi vähitellen. Kanadalaisen Darm Crookin ja South Saskatchewan Lily Societyn alkuperäis­ lajikkeista kertova sivusto, Venäjällä paikallisten luonnonsuojelijoiden inter­ netistä jo poistetut matkakuvaukset, venäläinen luonnonkukkaherbaario sekä artikkeli Pietarin kasvitieteellisen ko­ koelman historiasta olivat korvaamaton 4 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

tiedonlähde. Tänä päivänä internetistä löytyy googlaamalla valtava määrä mate­ riaalia, mielenkiintoisimmat aineistot ovat edelleen Venäjältä. Villi amurinlija kasvaa laajalla alueel­ la Kaukoidässä ja Siperiassa Venäjän, Mongolian, Kiinan, Japanin ja Korean alueilla. Mistä ja milloin sipulit on tuotu jäänee historian hämärään. Venäjällä ensimmäiset näytesipulit tuotiin vuonna 1727 Itä-Siperian alueelta Pietarin ­kasvitieteelliseen kokoelmaan, josta kasvi levisi nopeasti kasvitieteellisiin puutarhoihin Euroopassa. Olisi kutkut­ tavaa ajatella, että Herttoniemen ja ­Pietarin kokoelman liljojen perimä on sama. Asian selvittely vaatisi myös Itä-Helsingin kartanopuutarhoista ­tehtyjen kasviselvitysten tutkimista. Amurinliljan lisääminen on helppoa. Viihtyessään yksi sipuli tekee kasvu­ kauden aikana useita maanalaisia sivu­ sipuleita, jotka kukkivat jopa jo 3. vuote­ na. Jos emosipulin kasvupaikka ei ole suotuisa, kukkavarsi luikertelee maan alla, ja kasvattaa mennessään uusia sivu­ sipuleita. Tämä ominaisuus on estänyt katoamisen Herttoniemen lehdoista. ­Kokeilin emosipulin istuttamista kyl­ mään ja varjoisaan kohtaan. Parin kesän jälkeen lilja katosi, mutta ilmestyi uudel­ leen kukkiakseen 1,3 metrin päässä alkuperäisestä kasvupaikasta. Suomessa amurinlilja ja risteytykset ruskoliljan kanssa ovat helppoja koristekasveja ja erittäin talvenkestäviä. Nykyisin Herttoniemen lilja on osa kansallista kasvitiedettä. Huomasin Maatiaiskasviyhdistyksen kotisivulla

i Herttoniemiseura toivoo, että vielä luonnossa kasvavat amurinliljat jätetään rauhaan eikä niitä viedä kotipihoille tai mökeille. Amurinlilja on hieno ja ainutlaatuinen jäänne Herttoniemen huvila-asutuksesta.

Luonnonvarakeskus Luken Kansallisen kasvigeenivaraohjelman; siinä etsintä­ kuulutettiin mm. vanhoja sipulikasvi­ kantoja nelivuotiseen tutkimusprojek­ tiin ja Suomessa arvokkaiden kasvi­ geenivarantojen pitkäaikaissäilytykseen Piikkiössä. Herttoniemen maatiaisliljalla heinäkuusta 2018 alkaen oma LUKE-­ tunnuskoodi: Daurianlilja Helsinki ­Herttoniemi LUKE-2392. Vanhankaupunginlahden lehdoista herttoniemeläislilja tulee katoamaan jollain aikavälillä, kun metsäalueita kehi­ tetään alueen asukkaiden yhteiseen vir­ kistyskäyttöön. Yksi sipulinäyte kasvaa Piikkiössä ja toinen mahdollisesti hertto­ niemeläisellä kotipihalla. Löytyisikö toimeliaista herttoniemeläisistä tekijää kasvupaikkojen selvittämiseksi ja liljojen tallentamiseen alueen viherympäristöi­ hin esim. asukaspuistossa? Alkuun pää­ see tutustumalla Luonnonvarakeskus Luken kotisivuilla kansalliset geenivarat -ohjelman kotisivuihin ja tutkimus­ raporttiin Elävä kasviperintö – sipuli­ kukka-aarteet talteen ja käyttöön. TEKSTI JA KUVAT: KRISTIINA VARTTINEN Kirjoittaja on graafinen suunnittelija ja ­Maatiainen ry:n jäsen. Kirjoittaja rakensi luonnonmukaisuutta suosivan ja pien­ eliöstötoimintaa ylläpitävän minipuutarhan asuessaan Herttoniemenrannassa 2001–2010).


Täyden palvelun isännöintiä Herttoniemessä! Kipparlahden Isännöinti on Herttoniemenrannassa sijaitseva isännöintipalveluja tarjoava perheyritys. Toimintamme on asiakaslähtöistä sekä joustavaa, ja henkilökuntamme huolehtii taloyhtiöiden vastuista luotettavasti ja ammattitaidolla. Toimistomme hyvän sijainnin ansiosta taloyhtiön asioiden hoitaminen on nopeaa ja isännöitsijöiden henkilökohtainen tavoittaminen vaivatonta. Kipparlahden Isännöinnin yhteydessä alkaa myös syksyllä 2020 kiinteistönvälitys. Isännöimiemme taloyhtiöiden osakkaille välityspalkkiomme on 2 % (sis. ALV).

Kipparlahden Isännöinti on perustettu vuonna 2012 ja emoyhtiö Korson Koti Oy LKV on toiminut vuodesta 1995 asti Itä-Vantaan Korsossa. Helsingin, Vantaan, Tuusulan ja Keravan alueella Korson Koti Oy LKV on yksi kiinteistönvälitys- ja isännöintialan suurimmista ja vanhimmista yrityksistä.

KIPPARLAHDEN ISÄNNÖINTI

NEITOJENPOLKU 22 • 00810 HELSINKI • PUH. (09) 773 1039

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 4 3


Luota alueesi asiantuntijaan. Olemme palvelleet asiakkaitamme tällä alueella samalla tinkimättömällä asenteella jo yli 20 vuoden ajan. Tunnemme nämä korttelit ja kodit ja osaamme käyttää asiantuntemustamme sinun toiveittesi täyttämiseksi. Kun sinulla on muutoksen aika, soita ja kutsu meidät Kotikäynnille. Kiinteistömaailma Herttoniemi ja Viikki Asuntoherttua Oy Linnanrakentajantie 4 B (2. krs), 00810 Helsinki herttoniemi@kiinteistomaailma.fi 044 766 7700 Viikinportti 2 Lt 1, 00790 Helsinki viikki@kiinteistomaailma.fi 4 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N 044 744 7100

Profile for Herttoniemi seura

Herttoniemeläinen 2020  

Advertisement
Advertisement
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded