Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustaminen etenee

Kansallinen kaupunkipuisto turvaisi tulevaisuudessakin mahdollisuuden nauttia Herttoniemen suurenmoisista maisemista. Kuva: Otso Kähönen.

Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustaminen etenee

Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta on tehty aloitteita tuloksetta jo parin vuosikymmen ajan. Vihdoin, 26.5.2020, kaupunkiympäristölautakunta teki siitä ehdotuksen kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa elokuussa. Mutta vielä on matkaa maaliin.

Taustaa

Helmikuussa 2017 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti valtuustoaloitteen pohjalta ja yksimielisesti käynnistää valmistelut kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin. Päätöksen mukaan ”Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta luodaan laaja merellinen ja mantereinen idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva urbaani uuden ajan kaupunkipuisto”. Kaupunginhallitus päätti, että puiston perustamisselvitys on myös asukkaiden osallisuus- ja vuorovaikutuksen pilottihanke.

Lautakunnan ehdotus

Vuoden 2017 päätöksen jälkeen tarvittiin kolmen vuoden virkamiesten valmistelutyö kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen aikaansaamiseksi. Selvitys on nyt valmis ja tämä esiselvitysraportti käsiteltiin 26.5.2020 kaupunkiympäristölautakunnassa. Toimialajohtaja Mikko Aho esitti kokouksessa, että selvitystyö lopetetaan eli että kansallista kaupunkipuistoa ei perusteta. Kansallisen kaupunki

puiston perustamista kannatti lautakunnan enemmistö. Enemmistön (vihreät, SDP, VAS, PS) esittämä alue, jonka ”pohjalta” kansallinen kaupunkipuisto muodostettaisiin, sisältää vain Keskuspuiston ja sen pohjoispään Haltialan. Lautakunnan esitys ei perustu esiselvityksen esille tuomiin vaihtoehtoihin eikä vas

taa valtuuston tahtoa. Lautakunnan päätös on vasta ehdotus kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus ja valtuusto jatkavat asian käsittelyä ja voivat tehdä muutoksia lautakunnan ehdotukseen.

Helsingin merenrannat ja saaristo sekä kaupunkipuistoon olennaisesti liittyvät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet puuttuvat esityksestä. Missä näkyy Helsingin historia ja kehitystarina, johon kansallisen kaupunkipuiston olennaisilta arvoiltaan ja alueiltaan tulee liittyä? Esimerkiksi 470 vuotiaan Helsingin syntysijat Vanhassakaupungissa puuttuvat kokonaan, samoin historialliset ”Engelin korttelit”. Missä ovat vanhat kansanpuistot sekä Suomenlinna? Entä Stadion? Esiselvityksen valmistelussa Helsingin tarinaa pidettiin tärkeänä lähtökohtana. Esiselvitysraportista se on jäänyt pois, eikä lautakunnan esityksessä siitä näy jälkeäkään.

Virkamiehet tahtovat jatkaa nykyisen viheralueverkoston kehittämistä ilman kansallisen kaupunkipuiston tuomaan ”rasitetta”. Asemakaavoitetut viheralueita voidaan tällöin pala palalta muuttaa rakennusmaaksi niin kuin perinteisesti on ollut tapana. Rakentaminen leviää luontoalueille, vaikka muitakin rakentamisvaihtoehtoja on tarjolla.

Kansalaisliikkeen työ tärkeää

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike (KKPH!) on ponnistellut useita vuosia, jotta Helsinkiin perustettaisiin valtuuston tahdon mukainen monimuotoinen ja toimiva kansallinen kaupunkipuisto. Liikettä tukevat yli 80 helsinkiläistä yhteisöä ja tuhannet kaupunkilaiset. Mm. Helsingin kaupunginosayhdistykset (Helka) ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja SLL:n Uudenmaan piiri sekä Suomen Latu kannattavat samaa tavoitetta. KKPH!-liikkeen kannattama vaihtoehto on esiselvityksessä nimetty VE1:ksi (kuva viereisellä sivulla). KKPH!-liike pitää tätä laajaa vaihtoehtoa hyvänä lähtökohtana jatkotyöhön. Mm. herttoniemeläisille tärkeät ViikinKivikko-Vanhankaupunginalue ja Vantaanjokilaakso ovat tässä vaihtoehdossa kansallisen kaupunkipuiston ydinalueita. Myös Itäinen kulttuuripuisto turvaa ekologisen käytävän ja pääsyn Sipooseen asti. On syytä korostaa sitä, että aluerajaus on alustava ja siihen tehdään jatkovalmistelussa muutoksia tarpeen mukaan, pitäen kiinni kokoavasta ulottuvuuden ajatuksesta.

Kansallinen kaupunkipuisto on Helsingin kaupunkistrategian konkreettinen teko helsinkiläisen luonnon puolesta ja kaupunki

metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Alueellisia terveys- ja hyvinvointieroja voidaan tutkimustietoon perustuen kaventaa varmistamalla monimuotoisen lähiluonnon saatavuus. Koronakevät on vahvasti osoittanut helsinkiläisten tarvitsevan ulkoiluun ja terveyden ylläpitoon laajan luontoverkoston, jonne pääsy on turvallista ja esteetöntä. Virkistysalueiden merkittävästi lisääntynyt käyttö eri puolilla kaupunkia kertoo ulkoilualueiden merkityksestä tiivistyvien asuinalueiden ja usein pienten kaupunkiasuntojen viihtyisinä vehreinä julkisina olohuoneina.

Helsinki on kasvava suurkaupunki, jossa maankäyttö on haastavaa ja ristiriitaista. Rakentamisen ei pidä enää tulevaisuudessa ulottua vakiintuneille luontoalueille. Myös Helsingin ilmastotoimet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat tuleville sukupolville elinehto. Päätös riittävän laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta on vahva poliittinen arvovalinta, joka on elokuussa kaupunginhallituksen käsissä.

Lisätietoa:

Helsingin kaupunki: https://www.hel.fi/ helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/

TEKSTI: EEVA KUULUVAINEN Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen jäsen, www.kaupunkipuisto.fi, posti@kaupunkipuisto.fi

Kansallisen kaupunkipuiston laaja alustava rajausvaihtoehto VE1. Kuva Helsingin kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksestä.