Page 1

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu

2018

HERTTONIEMI BLOCK PARTY lauantaina 25.8. s. 37

HERTTONIEMIPÄIVÄ sunnuntaina 26.8. s. 38


Täyden palvelun isännöintiä Herttoniemessä! Kipparlahden Isännöinti on Herttoniemenrannassa sijaitseva isännöintipalveluja tarjoava perheyritys. Toimintamme on asiakaslähtöistä sekä joustavaa, ja henkilökuntamme huolehtii taloyhtiöiden vastuista luotettavasti ja ammattitaidolla. Toimistomme hyvän sijainnin ansiosta taloyhtiön asioiden hoitaminen on nopeaa ja isännöitsijöiden henkilökohtainen tavoittaminen vaivatonta.

Kipparlahden Isännöinti on perustettu vuonna 2012 ja emoyhtiö Korson Koti Oy LKV on toiminut vuodesta 1995 asti Itä-Vantaan Korsossa. Helsingin, Vantaan, Tuusulan ja Keravan alueella Korson Koti Oy LKV on yksi kiinteistönvälitys- ja isännöintialan suurimmista ja vanhimmista yrityksistä.

KIPPARLAHDEN ISÄNNÖINTI NEITOJENPOLKU 22 • 00810 HELSINKI • PUH. (09) 773 1039

kipparlahdenisannointi@kipparlahdenisannointi.fi • www.kipparlahdenisannointi.fi

2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


Sisällys n Pääkirjoitus................................................................................. 3 LYHYESTI n Roihuvuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa vilkasta toimintaa....................................................................... 4 n Mäkihyppytornin pelastustalkoot etenevät.......................... 5 n Herttoniemeläisten terveys-, hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut.......................................................................... 7 n Talviuimarit-Herttoniemen hylkeet.......................................... 7 AJANKOHTAISTA n Herttoniemen metroaseman suunnittelu- ja toteutuskilpailu ensi talvena.................................................... 8 n Hertsi valmistuu kahden vuoden kuluttua..........................10 n Herttoniemen asukastiloista kartoitus................................12 n ”Lähdin mukaan, koska haluan olla mukana tekemässä hyvää”...................................................................13 n Yhteisöllinen luontosauna Fastholmaan.............................14 n Majavakollektiivi – ilon jakamista.........................................16 n n n n n n n n n

Karhulinnaan laaja remontti...................................................18 Herttoniemen metroaseman aarteet...................................20 Visio tulevaisuuden Herttoniemestä...................................22 Länsi-Herttoniemen asemakaava ajantasaistetaan.........28 Japanilaiset turistit Herttoniemessä – Nihonjin ryoukousha Herttoniemi ni ite..............................30 Herttoniemen huvila-alueen vaiheita...................................32 Haitalliset vieraslajit uhkaavat luontoa................................34 Herttoniemeläisten omaa katujuhlaa vietetään jälleen elokuussa..................................................................... 37 Herttoniemi-päivä 26.8.2018.................................................... 38

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2018 Tarja Merivirta, puheenjohtaja, talousyhdyshenkilö Jouni Jakonen, sihteeri Ari Virtanen, varapuheenjohtaja Toni Amnell, ympäristö Pirjo ”Pike” Mäenpää, viljelypalstavastaava Carita Strandell, kaavoitus Camilla Rosengren, kaavoitus Kari Uittomäki, tiedotus Veera Rusanen, jäsenrekisterivastaava Heikki Kärmeniemi Eila Tontti Herttoniemi-päivä Tarja Merivirta, Ari Virtanen Talviuintiasiat Jouni Jakonen Seuran osoite Herttoniemi-seura ry, PL 237, 00811 Helsinki Sähköpostiosoite herttoniemiseura@gmail.com Pankkiyhteys FI80 1248 3000 0507 10

Toiminnan iloa ikääntyneille! Herttoniemen sairaalaa, niin kuin myös Herttoniemitaloa, odottaa purkaminen lähi­ vuosina. Ajattelin ensin kirjoittaa muutoksien aiheuttamista tunnelmista, mutta koska rakennusten purkamiseen ja uusien rakentamiseen on kuitenkin vielä pari vuotta, päätin kertoa mieltäni ilahduttavasta asiasta, joka on vielä olemassa. Sairaalassa toimii vielä marraskuuhun asti Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus, sen jälkeen tiloihin tulevat Mylly­ puron palvelukeskuksen asukkaat. Minulla on ollut ilo viimeisen vuoden aikana tutustua siellä ihaniin vanhuksiin, mutta myös siellä asioiviin eläkeläisiin ja työttömiin sekä aktiiviseen henkilökuntaan. Yllätyin siitä, kuinka hyvin sairaalan tilat on otettu ­tilapäiskäyttöön ja mahdollistettu erilaisten ryhmien kokoon­- tu­minen ja myös omatoiminen tekeminen esim. kuntosalilla. Ala-aulassa on kuukausittain vaihtuva taidenäyttely, mukava kahvila ja erilaisia esityksiä lähes viikottain. Tällaisia tiloja tarvitaan tulevaisuudessakin, paikkoja, jossa eläkeikäiset löytävät mahdollisuuden harrastaa kulttuuria, tanssia, laulua, kortin­ peluuta ja yleistä seurustelua. Seura järjestää Herttoniemi-päivänä 26.8. sairaalan edustalla parkkipaikkatanssit yhteistyössä palvelukeskuksen kanssa. Haluamme olla mukana tarjoamassa tapahtumapäivän, ­jossa myös hieman ikääntyneemmät on otettu huomioon. ­Eläkeläisten musiikkiryhmän sanoittaman laulun mukaan toivotan kaikki tervetulleiksi: ”Syleile mua ja maailmaa, syleile mua ja tanssitaan!” Nähdään Herttoniemi-päivänä! Tarja Merivirta Herttoniemi-seuran pj PS. Palvelutaloon saa mennä myös koiran kanssa, tuottavat valtavasti iloa!

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2018 Lehti ilmestyy syksyisin osana Herttoniemi-päivän tapahtumia. Päätoimittaja: Tarja Merivirta Toimitusvastaavat: Kari Uittomäki, Tarja Merivirta ja Ari Virtanen Kansi: Herttoniemeläiset Heidi Hjort (kuvassa oikealla) sekä Veera ja Yonathan Familia lastensa Alvarin ja vielä nimettömän tyttönsä kanssa viettämässä kesäistä iltapäivää. Kuva: Kari Uittomäki Taitto: Vitale Ay Kirjapaino: Pekan Offset Oy ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092 (verkkojulkaisu)

L

an.

ura e s i m e i n o t iity Hert lomak

Liittymis

uilla.

mi.fi-siv

rttonie e on he

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3


lyhyesti Roihuvuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa vilkasta toimintaa Roihuvuoren palvelukeskus löytyy vielä marraskuuhun saakka Herttoniemen ­vanhan sairaalan tiloista (Kettutie 8). ­ Sen jälkeen palaamme remontoituihin tiloihimme Punahilkantie 16:een. Helsingin palvelukeskukset tarjoavat eläkeläisille ja työttömille harrastus-, vertais- ja liikuntaryhmiä sekä maksuttoman

kuntosalin. Sosiaaliohjaajilta saa myös palveluohjausta sekä keskusteluapua. Tässä katsaus Roihiksen harraste- ja vertaistukiryhmiin. Liikuntapuolelta löytyy mm. tuolijumppaa, ohjattua kuntosalia sekä voima- ja tasapainoryhmiä. Liikuntaryhmät on suunnattu eläkeläisille, joilla on jo haasteita liikkumisen kanssa. n

MAANANTAI • Naapuruuspiiri (klo 13–15) jatkaa taas elokuussa kahvittelua ja rupattelua omatoimisessa porukassa. • Musiikkiryhmässä (klo 13.30– 14.30) kuunnellaan yhdessä musiikkia – eri artisteja sekä musiikkilajeja. TIISTAI • Perinteisessä bingossa (klo 12–12.30) voi voittaa pientä makeaa päivän piristykseksi. • Miesten ryhmässä (klo 13–14) pelataan mm. mölkkyä ja petankkia. Joka kuun ensimmäinen tiistai ­porukka käy keilaamassa. • Joka kuun viimeinen tiistai tanssit klo 14–15. KESKIVIIKKO • Kulttuurinurkassa (klo 11.30– 12.30) keskustellaan yhdessä kaikkeen kulttuuriin liittyvästä. Murre­ runoilija Heli Laaksosen sanoin: ”Eik kulttuuriks lasketa kaik flanelliruutupairois posliinikarhuihi ja lihamakaroonilaatikko saak?” • Keskusteluryhmä Pienessä piirissä (klo 13–14.30) voi jakaa luottamuksellisesti henkilökohtaisiakin asioita mutta jutut liikkuvat kaikessa mitä mielessä liikkuu. Monella ryhmäläisellä on myös kokemus masennuksesta. TORSTAI • Pilke (klo 9.30–11.30) kokoontuu palvelukeskuksen remontin ajan Roihuvuoren kirkolla. Pilke on ­vertaistukiryhmä alkoholia käyttäville eläkeläisille. Ryhmään kuuluu ilmainen aamupala. Porukassa jutellaan huumorilla höystettynä kaikesta taivaan ja maan välillä. Ketään ei yritetä raitistaa, tule juuri sellaisena kuin olet, tukea juomisen vähentämiseen saat, jos haluat sitä. • Bridgen pelaajat kokoontuvat aulassa klo 10–14. Uudet ovat tervetulleita opettelemaan pelin saloja mutta mukaan on helpompi tulla pelin luonteen vuoksi parin kanssa. • Avoin muistiryhmä (klo 13.30–15) on sinulle, joka koet muistisi heikentyneen. Tule jakamaan kokemuksiasi iloiseen porukkaan. Ylläpidämme muistiterveyttä yhdessä esimerkiksi pelaamalla erilaisia pelejä. • Yhteislaulussa (14–15.30 ) ­raikaavat tutut kappaleet eri vuosikymmeniltä.

Miesten ryhmässä pelataan viikottain jotain peliä. Tässä pelataan mölkkyä. 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

PERJANTAI • Aivojumpassa (klo 12.30–13.30) kutitellaan aivoja, hierotaan älynystyröitä ja kehitetään muistia pelaamalla yhteispelejä. Täällä ei kilpailla vaan pohditaan aivopähkinöitä yhdessä naurun kera. Tämä ryhmä sopii sinulle, jos sinulle ei ole muistisairautta.


Mäkihyppytornin pelastustalkoot etenevät TEKSTI: HENKKA NYHOLM

Herttoniemen mäkihyppytornille vuosia sitten tehty ­kuntokartoitus sisälsi korjausehdotuksia, joilla mäki­ hyppytornille olisi mahdollista saada lisäaikaa ennen sen peruskorjausta tai purkua. Kuntokartoitusta pidemmälle ei silloin kuitenkaan edetty. Nyt kesän alussa järjestettiin tapaaminen hyppy­ tornilla, jossa mukana olivat tornia käyttävän mäkihyppyseuran Helsingin Mäkihyppääjien edustajia, sekä kaupungin ­virkahenkilöitä. Näin saatiin sovittua siitä, että tornin kunto arvioidaan mahdollisesti uudelleen ja kuntokartoituksessa esitetyt korjausehdotukset käydään ­uudestaan läpi. Mäkihyppytornin kohtalo on kuitenkin vielä auki. On vaikea arvioida voiko lajin harrastaminen jatkua, vai toimeenpannaanko tornille ehdoton hyppykielto ­kaupungin toimesta. Helsingin mäkihyppääjien mukaan mäkihypyn suosion nousua on havaittavissa, juniorit ovat viime vuosina menestyneet hyvin kilpailuissa. Harjoituspaikkaa kuitenkin tarvitaan. Nyt Herttoniemen hyppytorni on pääkaupunkiseudun ainoa. Aiemmin ”hyndiä” tai ”hyddia” on ollut Herttoniemen lisäksi peräti kaksi muuta kuuluisaa hyppypaikkaa. Helsinki onkin koko lajin ja harrastuksen synnyinsija Suomessa. Mäkihyppytornin pelastustalkoot löytyvät osoitteesta: bit.ly/hertsika. n

oa!

l Tervetu

Siilitie 4, 00800 Helsinki (lähellä Siilitien metroasemaa) puh. 044 2360 581, www.sunkosi.fi Lounas arkisin klo 11–15 (myös mukaan) • A-oikeudet Avoinna ma–to 11–21, pe 11–22, la 12–22, su 12–21

Hiustesi iloksi! Kettutie 4, 00800 Helsinki 040 7510055 Avoinna sopimuksen mukaan www.ilox.fi

TERVETULOA! – Sanna ja Mari –

HERTTONIEMEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA

SISÄTAUTISAIRAUKSIEN ASIANTUNTIJAT Myös hammashoitoja ja pehmytosakirurgiaa ammattitaidolla.

Puh. (09) 786 189 www.lemmikkilaakari.fi Hiihtomäentie 35, 00800 Helsinki Ma-Pe 8–20, La 9–14

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 5


FYSIOTERAPIA BEMER TERAPIA HIERONTA OSTEOPATIA AKUPUNKTIO LYMFATERAPIA Niittaajankatu 1, 00810 Helsinki (09) 783 856, www.hfh.fi

ma-pe la

8-20 9-17

Kaikki hautaus- ja perunkirjoituspalvelut

Ystävällistä apteekkipalvelua Herttoniemen metroaseman vieressä.

Tervetuloa!

Meillä sinua palvelevat optikot Anne Jämsä ja Heidi Jussila sekä ajanvarauksella silmälääkäri Reijo Ahonen.

www.herttoniemenapteekki.fi HERTTONIEMEN APTEEKKI

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki Puh. (09) 759 4780

6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

• • • •

nopeat toimitukset Tervetuloa! oma hiontapaja korjaukset jopa odottaessa linssien hionnat myös omiin kehyksiin

Avoinna ark. 9.30–17.30, la 10–14 Puh. 010 235 1919 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.herttoniemensilmalasi.fi


Herttoniemeläisten terveys-, hyvinvointija sosiaalipalvelut Herttoniemen terveysasema suljettiin helmikuussa ja sen toiminnot siirtyivät vastarakennettuun Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen. Kalasatamasta löytyy myös ­H USin laboratorio, joten enää ei tarvitse lähteä muualle esimerkiksi verikokeita otattamaan. Kalasataman terveyskeskus on täysin esteetön ja sinne on helpointa kulkea julkisen liikenteen kulkuneuvoin, metroasemalta on vain muutaman kymmenen metrin matka keskukseen. Syksyllä avattavan kauppakeskus Redin kautta jalankulku helpottuu entisestään. Pysäköintipaikkoja on rajallisesti ja uuden kaupunginosan keskeneräisten rakennustöiden vuoksi ­kadunvarsipaikkoja ei vielä juuri ole. Omahoitajat ja tutut lääkärit ­Herttoniemen terveysasemalta löytyvät nykyisin Kalasatamasta ja heidät tavoittaa samoilla yhteystiedoilla kuin tähänkin mennessä. Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus palvelee arkisin 7–20, joten aikoja on tarjolla joustavammin. Kalasatamasta löytyvät terveysasemapalvelut, sosiaalipalvelut, suun terveydenhuollon palvelut sekä psy­ kiatria- ja päihdehuollon palvelut.

Neuvola

Herttoniemeläiset käyvät neuvolassa Itäkadun perhekeskuksessa Itä­ keskuksessa. Neuvola sijaitsee ­vanhan poliisiaseman tiloissa aivan metroasemalla. Tilat on remontoitu viihtyisiksi ja valoisiksi. Pysäköintitilaa löytyy runsaasti talon alakerroksissa sijaitsevista parkkihalleista. Lapsiperheet saavat jatkossa saman katon alta kaikki palvelut, kuten äitiys- ja lastenneuvolan, avoimen neuvolan, neuvolapsykologin, puheterapian, perheneuvolan, lastensuojelupalveluja ja kotihoidon palveluita. Itäkadun perhekeskus on avoinna arkisin 7–20, joten se palvelee hyvin kaikenlaisia perheitä.

Myllypuron terveysasema

Myllypuron terveysasema on monelle herttoniemeläiselle kätevän kulkumatkan päässä, terveysasema sijaitsee aivan metroaseman vieressä. Myllypuron terveysasema on avoinna arkisin 8–16. Helsinkiläisillä on vapaus valita terveysasemansa sekä hoitavat henkilöt, joten käytännössä kaikki Helsingin terveysasemat ovat myös herttoniemeläisten käytettävissä. n

Joskus, kun on aivan hiljaista ja autiota Tuorinniemen rannassa, tuntuu kuin maailma olisi alussa. Hyvin aikaisin, kun kaikki vielä nukkuvat, voi uida ilman uimapukua. Talviuimari on onnellinen pitkän uimatauon jälkeen keskitalvella, kun pääsee hengissä ylös avannosta. Ja uinnin jälkeen aina! Talviuimari rakastaa talvea, nautiskelee kevään tulosta, kelluu ja kroolaa pitkiä matkoja kesällä, kunnes syksy tuo taas rakkaan talven lähemmäksi… Meren henget kutsuivat. Menin. Sen jälkeen olinkin kuin kevyt pilvi. Pakkasen mukana muistot. Pakkasen mukana tämä hetki. Minun voittoni. Jos haluat nähdä Herttoniemen Hylkeen, katso, kun pyyhe putoaa laiturille. Aamusta häikäistyneenä syöksyin meren syleilyyn. Pakkasaamun hiljainen hetki, hyisen kylmänkirpeä vesi, kihelmöi iho, kihisee mieli, uudestisyntynyt – herännyt - ruumis ja sielu. Tein sen taas. Taivaan alla avanto ja uimari, kuu loistaa, tekee sillan. Mieli kurkottaa kuuhun, vesi kannattelee. Miten hyvä onkaan olla tässä kylmässä. Kukaan ei ole näkemässä. TEKSTI: HANNELE ILVES, SIRPA SUSI JA SIRPA ZOTOW KUVAT: HANNELE ILVES Talviuintikuva on otettu Kuusijärvelle tehdyllä retkellä.

Herttoniemen Hylkeet on Herttoniemi-seuran talviuintijaosto. Mikäli haluat liittyä talviuimareihin, katso liittymisohjeet Herttoniemi-seuran nettisivulta:

http://www.herttoniemi.fi/herttoniemen-hylkeet. H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 7


Ajankohtaista Herttoniemen metroaseman suunnittelu- ja toteutuskilpailu ensi talvena TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI Helsingin kaupunki on aloittanut ­Herttoniemen metroaseman korttelin kilpailutuksen valmistelun. Kilpailun päätavoite on metroaseman ja bussiterminaalin uusiminen, lisärakentaminen terminaalin päälle sekä koko korttelin ilmeen kohentaminen. Kilpailu järjestettäneen ensi syksyn ja talven aikana.

Helsingin kaupungin arkkitehdin Mikko Näverin mukaan tavoitteena on toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen toteutusratkaisu hybridirakennuksesta ja sen yhteyteen sijoittuvasta metro­ asemasta ja bussiterminaalista. Katu­tason tärkein tila on lippuhalli noin 50 000 päivittäiselle käyttäjälle. Joukkoliikenne­ toimintojen päälle sijoittuu mm. liike-, palvelu- tai toimistotiloja sekä asuntoja.

8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

– Näyttävä rakennus muodostaa ­ erttoniemen keskustan Länsi-Hertto­ H niemen puoleisen portin ja maamerkin. Isossa kuvassa tavoitteena on tasa­ painottaa Itäväylän eri puolien merkitystä yhtenäisenä Herttoniemen keskustana, Näveri kuvailee tavoitteita. Tilojen lopullinen määrä ja sijoittu­ minen ratkeavat vasta kilpailun kautta. Kilpailuun osallistuvilta kultakin tulee oma ehdotuksensa, ja eri ehdotuksissa on varmasti erilaisia ratkaisuehdotuksia niin liike- kuin asuintilojenkin suhteen. – Tässä vaiheessa kerätään lähtö­ tietoja kilpailuohjelmaa varten. Kilpailulla haetaan toteuttamiskelpoisia ideoita metrokorttelin jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen. Kilpailun kesto on alustavasti noin vuosi, Helsingin kaupungin projektipäällikkö Juhani Linnosmaa kertoo. Linnosmaa korostaa, että tarkkaa aikataulua on vaikea sanoa. Kilpailun

järjestämisestä päätetään lauta­kunnassa syksymmällä, sen jälkeen kun lähtötiedot on koottu. Kilpailun ratkettua alkaa voittanen ehdotuksen mukaisen asemakaavan laatiminen, ja tämä kestää noin vuoden. – Herttoniemen metroaseman poten­ tiaali on viime vuosina vain kasvanut. Lähialueelle tulee noin viisi tuhatta uutta asukasta, kun Itäväylän toiselle puolen uudet keskustakorttelit toteutuvat. Metroasemaan katetulla sillalla linkitettävä Hertsin lähipalvelukeskus avaa ovensa keväällä 2020. Huippuluokan saavutettavuus on jo nykyinen vahvuus, joka tulee vahvistumaan, kun Herttoniemi tulevaisuudessa kytkeytyy pikaraitiotieverkkoon, Mikko Näveri kuvailee. n

Nykyinen Herttoniemen metroasema valmistui vuonna 1982.


HERTTONIEMEN HAMMASPAIKKA Hiihtomäentie 14 C 40, 00810 Helsinki Puh. 09 78 39 47

Ti esi tkö ? Kun k äytä mme la ser ia h a m m a sh o id o ssa , k udos pa ra nee no p ea m m in j a k ivu t to m a m m in . Tar vit se t vä he mmä n sä r k y lä ä k keit ä j a a nt ib io o t tej a hoito j en y hteyd essä .

Kärsitkö kuorsauksesta? Varaa MAKSUTON AIKA kuorsauskonsultaatioon. Kerromme voimmeko vähentää kuorsaustasi ja parantaa unenlaatuasi NIGHTLASE-menetelmällä kivuttomasti. Tarjous voimassa vuoden 2018 loppuun. Olemme 100 %:sti suomalainen yritys.

Tervetuloa! hammaslääkäri Jarkko Lampén

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 9


Hertsi valmistuu kahden vuoden kuluttua TEKSTI: KARI UITTOMÄKI Tämän vuoden alkupuolella alkoivat Lähipalvelukeskus Hertsin rakennustyöt Herttoniemessä. Hertsi rakentuu Herttoniemen metroaseman läheisyyteen, Itäväylän toiselle puolelle. Hertsin rakentavat yhdessä YIT ja ­Hartela.

Nykyinen Megahertsi säilyy Hertsin sisällä, joskin Megahertsi-rakennus perus­ korjataan ja sitä laajennetaan ja uudistetaan. Uuteen Hertsiin tulee kaikkiaan noin 40 liikettä sekä asuintiloja. Hertsiin tulee mm. Prisma, ravintoloita sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluita. – Liike- ja palvelutilat valmistuvat kaikki samanaikaisesti vuonna 2020 ja ne avataan nopeasti lyhyen kalustamis- ja varustamisjakson jälkeen, Heikki K. Hannukkala YIT:ltä kertoo. Lähipalvelukeskukseen tulee myös Helsingin kaupungin palveluita.

Nykyiset Herttoniemen kirjasto ja Kettu­ tien nuorisotalo siirtyvät Hertsiin. Samaten Hertsiin tulee yksityinen päiväkoti. Hertsi valmistuu keväällä 2020 ja sen vaikutuspiirissä asuu noin 50 000 helsinkiläistä. Hertsi käsittää myös asuinrakennuksia, jotka valmistuvat keväällä 2021.

Kirjasto odottaa kävijämäärien nousua Uudessa Hertsissä kirjastolla ja nuorisotoimella tulee olemaan yhteensä 1000 neliötä kahdessa eri kerroksessa. Tilat ovat yhteiset. – Uskon, että kirjaston kävijämäärä tulee moninkertaistumaan, kun kirjasto muuttaa uuteen paikkaan, lähelle keskeisiä kulkureittejä, Herttoniemen kirjaston johtaja Anne Mankki kuvailee. Anne Mankin mukaan kirjaston toiminnot pysyvät pääasiallisesti ennallaan.

Kirjastossa tullaan myös järjestämään erilaisia tapahtumia yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. – Uutta on kirjaston ja nuorisotoimen tiivis ja elävä yhteistyö. Yhteisellä Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalla meillä on tavoitteena tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä. Yhteistyö on ainakin tilojen tehokasta käyttöä, tilojen tarjoamista asiakkaiden käyttöön sekä myöhemmin yhdessä ideoitavia tapahtumia. Mankin mukaan kirjojen määrää nykyisestä ei kovin paljon tarvitse vähentää. Vuonna 2020 Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt aineiston kellutusjärjestelmään, mikä tarkoittaa sitä, että eri kirjastoilla ei ole ”omia” kokoelmia, vaan aineisto ohjautuu kirjastoihin kysynnän mukaan. Herttoniemen kirjasto muuttaa Hertsiin huhtikuussa 2020. Anne Mankki arvioi, että muuttovaiheessa kirjasto on suljettuna kuukauden. n

Havainnekuva Hertsistä. Kuva: YIT-Hartela/ Hertsi

Kampaamo 40 vuotta työtä Herttoniemen asukkaiden ja kiinteistöjen hyväksi. Haarniskatie 6, 00910 Helsinki • Puh. 09 325 6221 www.tili-kiinti.fi • isannointi@tili-kiinti.inet.fi 1 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

SALON Hiihtomäentie 19 00810 Helsinki P. 09 - 788 588


LOUNAS ma–pe klo 11:00–15:00 KREIKKALAINEN BRUNSSI la–su 11:00–16:00 AUKIOLOAJAT ma–to 11:00–22:00 pe–la 11:00–22:30 su 11:00–21:00 Keittiö suljetaan tunti aikaisemmin. KATSO TARKEMMIN

ravintolathalassa.fi

Uusi nimemme on Hertsin Apteekki. Hertsin apteekin löydät Herttoniemen sydämestä Itä-Helsingistä Megahertsin kauppakeskuksesta. Apteekissamme arvostetaan ammattitaitoa ja palvelualtista mieltä. Haluamme auttaa asiakasta onnistumaan lääkehoidossaan ja tukea häntä kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa.

Neitojenranta 2, 00810 Helsinki Puh. (09) 72735800 S-posti: info@ravintolathalassa.fi

Sopulitien eläinlääkäriasema SOPULITIE 2 B 00800 HELSINKI Puh. 09 - 784 713

Ku ponk ita r jou s!

Ophtim Eye Hydra -silmätipat 20 x 0,5 ml

9,90 € Avoinna: arkisin 8–20 lauantaisin 10–16

www.sopulitienelainlaakariasema.fi www.sopulivet.fi

(norm. 13,00 €, 769 €/l) Tarjous voimassa 30.9.2018 asti.

Insinöörinkatu 2 00810 Helsinki P. 010 411 7380

ma–pe 8.30–20.30 la 9–18

www.megahertsinapteekki.fi

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 1


Herttoniemen asukastiloista kartoitus TEKSTI: KARI UITTOMÄKI

Hertsikan Pumppu -osuuskunta selvitti syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018 herttoniemeläisten käytössä olevat asukastilat, tilojen käyttäjät, tilojen tarpeen sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Kartoituksen lähtökohtana on ollut huoli lähitulevaisuudessa tapahtuvasta olemassa olevien toimivien asukastilojen poistumisesta samalla, kun asukasmäärä on kasvussa. Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemenrannan tärkeimmät asukastoimintaa palvelevat nykyiset tilat ovat Länsi-Herttoniemessä Herttoniemitalo, eli Herttoniemen kirjasto ja Kettutien nuorisotalo yhdessä, ja Herttoniemenrannassa nuorisotalon yhteydessä toimiva Asukastalo Ankkuri. Herttoniemitalon tilat ovat aktiivisessa harrastuskäytössä, mutta talo puretaan muutaman vuoden kuluttua asuinrakentamisen alta. Keväällä 2020 kirjasto ja nuorisotalo siirtyvät Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavaan lähi­ palvelukeskus Hertsiin. Myös asukastalo Ankkurin toiminta siirtyy uusiin tiloihin, koska nykyinen talo on peruskorjauksen tarpeessa. Uusien tilojen myötä käytössä olevat tilat pienenevät noin puoleen nykyisestä, eivätkä ne pysty tarjoamaan samanlaisia harrastusmahdollisuuksia kuin nykyiset tilat. Käytössä olevien tilojen väheneminen

voi merkitä tulevaisuudessa monien järjestöjen ja muiden toimijoiden toiminnan hankaloitumista, toiminnan pakollista supistamista ja ehkä jopa joidenkin toimintojen kokonaan lopettamista. Erityisen ongelmallista on se, että Kettutien nuorisotalon tiloista poistuu muiden ohella myös liikuntasali, joka kokonsa puolesta sopii monelle liikuntatai ryhmäpainotteiselle toiminnalle. Myös Herttoniemenrannan nuorisotalon pienen salin poistuminen käytöstä voi aiheuttaa tilaongelmia. Harrastustilojen tarve kuitenkin kasvaa lähivuosina alueen asukasmäärän kasvaessa. Helsingin kaupungin tuoreen väestöennusteen mukaan Länsi-Herttoniemen asukasluku kasvaa vuoteen 2027 mennessä 1800 asukkaalla ja Hertto­ niemenrannan asukkaiden määrä 200 asukkaalla. Herttoniemen yritys­alueella asuu tällä hetkellä noin 700 asukasta, mutta ennusteen mukaan asukasmäärä kasvaa peräti 2700 asukkaaseen. Käytössä olevien tilojen vähenemisen vuoksi Hertsikan Pumppu -osuuskunta selvitti syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018 käytössä olevat asukastilat, tilojen käyttäjät, tilojen tarpeen sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Selvityksen käytännön työn teki Ari Virtanen.

Hertsikan Pumppu luovuttaa asukastilakartoituksen tänä syksynä Helsingin kaupungille. Tavoitteena on, että kaupunki tarttuu näin olennaisen epäkohtaan Herttoniemessä. Asukkaiden viihtyvyyden kannalta on erittäin tärkeätä, että harrastus- ja liikuntatiloja on kaiken ikäisille käyttäjille ja eri käyttäjäryhmille. n Hertsikan Pumppu -osuuskunta on vuonna 2012 perustettu voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen paikallisosuus­ kunta. Sen tarkoituksena on rakentaa ­Herttoniemeen uuden-­laista yhteisöllisyyttä. Pumppu tekee työtä hankkiakseen ja ylläpitääkseen riittäviä kokoontumis- ja ­harrastustiloja asukkaille ja kaikille herttoniemeläisille toimijoille. Asukastilakartoitus on luettavissa Herttoniemitalon nettisivuilta (www.herttoniemitalo.fi/). Sen voi myös tilata sähkö­ postitse hertsikanpumppu@gmail.com.

Herttoniemen asialla! Ostin tämän mainospaikan tukeakseni Herttoniemi-seuraa ja heidän tekemää arvokasta työtä.

Miksi VALITA 10+ ?

Hyödynnän toki tilaisuuden mainostaa myös hieman yritykseni toimintaa. Toimistomme sijaitsee Hiihtomäentiellä ja tyytyväisten asiakkaiden määrä Herttoniemessä on kasvanut vuosittain. Vuoden 2019 alkupuolella meillä on taas mahdollisuus aloittaa yhteistyö yhden tai kahden uuden taloyhtiön kanssa. Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää!

V V V V V

Sami Asujamaa

Vuoden isännöitsijä 2017 sami@10p.fi p. 0400 280 446

www.10p.fi 1 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

— ISÄNNÖITSIJÄ —

V

Nykyaikaiset toimintatavat Läpinäkyvä taloushallinto Rajattu asiakasmäärä Olemme tavoitettavissa Myymme laatua, emme määrää Hyvät taloyhtiösivut asiakkaille

2017

Asiat hoituvat - oikeasti!


”Lähdin mukaan, koska haluan olla mukana tekemässä hyvää” TEKSTI JA KUVA: MIMMU PIIRTO SPR:n Herttoniemen osaston herttoniemeläinen ensiapuryhmän jäsen ja vapaaehtoinen

Heidi Tiilivirta ja Marianna Korolkoff liittyivät SPR:n Herttoniemen ­osaston ensiapuryhmään pian sen aloittamisen jälkeen keväällä 2018. Herttoniemeläinen sosionomiopiskelija Heidi kertoo liittyneensä ryhmään, koska halusi olla SPR:n aktiivi Heidi Tiilivirta on sosionomi­ mukana toiminnas- opiskelija. sa jossa voi aidosti tehdä hyvää. – Herttoniemen ensiapuryhmä on mukava porukka ensiavusta kiinnostuneita hertsikalaisia joiden ikä, elämäntilanne ja ammatit vaihtelevat, Tillivirta kertoo. – On ollut antoisaa saada uusia tuttuja niin erilaisista taustoista tulevista ihmisistä, joita yhdistää hertsikalaisuus ja halu osata auttaa. Heidille mieleenpainuvin kokemus on ollut harjoitustehtävä ulkona luonnossa etsintäkoirien kanssa. Todentuntuisilla rasteilla harjoiteltiin tapaturmien ensiapua ja eksyneen etsinnässä tarvittavia taitoja. – Harjoitukset ovat olleet hauskoja ja toiminnallisia, roihuvuorelainen sairaanhoitaja Marianna Korolkoff kertoo. Mariannalle on tullut erityisen hyvä olo kun hän on Auttajakursseilla voinut jakaa osaamistani muille. – Ensiaputaitoja pitää toistaa ja harjoitella, jotta tositilanteessa osaa ja uskaltaa toimia, Marianna muistuttaa. Ryhmäläisten elämäntilanteet vaihtelevat ja ikähaarukka on parikymppisestä seitsemäänkymmeneen. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuussa opiskelemaan ja harjoittelemaan erilaisia ensiapuun ja auttamisvalmiuteen liittyviä asioita. – Uusia otetaan ilolla vastaan läpi vuoden, ryhmän johtaja Pertti Vepsäläinen sanoo. – On tärkeää, että auttamistaitoisia ja -haluisia herttoniemeläisiä on yhteisössämme mahdollisimman paljon, se lisää paitsi yhteisöllisyyttä myös alueen turvallisuutta, hän jatkaa. n

Ystävä- ja vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 14.–15.9.18

https://ilmonet.fi/#!code=H185008 Kurssilla perehdytään mm. ihmisten kohtaamiseen, kuunteluun sekä ystävätoiminnan käytännön tilanteisiin ja periaatteisiin sekä maahanmuuttajille suunnattuun toimintaan. Kurssilta saat siis hyvät eväät toimintaan.

Henkisen tuen kurssi 13.10.18 https://ilmonet.fi/#!code=H185009

Paikka: Näätätie 21, kerhohuone, Siilitien metroaseman lähellä. Kurssit järjestetään yhteistyössä Helsingin työväenopiston kanssa. www.herttoniemi.punainenristi.fi Herttoniemenrannassa Suolakivenkatu 12 15v. kokemuksella bussi 81 suoraan

korjausompelu tilaustyöt sisustusompelu

puh. 040 745 72 40 ompelimotyohuonep.fi ma 11-18 ti-ke-to 10-18 pe 9-17 la ( 10-14 )

Tervetuloa !

Hiusboxissa teitä palvelevat Missu, Suvi, Helena ja Johanna.

SPR on Suomen suurimpia vapaaehtoisjärjestöjä Virallisen ensiapukoulutuksen (EA1, EA2 ja hätäensiapukurssit) lisäksi Punaisen Ristin paikallisosastot järjestävät ensiapuryhmiä, jotka kokontuvat säännöllisin väliajoin harjoittelemaan ensiaputaitoja. Ryhmäläisiltä ei vaadita aikaisempaa ensiapuosaamista ja ryhmäiltoihin osallistuminen on ilmaista. Koulutetut ensiapuryhmäläiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin, järjestävät tietoiskuja ja -koulutuksia ja ovat tarvittaessa myös viranomaisten apuna. Punaisen Ristin Herttoniemen osastoon perustettuun ensi­ apuryhmään voi liittyä kuka vain taustasta ja osaamisesta riippumatta. Lisätietoja: herttoniemi.spr.ea@gmail.fi FB Herttoniemen osaston ensiaputoiminta Facebookissa https://www.facebook.com/groups/SPRHerttoniemiEA/

PARTURI-KAMPAAMO Hiihtomäentie 14 00810 HKI puh. 727 6653

Avoinna ark. 9–18, la 9–15 ajanvaraus 24/7 www.hiusboxi.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 3


Yhteisöllinen luontosauna Fastholmaan TEKSTI JA KUVAT: MIKA NIINIRANTA Kesäkuun alkupuolella kymmen­ kunnan saunomismielisen hertsikalaisen ryhmä kokoontui Eränkävijäntorin kulmalla. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut löylynheitto, vielä, vaan tutkimusretki Fastholmaan, muutama vuosi sitten puretun hirsihuvilan autioksi jääneelle tontille.

Viimekeväinen Herttoniemen visioilta antoi uutta tuulta purjeisiin, kun apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki väläytti puheessaan mahdollisuutta rakentaa paikalle esimerkiksi sauna. Niinpä ei auttanut kuin tarttua asiaan saman tien ja perustaa Facebookiin ryhmä ”Hertto­ niemen kyläsauna Fastholmaan. Ryhmä kasvoi nopeasti yli 80 jäsenen kokoiseksi. Ryhmässä on käyty aiheesta vilkasta keskustelua, ja toukokuussa järjestettiin yhdessä Hertsikan Pumpun kanssa kirjastolla ensimmäinen suunnittelukokous. Pumppu auttoikin hankkeen tavoitteenasettelussa. Suunnittelukokouksessa nousi esiin paikan erityislaatuisuus luontoalueena, ja

Herttoniemeläisiä saunanpaikkaa etsimässä. Fastholman puretun huvilan ympäristössä on rakennukselle monta mahdollista sijaintia. Alueella on myös kaivo, josta mahdollisesti saisi nostettua löylyvedet.

sen saunahankkeelle asettamat haasteet. Alueen luonto on monimuotoista, siellä viihtyvät niin metsäpeurat kuin linnutkin. Siellä liikkuu paljon luontoretkeilijöitä ja varsinkin lintubongareita. Saunalahdelta löytyvät muun muassa silkkiuikkujen yhdyskunnat ja siellä voi kuulla vaikkapa rastaskerttusen laulua. Yhteinen näkemys saunan toteutuksesta on, että se täytyy tehdä alueen ainutlaatuista luontoa häiritsemättä. ­Parhaimmillaan sauna voisi olla hiljen­ tymispaikka, jossa luontokokemus olisi osa saunakokemusta. Helsingin viime vuosina valtavasti piristyneestä sauna­ skenestä, tällainen rauhallinen metsä­ sauna vielä puuttuu. Alkukesän tutkimusretkellä huomasi, kuinka luonto oli vallannut huvilan tontin muutamassa vuodessa. Omenapuut ovat metsittymässä ja polut ja aukeat ruohottuneet. Lahti on matalaa kaislikkoa monen kymmenen metrin verran merelle päin, joten uimapaikaksi siitä ei ole, mutta ­niemeltä avautuu kauniita maisemia Kivinokkaan ja keskustaan päin. Lähistöllä on useampia kaivoja, mutta niiden veden laadusta ei ole tarkempaa tietoa.

Maakrapujen ja merelle mielivien OlutHuone SAILOR’S LAIVALAHDENKAARI 29, 00810 HELSINKI raflaamo.fi/fi/helsinki/sailors P. 010 76 64270 (0,0835 €/PUHELU + 0,1209 €/MIN)

1 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Sailor’s tarjoaa maittavimmat juomat maailman eri laidoilta herttoniemen parhaalta terassilta avautuu upea merinäköala, jonka äärellä kelpaa nauttia oluesta ja loppukesän auringosta.


Fastholman niemi rajoittuu Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen ja rannan kaislikko on lintujen valtakuntaa. Telttasaunassa saunominen keskellä kauneinta kaupunkiluontoa oli kokemisen arvoinen elämys.

Parasta saunanpaikkaa päätettiin testata kevyimmällä mahdollisella tavalla, pienellä teltta­ saunalla, joka seuraavana sunnuntaina tuotiin paikalle reippaasti kottikärryillä. Metsästä löytyi hylätty puistonpenkki lauteiksi ja koelöylyt otettiin pienellä, Sauna­lahdelle kauniisti avautuvalla aukealla. Kuivan kesäkuun ja lintujen pesimäajan vuoksi, seuraavat saunomiskokeilut jätettiin myöhemmäksi. Jatkossa paikalle on tarkoitus rakentaa pysyvämpi löylyhuone mahdollisimman luonnonmukaisista materiaaleista maisemaa ja luontoa kunnioittaen. Sauna syntyy ja sitä hoidetaan yhteisöllisesti. Toimintamalli on vielä muotoutumassa, joten nyt kannattaa tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisösaunaa! Liity Herttoniemen kyläsauna Fastholmaan -Facebook-ryhmään, jossa keskustellaan ja tiedotetaan hankkeen etenemisestä. n

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 5


Majavan lakitus kerää paikalle parisataa henkilöä. Majavatien ja Hiihtomäentien kulmaus on ihan täynnä väkeä. Kuva: Varja Arola

Majavakollektiivi

– ilon jakamista TEKSTI: KARI UITTOMÄKI KUVAT: KARI UITTOMÄKI JA VARJA AROLA

Majavatien kulmauksessa oleva ­majavapatsas on lakitettu kolmena vappuna. Hauskan tempauksen takana on Majavakollektiivi. Majavakollektiivi on asukkaiden yhteisö, henkinen koti.

– Majavakollektiivi on noin 15 hengen joukko ystävystyneitä naapureita, joilla on yhteisiä käsityksiä yhteisöllisyydestä, ihmisten kohtaamisesta, omasta asuin­ ympäristöstä, ilon ja leikin merkityksestä sekä ylipäätään hyvästä elämästä, Varja Arola luonnehti. – Yksi naapuri määritteli Majavakollektiivin henkiseksi kodiksi. Se on sikäli hyvä luonnehdinta, että tässä joukossa jokainen saa olla oma itsensä iloineen ja suruineen eikä kenenkään tarvitse pingottaa tai jarrutella. Kaikki tukevat toisiaan, ja kreiseimmätkin ideat otetaan riemulla vastaan. Varja Arolan mukaan Majavakollektiivia ei ole koskaan perustettu, vaan se on kertynyt itsestään kuluneen neljän vuoden aikana. Ihmisiä on muuttanut samaan pihapiiriin, he ovat viihtyneet yhdessä ja antaneet ajatusten sinkoilla vapaasti. – Olemisen vapaus, avoimuus ja ennakkoluulottomuus ovat sitoneet väkeä yhteen, ja samalla on syntynyt valtavasti tilaa luovuudelle. Yhteisestä tekemisestä ihmiset ovat saaneet voimia ja iloa, ja sitä iloa olemme myös halunneet jakaa muille. Majavakollektiivi ei ole yhdistys, eikä sillä ole sääntöjä, toimintasuunnitelmaa tai jäsenvelvoitteita. Aktiivisia tai passiivisia jäseniä ei ole, vaan yhteisön olemukseen kuuluu se, että jokainen saa osallistua sen verran kuin itse kulloinkin haluaa. 1 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Varja Arola lakittaa majavan. Hän on myös virkannut majavan ylioppilaslakin. Kuva: Kari Uittomäki

Tapahtumia bailubussista majavan lakitukseen Majavakollektiivin ensimmäinen julkinen tapahtuma oli Bailubussi vuonna 2015. Ranskalainen DJ Tony soitti levyjä pikkubussinsa katolta Oravapuistossa ja tuhatkunta herttoniemeläistä tuli puistoon piknikille. Sittemmin kollektiivi on järjestänyt majavan lakitusta ja Herttoniemen elävää joulukalenteria, esiintynyt Tiernapoikina, painanut Herttoniemi-aiheisia pipoja ja paitoja, ripustanut Pride-viikolla sateenkaaripyykkiä, majavoittanut Majavakulman sähkökaapit, koristellut pihapuuta ja pitänyt kahtena ravintolapäivänä Makujen taloa. Naapureiden kesken on myös järjestetty mm. kotikonsertteja, tanssiokea ja kiertävä päivällinen sekä tehty elokuva.


Hussun Tussun -bändin repertuaariin kuuluu kaikkea tv-sarjojen tunnareista koulun mu­ siikintuntien ikivihreisiin. Kuvassa vasemmalta Kirsi Pettinen (melodica), Kaisa Penttilä (trumpetti), Annika Tammiluoto (rytmisoittimet) ja Riina Sipiläinen (basso) sekä viime vapun yllätysvieraana Hannu Oskala (harmonikka). Kuva: Kari Uittomäki

Tällä kertaa sateenkaaripyykkiä ripustivat mm. Liisa-Maria Nitovuori, Anton Koskinen, Jaakko Kaartinen, Lotta Heikkonen ja Mikko-Oskari Koski sekä Varja Arola. Kuva: Varja Arola

– Perimmäinen ajatus Majavakollektiivin tapahtumissa on varmaan se, että jos löytää jostain iloa, se kannattaa jakaa. ­Samalla luodaan paikallista yhteisöllisyyttä, Arola luonnehtii. Arolan mukaan useimmiten Majava­ kollektiivin ideat syntyvät niin, että jostain asiasta vitsaillaan, vitsi karkaa käsistä, ja sitten idea onkin jo pakko toteuttaa. – Majavan lakittamisen taisi keksiä Lauri Vuorio. Me muut oitis totesimme, että mitä sitä Mantaa aina lakittamaan, kun on kerran majavakin. – Lakitus on järjestetty nyt kolme kertaa. Yleisömäärää emme ole laskeneet, mutta itse arvioisin, että osallistujia on joka kerran ollut noin 200. Emme oikein uskalla mainostaa tapahtumaa muuten kuin teippaamalla muutaman lappusen kadun varteen. Majavapatsas on niin ahtaassa nurkassa, ettei lakittamaan valitettavasti mahdukaan enempää kuin pari sataa. Suurin osa majavan lakitusta seuraamaan tulleista on luonnollisesti paikallisia asukkaista. Tänä vuonna kaukaisimmat vieraat taisivat tulla Lauttasaaresta ja Espoosta. Ensi vuoden lakituksesta ei ole vielä täyttä varmuutta. – Majavakollektiivi toimii tosi spontaanisti. Kevään tapahtumat syntyvät sitten keväällä, Varja Arola kertoo. n H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 17


Karhulinnaan laaja remontti

Karhulinnan sisä­ piha on tällä hetkellä melkoisessa myllerryksessä.

TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI

Karhutien ja Susitien kulmauksessa sijaitsee komea Karhulinna. Karhulinna muodostuu kolmesta nelikerroksisesta asuinrakennuksesta, joista näkyvin sijaitsee Karhutiellä ja kaksi muuta sijaitsevat Susitiellä. Rakennukset on sijoiteltu siten, että niiden keskelle muodostuu laaja sisäpiha. Kokonaisuuteen kuuluu myös päiväkoti ja pesutupa-saunarakennus.

Tänä keväänä alkoi laaja peruskorjaus, joka kestää kaikkiaan noin kolme vuotta. Ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan Karhutien puolella oleva rakennus. Ensi vuoden syksyllä alkavat työt Susitien puoleisissa rakennuksissa. Karhulinna on yksi Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan vuokrataloista. Karhulinnassa on 156 huoneistoa ja asukkaita on noin 260. – Olen viihtynyt Karhulinnassa erittäin hyvin. Arvostan tätä vanhaa ja viihtyisää miljöötä ja sitä, että remontissa pyritään säilyttämään esimerkiksi iso, puistomainen piha leikkialueineen. 70-luvun alussa pihalla saattoi olla jopa 30 lasta, tilaa oli leikkiä piilosta ja hypätä narua ja talvella laskea omaa piha­mäkeä. Odotan toki myös remontin valmistumista ja uskon, että vaikka kodista katoaa paljon asioita joista pidän, niin tilalle tuleva on hyvistä materiaaleista ja hyvällä maulla tehtyä – päällimmäisenä mielessä keittiön kaapistot, Karhulinnassa pitkään asunut Herttoniemi-seuran puheenjohtaja Tarja Merivirta kuvailee. Tarja Merivirran mukaan ensimmäiset asukkaat muuttivat Karhulinnaan v. 1952, ja talossa asuu edelleen alkuperäisiä asukkaita. Merivirran perhe muutti Karhulinnaan vuonna 1960 – jolloin Tarja ei ollut vielä edes syntynyt. Remontin ajaksi Heka osoittaa asukkaille asunnot muista Hekan taloista. Remontin jälkeen asukkaat saavat palata takaisin Karhulinnaan. 1 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Asunnot rakennetaan uudelleen Asuntotuotannon (Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristö, rakennukset ja yleiset alueet) projektipäällikkö Virpi Kehiakehi kertoo, että Karhulinnan peruskorjaus tehdään huomioiden kiinteistön rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot. Remonttia onkin edellyttänyt laaja taustatyö. Hieman pelkistäen peruskorjauksessa rakennusten ulkoseinät säilyvät, mutta muuten sisätilat ja asunnot rakennetaan käytännössä uusiksi. – Asuinrakennuksissa tehdään laaja peruskorjaus. Julki­ sivujen rappaukset kunnostetaan ja maalataan. Asuntojen ikkunat uusitaan. Porrashuoneiden ikkunat kunnostetaan. Vesikatot uusitaan. Talotekniikka uusitaan kokonaan ja varustetaan koneellisella tulo-, poisto- ja lämmön talteenotolla, Virpi Kehiakehi kertoo. Nykyiset ullakolla olevat varastotilat poistuvat koneellisen ilmanvaihdon vuoksi ja kellaritiloihin rakennetaan asukkaille uudet irtainvarastot ja kerhotilat. Myös pesutupa-saunarakennusta kunnostetaan. Piha-alueet kunnostetaan ja istutuksia uusitaan. Pelastustiejärjestelyt uusitaan. Remontti paisui alkuperäisistä suunnitelmista Karhulinnan remontin suunnittelu käynnistyi alkuvuodesta 2016. Alun perin oli tarkoituksessa uusia vesikatot sekä keittiöt ja kylpyhuoneet yms. Suunnitelmia jouduttiin kuitenkin muuttamaan ja laajentamaan, koska kävi ilmi ilmastointi­ hormien ja lämpöverkon huono kunto sekä väliseinien olevan koksikuonaa – joka kestää huonosti korjaamista. Lisäksi rakennusmateriaaleista ja eristeistä on löytynyt haitta-aineita jne. Kartoituksessa löytyneet haitta-aineet tullaan rakennus­ urakassa asianmukaisesti poistamaan. – Ilmastoinnin hormit todettiin tutkimuksissa niin huonokuntoisiksi ja rakenteellisesti vaikeasti korjattavaksi, että


painovoimaisen ilmanvaihdon uudelleen rakentaminen ei olisi ollut tarkoituksenmukaista, Virpi Kehiakehi kertoo. Karhulinnan remontin pääurakoitsijana toimii Consti Julkisivut Oy. n

Innovaatioita Herttoniemestä maailmalle

Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä. Suomalaisen perheyrityksen, Planmeca Oy:n, suunnittelemia ja valmistamia terveysteknologian tuotteita myydään yli 120 maassa. Planmecan palveluksessa on Herttoniemessä lähes 1000 työntekijää.

Arkkitehti Markus Tavion v. 1951 suunnittelema Karhulinna kuuluu Helsingin kaupungin asuntotuotantokomitean rakennuttamien varhaisten sosiaalisen asumisen vuokratalokohteiden joukkoon. Se kattaa yhtenäisen rakennustavan mukaisesti toteutetun suurkorttelin. Markus Tavio (1911–78) kuuluu jälleenrakennuskauden keskeisten asunto suunnittelijoiden joukkoon. Tavion työstä välittyvät funkista seuraavan modernin arkkitehtuurin ihanteet tasapainoisella ja luontevalla tavalla. Rakennusten yksityiskohdissa ja materiaalinkäytössä vallitsee lämmin ja inhimillinen tunnelma. Asuinrakennukset ovat nelikerroksisia, lamelliyksiköittäin porrastuvia kaitiotaloja. Julkisivut ovat keltaiseksi maalattua roiskerappausta, sokkelit betonia ja harjakattoiset vesikatteet aaltoavaa asbestisementtilevyä. Rakennusmassoja elävöittävät ulokeparvekkeet ja olohuoneisiin liittyvät kiilamaiset erkkerit. Julkisivun erkkereitä ja sisäänkäyntiportiikkeja korostavat puhtaaksimuuratut vaaleanruskeat tiili pinnat. Rakennusryhmä rajaa suojaisan, vehreän ja avaran sisäpihan. MIKKO LINDQVIST Helsingin kaupunginmuseo www.planmeca.com

Hei, liitypä avainasiakkaaksemme! Avainasiakkuus kannattaa!

Avainapteekki on lähelläsi.

Liittyminen on helppoa ja maksutonta.

Ostohyvitystä heti kassalla jopa 8 %.

Herttoniemenranta

Vaihtuvia kuukausitarjouksia.

Hitsaajankatu 13, 00810 Helsinki p. 020 741 5260 (pvm/mpm) Avoinna: ma-pe 9–20, la 10–18

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 9


Herttoniemen metroaseman

aarteet Aseman julkisivujen vihreä lainattiin Pariisin metrosta TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MALVE

Yrjö Kukkapuron ja Simo Heikkilän muotoilijatiimi suunnitteli heiluriovet ja niihin punainen muovipainikkeet. Ovet on muutettu avautumaan yhteen suuntaan. Painikkeita on jäljellä vain muutamissa 2 0 | H E R Tovissa. TO N I E M E L Ä I N E N

Nykyisen Herttoniemen metro­aseman ovat suunnitelleet arkki­tehdit Jarmo Maunula ja Jaakko Ylinen. Metroasema valmistui vuonna1982. Metroaseman päälle on tarkoitus rakentaa kerrostalo lähitulevaisuudessa. Samalla ilmeisesti uusitaan lippuhalli ja laiturialue. Hanke on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. – Rakennuskustannusten kurissa pysyminen oli metroaseman tilaajien lähtökohta 70-luvulla. Haluttiin antaa vaikutelma kaikkien kaupunkilaisten arkipäiväisestä kulkuvälineestä, jossa ei törsätä. Ehkä sillä pehmennettiin metron rakentamiseen liittyneitä ongelmia, joista kohistiin silloin. Yritimme kuitenkin saada aikaan jotain tyylikästäkin, Jarmo Maunula kertoo. Herttoniemen metroaseHän on pitää onnistuneimpana man suunnittelija arkkilippuhallin alkuperäisestä, arkki­tehti tehti Jarmo Maunula on Bengt Lundstenin luonnoksen perus- pahoillaan aseman nuhjaantumisesta. tuvaa, valoisaa ja avaraa tilaa, jonka näkyvyyttä tänään haittaavat kioski ja muut myöhemmin tehdyt rakenteet. – Erityisesti hallin pyöreitä, osin kiiltävällä teräkselle päällystettyjä pylväitä, jotka liittyvät luontevasti kattoa kannattaviin ristikoihin. Samantyyliset betonipylväät tuovat elävyyttä ja ripauksen ylellisyyttä myös laiturialueelle. – Tarkoituksemme oli myös, että lippuhallista näkee laitureille ja päinvastoin. Joku paikallinen ideoi jopa hedelmä- ja vihanneskojuja aukon reunalle, mutta se olisi katkaissut ikä­ västi näkymän. Metroaseman vihreä väri on lainattu Pariisin metrosta. ­Tänään värin voi nähdä heijastavan luontoa, jonne asemalta on lyhyt matka. Aseman kalustetiimiä vetivät Yrjö Kukkapuro ja Simo Heikkilä, jotka kuuluivat jo silloin suomalaisen muotoilun kärkeen. – Yrjö Kukkapuro ja minä perustimme metrosuunnittelua varten yhteisen yrityksen. Koska hanke oli suuri, siihen pyydettiin mukaan kolme nuorta muotoilijaa. Kukkapurolla oli myös tapana antaa mahdollisuuksia nuorille, Simo Heikkilä kertoo. Suunnittelutyö tehtiin yhdessä, vaikka välillä virheellisesti mainitaan penkit yksin Kukkapuron ja roska-astiat Heikkilän suunnittelemina. Tiimi koordinoi myös taidehankintoja, joita tuli Rautatie­ torille ja Hakaniemeen, mutta ei Herttoniemeen. Aseman penkeissä käsijohteissa, roska-astioissa ja muissa sisustuselementeissä on pyöreät kulmat, ettei niihin törmätessä satu. Pyöreys luo myös yhtenäisen ilmeen. – Penkkien suunnittelussa ergonomisuus oli tärkeää. Materiaaliksi valittiin puu, koska se on lämmin kylmilläkin asemilla. Neljä yhteen liitettyä istuinta on tehty laudoista. Se helpottaa korjauksia, koska sen voi tehdä lauta kerrallaan. Roska-astiat kiinnitettiin pylväisiin helpottamaan lattian siivoamista. Portaiden käsijohteet taas kaartuvat poikkeuksellisesti lattiaan asti. Vanhojen asemien puupenkkien mukavuuden arvostus on nousussa. Länsimetron uusiin teräsverkkopenkkeihin verrattuna ne ovat kuin lämmin syli. n


➊ Ripustetut katokset, joiden rakenne

muistuttaa sateenvarjoa, tuovat ­ulkoalueille persoonallista ilmettä. ➋ Paviljonkimaisessa lippuhallissa on nykyään useita näköesteitä, jotka tuhoavat alkuperäisen avaruuden. Tyylikkäät kattoa kannattelevat pylväät ovat kuitenkin jäljellä. ➌ Arkkitehti Esa Piirosen suunnitteleman metron alkuperäisen opastejärjestelmän helppolukuinen Helvetica-fontti sopii vanhojen asemien arkkitehtuuriin ja muotoiluun. Sitä löytyy vielä Herttoniemessä. Uusissa opasteissa käytetään Gothamia. ➍ Myös sammutuskalustoa varten suunnitellut lasikuitukaapit ovat huippumuotoilijoiden suunnittelemia. ➎ Metroaseman penkkien prototyyppi on esillä museota muistuttavassa Studio Kukkapurossa Avarten lisenssi­ valmistajan tiloissa Shanghaissa. ➏ Metroaseman roska-astioista tehtiin Simo Heikkilän mukaan pieniä, että ne tyhjennettäisiin usein. ➐ Muotoilija Simo Heikkilä kiinnittää huomiota tiimin tekemien käsijohteiden päiden kaartumiseen lattiaan saakka. ➑ Verkkolevyelementit ovat tunnusomaisia Herttoniemen metroasemalle ja toimivat turvakaiteina suurten ikkunaseinien edessä. ➒ Toivottavasti metroaseman ja kuljettajien taukotilan vihreä näkyy uudessakin rakennuksessa.

Ainakin nämä haluaisin säästää Hertto­niemen metroaseman arkki­ tehtuurista ja sisustuksesta: lippuhallin paviljonkimaisuuden, koristeelliset, puoliksi teräksellä päällystetyt betoni­ pylväät ja laitureita valaisevat kapeat auringon siivut. Ja vielä mukavat puiset penkit ja ovien punaiset painikkeet. Vihreän julkisivun totta kai senkin. – Riitta Malve

➒ H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 1


Herttoniemen kirjasto tarjoaa kirjojen lisäksi tilojen asukkaiden käyttöön. Kaarina Hazardin keskustelutilaisuudessa oli viitisen­ kymmentä innokasta kuuntelijaa.

Visio

tulevaisuuden Herttoniemestä

TEKSTI: EMMA LUOMA JA JONNA KANGASOJA Akordi www.akordi.fi KUVAT: KARI UITTOMÄKI, RAIMO MÄKELÄ Herttoniemen kaupunginosavisio käsittää Herttoniemen kaupunginosan eli Länsi-Herttoniemen, Herttoniemen­ rannan ja Roihuvuoren. Visio vastaa kysymykseen siitä, millaisen tulevaisuuden paikalliset toimijat ja kaupungin eri vastuutahot haluavat yhdessä rakentaa alueelle. Vision aikajänne ulottuu vuoteen 2030.

Kaupunginosan vetovoimatekijät Herttoniemen kaupunginosa nähdään tulevaisuudessakin elävänä ja aktiivisena alueena, jossa on tilaa niin nykyisille kuin uusillekin asukkaille, matkailijoille ja luonnonsuojelu­ alueiden luonnolle ja eläimille. Kaupunginosan arvokkaimmat ominaispiirteet ovat tulevaisuudessakin luonto, 50-luvun arkkitehtuuri sekä paikallinen yhteisöllisyys. Uutuutta visiossa edustavat metroaseman yhteyteen kaavaillut hybriditilat, vetovoimaisten kohteiden parempi saavutettavuus ja tunnettuus sekä tilojen joustavampi ja ketterämpi käyttö yhdistysja harrastustoimintaan. Visiotyössä syntyivät ideat arkki­ tehtuuripolusta ja Marimekko-polusta. 2 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


Rantavyöhykkeen kehittäminen Kaupunginosan ranta-alueet ovat tulevaisuudessa aktiivisessa virkistyskäytössä, ja ne ovat laajasti tunnettuja sekä viihtyisyydestään että monipuolisuudestaan. Rantavyöhyke on yksi kaupunkilaisten tärkeimmistä kohtaamispaikoista, josta löytyy jokaiselle tekemistä tai koettavaa. Vyöhykkeellä vaihtelevat luonnontilaiset viheralueet ja urbaanimmat ajanviettomahdollisuudet. Helsingin vauhdilla kehittyvä saunakulttuuri kukoistaa eri puolilla kaupunginosan rantaviivaa. Rantavyöhykkeen saavutettavuutta on parannettu lisäämällä esteettömyyttä, tuomalla alueelle kaupunkipyörät ja lisäämällä kauttaaltaan infotauluja ja opastuksia. Hankkeen aikana on muotoiltu jaettu näkemys Länsi-Herttoniemestä porttina Viikin viheralueille. Herttoniemessä löytyy runsaasti luontoa ja liikuntamahdollisuuksia. Kuvassa Vanhankaupunginlahtea kiertävä hiekkatie, joka keväisessä yleisökyselyssä valittiin suosituimmaksi reitiksi.

Länsi-Herttoniemessä, Herttoniemenrannassa sekä Roihuvuoressa on kussakin merenrantaa. Rantavyöhykkeeltä löytyy niin luontoa, urbaania kaupunki­tilaa sekä virkistysalueita. Kuvassa Herttoniemenrannan uimaranta. Uimarannasta nauttimassa Jaana (kuvassa oikealla) tyttäriensä Sarin ja Sannan sekä Peetun ja Janin kanssa.

Suppaajat Herttoniemenrannan urbaanissa kaupunkirannassa.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 3


Tilat ja alustat ruohonjuuritason toiminnalle Herttoniemen kaupunginosa ­tarjoaa tulevaisuudessa puitteet kukoistavalle kaupunkikulttuurille ja asukkaiden yllättäville kohtaamisille. Tilat ovat aktiivisessa käytössä ja niitä on riittävästi erilaisille toimijoille ja kaikkien kukkarolle. Visiossa toivotaan, että kaupunginosan alueella on tunnistettu useita toimivia ratkaisuja yhteisten tilojen sujuvaan hallinnointiin ja käyttöön rohkeiden kokeilujen seurauk­sena. Alueen koulujen ja päiväkotien tilat ovat aktiivisessa yleishyödyllisessä käytössä ilta-, viikon­ loppu-, ja loma­kausien aikoina. Kaupunkilaisten oma aktiivisuus on merkittävä alusta asukas­ keskeiselle toiminnalle. Yhteisöllisyyttä Herttoniemessä: Herttoniemen Sykkeen vetämä tanssi- ja jumppahetki urheilukentällä Herttoniemen kyläjuhlissa 2017.

2 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Vuosittain huhtikuussa järjestettävä Pihakirppis on laaja yhteisöllinen tapahtuma. Kuva vuodelta 2015. Kuva: Raimo Mäkelä


Metroasemat Visiossa metroasemien uudistamiseen ja elävöittämiseen kohdistuu paljon odotuksia. Uudistettu Herttoniemen metroasema ja sen kaupunkimaisen viihtyisä ympäristö kuvaillaan visiossa solmukohtana alueen liikenteelle, toiminnalle ja ihmisille. Aseman päällä on asumista, työpaikkoja ja palveluita. Alue on keskustamaisen helposti, miellyttävästi ja turvallisesti saavutettavissä kävelemällä ja pyöräilemällä sekä liityntäbusseilla. Siilitien metroaseman alueella taas palvelevat monet erilaiset palvelut, kuten lähikauppa ja ravintoloita. Metroaseman välittömässä läheisyydessä on uutta tornimaista asuinrakentamista.

Herttoniemen metroaseman uudistaminen ja elävöittäminen on vahvasti esillä visiossa.

Ostarit ja palvelut Kaupunginosan vanhoista ostareista

dyntävät Hertsin toiminnassaan ahke-

teltu tulevaisuudessa tarvelähtöisesti

halutaan visiossa elinvoimaisia ja

rasti. Kaupunginosan torialueilla on

siten, että kaikille ryhmille on riittä-

niiden toivotaan viihtyisyydellään kut-

säännöllisesti toimintaa ja paikallisia

västi paikkoja ja tilat sijaitsevat hyvin

suvan kävijöitä viipyilemään. Uudessa

tapahtumia. Herttoniemenrantaan on

saavutettavissa paikoissa. Nuorille ja

ostaritulokkaassa Hertsissä palvelee

syntynyt uutta toritoimintaa.

ikääntyneille on sopivia ja helposti

kaupallisten palvelujen ohella houkut-

saavutettavia tiloja ja palveluja, mm.

televa uusi kirjasto ja asukkaat hyö-

kotipalvelut on vision mukaan suunni-

Kaupunginosan koulu- ja päivä­

Hertsissä. n

Vanhoista ostareista, kuten Eränkävijäntorin ostarista, halutaan visiossa elinvoimaisia ja viihtyisiä.

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 5


Mikä on kaupunginosavisio? Kaupunginosavisio on kokeiluhanke, jossa konkretisoitiin sitä, mitä osallisuuden ja yhdessä tekeminen ja paikallisuudesta kasvava yhteisöllisyys voivat tarkoittaa käytännössä. Visiotyön lähtökohtana oli Helsingin kaupungin uuden kaupunki­ ympäristön toimialan halu tuoda yhteen aluetta koskevia erillisiä suunnitelmia. Työ kytkettiin alusta asti kiinteästi paikallisten toimijoiden omiin hankkeisiin, sekä kolmeen ajankohtaiseen viralliseen suunnitteluprosessiin:

kaupunkikehittämiseen erikoistuneen toimiston Akordin, MDIn ja Mapitan ­konsortiolta. Työssä oli aktiivisesti mukana 8 hengen tiimi, joka teki kiinteää ­yhteistyötä kaupunkiympäristön vuoro­ vaikutussuunnittelijan ja asukkaiden ­kanssa.

• Koulujen, päiväkotien, nuorisotilojen ja muiden julkisten tilojen tarpeen kartoittamiseen • Katujen, puistojen ja viheralueiden suunnitteluun (aluesuunnitelman laadinta) • Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiskaavan suunnitteluperiaatteiden laatimiseen Työssä oli tiivisti mukana kaupunkiympäristön toimialan lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan suunnittelijoita. ­Visiotyössä alueen kehittämistä lähes­ tyttiin kokonaisvaltaisesti erillisten suun­ nitelmien sijaan. Visiotyön suunnittelu, toteutus ja fasilitointi tilattiin kolmen osallistumiseen ja

Länsi-Herttoniemi voisi olla, ja on jo nyt, portti Viikin viheralueille. Kuvassa Suksi­ puisto, jonka läpi kulkevaa hiekkatietä pitkin pääsee vanhalle tykkitielle, joka edelleen johtaa Viikkiin.

Visio rakennettiin yhdessä Visiotyö tehtiin kaikille avoimissa visio­ illoissa, Facebook-keskusteluryhmässä Kaupunginosavisio (Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori) jossa on mukana 379 jäsentä, sekä yhteistyöryhmässä. Helsingin ensimmäisen kaupunkiosavision rakensivat yhdessä paikalliset toimivat kevään ja kesän aikana. Yhteistyöryhmässä on mukana paikallisaktiiveja mm. Hertsikan Pumpusta, Hertsikan vanhempainyhdistyksestä, Herttoniemi-seurasta, Roihuvuori-Seurasta ja Eloa Herttoniemenrantaan! -yhdistyksestä. Kaupungilta yhteistyöryhmään osallistui suunnittelijoita eri toimialoilta. Työn tueksi koottiin myös ohjausryhmä, jossa on mukana kaupunkiympäristön ja muiden toimialojen johtoa. Visiotyö on sekä linkittänyt alueen toimijoita toisiinsa, että tuonut kaupungin työntekijöitä ja paikallisia toimijoita yhteen. Visiotyö on tarjonnut ajan ja paikan käydä keskustelua alueen tulevaisuutta koskevista vaikeistakin kysymyksistä. Visiotyössä on rakennettu yhteistä näkemystä siitä, mitä erityispiirteitä halutaan vaalia ja vahvistaa ja miten aluetta halutaan kehittää osana Helsinkiä.

s-market herttoniemi

auki 24 h Hitsaajankatu 16, 00810 Helsinki

2 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


Helsinki on kaupunki, jossa kaikki kaupunginosat ovat eläviä, viihtyisiä ja omaleimaisia ja asukkaat tuntevat kau­punginosan omakseen. Helsingissä rakennetaan monipuolisia ja elinvoimaisia kaupunginosia kasvattamalla asukkaiden vaikutusvaltaa ­elinympäristönsä asioihin. Kaupunki investoi sekä infrastruktuuriin että ihmisiin eri puolilla kaupunkia. Helsinki tukee asukkaiden ja yhteisöjen alueellista oma-aloitteisuutta ja yhteistoimintaa.” (ote kaupungin strategiasta)

Herttoniemen kaupunginosavisio julkistetaan Herttoniemen Block Partyn yhteydessä 25.8.2018. Sunnuntaina 26.8. on neljäs avoin visioiltapäivä Herttoniemi-päivän yhteydessä Herttoniemen yhteiskoululla klo 14–15, osoitteessa Kettutie 6.

”Visio ei saa jäädä pölyttymään Ö-mappiin” – Helsingin kaupungille on annettava ­tunnustusta halusta lähteä visioimaan ­kaupunginosien tulevaisuutta yhdessä kaupunkilaisten kanssa, Simo Kyllönen luonnehtii. Kyllönen on länsiherttoniemeläisen taloyhtiön puheenjohtaja, ja hän oli mukana vision yhteistyöryhmässä. Ammatiltaan Kyllönen on tutkimusetiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Kyllösen mielestä visiotyön tärkein anti on uudenlainen, kokonaisvaltainen näkö­ kulma kaupunginosien kehittämiseen. Simo Kyllösen mukaan visiotyön Tämä vaatii puolestaan sekä kaupungin­ osien välistä että kaupunkilaisten ja Helsin- tärkein anti on uudenlainen, kokogin kaupungin eri toimialojen välistä yhteis- naisvaltainen näkökulma kaupungin­ työtä. Tälle yhteistoiminnalle on visiotyössä osien kehittämiseen. otettu tärkeitä ensi askeleita. – Tärkeää on nyt toimia jatkossa sen eteen että visioprosessissa luodut tavoitteet konkretisoituvat aidoksi uudenlaiseksi toiminnaksi kaupunginosien ja Helsingin kaupungin toimialojen välillä. On varmistettava, että syntynyt visio ei jää pölyttymään Ö-mapissa, vaan että sen toteuttamiseen löytyy aitoa yhteistoimintaa ja omistajuutta sekä kaupunkilaisten että kaupungin puolesta. – Toivon todella että visiotyön tuloksena syntyy konkreettiset pitemmän aikavälin toteuttamis- ja seurantamenetelmät, joilla vision etenemistä ja luotuja toimintamalleja voidaan arvioida ja tarvittaessa korjata, Kyllönen korostaa. TEKSTI JA KUVA: KARI UITTOMÄKI

Täydellinen paikka nauttia lounasta arkipäivisin ja illallista viikonloppuisin ja iltaisin ystävien tai perheen kanssa.

Avoinna: Ma–to 11–22, pe 11–23, la 12–23, su 13–22

Keittiö sulkeutuu 30 minuuttia ennen ravintolan sulkeutumista.

Lounas ma–pe 11–15

Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki 050 407 1292 www.gurkha.fi

Te r v e t u lo a ! H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 7


Länsi-Herttoniemen

asemakaava ajantasaistetaan TEKSTI: KARI UITTOMÄKI KUVAT: KARI UITTOMÄKI JA ARI VIRTANEN

Helsingin kaupungin arkkitehti Laura

kittävä rakennettu kulttuuriympäristö. RKY-status ei kuitenkaan ole suojelu­ status. On kuitenkin tärkeätä suojella rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä. – Tulevaan asemakaavaan tulee todennäköisesti joitain suojelumerkintöjä. Joko jotain alueita tai rakennuksia, ­Hietakorpi arvioi.

Hietakorpi valmistelee Länsi-Herttoniemen asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa täydennysrakentamisen. Asemakaavan suunnitteluperiaatteet valmistuvat ensi talvena, ja asema­ kaavaluonnos tullee nähtäville keväällä 2019.

Länsi-Herttoniemen asemakaavan muutos on varsin laaja prosessi, ja muutoksella on paljon laajempia tavoitteita kuin täydennysrakentamisen mahdollistaminen. – Nykyinen asemakaava on vuodelta 1946, ja tavoitteena on ajantasaistaa asemakaava. Esimerkiksi nykyinen ­asemakaava ei anna riittäviä mahdollisuuksia alueen suojelemiseen. Uuden kaavan on tarkoitus suojella alueen ­arvoja, Laura Hietakorpi kertoo. Hietakorpi tuntee hyvin Länsi- Herttoniemen alueen, luonnon ja ­luontoarvot, rakennukset sekä historian. Hän on tutustunut alueeseen useillakin kaavakävelyillä sekä ollut mukana tekemässä alueen maisema-analyysia. Analyysia valmistelee maisema-arkkitehti Mari Soini. Maisema-analyysi valmistunee niin ikään ensi talvena.

Laura Hietakorpi arvioi, että Länsi-Herttoniemen asemakaavaluonnos tulee nähtäville ensi vuoden keväällä. Kuva: Kari Uittomäki

– Länsi-Herttoniemen keskeinen arvo on siinä, että se on toteutunut alkuperäisen asemakaavan mukaan, alue on säilynyt yhtenäisenä ja rakennuksia ei ole juurikaan purettu. Uutta, korkeata täydennysrakennusrakentamista ei ole tullut. Hietakorven mukaan nykyisen asemakaava ei sisällä suojelumerkintöjä. Esimerkiksi Länsi-Herttoniemen pientalo­ alue on RKY- eli valtakunnallisesti mer-

Kaavakävely 14.5. kokosi monikymmenpäisen osanottajajoukon. Kierros pysähtyi myös 1950-luvulla suunnitellun Mäyräpuiston kohdalla tarkastelemaan alueen arkkitehtuuria. Puiston suunnitteli kaupunginpuutarhuri, puutarha-arkkitehti Bengt Schalin. Kuva: Ari Virtanen 2 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Kaavoituksella ei ole asukasmäärätavoitteita Asemakaavassa etsitään myös paikkoja täydennysrakentamiselle, alueen arvo ja ympäristö huomioiden, nykyisten viher­ alueiden reunoille ja tontin haltijoiden niin halutessa myös tonteille. Viher­ alueet pyritään kuitenkin säilyttämään laajoina ja yhtenäisinä, ja rakentamista pyritään keskittämään metroasemien läheisyyteen. – Kaavoitukselle ole asetettu etu­ käteen mitään asukasmäärätavoitteita. Yleiskaavan pikseleistä voidaan laskea tietty asukasmäärähaarukka, ja alueen nykyinen asukasmäärä sijoittuu tuohon haarukkaan. Uusi yleiskaava mahdollistaa kaavaalueelle vuoteen 2050 mennessä noin 193 000–480 000 kerrosneliötä, jos Herttoniemen metroaseman aluetta ei oteta huomioon. Kaava-alueella on nykyään noin rakennuksia noin 255 000 kerrosneliötä. Siilitien-Kettutien ja Herttoniemen sairaalan alueet eivät sisälly kaava-alueeseen, mutta ne sisältyvät asemakaavan tarkastelualueeseen asukasmääränsä ja esimerkiksi palvelujen määrän osalta. Tulevan asemakaavan tarkasta sisällöstä Laura Hietakorvella ei tässä vaiheessa ole kerrottavaa, koska suunnittelu ei ole niin pitkällä. Voidaan kuitenkin olettaa, että mahdollinen täydennysrakentaminen mukailisi nykyisiä rakennuksia: kerrosalueelle korkeintaan nelikerroksisisia ja pientaloalueelle pien­taloja. – Länsi-Herttoniemen asukasmäärä on kasvussa, ja etsimme myös päivä­ kodille uutta paikkaa sekä selvitämme


Länsi-Herttoniemen pientaloalue on RKY- eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Oravatiellä asuvat mm. Hannu ja Anna-Paula Sariola, joiden lapset Salla ja Kukka sekä lastenlapset Niila, Elli, Aava ja Seelia vierailevat usein kylässä. Kuvanottohetkellä lasten vieraan srilankalainen Tuarindi. Kuva: Kari Uittomäki

nykyisten päiväkotien laajennusmahdollisuutta. Myös leikkipuistojen paikkoja sekä koulutarpeita selvitetään samaan aikaan valmisteltavan aluesuunnitelman yhteydessä. Mahdollinen täydennysrakentaminen on kuitenkin pienimuotoista, ja se tuskin aiheuttaa muutostarpeita liikennekysymyksiin. Uuden rakentamisen pysäköintitarve pyritään ratkaisemaan tontilla tai jollain yhteisellä järjestelyllä. Pysäköintiä tarkastellaan myös kokonaisuutena. Hietakorven mukaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 40–50 mielipidettä. Hietakorpi on ne kaikki lukenut, samaten kuin aikaisemmat mielipiteet. – Mielipiteet huomioidaan kaavoitus­ prosessissa, ja ne huomioidaan normaalilla tavalla. Herttoniemen aluesuunnitelman laatiminen aloitettiin kesän alussa. Aluesuunnitelmassa selvitetään tarkemmin kaupunginosan katujen ja viheralueiden nykytilaa ja kunnostustarpeita. Suunnittelualueeseen kuuluu Herttoniemen kaupunginosa, eli Länsi-Herttoniemi, Herttoniemen yritysalue, Roihuvuori ja Herttoniemenranta. Tavoitteena on suunnitelman valmistuminen syksyn

2019 aikana. Suunnittelun edetessä aluesuunnitelmasta järjestetään myös kaikille avoimia työpajoja. Laura Hietakorpi ei kuitenkaan vastaa aluesuunnitelman laatimisesta. Asemakaavan muutosta edeltävät suunnitteluperiaatteet Asemakaavan muutosta edeltää suunnitteluperiaatteet, joita Hietakorpi myös valmistelee. Suunnitteluperiaatteisiin sisältyy hyvin laaja taustoitustyö: alueen lähtötilanteen tulee esimerkiksi yhteenveto rakennuskannasta, luonto- ja kulttuuriympäristöarvot, kaavoitustilanne, liikenne- ja pysäköintitilanne. – Suunnitteluperiaatteet valmistuvat loppusyksystä tai ensi vuoden alku­ puolella. Suunnitteluperiaatteet tulevat nähtäville ensi vuoden keväällä, Laura Hietakorpi arvioi aikataulua. Suunnitteluperiaatteiden valmistumisen jälkeen valmistuu myös ensimmäisen luonnos asemakaavan muutokseksi. Asemakaavan muutosluonnos valmistuu ensi vuoden puolella. Länsi-Herttoniemen kaavoitusta ja siihen liittyviä taustatietoja voi tarkastella kartta.hel.fi -nettisivustolla. Samaten voi tilata uutiskirjeen. n

MITÄ SUUNNITTELU­ PERIAATTEET OVAT? • Koostuvat kahdesta osasta: lähtökohdat ja varsinaiset suunnitteluperiaatteet • Suunnitteluperiaatteet määrittelevät alueen tulevan täydennysrakentamisen tavoitteet • Voivat sisältää laadullisia (esim. rakennusten ulkoasu, korkeus, kattomuoto) ja määrällisiä (esim. rakentamisen määrä alueella, tonttitehokkuus) tavoitteita • Sisältävät usein kaaviotasoisia vaihtoehtoja rakentamisen sijoittumisesta alueelle Lähtökohdat sisältävät mm: • Sijainti, saavutettavuus • Historia (ilmakuvia) • Uuden yleiskaavan tavoitteet ja merkinnät • Voimassa oleva yleiskaava 2002 • Viimeaikaiset suunnitelmat, esim. Herttoniemen sairaalan ja Siilitien • Kettutien kaavat • Luonnon ja rakennetun ympäristön todetut arvot, esim. RKY-alue, suojellut rakennukset, luonnonsuojelualueet • Maisema ja korkeussuhteet • Viheralueet ja reitit • Rakennuskannan ikä, kerroslukumäärät, käytetty rakennusoikeus • Maanomistus ja vuokrausalueet • Palvelut • Ympäristöhäiriöt, erityisesti melu • Liikenne, reitit ja pysäköinti H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 2 9


Manami, Eri ja Yoko odottavat innokkaasti Marimekon tehtaanmyymälän ovien aukeamista.

Japanilaiset turistit Herttoniemessä – Nihonjin ryoukousha Herttoniemi ni ite TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI

Herttoniemessä näkee joka päivä ­japanilaisia turisteja – joko menossa Marimekon tehtaanmyymälään tai tulossa sieltä. Lähes poikkeuksetta he liikkuvat kaksistaan tai kolmistaan. Selkeä tuntomerkki on tietysti kansallisuuden lisäksi kännykkään tuijottaminen, katsotaan karttaa, tai myymälästä takaisin tulevilla iso Marimekko-kassi.

Japanilaiset ovat innokkaita Marimekkofaneja. YouTubesta löytyy jopa video, jossa opastetaan reitti Herttoniemen metroasemalta Marimekon tehtaan­ myymälään. Myymälä sijaitsee noin 10 minuutin kävelymatkan päässä metroasemalta. Miellyttävänä heinäkuun aamuna olen tehtaanmyymälän edessä jo ennen klo 10. Tapaan herttoniemeläisen Kristina Horiuchin, jonka kanssa jututan muutamia japanilaisia turisteja. Kristina puhuu sujuvasti japania, ja hän toimii juttutuokiomme tulkkina. Valitsen haastateltaviksi kolme ­tyylikästä nuorta naista. Esittelemme 3 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Manami ja Eri tutustumasta Marimekon myymälän valikoimiin.

itsemme ja asiamme sekä näytän ­Herttoniemeläinen-lehden viime vuoden numeron. Alun hämmentyneen kikatuksen jälkeen naiset alkavat jutella. Käy ilmi, että he kaikki ovat ensimmäistä kertaa Suomessa. – Muumin ga daisuki desu, Kamome Shokudou no eiga wo mite, itte miyou to omotta, naiset kertovat. – Pidämme Muumeista ja olemme nähneet elokuvan Ravintola Lokki, ja ne

innostivat lähtemään Suomeen, Kristina kääntää. Naisista tokiolainen Manami ja osakalainen Eri ovat kuusi päivää Suomessa, naganolainen Yoko kahdeksan päivää. He tuntuvat olevan shoppailumatkalla: he haluavat kiertää pikkutavaroita myyvissä liikkeissä. Yoko aikoo käydä myös Virossa. – Tiedämme Marimekon ja Unikon. Viisi vuotta sitten pohjoismainen design tuli muotiin Japanissa, ja olemme siitä saakka olleet kiinnostuneet siitä. ­Pohjoismainen design on kivan näköistä. – Marimekon lisäksi tiedämme Iittalan ja Finlaysonin, naiset kertovat. Marimekon myymälästä naiset aikovat ostaa sukkia, nenäliinoja ja muuta pientä, jota voi kantaa mukaan. Yoko aikoo ostaa laukun. Herttoniemestä naiset eivät tiedä muuta kuin sen, että Marimekon ­tehtaanmyymälä sijaitsee teollisuus­ alueella. Kristina selostaa heille hieman sitä, mitä kaikkea Herttoniemi oikeastaan on. Naiset ovat kohteliaan kiinnostuneita.


Oma Jokapoika-paitani saa hyväksynnän naisten silmissä. Asiaan tietysti kuuluu, että he haluavat ottaa yhteiskuvan, johon he pyytävät Kristinan ja minut. Ties vaikka olisimme tällä hetkellä heidän Facebook-sivuillaan. Herttoniemen on siis syytä olla ylpeä siitä, että meillä on täällä kansainvälinen vetonaula. Sitä pitäisi enemmänkin hyödyntää. Herttoniemen visiotyön aikana tulikin esille idea Marimekko-polusta. n

Miksi Suomi kiinnostaa japanilaisia turisteja? Suomalaisessa designissa japanilaisia kiinnostavat eri­ tyisesti skandinaavisen pelkistetyt muodot ja hillitty värimaailma. Japanilainen turisti on valmis satsaamaan laadukkaisiin hankintoihin: usean sadan euron kertaostokset vaikkapa Marimekon myymälässä eivät ole mitenkään tavattomia. Marimekon tehtaanmyymälä ja Arabiakeskuksen ohella japanilaiset turistit ovat tuttu näky myös uutta suomalaista designia tarjoavien yritysten, kuten Kaunisteen, myymälöissä. Moni Suomessa vieraileva japanilainen turisti ei ole toki innostunut vain suomalaisesta designista tai muumeista, vaan on laaja-alaisesti kiinnostunut suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta. Toteamus suomalaisten ja japanilaisten sielunyhteydestä ei ole vain klisee: olen havainnut molempien kansojen arvostavan hiljaisuutta, kohteliaisuutta ja vaatimattomuutta sosiaalisessa kanssakäymisessä. Jos siis törmäät neuvoa kaipaavaan japanilaiseen turistiin kotikulmillasi Hertsikassa, vilpittömän ystävällinen apu jää varmasti mieleen kuten omalla kohdallani ensimmäisellä reissullani Japanissa.

UUSI LÄHITOIMISTOSI

mesta COWORKING

HIIHTOMÄENTIE 18 MESTACOWORKING.COM

Marimekko-polku

Herttoniemen kaupunginosavisiotyön yhteydessä nousi esiin ajatus erityisestä Marimekko-polusta Marimekon myymälän ja Herttoniemen metroaseman välille. Tällä hetkellä suuri osa Marimekon myymälässä vierailevista tuhansista matkailijoista vain kävelee Herttoniemen metroasemalta myymälään ja takaisin eikä juuri hyödynnä alueen muita palveluita. Polun kantavana ideana olisi kehittää aluetta elämykselliseksi design-poluksi, joka houkuttelisi sekä turisteja että alueen asukkaita puoleensa. Tarkoituksena olisi saada mukaan monipuolinen joukko eri tyyppisiä toimijoita (kaupunki, asukkaat, yrittäjät, käsityöläiset jne.), jotta alueen nykyistä vetovoimaa saataisiin hyödynnettyä uudella tavalla. Visioprosessin yhteydessä käytyä kansalaiskeskus­ telua ja saatua palautetta tullaan hyödyntämään Herttoniemen aluesuunnitelmatyön käynnistyessä erityisesti Asentajanpuiston kehittämisen osalta. TEKSTI: SAMPSA HEINONEN Kirjoittaja on matkustellut eri puolilla Japania kuusi kertaa eikä usko kuudennen kerran jäävän viimeiseksi.

Wanha Kunnon Isännöinti Helsinki Oy Linnanrakentajantie 6 C 27, 00880 Helsinki puh. 050 3523635, info@wkihelsinki.fi www.wkihelsinki.fi

Tervetuloa herkuttelemaan idylliseen perheravintolaan historiallisessa kartanomiljöössä! Meiltä myös räätälöidyt juhlat ja tilaisuudet niin yksityishenkilöille kuin yrityksille.

Herttoniemen Kartano Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki 09 759 75 20, vanhamylly@vanhamylly.fi

www.vanhamylly.fi H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 1


Herttoniemen huvila-alueen vaiheita KIRJOITTANUT JA KARTAN LAATINUT JAN STRANG

Helsingin itäpuolisille rannoille ja saariin muodostui 1870–1920-luvuilla herrasväen kesähuvila-alueita. Yksi näistä alueista oli Herttoniemi. Herttoniemen kartano tai oikeammin kartanon omis­ taja maanviljelysneuvos John Bergbom vuokrasi v. 1880–1915 huvilatontteja 50 vuoden vuokra-ajalla. Enimmillään huvilapalstoja oli noin 70 kappaletta ja kullakin niistä vähintään yksi asuin­ rakennus. Herttoniemen rannan alueen huvilat olivat lähes kaikki kaupungin vauraan herrasväen – oli aatelistoa, tehtailijoita, liikemiehiä ja korkeita virkamiehiä. Alueen pohjoisosan huviloista monet kuuluivat työväestölle ja monissa niistä asuttiin ympäri vuoden. Huviloilta kuljettiin kaupunkiin höyrylaivoilla. Alueella oli kolme yleistä laituria: Båtvik, Torsnäs ja Hertonäs. Neljällä Laivalehden huvilalla oli oma laituri. Herttoniemen huvila-alueen alasajo alkoi pian sen syntymän jälkeen. Vuonna 1916 John Bergbom myi kartanon maat yhtiölle Hertonäs Gods Ab. Yhtiön tarkoituksena oli rakentaa Herttoniemeen yksityinen satama ja teollisuusalue. Huvilapalstoja ryhdyttiin lunastamaan takaisin. Erityisesti sataman kannalta

Etsitään kuvia Herttoniemen ja Laajasalon puretuista huviloista Tekeillä on kirja Herttoniemen ja Laajasalon kadonneista huviloista. Valitettavasti kuvia on löytynyt vain alle puolesta huviloista. Lisää tarvitaan. Jos sinulla on kuva tai kuvia jostain huvilasta tai tiedät henkilön, jolla kuvia on tai voisi olla, ota ­yhteyttä allekirjoittaneeseen: Huvila nro 74b Fastholmassa on ainoa jäljellä oleva Herttoniemen alun perin noin 80 huvilasta. Sen rakensi vuonna 1910 muurari Väinö Levander. Hänen jälkeläisiään on kiittäminen huvilan säilymisestä. (Kuva: Jan Strang 2017)

tärkeät rantatontit olivat lunastamisen kohteena. Parissa vuodessa yhtiön onnistui hankkia lähes kaikki Laivalahden ja Kaivolahden rannat ja muutaman sisämaan tontinkin. Kun Helsingin kaupunki vuonna 1919 osti Hertonäs Gods -yhtiön osakekannan, siirtyivät lunastetut alueet ­rakennuksineen kaupungin hallintaan. Kaupungille tuli näin liki 30 enimmäkseen uudehkoa huvilarakennusta. Aluksi kaupunki vuokrasi ranta-alueiden huvilat

Herttoniemen varhaisin herrashuvila oli arkkitehti, senaattori ja vapaaherra Sebastian Gripenbergin Sorsaniemi vuodelta 1882. Paikalla viihtyi senaattorin purjehdusta harrastanut tytär, tanssijatar Maggie Gripenberg. Vastapäisellä pienellä Simppukarilla oli tuolloin lempinimenä ”Maggien saari”. Vuonna 1916 Sorsaniemeen majoittui Herttoniemessä leiriytyneen venäläisen sotilasosaston johtoa. Vuosina 1916–1925 huvilan omisti virolainen tehtailija Christian Rotermann. Huvilalla oli ”rooli” vuonna 1929 filmatussa mykkäelokuvassa ”Korkein voitto”. 1930-luvulla rakennusta käytti hiihtomajana Helsingin työväen hiihtoseura kutsuen sitä ”Hirvenpään majaksi”. Kun kaupunki vuonna 1938 puratti huvilan öljysataman tieltä, niin seura osti hirret ja rakensi niistä uuden Hirvenpään majan Länsi-Herttoniemeen. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo). 3 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Jan Strang tieto(at)strang.fi 050 558 8579

omien virkamiestensä kesänvietto­ paikoiksi, myöhemmin 1930-luvulla eri yhdistyksille. Kaupungin sisämaan huviloista tehtiin työväenasuntoja. Ne palstat, joita ei oltu lunastettu jäivät huviloiden omistajille vuokra-ajan loppuun (yleensä 1950–1960-luvuille). 1930-luvun alussa kaupunki ryhtyi rakentamaan öljysatamaa ja sinne rautatietä sekä samaan aikaan uutta Herttoniemen valtatietä nykyisen itäväylän paikalle. Näiden töiden alta osa huviloista purettiin ja tontteja pilkottiin. Suuret muutokset alkoivat vasta sotien jälkeen, kun alue liitettiin kaupunkiin ja Herttoniemen teollisuusaluetta ja LänsiHertto­niemen asuinaluetta ryhdyttiin rakentamaan. Monet vuokrasopimukset olivat vielä voimassa, kun katerpillarit ja hullujussit tulivat talojen nurkille möyryämään. Huvilat jäivät rakennustyömaiden puristuksiin, mutta useimmat niistä säilyivät vilkkaan rakentamisen alueillakin paikoillaan ainakin 1950- luvuun puoliväliin saakka. Sittemmin Itäväylän leventäminen ja metron rakentaminen lakaisivat viimeisetkin Herttoniemen keskeisten alueiden huvilat. Pisimpään säilyivät puistoksi kaavoitettujen Saunalahden ranta-alueiden huvilat, jotka valtaosin purettiin vuoden 1980 paikkeilla. Vuonna 2000 Herttoniemen alun perin noin 80 huvilasta oli jäljellä kolme ja tätä kirjoitettaessa v. 2018 enää yksi Fastholmassa. Herttoniemen huviloista vanhin Sorsaniemi on siltä osin säilynyt, että sen hirret ovat tallessa Länsi-Herttoniemen Hirvenpään majan seininä. n


H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 3


Haitalliset vieraslajit uhkaavat luontoa TEKSTI JA KUVAT: TONI AMNELL

Vieraslaji on laji, joka on levinnyt uudelle alueelle ihmisen myötävaikutuksella, tahallisesti tai tahattomasti. Tulokaslaji on levinnyt itse ilman ihmisen ­vaikutusta. Vieraslajit ovat ongelmallisia, jos ne sopeutuvat uusiin olosuhteisiin liian hyvin ja voittavat alkuperäisiä lajeja kilpailussa. Myös risteytyminen alkuperäislajien kanssa voi olla uhkana.

Miten ehkäistä vieraskasvien joutumista luontoon? Puutarhajätteiden vieminen luontoon on ehdottomasti kielletty. Viljely- ja koristekasvien valinnassa kannattaa suosia lajeja, joiden tiedetään olevan haitattomia. ­Vieraslajiportaalista (www.vieraslajit.fi) voi tarkistaa haitallisia vieraslajeja, mutta kaikkien vieraslajien haitallisuudesta ei välttämättä ole tietoa. Haitallisten vieraslajien torjunta Haitallisten vieraslajien torjuntaa varten voi mm. osallistua talkoisiin. Kasvien hävittäminen ei kuitenkaan ole jokamiehenoikeus, vaan siihen tarvitaan maanomistajan suostumus. On myös tunnettava vieraslajit, joita aikoo torjua. Herttoniemessä esiintyviä haitallisia ­vieraslajeja ovat erityisesti jättipalsami, kanadan- tai isopiisku ja kurtturuusu, joita esiintyy kasvimaiden reunoilla, vanhoissa pihapiireissä ja merenrannoilla. Vieraslajien torjunta on pitkäjänteistä puuhaa ja voi vaatia useiden vuosien työn samoilla alueilla. Tehty työ voi valua hukkaan, jos lopettaa torjunnan liian aikaisin ja laji pääsee leviämään uudelleen entisille sijoilleen. n

Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) voi levitä tietyillä kasvupaikoilla laajoiksi tiheiköiksi ja vallata kasvupaikkoja muilta lajeilta. Sen hävittäminen on työlästä, ja voi vaatia kasvin kaivamista juurineen. Toki näivettämistäkin voi yrittää. 3 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Kurtturuusu (Rosa rugosa) leviää tehokkaasti erityisesti merenrannoille. Näivettäminen eli versojen katkominen noin 2–4 viikon välein auttaa tappamaan kurtturuusu-pensaan yhdessä kesässä.

Japanintattaren (Reynoutria japonica) hävittäminen on erittäin vaikeaa. Sahalinintatar (Reynoutria sachalinensis) muistuttaa japanintatarta, mutta sen lehdet ovat herttatyviset. Kasveja voi yrittää leikata matalaksi ja peittää mustalla muovilla 3–4 vuodeksi. Herttoniemessä on menossa koe, jossa japanintatarta yritetään näivettää useita kertoja niittämällä, mutta vie vuosia ennen kuin selviää, auttaako tämä.

Rikkapalsamiin (Impatiens parviflora) pätee periaatteessa sama kuin jättipalsamiinkin, paitsi että sen torjunta on työläämpää. Onneksi rikkapalsami ei ole vieraslajina aivan niin haitallinen kuin jättipalsami, joskin se tyypillisesti valloittaa jättipalsamilta vapautunutta maata.

Kanadanpiisku (Solidago canadensis) tai isopiisku (Solidago gigantea) ovat molemmat haitallisia koristekasvilajeja. Näivettämällä eli toistuvasti niittämällä kasvin voi saada ainakin vuosien kuluessa tuhottua. Tärkeää on myös estää kasvin siementäminen katkaisemalla varret ennen siementen kypsymistä.


Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on vanha vieraslaji Suomessa. Se ei leviä kasvullisesti, mutta on monivuotinen ja siemenet pysyvät maassa itämiskykyisinä vuosia, joten se on erittäin vaikea hävitettävä. Kasvin kaivaminen ylös tai toistuva niittäminen voivat ainakin pienentää kasvustoa. Siementämisen estäminen katkomalla varret ennen siementen kypsymistä estää kasvia leviämästä. Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on ehkä huomiotaherättävin haitallinen vieraslaji. Laji on yksivuotinen, joten tärkeintä on estää kasvia siementämästä. Kitkeminen ja toistuva niittäminen soveltuvat parhaiten sen hävittämiseen. Siemenet eivät kestä kovin monta vuotta itämiskykyisinä, joten maaperän siemenpankkikaan ei ole kovin pitkäikäinen.

Olemme auki vuoden jokaisena päivänä.

PUB & BISTRO

Su - To: 09 - 02 Pe - La: 09 - 04 CMYK “treffi” = 0, 0, 0, 0 “PUB & BISTRO” = 1, 95, 86, 0

Keittiö avoinna joka päivä klo 24 asti

Varaa pöytä treffipub.com

Tervetuloa! H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 5


AUTAMME SINUA LÖYTÄMÄÄN UUDEN KODIN Kun uuden ostaminen tulee ajankohtaiseksi, me haluamme auttaa – ensimmäisestä yhteydenotosta aina avainten luovutukseen saakka. Etsimme sinulle kodin, jossa toiveesi ja tarpeesi toteutuvat, liittyivätpä ne koulun sijaintiin, työmatkojen huomiointiin tai materiaaliratkaisuihin. Haemme myös vaihtoehtoja, jotka eivät ole vielä edes myynnissä. Kysy lisää ostotoimeksiannosta. Me haluamme auttaa.

Ylärivi vasemmalta oikealle

Alarivi vasemmalta oikealle

Katariina Suvisaari-Kallio Myyntineuvottelija, Sisustaja AT 050 410 9741

Tarja Pykäläinen-Kazan Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT, koulutuspäällikkö 045 890 2030

Aira Reinikka Kiinteistönvälittäjä, myyntipäällikkö, LKV 050 431 9770

Raija Sandhu Kiinteistönvälittäjä, myyntipäällikkö, LKV 050 386 6661

Tiina Mikkola Kiinteistönvälittäjä, LKV, YKV 044 722 4535

Niina Raatikainen Myyntineuvottelija 050 303 7636

Marja Canth Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT 044 766 4000 Rainer Eriksen Myyntineuvottelija 0400 694 950 Sanna Ramolli Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 050 302 0803

Kiinteistömaailma | Herttoniemi Viikki, Asuntoherttua Oy Insinöörinkatu 2, 00880 Helsinki | Viikinportti 2, 00790 Helsinki 09 759 7470, Herttoniemi | 044 744 7100, Viikki herttoniemi@kiinteistomaailma.fi | viikki@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-herttoniemi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-viikki

3 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

Carita Piippo Yrittäjä, toimitusjohtaja, LKV, YKV, Julkinen kaupanvahvistaja 0500 814 664 Jani Kylmänen Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT 050 386 6696 Hanne Perola Kiinteistönvälittäjä, LKV 045 207 1441 Elena Glouchenko Myyntineuvottelija 044 766 7700


Herttoniemeläisten omaa katujuhlaa vietetään jälleen elokuussa TEKSTI: HANNA PANKA

Herttoniemi Block Party on vapaaehtois­voimin järjestettävä maksuton kaupungin­osafestivaali, jota vietetään jälleen elokuun viimeisenä lauantaina 25.8. Asentajanpuiston festivaalialueella nähdään päivän aikana kaikenikäisille juhlijoille suunnattua ohjelmaa. Musiikin lisäksi HBP18 tarjoaa muun muassa perhejoogaa, taidenäyttelyn ja open mic -tilaisuuden. Block partyt ovat Suomessa 2010-luvulla kypsyneen yhteisöllisen kaupunkikulttuurin ilmentymä. Nykyään Block Partyja vietetään muun muassa Kalliossa, Tikkurilassa, Lahdessa ja Tampereella. Herttoniemeläisten oma Block Party syntyi vuonna 2016. Block Partyjen luonteen ytimessä on vapaaehtoisuus ja yhteisöllisyys. Block Partyissä kenellekään ei makseta palkkaa, vaan kaikki järjestäjistä esiintyjiin toimivat ­talkoohengessä. Järjestämiseen osallistuminen on avointa – kaikki ovat tervetulleita osallistumaan ja toteuttamaan omia ideoitaan. Esimerkiksi tänä kesänä HBP:ssä nähtävä RajuMe-näyttely syntyi näyttelyn ­kuraattorin Patricia Petchenenkon ajatuksesta ­toteuttaa naiseutta katukulttuurissa tutkiva näyttely.

Block Party sopii erinomaisesti kaiken­ ikäisille. Kuva viime vuoden tapahtumasta. Kuva: Jani Lappalainen

Tänä vuonna Block Partyssä esiintyy mm. Elifantree. Kuva: Janne Räikkönen

Taidenäyttelyn lisäksi HBP:ssa kuullaan musiikkia yli 40 artistilta. Päivän aikana esiintyvät esimerkiksi TikTakin Petra, Samae Koskisen korvalääke, Mopo ja Elifantree. Aamupäivästä nähdään lastenmusiikki­ yhtyeitä sekä muun muassa suurmuskari ja Hannele Huovin runokalastus. Tule viettämään kesän hauskinta päivää, joka on parhaimmillaan yhdessä toteutettuna ja koettuna!

Lisätietoja tapahtumasta ja ohjelmasta HBP:n kotisivuilta ja Facebookista.

Block Partyn monipuoliseen artistikaartiin kuuluu mm. Mopo. Kuva: Nauska H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 37


HERTTONIEMI-PÄIVÄ sunnuntaina 26.8.2018

Aamupäivällä urheilukentällä perinteinen lasten juoksukilpailu ja muuta mukavaa ohjelmaa! n Ilmoittautuminen juoksukilpailuun klo 10–11 n Juoksukilpailut klo 11.30–13 n Palkintojen jako klo 14 n Aikuisten Cooperi testi rohkeille 10.30 HerTon junnut järjestää.

Lisätietoa herttoniementoverit.fi

Herttoniemi-vision julkistaminen ja neljäs visioilta Herttoniemen yhteiskoulussa alkaen klo 14

Visio

Herttoniemen kaupunginosavisio käsittää Herttoniemen kaupunginosan eli LänsiHerttoniemen, Herttoniemenrannan ja Roihuvuoren. Visio vastaa kysymykseen siitä, millaisen tulevaisuuden paikalliset toimijat ja kaupungin eri vastuutahot haluavat yhdessä rakentaa alueelle. Visiosta julkistamassa Helsingin kaupungin virkamiehiä sekä konsulttitoimisto Akordin edustajat.

Herttoniemi-seura ja Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus järjestävät yhdessä

Parkkipaikkatanssit klo 14–16 Tanssittajana Marko Haavisto ja Poutahaukat Paikkana Kettutie 8, Herttoniemen vanha sairaala Sateen yllättäessä tanssitaan sisätiloissa TERVETULOA! 3 8 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N


tervetuloa tutustumaan nepalilaiseen makumaailmaan ja vieraanvaraisuuteen merellisessä ympäristössä! laajasta valikoimasta löydät varmasti oman suosikkisi! • Itä-Helsingin paras Nepalilainen jo 7 vuotta • Hyvä ja edullinen lounas ja runsas salaattipöytä • 40 paikkainen aurinkoinen kesäterassi • lapsiperheiden suosima Lounas/Lunch 11.00–15.00 à la Carte/illallinen 15.00–22.00 tervetuloa nauttimaan! welCome to enJoY! AVOINNA JOKA PÄIVÄ OPEN EVERYDAY ma–to/Mon–Thu11.00–22.00 pe/Fri11–23 la/Sat12–23

su/Sun 12–22

take

Leppoisa, lämmin tunnelma. Hyvä lounaslista, josta olisin voinut valita kaikki vaihtoedot! AnnoskokoawaY on toimistotyöläiselle sopiva. Vastatehty Naanleipä vei kielen mennessään. Suosittelen!

-10%

laivalahdenkaari 42, 00810 helsinki puh. /tel +358(09) 7554577 www.ravintolamantra.fi

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 9


VIHTI RESORT

SUOMEN UUSIN AKTIVITEETTIPUISTO! Liikunnan riemua raikkaassa ulkoilmassa • • • •

Lasten syntymäpäivät Koulujen liikuntapäivät, luokkaretket Seurojen yhteistapahtumat, kauden päättäjäiset TYKY- ja yrityspäivät, yhdistyksien virkistyspäivät 4 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N

www.puuhapark.fi

Herttoniemeläinen 2018  

Pääkirjoitus, Roihuvuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa vilkasta toimintaa, Mäkihyppytornin pelastustalkoot etenevät, Herttoniemeläisten...

Herttoniemeläinen 2018  

Pääkirjoitus, Roihuvuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa vilkasta toimintaa, Mäkihyppytornin pelastustalkoot etenevät, Herttoniemeläisten...

Advertisement