Herttoniemi-seura 40 vuotta
Herttoniemi- seuran ex-puheenjohtajat muistelevat Herttoniemi-seura ry täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Haastattelimme seuran vanhoja puheenjohtajia. Osa vanhoista puheenjohtajista on jo siirtynyt ajasta iäisyyteen. Koronaepidemiasta johtuen haastattelut tehtiin sähköpostitse. Seuran nykyinen puheenjohtaja on Hilkka Helsti, joka on myös aikai semmin toiminut puheenjohtajana. Hilkkaa edeltävää paria puheen johtajaa (Tarja Merivirta ja Heikki Kärmeniemi) ei haastateltu, koska heidän toimikautensa ovat lähellä nykyhetkeä. Puheenjohtajille esitettiin seuraavat kysymykset: • Minä vuosina olit puheenjohtajana? • Millaista toimintaa seuralla oli noina vuosina? • Miten seuran toiminta kehittyi tai muuttui sinun aikanasi? • Mitä pidät seuran tärkeimpinä saavutuksina sinä aikana, jolloin olit puheenjohtajana? • Terveisesi nykyiselle Herttoniemi-seuralle. TEKSTIN KOONNUT: KARI UITTOMÄKI 3 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
Eva-Riitta Siitonen: Pahoittelen, etten muista tarkkaan, koska olin Herttoniemi-seuran pj. (ehkä -82 alkaen?). Perustimme seuraa yhdes sä Pär-Erik Förarsin (Pärren) kanssa hänen aloitteestaan. Seuran viralliseksi perustamisvuodeksi on kirjattu 1980, mutta me aloitimme jo 70-luvun lopulla. Perustaksi tarkistimme Herttoniemestä edellisissä kunnallisvaaleissa annettujen äänien jakauman. Sovimme, että hän toimii puheenjohtajana ja molemmat saamme valita 5 jäsentä hallitukseen. Näin menettelimme siksi, että olimme kuulleet, että erilaiset poliittiset ryhmät olivat vallanneet perustettuja kaupungin osayhdistyksiä. Halusimme taata sen, että pystyisimme toimimaan epäpoliitti sesti. Tässä onnistuimme hyvin. Saimme Kulttuurilautakunnalta hyvin pienen avustuksen ja se käytettiin kahvitarjoiluun, kun kutsuimme asuk kaita yhteisiin tilaisuuksiin. Herttoniemi oli rakentunut 50-luvulla ja oli vielä 80luvulla alkuperäisen kaavan mukainen kaupunginosa, jossa oli kaksi kirkko rakennusta, kirjasto, kaksi päiväkotia, vielä yleinen saunakin ja tuolloisen Herttoniemen keskus oli Erätori. Vielä 60-luvulla Erätorilla oli elokuvateatte rikin. Me halusimme Herttoniemeen uimahallin ja sairaalan. Uimahallia emme saaneet, mutta sairaala rakentui. Lapset, koulut ja urheilukenttä harras tuksineen oli kiinnostuksemme kohtee na. Herttoniemessä toimi monia urheilu seuroja ja partiolla oli useita ryhmiä. Joka vuosi järjestettiin urheilukentällä Herttoniemi-päivä, joka sai varsinkin perheet hyvin liikkeelle. Seurasimme tarkasti kaupungin päätöksentekoa usein valtuustossa Pärren kanssa vaih doimme tietoja tulossa olevista suunni telmista, erityisesti metron rakentumi nen toi muutoksia mm. liikenteeseen. Olin niin innokkaasti mukana alusta alkaen, että puheenjohtajaksi valinta ei suuria muutoksia tuonut. Saattoi olla, että tässä vaiheessa myös Herttoniemen seurakunta tuli aktiivisemmin mukaan. Herttoniemeläinen-lehdenkin vaatimat tomat, kömpelötkin ensi monisteet syn tyivät. Muistan itsekin haastatelleeni esim. ala-asteen koululaisia kysellen, mitä Herttoniemessä on hyvää. Eräs poika totesi, että ”kun kasikakkonen tulee Herttoniemeen.”, toinen kiitteli siitä, että ”poliisi tulee niin nopeasti”. Omalla pj-kaudellani alkoivat jo suunni telmat Herttoniemen täydennysrakenta misesta ja se herätti huolta ja kiivastakin
Eva-Riitta Siitonen
keskustelua. Herttoniemi oli väljästi rakentunut, mutta asukasluku oli tietys ti koko ajan väestön vanhetessa pienen tynyt ja ymmärsimme kyllä, että tiivistä minen tulee olemaan vääjäämätöntä, vaikka se jokaisen omassa asuinympäris tössä herättikin huolta ja jopa suuttu musta. Onnistuimme minunkin kaudellani toteuttamaan sen Pär-Erik Förarsin alkuperäisen ajatuksen siitä, että Hertto niemi-seuran tehtävä on toimia fooru mina alueen kaikille toimijoille ja ennen kaikkia asukkaille. Verkostuimme hyvin ja jätimme yhteisiä aloitteita, ”nootteja kin” kaupungille alueen eri poliittisten kin yhdistysten kanssa. Muistan erään virkamiehen kerran todenneen, että onneksi ei joka kaupunginosassa ole noin vahvaa ja aktiivista yhdistystä. Googlasin Herttoniemi-seuran sivuja ja luin Herttoniemeläinen-lehtiä ja tunsin suurta kiitollisuutta erityisesti Pär-Erik Förarsia ja kaikkia alussa ja jatkossakin mukana olleita kohtaan. On hienoa nähdä, mitä vaatimattomasta alusta on kasvanut. Herttoniemi-päiväs tä on tullut kyläjuhlat ja ympäristöasiat ovat tulleet vahvasti mukaan. Seuran toiminta-ajatus on niin taitavasti sanoi tettu, että uskon sen myös hyvin toteu tuvan jo vahvan identiteetin omaavan Herttoniemen ja sen asukkaiden hyväk si. Äitini kertoi aikanaan, miten hän Kallion seurakunnan nuorten kanssa kävi retkellä Herttuaniemessä, joka kuului Helsingin maalaiskuntaan hänen lapsuudessaan liki 100 vuotta sitten. Lämpimin ajatuksin onnittelen Hertto niemi-seuraa, sen toimijoita ja jäseniä ja toivotan onnellista jatkoa Seuran toi minnalle.
