Juniorien osalta heti alusta tehtiin päätös, että HerTossa on vain harrastejoukkueita, joista ei erotella kisakokoonpanoja. – Se on osaltaan varmasti madaltanut vanhempien kynnystä lähteä mukaan valmentajiksi ja apuvalmentajiksi. Konkreettisesti tällaisia valintoja ovat lähikenttien suosiminen ja harjoitusmäärien pitäminen maltillisena. Lisäksi joukkueiden koko pidetään 15–20 lapsessa, kun isoissa seuroissa joukkueessa saattaa olla jopa 60 lasta. – Mittakaava on haluttu pitää sellaisena, että se on mielekästä pyörittää vapaaehtoispohjalta. Rennossa meiningissä on imua. Se näkyy toisaalta helppoutena värvätä nuoria valmentajia vetämään joukkuetta vanhempien kanssa. Toisaalta se tarkoittaa myös pitkiä jonotusaikoja joukkueisiin. Joihinkin joukkueisiin pääsee muutaman kuukauden jonottamisella, toisiin saattaa jonossa joutua olemaan yli vuoden. – Olemme koettaneet madaltaa kilpailuasetelmia ja sanoa, että hyvin voi aloittaa jonotusaikana harrastamisen jossain lähialueen toisessa seurassa ja tulla mukaan HerToon kun paikka vapautuu”, Lappalainen sanoo.
Toiveissa vihreämpi Urtsi
HerTon junioritoiminta on kasvanut kovaa vauhtia. Alussa joukkueita oli neljä, nyt lasten ja nuorten joukkueita on 11 ja aikuisten harrastejoukkueita kaksi. Vanhimmat HerTon juniorit ovat syntyneet 2007, elokuussa aloittaa uusi, vuonna 2015 syntyneiden joukkue. – HerTo oli aktiivisesti mukana kampanjoimassa, jotta Helsingin kaupungin osallistavan rahoituksen varoista oltaisiin Länsi-Herttoniemen urheilukentälle saatu juniorikokoinen tekonurmikenttä. Muutaman äänen tappio harmittaa seurassa vieläkin, Niina Lappalainen sanoo. – Olemme varmaan Helsingin ainoa jalkapalloseura, joka harjoittelee pääasiassa hiekkakentällä. Toiveissa on nyt, että kaupunki investoisi kentän kunnostukseen vuonna 2021. – Se toisi Länsi-Herttoniemen junioriliikunnan tasa-arvoiseen tilanteeseen muiden Helsingin alueiden kanssa, Lappalainen sanoo. TEKSTI: TEPPO MOISIO KUVA: ANNAMARI HEIKKINEN
Talviuinnin suosion kasvu näkyy Tuorinniemessäkin Avoimet ovet ja avanto -tapahtumasta 23.2.2020 innokkaat saivat kokeilla hyisen veden ihanuutta.
Talviuinnista on vaivihkaa tullut yksi suosituimmista talvisista liikunta lajeista. Harrastajamäärä lasketaan Suomessa sadoissa tuhansissa. Suosion kasvu näkyy myös Herttoniemenrannan Tuorinniemen talviuintipaikassa, jota Herttoniemi-seura vuokraa Helsingin kaupungilta ja josta uimarit, Herttoniemen Hylkeet huolehtivat. Talviuintikausi alkaa syyskuussa ja päättyy toukokuussa. Vuonna 2019 laiturilta pulahdettiin veteen 7920 kertaa, eli kauden jokaisena päivänä keskimäärin 29 kertaa. Edellisen vuoden luvut olivat 5962 ja 22. Naiset ovat Hylkeissäkin ahkerampia uimareita kuin miehet. Touko- ja syyskuussa moni menee veteen suoraan laiturilta käymättä pukukopissa; osa uintikerroista jää merkitsemättä pukukoppien vieras kirjoihin. Vuodesta 2020 tuli monin tavoin erilainen vuosi myös Herttoniemen Hylkeille. Tammikuussa tehtiin vielä ennätys; uintikertoja kirjattiin yhteensä 1230. Kaupunki edellytti kaikilta talviuintiseuroilta uudenlaista sopimusta, jossa mm kasvatettiin seurojen vastuuta uintipaikan turvallisuudesta. Aiheesta järjestettiin erillinen tilaisuus, jossa sopimuksen vaikutuksia ruodittiin uimareiden kesken. Helmikuussa Herttoniemen Hylkeet järjestivät Avoimet ovet ja avanto -tilaisuuden, jossa kaikilla talviuinnista kiinnostuneilla oli mahdollisuus kokea hyinen hurmio. Yleisötilaisuudet, kuten kauden avajaiset ja laskiaisuinnit, ovat olleet suosittuja. Niin kävi tänäkin vuonna. Talviuinnin sanotaan pitävän flunssan loitolla, mutta koronapandemian edessä
oli Herttoniemen Hylkeidenkin pakko sopeutua. Maaliskuussa jouduttiin antamaan ensin suositus olla käyttämättä puku koppeja. Sittemmin pukukoppien käyttö oli kiellettävä kokonaan. Talviuimareiden käytössä olevissa pukukopeissa ei ole mahdollista pitää turvavälejä. Kopit siivotaan talkoovoimin, joten niitä ei voida joka välissä putsata. Uiminen toki jatkui tänä poikkeuksellisena keväänäkin. Uimarit siirtyivät laiturille. Aurinkoisessa kevätsäässä lämmin pukukoppi ei ollut välttämätön. Kesän ajan uidaan Tuorinniemen rannassa – ja kuka missäkin – mutta syksyllä Herttoniemen Hylkeet palaavat taas Tuorinniemen kotirantaan. TEKSTI JA KUVA: KATRI MYLLYKOSKI
Herttoniemen Hylkeillä on käytössään lämpimät pukuhuoneet ja laituri. Meren jäädyttyä avanto pidetään auki pumpulla, joka pitää veden liikkeessä. Pukuhuoneen avaimen saa liittyessä panttimaksua vastaan; uimassa voi käydä milloin vain ja niin usein kuin haluaa. Uintimaksu koko kaudeksi on 35 €.
Haluatko mukaan?
Lisätietoja ja liittyminen: https://herttoniemi.fi/herttoniemen-hylkeet/ Tykkää myös Herttoniemen Hylkeiden Facebook-sivusta. H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 9
