henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, mutta merkittävästi myös tiedon puutteeseen tai vähäisyyteen tai virheelliseen tietoon. Perhehoitajuudesta tulisi siis antaa enemmän ja selkeämpää tietoa ja tulisi erityisesti keskittyä heihin, joita ei ole pyydetty, jotka empivät ja jotka ovat jo motivoituneita. Ajatus perhehoidosta voi itää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Perhehoitajaehdokkaille tulisi myös painottaa, etteivät he ole tärkeässä tehtävässä yksin, vaan saavat siihen tukea.
Halu tehdä hyvää
Perhehoitajana pääsee vaikuttamaan lasten elämään ja tekee yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Perhehoitajuutta voi kutsua työksi, koska siitä saa taloudellista korvausta, jonka avulla sitä voi tehdä täyspäiväisesti. Kyse on kuitenkin myös kutsumuksesta ja halusta tehdä hyvää. Sijoitettu lapsi tarvitsee niin sanottua ”tavallista arkea” sekä läsnäolevia aikuisia, jotka vastaavat hänen tarpeisiinsa. Näistä asioita moni lapsia on jäänyt paitsi.
Lähteet: -Yle Paula Koskinen 23.9.2016 -Yle Saija Nironen 7.10.2016 -Combs-Orme, T. & Orme, J.G. (2014). Foster parenting together: Assessing foster parent applicant couples. Children & Youth Services Review, 36, 70-80. -Ciarrochi, J., Randle, M., Miller, L. & Dolnicar, S. (2012). Hope for the future: Identifying the individual difference charachteristics of people who are interested in and intend to foster care. TheBritish Journal of Social Work, 42 (1), 7-25. -Randle, M., Miller, L., Dolnicar, S. & Ciarrochi, J. (2014). The science of attracting foster carers. Child and
kolumni VÄRILLÄ ON VÄLIÄ
S
isustus ja sisustaminen on tällä hetkellä supertrendikästä. Sisustussuunnittelijoiden työ on kasvava ala ja ihmiset uskaltavat palkata avukseen ammatti-ihmisiä. Usein kuljetaan trendien aallonharjalla ja halutaan sitä mitä sisustuslehdissäkin näemme. Samaan aikaan ihmisten erityisherkkyys tulee tunnetummaksi. On tutkittu, että väestöstämme noin 15-20 prosenttia on erityisherkkiä. Erityisherkät ihmiset kuormittuvat aistiärsykkeistä tavallista herkemmin. Tällainen ihminen kokee muun muassa äänet, hajut ja maut erityisen voimakkaasti. Samoin erilaiset visuaaliset elementit, kuten värit ja valot saattavat aiheuttaa isojakin reaktioita. Tällöin trendien aallonharjalla kulkeminen ei välttämättä ole mahdollista. Sama koskee lastensuojeluyksiköissämme asuvia lapsia. Heidän elämäntilanteensa on kuormittava ja heidän aistinsa ovat kovilla. Siksi pitääkin pohtia, millaisen ympäristön lapsille tarjoamme. On tärkeää turvata aisteille ja aivoille rauha ja lepo. On tutkittua, että tietynlainen ympäristö ja värit auttavat aistejamme palautumaan kuormituksesta mahdollisimman hyvin. Sininen väri tuottaa mukavuuden oloa ja sillä on rauhoittava vaikutus. Se tuo tunteen rauhasta ja hiljaisuudesta. Vihreä väri taas tuo tasapainoa. Se helpottaa stressiä ja piristää mieltä rauhoittaen. Oranssin tehtävä on luoda tasapainoa ja turvallisuutta, tuoden tilaan lämpimän, kotoisan tunnelman. On tärkeää, että koti on omistajansa näköinen. Yhdessä lapsen kanssa voi istua alas ja pohtia, millaisessa tilassa hän haluaisi olla. Mikä häntä rauhoittaisi. Millaisessa tilassa hänen olisi turvallisinta olla. Lapsen tulee tuntea, että hänen oma huoneensa on turvallinen paikka. Sen tulee rauhoittaa mieltä, auttaa nukkumaan ja kuormittaa vähemmän aisteja. Tällöin huominen päivä saattaa olla astetta parempi. HANNA-RIIKKA MIKKILÄ Kirjoittaja on Lastensuojelulaitos Pikku-Eemelin yksikönjohtaja ja vapaa-aikanaan harrastaa sisustamista ja kodin remontointia.
Family Social Work, 19 (1), 65-75. Sonja Mustonen Asiakkuuspäällikkö Familar Perhehoitopalvelut
1/2019 1/2019
25 25
