Familar-Extra 2020

EXTR A 1/2020 SOSIAALIALAN AMMATTIJULKAISU, SATAKUNNAN ALUE

VILPERIKODISSA ELÄIMETKIN AUTTAVAT LAPSIA

OMAOHJATTAVAN PÄIVÄ PIKKUEEMELISSÄ

TOIMINNALLISUUS EPALASSA

KUPERKEIKKA AUTTAA

TRAUMATISOITUNEITA VANHEMPIA

Eveliina ja Elina työharjoittelussa Eemelin perhetukiyksikössä

Lastensuojelulaitos Eemeli remontoi

Eemelin vastaanottokodissa katsotaan tulevaisuuteen

Vilperikodilla luotetaan

ELÄINTEN LÄSNÄOLON VOIMAAN Eläinten läsnäololla on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin.

ELÄIMEN kosketus ja läheisyys tuovat lohtua ja tukea samalla kun eläin tuottaa elämäniloa ja hyvää mieltä. Eläimen hoidon kautta voidaan harjoitella ihmisen tarvitsemia perustarpeitakin, joita ovat terveellinen ravinto, puhtaus, riittävä lepo ja liikunta.

SILTA LAPSEN JA AIKUISEN VÄLISSÄ Vilperikodissa vierailee säännöllisesti koiria, jotka tuovat lapsille iloa. Koiran läsnäolo on aitoa, sen korvat kuulevat, eikä sen katse torju. Koiralle jutteleminen on helpompaa ja koira toimiikin usein siltana lapsen ja aikuisen välissä. Yksi Vilperikodissa vierailevista koirista on kuusivuotias berninpaimenkoira Lenni. Lennin toimenkuvaan kuuluu yksinkertaisesti rapsutettavana oleminen ja hän-

Lenni Vilperikodilla.

2

| Familar EXTRA

Riksa-hevosen harja lasten letitettävänä.

nän huiskuttaminen. Välillä Lenni on mukana myös koulutehtävien teossa, jossa sen rauhoittava läsnäolo tukee lasten keskittymistä. Eräs Vilperikodin lapsista kuvasi koiran merkitystä seuraavasti: “Lennin läsnäolo tuo turvaa ja helpottaa mun oppimista. Aina kun kuulen Lennin olevan tulossa, oon rajattoman innoissani.

Välillä mä menen istumaan lattialle ja Lenni tulee istumaan mun syliin. Se on kuin iso pehmeä halinalle, eikä se ole moksiskaan siitä jos halailen sitä. Lenni ei hauku koskaan tai ei ainakaan silloin, kun se on meillä.”

SOSIAALIPEDAGOGINEN HEVOSTOIMINTA Vilperikodissa lapset ovat käyneet sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa oman tutun ohjaajan kanssa.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta voidaan määritellä sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi hevosen kanssa tapahtuvassa yhteisöllisessä toiminnassa. Perusperiaatteina ovat yhteisöllisyys, elämyksellisyys, toiminnallisuus ja dialogisuus. Hevosen koko, lämpö ja pehmeä karva yhdistettynä ystävälliseen olemukseen saa ihmisen ottamaan vastuuta eläimen hyvinvoinnista ja hoitamaan sitä. Hevosen kanssa tapahtuva vuorovaikutus lisää itsetuntoa, tuntotaitoja sekä elämänhallintaa.

Arki ja asiakaslähtöisyys

Eemelin perhetukiyksikössä opiskelijoiden näkökulman mukaan OLEMME sosionomiopiskelijat Eveliina ja Elina, ja suoritamme 10 viikon työharjoittelua Eemelin perhetukiyksikössä. Eemelin perhetukiyksiköllä toteutetaan perhekuntoutusta, joka on lastensuojelun ympärivuorokautinen avohuollon palvelu. Yksikössä on viisi perhepaikkaa. Asiakaskunta koostuu perheistä, joilla on esimerkiksi haasteita arjen sujuvuudessa, vanhemmuudessa tai vuorovaikutuksessa. Perheen kanssa työskennellessä näkyy vahvasti vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteen tukeminen ja lapsen edun mukaisesti toimiminen.

Henkilökunta koostuu sairaanhoitajista, sosionomeista ja lähihoitajista, jotka työskentelevät yksikössä perheohjaajina. Teoreettisena viitekehyksenä perhetukiyksiköllä on ratkaisukeskeisyys, kiintymyssuhde- ja traumanäkökulma. Työskentelymuotoina perhekuntoutuksessa ovat esimerkiksi erilaiset tavoitteelliset ryhmät sekä lapsille että aikuisille, joissa aiheet vaihtelevat, sekä muun muassa perheterapia, lyhytterapia, eläinavusteinen neuropsykiatrinen valmennus, Ryhmätheraplay®, videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus VIGMLL®, neuropsykiatrinen valmennus, voimauttava valokuva, perhearviointi Family Assessment ja ART-työskentely.

Harjoittelujakson edetessä koemme, että meidät on otettu osaksi työyhteisöä ja olemme päässeet rakentamaan omaa ammattiidentiteettiämme. Työyhteisö on keskusteleva ja kaikkien mielipiteet huomioon ottava.

Asiakastyöhön otetaan hyvin mukaan ja omia vahvuuksia saa hyödyntää. Olemme

päässeet mukaan myös työskentelyihin.

Koemme olevamme opiskelijoina oma-aloitteisia, emmekä pelkää tarttua toimeen. Epäonnistuminen on sallittua, sillä kaikkea ei pidä osata ja virheet opettavat – toimenkuva tarjoaa jokaiselle haasteita ja mahdollisuuksia kasvaa omalla työuralla, toinen toistaan tukien.

ASIAKASLÄHTÖISYYS NÄKYY Toimintakulttuuri yksikössä on vahvasti asiakaslähtöistä. Mielestämme asiakaslähtöisyys ohjaajien työssä tulee näkyväksi jo perheen saapuessa kuntoutukseen. Jokaiselle perheelle valikoidaan heidän tavoitteidensa ja taustansa pohjalta omaohjaajat, jotka ovat vahvasti läsnä heidän arjessaan. Perheille luodaan henkilökohtaiset viikkosuunnitelmat, joissa huomioidaan jokaisen perheenjäsenen yksilö- ja ryhmätyöskentelyt. Työskentelyitä pystytään räätälöimään joustavasti. Ne voivat olla esimerkiksi toiminnallisia tai taidelähtöisiä työmenetelmiä, riippuen perheen kuntoutussuunnitelmassa ilmenneistä tarpeista ja tavoitteista.

Yksikön toiminta kehittyy asiakastyön tarpeiden muuttuessa. Olemme opiskelijoina kokeneet, että kehitysehdotukset otetaan myönteisesti vastaan.

Perheyksikön arki on tullut meille tutuksi.

Arki on täynnä vauhtia ja mieltä askarruttavia tilanteita. Jokainen harjoittelupäivä on ollut erilainen. Aina on mahdollisuus oppia uutta – oma asenne ja motivoituneisuus työhön kyllä palkitsee.

Familar EXTRA | 3

Omaohjattavani Vempulan päivä Pikku-Eemelissä Vempula on kuitenkin rasittunut metelistä ja hänelle on tullut levoton olo. Koska hän on toivonut, että aikuinen on hänen tukenaan, ohjataan Vempula omaan huoneeseen ja pidetään hoivahetki. Pian Vempula onkin taas oma itsensä ja naureskelee sille, että olen tunnistanut hänen olotilansa jo ennen häntä.

TULLESSANI työvuoroon aamulla huomaan, että vietän vuoroni omaohjattavani Vempulan kanssa. Meillä yövuorolainen kirjoittaa olohuoneen taululle kaikkien nähtäville, kuka aikuinen vastaa kenenkin lapsen asioista sinä päivänä. Vempula onkin jo lähtenyt pihapiirimme kouluun ja hän palaa vasta lounaan jälkeen, joten minulla on hyvää aikaa lukea hänen raporttimerkintöjään ja aloitella kuukausikoosteen kirjoittaminen. Vempulalla on ollut mainio kuukausi takanaan ja saan kirjoittaa kuukausikoosteen kohtaan ”ilonaiheet” pitkän pätkän iloisia asioita.

VEMPULA PALAA koulusta hieman tuohtuneena, hänellä on jälleen tullut sanaharkkaa muiden lasten kanssa. Hänellä on ollut paljon vaikeuksia koulunkäynnin suhteen, erityisesti sosiaalisissa suhteissa.

Vempula on impulsiivinen, hän unohtaa usein kuunnella muita ja hermostuu sen vuoksi herkästi. Olemme puhuneet tästä ja miettineet yhdessä keskustellen mikä häntä voisi auttaa. Vempulalle on sanoitettu

4

| Familar EXTRA

tilanteita ja ketjutettu tapahtumia PikkuEemelissä asumisen ajan, ja hän on oppinut itsestään monia uusia asioita. Nyt hän osaa kertoa, että koulussa oli ensin tullut pientä sanomista ja sitten häntä alkoi harmittaa.

Kehun Vempulaa hyvistä havainnoista ja mietimme miten tilanteessa olisi voinut toimia toisin – Vempula osaa jo itse kertoa erilaisia toimintamalleja. Kysyn, miten voitaisiin mennä tästä eteenpäin. Vempulaa pyytää, että tulisin hänen kanssaan makoilemaan. Otan Vempulan kainalooni ja katselemme sarjaa hänen puhelimestaan. Aikuisen hoiva ja läheisyys auttaa pääsemään yli vaikeista tilanteista, joten hänelle on merkattu viikkosuunnitelmaan tarkasti hoivahetket.

VEMPULALLA ON tänään vapaapäivä ja hän kysyykin, voitaisiinko mennä käymään hevostalleilla. Hän on harrastanut pitkään ratsastusta ja nyt hän on innostunut tekemään ylimääräisiä tallihommia.

Sovimme, että voisimme mennä päivällisen jälkeen. Ensin Vempulaa harmittaa,

Vempulalla on ollut mainio kuukausi takanaan ja saan kirjoittaa kuukausikoosteen kohtaan ”ilonaiheet” pitkän pätkän iloisia asioita.

kun emme voi lähteä heti, mutta hän kuuntelee hienosti, kun kerron miksi emme voi lähteä heti. Vempulan kanssa on kiva toimia, kun hän osaa kertoa toiveensa ja mielipiteensä, mutta hän osaa myös kuunnella toista.

SYY, MIKSI emme voineet lähteä talleille ennen päivällistä, on yhteisöpalaveri.

Pikku-Eemelissä pidetään joka viikko lasten oma palaveri, jossa puhutaan yhteisistä asioista. Vempula osallistuu aktiivisesti keskusteluun ja kaikki nuoret toivovat viikolle uintireissua. Uintireissu sovitaan pidettäväksi yhteisenä toimintana myöhemmin viikolla. Osa lapsista toivoo muutosta sääntöihin ja asiasta käydään dialogista keskustelua.

Yhteisesti päätetään tehdä sääntöihin muokkausta.

ILTAPÄIVÄLLÄ SOITAN Vempulan äidille ja juttelemme Vempulan kuulumisia.

Yleensä äidille soitellaan ainakin kerran viikossa, mutta kun asiaa tulee, niin joku ohjaajistamme soittaa äidille useamminkin. Erityisesti mahdollisista rajoitustoimista soitamme vanhemmille mahdollisimman pian.

Vempulallakin on ajoittain tilanteita, joissa aikuinen joutuu häntä rajaamaan kiinni pitäen ja niistä ilmoitetaan äidille puhelimitse ja yhdessä pyritään löytämään keinoja välttää näitä tilanteita. Koska Vempulan kanssa on mielekästä puuhata kaikenlaista, yritetään äidille laittaa positiivisia kuulumisia esimerkiksi kuvien muodossa.

VEMPULALLA ON kotilomaviikonloppu ja äidin kanssa sovitaan aikatauluista.

Ohjaaja kuljettaa hänet kotilomille. Alkuun Vempulaa harmitti valtavasti Pikku-Eemeliin palaaminen, mutta ratkaisukeskeisesti keskustelemalla hän on osannut itse kertoa, että tämä voisi auttaa. Nyt Vempula toivoo, että kotilomia olisi useammin ja hän aikoo ottaa asian puheeksi muutaman päivän päästä asiakassuunnitelmapalaverissa sosiaalityöntekijän kanssa. Olemme sopineet, että mikäli häntä jännittää, minä otan asian puheeksi.

PÄIVÄLLISEN JÄLKEEN lähdemme talleille. Vempula on taitava hevosten kanssa ja hänestä on hauska neuvoa minua. Välillä hän haluaa olla talleilla itsekseen. Vempula on saanut talleilta uusia kavereita ja hän sopii samalla näkevänsä heitä myös seuraavana päivänä. Vempula ei ole vielä pyytänyt heitä tulemaan Pikku-Eemeliin, mutta hän tietää, että kaverit ovat tervetulleita.

PI K K U -EEM EL I I N ajellessamme Vempula on selvästi jo väsynyt ja nälkäinen.

Vempulaa alkaa harmittaa, kun hänelle tulee nälkä, joten Pikku-Eemelissä hänet ohjataan heti iltapalalle. Hermostuessaan hän tarvitsee aikuista lähelleen ohjaamaan, ja niin iltatoimet saadaan tänäänkin hoidettua.

Joskus Vempulaa harmittaa niin, että hän pääsee harmituksesta eroon vain aikuisen tuella. Useimmiten siihen riittää aikuisen läheisyys. Mutta joskus häntä joudutaan kiinnipidolla rajaamaan niin, että hän tuntee olonsa turvalliseksi. Aikuisen tuki auttaa silloin, kun hän ei saa itse rauhoitettua itseään.

Ohjaajat auttavat häntä opettelemaan uusia tapoja toimia. Tarkoituksena on harjoitella erilaisia hengitystekniikoita, joilla voi opetella rauhoittumaan.

ILTATOIM IEN JÄ L K EEN Pik kuEemelissä alkaa hiljaisuus klo 21 ja lapset siirtyvät omiin huoneisiinsa. Vempula kuuntelee podcasteja puhelimestaan. Hän tykkää siitä, että huoneessa on taustahälyä yöllä, joten hän pistää podcastit päälle. Viime aikoina hän on alkanut nukkua ilman taustaääntä, kotonakin hän on alkanut nukkua omassa huoneessaan. Vempulan vointi onkin kohentunut valtavasti Pikku-Eemelissä asumisen aikana ja hän voi päivä päivältä paremmin.

Familar EXTRA | 5

Mirja Janhu Kuperkeikan johtaja Perhepsykoterapeutti

KOMPASSISSA VAKAAMPI VANHEMMUUS

Välipysäkkinä Perhekuntoutus Kuperkeikka

Asiakas: Pienen vauvan 30-vuotias äiti

Perhekuntoutukseen tulevilla vanhemmilla on lähes poikkeuksetta omia traumakokemuksia ja vanhempien sukupuutyöskentelystä paljastuu usein myös ylisukupolvinen traumahistoria. Turvallista vanhemmuutta saattavat häiritä erilaiset oireet ja reaktiot, joiden taustalla on käsittelemätön trauma.

PERHEKUNTOUTUKSEEN tulevilla vanhemmilla on lähes poikkeuksetta omia traumakokemuksia ja vanhempien sukupuutyöskentelystä paljastuu usein myös yli sukupolvinen traumahistoria. Turvallista vanhemmuutta saattavat häiritä erilaiset oireet ja reaktiot, joiden taustalla on käsittelemätön trauma.

En ole koskaan tavannut vanhempaa, joka tietoisesti haluaisi tarjota lapselle turvattoman lapsuuden. Jokainen tapaamani vanhempi on halunnut lapsensa parasta. Kun perheelle tarjotaan perhekuntoutusta, tilanne on joskus lapsen kannalta päässyt jo niin turvattomaksi, että toisena vaihtoehtona voi olla lapsen kiireellinen sijoitus. Vahva puuttuminen vanhemmuuteen voi aiheuttaa vanhemmissa hyvin monenlaisia reaktioita ja tunteita: Häpeä, kieltäminen, syyllisyydentunteet, viha, lamaantuminen tai ylimielisyys työntekijöitä kohtaan ovat usein pinnalla olevia tunteita perheen tullessa jaksolle. Perhekuntoutus Kuperkeikan työntekijöillä on ymmärrystä ja halua nähdä näiden reaktioiden taakse.

Yksikön terapeuttisessa ilmapiirissä ikävillekin tunteille on tilaa. Rajat kuitenkin asetetaan alusta lähtien myös vanhemmille.

6

| Familar EXTRA

Sellaisia terveisiä haluun kaikille ammattilaisille kertoa, että tärkeintä on, että mua kohdeltas niinku ihmistä. Ei niinku lasia, joka menee ihan just rikki. Ottaa vaan asiat rohkeesti esiin. Et ammattilaiset miettis, että miten toivois kohdeltavan, jos ittellä olis sama tilanne. Mua on auttanu se, että saa ympärilleni ihmisiä, joiden kans näistä asioista voi puhua ja terapia. Ei tartte niinku olla yksin. Oon kyl kiitollinen kaikesta.

Jos vanhemmat eivät kykene asianmukaisesti toimimaan keskenään, voidaan toinen puolisoista majoittaa hetkeksi eri asuntoon tilanteen rauhoittamiseksi.

Perhekuntoutukseen tulevilla perheillä arki voi olla hyvin sekava ja kaoottinen.

Tilanteen vakauttaminen vaatii ennakoita-

vuutta ja joskus myös lapsen perustarpeisiin vastaamisessa on puutteita. Arki alkaa usein perheen rytmin korjaamisella ja lapsen perustarpeiden varmistamisella. Kun perheenjäsenillä on riittävästi rakenteita ja turvaa ympärillään, uskallus tarkastella kipeitäkin asioita mahdollistuu. ”HUOMASIN, ETTÄ MINUA KOHDELTIIN, NIIN KUIN IHMISTÄ” Joskus kuntoutumisen isoin edistysaskel tapahtuu silloin, kun vanhempi tiedostaa,

Sit ku pääs juttelemaan ohjaajien kanssa, kun heillä oli positiivinen asenne ja huomasi, että se ei ollutkaan tuomitsevaa. Mä en nähnyt yhtään päivää, ettei joku olisi hymyillyt ja se oli sit semmonen lämmin vastaanotto. Huumori ja läpän heitto oli ihan samanlaista kuin mulla ja siitä alkoi pikkuhiljaa rentoutuu. Tajusin, että nää oikeesti yrittää auttaa.

Minua auttoi erityisesti se, että kun avauduin omista asioista, niin sain vertaistukea. Huomasin myös, ettei ohjaajatkaan ole ihan täydellisiä, vaan heilläkin oli omakohtaisia kokemuksia myös vaikeuksista. Mua kohdeltiin, niinku ihmistä.

miksi hän tuntee pelkoa tai kauhua sosiaalisissa tilanteissa, miksi parisuhteen vuorovaikutuksessa tapahtuu ylilyöntejä, miksi vanhempi ahdistuu lapsen itkiessä, tai miksi pienikin ponnistus saa uupumaan. Trauman aiheuttamat oireet voivat ilmentyä esimerkiksi tunteiden epävakautena, häiriöinä sosiaalisissa suhteissa, huonona kykynä sietää stressiä ja kognitiivisena jäsentämättömyytenä ja sekavuutena. Myös dissosiaation eri ilmenemismuodot ja aggressiivisuus aiheuttavat hämmennystä ja säröjä perheeseen.

Tieto siitä, että taustalla onkin trauman aiheuttamat kahleet, keventää vanhemman syyllisyyttä ja häpeää. Syyllisyyden taakan helpottuessa löytyy tilaa toivolle. Toipuminen voi alkaa.

HOIVAN ANTAMISELLA MYÖS VANHEMMALLE ON MERKITYSTÄ Traumatisoituneet vanhemmat tarvitsevat apua mentalisaatiokyvyn muodostamisessa ja sen hyödyntämisessä suhteessa lapseen.

Vanhempaa voidaan auttaa tunnistamaan omassa elämässään ne kokemukset, jotka ovat olleet hänelle kestämättömiä. Vakauttamisvaiheen hoidossa oireiden tunnistamisen rinnalle tarvitaan taitoharjoittelua. Kullekin vanhemmalle etsitään sopivia keinoja, jotka auttavat pysymään läsnä nykyhetkessä.

Perhekuntoutuksen tavoitteena on auttaa vanhempaa havaitsemaan lapsen tarpeet ilman, että menneisyys hankaloittaa vuorovaikutusta. Traumatisoituneiden vanhempien huomiokyky on usein kaventunut niin, että lapsen reaktiot ja läsnäolo jäävät havaitsematta. Ilmaus ”lapsen näkyväksi tekeminen” sopii Perhekuntoutus Kuperkeikan ideologian mukaisesti lausuttavaksi: ”Myös vanhemman näkyväksi tekeminen”.

Ensimmäistä kerran, kun tulin yksikköön, niin pelkäsin, että sun jokaista liikettä seurataan ja jokaista sun sanomista analysoidaan. Mulla tykytti sydän ihan hulluna, mä jouduin ottaa lääkkeetkin sitä ennen. Mulla oli paniikkihäiriöoireita, mähän en nukkunut kahteen yöhön ennen sinne tuloa ja mähän tärisin. Olin niinku pienessä laatikossa, josta haluaa ulos, mut sä et pääse ulos.

VAKAUTTAMINEN VALAA PERHEESEEN TOIVOA Keholliset menetelmät osana vakauttamista ovat osa traumatisoituneen lapsen tai aikuisen oireiden hoitamista. Asiakkaan kanssa voidaan harjoitella tietoisuustaitoja esimerkiksi yli- ja alivireystilojen säätelyn tueksi.

• Yksikön terapiatilassa annettavat Neurosonic-tuolin rauhoittavat tai aktivoivat ohjelmat tukevat oireiden rauhoittamista.

• Taide- tai eläinavusteinen terapia sopii tiedostamattomien tunteiden sanoittamisen välineeksi ja ahdistuksen lieventämiseen.

• Voimavarakeskeinen videoavusteinen työskentely (Vig®menetelmä) auttaa vanhempaa tiedostamaan vahvuuksiaan ja sitä kautta oppimaan lasta tukevia vuorovaikutustapoja.

Yksikössä on mahdollisuus myös perheterapeuttiseen työskentelyyn niin yksilö- kuin perhetapaamisina.

Useimmiten jakson aikana traumatyöskentelyn pääpaino on vakauttamisessa. Traumaterapia tai muu traumatyöskentely suositellaan alkavaksi vasta perheen palattua kotiin.

Onnistunut vakauttaminen vahvistaa perheen voimavaroja. Kun vanhempi saa ymmärrystä ja keinoja kuormittavien oireidensa kanssa pärjäämiseen, on maaperä myös lapsen tarpeiden huomaamiselle otollisempi.

Matka uuden oppimiseen ja toimivampaan perheeseen voi alkaa.

Mua on auttanu se, että huomasin, että en oo ainoo, joka käy näit asioita läpi. Ja se, et vaik ohjaajat tiesi, että oon entinen päihteidenkäyttäjä, ni ohjaajien seuras ei ollu sellasta oloo, et kantaisin sitä leimaa. Joskus tuntuu, ettei siit leimasta pääse eroon.

Familar EXTRA | 7

Eemelin vastaanottokoti

Läsnäoloa ja välittämistä

KAIKISSA ELÄMÄN VAIKEISSA TILANTEISSA Vastaanottokoti on lastensuojelun erityisyksikkö, joka tarjoaa lyhyitä arviointi-, pysäytys-, kuntoutus- ja hoitojaksoja 10–17-vuotiaille lapsille Harjavallassa, Porin kupeessa.

TYÖSKENTELYSSÄ pyritään kohdistamaan aina katse tulevaisuuteen, ja välttämään tarpeetonta vanhojen negatiivisten asioiden ympärillä pyörimistä. Käytössä olevat työskentelyvälineet mukailevat positiivisen psykologian ajattelutapaa ja niissä keskitytäänkin pääsääntöisesti muun muassa lasten hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin. Lapset kohdataan aina yksilöllisesti ja heille luodaan tunne siitä, että välitämme heistä, heidän per-

8

| Familar EXTRA

heistään ja heidän elämästään.

Me olemme vaikeassa ja haastavassa tilanteessa heitä varten.

Kaikkien vastaanottokodin työskentelyjen teorioiden keskeinen viesti on hyvän huomioimisessa ja kasvamisessa Minä-Sinä suhteessa. Haluamme korostaa lapsen arvostusta, tasaveroista keskustelua ja lapselle tärkeiden asioiden työstämistä. Keskitytään siihen mikä toimii, vahvistetaan voimavaroja, palkitaan, kiitetään, huomataan pienikin

edistyminen ja tuotetaan yhdessä jotain arvokasta.

Vastaanottokodilla lapset pääsevät sekä yksilöinä että yhdessä vaikuttamaan omaan arkeensa viikoittaisten yhteisöpalaverien sekä hyvää kohtelua koskevan suunnitelman kautta. Palavereissa päätetään muun muassa tulevan viikonlopun toiminnallisista tuokioista. Lapsia kannustetaan myös rohkeasti tuomaan esille omia ajatuksiaan ja toiveitaan.

Tärkeää on, että lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään, tulevansa kuulluksi ja että hänen mielipiteitään arvostetaan. Tämä luo lapselle tunnetta, että hänestä välitetään vastaanottokodilla yksilönä.

Hyvää kohtelua koskevan suunnitelman tarkoituksena on tukea lasten itsemääräämisoikeutta sekä luoda avoimuutta ja yhteisymmärrystä yhteisistä säännöistä ja toimintatavoista. Suunnitelmalla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

Eemeli UUDISTUU! LASTENSUOJELULAITOS EEMELI on toiminut Harjavallassa vuodesta 2004. Eemelillä on pitkä historia psykiatrisesti oirehtivien lasten ja nuorten kanssa toimisesta ja tavoitteellisesta kuntoutuksesta. Syksyllä 2020 Eemelissä on käynnissä pintaremontti. Alakerran osasto on suljettuna ja pinnat uusitaan. Samoin yläkerran osastolla on tehty yleisten tilojen remonttia. Tarkoituksena on lisätä viihtyisyyttä ja kodinomaisuutta. Asiakaspaikkoja Eemelissä on tällä hetkellä 7.

Eemelissä työskentelee seitsemän pitkänlinjan eemeliläistä.

Yksikönjohtajana aloitti keväällä 2020 Anne Hakanen. Yksikön vastaavana ohjaajana toimii edelleen Sanna Rantala. Vahvuutena työryhmällä on pitkä kokemus lastensuojelutyöstä sekä psykiatri-

nen osaaminen. Kuudella työntekijöistä on NEPSY-valmentajan koulutus ja kaksi on parhaillaan kouluttautumassa. Toimintaa kehitetään yhä enemmän lapsia osallistavaan ja kuulevaan suuntaan. Lapset osallistuvat aktiivisesti toiminnallisten tuokioiden suunnitteluun sekä omaohjaajatyöhön panostetaan entistä enemmän.

Pitkään toiminnan viitekehyksenä on toiminut toiminnallisuus ja ratkaisukeskeisyys. Eemeli on tunnettu toiminnallisesta ja tekevästä otteesta, tätä haluamme edelleen kehittää. Toiminnan viitekehystä uudistamme lisäämällä toiminnallisuuteen sosiaalipedagogista ajattelua syksyllä 2020 alkaneilla koulutuksilla.

Ole yhteydessä iloiseen, osaavaan ja välittömään Eemeliin!

Ylhäällä vasemmalta: Pekka Korpela, Sanna Rantala, Anne Hakanen, Maarit Katajisto, Kati Losikoff-Salminen, Kirsi Wambua Alhaalla: Jarno Henttula ja Marja Granbom Familar EXTRA | 9 (kuvasta puuttuu Samuli Niskanen)

Kuvia erilaisista leireistä, teemapäivistä ja toiminallisuudesta.

Toiminnallisuus Epalassa 2020 Epalassa toiminallisuus sekä aktiivinen vuorovaikutus ovat arjen käytäntöjä.

YHTEINEN ARKI Y hteisessä arjessa harjoittelemme sosiaalisia taitoja, sitoutumista, vastuullisuutta, hyviä käytöstapoja sekä ongelmaratkaisutaitoja yhdessä ohjaajien kanssa.

AKTIVITEETIT Yhteisen arjen, koulunkäynnin sekä harrastusten lisäksi tarjoamme lapsille erilaista tekemistä musiikin, liikunnan ja kädentaitojen parissa (maalaus, maskeeraus yms.) sekä toiminnallisia ja elämyksellisiä retkiä, leirejä ja tempauksia.

10

| Familar EXTRA

Toiminnallisuuden kautta voimme vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä luottamusta, mutta myös antaa hänelle positiivisia kokemuksia ja elämyksiä. Toiminnallisuuden kautta lapsi voi löytää keinon toteuttaa ja purkaa itseään, joko yksilönä tai ryhmässä toimien. Erilaisia toimintoja pidetään voimavarana, jos toiminta on haasteellista sekä mielekästä.

AKTIIVINEN YHTEISTYÖ Järjestämme lapsille leirejä, retkiä ja teemapäiviä, joiden avulla pyrimme hankkimaan uusia kokemuksia ja elämyksiä. Leirejä, kuten esimerkiksi elämysleirejä, järjestämme lapsille kaksi kertaa vuodessa. Leireillä on mahdollista tutustua vieraaseen ympäristöön, luontoon ja viettää

aikaa yhdessä arjen ulkopuolella.

Erilaisten päiväretkien ja teemapäivien järjestäminen on myös osa Epalan toiminallisuutta.

TOIMINNALLISUUS • Arjen tukeminen • Aktiivinen vuorovaikutus AKTIVITEETIT • Harrastukset • Musiikki • Liikunta • Kädentaidot • Elämysretket 2–3 x vuodessa • Leirit, retket

Tervehdys

Satakunnan avopalveluista!

OLEMME avopalveluyksikkö, joka tarjoaa laadukasta, ammattitaitoista ja reippaalla työotteella tapahtuvaa lastensuojelun perhetyötä, tukihenkilötoimintaa, jälkihuoltotyöskentelyä sekä tuettuja asumispalveluita.

Lisäksi palvelutarjontaamme kuuluu sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut, työskentely kehitysvammapuolen asiakkaiden kanssa, Kelan Nuotti-valmennus sekä aikuissosiaalityön avopalvelut.

Yksikkömme työntekijät ovat usean vuoden ”konkareita” alalla ja palvelutarjontaamme kuuluu myös neuropsykiatrinen valmennus, ART-valmennus, SomeBodykehotietoisuusohjaajan palvelut sekä mm. seksuaalineuvojan palvelut. Kaikilla työntekijöillämme on joko sosionomin (amk) tai ylempi sosionomin (amk) koulutus.

RÄÄTÄLÖIMME PALVELUT ASIAKKAAN TARPEIDEN MUKAISESTI Tavoitteenamme on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja hänen omassa toimintaympäristössään. Pyrimme luomaan asiakkaan kanssa luottamuksellisen työskentelysuhteen. Kohtaamme kunnioittavasti ja

kuuntelemme aidon uteliaasti. Huomioimme asiakkaan kokonaisvaltaisesti. Teemme aktiivisesti yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa ja pidämme sitä toimivan asiakaslähtöisyyden perustana.

Pyrimme työskentelyssämme vastavuoroisuuteen. Yritämme luoda asiakkaan kanssa jaetun ymmärryksen tilanteesta. Työskentelemme ratkaisukeskeisesti ja yhdessä pyrimme hyvään lopputulokseen. Tavoitteenamme työskentelyssä on suunnata katseet asiakkaan voimavaroihin ongelmakeskeisyyden sijaan. Työskentelyn ydin on saada asiakkaan voimavarat käyttöön, jotta hän kykenisi itse ratkaisemaan omia haasteitaan.

Olemme täällä valmiina kulkemaan asiakkaan rinnalla hänen voimavaransa ja tilanteensa huomioiden, tukien ja ohjaten, joustavasti ja positiivisella asenteella.

Minna Sjövall palvelupäällikkö Familar Satakunnan avopalvelut

Familar EXTRA | 11

YHTEYSTIEDOT, SATAKUNNAN ALUE

Laitoshoito

Erityisyksiköt

EPALA Harjunpäänkatu 8, 28100 Pori Yksikönjohtaja Jarko Jaakonsaari, p. 044 272 2670

EEMELIN NUORISOKOTI Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331

VILPERIKOTI Salontaus 2, 32810 Peipohja Yksikönjohtaja Riina Wallenius, p. 045 631 5661

EEMELIN VASTAANOTTOKOTI Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Tomi Harell, p. 044 533 8029

Perhekuntoutus

PIKKU-EEMELI Säikäntie 24, 28600 Pori Yksikönjohtaja Hanna-Riikka Räsänen, p. 044 713 9519

EEMELIN PERHETUKIYKSIKKÖ Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Mira Norräng, p. 044 554 2019

Avopalvelut

PERHEKUNTOUTUS KUPERKEIKKA Garpintie 5, 23800 Laitila Yksikönjohtaja Mirja Janhu, p. 040 6201 992

SATAKUNNAN AVOPALVELUT Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori Palvelupäällikkö Minna Sjövall, p. 040 197 4536

www.familar.fi