Familar-Uutiset 2023

Pääkirjoitus Mikko Määttänen

Olemmeko kaikki koukussa?

Kansanedustaja Sofia Virta

Familarin Raussilan yksikössä päihdetyön negatiiviselle stigmalle ei anneta valtaa

Palvelujohtajien pikahaastattelu

Säikässä hyvästä rakennetaan parempaa

SIVU 03 04 06 08 16

10 17

12 18

Perhehoidon asemaa vahvistettava

Kohtaaminen

14 21 20

ISSN 2489-3730 (painettu) ISSN 2489-4427 (verkkojulkaisu), www.familar.fi

Ammattilaisten avulla uuteen alkuun

Ei tarvitse pärjätä yksin

Somekanavat:

Familar

@familaroy

Miikan grillivinkit

Tekijät tutuksi, konkari ja noviisi

@mehilainensospalvelut

Familar lastensuojeluja perhepalvelut

Familar Oy

Päätoimittaja: Mikko Määttänen, Julkaisija: Familar, Toimitus: Siiri Niemi ja Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut, Paino: Newprint Oy

PÄÄKIRJOITUS:

Perhehoidon

lisäämiseksi tarvitaan kaikki toimijat mukaan

Perhehoidon määrän ja suhteellisen osuuden lisääminen kodin ulkopuolisten sijoitusten ensisijaisena toimenpiteenä pitäisi olla koko yhteiskunnan tavoitteena.

Perhehoitajan tehtävä on vaativa ja palkitseva, toisaalta sitova ja itsenäinen. Perhehoitajaksi ei sovellu mikä tahansa perhe. Tarvitaan kaikki toimijat, niin hyvinvointialueet kuin palveluntuottajat kouluttamaan tehtävään soveltuvat perheet perhehoitajiksi. Riittävistä koulutusvaatimuksista on pidettävä kiinni, sillä on sanomattakin selvää, ettei perhehoitajaksi voi alkaa kirjekurssia käymällä.

Kaikilla palveluntuottajilla on vilpitön tavoite saada jokainen perhehoitaja jaksamaan tehtävässään ja varmistettua sijoituksen jatkuminen. Palveluntuottajilta hankitun vahvasti tuetun perhehoidon tuen avulla on pystytty estämään ennenaikaiset sijoituksen keskeytykset ja laitossijoitukset sekä parantamaan palvelun laatua.

Perhehoidon valvontaan tarvitaan valtakunnallisesti yhdenmukaiset ja tasapuoliset laatukriteerit, jotka koskevat niin palveluntuottajia kuin hyvinvointialueiden omaa toimintaa. Sijoitetun lapsen edun mukaista on riittävä ja säännöllinen tuki ja koulutus perhehoitajalle, jotta vältytään sijoitusten ennenaikaiselta keskeytymiseltä. Julkisen palvelun laatua tulee valvoa yhtäpitävin säännöin.

Eduskunnassa on laajasti yhteiskunnan eri ammatteja edustettuina, ja tähänkin lehteen haastatellulla kansanedustaja Sofia Virralla on työkokemusta lastensuojelulaitoksen ohjaajan tehtävistä. Hienoa, että eduskunnassa on lastensuojelua käytännön tasolla tunteva kansanedustaja!

Mukavia lukuhetkiä lehden parissa!

Kaikilla palveluntuottajilla on vilpitön tavoite saada jokainen perhehoitaja jaksamaan tehtävässään.

MIKKO MÄÄTTÄNEN Lastensuojelupalveluiden johtaja

Olemmeko kaikki koukussa?

Kuka työhön, kuka lenkkeilyyn, kuka jalkapallon mahtiseuran fanittamiseen?

Riippuvuus-sanan kaiku on negatiivinen, ja se yhdistetään yleensä päihteisiin, vaikka samalla tavalla jumiin voi jäädä somepäivitysten räpläämiseen tai perjantaiseen avantouintipulahdukseen. Asenteellinen ajattelu on riippuvuuden yhteydessä yleistä ja silloin saatetaan jäädä ammattinimikkeiden

taakse ja nähdään nuori mielenterveys- ja sosiaalisiin ongelmiin lokeroituna. Jos eri toimijat eivät tämän takia pysty yhteis-

työhön, eivät myöskään lastensuojelun päihdeongelmat tule ratkaistuiksi.

Huumeongelmaa ei ole mikään yksittäinen teko tai edes suurempi kokonaisuus pystynyt kokonaan ratkaisemaan. Fakta lastensuojelussa on kuitenkin raaka - päihteet ovat keskellämme, halusimme sitä tai emme. Emme siis voi sulkea silmiä huumeongelmalta, mutta voimme tiedostaa, että asiaan liittyy monia mahdollisuuksia avaavia näkökulmia, vaikka yksittäisiä helppoja ratkaisuja ei olekaan.

Estetään ongelmien kasautumista

Aloitimme kesäkuussa 2022 lastensuojelun päihdehoidon tulevaisuuden tarkastelun ja toimenpiteiden valmistelun meillä Familarissa. Tavoitteena oli heti alussa selvittää päihdehoidon haasteita ja ongelmia lastensuojelussa ja miettiä toimenpiteitä sisäisten hoitopolkujen selkiyttämiseksi sekä laadun kehittämiseksi. Toimintamme tarkoituksena on

Janne Vakkila, Nummelan yksikönjohtaja

ollut löytää keskeiset palveluiden kehittämistarpeet sekä toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.

Päihdehaitat kasautuvat usein muiden mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien kanssa samoille henkilöille, mikä puolestaan johtaa suurempaan palvelujen tarpeeseen ja hoidon kustannuksiin. Päihdeongelmat tulisikin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja joustava pääsy asianmukaisiin päihdepalveluihin esim. Familarin sisällä tulisi varmistaa nuorten toipumisen tueksi.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa me pääsemme tarttumaan päihdehaittoihin, sitä vähemmän haitoista muodostuu ongelmia, joihin joudutaan käyttämään raskaita ja kalliita erikoishoidon palveluita sekä toistuvaa pompottelua lastensuojelun sisällä. Näin myös inhimillinen kärsimys pienenee.

Tärkeintä ammatillinen yhteistyö sekä yhteisöllisyys

Tällä hetkellä koemme törmäävämme usein päihdepalvelujen pirstaleisuuteen sekä vahingollisiin asenteisiin. Päihdetyön tekeminen ja ammattilaisena toimiminen on kuten toipuminenkin – jatkuvaa työskentelyä oman ihmisyytensä kanssa. Toistuvasti arvot ja asenteet ovat tarkastelun alla, ja niiden parissa joutuu päivittäin olemaan kärsivällinen. Nuorten päihdehoidossa on asenteiden osalta havaittavissa hyvin paljon samanlaisia elementtejä. Omien asenteiden tunnistaminen voi olla haastavaa ja perimmäisten kysymysten äärelle pääseminen hankalaa – kyse on kuitenkin vain tunteista ja niiden kanssa sitkeästä työskentelystä. Helposti

FAKTALAATIKKO

Familarin päihdeyksiköiden kokonaisuus muodostuu kuudesta eri toimintayksiköstä: Lapualla Nummela, Janakkalassa Etappi, Kuopiossa Pysäkki ja Kouvolan alueella toimintayksiköt Savisto, Raussila ja Anjala.

kuitenkin aikuisina vajoamme samanlaisiin sudenkuoppiin. Etsimme syyllisiä ja ulkoistamme omaa vastuutamme, kun tärkeintä olisi ammatillinen yhteistyö sekä nuoria ympäröivä yhteisöllisyys, joka kutsuisi toipumaan.

Muutosvoima lähtee meistä aikuisista

Ryhmämme on omalta osaltaan ollut alusta asti valmis sitoutumaan näiden haasteiden edellyttämään muutostyöhön. Onkin ollut hienoa huomata, minkälainen muutoksen voima tämän kokoi-

sessa organisaatiossa asuu ja kuinka paljon meillä on tietotaitoa toisillemme ammennettavaksi. Koen, että olemme jo omanlainen yhteisömme päihdetyön kentällä.

Olemme rakentaneet tähän mennessä yhteisen palvelukuvauksen, joka on yksilöity toimintayksiköiden toimintaprofiilin mukaisesti. Tarkoituksena on pystyä tarjoamaan hyvinvointialueille kulloisenkin nuoren sen hetkiseen tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu sekä kuntoutussuunnitelma. Keskiössä on vahva kokemus ihmissuhteesta, jossa lastensuojelullisen päihdetyömme tarkoituksena on ennemminkin mukaantulo, kuin väliintulo ammatillisena interventiona.

Työtämme on tarkoitus jatkaa yksilötyön ja verkostotyön sisältöjen profiloinnilla erityisesti päihdetyötä ja toipumisen kuntoutusprosessia ajatellen. Käytännössä haluamme vahvistaa kokemusta ihmissuhteesta.

Jotta aloittamamme kehitystyö jatkuu rohkeana ja moniäänisenä, me haluamme tarjota tällä kirjoituksella yhden uuden paikan sille.

Kirjoittaja: Samuli Juutilainen, Palvelupäällikkö

Tarkoituksena on ennemminkin mukaantulo, kuin väliintulo ammatillisena interventiona.

Veikkarista eduskuntaan - lapset ja nuoret kulkevat mukanani

Toisen

Kaarinalainen Sofia Virta (vihr.) hyppäsi kylmiltään politiikkaan kunnallisvaaleissa vuonna 2017. Hän oli kyllästynyt. Kyllästynyt lastensuojelun resurssipulaan ja siihen miten vakaviksi lasten, nuorten ja perheiden ongelmat pääsevät, ennen kuin niihin sai apua. Virta oli myös kyllästynyt siihen, miten paljon peruuttamatonta vahinkoa annetaan tapahtua. Näihin asioihin hän halusi vaikuttaa.

Sama huoli ajaa kuntapolitiikasta eduskuntaan suurella äänimäärällä jo toiselle kaudelle äänestettyä Virtaa eteenpäin edelleen.

– Yhdenkään pienen mieli ei tule särkyä, hän toteaa painokkaasti.

Virran tausta on kasvatustyössä lasten ja perheiden parissa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, opettaja, terapeutti ja uusperheneuvoja. Hän on työskennellyt aiemmalla urallaan muun muassa Familarin lastensuojeluyksikössä Veikkarissa Paimiossa, ja kiertänyt kansanedustajana kymmeniä lastensuojeluyksiköitä Varsinais-Suomessa. Päättäjänä hän ajaa eteenpäin isoa tavoitetta.

– Lasten lapsuus tapahtuu aikuisten arjessa. Meidän päätöksenteon ytimessä toimivien on osaltamme tärkeää turvata sitä, millaisen lapsuuden tässä yhteiskunnassa voi kokea – ihan jo sieltä vanhempien odotusajasta ja vauva-arjesta alkaen. Tällä hetkellä esimerkiksi aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat heijastuvat lasten arkeen vahvasti, ja meidän on varmistettava, että jokainen vanhempi saa tarvitsemansa avun ja tuen, tiivistää Virta.

Lastensuojelussa näkyy toisaalta toivo –toisaalta resurssipula ja palveluiden puute.

Suomalaisen lastensuojelun tilannetta Virta kuvailee kahden näkökulman kautta. Lastensuojelun parissa työskentelevillä on valtavasti osaamista, ja he tekevät joka päivä tärkeää työtä, joka tuo toivoa. Tämä puoli on ollut myös kansanedustajalle henkireikä hänen kiertäessään lastensuojeluyksiköissä.

– Yksiköissä tehdään upeaa työtä ja moni lapsi ja nuori saa sieltä elämäänsä hienot puitteet. Yksiköissä on valtavasti hyviä toimintatapoja. Toivon, etteivät lapset ja nuoret lue lastensuojelusta kirjoitettuja lehtijuttuja. Ne otsikot eivät kuvaa sitä, millaista arki yksiköissä on.

Toisaalta kansanedustaja Virta näkee alan haasteet ja arvostuksen puutteen.

tien.

– Olen tosi huolissani henkilöstön saatavuudesta. Meillä ei ole riittävästi yksiköitä ja ammattilaisia. Sijoitettuja lapsia ja nuoria siirrellään yksiköistä toiseen, ja kaikki ymmärtävät, ettei tämä tee hyvää ihmissuhteille ja arjen vakaudelle. Meillä ei ole myöskään tarpeeksi resursseja ja työntekijöitä sosiaalityön puolella, joten suuri pullonkaula on myös siellä.

Kokonaisuus ratkaisee

Virta haastaa myös sitä, onko meillä kokonaisuudessa oikea ymmärrys lastensuojelun toiminnasta.

– Lastensuojelu ei ole ”hokkuspokkuspaikka”, jossa korjataan lapset saman tien. Ympärillä täytyy olla myös muut toimivat yhteiskunnan palvelut. Esimerkiksi psykiatriset palvelut, neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tuki, vahvaa perhetyötä perheeseen, josta lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle sekä väkivallan ehkäisyyn liittyviä palveluja. Tilanne ei voi

mennä niin, että koska lapsi, nuori tai perhe ei saa muuta apua, joudutaan turvautumaan sijoitukseen kodin ulkopuolelle. Sen pitäisi olla viimeinen keino.

– Tarvitaan myös ymmärrystä lastensuojelun vaikuttavuuden mittaamisesta. Sen sijaan, että mitataan huoneiden tai kotiutuvien lasten määriä, on mitattava yksiköissä tehtävän tärkeän lastensuojelutyön sekä muiden toimenpiteidemme vaikuttavuutta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa apua pystytään tarjoamaan, sitä tehokkaampaa se on koko kansantalouden kannalta.

Teidät on kuultu

Lastensuojelussa työtä tekeville Virralla on tärkeä viesti.

– Haluan kiittää teitä lämpimästi työstänne. Itsekin alalla työskennelleenä tiedän, että kiitosta ei ulkopuolelta aina kuulu. Taistelen itse turvallisen lapsuuden puolesta eduskunnassa ja toivon, että moni teistä voi tuntea meidän olevan samalla puolella. Teidän viestinne on kuultu.

– Usein vaikealla hetkellä isojen neuvottelupöytien ääressä palautan mieleen jonkun lapsen tai nuoren, jonka olen kohdannut aiemmin, ja ajattelen: Hänen asiaansa olen tässä ajamassa, Virta kiteyttää.

Kirjoittaja:

Laura Martinsuo, Viestintäjohtaja

Kuvat:

Katri Haavisto Photography

Lastensuojelu ei ole ”hokkuspokkuspaikka”, jossa korjataan lapset saman

FAMILAR RAUSSILAN YKSIKÖSSÄ päihdetyön negatiiviselle stigmalle ei anneta valtaa

Raussilan toimintayksikön kulttuuri on rakentunut positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen pohjalle.

Päihdetyö nuorten kanssa on yhä usein ristiriitainen ja stigmaattinen aihe. Päihteiden käyttöön ja päihdenuoriin suhtaudutaan negatiivisesti, ja vaikka stigma tunnistettaisiin ammattilaisten keskuudessa, värittävät kielteiset tunteet helposti ajatusmaailmaa.

Familar Raussilan toimintayksikössä on rakennettu päihdetyön kulttuuria hyvinvointitaitoihin keskittyvän toipumiskeskeisen lähestymistavan kautta.

Raussilassa päihdetyötä on kehitetty hyvän kautta

– Meillä pitää olla usko sisäiseen hyvyyteen jokaisen nuoren kohdalla. He ovat kaikki aivan tavallisia, mahtavia nuoria, kuvailee yksikönjohtaja Nina Eronen

Raussilan toimintayksiköstä. Positiivisen pedagogiikan oppeja on rantautettu Raussilaan Viivi Pentikäisen avulla. Hän on työskennellyt koko aikuisikänsä valmennus- ja koulutusalalla hyvinvointiaiheiden ja positiivisen psykologian parissa. – Olemme kouluttaneet myös Familarin esihenkilöitä erityisesti hyvinvointia vahvistavan ohjaamisen ja vaikuttavan opettamisen taidoissa. Käytännössä opettamiemme työkalujen avulla ammattilaiset ja ohjaajat saavat yhteyden nuoriin, ja sen jälkeen voidaan yhdessä opetella tunne-, itsesäätely- ja kommunikaatiotaitoja. Yleensä lapsi oppii nämä taidot vanhemmiltaan, mutta jos tässä ei ole onnistuttu, on tärkeää, että sosiaalipalveluiden ammattilaisilla on työkaluja tilanteeseen, kertoo Pentikäinen.

– Raussilan päihdetyöhön on istutettu hyvän huomaamisen asenne. Luotetaan siihen, että hyvää vahvistamalla asiat paranevat - vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa, Pentikäinen täydentää.

Nuorelle on korjaava ja eheyttävä kokemus päästä ohjaavan kasvatuksellisen työn pariin. Nuori saattaa kokea, että hän kohtaa ensimmäisen aikuisen, joka antaa turvallisuutta, tukea ja ohjausta.

Positiviisen pedagogiikan lähipäivillä oli aina kauniita ruusuja.

Viivi Pentikäisen ja Pauliina Avolan kirjoittamat kirjat Kukoistava kasvatus ja Kukoistavan kasvatuksen tehtäväkirja ovat Raussilassa käytössä.

Ammattilaisten oma kasvu olennaista

Positiivinen johtaminen ja yhteisöllisyys ovat arjessa käytössä Raussilan päihdekuntoutustyössä. Oppien käyttöönotto on vaatinut niin ammatillista kuin myös omaa henkistä kasvua lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä.

– Psykososiaalinen kuorma on lastensuojelun päihdetyössä valtava, ja joskus kuormaa on itse vaikea tunnistaa. Lähtökohta työllemme nuorten parissa on, että me ohjaajat itse voimme hyvin. Vasta sen kokemuksen kautta voimme ohjata nuoriamme voimaan hyvin, kuvailee Eronen.

Ammattilaisen on tärkeä ymmärtää, miten pienistä asioista vuorovaikutustyyleissä on kyse. Päihteillä oireilu on tunne-elämän sairaus, ja usein juurisyyt ja ongelmat ovat syvällä.

– Sillä on iso merkitys, että aikuiset lähtevät korjaamaan näitä taitoja, ja pystyvät stoppaamaan usein ylisukupolviset kierteet. Tunne-elämän sairauksia ja kohtaamattomuuden haasteita on meillä yhteiskunnassa paljon. Taidot eri tilanteisiin on harjoiteltava yhdessä, täydentää Viivi Pentikäinen.

Yhdessä nuorten kanssa tulevaisuutta varten

Päihdetyö nuorten kanssa tarkoittaa

Raussilassa ruohonjuuritason asioita:

Nuorten ja päivätoiminnan Iiron ja Helin kanssa yhdessä luodut arvot ovat päivätoiminnan monitoimitilassa.

Fakta:

Raussila on kahden seitsenpaikkaisen asuinyksikön lastensuojelun erityisyksikkö Raussilan kylässä Kouvolassa. Asuinyksiköissä Pysäkillä ja Etapilla on erikoistuttu hoitamaan riippuvuuksilla oirehtivia miepä-nuoria. Oireet näyttäytyvät Raussilan nuorilla usein holtittomana päihteiden käyttönä, epävakaana käytöksenä ja tunteiden säätelyn vaikeuksina. Arki vaatii paljon asioiden sanoittamista ja perustelua.

Valmistujaispäivänä positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettajakoulutuksesta: kouluttaja Viivi Pentikäinen ja Nina Eronen.

arjen taitojen, toisen kohtaamisen ja haasteiden taklaamisen opettelua. Päiväohjelmassa toipumiskeskeinen kulttuuri näkyy esimerkiksi elämänhallintaryhmissä, päivätoimintaan linkittyvissä tehtävissä, omien vahvuuksien tunnistamisissa ja kiitollisuuteen pysähtymisissä uuden päivän alkaessa.

Myös päihteidenkäytön vaaroista puhutaan ihan suoraan faktoilla ja sanoitetaan, miltä tulevaisuus voi näyttää, jos nuori jatkaa haitallista käyttöä. Oleellista on, että hyvä rakentuu myös yhteisiin kokemuksiin.

– Yhteisöllisyys on ollut meillä alusta asti käänteentekevä juttu. Opettelemme kohtaamaan toisiamme sekä vaikeitakin tunteita. Yritämme löytää niihin ratkaisut ja ulospääsyt. Hyvinvointitaitojen tehtäväkirja on meillä päivätoimintatiimin arjessa aktiivisessa käytössä. Teemme tehtäviä yhdessä nuorten ja meidän aikuisten kanssa sekä puhumme onnistumisista ja ajattelun taidoista. Pikkuhiljaa harjaannumme asioihin yhdessä. Kyse ei ole vain tästä vahtivuorosta, vaan nyt on kyse nuorten tulevaisuudesta, summaa Eronen.

Psykososiaalinen kuorma on lastensuojelun päihdetyössä valtava, ja joskus kuormaa on itse vaikea tunnistaa.

Ohjaaja Saran Ellu-koira pienenä ilahduttamassa ja muistuttamassa, että söpöily on kivaa.

Palvelujohtajien pikahaastattelu

Esittelyssä

Janne Pohjola, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Mitkä ovat alueesi alkuvuoden painopisteet?

Henkilöstön koulutusasiat. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö antaa meille mahdollisuuden tuottaa laadukasta palvelua asiakkaillemme.

Minkä yksikön haluaisit nostaa positiivisessa mielessä esiin?

Kävin hiljattain tapaamassa meidän Alavieskassa sijaitsevan Jussilan henkilöstöä. Siellä käydessäni tulin kyllä tosi hyvälle mielelle, koska heistä välittyi aito tekemisen meininki sekä sitoutuneisuus siellä asuviin lapsiin. Henkilöstön positiivinen suhtautuminen ja arvostus toisia kohtaan oli myös nähtävissä.

Miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on alkanut?

Hyvinvointialueet alkoivat järjestäytyä vuoden vaihteen molemmin puolin, niin jonkin aikaa yhteydenpito oli rauhallisempaa, mutta tällä hetkellä asiat sujuvat entiseen malliin.

Mitkä ovat alan vetovoimatekijät työntekijöiden näkökulmasta?

Elinvoimaiset työyhteisöt sekä laadukas esihenkilötyö.

Asia, jota emme sinusta vielä tiedä?

Toimin vapaa-ajallani U11-ikäisten jääkiekkojunioreiden valmentajana. Junioreiden kanssa touhutessa ei ehdi miettiä ainakaan työasioita.

Mitkä ovat alueesi alkuvuoden painopisteet?

Esittelyssä

Piia Särkilampi, Pirkanmaa, Satakunta

Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla vuosi 2022 oli muutosten vuosi. Kehitimme aktiivisesti uusia palveluita, kuten Kissankulman nelipaikkaisen pienten lasten yksikön startin ja Epalan muuton uusiin tiloihin, minkä myötä profiili vaihtui perusyksiköstä erityisyksiköksi. Jokainen yksikkö on vienyt laadullista toimintaa eteenpäin esimerkiksi perheiden kanssa työskentelyn ja omaohjaajuuden saralla ja nämä kehityshankkeet jatkuvat vahvasti.

Työssä viihtyminen on äärimmäisen merkityksellinen asia, mihin on panostettu ja panostetaan jatkossakin. Kun henkilöstö voi hyvin, myös lasten ja perheiden on mahdollista saada tukea ja voida siten hyvin.

Minkä yksikön haluaisit nostaa positiivisessa mielessä esiin? Alueellani on ilokseni monta hyvää ja laadukkaasti pitkään toiminutta yksikköä. Haluaisin kuitenkin erityisyyden takia nostaa esille Kissankulman pienten lasten yksikön Harjavallassa, joka neljällä asiakaspaikalla tarjoaa vaihtoehtoja sijaishuollon kentällä. Myös Harjavallan perhekuntoutus tuo monipuolisuutta palvelumalleihin. Itse ajattelen vahvasti, että meidän tulee luoda palveluita, jotka joustavat ihmisten tarpeisiin sen sijaan, että ihmisiä mahdutetaan väkisin palveluiden malleihin.

Miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on alkanut?

Yhteistyö eri alueilla on ollut vuosia toimivaa. Tämä vuosi toi mukanaan ison uudistuksen hyvinvointialueiden myötä ja vaikka ihmiset ovat tuttuja, on meillä kaikilla edessä yhteistyökuvioiden sujuvuuden varmistaminen tulevaisuudessakin. Tämän yhteyden vahvistaminen on meille tärkeä tavoite myös tänä vuonna.

Mitkä ovat alan vetovoimatekijät työntekijöiden näkökulmasta?

Työn monipuolisuus ja mahdollisuus toteuttaa työtä omien ammatillisten intressien kautta on huikea etuoikeus. Työtavat voivat olla syvän pohdiskelevasta otteesta toiminnalliseen retkeilyyn ja kaikkea siltä väliltä. Päivät eivät toista itseään ja tiimeissä on hyvä tehdä töitä. Koulutusta tarjotaan aktiivisesti ja lastensuojelussa on vielä resurssillisesti mahdollisuus tehdä aidosti laadukasta ja yksilöllistä työtä.

Asia, jota emme sinusta vielä tiedä?

Olen vannoutunut penkkiurheilija, joka elää vahvalla tunteella mm. kevään kiekon pleijarikauden ja rallin osakilpailut. Penkkiurheilun nostaessa stressitasoa, tapahtuu taas sen laskeminen suomenhevosystävä Vasallilla ratsastaessa.

Esittelyssä

Anssi Nikkarinen, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi

Mitkä ovat alueesi alkuvuoden painopisteet?  Alkuvuodesta astui voimaan useampi uusi puitesopimus, minkä johdosta toiminnanohjauksessa on huomioitava uudet laatuvaatimukset. Pääpainopisteinä ovat rekrytoinnin lisäksi henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen varmistaminen.

Minkä yksikön haluaisit nostaa positiivisessa mielessä esiin?  Vierailin hiljattain Familar Pihapolussa ja oli kiva nähdä miten mahtavasti henkilökunta kohtasi asukkaansa sekä vierailijat. Kohtaamisissa välittyi aito kiinnostus ja lämpö sopivalla huumorilla höystettynä. Yksikössä oli myös useampi sairaanhoitajaopiskelija työharjoittelujaksolla ja he olivat mukavasti osana porukkaa hommissa.

Miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on alkanut?

Käytännön yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on jatkunut pääasiassa ennallaan muutoksista huolimatta. Alueilla on kuitenkin tapahtunut muutoksia henkilöstön osalta ja olemme aktiivisesti pitäneet yhteyttä hyvinvointialueisiin tutustumisen merkeissä.

Mitkä ovat alan vetovoimatekijät työntekijöiden näkökulmasta?

Oman osaamisen ja vahvuuksien hyödyntäminen sekä itsenäinen työote vaikuttaa lisäävän työn houkuttelevuutta. Lisäksi keskeistä on hyvä työporukka, reilu esihenkilö ja joustava työaikojen suunnittelu. Tähän kun lisätään hyvät mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa ammattilaisena, pystymme varmasti tarjoamaan Familarissa hyviä työpaikkoja!

Asia, jota emme sinusta vielä tiedä?  Aika harva taitaa tietää, että olen innokas metsästelijä…

Mitkä ovat alueesi alkuvuoden painopisteet?

Esittelyssä

Tommi Laitinen, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Työhyvinvointi ja viihtyisät työyhteisöt. Pyritään luomaan positiivisuuden kierre: viihtyisät tilat + mukavat työkaverit + ammattitaitoinen johtajuus + työntekijöiden pienempi vaihtuvuus = LAATU.

Minkä yksikön haluaisit nostaa positiivisessa mielessä esiin?

Kuntoutuskoti Oiva on Kuopiossa toimiva 14-paikkainen yksikkö, joka tarjoaa nuorisopsykiatrista kuntoutusta nuorille aikuisille. Oivassa on työskennelty pitkään terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rajapinnassa ja tällaiset hybridilaitokset ovatkin lastensuojelun tulevaisuutta. Tervetuloa tutustumaan Suomen kodikkaimpaan yksikköön!

Miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on alkanut?

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valittiin tuttuja ammattilaisia päättäviin elimiin ja heidän kanssaan on ollut helppo jatkaa toimivaa yhteistyötä. Asiakasvirta on ollut tasaista ja katkeamatonta ja valvontakäynneillä on ollut ilo kuulla pelkkää positiivista palautetta toimintamme laadusta. Olemme laadussa selkeästi suomalaisen lastensuojelun edelläkävijöitä.

Mitkä ovat alan vetovoimatekijät työntekijöiden näkökulmasta?

Työntekijät tietävät ja tuntevat kaikki alueen lastensuojeluyksiköt ja jokaisella yksiköllä on oma maineensa. Tämän

johdosta Familarin yksiköihin Itä-Suomessa on saatu loistavia hakijoita ja sitä myötä ammattitaitoisia työryhmiä. Maineen luomisessa olemme panostaneet ammattitaitoiseen johtajuuteen, hyvään työilmapiiriin, turvallisiin työoloihin, normien ja säännösten mukaiseen arkityöhön, työhyvinvointiin ja ison talon (Mehiläinen) vahvuuksiin.

Asia, jota emme sinusta vielä tiedä? Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri ja pääaineenani minulla oli sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta. Tällä alalla toimin myös yrittäjänä yrityksessä nimeltä Tietohallintomaisterit Oy. Myös tässä firmassa minulla on loistava partneri, sillä yrityskumppaninani toimii erityisasiantuntija Timo Ukkola sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Olemme laadussa selkeästi suomalaisen lastensuojelun edelläkävijöitä.

Familar Säikässä hyvästä rakennetaan parempaa

Säikän pienten lasten erityisyksikön viiteen toimintavuoteen on mahtunut jos jonkinlaista, mutta suunta on aina ollut sama: parempaa kohti.

Porin Ulasoorin kaupunginosan vanha kansakoulurakennus saa kevään 2023 aikana arvoisensa peruskorjauksen ja kesällä takaisin muuttava Meri-asuinyksikkö saa toimivammat ja kodinomaiset tilat lasten arjen ja kuntoutuksen toteuttamiseen. Säikässä tällaiset valtavat muutostyöt ovat jo tuttuja, asuinyksikkö Joki peruskorjattiin vuonna 2021 ja näkyvissä oleva lopputulos pitää motivaatiota korkealla tämänkin muutoksen loppuun saattamiseksi.

Tuttuus muutoksen apuna

Vaikka muutoksia fyysisessä ympäristössä tuleekin, niin ne on helppo kestää kun vierellä ovat tutut aikuiset ja lapset. Tämä tuttuus ja pysyvyys on erityisesti sijoitetuille

lapsille ensisijaisen tärkeää, ja peruskorjauksen vaatima väistötilaan muutto ja sen tuomat muutokset mm. koulumatkoihin, ovat sujuneet äärimmäisen hienosti. Kiitos tästä kuuluu koko Säikän poppoolle!

Säikkä on erikoistunut alle 13-vuotiaiden lasten sijaishuoltoon, ja erityisosaamista on kertynyt neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kuntoutuksesta sekä mm. vaativista läheissuhteista. Nepsy-lasten arjessa ennakoitavuus nousee keskiöön, ja tämä näkyy niin arjen rakenteissa kuin henkilökunnan toiminnassakin.

Mausteen Säikän arkeen tuo asuinyksikkö Joen erityisosaaminen arviointi- ja kuntoutusyksikkönä, ja arki Joella onkin rakennettu vakauttamisen ympärille. Säikässä kaikki tuntevat toisensa, ja lasten leikit yhteisellä pihamaalla varmistavat tuttuuden päivittäin.

Sijaitsemme Porin ja Yyterin rantojen luonnonkauniissa ympäristössä ja Säikän ni-

mikin juontaa juurensa Yyterissä sijaitsevan Munakarin särkän porilaisesta nimityksestä. Pihapiirissämme toimii Porin Myötätuulen koulun sivuyksikkö, eli peruskoulun käyminen joustavasti on meillä mahdollista samassa pihapiirissä.

Tervetuloa meille käymään ja tutustumaan Säikän arkeen!

Tuttuus ja pysyvyys on erityisesti sijoitetuille lapsille ensisijaisen tärkeää.

Kirjoittaja: Henri Peltomaa, Yksikönjohtaja

Kurkkaa Säikän videoon

Perhehoidon asemaa on vahvistettava PERHEHOITOA TEHDÄÄN YHTEISTYÖSSÄ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA

Familarin kehitystiimin haastatteluun vastasivat sijaisperhekoordinaattori, perhepsykoterapeutti Titta Pohjantähti, koulutuspäällikkö

Milla Höykinpuro sekä kehityspäällikkö Arttu

Lehti

1. Mikä on perhehoidon asema sijais-

Titta: Perhehoidossa lapsella on mahdollisuus saada hoivaa ja huolenpitoa sekä uusia turvallisia, pysyviä ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Perhehoito on aina ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto. Esimerkiksi laitoshoitoa järjestetään vain, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti perhehoidossa tai muualla. Perhehoidon soveltuvuutta arvioitaessa tulee aina huomioida lapsi yksilöllisesti.

Arttu: Kaikki lapset eivät sovellu perhehoitoon. Rajoittamistoimenpiteet ovat vain osin mahdollisia perhehoidossa, minkä vuoksi kaikkia lapsia ei voida sijoittaa perhehoitoon. Esimerkiksi vakava päihdeongelma, vahva itsetuhoisuus tai syntymävanhemman vastustus voivat olla perhehoitoon sijoittamisen esteenä. Tunnetasolla vanhemman voi olla joskus vaikea asettua ikään kuin kilpailevaan asemaan perhehoitajan kanssa. Toisaalta perhehoidossa syntymävanhemmalla on mahdollisuus muodostaa hyvinkin toimiva jaettu vanhemmuus perhehoitajan kanssa.

Sekä Arttu että Titta ovat toimineet aikaisemmin myös lastensuojelun

laitoshoidossa. Molemmat kokevat, että laitoshoidossa on mahdollista tarjota hyviä vuorovaikutussuhteita ja korvaavia koke muksia, mutta perhehoidon vahvuutena on kiintymyssuhteiden korjaamisen mahdol lisuus aikuisen kanssa, joka on jatkuvasti arjessa läsnä.

Milla: Perhehoidossa rakennetaan elämän tärkeimpiä ihmissuhteita ja mahdolliste taan korjaavien ja korvaavien kokemusten muodostuminen. Vakavasti haavoitettujen lasten auttaminen edellyttää, että perhehoi tajalla on tukenaan kokeneet, kouluttau tuneet ja myötätuntoiset työntekijät, jotka tukevat perhehoitajia tunteiden käsittelys sä. Suhteiden muodostaminen vaatii aikaa.

Titta: Lapsille soveltuvista sijaisperheistä on valtakunnallisesti jatkuva pula. Yhteistyöllä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kesken varmistetaan, että perheitä on riittävästi saatavilla ja jokaiselle lapselle löydetään juuri hänen tarpeitaan vastaava perhe.

huoltoa valittaessa?

2. Mikä vahvasti tuetussa perhehoidos sa auttaa?

3. Mikä on palveluntuottajien rooli palvelujärjestelmässä?

Perhehoidon laatu kehittyy, kun kentällä toimii useampi ammatillisesti vahva toimija, joista jokainen edistää ja monipuolistaa perhehoidon palvelusisältöä. Yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen tuottama vahvasti tuettu perhehoito on kustannustehokasta ja se täydentää hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa.

Milla: Familarin perhehoitajat käyvät Famile-valmennuksen. Famile-valmennus ei ole ainoastaan ennakkovalmennus, vaan jatkuu koko perhehoitajana toimimisen ajan. Sijoituksen aikana Familarin tarjoama tukityöskentely on perhekohtaisesti räätälöityä, ennaltaehkäisevää ja tiivistä, mikä turvaa perheen jaksamisen ja lapsen sijoituksen pysyvyyden haastavammassakin tilanteessa. Familarin perheille järjestetään lisäksi työnohjausta, virkistystoimintaa ja vertaistukitoimintaa. Familarin laaja asiantuntijatiimi pystyy tarjoamaan perhehoitajille tukea ja tietoa laajasti lastensuojelun eri ilmiöistä.

4.  Miten roolit on jaettu yhteistyötahojen kesken?

Arttu: Sijoittavan hyvinvointialueen tehtävänä on edelleen valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain ja lapsen erityisten tarpeiden mukaisesti. Familarin työntekijät toimivat lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteistyökumppanina tuoden työskentelyyn mukaan perhehoidon erityistä asiantuntijuutta ja aikaresursseja.

5.  Miten näette perhehoidon tulevaisuuden palveluntuottajan asemassa?

Titta: Pidämme erittäin tärkeänä keskustelua perhehoidosta, sen asemasta ja sen vaikuttavuudesta. Koemme olevamme tärkeässä roolissa muiden palveluntuottajien kanssa täydentämässä hyvinvointialueiden palveluita. Kaikkia meitä tarvitaan nostamaan perhehoidon merkitystä korkeammalle. Yhteistyössä on voimaa!

Familarin tarjoama tukityöskentely turvaa perheen jaksamisen ja lapsen sijoituksen pysyvyyden haastavammassakin tilanteessa.

KOHTAAMINEN

Olen itse törmännyt silloin tällöin tilanteeseen, jossa on pitänyt kertoa jotain itsestään, vaikkapa vain leikkimielisesti jotain, mitä kukaan ei tiedä, ”salainen” harrastus tai kädentaito. Jos asia olisi astetta vakavampi, vaikkapa kipeä kokemus oman elämän varrelta ja siihen liittyvä tunne, tulee asiasta vaikeampi. Miten kertoa pettymyksistä, suruista, iloista tai muista omaan elämään liittyvistä asioista?

Lastensuojelussa olemme usein tekemisissä tilanteissa, joissa pyydämme lapsia ja nuoria kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan. Kertomaan meille työntekijöille salaisuuksia, haaveita, epäonnistumisia, pettymyksiä ja iloja. Missä vaiheessa olisit itse valmis samanlaiseen avautumiseen?

Luottamus ensin

Lastensuojelussa odotamme lapsilta ja nuorilta paljon, mutta olemmeko itse valmiita kertomaan asioista ennen kuin luottamus toista kohtaan on syntynyt? Luottamuksen syntyminen edellyttää myös vastavuoroisuutta, dialogia. Tie on kaksisuuntainen. Itse ajattelen, että minulla pitää olla myös annettavaa luottamuksen syntymiselle.

Luottamus syntyy kohtaamisesta ja kuuntelusta, mutta myös jakamisesta. On oltava rehellinen siinä, miltä minusta työntekijänä tuntuvat erilaiset lasten kanssa eteen tulevat

asiat, kuitenkaan rasittamatta heitä omilla murheillamme. Lasten ja nuorten kanssa jaetut ilot ja onnistumiset, surut ja pettymykset sekä suuttumisetkin, ovat arkea ja rakentavat luottamusta.

Hyväksytyksi tulemisen tarve taustalla

Luottamuksen, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kautta tulemme hyväksytyiksi. Hyväksytyksi tulemisen tarve johtaa myös joskus sen vääränlaiseen tavoitteluun. Kun hakeutuu samankaltaisesti ajattelevien joukkoon, porukkaan tai jengiin, voi joutua myös väärille teille rikosten tai päihteiden käytön maailmaan.

Katujengit ja jenginuoret ovat esiintyneet median otsikoissa tiuhaan tahtiin viime aikoina. Näitä rikoksilla ja päihteillä oirehtivia nuoria on myös sijaishuollon laitoshoidon yksiköissä ja avopalveluidemme piirissä. Keskeinen kysymys lienee, miten tehdään tulevasta aikuisuudesta niin kiinnostavaa, että sitä kannattaa tavoitella. Miten tavallisuuskin on tavoittelemisen arvoista ja mitä voimme tarjota vertaiskokemuksen tilalle.

Taustalla voi olla myös muita syitä, mutta lastensuojelun ammattilaisena ajattelen, että meidän pitää kyetä näkemään oireen taakse, juurisyyhyn. Mitä asioita muutamalla saadaan suurin vaikutus, jotta muutos lähtee käyntiin myös muilla elämänalueilla ja muodostaa positiivisen kehän.

Pysyviä tunnejälkiä

Joskus nuorena lastensuojelun sijaishuollon ohjaajana ajattelin, miten voisin jättää omaohjattavaan sellaisen tunnejäljen, että hän valintoja tehdessään muistaisi minut ja ajattelisi, mitähän mieltä minä olen asiasta. Miten voisin ansaita paikkani opastajana ja olla tärkeämpi kuin se kaveriporukka, joka mahdollisesti vetää kohti vääriä valintoja. Kuinka oikea ja väärä erottuisivat toisistaan ja kuinka aiheuttaa omantunnon pisto nuoren sydämessä tai mielessä. Kuinka vähän hävettäisi kertoa vääristä ratkaisuista, samalla tavalla kuin itseä joskus nolotti kertoa omista töllön töistä kotona. Välillä onnistuin jäljen luomisessa ja välillä en, haastavimmat nuoret jättivät kyllä tunnejäljen minuun.

Joskus kohtaamiset myös väsyttävät ja voi tulla tietynlainen kohtaamisen ylirasitus. Silloin oma aika on parasta, myös sijaishuollossa eläville lapsille.

Kirjoittaja:

Marko Nikkanen, Laatujohtaja

Luottamuksen syntyminen edellyttää myös vastavuoroisuutta, dialogia.

Ammattilaisten avulla uuteen alkuun

Kolme vuotta sitten Angelika sai ensimmäisen lapsensa. Angelikalle oli ehdotettu perhekuntoutuksen aloittamista lapsen syntymän jälkeen lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Angelikalla oli menneisyydessään sekä päihteidenkäyttöä että rikoksia.

Angelika halusi aloittaa perhekuntoutuksen ollakseen lapsensa kanssa, vaikka kuntoutusjaksolle tulo jännitti ja pelotti. Miten minut tullaan hyväksymään menneisyyteni huomioiden? Mitä minusta ajatellaan? Osaanko olla äiti lapselleni?

Angelika oli hämmentynyt siitä, miten vapaasti hän pääsi liikkumaan. Mielikuva perhekuntoutuksesta oli ollut toisenlainen. Angelika yllättyi positiivisesti siitä, miten hänet kohdattiin ihmisenä ja hyväksyttiin sellaisena kuin hän oli. Se loi uskoa tulevaan ja vahvisti tuoretta äitiä.

Takapakki muuttui vaihteeksi eteenpäin

Perhekuntoutusjakso eteni Angelikalla hyvin; Angelika sai itsevarmuutta ja tukea sekä apua äidiksi opetteluun. Angelikan kuntoutusjakson aikana tuli tieto käräjäoikeuden käsittelystä, menneisyyden ruma varjo heijastui aurinkoiseen arkipäivään. Angelika sai ehdottoman vankeustuomion. Eniten Angelika pelkäsi menettävänsä lapsensa tuomion vuoksi. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä sai yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa sovittua Angelikalle mahdollisuuden suorittaa ehdottoman rangaistuksensa perhekuntoutusjakson aikana Havumäen perheyksikössä. Kolmen kuukauden vankeustuomio muutettiin kuukauden valvotuksi koevapaudeksi ja yhdyskuntatyöksi. Angelika käytti valvontapantaa ja noudatti tiukasti sovittuja sääntöjä. Rangaistuksen suorittamista valvottiin elektronisten laitteiden lisäksi tukipartiokäynnein sekä tukitapaamisten avulla.

Kirjoittaja

Pia Muhonen, Yksikönjohtaja, Havumäen perheyksikkö

Perhekuntoutuksen apu ulottuu myös kaikkein pienimpiin.

Nuoren mukana muuttaa usein lemmikki.

Molli-pentu tuo rauhaa jo pelkällä olemassaolollaan.

Ei tarvitse pärjätä yksin

Tuettua asumista nuorille

Familarin Huoltsikassa

Nuorten tuettu asuminen, Tontti, löytyy Jyväskylästä. Yleisestihän tontti tarkoittaa paikkaa, jolle rakentaa koti. Huoltsikassa tontti tarkoittaa tuetun asumisen yksikköä. Nuorelta kysyttäessä se tarkoittaa, “että saa tukea ja apua arjen asioihin, eikä tarvitse pärjätä yksin”. Tontti on tarkoitettu erityisen tuen tarpeessa oleville tai sijaishuollosta itsenäistyville 16-29-vuotiaille nuorille. Alaikäisten kohdalla huostaanotto tulee olla purettuna. Jälkihuoltonuorten lisäksi asiakkaina voivat olla nuoret aikuiset, joilla itsenäiseen elämään asettuminen vaatii tukea esimerkiksi mielenterveys- tai päihdehaasteiden ja yleisten elämänhallinnan pulmien vuoksi.

Mitä tuettu asuminen on?

– Tuettu asuminen on asumistyyli, missä sulla on omaohjaaja auttamassa ja tukemassa niin virallisissa kuin arjen asioissa. Opettelette arjen asioita yhdessä sekä teette aktiviteetteja ja harjoittelette elämän asioita esimerkiksi ruuanlaittoa ja miten viralliset asiat hoidetaan, kuvailee asumistaan yksi asukeista.

Työskentelyn

tavoitteet määritellään asiakaskohtaisesti.

Asumiseen kuuluu aina tavoitteellinen ohjaajan kanssa työskentely, jota seurataan ja arvioidaan ja josta raportoidaan

säännöllisesti. Työskentelyn tavoitteet määritellään asiakaskohtaisesti yhdessä nuoren sosiaalityöntekijän ja verkoston kanssa. Tärkeää on nuoren oma motivaatio sekä sitoutuminen yhdessä tehtyihin tavoitteisiin. Tavoitteista nousee myös nuoren asumisen pituus.

Keskusteluapua ja turvallisia aikuisia elämään

– Aamu aloitetaan kirjausten lukemisella. Lähes jokaisena aamuna on yksi tai useampi nuori, joiden kouluun menoa tai viranomaistapaamisiin varatuille ajoille lähtemistä tuetaan varmistamalla herätys. Joskus sikeäunisen nuoren herättäminen vaatii asunnon ovella käyntiä ja rytmikästä ovikellon pimputtamista, kuvailee Tontin asumispalveluvastaava Ville Vanhanen.

Ohjaajat ovat paikalla arkisin ja lauantaisin, muina aikoina ohjaajan tavoittaa päivystysnumerosta vuorokauden ympäri. Tontilla työskentelee viisi työntekijää. Ohjaajilla on AMK-tutkinto ja useiden vuosien työkokemus nuorten kanssa työskentelystä. Erityisosaamista on mm. seksuaalikasvatus, päihde- ja mielenter-

veystyö, Creen Care, rikosseuraamusala, Nada-menetelmä ja maahanmuuttajatyö.

Ryhmätoiminnoissa harjoitellaan arkea

– Sovitaan tapaamisia ennakolta, joiden aikana nuori hoitaa esimerkiksi Kelan

tukien hakemisen ja laskujen maksamisen. Ohjaaja varmistaa, että nuori onnistuu näiden asioiden hoitamisessa. Puolesta ei tehdä, vaan opastetaan haastavissa asioissa ja harjoitellaan, jatkaa Ville.

Nuoren kanssa vietetään aikaa keskustellen ja autetaan kiinnittymään mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan sekä suunnitellaan tulevaa. Joskus keskitytään kodinhoidon harjoitteluun kokkailujen, siivousten ja kauppareissujen lomassa. Erilaisia ryhmätoimintoja pyörii viikoittain. Niitä on koottu kauppareissujen, pullakahvien, retkien, pelaamisen, eläinten ja liikunnan ympärille.

– Keskusteluapua sekä turvallisia aikuisia elämään, kun ei itse kykene vielä olemaan itselleen turvallinen aikuinen. Olen oppinut terveempää arkea ja saanut todella paljon tukea elämän mutkikkaisiin asioihin, kertovat kaksi nuorta tuetusta asumisesta.

Muutos haastaa myös työntekijän

Ohjaajan työpäivät vaihtelevat paljon. Tämä vaatii ohjaajalta kykyä elää jatkuvassa muutoksessa. Nuorilla on eritasoisia haasteita, jotka voivat yllättäen johtaa elämäntilanteen kriisiytymiseen. Tällöin tiimin merkitys kasvaa. Tontilla ohjaajan työ näyttäytyy vahvasti yksilötyöskentelynä, mutta jokaisen nuoren takaa löytyy vastuuta ottava ehjä ja yhtenäinen Tontin tiimi.

– En ihan hirveästi tiennyt Huoltsikasta ennen muuttoa. Tiesin kuitenkin, että se on muita tuetun asumisen paikkoja itsenäisempi, ja tämän takia päädyin Huoltsikalle. Oletin, että ohjaajien kanssa työskentely on hyvin samankaltaista kuin nuorisokodissa ohjaajien kanssa työskentely, mutta ohjaajat eivät kuitenkaan koko ajan ole pyörimässä ympärillä, mikä on hyvä asia. Ja tässä osuin oikeaan. Kokemukseni Huoltsikalla asumisesta on ollut parempi kuin osasin odottaa, ja se on ollut juuri sopiva reitti nuorisokodista yksin asumiseen, kertoo yksi nuorista.

Kirjoittaja:

Kirsi Lamminaho, Palvelupäällikkö

Kuvat

Sanna Malin ja Elina Roivas

Uudellamaalla kehitettiin täysin uusi valmennus nuorille perheille

Kehitimme Uudenmaan avopalvelutiimin kanssa nuorille perheille suunnatun Nuppu-valmennuksen. Idea lähti siitä, että halusimme tuoda omaan työhömme jotain uutta ja innostavaa, sekä nostattaa hyvää tiimihenkeä entisestään. Kehitysmyönteinen tiimi otti ehdotukseni nuorten perheiden tukemisesta vastaan hyvin, ja yhteistyössä tiimin kanssa tuki sai valmennusmuotonsa. Valmennuksessa yhdistyy tiimin vahva perhetyön ja jälkihuollon tukihenkilötyön osaaminen.

Valmennus räätälöidään tarpeen mukaan

Nuppu-valmennus on suunnattu n. 16–26-vuotiaille nuorille vanhemmille, jolloin tuki voi alkaa jo raskausaikana. Valmennus soveltuu Familarin tuetun asumisen, jälkihuollon, ammatillisen tukihenkilötyön ja perhetyön työskentelyyn. Palvelu on ennaltaehkäisevää ja ratkaisukeskeistä terapeuttisella työotteella toteutettavaa kokonaisvaltaista tukea.

Valmennusteemoina ovat: raskausajan tuki, ihmissuhteet, vanhemmuustaidot, minun tarinani ja elämänhallintataidot. Näistä teemoista saamme räätälöityä jokaiselle perheelle sopivan ja joustavan valmennuspaketin.

Kysy ihmeessä lisätietoja!

Ninja Savolainen

Palvelupäällikkö

Uudenmaan Avopalvelut

puh. 044 971 4081 / ninja.savolainen@familar.fi

Nuoren parvekkeen loisto on puutarharyhmän tuotosta.

Yhdessä tekeminen, kokkaaminen ja vaihtuvat teemat toteutuvat ryhmätoiminnoissa.

Loma-aikoihin kuuluu useasti retkiä. Eläinpihat ovat tulleet tutuiksi.

Uudenmaan Avopalveluiden tiimi.

grillivinkit

Familarin markkinoinnista ja rekrytoinnista vastaava Miika Liimatta on usealle tämän lehden lukijalle tuttu yhteistyökumppani jo vuosien takaa. Lehden lukijoissa lienee myös niitä, joille Miika ei vielä ole tuttu.

Miika on tehnyt yli kahdenkymmenen vuoden työrupeaman lastensuojelussa sekä sosiaalialan muissa tehtävissä. Nykyisin Liimatta työskentelee Familarin lisäksi myös muiden Mehiläisen sosiaalipalveluiden palvelulinjojen parissa ja saa näin ollen jakaa tietotaitoaan myös mielenterveys-, vammais- sekä ikääntyneiden palveluissa. Tällä kertaa kuitenkin näemme hänet hieman tavanomaisesta poikkeavassa roolissa, grillimestarina!

Kasvisten käyttö kasvussa

Miika on tunnetusti kova grillaaja ja hän on lupautunut kertomaan rakkaasta harrastuksestaan. Pääsimme mukaan, kun Miika grillasi maittavan päivällisen perheelleen kotonaan Maskussa.

– Tärkeintä grillauksessa on tunnelma ja oikea mielentila. Vaikka paljon puhutaan välineiden ja kotimaisten raaka-aineiden merkityksestä, on fiilis kuitenkin tärkeintä. Itse aloitan oman grillikauteni jo varhain keväällä ja se jatkuu pitkälle syksyyn, kertoo Liimatta.

– Välillä napsautan grillin päälle myös talvella, jos esimerkiksi metsätöiden tauolla tekee mieli grillimakkaraa. Joskin nykyään oma grillimakkarani on joko soijaa tai kanaa – punaisen lihan syönnin lopetin viime kesänä, kertoo Liimatta. Myös muut perheenjäsenet ovat siirtyneet enemmän kasvis- ja kanaruokiin. Koska jokaiseen hyvään grilliartikkeliin kuuluu reseptivinkkejä, niin myös tässä artikkelissa jaetaan muutama kuuma grillausvinkki.

- Olkaa rohkeita grillaajia. Uskaltakaa kokeilla uusia asioita ja uusia raaka-aineita. Grillauksessa on lupa erehtyä ja hauskat sattumukset vain parantavat grillauskokemusta. Sillä ei ole väliä, käytätkö kaasu-, sähkö- tai hiiligrilliä, kaikki ovat hyviä ja käyttökelpoisia. Hyväksi grillaajaksi oppii vain kokeilemalla ja testaamalla, kannustaa Liimatta. Rohkeasti siis kokeilemaan!

Terveisiä kaikille Familar Uutiset –lehden lukijoille ja mukavia grillihetkiä!

Maskussa grillaaminen aloitetaan jo varhain keväällä. Tällä kertaa grillausta tuli seuraamaan läheiselle pellolle myös peura sekä kolme muuttomatkalta palannutta kurkea.

Mukavinta grillaaminen on perheen ja ystävien kanssa. Perheen naisväen suurinta herkkua ovat maissi sekä pekoniin kääritty parsa.

Chili Pimiento à la Julia

Pimiento Chilejä n. 200 g

Iso hyppysellinen merisuolahiutaleita

Tilkka ruokaöljyä

Grillaa Pimientoja kuumassa grillissä 4-7 minuuttia, jonka jälkeen lorauta päälle tilkka huonelämmintä ruokaöljyä. Lopuksi kruunaa

Pimientot ripottelemalla niiden päälle reilu hyppysellinen merisuolahiutaleita

Täytetyt Herkkikset

Muutama herkkusieni

Sinihomejuustoa

Kanapekonia

Poista herkkusienen kanta ja täytä sieni sinihomejuustolla. Kietaise kanapekonisiipale sienen ympäri ja pistä grilliin. Grillaa, kunnes pekoni on rapea ja juusto on sulanut.

Hauskat sattumukset vain parantavat grillauskokemusta.

Tämän kevään uutuus on Miikan työkaverin Julian grillivinkki, grillatut Pimientot.

Hotti, hotimpi, hottis ❤

Tekijät tutuksi

perheiden kuin lasten kohdalla on äärimmäisen arvokasta ja pitkäjänteistä työtä.

3. Mitä toivoisit työelämässä vielä saavuttavasi?

Konkari

MIRA NORRÄNG

Yksikönjohtaja

Eemelin Perhetukiyksikkö

1. Mitä teet työksesi?

Olen työskennellyt lastensuojelualalla yli 18 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä - ohjaajana, yksikönjohtajana ja lastenpsykiatrialla sijoitettujen lasten työryhmässä sosiaaliohjaajana. Olen toiminut Eemelin perhetukiyksikön yksikönjohtajana toukokuusta 2019 alkaen. Perhetukiyksikköömme kuuluvat perhekuntoutus sekä tehostettu perhetyö. Yksikönjohtajan työn lisäksi olen saanut mahdollisuuden kouluttaa yrityksemme sisällä työntekijöitä muun muassa Omaohjaajuuden ytimessä -koulutuksen tiimoilta.

2. Mikä on työssäsi parasta?

Työssäni parhainta on saada nähdä asiakkaiden voimaantumista ja uskallusta luottaa parempaan huomiseen. Läsnä olevalla kohtaamisella ja läpinäkyvällä työotteella voidaan parhaimmalla mahdollisella tavalla saada asiakkaat tunnistamaan heissä itsessään olevaa vahvuutta.

Hienoa on myös saada nähdä työntekijöiden onnistumisia arjessa, ja miten he keskittyvät kulkemaan asiakkaiden rinnalla ja iloitsemaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän onnistumisestaan sekä tukemaan heitä vaikeissa tilanteissa.

Minussa itsessäni asuu ehkä pieni ekstrovertti, joten nautin aina, kun on paljon ihmisiä ja paljon tekemistä. Työssäni on monia huikeita mahdollisuuksia ja olen onnellinen siitä, että saan tehdä työtäni Familarilla monipuolisesti ammattitaitoani ylläpitäen. Minulla on mahtavia kollegoita, joiden tuki on ensiarvoisen tärkeää.

Työssäni olen saanut mahdollisuuden tavata meidän omaohjaajiamme, ja arvostus heidän työtään kohtaan on valtava. Omaohjaajien rooli rinnallakulkijoina niin

Toivoisin, että me kaikki tällä alalla toimivat löytäisimme yhteisen väylän, jolla voimme saavuttaa avun antamisen perheille jo aikaisemmassa vaiheessa – ennen kuin kriisit kärjistyvät ja moninkertaistuvat. Meillä on kokonaisuudessaan, niin hyvinvointialueilla kuin organisaatiossamme sekä muilla yksityisen sektorin aloilla, paljon hyvää substanssiosaamista. Haaveenani on nähdä sellainen muutos, jossa voimme auttaa asiakkaitamme mahdollisimman varhain ja monipuolisesti. Ehkä yksi oma salainen haaveeni on opiskella vielä lasten yksilöterapeutiksi.

4. Mistä ammatista haaveilit lapsena?

Haaveilin lapsena lentoemännän ammatista, mutta se tyssäsi liian lyhyeen pituuteeni ja näin jälkikäteen olen myös huomannut pelkääväni lentämistä. Joten on helpompi, että tärisen lentokoneessa penkissä, kuin tarjoilen ruokaa tarjottimen kanssa ihmisille. Teini-ikäisenä haaveilin sosiaalikasvattajan ammatista ja sosionomiksi pääsinkin sitten opiskelemaan.

5. Miten rentoudut vapaa-aikanasi?

Vapaa-ajallani rentoudun parhaiten lasteni ja läheisteni kanssa. Meri ja mökkeily ovat aina olleet minun juttuni ja niiden äärellä rentoudun. Tykkään hyvistä elokuvista, sarjoista ja erilaisista peleistä. Olen aina ollut melko optimisti, joten minun mielestäni elämään kuuluu naurua ja uskallusta luottaa hyvään.

6. Mitä musiikkia kuuntelet mieluiten?

Musiikin suhteen olen aika monipuolinen. Lapseni ovat opettaneet minua kuuntelemaan raskasta musiikkia ja yllätyksekseni siitä kyllä tykkään.

7. Mistä haaveilet?

Kesälomasta sekä varmasti samasta mistä moni haaveilee – onnellisesta elämästä ja siitä, että kaikilla läheisilläni olisi asiat hyvin.

Noviisi JARI CASTRÉN

Ohjaaja

Pienryhmäkoti Venni

1. Mitä teet työksesi?

Olen ohjaajana Pienryhmäkoti Vennissä, Rovaniemellä. Ensikosketukseni Venniin oli harjoittelu sosionomi-opintojen ohessa keväällä 2021. Harjoittelun jälkeen jatkoin töitä tuntilaisena niin yksikössä kuin myös sen avopuolella. Tammikuussa 2022 minulle tarjottiin vakituista paikkaa ja sen otin ilolla vastaan ja sillä tiellä mennään edelleen!

2.  Mikä on työssäsi parasta?

Työssäni parasta on ehdottomasti työn vaihtelevuus ja erilaiset päivät sekä lasten kanssa touhuaminen. Unohtamatta huipputyökavereita, jotka auttavat jaksamaan myös ”haastavina” päivinä ja jaksavat kuunnella huonoja vitsejäni päivästä toiseen.

3.  Mitä toivoisit työelämässä vielä saavuttavasi?

Tavoitteenani on edetä urallani ylemmäs ja sen myötä kehittää ja haastaa itseäni. Oppimista kuitenkin riittää vielä paljon ja innolla odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Myös erilaiset koulutukset työn ohessa ja esimerkiksi YAMK:ssa opiskelu jossain vaiheessa kiinnostavat.

4.  Mistä ammatista haaveilit lapsena?

Minulla ei ole ollut selkeää toiveammattia, mutta varmaankin kaikki supersankarista poliisiin on ollut pienenä mielessä. Nyt kun miettii ohjaajan työtä, niin varmaankin se supersankari on kuitenkin aika lähellä sitä.

5.  Miten rentoudut vapaa-aikanasi?

Vapaa-ajalla rentoutumiseen minulle parhaat vaihtoehdot ovat perheen kanssa oleminen, ystävien tapaaminen ja kokkailu.

6.   Mitä musiikkia kuuntelet mieluiten?

Musiikissa minulle tärkeintä ovat sanoitukset ja sellaiset biisit, joihin voi helposti mukautua. Five Finger Death Punch, Vesa-Matti Loiri, Apulanta ja Babelin Nulikat, muutamia artisteja mainitakseni.

7.  Mistä haaveilet?

Kyllähän se tietenkin kesäloma jo lähestyy kovaa vauhtia. Jos vaikka kesällä pääsisi jossain kauempana reissussa käymään.

Yhteystiedot

Perusyksiköt

La Casa Gialla

Pastilantie 27, 50770 Korpikoski (Mikkeli)

Yksikönjohtaja Ida Jalkanen, p. 040 024 4210

Leenala

Arvolantie 239, 85820 Oksava (Haapajärvi)

Yksikönjohtaja Mika Alajoutsijärvi, p. 040 516 1195

Lehtosara Joutseno

Putkinotkontie 11-13, 54100 Lappeenranta

Toiminnanjohtaja Mari Hirvonen, p. 050 536 7885

Palmukoti Harju

Harjulankatu 2, 04250 Kerava

Yksikönjohtaja Virpi Järvinen, p. 040 621 2778

Palmukoti Kannelmäki

Kanneltie 8 V 158, 00420 Helsinki

Yksikönjohtaja Laura Kosonen, p. 040 186 8942

Palmukoti Kerava

Tuusulantie 38, 04200 Kerava

Yksikönjohtaja Johanna Miettinen, p. 040 186 5482

Pienryhmäkoti Heinälahti

Syväsentie 4, 50800 Mikkeli

Yksikönjohtaja Saara Porevesi, p. 050 316 5236

Pienryhmäkoti Hima

Päivärinteentie 2a, 04330 Lahela, Tuusula

Yksikönjohtaja Sonja Snellman, p. 040 186 7317

Pihapuu

Tuulentuvantie 5, 62370 Kangasto (Ala-Härmä)

Yksikönjohtaja Sirpa Siltanen, p. 040 835 8474

Pähkinärinne

Vihersalonkuja 56, 21500 Piikkiö (Kaarina)

Yksikönjohtaja Minna Vesma, p. 040 713 9122

Venla

Koulurinteentie 4, 15870 Hollola

Yksikönjohtaja Anssi Lehtimäki, p. 040 701 6092

Vilperikoti

Salontaus 2, 32810 Peipohja (Kokemäki)

Yksikönjohtaja Riina Wallenius, p. 045 631 5661

Erityisyksiköt

Aarni

Ruukinrannantie 24 B, 02600 Espoo

Yksikönjohtaja Tarja Sormunen, p. 040 589 3299

Anjala

Ruokosuontie 5, 46910 Anjala

Yksikönjohtaja Tiina Lotti, p. 040 082 6819

Aura

Ruukinrannantie 24 A, 02600 Espoo

Yksikönjohtaja Riitta Sederholm, p. 044 276 9754

Eemelin Kissankulma

Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta

Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331

Eemelin Vaahteramäki

Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta

Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331

Eemelin Verstas

Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta

Yksikönjohtaja Anne Hakanen p. 044 574 6331

Epala

Latokartanontie 10 C, 28300 Pori

Yksikönjohtaja Jarko Jaakonsaari, p. 044 272 2670

Ilmaria

Pajuharjuntie 12, 73100 Lapinlahti

Yksikönjohtaja Kirsi Ruotsalainen, p. 050 413 5600

Ilvesmäki

lmarintie 1, 04600 Mäntsälä

Yksikönjohtaja Hanna Ryynänen, p. 040 651 4949

Joensuu

Kuhilaskuja 4, 80140 Joensuu

Yksikönjohtaja Ulla Hirvonen, p. 040 552 9140

Jussila

Palosentie 9, 85210 Alavieska

Yksikönjohtaja Minja Huhtala, p. 040 031 6770

Jussin kodit

Saarikankaantie 12-14, 90840 Haukipudas

Yksikönjohtaja Jouni Määttä, p. 046 921 2266

Karekoti

Karelintie 80, 72710 Vaaraslahti (Pielavesi)

Yksikönjohtaja Meiju Roivas, p. 044 906 6866

Katajarinne

Vahverontie 1, 40640 Jyväskylä

Yksikönjohtaja Hannu Kettunen, p. 050 465 9359

Kotopelto

Siippoontie 303, 01940 Palojoki (Nurmijärvi)

Yksikönjohtaja Jussi Olin, p. 040 594 3627

Kuntoutuskoti OIVA

Pirtinkaari 11, 70820 Kuopio

Yksikönjohtaja Maria Puolakka, p. 040 841 6640

Lehtosara Lappeenranta

Kannuskatu 2, 53600 Lappeenranta

Yksikönjohtaja Marjo Paukkunen, p. 040 832 8092

Leivokoti

Niittyläntie 12, 91410 Jokirinne (Muhos)

Yksikönjohtaja Lauri Jolula, p. 045 773 4285

Länsiranta

Länsirannantie 557, 63130 Mäyry (Kuortane)

Yksikönjohtaja Taru Viljanmaa, p. 040 641 6023

Myllykoto

Myllytie 11, 45910 Voikkaa (Kouvola)

Yksikönjohtaja Ari Kortelainen, p. 044 010 1937

Myötävirta

Kaistisenkatu 6, 20760 Piispanristi (Kaarina)

Yksikönjohtaja Heta Söderström, p. 040 198 5351

Nummela

Vasunmäentie 198, 62100 Lapua

Yksikönjohtaja Janne Vakkila, p. 050 301 3682

Nuortenkoti Etappi

Lukiotie 2, 14200 Turenki (Janakkala)

Yksikönjohtaja Sanna Pethman, p. 044 729 1549

Nuortenkoti Polku

Hermanninaukio 3 E, 70100 Kuopio

Yksikönjohtaja Sanna Limpi, p. 044 742 7541

Nuortenkoti Pysäkki

Ketotie 9, 70700 Kuopio

Yksikönjohtaja Elina Lommi, p. 044 713 6033

E ri t yis yk sik ö t

Perus yk si k ö t

Perhe h oi t o

Palvelujohtajat:

Laitoshoito

Jarkko Ala-Hukkala, p. 050 490 3498

Petra Huuhilo, p. 045 272 1400

Piia Särkilampi, p. 040 824 2783

Toni Latvala, p. 044 088 1674

Tommi Laitinen, p. 040 830 9429

Anssi Nikkarinen, p. 040 732 8687

Janne Pohjola, p. 040 505 7930

Avopalvelut ja perhehoito

Antti Mäkelä, p. 040 502 6188

Lastensuojelupalveluiden johtaja

Mikko Määttänen, p. 040 679 3737

Laatujohtaja

Marko Nikkanen, p. 040 189 7178

Hanna-Riikka Räsänen, p. 040 125 6109

A vopalvel u t

P e r he k u n t o u t u s A s umi s palvel u t

HELSINKI Paciuksenkatu 27 00270 Helsinki

TURKU Pansiontie 45 20210 Turku

Y-tunnus: 2300134-8

Asiakas- ja palveluohjauksen koordinaattori

Johtaja, markkinointi ja rekrytointi

Miika Liimatta, p. 040 569 0378

OIVA Tarina

Tarinaharjuntie 47, rak. 5, 71800 Siilinjärvi

Yksikönjohtaja Saara Karttunen, p. 044 765 6538

Peiponpesä

Harjukuja 3 a ja b, 05840 Hyvinkää

Yksikönjohtaja Elisa Juntunen, p. 040 357 5535

Pienryhmäkoti Karhunpesä

Pappilantie 4 B, 07500 Askola

Yksikönjohtaja Meri Boström, p. 040 592 4532

Pienryhmäkoti Kastari

Kivikoskentie 103, 15880 Hollola

Yksikönjohtaja Mari Virmajoki, p. 040 528 3200

Pienryhmäkoti Venni

Kevätportti 3, 96910 Rovaniemi

Yksikönjohtaja Marko Pihavainio, p. 040 585 5203

Pihapolku

Pihapolku 3, 47400 Kausala (Iitti)

Yksikönjohtaja Tiina Voutilainen, p. 040 030 6415

Pikku Tuulensuoja

Seppäläntie 109, 21250 Masku

Yksikönjohtaja Jaakko Söderström, p. 040 758 7966

Puistotie

Puistotie 13, 72400 Pielavesi

Yksikönjohtaja Paula Berg, p. 050 467 7370

Raussila

Raussilantie 481, 47150 Raussila (Kouvola)

Yksikönjohtaja Nina Eronen, p. 044 591 5728

Saraste Nokia

Luhtatie 36, 37120 Nokia

Yksikönjohtaja Sanna Paulin, p. 040 532 0480

Saraste Vilppula

Sammallammintie 661, 35700 Vilppula (Mänttä-Vilppula)

Yksikönjohtaja Mika Salminen, p. 040 728 8166

Saukkoranta

Lomarannantie 15, 65410 Sundom (Vaasa)

Yksikönjohtaja Heidi Svartsjö, p. 050 331 3329

Savisto

Savistontie 355, 47810 Selänpää (Kouvola)

Yksikönjohtaja Ville-Perttu Kohonen, p. 040 826 1770

Siilimäki

Viherlaaksonranta 8, 02710 Espoo

Yksikönjohtaja Tomi Harell, p. 050 552 6003

Simikaari

Matalantie 11, 84100 Ylivieska

Yksikönjohtaja Minna Pentti, p. 044 041 0312

Säikkä

Säikäntie 24, 28600 Pori

Yksikönjohtaja Henri Peltomaa, p. 044 713 9519

Tahtoranta

Tuuralantie 682, 66440 Tervajoki (Isokyrö)

Yksikönjohtaja Ilkka Silvennoinen, p. 050 471 6981

Tuulensuoja

Elmerannantie 39, 24800 Halikko (Salo)

Yksikönjohtaja Anu Aho, p. 040 648 2248

Varatie Tervakoski

Paperintekijäntie 8, 12400 Tervakoski (Janakkala)

Yksikönjohtaja Mia Laurell, p. 050 330 3409

Varatie Vihti

Pengerkuja 1, 03400 Vihti

Yksikönjohtaja Jarno Partinen, p. 050 341 2946

Veikkari

Veikkarintie 191, 21530 Paimio

Yksikönjohtaja Janina Valkama, p. 040 722 6335

Ylöjärvi

Tornitie 4, 33430 Vuorentausta (Ylöjärvi)

Yksikönjohtaja Johanna Blom, p. 040 197 0830

Perhehoitopalvelut

Kanta-Häme, Satakunta

Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569

Pirkanmaa, Keski-Suomi

Sudenkatu 6, 33530 Tampere

Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569

Pohjanmaa

Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki

Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569

Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Elektroniikkatie 8, 90590 Oulu

Palvelupäällikkö Melanie Rajavaara, p. 040 619 5829

Pohjois-Karjala

Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu

Palvelupäällikkö Hanna-Maria Kuivalainen, p. 040 624 2521

Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu

Kemilänrinne 5, 70340 Kuopio

Palvelupäällikkö Hanna-Maria Kuivalainen, p. 040 624 2521

Päijät-Häme, Kaakkois-Suomi

Palvelupäällikkö Ronja Kiuru, p. 040 359 1355

Uusimaa

Sitratori 5, 00420 Helsinki

Palvelupäällikkö Miina Kesänen, p. 040 621 6467

Varsinais-Suomi

Rieskalähteentie 57, 20300 Turku

Palvelupäällikkö Katja Palén, p. 040 198 5697

Avopalvelut

Etelä-Pohjanmaa

Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki

Palvelupäällikkö Marja Nieminen, p. 045 273 5554

Jyväskylä

Polttolinja 1, LH 11, 40520 Jyväskylä

Aluejohtaja Kirsi Lamminaho, p. 050 316 5260

Kanta-Häme

Talaskuja 3, 13200 Hämeenlinna

Palvelupäällikkö Henna Kallionsivu, p. 040 675 4629

Keski-Pohjanmaa

Revonkatu 1, 86300 Oulainen

Palvelupäällikkö Leena Satela, p. 040 623 3868

Kokkola

Mannerheiminaukio 7 as. 10, 67100 Kokkola

Aluejohtaja Petri Huhtala, p. 044 048 3019

Mikkeli

Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli

Aluejohtaja Jani Seppänen, p. 050 316 5201

Pirkanmaa

Sudenkatu 6, 33530 Tampere

Aluejohtaja Johanna Rautio, p. 040 623 5614

Pohjanmaa

Apollontie 12, 65200 Vaasa

Palvelupäällikkö Petri Huhtala, p. 044 048 3019

Pohjois-Karjala

Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu

Palvelupäällikkö Anne Brelo, p. 040 355 9701

Pohjois-Pohjanmaa

Elektroniikkatie 8, 90590 Oulu

Palvelupäällikkö Mari Soronen, p. 040 623 3420

Pohjois-Savo

Kemilänrinne 5, 70340 Kuopio

Palvelupäällikkö Hanna Löytömäki, p. 044 784 5376

Satakunta

Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori

Palvelupäällikkö Minna Sjövall, p. 040 197 4536

Uusimaa

Sitratori 5, 00420 Helsinki

Palvelupäällikkö Ninja Savolainen, p. 044 971 4081

Varsinais-Suomi

Rieskalähteentie 57, 20300 Turku

Palvelupäällikkö Satu Lanne, 040 183 9224

Ylä-Savo

Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi

Palvelupäällikkö Jouni Pennanen, p. 040 039 2376

Jatkopolut

Kemilänrinne 5, 70340 Kuopio

Palvelupäällikkö Sanna Nyyssönen, p. 044 300 0887

Asumispalvelut

Asumispalvelu OIVA

Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi

Yksikönjohtaja Jouni Pennanen, p. 040 039 2376

Asumispalvelut Pirkanmaa

Sudenkatu 6, 33530 Tampere

Palvelupäällikkö Johanna Rautio, p. 040 623 5614

Asumispalvelut Uusimaa

Sitratori 5, 00420 Helsinki

Palvelupäällikkö Mika Kivinen, p. 040 592 4699

Koppuri

Pitkänkallionkuja 1, 02170 Espoo

Yksikönjohtaja, Sirpa Aho-Vainio p. 040 071 8712

Korentomäki

Runotie 25, 01390 Vantaa

Palvelupäällikkö Mika Kivinen, p. 040 592 4699

Tuettu asuminen Jyväskylä

Polttolinja 7, kerhohuone, 40520 Jyväskylä

Asumispalveluvastaava, Ville Vanhanen, p. 040 676 6350

Tuettu asuminen Mikkeli

Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli

Palvelupäällikkö Jani Seppänen, p. 050 316 5201

Perhekuntoutus

Eemelin perhetukiyksikkö

Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta

Yksikönjohtaja Mira Norräng, p. 044 554 2019

Havumäen perheyksikkö

Härkävehmaankatu 3, 05900 Hyvinkää

Yksikönjohtaja Pia Muhonen, p. 040 484 7359

Perhekuntoutusyksikkö Hermanni

Hermanninaukio 3 F, 70100 Kuopio

Yksikönjohtaja Eveliina Dahl, p. 044 704 4423

Ryhdy sijaisperheeksi!

Turvallisista ja luotettavista sijaisperheistä on huutava pula! Onko

sinulla mahdollisuus tarjota koti, jossa riittää lämpöä ja huolenpitoa

niitä tarvitsevalle lapselle?

Turvallista arkea sijaisperheessä

Sijaisperhe tarjoaa perhehoitoa lapselle, joka tarvitsee kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa omien biologisten vanhempien sijasta. Sijaisperheeseen sijoitettu lapsi tulee yhtä lailla osaksi perheen arkea kuin muutkin perheenjäsenet.

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää!

p. 040 192 9124

tai tutustu toimintaamme lisää osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut

“Sydäntä lämmittää tieto siitä, että olemme päässeet luomaan lapselle turvallisen

kodin ja tulevaisuuden.”

- Sijaisperheen äiti