UUTISET 1/23 Veikkarista eduskuntaan Kansanedustaja Sofia Virta ajaa lastensuojelun asiaa Arkadianmäellä sivu 6 Familar Säikässä hyvästä rakennetaan parempaa sivu 12 sivu 4 Olemmeko kaikki koukussa?
Pääkirjoitus Mikko Määttänen
Olemmeko kaikki koukussa?
Kansanedustaja Sofia Virta
Familarin Raussilan yksikössä päihdetyön negatiiviselle stigmalle ei anneta valtaa
Palvelujohtajien pikahaastattelu
Säikässä hyvästä rakennetaan parempaa
SIVU 03 04 06 08 16
10 17
12 18
Perhehoidon asemaa vahvistettava
Kohtaaminen
14 21 20
ISSN 2489-3730 (painettu) ISSN 2489-4427 (verkkojulkaisu), www.familar.fi
Ammattilaisten avulla uuteen alkuun
Ei tarvitse pärjätä yksin
Somekanavat:
Familar
@familaroy
Miikan grillivinkit
Tekijät tutuksi, konkari ja noviisi
@mehilainensospalvelut
Familar lastensuojeluja perhepalvelut
Familar Oy
2
SISÄLLYS
Päätoimittaja: Mikko Määttänen, Julkaisija: Familar, Toimitus: Siiri Niemi ja Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut, Paino: Newprint Oy
1/2023
PÄÄKIRJOITUS:
Perhehoidon
lisäämiseksi tarvitaan kaikki toimijat mukaan
Perhehoidon määrän ja suhteellisen osuuden lisääminen kodin ulkopuolisten sijoitusten ensisijaisena toimenpiteenä pitäisi olla koko yhteiskunnan tavoitteena.
Perhehoitajan tehtävä on vaativa ja palkitseva, toisaalta sitova ja itsenäinen. Perhehoitajaksi ei sovellu mikä tahansa perhe. Tarvitaan kaikki toimijat, niin hyvinvointialueet kuin palveluntuottajat kouluttamaan tehtävään soveltuvat perheet perhehoitajiksi. Riittävistä koulutusvaatimuksista on pidettävä kiinni, sillä on sanomattakin selvää, ettei perhehoitajaksi voi alkaa kirjekurssia käymällä.
Kaikilla palveluntuottajilla on vilpitön tavoite saada jokainen perhehoitaja jaksamaan tehtävässään ja varmistettua sijoituksen jatkuminen. Palveluntuottajilta hankitun vahvasti tuetun perhehoidon tuen avulla on pystytty estämään ennenaikaiset sijoituksen keskeytykset ja laitossijoitukset sekä parantamaan palvelun laatua.
Perhehoidon valvontaan tarvitaan valtakunnallisesti yhdenmukaiset ja tasapuoliset laatukriteerit, jotka koskevat niin palveluntuottajia kuin hyvinvointialueiden omaa toimintaa. Sijoitetun lapsen edun mukaista on riittävä ja säännöllinen tuki ja koulutus perhehoitajalle, jotta vältytään sijoitusten ennenaikaiselta keskeytymiseltä. Julkisen palvelun laatua tulee valvoa yhtäpitävin säännöin.
Eduskunnassa on laajasti yhteiskunnan eri ammatteja edustettuina, ja tähänkin lehteen haastatellulla kansanedustaja Sofia Virralla on työkokemusta lastensuojelulaitoksen ohjaajan tehtävistä. Hienoa, että eduskunnassa on lastensuojelua käytännön tasolla tunteva kansanedustaja!
Mukavia lukuhetkiä lehden parissa!
3 LOGO
Kaikilla palveluntuottajilla on vilpitön tavoite saada jokainen perhehoitaja jaksamaan tehtävässään.
MIKKO MÄÄTTÄNEN Lastensuojelupalveluiden johtaja
Olemmeko kaikki koukussa?
Kuka työhön, kuka lenkkeilyyn, kuka jalkapallon mahtiseuran fanittamiseen?
Riippuvuus-sanan kaiku on negatiivinen, ja se yhdistetään yleensä päihteisiin, vaikka samalla tavalla jumiin voi jäädä somepäivitysten räpläämiseen tai perjantaiseen avantouintipulahdukseen. Asenteellinen ajattelu on riippuvuuden yhteydessä yleistä ja silloin saatetaan jäädä ammattinimikkeiden
taakse ja nähdään nuori mielenterveys- ja sosiaalisiin ongelmiin lokeroituna. Jos eri toimijat eivät tämän takia pysty yhteis-
työhön, eivät myöskään lastensuojelun päihdeongelmat tule ratkaistuiksi.
Huumeongelmaa ei ole mikään yksittäinen teko tai edes suurempi kokonaisuus pystynyt kokonaan ratkaisemaan. Fakta lastensuojelussa on kuitenkin raaka - päihteet ovat keskellämme, halusimme sitä tai emme. Emme siis voi sulkea silmiä huumeongelmalta, mutta voimme tiedostaa, että asiaan liittyy monia mahdollisuuksia avaavia näkökulmia, vaikka yksittäisiä helppoja ratkaisuja ei olekaan.
Estetään ongelmien kasautumista
Aloitimme kesäkuussa 2022 lastensuojelun päihdehoidon tulevaisuuden tarkastelun ja toimenpiteiden valmistelun meillä Familarissa. Tavoitteena oli heti alussa selvittää päihdehoidon haasteita ja ongelmia lastensuojelussa ja miettiä toimenpiteitä sisäisten hoitopolkujen selkiyttämiseksi sekä laadun kehittämiseksi. Toimintamme tarkoituksena on
4 LOGO Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta iloa. Vaikeidenkin tilanteiden Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta nega on myös mahdollinen muoto.
Janne Vakkila, Nummelan yksikönjohtaja
ollut löytää keskeiset palveluiden kehittämistarpeet sekä toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.
Päihdehaitat kasautuvat usein muiden mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien kanssa samoille henkilöille, mikä puolestaan johtaa suurempaan palvelujen tarpeeseen ja hoidon kustannuksiin. Päihdeongelmat tulisikin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja joustava pääsy asianmukaisiin päihdepalveluihin esim. Familarin sisällä tulisi varmistaa nuorten toipumisen tueksi.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa me pääsemme tarttumaan päihdehaittoihin, sitä vähemmän haitoista muodostuu ongelmia, joihin joudutaan käyttämään raskaita ja kalliita erikoishoidon palveluita sekä toistuvaa pompottelua lastensuojelun sisällä. Näin myös inhimillinen kärsimys pienenee.
Tärkeintä ammatillinen yhteistyö sekä yhteisöllisyys
Tällä hetkellä koemme törmäävämme usein päihdepalvelujen pirstaleisuuteen sekä vahingollisiin asenteisiin. Päihdetyön tekeminen ja ammattilaisena toimiminen on kuten toipuminenkin – jatkuvaa työskentelyä oman ihmisyytensä kanssa. Toistuvasti arvot ja asenteet ovat tarkastelun alla, ja niiden parissa joutuu päivittäin olemaan kärsivällinen. Nuorten päihdehoidossa on asenteiden osalta havaittavissa hyvin paljon samanlaisia elementtejä. Omien asenteiden tunnistaminen voi olla haastavaa ja perimmäisten kysymysten äärelle pääseminen hankalaa – kyse on kuitenkin vain tunteista ja niiden kanssa sitkeästä työskentelystä. Helposti
FAKTALAATIKKO
Familarin päihdeyksiköiden kokonaisuus muodostuu kuudesta eri toimintayksiköstä: Lapualla Nummela, Janakkalassa Etappi, Kuopiossa Pysäkki ja Kouvolan alueella toimintayksiköt Savisto, Raussila ja Anjala.
kuitenkin aikuisina vajoamme samanlaisiin sudenkuoppiin. Etsimme syyllisiä ja ulkoistamme omaa vastuutamme, kun tärkeintä olisi ammatillinen yhteistyö sekä nuoria ympäröivä yhteisöllisyys, joka kutsuisi toipumaan.
Muutosvoima lähtee meistä aikuisista
Ryhmämme on omalta osaltaan ollut alusta asti valmis sitoutumaan näiden haasteiden edellyttämään muutostyöhön. Onkin ollut hienoa huomata, minkälainen muutoksen voima tämän kokoi-
sessa organisaatiossa asuu ja kuinka paljon meillä on tietotaitoa toisillemme ammennettavaksi. Koen, että olemme jo omanlainen yhteisömme päihdetyön kentällä.
Olemme rakentaneet tähän mennessä yhteisen palvelukuvauksen, joka on yksilöity toimintayksiköiden toimintaprofiilin mukaisesti. Tarkoituksena on pystyä tarjoamaan hyvinvointialueille kulloisenkin nuoren sen hetkiseen tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu sekä kuntoutussuunnitelma. Keskiössä on vahva kokemus ihmissuhteesta, jossa lastensuojelullisen päihdetyömme tarkoituksena on ennemminkin mukaantulo, kuin väliintulo ammatillisena interventiona.
Työtämme on tarkoitus jatkaa yksilötyön ja verkostotyön sisältöjen profiloinnilla erityisesti päihdetyötä ja toipumisen kuntoutusprosessia ajatellen. Käytännössä haluamme vahvistaa kokemusta ihmissuhteesta.
Jotta aloittamamme kehitystyö jatkuu rohkeana ja moniäänisenä, me haluamme tarjota tällä kirjoituksella yhden uuden paikan sille.
5 LOGO
Kirjoittaja: Samuli Juutilainen, Palvelupäällikkö
Tarkoituksena on ennemminkin mukaantulo, kuin väliintulo ammatillisena interventiona.
Veikkarista eduskuntaan - lapset ja nuoret kulkevat mukanani
Toisen
6 LOGO Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta iloa. Vaikeidenkin tilanteiden Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta nega on myös mahdollinen muoto.
kauden kansanedustaja Sofia Virta ajaa lastensuojelun asiaa Arkadianmäellä
Kaarinalainen Sofia Virta (vihr.) hyppäsi kylmiltään politiikkaan kunnallisvaaleissa vuonna 2017. Hän oli kyllästynyt. Kyllästynyt lastensuojelun resurssipulaan ja siihen miten vakaviksi lasten, nuorten ja perheiden ongelmat pääsevät, ennen kuin niihin sai apua. Virta oli myös kyllästynyt siihen, miten paljon peruuttamatonta vahinkoa annetaan tapahtua. Näihin asioihin hän halusi vaikuttaa.
Sama huoli ajaa kuntapolitiikasta eduskuntaan suurella äänimäärällä jo toiselle kaudelle äänestettyä Virtaa eteenpäin edelleen.
– Yhdenkään pienen mieli ei tule särkyä, hän toteaa painokkaasti.
Virran tausta on kasvatustyössä lasten ja perheiden parissa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, opettaja, terapeutti ja uusperheneuvoja. Hän on työskennellyt aiemmalla urallaan muun muassa Familarin lastensuojeluyksikössä Veikkarissa Paimiossa, ja kiertänyt kansanedustajana kymmeniä lastensuojeluyksiköitä Varsinais-Suomessa. Päättäjänä hän ajaa eteenpäin isoa tavoitetta.
– Lasten lapsuus tapahtuu aikuisten arjessa. Meidän päätöksenteon ytimessä toimivien on osaltamme tärkeää turvata sitä, millaisen lapsuuden tässä yhteiskunnassa voi kokea – ihan jo sieltä vanhempien odotusajasta ja vauva-arjesta alkaen. Tällä hetkellä esimerkiksi aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat heijastuvat lasten arkeen vahvasti, ja meidän on varmistettava, että jokainen vanhempi saa tarvitsemansa avun ja tuen, tiivistää Virta.
Lastensuojelussa näkyy toisaalta toivo –toisaalta resurssipula ja palveluiden puute.
Suomalaisen lastensuojelun tilannetta Virta kuvailee kahden näkökulman kautta. Lastensuojelun parissa työskentelevillä on valtavasti osaamista, ja he tekevät joka päivä tärkeää työtä, joka tuo toivoa. Tämä puoli on ollut myös kansanedustajalle henkireikä hänen kiertäessään lastensuojeluyksiköissä.
– Yksiköissä tehdään upeaa työtä ja moni lapsi ja nuori saa sieltä elämäänsä hienot puitteet. Yksiköissä on valtavasti hyviä toimintatapoja. Toivon, etteivät lapset ja nuoret lue lastensuojelusta kirjoitettuja lehtijuttuja. Ne otsikot eivät kuvaa sitä, millaista arki yksiköissä on.
Toisaalta kansanedustaja Virta näkee alan haasteet ja arvostuksen puutteen.
tien.
– Olen tosi huolissani henkilöstön saatavuudesta. Meillä ei ole riittävästi yksiköitä ja ammattilaisia. Sijoitettuja lapsia ja nuoria siirrellään yksiköistä toiseen, ja kaikki ymmärtävät, ettei tämä tee hyvää ihmissuhteille ja arjen vakaudelle. Meillä ei ole myöskään tarpeeksi resursseja ja työntekijöitä sosiaalityön puolella, joten suuri pullonkaula on myös siellä.
Kokonaisuus ratkaisee
Virta haastaa myös sitä, onko meillä kokonaisuudessa oikea ymmärrys lastensuojelun toiminnasta.
– Lastensuojelu ei ole ”hokkuspokkuspaikka”, jossa korjataan lapset saman tien. Ympärillä täytyy olla myös muut toimivat yhteiskunnan palvelut. Esimerkiksi psykiatriset palvelut, neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tuki, vahvaa perhetyötä perheeseen, josta lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle sekä väkivallan ehkäisyyn liittyviä palveluja. Tilanne ei voi
mennä niin, että koska lapsi, nuori tai perhe ei saa muuta apua, joudutaan turvautumaan sijoitukseen kodin ulkopuolelle. Sen pitäisi olla viimeinen keino.
– Tarvitaan myös ymmärrystä lastensuojelun vaikuttavuuden mittaamisesta. Sen sijaan, että mitataan huoneiden tai kotiutuvien lasten määriä, on mitattava yksiköissä tehtävän tärkeän lastensuojelutyön sekä muiden toimenpiteidemme vaikuttavuutta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa apua pystytään tarjoamaan, sitä tehokkaampaa se on koko kansantalouden kannalta.
Teidät on kuultu
Lastensuojelussa työtä tekeville Virralla on tärkeä viesti.
– Haluan kiittää teitä lämpimästi työstänne. Itsekin alalla työskennelleenä tiedän, että kiitosta ei ulkopuolelta aina kuulu. Taistelen itse turvallisen lapsuuden puolesta eduskunnassa ja toivon, että moni teistä voi tuntea meidän olevan samalla puolella. Teidän viestinne on kuultu.
– Usein vaikealla hetkellä isojen neuvottelupöytien ääressä palautan mieleen jonkun lapsen tai nuoren, jonka olen kohdannut aiemmin, ja ajattelen: Hänen asiaansa olen tässä ajamassa, Virta kiteyttää.
Kirjoittaja:
Laura Martinsuo, Viestintäjohtaja
Kuvat:
Katri Haavisto Photography
7 LOGO
Lastensuojelu ei ole ”hokkuspokkuspaikka”, jossa korjataan lapset saman
FAMILAR RAUSSILAN YKSIKÖSSÄ päihdetyön negatiiviselle stigmalle ei anneta valtaa
Raussilan toimintayksikön kulttuuri on rakentunut positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen pohjalle.
Päihdetyö nuorten kanssa on yhä usein ristiriitainen ja stigmaattinen aihe. Päihteiden käyttöön ja päihdenuoriin suhtaudutaan negatiivisesti, ja vaikka stigma tunnistettaisiin ammattilaisten keskuudessa, värittävät kielteiset tunteet helposti ajatusmaailmaa.
Familar Raussilan toimintayksikössä on rakennettu päihdetyön kulttuuria hyvinvointitaitoihin keskittyvän toipumiskeskeisen lähestymistavan kautta.
Raussilassa päihdetyötä on kehitetty hyvän kautta
– Meillä pitää olla usko sisäiseen hyvyyteen jokaisen nuoren kohdalla. He ovat kaikki aivan tavallisia, mahtavia nuoria, kuvailee yksikönjohtaja Nina Eronen
Raussilan toimintayksiköstä. Positiivisen pedagogiikan oppeja on rantautettu Raussilaan Viivi Pentikäisen avulla. Hän on työskennellyt koko aikuisikänsä valmennus- ja koulutusalalla hyvinvointiaiheiden ja positiivisen psykologian parissa. – Olemme kouluttaneet myös Familarin esihenkilöitä erityisesti hyvinvointia vahvistavan ohjaamisen ja vaikuttavan opettamisen taidoissa. Käytännössä opettamiemme työkalujen avulla ammattilaiset ja ohjaajat saavat yhteyden nuoriin, ja sen jälkeen voidaan yhdessä opetella tunne-, itsesäätely- ja kommunikaatiotaitoja. Yleensä lapsi oppii nämä taidot vanhemmiltaan, mutta jos tässä ei ole onnistuttu, on tärkeää, että sosiaalipalveluiden ammattilaisilla on työkaluja tilanteeseen, kertoo Pentikäinen.
– Raussilan päihdetyöhön on istutettu hyvän huomaamisen asenne. Luotetaan siihen, että hyvää vahvistamalla asiat paranevat - vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa, Pentikäinen täydentää.
Nuorelle on korjaava ja eheyttävä kokemus päästä ohjaavan kasvatuksellisen työn pariin. Nuori saattaa kokea, että hän kohtaa ensimmäisen aikuisen, joka antaa turvallisuutta, tukea ja ohjausta.
8
Positiviisen pedagogiikan lähipäivillä oli aina kauniita ruusuja.
Viivi Pentikäisen ja Pauliina Avolan kirjoittamat kirjat Kukoistava kasvatus ja Kukoistavan kasvatuksen tehtäväkirja ovat Raussilassa käytössä.
Ammattilaisten oma kasvu olennaista
Positiivinen johtaminen ja yhteisöllisyys ovat arjessa käytössä Raussilan päihdekuntoutustyössä. Oppien käyttöönotto on vaatinut niin ammatillista kuin myös omaa henkistä kasvua lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä.
– Psykososiaalinen kuorma on lastensuojelun päihdetyössä valtava, ja joskus kuormaa on itse vaikea tunnistaa. Lähtökohta työllemme nuorten parissa on, että me ohjaajat itse voimme hyvin. Vasta sen kokemuksen kautta voimme ohjata nuoriamme voimaan hyvin, kuvailee Eronen.
Ammattilaisen on tärkeä ymmärtää, miten pienistä asioista vuorovaikutustyyleissä on kyse. Päihteillä oireilu on tunne-elämän sairaus, ja usein juurisyyt ja ongelmat ovat syvällä.
– Sillä on iso merkitys, että aikuiset lähtevät korjaamaan näitä taitoja, ja pystyvät stoppaamaan usein ylisukupolviset kierteet. Tunne-elämän sairauksia ja kohtaamattomuuden haasteita on meillä yhteiskunnassa paljon. Taidot eri tilanteisiin on harjoiteltava yhdessä, täydentää Viivi Pentikäinen.
Yhdessä nuorten kanssa tulevaisuutta varten
Päihdetyö nuorten kanssa tarkoittaa
Raussilassa ruohonjuuritason asioita:
Nuorten ja päivätoiminnan Iiron ja Helin kanssa yhdessä luodut arvot ovat päivätoiminnan monitoimitilassa.
Fakta:
Raussila on kahden seitsenpaikkaisen asuinyksikön lastensuojelun erityisyksikkö Raussilan kylässä Kouvolassa. Asuinyksiköissä Pysäkillä ja Etapilla on erikoistuttu hoitamaan riippuvuuksilla oirehtivia miepä-nuoria. Oireet näyttäytyvät Raussilan nuorilla usein holtittomana päihteiden käyttönä, epävakaana käytöksenä ja tunteiden säätelyn vaikeuksina. Arki vaatii paljon asioiden sanoittamista ja perustelua.
Valmistujaispäivänä positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettajakoulutuksesta: kouluttaja Viivi Pentikäinen ja Nina Eronen.
arjen taitojen, toisen kohtaamisen ja haasteiden taklaamisen opettelua. Päiväohjelmassa toipumiskeskeinen kulttuuri näkyy esimerkiksi elämänhallintaryhmissä, päivätoimintaan linkittyvissä tehtävissä, omien vahvuuksien tunnistamisissa ja kiitollisuuteen pysähtymisissä uuden päivän alkaessa.
Myös päihteidenkäytön vaaroista puhutaan ihan suoraan faktoilla ja sanoitetaan, miltä tulevaisuus voi näyttää, jos nuori jatkaa haitallista käyttöä. Oleellista on, että hyvä rakentuu myös yhteisiin kokemuksiin.
– Yhteisöllisyys on ollut meillä alusta asti käänteentekevä juttu. Opettelemme kohtaamaan toisiamme sekä vaikeitakin tunteita. Yritämme löytää niihin ratkaisut ja ulospääsyt. Hyvinvointitaitojen tehtäväkirja on meillä päivätoimintatiimin arjessa aktiivisessa käytössä. Teemme tehtäviä yhdessä nuorten ja meidän aikuisten kanssa sekä puhumme onnistumisista ja ajattelun taidoista. Pikkuhiljaa harjaannumme asioihin yhdessä. Kyse ei ole vain tästä vahtivuorosta, vaan nyt on kyse nuorten tulevaisuudesta, summaa Eronen.
9 LOGO
Psykososiaalinen kuorma on lastensuojelun päihdetyössä valtava, ja joskus kuormaa on itse vaikea tunnistaa.
Ohjaaja Saran Ellu-koira pienenä ilahduttamassa ja muistuttamassa, että söpöily on kivaa.
Palvelujohtajien pikahaastattelu
Esittelyssä
Janne Pohjola, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Mitkä ovat alueesi alkuvuoden painopisteet?
Henkilöstön koulutusasiat. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö antaa meille mahdollisuuden tuottaa laadukasta palvelua asiakkaillemme.
Minkä yksikön haluaisit nostaa positiivisessa mielessä esiin?
Kävin hiljattain tapaamassa meidän Alavieskassa sijaitsevan Jussilan henkilöstöä. Siellä käydessäni tulin kyllä tosi hyvälle mielelle, koska heistä välittyi aito tekemisen meininki sekä sitoutuneisuus siellä asuviin lapsiin. Henkilöstön positiivinen suhtautuminen ja arvostus toisia kohtaan oli myös nähtävissä.
Miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on alkanut?
Hyvinvointialueet alkoivat järjestäytyä vuoden vaihteen molemmin puolin, niin jonkin aikaa yhteydenpito oli rauhallisempaa, mutta tällä hetkellä asiat sujuvat entiseen malliin.
Mitkä ovat alan vetovoimatekijät työntekijöiden näkökulmasta?
Elinvoimaiset työyhteisöt sekä laadukas esihenkilötyö.
Asia, jota emme sinusta vielä tiedä?
Toimin vapaa-ajallani U11-ikäisten jääkiekkojunioreiden valmentajana. Junioreiden kanssa touhutessa ei ehdi miettiä ainakaan työasioita.
Mitkä ovat alueesi alkuvuoden painopisteet?
Esittelyssä
Piia Särkilampi, Pirkanmaa, Satakunta
Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla vuosi 2022 oli muutosten vuosi. Kehitimme aktiivisesti uusia palveluita, kuten Kissankulman nelipaikkaisen pienten lasten yksikön startin ja Epalan muuton uusiin tiloihin, minkä myötä profiili vaihtui perusyksiköstä erityisyksiköksi. Jokainen yksikkö on vienyt laadullista toimintaa eteenpäin esimerkiksi perheiden kanssa työskentelyn ja omaohjaajuuden saralla ja nämä kehityshankkeet jatkuvat vahvasti.
Työssä viihtyminen on äärimmäisen merkityksellinen asia, mihin on panostettu ja panostetaan jatkossakin. Kun henkilöstö voi hyvin, myös lasten ja perheiden on mahdollista saada tukea ja voida siten hyvin.
Minkä yksikön haluaisit nostaa positiivisessa mielessä esiin? Alueellani on ilokseni monta hyvää ja laadukkaasti pitkään toiminutta yksikköä. Haluaisin kuitenkin erityisyyden takia nostaa esille Kissankulman pienten lasten yksikön Harjavallassa, joka neljällä asiakaspaikalla tarjoaa vaihtoehtoja sijaishuollon kentällä. Myös Harjavallan perhekuntoutus tuo monipuolisuutta palvelumalleihin. Itse ajattelen vahvasti, että meidän tulee luoda palveluita, jotka joustavat ihmisten tarpeisiin sen sijaan, että ihmisiä mahdutetaan väkisin palveluiden malleihin.
Miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on alkanut?
Yhteistyö eri alueilla on ollut vuosia toimivaa. Tämä vuosi toi mukanaan ison uudistuksen hyvinvointialueiden myötä ja vaikka ihmiset ovat tuttuja, on meillä kaikilla edessä yhteistyökuvioiden sujuvuuden varmistaminen tulevaisuudessakin. Tämän yhteyden vahvistaminen on meille tärkeä tavoite myös tänä vuonna.
Mitkä ovat alan vetovoimatekijät työntekijöiden näkökulmasta?
Työn monipuolisuus ja mahdollisuus toteuttaa työtä omien ammatillisten intressien kautta on huikea etuoikeus. Työtavat voivat olla syvän pohdiskelevasta otteesta toiminnalliseen retkeilyyn ja kaikkea siltä väliltä. Päivät eivät toista itseään ja tiimeissä on hyvä tehdä töitä. Koulutusta tarjotaan aktiivisesti ja lastensuojelussa on vielä resurssillisesti mahdollisuus tehdä aidosti laadukasta ja yksilöllistä työtä.
Asia, jota emme sinusta vielä tiedä?
Olen vannoutunut penkkiurheilija, joka elää vahvalla tunteella mm. kevään kiekon pleijarikauden ja rallin osakilpailut. Penkkiurheilun nostaessa stressitasoa, tapahtuu taas sen laskeminen suomenhevosystävä Vasallilla ratsastaessa.
10 LOGO Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta iloa. Vaikeidenkin tilanteiden Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta nega on myös mahdollinen muoto.
Esittelyssä
Anssi Nikkarinen, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi
Mitkä ovat alueesi alkuvuoden painopisteet? Alkuvuodesta astui voimaan useampi uusi puitesopimus, minkä johdosta toiminnanohjauksessa on huomioitava uudet laatuvaatimukset. Pääpainopisteinä ovat rekrytoinnin lisäksi henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen varmistaminen.
Minkä yksikön haluaisit nostaa positiivisessa mielessä esiin? Vierailin hiljattain Familar Pihapolussa ja oli kiva nähdä miten mahtavasti henkilökunta kohtasi asukkaansa sekä vierailijat. Kohtaamisissa välittyi aito kiinnostus ja lämpö sopivalla huumorilla höystettynä. Yksikössä oli myös useampi sairaanhoitajaopiskelija työharjoittelujaksolla ja he olivat mukavasti osana porukkaa hommissa.
Miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on alkanut?
Käytännön yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on jatkunut pääasiassa ennallaan muutoksista huolimatta. Alueilla on kuitenkin tapahtunut muutoksia henkilöstön osalta ja olemme aktiivisesti pitäneet yhteyttä hyvinvointialueisiin tutustumisen merkeissä.
Mitkä ovat alan vetovoimatekijät työntekijöiden näkökulmasta?
Oman osaamisen ja vahvuuksien hyödyntäminen sekä itsenäinen työote vaikuttaa lisäävän työn houkuttelevuutta. Lisäksi keskeistä on hyvä työporukka, reilu esihenkilö ja joustava työaikojen suunnittelu. Tähän kun lisätään hyvät mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa ammattilaisena, pystymme varmasti tarjoamaan Familarissa hyviä työpaikkoja!
Asia, jota emme sinusta vielä tiedä? Aika harva taitaa tietää, että olen innokas metsästelijä…
Mitkä ovat alueesi alkuvuoden painopisteet?
Esittelyssä
Tommi Laitinen, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala
Työhyvinvointi ja viihtyisät työyhteisöt. Pyritään luomaan positiivisuuden kierre: viihtyisät tilat + mukavat työkaverit + ammattitaitoinen johtajuus + työntekijöiden pienempi vaihtuvuus = LAATU.
Minkä yksikön haluaisit nostaa positiivisessa mielessä esiin?
Kuntoutuskoti Oiva on Kuopiossa toimiva 14-paikkainen yksikkö, joka tarjoaa nuorisopsykiatrista kuntoutusta nuorille aikuisille. Oivassa on työskennelty pitkään terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rajapinnassa ja tällaiset hybridilaitokset ovatkin lastensuojelun tulevaisuutta. Tervetuloa tutustumaan Suomen kodikkaimpaan yksikköön!
Miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on alkanut?
Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valittiin tuttuja ammattilaisia päättäviin elimiin ja heidän kanssaan on ollut helppo jatkaa toimivaa yhteistyötä. Asiakasvirta on ollut tasaista ja katkeamatonta ja valvontakäynneillä on ollut ilo kuulla pelkkää positiivista palautetta toimintamme laadusta. Olemme laadussa selkeästi suomalaisen lastensuojelun edelläkävijöitä.
Mitkä ovat alan vetovoimatekijät työntekijöiden näkökulmasta?
Työntekijät tietävät ja tuntevat kaikki alueen lastensuojeluyksiköt ja jokaisella yksiköllä on oma maineensa. Tämän
johdosta Familarin yksiköihin Itä-Suomessa on saatu loistavia hakijoita ja sitä myötä ammattitaitoisia työryhmiä. Maineen luomisessa olemme panostaneet ammattitaitoiseen johtajuuteen, hyvään työilmapiiriin, turvallisiin työoloihin, normien ja säännösten mukaiseen arkityöhön, työhyvinvointiin ja ison talon (Mehiläinen) vahvuuksiin.
Asia, jota emme sinusta vielä tiedä? Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri ja pääaineenani minulla oli sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta. Tällä alalla toimin myös yrittäjänä yrityksessä nimeltä Tietohallintomaisterit Oy. Myös tässä firmassa minulla on loistava partneri, sillä yrityskumppaninani toimii erityisasiantuntija Timo Ukkola sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Olemme laadussa selkeästi suomalaisen lastensuojelun edelläkävijöitä.
11 LOGO
Familar Säikässä hyvästä rakennetaan parempaa
12 LOGO
Säikän pienten lasten erityisyksikön viiteen toimintavuoteen on mahtunut jos jonkinlaista, mutta suunta on aina ollut sama: parempaa kohti.
Porin Ulasoorin kaupunginosan vanha kansakoulurakennus saa kevään 2023 aikana arvoisensa peruskorjauksen ja kesällä takaisin muuttava Meri-asuinyksikkö saa toimivammat ja kodinomaiset tilat lasten arjen ja kuntoutuksen toteuttamiseen. Säikässä tällaiset valtavat muutostyöt ovat jo tuttuja, asuinyksikkö Joki peruskorjattiin vuonna 2021 ja näkyvissä oleva lopputulos pitää motivaatiota korkealla tämänkin muutoksen loppuun saattamiseksi.
Tuttuus muutoksen apuna
Vaikka muutoksia fyysisessä ympäristössä tuleekin, niin ne on helppo kestää kun vierellä ovat tutut aikuiset ja lapset. Tämä tuttuus ja pysyvyys on erityisesti sijoitetuille
lapsille ensisijaisen tärkeää, ja peruskorjauksen vaatima väistötilaan muutto ja sen tuomat muutokset mm. koulumatkoihin, ovat sujuneet äärimmäisen hienosti. Kiitos tästä kuuluu koko Säikän poppoolle!
Säikkä on erikoistunut alle 13-vuotiaiden lasten sijaishuoltoon, ja erityisosaamista on kertynyt neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kuntoutuksesta sekä mm. vaativista läheissuhteista. Nepsy-lasten arjessa ennakoitavuus nousee keskiöön, ja tämä näkyy niin arjen rakenteissa kuin henkilökunnan toiminnassakin.
Mausteen Säikän arkeen tuo asuinyksikkö Joen erityisosaaminen arviointi- ja kuntoutusyksikkönä, ja arki Joella onkin rakennettu vakauttamisen ympärille. Säikässä kaikki tuntevat toisensa, ja lasten leikit yhteisellä pihamaalla varmistavat tuttuuden päivittäin.
Sijaitsemme Porin ja Yyterin rantojen luonnonkauniissa ympäristössä ja Säikän ni-
mikin juontaa juurensa Yyterissä sijaitsevan Munakarin särkän porilaisesta nimityksestä. Pihapiirissämme toimii Porin Myötätuulen koulun sivuyksikkö, eli peruskoulun käyminen joustavasti on meillä mahdollista samassa pihapiirissä.
Tervetuloa meille käymään ja tutustumaan Säikän arkeen!
13 LOGO
Tuttuus ja pysyvyys on erityisesti sijoitetuille lapsille ensisijaisen tärkeää.
Kirjoittaja: Henri Peltomaa, Yksikönjohtaja
Kurkkaa Säikän videoon
Perhehoidon asemaa on vahvistettava PERHEHOITOA TEHDÄÄN YHTEISTYÖSSÄ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA
Familarin kehitystiimin haastatteluun vastasivat sijaisperhekoordinaattori, perhepsykoterapeutti Titta Pohjantähti, koulutuspäällikkö
Milla Höykinpuro sekä kehityspäällikkö Arttu
Lehti
1. Mikä on perhehoidon asema sijais-
Titta: Perhehoidossa lapsella on mahdollisuus saada hoivaa ja huolenpitoa sekä uusia turvallisia, pysyviä ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Perhehoito on aina ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto. Esimerkiksi laitoshoitoa järjestetään vain, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti perhehoidossa tai muualla. Perhehoidon soveltuvuutta arvioitaessa tulee aina huomioida lapsi yksilöllisesti.
Arttu: Kaikki lapset eivät sovellu perhehoitoon. Rajoittamistoimenpiteet ovat vain osin mahdollisia perhehoidossa, minkä vuoksi kaikkia lapsia ei voida sijoittaa perhehoitoon. Esimerkiksi vakava päihdeongelma, vahva itsetuhoisuus tai syntymävanhemman vastustus voivat olla perhehoitoon sijoittamisen esteenä. Tunnetasolla vanhemman voi olla joskus vaikea asettua ikään kuin kilpailevaan asemaan perhehoitajan kanssa. Toisaalta perhehoidossa syntymävanhemmalla on mahdollisuus muodostaa hyvinkin toimiva jaettu vanhemmuus perhehoitajan kanssa.
Sekä Arttu että Titta ovat toimineet aikaisemmin myös lastensuojelun
laitoshoidossa. Molemmat kokevat, että laitoshoidossa on mahdollista tarjota hyviä vuorovaikutussuhteita ja korvaavia koke muksia, mutta perhehoidon vahvuutena on kiintymyssuhteiden korjaamisen mahdol lisuus aikuisen kanssa, joka on jatkuvasti arjessa läsnä.
Milla: Perhehoidossa rakennetaan elämän tärkeimpiä ihmissuhteita ja mahdolliste taan korjaavien ja korvaavien kokemusten muodostuminen. Vakavasti haavoitettujen lasten auttaminen edellyttää, että perhehoi tajalla on tukenaan kokeneet, kouluttau tuneet ja myötätuntoiset työntekijät, jotka tukevat perhehoitajia tunteiden käsittelys sä. Suhteiden muodostaminen vaatii aikaa.
Titta: Lapsille soveltuvista sijaisperheistä on valtakunnallisesti jatkuva pula. Yhteistyöllä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kesken varmistetaan, että perheitä on riittävästi saatavilla ja jokaiselle lapselle löydetään juuri hänen tarpeitaan vastaava perhe.
14 LOGO Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta iloa. Vaikeidenkin tilanteiden Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta nega on myös mahdollinen muoto.
huoltoa valittaessa?
2. Mikä vahvasti tuetussa perhehoidos sa auttaa?
3. Mikä on palveluntuottajien rooli palvelujärjestelmässä?
Perhehoidon laatu kehittyy, kun kentällä toimii useampi ammatillisesti vahva toimija, joista jokainen edistää ja monipuolistaa perhehoidon palvelusisältöä. Yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen tuottama vahvasti tuettu perhehoito on kustannustehokasta ja se täydentää hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa.
Milla: Familarin perhehoitajat käyvät Famile-valmennuksen. Famile-valmennus ei ole ainoastaan ennakkovalmennus, vaan jatkuu koko perhehoitajana toimimisen ajan. Sijoituksen aikana Familarin tarjoama tukityöskentely on perhekohtaisesti räätälöityä, ennaltaehkäisevää ja tiivistä, mikä turvaa perheen jaksamisen ja lapsen sijoituksen pysyvyyden haastavammassakin tilanteessa. Familarin perheille järjestetään lisäksi työnohjausta, virkistystoimintaa ja vertaistukitoimintaa. Familarin laaja asiantuntijatiimi pystyy tarjoamaan perhehoitajille tukea ja tietoa laajasti lastensuojelun eri ilmiöistä.
4. Miten roolit on jaettu yhteistyötahojen kesken?
Arttu: Sijoittavan hyvinvointialueen tehtävänä on edelleen valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain ja lapsen erityisten tarpeiden mukaisesti. Familarin työntekijät toimivat lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteistyökumppanina tuoden työskentelyyn mukaan perhehoidon erityistä asiantuntijuutta ja aikaresursseja.
5. Miten näette perhehoidon tulevaisuuden palveluntuottajan asemassa?
Titta: Pidämme erittäin tärkeänä keskustelua perhehoidosta, sen asemasta ja sen vaikuttavuudesta. Koemme olevamme tärkeässä roolissa muiden palveluntuottajien kanssa täydentämässä hyvinvointialueiden palveluita. Kaikkia meitä tarvitaan nostamaan perhehoidon merkitystä korkeammalle. Yhteistyössä on voimaa!
15 LOGO
Familarin tarjoama tukityöskentely turvaa perheen jaksamisen ja lapsen sijoituksen pysyvyyden haastavammassakin tilanteessa.
KOHTAAMINEN
Olen itse törmännyt silloin tällöin tilanteeseen, jossa on pitänyt kertoa jotain itsestään, vaikkapa vain leikkimielisesti jotain, mitä kukaan ei tiedä, ”salainen” harrastus tai kädentaito. Jos asia olisi astetta vakavampi, vaikkapa kipeä kokemus oman elämän varrelta ja siihen liittyvä tunne, tulee asiasta vaikeampi. Miten kertoa pettymyksistä, suruista, iloista tai muista omaan elämään liittyvistä asioista?
Lastensuojelussa olemme usein tekemisissä tilanteissa, joissa pyydämme lapsia ja nuoria kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan. Kertomaan meille työntekijöille salaisuuksia, haaveita, epäonnistumisia, pettymyksiä ja iloja. Missä vaiheessa olisit itse valmis samanlaiseen avautumiseen?
Luottamus ensin
Lastensuojelussa odotamme lapsilta ja nuorilta paljon, mutta olemmeko itse valmiita kertomaan asioista ennen kuin luottamus toista kohtaan on syntynyt? Luottamuksen syntyminen edellyttää myös vastavuoroisuutta, dialogia. Tie on kaksisuuntainen. Itse ajattelen, että minulla pitää olla myös annettavaa luottamuksen syntymiselle.
Luottamus syntyy kohtaamisesta ja kuuntelusta, mutta myös jakamisesta. On oltava rehellinen siinä, miltä minusta työntekijänä tuntuvat erilaiset lasten kanssa eteen tulevat
asiat, kuitenkaan rasittamatta heitä omilla murheillamme. Lasten ja nuorten kanssa jaetut ilot ja onnistumiset, surut ja pettymykset sekä suuttumisetkin, ovat arkea ja rakentavat luottamusta.
Hyväksytyksi tulemisen tarve taustalla
Luottamuksen, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kautta tulemme hyväksytyiksi. Hyväksytyksi tulemisen tarve johtaa myös joskus sen vääränlaiseen tavoitteluun. Kun hakeutuu samankaltaisesti ajattelevien joukkoon, porukkaan tai jengiin, voi joutua myös väärille teille rikosten tai päihteiden käytön maailmaan.
Katujengit ja jenginuoret ovat esiintyneet median otsikoissa tiuhaan tahtiin viime aikoina. Näitä rikoksilla ja päihteillä oirehtivia nuoria on myös sijaishuollon laitoshoidon yksiköissä ja avopalveluidemme piirissä. Keskeinen kysymys lienee, miten tehdään tulevasta aikuisuudesta niin kiinnostavaa, että sitä kannattaa tavoitella. Miten tavallisuuskin on tavoittelemisen arvoista ja mitä voimme tarjota vertaiskokemuksen tilalle.
Taustalla voi olla myös muita syitä, mutta lastensuojelun ammattilaisena ajattelen, että meidän pitää kyetä näkemään oireen taakse, juurisyyhyn. Mitä asioita muutamalla saadaan suurin vaikutus, jotta muutos lähtee käyntiin myös muilla elämänalueilla ja muodostaa positiivisen kehän.
Pysyviä tunnejälkiä
Joskus nuorena lastensuojelun sijaishuollon ohjaajana ajattelin, miten voisin jättää omaohjattavaan sellaisen tunnejäljen, että hän valintoja tehdessään muistaisi minut ja ajattelisi, mitähän mieltä minä olen asiasta. Miten voisin ansaita paikkani opastajana ja olla tärkeämpi kuin se kaveriporukka, joka mahdollisesti vetää kohti vääriä valintoja. Kuinka oikea ja väärä erottuisivat toisistaan ja kuinka aiheuttaa omantunnon pisto nuoren sydämessä tai mielessä. Kuinka vähän hävettäisi kertoa vääristä ratkaisuista, samalla tavalla kuin itseä joskus nolotti kertoa omista töllön töistä kotona. Välillä onnistuin jäljen luomisessa ja välillä en, haastavimmat nuoret jättivät kyllä tunnejäljen minuun.
Joskus kohtaamiset myös väsyttävät ja voi tulla tietynlainen kohtaamisen ylirasitus. Silloin oma aika on parasta, myös sijaishuollossa eläville lapsille.
Kirjoittaja:
Marko Nikkanen, Laatujohtaja
16 LOGO Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta iloa. Vaikeidenkin tilanteiden Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta nega on myös mahdollinen muoto.
Luottamuksen syntyminen edellyttää myös vastavuoroisuutta, dialogia.
Ammattilaisten avulla uuteen alkuun
Kolme vuotta sitten Angelika sai ensimmäisen lapsensa. Angelikalle oli ehdotettu perhekuntoutuksen aloittamista lapsen syntymän jälkeen lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Angelikalla oli menneisyydessään sekä päihteidenkäyttöä että rikoksia.
Angelika halusi aloittaa perhekuntoutuksen ollakseen lapsensa kanssa, vaikka kuntoutusjaksolle tulo jännitti ja pelotti. Miten minut tullaan hyväksymään menneisyyteni huomioiden? Mitä minusta ajatellaan? Osaanko olla äiti lapselleni?
Angelika oli hämmentynyt siitä, miten vapaasti hän pääsi liikkumaan. Mielikuva perhekuntoutuksesta oli ollut toisenlainen. Angelika yllättyi positiivisesti siitä, miten hänet kohdattiin ihmisenä ja hyväksyttiin sellaisena kuin hän oli. Se loi uskoa tulevaan ja vahvisti tuoretta äitiä.
Takapakki muuttui vaihteeksi eteenpäin
Perhekuntoutusjakso eteni Angelikalla hyvin; Angelika sai itsevarmuutta ja tukea sekä apua äidiksi opetteluun. Angelikan kuntoutusjakson aikana tuli tieto käräjäoikeuden käsittelystä, menneisyyden ruma varjo heijastui aurinkoiseen arkipäivään. Angelika sai ehdottoman vankeustuomion. Eniten Angelika pelkäsi menettävänsä lapsensa tuomion vuoksi. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä sai yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa sovittua Angelikalle mahdollisuuden suorittaa ehdottoman rangaistuksensa perhekuntoutusjakson aikana Havumäen perheyksikössä. Kolmen kuukauden vankeustuomio muutettiin kuukauden valvotuksi koevapaudeksi ja yhdyskuntatyöksi. Angelika käytti valvontapantaa ja noudatti tiukasti sovittuja sääntöjä. Rangaistuksen suorittamista valvottiin elektronisten laitteiden lisäksi tukipartiokäynnein sekä tukitapaamisten avulla.
Kirjoittaja
Pia Muhonen, Yksikönjohtaja, Havumäen perheyksikkö
17 LOGO
Perhekuntoutuksen apu ulottuu myös kaikkein pienimpiin.
Nuoren mukana muuttaa usein lemmikki.
Molli-pentu tuo rauhaa jo pelkällä olemassaolollaan.
Ei tarvitse pärjätä yksin
Tuettua asumista nuorille
Familarin Huoltsikassa
Nuorten tuettu asuminen, Tontti, löytyy Jyväskylästä. Yleisestihän tontti tarkoittaa paikkaa, jolle rakentaa koti. Huoltsikassa tontti tarkoittaa tuetun asumisen yksikköä. Nuorelta kysyttäessä se tarkoittaa, “että saa tukea ja apua arjen asioihin, eikä tarvitse pärjätä yksin”. Tontti on tarkoitettu erityisen tuen tarpeessa oleville tai sijaishuollosta itsenäistyville 16-29-vuotiaille nuorille. Alaikäisten kohdalla huostaanotto tulee olla purettuna. Jälkihuoltonuorten lisäksi asiakkaina voivat olla nuoret aikuiset, joilla itsenäiseen elämään asettuminen vaatii tukea esimerkiksi mielenterveys- tai päihdehaasteiden ja yleisten elämänhallinnan pulmien vuoksi.
Mitä tuettu asuminen on?
– Tuettu asuminen on asumistyyli, missä sulla on omaohjaaja auttamassa ja tukemassa niin virallisissa kuin arjen asioissa. Opettelette arjen asioita yhdessä sekä teette aktiviteetteja ja harjoittelette elämän asioita esimerkiksi ruuanlaittoa ja miten viralliset asiat hoidetaan, kuvailee asumistaan yksi asukeista.
Työskentelyn
tavoitteet määritellään asiakaskohtaisesti.
Asumiseen kuuluu aina tavoitteellinen ohjaajan kanssa työskentely, jota seurataan ja arvioidaan ja josta raportoidaan
säännöllisesti. Työskentelyn tavoitteet määritellään asiakaskohtaisesti yhdessä nuoren sosiaalityöntekijän ja verkoston kanssa. Tärkeää on nuoren oma motivaatio sekä sitoutuminen yhdessä tehtyihin tavoitteisiin. Tavoitteista nousee myös nuoren asumisen pituus.
Keskusteluapua ja turvallisia aikuisia elämään
– Aamu aloitetaan kirjausten lukemisella. Lähes jokaisena aamuna on yksi tai useampi nuori, joiden kouluun menoa tai viranomaistapaamisiin varatuille ajoille lähtemistä tuetaan varmistamalla herätys. Joskus sikeäunisen nuoren herättäminen vaatii asunnon ovella käyntiä ja rytmikästä ovikellon pimputtamista, kuvailee Tontin asumispalveluvastaava Ville Vanhanen.
Ohjaajat ovat paikalla arkisin ja lauantaisin, muina aikoina ohjaajan tavoittaa päivystysnumerosta vuorokauden ympäri. Tontilla työskentelee viisi työntekijää. Ohjaajilla on AMK-tutkinto ja useiden vuosien työkokemus nuorten kanssa työskentelystä. Erityisosaamista on mm. seksuaalikasvatus, päihde- ja mielenter-
18 LOGO Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta iloa. Vaikeidenkin tilanteiden Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta nega on myös mahdollinen muoto.
veystyö, Creen Care, rikosseuraamusala, Nada-menetelmä ja maahanmuuttajatyö.
Ryhmätoiminnoissa harjoitellaan arkea
– Sovitaan tapaamisia ennakolta, joiden aikana nuori hoitaa esimerkiksi Kelan
tukien hakemisen ja laskujen maksamisen. Ohjaaja varmistaa, että nuori onnistuu näiden asioiden hoitamisessa. Puolesta ei tehdä, vaan opastetaan haastavissa asioissa ja harjoitellaan, jatkaa Ville.
Nuoren kanssa vietetään aikaa keskustellen ja autetaan kiinnittymään mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan sekä suunnitellaan tulevaa. Joskus keskitytään kodinhoidon harjoitteluun kokkailujen, siivousten ja kauppareissujen lomassa. Erilaisia ryhmätoimintoja pyörii viikoittain. Niitä on koottu kauppareissujen, pullakahvien, retkien, pelaamisen, eläinten ja liikunnan ympärille.
– Keskusteluapua sekä turvallisia aikuisia elämään, kun ei itse kykene vielä olemaan itselleen turvallinen aikuinen. Olen oppinut terveempää arkea ja saanut todella paljon tukea elämän mutkikkaisiin asioihin, kertovat kaksi nuorta tuetusta asumisesta.
Muutos haastaa myös työntekijän
Ohjaajan työpäivät vaihtelevat paljon. Tämä vaatii ohjaajalta kykyä elää jatkuvassa muutoksessa. Nuorilla on eritasoisia haasteita, jotka voivat yllättäen johtaa elämäntilanteen kriisiytymiseen. Tällöin tiimin merkitys kasvaa. Tontilla ohjaajan työ näyttäytyy vahvasti yksilötyöskentelynä, mutta jokaisen nuoren takaa löytyy vastuuta ottava ehjä ja yhtenäinen Tontin tiimi.
– En ihan hirveästi tiennyt Huoltsikasta ennen muuttoa. Tiesin kuitenkin, että se on muita tuetun asumisen paikkoja itsenäisempi, ja tämän takia päädyin Huoltsikalle. Oletin, että ohjaajien kanssa työskentely on hyvin samankaltaista kuin nuorisokodissa ohjaajien kanssa työskentely, mutta ohjaajat eivät kuitenkaan koko ajan ole pyörimässä ympärillä, mikä on hyvä asia. Ja tässä osuin oikeaan. Kokemukseni Huoltsikalla asumisesta on ollut parempi kuin osasin odottaa, ja se on ollut juuri sopiva reitti nuorisokodista yksin asumiseen, kertoo yksi nuorista.
Kirjoittaja:
Kirsi Lamminaho, Palvelupäällikkö
Kuvat
Sanna Malin ja Elina Roivas
Uudellamaalla kehitettiin täysin uusi valmennus nuorille perheille
Kehitimme Uudenmaan avopalvelutiimin kanssa nuorille perheille suunnatun Nuppu-valmennuksen. Idea lähti siitä, että halusimme tuoda omaan työhömme jotain uutta ja innostavaa, sekä nostattaa hyvää tiimihenkeä entisestään. Kehitysmyönteinen tiimi otti ehdotukseni nuorten perheiden tukemisesta vastaan hyvin, ja yhteistyössä tiimin kanssa tuki sai valmennusmuotonsa. Valmennuksessa yhdistyy tiimin vahva perhetyön ja jälkihuollon tukihenkilötyön osaaminen.
Valmennus räätälöidään tarpeen mukaan
Nuppu-valmennus on suunnattu n. 16–26-vuotiaille nuorille vanhemmille, jolloin tuki voi alkaa jo raskausaikana. Valmennus soveltuu Familarin tuetun asumisen, jälkihuollon, ammatillisen tukihenkilötyön ja perhetyön työskentelyyn. Palvelu on ennaltaehkäisevää ja ratkaisukeskeistä terapeuttisella työotteella toteutettavaa kokonaisvaltaista tukea.
Valmennusteemoina ovat: raskausajan tuki, ihmissuhteet, vanhemmuustaidot, minun tarinani ja elämänhallintataidot. Näistä teemoista saamme räätälöityä jokaiselle perheelle sopivan ja joustavan valmennuspaketin.
Kysy ihmeessä lisätietoja!
Ninja Savolainen
Palvelupäällikkö
Uudenmaan Avopalvelut
puh. 044 971 4081 / ninja.savolainen@familar.fi
19 LOGO
Nuoren parvekkeen loisto on puutarharyhmän tuotosta.
Yhdessä tekeminen, kokkaaminen ja vaihtuvat teemat toteutuvat ryhmätoiminnoissa.
Loma-aikoihin kuuluu useasti retkiä. Eläinpihat ovat tulleet tutuiksi.
Uudenmaan Avopalveluiden tiimi.
grillivinkit
Familarin markkinoinnista ja rekrytoinnista vastaava Miika Liimatta on usealle tämän lehden lukijalle tuttu yhteistyökumppani jo vuosien takaa. Lehden lukijoissa lienee myös niitä, joille Miika ei vielä ole tuttu.
Miika on tehnyt yli kahdenkymmenen vuoden työrupeaman lastensuojelussa sekä sosiaalialan muissa tehtävissä. Nykyisin Liimatta työskentelee Familarin lisäksi myös muiden Mehiläisen sosiaalipalveluiden palvelulinjojen parissa ja saa näin ollen jakaa tietotaitoaan myös mielenterveys-, vammais- sekä ikääntyneiden palveluissa. Tällä kertaa kuitenkin näemme hänet hieman tavanomaisesta poikkeavassa roolissa, grillimestarina!
Kasvisten käyttö kasvussa
Miika on tunnetusti kova grillaaja ja hän on lupautunut kertomaan rakkaasta harrastuksestaan. Pääsimme mukaan, kun Miika grillasi maittavan päivällisen perheelleen kotonaan Maskussa.
– Tärkeintä grillauksessa on tunnelma ja oikea mielentila. Vaikka paljon puhutaan välineiden ja kotimaisten raaka-aineiden merkityksestä, on fiilis kuitenkin tärkeintä. Itse aloitan oman grillikauteni jo varhain keväällä ja se jatkuu pitkälle syksyyn, kertoo Liimatta.
– Välillä napsautan grillin päälle myös talvella, jos esimerkiksi metsätöiden tauolla tekee mieli grillimakkaraa. Joskin nykyään oma grillimakkarani on joko soijaa tai kanaa – punaisen lihan syönnin lopetin viime kesänä, kertoo Liimatta. Myös muut perheenjäsenet ovat siirtyneet enemmän kasvis- ja kanaruokiin. Koska jokaiseen hyvään grilliartikkeliin kuuluu reseptivinkkejä, niin myös tässä artikkelissa jaetaan muutama kuuma grillausvinkki.
- Olkaa rohkeita grillaajia. Uskaltakaa kokeilla uusia asioita ja uusia raaka-aineita. Grillauksessa on lupa erehtyä ja hauskat sattumukset vain parantavat grillauskokemusta. Sillä ei ole väliä, käytätkö kaasu-, sähkö- tai hiiligrilliä, kaikki ovat hyviä ja käyttökelpoisia. Hyväksi grillaajaksi oppii vain kokeilemalla ja testaamalla, kannustaa Liimatta. Rohkeasti siis kokeilemaan!
Terveisiä kaikille Familar Uutiset –lehden lukijoille ja mukavia grillihetkiä!
Maskussa grillaaminen aloitetaan jo varhain keväällä. Tällä kertaa grillausta tuli seuraamaan läheiselle pellolle myös peura sekä kolme muuttomatkalta palannutta kurkea.
Mukavinta grillaaminen on perheen ja ystävien kanssa. Perheen naisväen suurinta herkkua ovat maissi sekä pekoniin kääritty parsa.
Chili Pimiento à la Julia
Pimiento Chilejä n. 200 g
Iso hyppysellinen merisuolahiutaleita
Tilkka ruokaöljyä
Grillaa Pimientoja kuumassa grillissä 4-7 minuuttia, jonka jälkeen lorauta päälle tilkka huonelämmintä ruokaöljyä. Lopuksi kruunaa
Pimientot ripottelemalla niiden päälle reilu hyppysellinen merisuolahiutaleita
Täytetyt Herkkikset
Muutama herkkusieni
Sinihomejuustoa
Kanapekonia
Poista herkkusienen kanta ja täytä sieni sinihomejuustolla. Kietaise kanapekonisiipale sienen ympäri ja pistä grilliin. Grillaa, kunnes pekoni on rapea ja juusto on sulanut.
Hauskat sattumukset vain parantavat grillauskokemusta.
20 LOGO Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta iloa. Vaikeidenkin tilanteiden Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta nega on myös mahdollinen muoto.
Tämän kevään uutuus on Miikan työkaverin Julian grillivinkki, grillatut Pimientot.
Miika
MIIKAN yst.
Hotti, hotimpi, hottis ❤
Tekijät tutuksi
perheiden kuin lasten kohdalla on äärimmäisen arvokasta ja pitkäjänteistä työtä.
3. Mitä toivoisit työelämässä vielä saavuttavasi?
Konkari
MIRA NORRÄNG
Yksikönjohtaja
Eemelin Perhetukiyksikkö
1. Mitä teet työksesi?
Olen työskennellyt lastensuojelualalla yli 18 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä - ohjaajana, yksikönjohtajana ja lastenpsykiatrialla sijoitettujen lasten työryhmässä sosiaaliohjaajana. Olen toiminut Eemelin perhetukiyksikön yksikönjohtajana toukokuusta 2019 alkaen. Perhetukiyksikköömme kuuluvat perhekuntoutus sekä tehostettu perhetyö. Yksikönjohtajan työn lisäksi olen saanut mahdollisuuden kouluttaa yrityksemme sisällä työntekijöitä muun muassa Omaohjaajuuden ytimessä -koulutuksen tiimoilta.
2. Mikä on työssäsi parasta?
Työssäni parhainta on saada nähdä asiakkaiden voimaantumista ja uskallusta luottaa parempaan huomiseen. Läsnä olevalla kohtaamisella ja läpinäkyvällä työotteella voidaan parhaimmalla mahdollisella tavalla saada asiakkaat tunnistamaan heissä itsessään olevaa vahvuutta.
Hienoa on myös saada nähdä työntekijöiden onnistumisia arjessa, ja miten he keskittyvät kulkemaan asiakkaiden rinnalla ja iloitsemaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän onnistumisestaan sekä tukemaan heitä vaikeissa tilanteissa.
Minussa itsessäni asuu ehkä pieni ekstrovertti, joten nautin aina, kun on paljon ihmisiä ja paljon tekemistä. Työssäni on monia huikeita mahdollisuuksia ja olen onnellinen siitä, että saan tehdä työtäni Familarilla monipuolisesti ammattitaitoani ylläpitäen. Minulla on mahtavia kollegoita, joiden tuki on ensiarvoisen tärkeää.
Työssäni olen saanut mahdollisuuden tavata meidän omaohjaajiamme, ja arvostus heidän työtään kohtaan on valtava. Omaohjaajien rooli rinnallakulkijoina niin
Toivoisin, että me kaikki tällä alalla toimivat löytäisimme yhteisen väylän, jolla voimme saavuttaa avun antamisen perheille jo aikaisemmassa vaiheessa – ennen kuin kriisit kärjistyvät ja moninkertaistuvat. Meillä on kokonaisuudessaan, niin hyvinvointialueilla kuin organisaatiossamme sekä muilla yksityisen sektorin aloilla, paljon hyvää substanssiosaamista. Haaveenani on nähdä sellainen muutos, jossa voimme auttaa asiakkaitamme mahdollisimman varhain ja monipuolisesti. Ehkä yksi oma salainen haaveeni on opiskella vielä lasten yksilöterapeutiksi.
4. Mistä ammatista haaveilit lapsena?
Haaveilin lapsena lentoemännän ammatista, mutta se tyssäsi liian lyhyeen pituuteeni ja näin jälkikäteen olen myös huomannut pelkääväni lentämistä. Joten on helpompi, että tärisen lentokoneessa penkissä, kuin tarjoilen ruokaa tarjottimen kanssa ihmisille. Teini-ikäisenä haaveilin sosiaalikasvattajan ammatista ja sosionomiksi pääsinkin sitten opiskelemaan.
5. Miten rentoudut vapaa-aikanasi?
Vapaa-ajallani rentoudun parhaiten lasteni ja läheisteni kanssa. Meri ja mökkeily ovat aina olleet minun juttuni ja niiden äärellä rentoudun. Tykkään hyvistä elokuvista, sarjoista ja erilaisista peleistä. Olen aina ollut melko optimisti, joten minun mielestäni elämään kuuluu naurua ja uskallusta luottaa hyvään.
6. Mitä musiikkia kuuntelet mieluiten?
Musiikin suhteen olen aika monipuolinen. Lapseni ovat opettaneet minua kuuntelemaan raskasta musiikkia ja yllätyksekseni siitä kyllä tykkään.
7. Mistä haaveilet?
Kesälomasta sekä varmasti samasta mistä moni haaveilee – onnellisesta elämästä ja siitä, että kaikilla läheisilläni olisi asiat hyvin.
Noviisi JARI CASTRÉN
Ohjaaja
Pienryhmäkoti Venni
1. Mitä teet työksesi?
Olen ohjaajana Pienryhmäkoti Vennissä, Rovaniemellä. Ensikosketukseni Venniin oli harjoittelu sosionomi-opintojen ohessa keväällä 2021. Harjoittelun jälkeen jatkoin töitä tuntilaisena niin yksikössä kuin myös sen avopuolella. Tammikuussa 2022 minulle tarjottiin vakituista paikkaa ja sen otin ilolla vastaan ja sillä tiellä mennään edelleen!
2. Mikä on työssäsi parasta?
Työssäni parasta on ehdottomasti työn vaihtelevuus ja erilaiset päivät sekä lasten kanssa touhuaminen. Unohtamatta huipputyökavereita, jotka auttavat jaksamaan myös ”haastavina” päivinä ja jaksavat kuunnella huonoja vitsejäni päivästä toiseen.
3. Mitä toivoisit työelämässä vielä saavuttavasi?
Tavoitteenani on edetä urallani ylemmäs ja sen myötä kehittää ja haastaa itseäni. Oppimista kuitenkin riittää vielä paljon ja innolla odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Myös erilaiset koulutukset työn ohessa ja esimerkiksi YAMK:ssa opiskelu jossain vaiheessa kiinnostavat.
4. Mistä ammatista haaveilit lapsena?
Minulla ei ole ollut selkeää toiveammattia, mutta varmaankin kaikki supersankarista poliisiin on ollut pienenä mielessä. Nyt kun miettii ohjaajan työtä, niin varmaankin se supersankari on kuitenkin aika lähellä sitä.
5. Miten rentoudut vapaa-aikanasi?
Vapaa-ajalla rentoutumiseen minulle parhaat vaihtoehdot ovat perheen kanssa oleminen, ystävien tapaaminen ja kokkailu.
6. Mitä musiikkia kuuntelet mieluiten?
Musiikissa minulle tärkeintä ovat sanoitukset ja sellaiset biisit, joihin voi helposti mukautua. Five Finger Death Punch, Vesa-Matti Loiri, Apulanta ja Babelin Nulikat, muutamia artisteja mainitakseni.
7. Mistä haaveilet?
Kyllähän se tietenkin kesäloma jo lähestyy kovaa vauhtia. Jos vaikka kesällä pääsisi jossain kauempana reissussa käymään.
21 LOGO
Yhteystiedot
Perusyksiköt
La Casa Gialla
Pastilantie 27, 50770 Korpikoski (Mikkeli)
Yksikönjohtaja Ida Jalkanen, p. 040 024 4210
Leenala
Arvolantie 239, 85820 Oksava (Haapajärvi)
Yksikönjohtaja Mika Alajoutsijärvi, p. 040 516 1195
Lehtosara Joutseno
Putkinotkontie 11-13, 54100 Lappeenranta
Toiminnanjohtaja Mari Hirvonen, p. 050 536 7885
Palmukoti Harju
Harjulankatu 2, 04250 Kerava
Yksikönjohtaja Virpi Järvinen, p. 040 621 2778
Palmukoti Kannelmäki
Kanneltie 8 V 158, 00420 Helsinki
Yksikönjohtaja Laura Kosonen, p. 040 186 8942
Palmukoti Kerava
Tuusulantie 38, 04200 Kerava
Yksikönjohtaja Johanna Miettinen, p. 040 186 5482
Pienryhmäkoti Heinälahti
Syväsentie 4, 50800 Mikkeli
Yksikönjohtaja Saara Porevesi, p. 050 316 5236
Pienryhmäkoti Hima
Päivärinteentie 2a, 04330 Lahela, Tuusula
Yksikönjohtaja Sonja Snellman, p. 040 186 7317
Pihapuu
Tuulentuvantie 5, 62370 Kangasto (Ala-Härmä)
Yksikönjohtaja Sirpa Siltanen, p. 040 835 8474
Pähkinärinne
Vihersalonkuja 56, 21500 Piikkiö (Kaarina)
Yksikönjohtaja Minna Vesma, p. 040 713 9122
Venla
Koulurinteentie 4, 15870 Hollola
Yksikönjohtaja Anssi Lehtimäki, p. 040 701 6092
Vilperikoti
Salontaus 2, 32810 Peipohja (Kokemäki)
Yksikönjohtaja Riina Wallenius, p. 045 631 5661
Erityisyksiköt
Aarni
Ruukinrannantie 24 B, 02600 Espoo
Yksikönjohtaja Tarja Sormunen, p. 040 589 3299
Anjala
Ruokosuontie 5, 46910 Anjala
Yksikönjohtaja Tiina Lotti, p. 040 082 6819
Aura
Ruukinrannantie 24 A, 02600 Espoo
Yksikönjohtaja Riitta Sederholm, p. 044 276 9754
Eemelin Kissankulma
Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta
Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331
Eemelin Vaahteramäki
Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta
Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331
Eemelin Verstas
Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta
Yksikönjohtaja Anne Hakanen p. 044 574 6331
Epala
Latokartanontie 10 C, 28300 Pori
Yksikönjohtaja Jarko Jaakonsaari, p. 044 272 2670
Ilmaria
Pajuharjuntie 12, 73100 Lapinlahti
Yksikönjohtaja Kirsi Ruotsalainen, p. 050 413 5600
Ilvesmäki
lmarintie 1, 04600 Mäntsälä
Yksikönjohtaja Hanna Ryynänen, p. 040 651 4949
Joensuu
Kuhilaskuja 4, 80140 Joensuu
Yksikönjohtaja Ulla Hirvonen, p. 040 552 9140
Jussila
Palosentie 9, 85210 Alavieska
Yksikönjohtaja Minja Huhtala, p. 040 031 6770
Jussin kodit
Saarikankaantie 12-14, 90840 Haukipudas
Yksikönjohtaja Jouni Määttä, p. 046 921 2266
Karekoti
Karelintie 80, 72710 Vaaraslahti (Pielavesi)
Yksikönjohtaja Meiju Roivas, p. 044 906 6866
Katajarinne
Vahverontie 1, 40640 Jyväskylä
Yksikönjohtaja Hannu Kettunen, p. 050 465 9359
Kotopelto
Siippoontie 303, 01940 Palojoki (Nurmijärvi)
Yksikönjohtaja Jussi Olin, p. 040 594 3627
Kuntoutuskoti OIVA
Pirtinkaari 11, 70820 Kuopio
Yksikönjohtaja Maria Puolakka, p. 040 841 6640
Lehtosara Lappeenranta
Kannuskatu 2, 53600 Lappeenranta
Yksikönjohtaja Marjo Paukkunen, p. 040 832 8092
Leivokoti
Niittyläntie 12, 91410 Jokirinne (Muhos)
Yksikönjohtaja Lauri Jolula, p. 045 773 4285
Länsiranta
Länsirannantie 557, 63130 Mäyry (Kuortane)
Yksikönjohtaja Taru Viljanmaa, p. 040 641 6023
Myllykoto
Myllytie 11, 45910 Voikkaa (Kouvola)
Yksikönjohtaja Ari Kortelainen, p. 044 010 1937
Myötävirta
Kaistisenkatu 6, 20760 Piispanristi (Kaarina)
Yksikönjohtaja Heta Söderström, p. 040 198 5351
Nummela
Vasunmäentie 198, 62100 Lapua
Yksikönjohtaja Janne Vakkila, p. 050 301 3682
Nuortenkoti Etappi
Lukiotie 2, 14200 Turenki (Janakkala)
Yksikönjohtaja Sanna Pethman, p. 044 729 1549
Nuortenkoti Polku
Hermanninaukio 3 E, 70100 Kuopio
Yksikönjohtaja Sanna Limpi, p. 044 742 7541
Nuortenkoti Pysäkki
Ketotie 9, 70700 Kuopio
Yksikönjohtaja Elina Lommi, p. 044 713 6033
E ri t yis yk sik ö t
Perus yk si k ö t
Perhe h oi t o
Palvelujohtajat:
Laitoshoito
Jarkko Ala-Hukkala, p. 050 490 3498
Petra Huuhilo, p. 045 272 1400
Piia Särkilampi, p. 040 824 2783
Toni Latvala, p. 044 088 1674
Tommi Laitinen, p. 040 830 9429
Anssi Nikkarinen, p. 040 732 8687
Janne Pohjola, p. 040 505 7930
Avopalvelut ja perhehoito
Antti Mäkelä, p. 040 502 6188
Lastensuojelupalveluiden johtaja
Mikko Määttänen, p. 040 679 3737
Laatujohtaja
Marko Nikkanen, p. 040 189 7178
Hanna-Riikka Räsänen, p. 040 125 6109
A vopalvel u t
P e r he k u n t o u t u s A s umi s palvel u t
HELSINKI Paciuksenkatu 27 00270 Helsinki
TURKU Pansiontie 45 20210 Turku
Y-tunnus: 2300134-8
Asiakas- ja palveluohjauksen koordinaattori
Johtaja, markkinointi ja rekrytointi
Miika Liimatta, p. 040 569 0378
22 LOGO Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta iloa. Vaikeidenkin tilanteiden Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta nega on myös mahdollinen muoto.
OIVA Tarina
Tarinaharjuntie 47, rak. 5, 71800 Siilinjärvi
Yksikönjohtaja Saara Karttunen, p. 044 765 6538
Peiponpesä
Harjukuja 3 a ja b, 05840 Hyvinkää
Yksikönjohtaja Elisa Juntunen, p. 040 357 5535
Pienryhmäkoti Karhunpesä
Pappilantie 4 B, 07500 Askola
Yksikönjohtaja Meri Boström, p. 040 592 4532
Pienryhmäkoti Kastari
Kivikoskentie 103, 15880 Hollola
Yksikönjohtaja Mari Virmajoki, p. 040 528 3200
Pienryhmäkoti Venni
Kevätportti 3, 96910 Rovaniemi
Yksikönjohtaja Marko Pihavainio, p. 040 585 5203
Pihapolku
Pihapolku 3, 47400 Kausala (Iitti)
Yksikönjohtaja Tiina Voutilainen, p. 040 030 6415
Pikku Tuulensuoja
Seppäläntie 109, 21250 Masku
Yksikönjohtaja Jaakko Söderström, p. 040 758 7966
Puistotie
Puistotie 13, 72400 Pielavesi
Yksikönjohtaja Paula Berg, p. 050 467 7370
Raussila
Raussilantie 481, 47150 Raussila (Kouvola)
Yksikönjohtaja Nina Eronen, p. 044 591 5728
Saraste Nokia
Luhtatie 36, 37120 Nokia
Yksikönjohtaja Sanna Paulin, p. 040 532 0480
Saraste Vilppula
Sammallammintie 661, 35700 Vilppula (Mänttä-Vilppula)
Yksikönjohtaja Mika Salminen, p. 040 728 8166
Saukkoranta
Lomarannantie 15, 65410 Sundom (Vaasa)
Yksikönjohtaja Heidi Svartsjö, p. 050 331 3329
Savisto
Savistontie 355, 47810 Selänpää (Kouvola)
Yksikönjohtaja Ville-Perttu Kohonen, p. 040 826 1770
Siilimäki
Viherlaaksonranta 8, 02710 Espoo
Yksikönjohtaja Tomi Harell, p. 050 552 6003
Simikaari
Matalantie 11, 84100 Ylivieska
Yksikönjohtaja Minna Pentti, p. 044 041 0312
Säikkä
Säikäntie 24, 28600 Pori
Yksikönjohtaja Henri Peltomaa, p. 044 713 9519
Tahtoranta
Tuuralantie 682, 66440 Tervajoki (Isokyrö)
Yksikönjohtaja Ilkka Silvennoinen, p. 050 471 6981
Tuulensuoja
Elmerannantie 39, 24800 Halikko (Salo)
Yksikönjohtaja Anu Aho, p. 040 648 2248
Varatie Tervakoski
Paperintekijäntie 8, 12400 Tervakoski (Janakkala)
Yksikönjohtaja Mia Laurell, p. 050 330 3409
Varatie Vihti
Pengerkuja 1, 03400 Vihti
Yksikönjohtaja Jarno Partinen, p. 050 341 2946
Veikkari
Veikkarintie 191, 21530 Paimio
Yksikönjohtaja Janina Valkama, p. 040 722 6335
Ylöjärvi
Tornitie 4, 33430 Vuorentausta (Ylöjärvi)
Yksikönjohtaja Johanna Blom, p. 040 197 0830
Perhehoitopalvelut
Kanta-Häme, Satakunta
Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569
Pirkanmaa, Keski-Suomi
Sudenkatu 6, 33530 Tampere
Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569
Pohjanmaa
Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki
Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569
Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Elektroniikkatie 8, 90590 Oulu
Palvelupäällikkö Melanie Rajavaara, p. 040 619 5829
Pohjois-Karjala
Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu
Palvelupäällikkö Hanna-Maria Kuivalainen, p. 040 624 2521
Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu
Kemilänrinne 5, 70340 Kuopio
Palvelupäällikkö Hanna-Maria Kuivalainen, p. 040 624 2521
Päijät-Häme, Kaakkois-Suomi
Palvelupäällikkö Ronja Kiuru, p. 040 359 1355
Uusimaa
Sitratori 5, 00420 Helsinki
Palvelupäällikkö Miina Kesänen, p. 040 621 6467
Varsinais-Suomi
Rieskalähteentie 57, 20300 Turku
Palvelupäällikkö Katja Palén, p. 040 198 5697
Avopalvelut
Etelä-Pohjanmaa
Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki
Palvelupäällikkö Marja Nieminen, p. 045 273 5554
Jyväskylä
Polttolinja 1, LH 11, 40520 Jyväskylä
Aluejohtaja Kirsi Lamminaho, p. 050 316 5260
Kanta-Häme
Talaskuja 3, 13200 Hämeenlinna
Palvelupäällikkö Henna Kallionsivu, p. 040 675 4629
Keski-Pohjanmaa
Revonkatu 1, 86300 Oulainen
Palvelupäällikkö Leena Satela, p. 040 623 3868
Kokkola
Mannerheiminaukio 7 as. 10, 67100 Kokkola
Aluejohtaja Petri Huhtala, p. 044 048 3019
Mikkeli
Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli
Aluejohtaja Jani Seppänen, p. 050 316 5201
Pirkanmaa
Sudenkatu 6, 33530 Tampere
Aluejohtaja Johanna Rautio, p. 040 623 5614
Pohjanmaa
Apollontie 12, 65200 Vaasa
Palvelupäällikkö Petri Huhtala, p. 044 048 3019
Pohjois-Karjala
Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu
Palvelupäällikkö Anne Brelo, p. 040 355 9701
Pohjois-Pohjanmaa
Elektroniikkatie 8, 90590 Oulu
Palvelupäällikkö Mari Soronen, p. 040 623 3420
Pohjois-Savo
Kemilänrinne 5, 70340 Kuopio
Palvelupäällikkö Hanna Löytömäki, p. 044 784 5376
Satakunta
Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori
Palvelupäällikkö Minna Sjövall, p. 040 197 4536
Uusimaa
Sitratori 5, 00420 Helsinki
Palvelupäällikkö Ninja Savolainen, p. 044 971 4081
Varsinais-Suomi
Rieskalähteentie 57, 20300 Turku
Palvelupäällikkö Satu Lanne, 040 183 9224
Ylä-Savo
Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi
Palvelupäällikkö Jouni Pennanen, p. 040 039 2376
Jatkopolut
Kemilänrinne 5, 70340 Kuopio
Palvelupäällikkö Sanna Nyyssönen, p. 044 300 0887
Asumispalvelut
Asumispalvelu OIVA
Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi
Yksikönjohtaja Jouni Pennanen, p. 040 039 2376
Asumispalvelut Pirkanmaa
Sudenkatu 6, 33530 Tampere
Palvelupäällikkö Johanna Rautio, p. 040 623 5614
Asumispalvelut Uusimaa
Sitratori 5, 00420 Helsinki
Palvelupäällikkö Mika Kivinen, p. 040 592 4699
Koppuri
Pitkänkallionkuja 1, 02170 Espoo
Yksikönjohtaja, Sirpa Aho-Vainio p. 040 071 8712
Korentomäki
Runotie 25, 01390 Vantaa
Palvelupäällikkö Mika Kivinen, p. 040 592 4699
Tuettu asuminen Jyväskylä
Polttolinja 7, kerhohuone, 40520 Jyväskylä
Asumispalveluvastaava, Ville Vanhanen, p. 040 676 6350
Tuettu asuminen Mikkeli
Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli
Palvelupäällikkö Jani Seppänen, p. 050 316 5201
Perhekuntoutus
Eemelin perhetukiyksikkö
Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta
Yksikönjohtaja Mira Norräng, p. 044 554 2019
Havumäen perheyksikkö
Härkävehmaankatu 3, 05900 Hyvinkää
Yksikönjohtaja Pia Muhonen, p. 040 484 7359
Perhekuntoutusyksikkö Hermanni
Hermanninaukio 3 F, 70100 Kuopio
Yksikönjohtaja Eveliina Dahl, p. 044 704 4423
23 LOGO
Ryhdy sijaisperheeksi!
Turvallisista ja luotettavista sijaisperheistä on huutava pula! Onko
sinulla mahdollisuus tarjota koti, jossa riittää lämpöä ja huolenpitoa
niitä tarvitsevalle lapselle?
Turvallista arkea sijaisperheessä
Sijaisperhe tarjoaa perhehoitoa lapselle, joka tarvitsee kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa omien biologisten vanhempien sijasta. Sijaisperheeseen sijoitettu lapsi tulee yhtä lailla osaksi perheen arkea kuin muutkin perheenjäsenet.
Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää!
p. 040 192 9124
tai tutustu toimintaamme lisää osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut
“Sydäntä lämmittää tieto siitä, että olemme päässeet luomaan lapselle turvallisen
kodin ja tulevaisuuden.”
- Sijaisperheen äiti