Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
Varhan asiakasohjaus toimii lapsen etu edellä
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
Pääkirjoitus Mikko Määttänen
Varhassa yhteistyö yksilöllisen tuen takana
Onnittelut Eero Niskaselle
Kun sijaishuolto toimii
Esittelyssä Kaisla ja Vanhamäki
Vastuullisuuden teemavuosi
Tekijät tutuksi: Jouni Pennanen ja Marko Pihavainio
Perhehoitopalvelujen työparityöskentely
Ryhmämuotoinen toiminta osana avopalveluja
Familarin asiantuntijat esittelyssä
Yhteystiedot Lapsen oikeudet
Somekanavat:
Familar
@familaroy
@mehilainensospalvelut
Familar lastensuojeluja perhepalvelut
Familar Oy
PÄÄKIRJOITUS:
Mikä lopulta on tärkeää?
Anna aikaasi ja kuuntele.
MIKKO MÄÄTTÄNEN
Lastensuojelupalveluiden johtaja
Palkittu lastensuojelutyön ammattilainen Eero kertoo tässä lehdessä kunnioittavasta kohtaamisesta. Inhimillinen ja yksilöllinen kohtaaminen on tasaarvoista ja tasapuolista. Anna aikaasi ja kuuntele.
Tätä kirjoittaessani on kevät parhaimmillaan. Kysytään, kenelle metsän linnut pitävät keväistä konserttiaan?
Ne laulavat sinulle. Lintuja ja luontoa voi kuunnella ympäri vuoden. Kuuntele ja pysy hetkessä.
Kaikilla meistä on kokemus kuulluksi tulemisesta. Asiani tuntuu tärkeältä. Kuuntelijan ei tarvitse olla samaa mieltä. Arvostava kunnioittaminen eri mielipiteisiin, tekemisiin tai tekemättä jättämisiin on lähtökohta tasa-arvoiselle kohtaamiselle. Luottamusta rakennetaan vain ymmärtämällä.
Tässä lehdessä voit tutustua kunnioittavan kohtaamisen ja kuuntelemisen ammattilaisiimme ympäri Suomen.
Mukavia lukuhetkiä lehden parissa!
Varhan asiakasohjaus toimii lapsen etu edellä
Yhteistyö mahdollistaa yksilöllisen tuen
etra Jakala toimii VarsinaisSuomen hyvinvointialueella sijaishuollon asiakasohjauksessa palvelukoordinaattorina yhdessä työparinsa Karoliina Verhon kanssa. Varhalla palvelukoordinaattorin tehtävä on erittäin keskeinen, sillä heidän roolinsa on varmistaa, että jokaiselle lapselle löytyy hänen tarpeitaan parhaiten palveleva sijoituspaikka. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, jotta lapsen yksilölliset tarpeet ja olosuhteet voidaan ottaa huomioon sijoituspaikan valinnassa.
Palvelukoordinaattorit koordinoivat
Varhan alueen sijoituksia.
– Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että he ovat vastuussa siitä, että sijoitusprosessit sujuvat mahdollisimman tehokkaasti ja lapsen etua ajatellen, kertoo Jakala.
Yhteistyö valvontayksikön ja sosiaalipäivystyksen kanssa mahdollistaa kentällä toimivien yksiköiden tuntemuksen ja nopean reagoinnin tarpeisiin. Mahdollisuuksien mukaan palvelukoordinaattorit osallistuvat myös lapsen ja perheen asioita käsitteleviin systeemisiin tiimeihin.
Avoin kommunikaatio vahvistaa luottamusta
– Varhan alueella on hyvin toimiva oma palveluntuotanto, joka tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita palveluita. Tämä ei aina riitä kuitenkaan vastaamaan kaikkien lasten ja perheiden tarpeisiin. Tässä kohtaa puitesopimuksen mukaiset yksityiset palveluntuottajat astuvat kuvaan, toteaa Jakala.
Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa on tärkeää, sillä se lisää palveluiden monipuolisuutta ja laatua. Yksityiset palveluntuottajat täydentävät palveluntarjontaa, ja heidän avullaan
Kuvassa palvelukoordinaattori Petra Jakala Varhasta (vas.) ja Familarin asiakassuhdepäällikkö Hanna-Riikka Räsänen.
Palvelukoordinaattorit toimivat sillanrakentajina eri toimijoiden välillä
voidaan tarjota lapsille ja perheille räätälöidympiä ratkaisuja.
Hyvä yhteistyö edellyttää avointa kommunikaatiota ja luottamusta. Koordinaattorien on tärkeää voida luottaa siihen, että yksityiset palveluntuottajat tuntevat omat prosessinsa ja palvelunsa.
– Avoimuus lisää luottamusta, mikä on olennaista kohdattaessa haasteita, kuten lasten haastavaa oireilua tai rekrytointiin liittyviä ongelmia - asioita, joita jokainen joskus joutuu kohtaamaan. Avoin ja suora kommunikaatio ei heikennä yhteistyötä, vaan vahvistaa luottamusta, Jakala korostaa.
Lapsen etu ja yksilöllisyys edellä
Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti silloin, kun lapsen tarpeet ovat monimutkaisia ja vaativat erityistä huomiota.
mista ja sopeutumista muuttuviin tilanteisiin, mikä tekee siitä haastavaa mutta samalla palkitsevaa.
– Olemme sitoutuneet kehittämään ja ylläpitämään yhteistyösuhteita, jotka tukevat lasten hyvinvointia. Monialainen yhteistyö voi johtaa parempiin tuloksiin ja tarjoaa lapsille ja perheille mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Tämä vaatii jatkuvaa dialogia, luottamuksen rakentamista ja yhteisten tavoitteiden asettamista, jotta kaikki osapuolet voivat toimia yhdessä lapsen parhaaksi, kuvaa Jakala.
Hyvä yhteistyö edellyttää avointa kommunikaatiota ja luottamusta
Tällaisissa tilanteissa palvelukoordinaattorit toimivat sillanrakentajina eri toimijoiden välillä varmistaen, että lapsen etu on aina etusijalla. Heidän työnsä vaatii jatkuvaa oppi-
Palvelukoordinaattoreiden rooli Varhan alueella on siis paljon enemmän kuin pelkkä koordinointia; se on aktiivista osallistumista ja vaikuttamista lasten ja perheiden elämään. He tekevät työtä, joka vaatii empatiaa, ymmärrystä ja kykyä nähdä jokainen lapsi yksilönä, jolla on omat ainutlaatuiset tarpeensa. Heidän työnsä on keskeinen osa hyvinvointialueen toimintaa, ja heidän panoksensa on merkittävä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä.
jien kanssa ei ainoastaan täydennä julkista palveluntarjontaa, vaan tuo mukanaan uusia näkökulmia ja innovaatioita lasten ja perheiden tukemiseen. Tämä luo jatkuvan mahdollisuuden oppimiseen ja kehittymiseen, painottaa Jakala.
Jatkuvaa dialogia, luottamuksen rakentamista ja yhteisten tavoitteiden asettamista
Jotta lapsen tarpeet voidaan täyttää parhaalla mahdollisella tavalla, on kaikkien osapuolten sitouduttava yhteistyöhön keskenään.
– Meidän työmme ydin on lapsen etu. Kaikki päätökset ja toimenpiteet tehdään lapsen hyvinvointi mielessä, ja tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä turvallisessa ja tukevassa ympäristössä, varmistaa Jakala.
– Yhteistyö yksityisten palveluntuotta-
TEKSTI: HANNA-RIIKKA RÄSÄNEN ASIAKASSUHDEPÄÄLLIKKÖ
Ohjaajan työ on tiimityötä, jossa jokainen tiimin jäsen on tärkeä.
Tätä työtä ei tehdä yksin.
Familar onnittelee vuoden parhaan lastensuojelun työntekijän tittelistä
Eero NiskanenLASTENSUOJELUN AMMATTILAINEN
Ohjaaja Eero Niskanen työskentelee Familar Puistotiellä Pielavedellä neljättä vuotta, mutta hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden työkokemus lastensuojelun sijaishuollosta.
Työuransa aikana Eero on kohdannut satoja eri-ikäisiä lapsia ja nuoria.
– Lastensuojelutyö on pitkäjänteistä, ja oman työnsä tulosta ei välttämättä ehdi nähdä nuoren sijoituksen aikana. On aina mukava kuulla entisistä nuorista ja siitä, kuinka heillä on nyt oma perhe ja elämä mallillaan. Tämä on parasta kiitosta tehdystä työstä, kertoo Niskanen Lastensuojelutyö on pitkäjänteistä työtä. Eero vertaakin lastensuojelua maanviljelykseen.
On aina mukava kuulla entisistä nuorista ja siitä, kuinka heillä on nyt oma perhe ja elämä mallillaan. Tämä on parasta kiitosta tehdystä työstä.
– Kun me tänään viskaamme siemenet maahan, sato ei ole heti korjattavissa. Välissä maata on pitänyt kastella ja lannoittaa. Me voimme arjessa antaa nuorelle työvälineitä, neuvoja ja ohjeita, mutta sen lisäksi nuorelle pitää taata hyvät kasvuolosuhteet, arjen perustarpeet ja paljon välittämistä. Jonain päivänä siemen puhkeaa kukkaan.
Nuoret itse valitsivat voittajan
Helmikuussa 2025 Eero valittiin TikTok-sossujen palkitsemana vuoden 2024 lastensuojelutyöntekijäksi. Voittajan valinnan tekivät nuoret. Eero kertoo olevansa otettu saamastaan palkinnosta ja siitä, että palkinto tuli juuri nuorilta.
– Ohjaajan työ on tiimityötä, jossa jokainen tiimin jäsen on tärkeä. Tätä työtä ei tehdä yksin. On ilo olla läsnä tiimissä, jossa työkaveriin voi luottaa ja töitä tehdään yhdessä nuoren ja hänen läheistensä parhaaksi. Tiimin toimivuuden lisäksi on tärkeää, että koko verkosto nuoren ympärillä toimii, niin että nuori saa tarvitsemansa tuen, korostaa Niskanen.
Miksi juuri Eero?
– Eero on useasti ollut auttamassa monia nuoria niin kriisi- kuin normitilanteissa. Kun jouduin laitokseen vuoden 2022 lopussa, Eero otti minut avosylin vastaan ja oli heti tukena, kun oli uusi paikka kyseessä sekä vieraat ihmiset, muistelee eräs lastensuojelua tarvinnut nuori. Nuoren oma kommentti siitä, miksi Eero Niskanen tulisi valita vuoden 2024 lastensuojelutyöntekijäksi, kertoo mitä nuoret toivovat aikuisilta heidän tullessa uuteen sijaishuoltoyksikköön. Nuoret toivovat, että heidät otetaan vastaan avosylin juuri sellaisina kuin he ovat, ja että heitä kuunnellaan. Pitkän linjan lastensuojelun työntekijänä Eero kertoo, että nuoren kiinnittymistä uuteen yksikköön auttaa se, että aikuiset ovat kiinnostuneita nuoresta ja hänen asioistaan, nuorelle annetaan aikaa ja ollaan aidosti läsnä. Eerolle luontaisin tapa saada nuori juttelemaan on yhteinen tekeminen, kuten makkaranpaisto, onginta tai autoajelu.
TEKSTI: PAULA BERG YKSIKÖNJOHTAJA, FAMILAR PUISTOTIE
Kun jouduin laitokseen vuoden 2022 lopussa, Eero otti minut avosylin vastaan ja oli heti tukena.
KUVA: FRIIPIK
Kun sijaishuolto toimiikin – tarinoita tilastojen takaa
Sain avaimet hyvään ja tasapainoiseen elämään
Tilastot puhuvat huolestuttavaa tarinaa siitä, miltä vaikuttaa sijaishuollossa olleiden lasten tulevaisuus. Sijaishuollon vaikuttavuutta on tutkittu vielä verrattain vähän, mutta on havaittu, että sijoituksella ei aina pystytä riittävän hyvin poistamaan lasten osalta riskejä aikuisiän haasteille, kuten psyykkiselle huonovointisuudelle, päihdehaasteille, rikollisuudelle, koulutukselle tai työllistymiselle. (Kääriälä ja Hiilamo 2023). Familarin yksiköissä on vuosia tehty työn vaikuttavuuden mittaamista ja pohdittu, millainen sijaishuolto toimii tavoitteensa mukaisesti korjaavana palveluna.
Kysyimme muutamalta Vilppulasta ja Ylöjärveltä aikuisuuteen ponnistaneelta asiakkaalta heidän ajatuksiaan ja samalla pohdimme, mitkä työn vaikuttavuuden elementit vastauksista nousevat. Taustalla on ihmiskäsitys ja työorientaatio (= viitekehys), mihin sisältyy toimivia menetelmiä.
”Kiireetön, luottamusta kasvattava tekeminen ja taito nähdä vaikeastikin oireileva ja ”hukassa” oleva nuori ihminen samanvertaisena ja yhtä tärkeänä kuin kaikki muutkin ihmiset on ehdottomasti yksi tärkeimpiä ja kauaskantoisimpia voimavaroja mitä työntekijä voi aikuisena nuorelle antaa elämään. ”
Suhde toiseen ihmiseen
Teoriaosaamisen ja menetelmäosaamisen ollessa kunnossa, voidaan kuntouttavaa työskentelyä toteuttaa. Jokaisen kohdalla ei lopputulos ole sama, mutta silti merkityksellinen.
”Aikuisuuteen olen saanut parhaat mahdolliset valmiudet sijoitukseni ansiosta, mutta tähän on vaikuttanut tärkeimpänä asiana sijoituspaikkani, ja työntekijät, joilla on ollut tarvittavat taidot ja näkemys psyykkisesti
oireilevan lapsen/nuoren hoitoon ja nuoren sekä hänen vanhempansa kohtaamiseen.”
”Noo ehkä teidän ansiosta olen elossa. Sain ainakin neuvoja, miten voittaa tai ainaki yrittää voittaa syömishäiriö.”
Menetelmän sisällä on tärkeää, että työvälineet valikoituvat asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
”Ajatuksista ja päivien tapahtumista pidettiin hoitajan kanssa keskusteluvihkoa yhdessä vaiheessa päivittäin. Minun oli vaikea ilmaista asioita sanallisesti, joten keskustelu vihon välityksellä helpotti ja se mahdollisti myös asioihin palaamisen ja oman toiminnan analysoinnin jälkikäteen. Näin pystyi välillä toteamaan, että esim. aiemmin isolta vaikuttanut asia ei enää vaikuttanutkaan niin suurelta.”
Viitekehys, menetelmät ja työvälineet ovat silta toimivaan vuorovaikutukseen ja luottamukseen, koska loppupelissä kaikki muutos tapahtuu kuitenkin suhteessa toiseen ihmiseen.
”Kaikista tärkein ja kantavin asia on se, että olen aidosti tärkeä ja merkityksellinen, että minä olen kaikesta huolimatta hyvä juuri tällaisena. Nyt edelleen, 17 vuotta myöhemmin, en voisi olla kiitollisempi sijoituspaikkani ammattitaidolle siitä, että olen saanut menestyä elämässäni ja itselleni tärkeimpänä voimanani on henkinen vahvuus. Koen, että ei ole olemassa asiaa mistä en voisi selviytyä.”
Ammattitaitomme voi olla tärkeä lapsuuskaveri
Samalla, kun työmme tulee olla ammattitaitoista ja vaikuttavaa, tulee muistaa, että sijaishuolto on samalla myös lasten lapsuus tai ainakin osa sitä.
"Olen Julia, pian 29-vuotias entinen huostaanotettu nuori. Minut huostaanotettiin Ylöjärven silloiseen Mehiläiseen ollessani 16-vuotias. Olin ollut aikaisemmin kiireellisessä sijoituksessa Tampereella, mutta minut siirrettiin haasteideni takia Ylöjärvelle. Olin nuorena hyvin aggressiivinen, äkkipikainen ja mielialani vaihtelivat jollei tunneittain, niin ainakin päivittäin. Minun oli historiani takia hyvin vaikea luottaa uusiin ihmisiin ja koska elämäni ennen sijoitusta oli ollut täynnä vaihtuvia aikuissuhteita, toi myös yksikön työntekijävaihtuvuus lisähaastetta kohdalleni. Sain onnekseni kuitenkin kaksi omaohjaajaa, jotka olivat ja pysyivät.
Toinen omaohjaajistani on edelleen elämässäni, tosin nykyään ystävänä. Talolla oli myös minulle jo entuudestaan tuttuja nuoria, sekä tutustuin myös uusiin ikäisiini. Lähennyimme ja koenkin etuoikeutena yhteisöllisyyden, niin kutsutun laitosperheen.
Olin lapsuudessani kuullut tarinoita lastenkodeista, ei mitään positiivisia vaan enemmänkin pelottavia sellaisia. Todellisuus oli kuitenkin päinvastainen. Vaikka nuorena kapinoin sääntöjä vastaan, sekä koin negatiivisia tunteita esimerkiksi henkilöstöä kohtaan, olen aikuisiällä ymmärtänyt kaiken tuon merkityksellisyyden. Sain kasvaa ja varttua turvassa, sekä olla oma itseni myös huonoine puolineni. Sain tukea, kun sitä tarvitsin, mutta mikä tärkeintä, sain avaimet hyvään ja tasapainoiseen elämään.
Nykypäivänä olen kolmen lapsen äiti, työskentelen esihenkilönä ja koen olevani hyvin onnekkaassa asemassa. Lähtökohdistani huolimatta olen ponnistanut pitkälle ja koen, että tämä on vasta alkua. Olen ennenkin sanonut, mutta sanon vielä tänä päivänäkin. Muilla on lapsuudenkoteja, minulla on lastenkoti. Se on talona ainoa pysyvä asia lapsuudestani. Saan olla etuoikeutettu, että olen vuosittain kutsuttujen listalla jouluaterioille, sekä nuorten kesägrillijuhliin.”
KIRJOITTAJAT:
Lue koko artikkeli kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme.
Lähteet löytyvät osoitteesta www.familar.fi
PIIA SÄRKILAMPI, PALVELUJOHTAJA
JOHANNA BLOM, YKSIKÖNJOHTAJA
ENTISET ASIAKKAAT
Muilla on lapsuudenkoteja, minulla on lastenkoti
"Yhteys on säilynyt vuosien kulumisesta huolimatta".
Kaislassa saa olla sellainen kuin on
Töihin tuleminen on kuin kotiinsa tulisi
Luonnonkauniissa Kaislassa sovelletaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa käytäntöön.
Lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla toimii Kuopiossa, luonnonkauniilla paikalla, kartanomaisen sairaalarakennuksen pohjakerroksessa. Meidät tunnetaan marraskuussa 2024 tapahtuneen yrityskaupan myötä myös Familar Kaislana. Kaisla on seitsemänpaikkainen erityisyksikkö, joka on suunnattu nuorisoikäisille, psykiatrisista ja neuropsykiatrisista ongelmista kärsiville sijaishuollon asiakkaille.
Kaislan ovet avautuivat vuonna 2014, ja erityisosaamistamme on ollut alusta alkaen psykiatrinen ja neuropsykiatrinen hoito. Yksikön työtä ohjaa kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka on toiminut viitekehyksenä alusta saakka. Hoito- ja kasvatustyössä kiinnitetään erityistä huomiota käyttäytymisen vahvistussuhteisiin sekä ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen välisiin suhteisiin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian osaaminen on ollut keskeinen osa Kaislan toimintaa, ja parhaimmillaan yksikössä on toiminut kaksi kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttia. Lisäksi neuropsykiatrisia valmentajia on koulutettu, jotta nuorten tarpeisiin pystytään vastaamaan entistä paremmin.
Tutustu yksikköön lisää.
Moniammatillisuus ja arjen rakenteet toipumisen tukena
Yrityskaupan jälkeen toimin itse yksikönjohtajana, taustaltani olen kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti. Työ yksikössämmme toteutetaan moniammatillisen työryhmän voimin, jossa yhdistyvät sekä pitkä kokemus että erityisosaaminen. Lisäksi yksikössä vierailee usein myös karvaisia ystäviä. Lemmikit ovat nuorille tärkeitä, ja ne ovatkin aina odotettuja kunniavieraita.
Lemmikit ovat nuorille tärkeitä, ja ne ovatkin aina odotettuja kunniavieraita
Arki Kaislassa rakentuu luonnollisen struktuurin mukaan. Tärkeänä pohjana kaikelle hyvinvoinnille pidetään perusasioita: hyvä ja ravitseva ruoka, riittävä lepo ja vapaa-aika sekä koulunkäynti omien voimavarojen mukaan. Meillä työhön ollaan sitoutuneita ja moni Kaislassa työskentelevä nostaa esiin saman asian: täällä voi olla juuri sellainen kuin on, töihin tuleminen on kuin kotiinsa tulisi.
Kaislassa on keskusteleva ilmapiiri ja vahva yhteishenki, lisäksi työyhteisön hyvä huumorintaju sekä työn merkityksellisyys nousevat esille. Vuorovaikutus on nuorten ja aikuisten kesken kunnioittavaa ja arvostavaa. Kaislassa on hyvä olla.
TEKSTI:
Lastenkotitoimintaa yli 20 vuoden kokemuksella
Vanhamäen lastenkoti Suonenjoella on maaliskuusta alkaen osa Familaria ja toimii nyt nimellä Familar Vanhamäki.
Familar Vanhamäki Suonenjoella on 14-paikkainen perustason laitosyksikkö ja asiakkainamme on pääasiassa 10–17-vuotiaita lapsia, joilla voi olla eriasteisia ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöitä, neuropsykiatrista oireilua, päihdetaustaa ja/tai koulunkäynnin haasteita.
Sijoitettujen lasten haasteet ovat muuttuneet vuosien saatossa, mutta lasten tarpeet säilyvät edelleen samoina. Meille on tärkeää kodinomainen hoito ja huolenpito, jossa kasvatuksellinen ote näkyy välittämisenä, yhdessä tekemisenä sekä rajoina ja aikuisen ohjauksena. On tärkeää rakentaa luottamuksellinen suhde lapseen ja vanhempiin, jotta voimme työskennellä yhteisten tavoitteiden eteen.
Turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö
Toiminnallisuus on selkeä voimavara, koska pihapiirimme harrastusmahdollisuuksineen
tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet. Lisäksi sijaintimme pienessä maalaiskaupungissa mahdollistaa nuoren irtautumisen epäsosiaalisesta seurasta.
Panostamme lasten ja työntekijöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin, ja uusi lastenkotirakennus mahdollistaa entistäkin paremmat puitteet. Moniammatillisessa työyhteisössämme työskentelee myös kokki- ja toimitilahuoltaja.
TEKSTI: LAURA NYYSSÖNEN
FAMILAR VANHAMÄKI
Vanhamäen lastenkotia koskeva palaute TikTok-sossujen Paras sijaishuoltopaikka -kyselyssä vuodelta 2022:
"Asuin itse tuossa lastenkodissa monta vuotta, tuo lastenkoti ja ne ihmiset jotka olivat siellä töissä pelastivat minut. Mulla oli tosi huono tilanne kotona ja kun vihdoin pääsin sinne asumaan he olivat ensimmäisiä ihmisiä jotka oikeasti kuuntelivat mua ja auttoivat mua. Tuossa paikassa sen näkee kuinka he tekevät sitä työtä sydämellä, osa ohjaajista pitää muhun vieläkin yhteyttä. Oon monet itkut itkeny siellä ja nauranu niin monet kerrat, kiitos heidän sain edes pienen osan mun lapsuudesta elää turvallisessa paikassa, mitä pystyin kutsumaan kodiksi.”
Tutustu yksikköön lisää.
Kuulumisia laadun hankkeista Vastuullisuuden teemavuosi 2025
Vuonna 2025 Mehiläinen ja Familar keskittyvät vastuullisuuden tärkeisiin teemoihin: ihmisoikeuksiin, ympäristön huomioimiseen sekä tietoturvan kehittämiseen.
Ihmisoikeudet lastensuojelussa
Lastensuojelussa ihmisoikeudet tarkoittavat ennen kaikkea lapsen oikeutta hyvään kohteluun ja huolenpitoon. Näitä periaatteita ohjaavat lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen lait. Esimerkiksi Lastensuojelulaissa korostetaan, että lasten tulee saada olla mukana päättämässä heitä koskevista asioista.
Monissa yksiköissä laaditaan suunnitelmia, joiden avulla lasten ääni pääsee esiin. Toisinaan suunnitelmista kuitenkin tulee enemmän aikuisten kuin lasten näköisiä. Tänä vuonna haluamme varmistaa, että suunnitelmat tehdään aidosti yhdessä lasten kanssa, heidän näkökulmaansa kuunnellen.
Tietoturva ja kirjaaminen
Ympäristökasvatus
Haluamme varmistaa, että suunnitelmat tehdään aidosti yhdessä lasten kanssa.
Sosiaalihuollon Kantaliittyminen kolkuttelee oven takana, ja valmista pitäisi olla syyskuussa 2026. Osa hyvinvointialueista on jo pitkällä valmistelussa, mutta paljon on vielä tehtävää. Asiakastietojärjestelmämme Kanta-valmius on jo olemassa, mutta kirjaamisen tavat tulevat muuttumaan, ja tarvitsemme käyttäjäkoulutusta uusiin toimintatapohin. Pelkkä asiakastietojärjestelmän päivitys ei kuitenkaan riitä. Myös kirjaamisen kulttuuri ja tapa tulee muuttumaan rakenteellisuuden myötä. Omavalvontamme painopiste keskittyy päivittäiskirjauksien tarkasteluun ei pelkästään Familarissa vaan koko Mehiläisen sosiaalipalveluissa. Kierroksen valmistuttua teemme tulosten perusteella suunnitelman mahdollisista tarvittavista koulutuksista. TEKSTI:
Meillä on jo pitkään ollut käytössä ympäristösertifikaatti (ISO14001), ja nyt olemme ottaneet ympäristökasvatuksen tiiviisti osaksi toimintaamme. Haluamme entisestään kasvattaa lasten ja nuorten ymmärrystä ympäristöstä – esimerkiksi siitä, miksi kulutusta kannattaa hillitä ja miten pienetkin teot voivat edistää kestävää kehitystä.
TEKIJÄT TUTUKSI
JOUNI PENNANEN
Yksikönjohtaja,
Familar Ylä-Savo, Asumispalvelu OIVA
1. Kuka olet ja mikä on työnkuvasi?
Olen Jouni Pennanen ja toimin yksikönjohtajana
Familar avo- ja asumis palveluissa Ylä-Savos sa. Asumispalveluissa meillä on kymmenpaik kainen asumisen yksikkö 18 - 29 -vuotiaille jälkihuollon nuorille ja mielenterveyskuntoutu jille. Avopalveluissa toimintaamme kuuluvat muun muassa lastensuojelun tukihenkilötyöskente ly, perhetyö ja valvotut tapaamiset.
2. Mikä on työssäsi parasta?
Parasta on yhdessä toimiminen innostavassa ja innostuvassa työyhteisössä.
3. Miten päädyit alalle?
Nuorena olin mukana seurakunnan nuorisotyössä ja nuoriso-ohjaajan ammatti kiinnosti. Päädyin kuitenkin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Suuntauduin psykiatriseen hoitotyöhön ja työskentelin psykiatrisilla osastoilla. Vuonna 2006 hain ja pääsin töihin Iisalmeen perustettuun sijaishuoltoyksikköön, Lastenkoti Oivaan. Sijaishuoltoyksikössä olin viisi vuotta ohjaajana, kouluohjaajana, lääkeja osastovastaavana. Vuonna 2011 siirryin saman palvelutuottajan avopalveluyksikköön vastaamaan palveluista. Nykyisessä tehtävässä Familarilla olen toiminut vuodesta 2018 alkaen.
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?
Minulla on vahva halu tehdä yhteistä Familaria ja vahvuuteni on kohdata ihmiset samanarvoisina ja pyrin toimimaan niin, että minut koettaisiin helposti lähestyttävänä. Olen mielelläni tekemisissä työyhteisön ja eri verkostojen kanssa.
5. Mitä teet työsi vastapainona Luen milloin mitäkin. Olen myös mukana juniorijääkiekkotoiminnassa. Vietän mielelläni aikaa perheen ja koiran kanssa ulkoillen ja pihahommia tehden.
BONUS:
Asia minusta, jota et tiennyt… Viihdyn erittäin hyvin myös Turussa.
la kiitollinen viimeisestä neljästä vuodesta, jolloin Venni perustettiin. Alun haasteiden jälkeen on asiat saatu toimimaan, minulla on huippu porukka töissä ja aktiivinen ja tekevä työasenne vallitsee. Meillä on hyvä henki ja kodinomainen meininkimme on saanut palautetta niin lapsilta, vanhemmilta kuin yhteistyökumppaneilta.
3. Miten päädyit alalle?
Hetken, jolloin aloin hakeutumaan alalle voisi kiteyttää ensimmäiseen työpaikkaani, Kouvolan kihlakunnan poliisivankilaan, jossa joskus 90-luvun loppupuoliskolla olin vartijavahtimestarina töissä. Kun itseäni nuorempia kavereita alkoi tulla putkaan ja rikoksesta epäiltyinä asiakkaaksi aloin miettimään, että jotain pitäisi tehdä kyllä aiemmin ennen kuin alkaa tapahtumaan asioita, jotka vaikuttavat ikävästi tulevaisuuteen. Sosionomiopiskeluaikoina päädyin tekemään tuntitöitä melko moneen paikkaan pääkaupunkiseudulla ja sillä tiellä olen edelleen.
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?
Kysyin työryhmältä konsultatiivisesti
5. Mitä teet työsi vastapainona Noh. Kirjoitan omia lauluja, runoja, pakinoita eli luovasta kirjoittamisesta tykkään. Olen mukana Lapin kirjallisuusseuran toiminnassa ja järjestämässä Rovaniemen Wanhoja Markkinoita, joka on hieno vapaaehtoisvoimin tehtävä tapahtuma, jolla kerätään hyväntekeväisyyspottia paikallisille sosiaali- ja terveysalan toimijoille.
Tykkään myös lukea, liikkua koiran kanssa, pelata sählyä, liikkua metsässä yms. mutta liikuntaan jää liian vähän aikaa, onneksi on noita Mehiläisen haasteita taas tulossa Heia Heiaan…tulee edes jotain tehtyä.
BONUS: Asia minusta, jota et tiennyt… Olen kotoisin Kaakkois-Suomen betonisesta helmestä ja olen tehnyt albumillisen musiikkia Mako Pihavainio nimellä.
Työparityö on yksi palvelumme laatutekijä
Pohjois-Savon tiimi, Perhehoitopalvelut: sosiaaliohjaajat Kaisa Myyryläinen, Eeva Ovaskainen ja Heidi Kolehmainen, sosiaalityöntekijä Mirva Laine ja palvelupäällikkö Tanja Auvinen.
Meillä Familarin perhehoitopalveluissa sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työparityö on yksi palvelumme laatutekijä, jonka vaikutus näkyy sekä sijaisperheille, sijoitetuille lapsille, tilaajalle että meille työntekijöille. Työparityöskentely toteutuu tuki- ja sijaisperheiden valmennustyössä ja tukityöskentelyssä sijaisperheiden kanssa.
Työparityö mahdollistaa
Sijaisperheen omaksi työntekijäksi on nimetty sosiaaliohjaaja, joka tekee tiivistä tukityöskentelyä sijaisperheen kanssa. Sosiaalityöntekijä on osa tukityöskentelyä, osallistuen verkostoyhteistyöhön, sijaisperheen tuen suunnitteluun sekä tarpeen mukaan tukikäynneille. Työparityöllä varmistamme työskentelymme suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden sekä sijaisperheiden tarkoituksenmukaisen tuen saamisen. Työpari arvioi ja suunnittelee yhdessä työskentelyä sijaisperheen kanssa kunkin perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti, missä konkreettisena työvälineenä on säännöllisesti päivitettävä perhehoidon tuen suunnitelma.
Monta näkökulmaa
laaja-alaisen osaamisen
hyödyntämisen
Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja tuovat sekä verkostoyhteistyöhön että tukityöskentelyyn sijaisperheiden kanssa omaan koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvan, toisiaan täydentävän osaamisensa. Sosiaalityöntekijällä on vahva ymmärrys lastensuojelun lainsäädännöstä ja prosesseista sekä palvelujärjestelmän kokonaisuudesta, kun taas sosiaaliohjaajalla on ohjaamiseen ja menetelmälliseen osaamiseen perustuvaa osaamista, jota hän hyödyntää tiiviissä, suhdekeskeisyyteen perustuvassa tukityöskentelyssä sijaisperheiden kanssa.
Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan roolit suhteessa sijaisperheisiin ovat erilaiset, mikä tuo työparityöhön moninäkökulmaisuutta. Sosiaalityöntekijä tarkastelee lapsen tilannetta sijaisperheessä etäämmältä, laajemmasta näkökulmasta, kun taas sosiaaliohjaajan tarkastelunäkökulma on lähempänä perhesysteemiä. Familar perhehoitopalvelut toimii valtakunnallisesti, mikä mahdollistaa tarvittaessa työntekijöiden eritysosaamisen hyödyntämisen laajasti. Perhehoitopalveluissa on terapeuttista osaamista esimerkiksi perhe- ja pariterapian sekä traumaterapian näkökulmista.
Työparityö mahdollistaa laaja-alaisen osaamisen hyödyntämisen sekä tilanteiden, havaintojen ja ilmiöiden objektiivisen tarkastelun, mikä tuo työhömme laatua ja tiedontuotantoon luotettavuutta. Tavoitteenamme on, että työparityö osana muuta perhehoidon palvelukokonaisuutta palvelee sijaisperheidemme ja sijoitettujen lasten lisäksi parhaalla mahdollisella tavalla myös tilaajatahojamme, tarjoten kattavaa ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.
TEKSTI:
Jokaisella meistä on luontainen tarve kuulua yhteisöön
Ryhmämuotoinen toiminta osana avopalveluiden kokonaisuutta
Familarin avopalveluissa on aina oltu innovatiivisia uusien palveluiden suhteen. Etelä-Pohjanmaalla toimiviksi palveluiksi ovat osoittautuneet ryhmämuotoiset ratkaisut, joissa asiakkailla on yhteinen yhdistävä tekijä.
Ohjaajamme Elina Hopeavuori työskentelee Ylistarossa omalla tallillaan yhdessä hevosten ja kahden muun ohjaajan kanssa toteuttaen hevosavusteista sosiaalista kuntoutusta. Vastavalmistunut ratsastusterapeutti tutki lopputyössään ryhmädynamiikkaa, mikä on työhön uutta ymmärrystä.
– Myös ristiriitatilanteet ja sääntöjen kyseenalaistaminen kuuluvat ryhmädynamiikan prosessiin. On tärkeä tiedostaa ja ymmärtää näiden ilmiöiden olemassaolo, jotta pystytään samaan aikaan keskittymään kuntouttamiseen. On silmiä avaavaa, kun teoriatieto konkretisoituu käytännössä, Elina toteaa.
Elina on lopputyön teoriaa tutkiessaan havainnut, että tavoitteelliset, ammattilaisten ohjaamat ryhmäpalvelut voivat olla yhtä tuloksellisia kuin yksilöpalvelut. Samalla tallilla työskentelevä ohjaaja Tiina Havina kertoo, että ryhmäpalveluilla on ollut merkittävää vaikutusta esimerkiksi sosiaalisen ahdistuksen ja koulunkäynnin haasteiden helpottamiseen.
Työskentely on tavoitteellista ja kuntouttavaa
– Joskus törmää ajatukseen, että hevosavusteista sosiaalista kuntoutusta pidetään vain harrastuksena. Silloin on hyvä muistuttaa, että työskentely on tavoitteellista ja kuntouttavaa toimintaa, Tiina kertoo.
Seinäjoella on järjestetty teemallisia ryhmiä lasten ja nuorten vanhemmille yhteistyössä tilaajien kanssa.
– Palautteissa toistui vertaisuuden merkitys ja jokainen kertoi saaneensa työkaluja mukaansa ryhmän tapaamisista. Tulevaisuudessa pitäisi satsata vielä enemmän vanhemmille suunnattuihin ryhmiin, kertoo äideille suunnattua ryhmää vetänyt ohjaaja Pirjo Kamppinen
Uusin ryhmä nuorille
Ohjaajat Suvi Rantamäki ja Tina Perälä ohjaavat avopalveluiden uusinta ryhmää, joka on kohdennettu tuetun asumisen palveluissa asuville nuorille. Ryhmä on avoin ja kynnys osallistumiseen on pidetty mahdollisimman matalana.
– Huomioimme jokaisen yksilön tilanteen emmekä velvoita liikaa. Riittää, kun tulee paikalle ja osallistuu sen verran, mitä pystyy. Tapaaminen keskittyy yhdessä kokattavaan ruokaan tarjoten yhteenkuuluvuutta ilman syvällistä asioiden jakamista. Tuetun asumisen tarvetta ei tarvitse sen enempää selitellä, Suvi ja Tina kertovat.
Ryhmä tuo turvaa
Tinalla on ollut ryhmiä, joissa yhdistävänä tekijänä on esimerkiksi ikä tai neuropsykiatriset haasteet.
– Lapset saavat voimaa toisistaan, kun ryhmätilanteet ovat stressittömiä ja ohjaajan hallinnassa. Tasavertaisessa ja turvallisessa pienryhmässä ei kiusata. Ryhmätilanteet ovat olleet stressittömiä, kun ne ovat ohjaajan hallussa. Ryhmässä ollaan tasavertaisia eikä toisia kiusata, Tina kertoo.
Vaikka suomalaisia pidetään usein erakkoluonteisina, meillä kaikilla on perustarve olla yhdessä ja tulla kuulluksi. Ammattilaisten tehtävä on mahdollistaa tämä asiakkaille.
Etelä-Pohjanmaalla yhdeksi vaikuttavaksi työmuodoksi on todettu erilaiset ryhmämuotoiset palvelut. Kuvassa vasemmalta Elina Hopeavuori, Pirjo Kamppinen, Suvi Rantamäki, Tina Perälä ja Tiina Havina.
Ristiriitatilanteet ja sääntöjen kyseenalaistaminen kuuluvat ryhmädynamiikan prosessiin
Ryhmätilanteet
ovat olleet stressittömiä, kun ne ovat ohjaajan hallussa
Kuvassa ylhäältä vasemmalta lukien Timo Hiltunen, Janita Sinkkonen, Leena Iskanius, Anniina Rossi, Aleksi Virpi. Alarivillä oikealta Sami Leskinen ja Mari Junikka.
Traumatietoisuus vahvistaa työyhteisöä
Työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen on entistä tärkeämpää työelämässä tapahtuvien muutosten vuoksi. Traumatietoisuus antaa oivallisen työkalun asiakastyöhön, mutta se vaikuttaa myös työyhteisön sisäiseen ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen.
Kuntoutuskoti OIVAn henkilökunta osallistui Työ ja mielenhyvinvointi -hankkeen ja Savonian järjestämään traumatietoisen lähestymistavan koulutuskokonaisuuteen, jonka avulla työyhteisöjä voidaan kehittää entistä turvallisemmiksi ja inhimillisemmiksi. Koulutus pohjautuu traumainformoituun lähestymistapaan, joka auttaa tunnistamaan trauman vaikutuksia ja edistämään psykologisesti turvallisia työympäristöjä.
Kuntoutuskoti OIVAssa työskennellään psyykkisesti sairastuneiden 17–25-vuotiaiden nuorten kanssa. Traumatietoisuus on erityisen tärkeää, kun työskennellään vaikeita elämänkokemuksia kohdanneiden nuorten kanssa. Arjessa korostuu turvallisuuden tunteen vahvistaminen, ennakoitavuus ja nuoren toimijuuden tukeminen.
TEKSTI JA KUVAT:
MIKA POIKKEUS
VASTAAVA OHJAAJA, AVOPALVELUT ETELÄ-POHJANMAA
TEKSTI: NIINA BJÖRN VASTAAVA OHJAAJA, KUNTOUTUSKOTI OIVA
KUN OSAAMINEN RATKAISEE
Meillä Familarissa työskentelee monenlaisia osaajia, joiden vahvuudet ja persoonat pääsevät oikeuksiinsa osana tiimejämme. Jokaisella on tilaa olla oma itsensä ja tehdä työtä, joka tuntuu merkitykselliseltä. Tutustu asiantuntijoihimme – he ovat yrityksemme sydän.
Jarkko Toropainen
HAVUMÄEN PERHEKUNTOUTUSYKSIKÖT TUUSULA JA HYVINKÄÄ
Työskentelen toimintaterapeuttina Havumäen perhekuntoutusyksiköissä Hyvinkäällä ja Tuusulassa. Olen ensimmäinen toimintaterapeutti yksikköjeni historiassa, tämän vuoksi työnkuvani on osittain vielä muotoaan hakeva. Havumäessä olen saanut hyödyntää omia työtapojani ja menetelmiä varsin vapaasti. Menetelmistä olen työssäni käyttänyt esimerkiksi Mohost-arviointia aikuisilla, ja Ralla-havainnointimenetelmää lapsilla. Olen myös käyttänyt ART-tekniikoita yksilöpohjaisessa työskentelyssä aikuisten ja nuorten kanssa. Työnkuvaani Havumäessä kuuluu yksilötyöskentelyn lisäksi myös vanhemmuusryhmien pitäminen yhdessä työparin kanssa.
Ennen nykyistä työtäni minulla on kokemusta lastensuojelun puolelta ohjaajan tehtävistä niin psykiatrisen painotuksen
erityisyksiköstä kuin myös tehostetusta perhetyöstä. Lisäksi olen toiminut ART-ohjaajana ja toimintaterapeuttina väkivaltaisesti oirehtivien nuorten parissa.
Luottamussuhteen luominen on olennaista
Oman työni koen tärkeäksi ennen kaikkea siksi, että Havumäessä minulla on mahdollisuus työskennellä kokonaisvaltaisesti perheen kanssa. Tiimissämme voimme lisäksi kohdistaa työskentelyn painopisteitä kunkin perheen tarpeiden mukaisesti.
Työni pohjautuu ensisijaisesti luottamussuhteen luomiselle. Itse koen olennaiseksi osaksi työtäni, että olen osaltani tukemassa lapsen tai nuoren mahdollisuutta tulla kuulluksi. Yhteisen kielen löytäminen onkin usein ensimmäinen oma tavoitteeni lähestyessäni uutta asiakasperhettä.
Terapeuttinen näkökulma työssäni toteutuu parhaiten mielestäni tullessani terapeuttina kuulluksi, kun tiimin kanssa muodostamme rauhassa yhteistä ymmärrystä asiakkaan tilanteesta. Ajattelen, että voin tuoda esiin terapeutin näkemykseni asiakkaan ajatusmalleista, sekä tämän realistisista taidoista ja valmiuksista – tätä näkökulmaa pyrin korostamaan myös esimerkiksi asiakkaan palavereissa ja neuvotteluissa.
"Havumäessä minulla on mahdollisuus työskennellä kokonaisvaltaisesti perheen kanssa"
MYLLYKOTO
Työskentelen Myllykodossa ja olen koulutukseltani sairaanhoitaja AMK, terveydenhoitaja AMK, ratsastusterapeutti SRT ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Myllykodossa olen työskennellyt vuodesta 2006 ja ohjaajan työn lisäksi toimin lääkevastaavana sekä ohjaan kuntouttavaa hevostoimintaa. Työssäni minulla on mahdollisuus käyttää erityisosaamista edistääkseni kokonaisvaltaisesti nuorten hyvinvoinnin kasvua. Hevonen motivoi ja houkuttelee nuoren kontaktiin ja auttaa luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymisessä. Myös ympäristön vaihtuminen laitoksesta talliympäristöön luo mahdollisuuksia ohjaajallekin antaa itsestään nuorelle jotain aitoa itseään. Tallilla nuori tulee nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään ja voimme keskittyä ongelmien sijaan voimavarojen ja ilon löytämiseen.
Tähtäimessä onnistumisen ja hallinnan tunne
Minun ei tarvitse ennen työskentelyn aloittamista tietää kaikkia nuoren elämän haasteita, olennaiset asiat näyttäytyvät hevosen kanssa toimiessa. Tunnevuorovaikutus nuoren, minun ja hevosen välillä on keskiössä.
Voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa ovat sydäntäni lähellä. Tärkeänä pidän työssäni sitä, että nuori saa hevostoiminnassa onnistumisen ja hallinnan tunteen kokemuksia sekä tunteen siitä, että hän on hyvä sellaisena kuin on. Tavoitteena on siirtovaikutus arkeen ja se voi näkyä vaikkapa tunne- ja vireystason säätelyn kohentumisena. Ratsastusterapeuttisesta näkökulmasta hevostoiminta voi tarjota apua myös motoristen taitojen haasteisiin hevosen tarjoaman liikevuorovaikutuksen kautta. Kosketus ja hevosen syli tarjoavat nuorelle mahdollisuuden saada varhaisen vuorovaikutuksen korjaavia kokemuksia. Iloitsen siitä, että saan olla tarjoamassa nuorille korjaavia ja mukavia hetkiä luonnossa ja hevosen tuoksussa!
"Tunnevuorovaikutus nuoren, minun ja hevosen välillä on keskiössä"
Susanna BacklundEnges
VARATIE VIHTI
Minulla on vahva usko perheen ja verkoston voimaan. Me ammattihenkilöt olemme lapsen elämässä tietyn ajan, mutta perheenjäsenet ja muut tärkeät ihmiset pysyvät lapsen elämässä. Suhteiden uudelleen korjaaminen, rakentaminen ja vahvistaminen on mahdollista, vaikka se ensin näyttäisi olevan mahdotonta. Toivon, että lapsi saa kokea olevansa perheen ja läheisten kannattelemana ja rakastettuna. Me ammattilaiset voimme toimia siltana ja kutsua sekä motivoida perheenjäseniä kiintymään uudestaan.
On tärkeää, että lapsen vanhemmat ovat osallisena lapsen elämässä silloinkin, kun lapsi on sijoitettu. Avoin vuoropuhelu ja kunnioitus vanhempien, Varatien ja sosiaalityöntekijän kanssa on olennaista. Kun vanhempi huomaa olevansa tärkeä ja arvostettu, vanhemman tunne siirtyy lapselle. Yhdessä vanhempien ja ammattilaisten kanssa rakennamme lasta vahvaksi.
kertomisen. Yhdessä tutkimme, mitkä asiat ovat vaikuttaneet lapsen ja perheen tilanteeseen ja mitä on opittu. Pienikin muutos yhdessä perheenjäsenessä voi vaikuttaa paljon.
"Yhdessä olemme vahvoja, yhdessä toisten ihmisten kanssa muutamme käytöstämme, asen- teitamme, arvoja sekä tulevaisuuttamme"
Tuomo Jokivaara
MYLLYKOTO
Olen Iitistä ja työskennellyt lastensuojelussa kohta 25 vuotta. Opiskelen musiikkiterapeutiksi Eino Roiha -instituutissa. Olen suorittanut perus- ja aineopinnot, nyt opiskelen kliinisiä opintoja Jyväskylässä. Familarin palve luksessa tulee kohta täyteen kuusi vuotta.
Vahvistetaan sitä, mikä toimii
Olen integratiivinen perhe- ja paripsykoterapeutti. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on minulle läheinen. Kokeilemalla eri menetelmiä ja tapoja huomaamme, mikä toimii ja mikä ei. Vahvistamme sitä mikä toimii. Haluan ymmärtää miten tapahtumat liittyvät toisiinsa, tutkin perheen menneisyyttä, jotta nykytilanne avautuisi. Muutokset eivät tapahdu hetkessä.
Haluan mahdollistaa vanhempien ja lasten välillä tarinoiden
Koen tekemäni työn tärkeäksi, olen vuosien varrella ehtinyt nähdä monta eheyttävää sijoitusta ja uuden ehjemmän elämän alkua.
Lähestymistapani on hyvin perhekeskeinen. Haluan oppia tuntemaan nuoren ja tämän perheen mahdollisimman puhtaalta pöydältä, ja uskon lähtökohtaisesti hyvään. Olen myös työssäni perheiden kanssa voimavarakeskeinen, uskon että jokainen vanhempi on oman lapsensa pääasiallinen asiantuntija ja jokaisella perheellä on voimavaroja, joita hyödyntää ja vahvistaa.
Hyvä yhteys kannattelee ja kantaa
Työskentelen erityistason yksikössä, jossa toimin ohjaajana ja mapa-kouluttajana. Musiikkiterapeuttisia menetelmiä käytän työssäni jonkin verran. Kun aikaa on, käymme nuorten kanssa soittamassa ja laulamassa, teemme omia kappaleita ja joskus improvisoimme soittaen. Myös reseptiiviset menetelmät ovat käytössä työssäni.
Terapeuttisesta näkökulmasta perheen ja lapsen kanssa työskentelyssä mielestäni tärkeintä on löytää yhteys joka kannattelee ja kantaa, ja jonka päälle on mahdollista rakentaa onnistumisten kautta luottamusta ja turvaa. Aina se ei ole mahdollista, mutta siitä lähtökohdasta on lähdettävä liikkeelle. Uteliaana tutkien.
"Haluan oppia tuntemaan nuoren ja tämän perheen mahdollisimman puhtaalta pöydältä, ja uskon lähtökohtaisesti hyvään"
Yhdessä rakennamme lasta vahvaksi
Työryhmän tehtävänä on ikään kuin kutsua vanhempaa astumaan lapsen saappaisiin
Lapsen oikeudet perhekuntoutuksessa - lapsi näyttää suunnan yhteisellä matkalla
Lapsen oikeudet turvaava lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin
YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989.
Lapsen oikeudet ja lastensuojelu ovat kaksi tärkeää ja vahvasti yhteen nivoutuvaa käsitettä, joista kumpikin on olennainen osa lasten hyvinvoinnin varmistamista yhteiskunnassamme. Lastensuojelu on osa lasten oikeuksien turvaamista, sillä lapset ovat usein jo ikänsä vuoksi haavoittuvassa sekä hoivaajasta riippuvaisessa asemassa. Lapsen oikeudet liittyvät vahvasti lapsen edun huomioimiseen ja toteutumiseen. Keskeisiä lapsen oikeuksia ovat turvallisuus ja hyvinvointi, oikeus kasvuun ja kehitykseen, lapsen osallisuus sekä perhesuhteiden kunnioittaminen. Käsitteiden taustalla on siis valtavan tärkeä ja iso kokonaisuus: pienen ihmisen hyvän elämän ja kasvun turvaaminen.
Lasten oikeudet ovat myös keskeinen osa perhekuntoutuksen ydintä. Perhekuntoutuksen tehtävänä on edistää perheen hyvinvointia ja tukea vanhempia niin, että he pystyvät huolehtimaan lapsistaan kunnioittaen heidän oikeuksiaan. Perhekuntoutus on turvallinen
ja arvostava ympäristö, jossa kaikki perheenjäsenet voivat ilmaista huolensa ilman pelkoa syrjinnästä tai leimautumisesta. Työskentelyssä kunnioitetaan perheen omia arvoja ja kulttuuria, ja perhekuntoutus ohjaa kohti lapsen oikeuksien toteutumista.
Tasapainoilu suojelun tarpeen ja perhesuhteiden säilyttämisen välillä ei ole aina helppoa
Lapsen oikeuksien toteutuminen perhekuntoutusyksikkö Hermannilla
Lapsi on tärkein
Perhekuntoutusyksikkö Hermannilla kuljetaan yhteistä matkaa perheiden rinnalla ja jaetaan arjen ilot ja haasteet. Arki on täynnä elämänmakuisia kohtaamisia, joissa lapsen oikeudet eivät ole vain sanoja, vaan ne konkretisoituvat kaikessa toiminnassa ja erityisesti arjen pienissä hetkissä.
Hermannilla lapsi on työskentelyn keskiössä. Työryhmän tehtävänä on tuoda esiin lasten ääntä ja näkökulmaa perheen arjessa ja muutostyöskentelyssä. Vaikka lapsen näkökulman määritteleminen voi ajoittain olla haastavaa, ja työryhmän sekä vanhemman näkemykset saattavat joskus erota toisistaan, lapsen etu ohjaa aina työskentelyä. Vaikka tasapainoilu suojelun tarpeen ja perhesuhteiden säilyttämisen välillä ei ole aina helppoa, lapsi on aina tärkein ja varmistamme hänen oikeuksiensa toteutumisen.
Lapsi perhesysteemissä
Perhekuntoutuksessa on kyse kokonaisuudesta, jossa tähdätään koko perheen voimavarojen ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen.
Hermannilla vanhemmuutta harjoitellaan yhdessä, käsi kädessä, ja tiiviisti mallintaen. Perheiden kanssa pohditaan yhdessä erilaisia vaihtoehtoja, ja jokaisen perheen näköiset ratkaisut löytyvät perhetyöskentelyn kautta. Hermannilla ei tarjota valmiita avaimet käteen -ratkaisuja, vaan dialogi, systeemiset ja perheterapeuttiset näkökulmat ohjaavat kohti perheen hyvinvointia.
Lapsi osallistuu
Hermannilla lapsi on aktiivinen toimija omassa kuntoutusprosessissaan. Työryhmän tehtävänä on kutsua vanhempaa astumaan lapsen saappaisiin, jotta lapsen tarpeet ja toiveet tulevat näkyväksi. Työryhmä auttaa sanoittamaan lapsen tarpeita vanhemmille arkisissa tilanteissa. Hermannilla vahvistetaan lapsen oikeutta leikkiin, toiminnallisuuteen ja aistien hyödyntämiseen.
Kyse on lapsen osallisuuden vahvistamisesta perhekuntoutuksessa, mutta tärkeimpänä päämääränä on kuitenkin lapsen osallisuuden vahvistuminen hänen omassa perheyhteisössään.
Hermannilla pidetään huolta
Hermannin työryhmän tehtävänä on pitää huolta perheen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, ymmärtäen ja huomioiden perheen tilanne kokonaisvaltaisesti. Huolenpito ei rajoitu vain lapsiin, vaan myös vanhemmista pidetään huolta. Läsnäolosta, kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja ymmärtämisestä muodostuu vanhemman kyky tarjota huolenpitoa omalle lapselleen.
Kansanedustaja Ville Kaunisto tutustui Myllykotoon Voikkaalla
Kaunisto vieraili Voikkaalla sijaitsevassa Myllykodossa osana laajempaa tutustumiskierrostaan lastensuojeluyksiköihin oman vaalipiirinsä alueella.
Sote-palveluiden järjestäminen on keskeinen osa eduskunnan työtä, ja Kaunisto haluaa perehtyä kentän todellisuuteen. Myllykodon esittelyssä olivat mukana yksikönjohtaja Ari Kortelainen ja palvelujohtaja Anssi Nikkarinen, jotka esittelivät tiloja ja palveluita.
Kaunisto oli vaikuttunut Myllykodon uusien tilojen viihtyisyydestä ja niiden toimivuudesta palveluntuottamisen näkökulmasta. Vierailun aikana hän keskusteli ajankohtaisista aiheista, kuten yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa, lainsäädännön tarpeista ja lasten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta. Keskustelu oli antoisaa, ja Myllykotoon jäi vierailusta hyvä tunnelma.
– On todella hienoa, että Villellä on aitoa kiinnostusta tavata ja kuulla kentän ääntä eduskuntatyön vahvistamiseksi, kommentoi yksikönjohtaja Kortelainen.
Kauniston vierailu osoitti hänen sitoutumisensa sote-palveluiden kehittämiseen ja halunsa kuulla suoraan kentältä, miten palvelut toimivat ja mitä parannuksia tarvitaan.
TEKSTI: HEIDI TENOVIRTA, YKSIKÖNJOHTAJA, EEVA OTONKORPI, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ, MIRKA KEKÄLÄINEN, VASTAAVA OHJAAJA, PERHEKUNTOUTUSYKSIKKÖ HERMANNI JA TOMMI LAITINEN, PALVELUJOHTAJA
TEKSTI: ANSSI NIKKARINEN, PALVELUJOHTAJA
Yhteystiedot
Perusyksiköt
La Casa Gialla
Pastilantie 27, 50770 Korpikoski (Mikkeli)
Yksikönjohtaja Ida Jalkanen, p. 040 024 4210
Lehtosara Joutseno
Putkinotkontie 11-13, 54100 Lappeenranta
Yksikönjohtaja Anu Lyytikäinen, p. 040 356 5183
Palmukoti Harju
Harjulankatu 2, 04250 Kerava
Yksikönjohtaja Virpi Järvinen, p. 040 621 2778
Palmukoti Kannelmäki
Kanneltie 8 V 158, 00420 Helsinki
Yksikönjohtaja Laura Kosonen, p. 040 186 8942
Palmukoti Kerava
Tuusulantie 38, 04200 Kerava
Yksikönjohtaja Johanna Miettinen, p. 040 186 5482
Pienryhmäkoti Heinälahti
Syväsentie 4, 50800 Mikkeli
Yksikönjohtaja Saara Porevesi, p. 050 316 5236
Pienryhmäkoti Hima
Päivärinteentie 2a, 04330 Lahela, (Tuusula)
Yksikönjohtaja Sonja Snellman, p. 040 186 7317
Pihapuu
Tuulentuvantie 5, 62370 Kangasto
Yksikönjohtaja Sirpa Siltanen, p. 040 835 8474
Pähkinärinne
Vihersalonkuja 56, 21500 Piikkiö (Kaarina)
Yksikönjohtaja Natalia Salonen, p. 040 713 9122
Familar Vanhamäki
Vanhamäentie 122 B, 77600 Suonenjoki
Yksikönjohtaja Laura Nyyssönen, p. 050 531 7744
Venla (30.7.2025 saakka)
Koulurinteentie 4, 15870 Hollola
Yksikönjohtaja Anssi Lehtimäki, p. 040 701 6092
Vilperikoti
Salontaus 2, 32810 Peipohja (Kokemäki)
Yksikönjohtaja Riina Wallenius, p. 045 631 5661
Erityisyksiköt
Aarni
Ruukinrannantie 24 B, 02600 Espoo Yksikönjohtaja Tarja Sormunen, p. 040 589 3299
Anjala
Ruokosuontie 5, 46910 Anjala
Yksikönjohtaja Janica Sorvo, p. 044 765 9956
Aura
Ruukinrannantie 24 A, 02600 Espoo Yksikönjohtaja Riitta Sederholm, p. 044 276 9754
Eemelin Kissankulma
Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331
Eemelin Vaahteramäki
Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta
Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331
Eemelin Verstas
Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta
Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331
Familar Elo
Osonkuja 6, 45720 Kuusankoski
Yksikönjohtaja Tiina Lotti, p. 040 082 6819
Epala
Latokartanontie 10 C, 28300 Pori
Yksikönjohtaja Sini Peltomaa, p. 040 355 1452
Fenix
Råviksvägen 20, 65280 Vasa / Rajalahdentie 20, 65280 Vaasa
Yksikönjohtaja Heidi Svartsjö, p. 050 331 3329
Haapaniitty
Asemakatu 3, 85800 Haapajärvi
Yksikönjohtaja Mika Alajoutsijärvi, p. 040 516 1195
Ilmaria
Pajuharjuntie 12, 73100 Lapinlahti
Yksikönjohtaja Kirsi Ruotsalainen, p. 050 413 5600
E ri t yis yk sik ö t
Familar Ilvesmäki (30.7.2025 saakka)
Perus yk si k ö t
Ilmarintie 1, 04600 Mäntsälä
Yksikönjohtaja Jarkko Strengell, p. 040 653 2527
Perhe h oi t o
Familar Ilvesmäki (1.8.2025 alkaen)
Impivaarantie 15, 15880 Hollola
Yksikönjohtaja Anssi Lehtimäki, p. 040 701 6092
Familar Joensuu
Kuhilaskuja 4, 80140 Joensuu
Yksikönjohtaja Ulla Hirvonen, p. 040 552 9140
Familar Jussila
Palosentie 9, 85210 Alavieska
Yksikönjohtaja Merja Haapaniemi, p. 0407358870
Jussin kodit
Saarikankaantie 12-14, 90840 Haukipudas
Yksikönjohtaja Jouni Määttä, p. 046 921 2266
Kaisla
Niuvantie 4 (rakennus 6), 70210 Kuopio
Yksikönjohtaja Anniina Piironen, p. 045 182 5615
Karekoti
Karelintie 80, 72710 Vaaraslahti (Pielavesi)
Yksikönjohtaja Meiju Roivas, p. 044 906 6866
Pienryhmäkoti Karhunpesä
Pappilantie 4 B, 07500 Askola
Yksikönjohtaja Sue Laukka, p. 040 592 4532
Kotopelto
Siippoontie 303, 01940 Palojoki (Nurmijärvi)
Yksikönjohtaja Jussi Olin, p. 040 594 3627
Katajarinne
Vahverontie 1, 40640 Jyväskylä
Yksikönjohtaja Taru Lähde, p. 040 486 3407
Kuntoutuskoti OIVA
Pirtinkaari 11, 70820 Kuopio
Yksikönjohtaja Maria Puolakka, p. 040 841 6640
Lehtosara Lappeenranta
Kannuskatu 2, 53600 Lappeenranta
Yksikönjohtaja Marjo Paukkunen, p. 040 832 8092
Leivokoti
Niittyläntie 12, 91410 Jokirinne (Muhos)
Yksikönjohtaja Kari Linjala, p. 040 059 3946
Länsiranta
Länsirannantie 557, 63130 Mäyry (Kuortane)
Yksikönjohtaja Taru Viljanmaa, p. 040 641 6023
Myllykoto
Myllytie 11, 45910 Voikkaa (Kouvola)
Yksikönjohtaja Ari Kortelainen, p. 044 0101 937
Myötävirta
Kaistisenkatu 6, 20760 Piispanristi (Kaarina)
Yksikönjohtaja Heta Söderström, p. 040 198 5351
E ri t yis yk sik ö t
Perus yk si k ö t
Perhe h oi t o
P e r he k u n t o u t u s
A vopalvel u t
A s umi s palvel u t
P e r he k u n t o u t u s
A vopalvel u t
A s umi s palvel u t
Palvelujohtajat:
E ri t yis yk sik ö t
Laitoshoito
Perus yk si k ö t
Jarkko Ala-Hukkala, p. 050 490 3498
Petra Huuhilo, p. 045 272 1400
Perhe h oi t o
Piia Särkilampi, p. 040 824 2783
Toni Latvala, p. 044 088 1674
Tommi Laitinen, p. 040 830 9429
Anssi Nikkarinen, p. 040 732 8687
Janne Pohjola, p. 040 505 7930
Avopalvelut
Antti Mäkelä, p. 040 502 6188
Perhehoitopalvelut
Palvelujohtaja Laura Vornanen, p. 040 125 6789
Lastensuojelupalveluiden johtaja
Mikko Määttänen, p. 040 679 3737
Laatujohtaja
Marko Nikkanen, p. 040 189 7178
P e r he k u n t o u t u s
TURKU
A vopalvel u t
Ratapihankatu 53 A (6.krs.), 20100 Turku
A s umi s palvel u t
HELSINKI
Arkadiankatu 6, 00100 Helsinki
Y-tunnus: 2300134-8
Johtaja, markkinointi ja rekrytointi
Miika Liimatta, p. 040 569 0378
Paikkakyselyt:
Laitoshoitopalvelut
Asiakassuhdepäällikkö Hanna-Riikka Räsänen, p. 040 125 6109 hanna-riikka.rasanen@familar.fi
Perhehoitopalvelut
Sijaisperhekoordinaattori Titta Pohjantähti, p. 040 623 6011 titta.pohjantahti@familar.fi
Nummela
Vasunmäentie 198, 62100 Lapua
Yksikönjohtaja Janne Vakkila, p. 050 301 3682
OIVA Tarina
Tarinaharjuntie 47, rak. 5, 71800 Siilinjärvi
Yksikönjohtaja Saara Karttunen, p. 044 765 6538
Peiponpesä
Harjukuja 3 a ja b, 05840 Hyvinkää
Yksikönjohtaja Elisa Juntunen, p. 040 357 5535
Pihapolku
Pihapolku 3, 47400 Kausala (Iitti)
Yksikönjohtaja Tiina Voutilainen, p. 040 030 6415
Pikku Tuulensuoja
Seppäläntie 109, 21250 Masku
Yksikönjohtaja Jaakko Söderström, p. 040 758 7966
Nuortenkoti Polku
Hermanninaukio 3 E, 70100 Kuopio
Yksikönjohtaja Sanna Limpi, p. 044 742 7541
Puistotie
Revontie 15, 72400 Pielavesi
Yksikönjohtaja Paula Berg, p. 050 467 7370
Nuortenkoti Pysäkki
Ketotie 9, 70700 Kuopio
Yksikönjohtaja Elina Lommi, p. 044 713 6033
Raussila
Raussilantie 481, 47150 Raussila (Kouvola)
Yksikönjohtaja Nina Eronen, p. 044 591 5728
Saraste Nokia
Luhtatie 36, 37120 Nokia
Yksikönjohtaja Henna Aarnio, p. 040 532 0480
Saraste Vilppula
Sammallammintie 661, 35700 Vilppula (Mänttä-Vilppula)
Yksikönjohtaja Mika Salminen, p. 040 728 8166
Siilimäki
Viherlaaksonranta 8, 02710 Espoo
Yksikönjohtaja Tomi Harell, p. 050 552 6003
Simikaari
Matalantie 11, 84100 Ylivieska Yksikönjohtaja Minna Pentti, p. 044 041 0312
Familar Soppeenharju
Soppeentie 21, 33470 Ylöjärvi
Yksikönjohtaja Sanna Suominen, p. 040 808 6867
Säikkä
Säikäntie 24, 28600 Pori
Yksikönjohtaja Henri Peltomaa, p. 044 713 9519
Tahtoranta
Tuuralantie 682, 66440 Tervajoki (Isokyrö)
Yksikönjohtaja Ilkka Silvennoinen, p. 050 471 6981
Tuulensuoja
Elmerannantie 39, 24800 Halikko (Salo)
Yksikönjohtaja Anu Aho, p. 040 648 2248
Varatie Tervakoski
Paperintekijäntie 8, 12400 Tervakoski (Janakkala)
Yksikönjohtaja Mia Laurell, p. 050 330 3409
Varatie Vihti
Pengerkuja 1, 03400 Vihti
Yksikönjohtaja Sanna Hirvelä, p. 050 376 0901
Veikkari
Veikkarintie 191, 21530 Paimio
Yksikönjohtaja Janina Valkama, p. 040 722 6335
Pienryhmäkoti Venni
Kevätportti 3, 96910 Rovaniemi
Yksikönjohtaja Marko Pihavainio, p. 040 585 5203
Familar Ylöjärvi
Tornitie 4, 33430 Vuorentausta (Ylöjärvi)
Yksikönjohtaja Johanna Blom, p. 040 197 0830
Perhehoitopalvelut
Itä-Suomi
Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu
Palvelupäällikkö Hanna-Maria Kuivalainen, p. 040 624 2521
Kanta-Häme
Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 1985569
Keski-Suomi
Sudenkatu 6, 33530 Tampere
Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569
Pirkanmaa
Sudenkatu 6, 33530 Tampere
Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569
Pohjanmaa
Santavuorenkatu 22 as. 2, 60320 Seinäjoki
Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569
Pohjois-Pohjanmaa
Kanavaranta 3 as. 104, 90100 Oulu
Palvelupäällikkö Melanie Rajavaara, p. 040 619 5829
Pohjois-Savo
Kemilänrinne 5 (2. krs), 70340 Kuopio
Palvelupäällikkö Tanja Auvinen, p. 040 123 8331
Päijät-Häme ja Kaakkois-Suomi
Palvelupäällikkö Ronja Kiuru, p. 040 359 1355
Satakunta
Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569
Uusimaa
Sitratori 5, 00420 Helsinki
Palvelupäällikkö Johanna Vastaranta, p. 040 595 1804
Varsinais-Suomi
Rieskalähteentie 57, 20300 Turku
Palvelupäällikkö Maria Tavasti, p. 040 123 8104
Avopalvelut
Etelä-Pohjanmaa
Santavuorenkatu 22 as 2, 60320 Seinäjoki
Mika Poikkeus, p. 045 314 4000
Jatkopolut
Kemilänrinne 5, 2. krs, 70340 Kuopio
Sanna Nyyssönen, p. 044 300 0887
Jyväskylä
Polttolinja 1, LH 11, 40520 Jyväskylä
Kirsi Lamminaho, p. 050 316 5260
Kalajokilaakso
Asemakatu 3, 85800 Haapajärvi
Leena Satela, p. 040 623 3868
Kanta-Häme
Hallituskatu 4, 13100 Hämeenlinna
Johanna Rautio, p. 040 623 5614
Kokkola
Mannerheiminaukio 7 as. 10, 67100 Kokkola
Leena Satela, p. 040 623 3868
Kotipesä
Herralantie 14, 77600 Suonenjoki
Sinikka Larilahti, p. 050 358 3002
Mikkeli
Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli
Henna Ropponen, p. 050 316 5100
Pirkanmaa
Sudenkatu 6, 33530 Tampere
Riikka Vilkko, p. 040 486 2434
Pohjois-Karjala
Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu
Anne Brelo, p. 040 355 9701
Pohjois-Pohjanmaa
Elektroniikkatie 8, 90590 Oulu
Mari Soronen, p. 040 623 3420
Pohjois-Savo
Kemilänrinne 5, 2 krs., 70340 Kuopio
Hanna Löytömäki, p. 044 784 5376
Satakunta
Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori
Johanna Rautio, p. 040 623 5614
Uusimaa
Sitratori 5, 00420 Helsinki
Ninja Savolainen, p. 044 971 4081
Ylä-Savo
Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi
Jouni Pennanen, p. 040 039 2376
Asumispalvelut
Asumispalvelu OIVA
Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi
Jouni Pennanen, p. 040 039 2376
Jyväskylä, Tuettu asuminen
Polttolinja 7, kerhohuone, 40520 Jyväskylä
Kirsi Lamminaho, p. 050 316 5260
Mikkeli, Tuettu asuminen
Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli
Henna Ropponen, p. 050 316 5100
Pirkanmaa, Tuettu asuminen
Sudenkatu 6, 33530 Tampere
Riikka Vilkko, p. 040 486 2434
Asumispalvelut Uusimaa
Sitratori 5, 00420 Helsinki
Ninja Savolainen, p. 044 971 4081
Koppuri
Pitkänkallionkuja 1, 02170 Espoo
Sirpa Aho-Vainio, p. 040 071 8712
Perhekuntoutus
Eemelin perhetukiyksikkö
Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta
Yksikönjohtaja Mira Norräng, p. 044 554 2019
Havumäen perheyksikkö Tuusula
Päivärinteentie 2 a, 04330 Lahela
Yksikönjohtaja Pia Muhonen, p. 040 484 7359
Havumäen perheyksikkö Hyvinkää
Härkävehmaankatu 3, 05900 Hyvinkää
Yksikönjohtaja Pia Muhonen, p. 040 484 7359
Perhekuntoutusyksikkö Hermanni
Hermanninaukio 3 F, 70100 Kuopio
Yksikönjohtaja Heidi Tenovirta, p. 044 704 4423
Terveiset Familarin asiakasohjauksesta!
Hyviä keskusteluja käydessä on itsekin päässyt liikuttumaan, innostumaan ja vaikuttumaan
Familarin asiakasohjaus perustuu suhdekeskeisyyteen. Olennainen osa asiakasohjausta ovat lapsen tilanteesta käydyt keskustelut, sillä ne mahdollistavat syvällisen ymmärryksen lapsen tarpeista ja toiveista. Luonteva yhteistyö lapsen asioiden äärellä työskentelevien työntekijöiden kanssa luo pohjan luottamukselle, mikä on ehdoton edellytys vaikuttavan asiakasohjauksen toteuttamiseksi.
Kohtaamiset prosessien keskellä ovat todella merkityksellisiä myös meille työntekijöille. Vaikean asian äärellä käydyt keskustelut ovat koskettavia ja mieleenpainuvia. Ne liikuttavat meitä innostumaan ja vaikuttumaan lasten edun edistämiseen. Kun ammattilaiset tuntevat työnsä merkityksen, he ovat motivoituneita tekemään parhaansa lasten hyvinvoinnin eteen.
Suhdekeskeisen työskentelyn lopputuloksena syntyy onnistumisen hetkiä, jolloin olemme onnistuneet löytämään lapselle parhaan mahdollisen perheen tai sijaishuoltoyksikön.
Onnistuneita ja lämpimiä kohtaamisia toivottaen, Hanna-Riikka ja Titta
Laitoshoitopalvelut
Asiakassuhdepäällikkö Hanna-Riikka Räsänen, p. 040 125 6109
hanna-riikka.rasanen@familar.fi
Perhehoitopalvelut
Sijaisperhekoordinaattori Titta Pohjantähti, p. 040 623 6011 titta.pohjantahti@familar.fi
