4 minute read
AJANKOHTAISTA
ajassa tapahtuu
PERHEHOITAJIEN PALKITSEMINEN
Advertisement
Familarissa aletaan muistaa meillä pitkään toimineita perhehoitajia. Palkitsemiset aloitetaan vähintään 5 vuotta Familarin perhehoitajina toimineiden kohdalta. Osalle heistä vuosia on ehtinyt kertyä hieman enemmänkin. Toiset ovat aloittaneet perhehoitajina muualla ennen yhteistyötä meidän kanssamme. Monessa perheessä sijoituksia on ehtinyt olla enemmän kuin yksi, lapsia on jo palannut takaisin omaan kotiin tai itsenäistynyt. Kokemuksia, tietoa ja taitoa on ehtinyt jokaisen perheen kohdalla karttua jo valtava määrä sekä perheelle itselleen että meille yhteisesti jaettavaksi. Muistamme tänä vuonna yhteensä neljäätoista perhettä. Suuri kiitos tässä tärkeässä tehtävässä toimimisesta!
LASTEN HAASTATTELU LASTENSUOJELUSSA,
Sauli Hyvärinen ja Tarja Pösö (toim.)
Lasten haastattelu lastensuojelussa on PS-kustannuksen ja Lastensuojelun keskusliiton yhteistyöllä syntynyt, artikkeleista koostuva kirja. Keskiössä on lapsen oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä sekä lapselta saadun tiedon käyttäminen lastensuojelun päätöksenteossa.
Kirjassa kuvataan toimivan haastattelun periaatteita ja eritellään, kuinka tavat haastatella lasta lastensuojelussa poikkeavat toisistaan riippuen haastattelutilanteen rakenteisiin, tehtäviin ja tavoitteisiin liittyvästä kontekstista. Kirjassa huomioidaan hyvin lastensuojelussa asiakkaana olevan lapsen erityisyys. Lastensuojelun arkityön asiantuntemuksen ohella esille tulee myös kehityspsykologinen ja sosiaalioikeudellinen näkökulma lasten haastattelemiseen.
Kirjan yhtä artikkelia on ollut kirjoittamassa Familarin Pohjanmaan perhehoidon sosiaalityöntekijä Milla Höykinpuro, yhdessä Seinäjoen kaupungin sosiaalityöntekijöiden Sari Sauramäen ja Mira Välimaan kanssa.
Kuntoutuskoti OIVAn perhepäivät
Kuntoutuskoti Oivassa on perinteisesti pidetty perhepäiviä pari kertaa vuodessa. Nuorten vanhemmat kutsutaan viettämään syksyisin ja keväisin iltapäivää yksikköön. Vanhemmat otetaan vastaan pienen suolaisen äärelle, josta sitten ohjelma jatkuu niin, että nuoret lähtevät ohjaajien kanssa ulkoilemaan ja vanhemmat jäävät viettämään aikaa yhdessä perhetyöstä vastaavien ohjaajien seuraan. Päivän teemoina ovat useimmiten nuoren kuntoutuminen, nuoren itsenäistyminen ja vanhemmuuden rooli itsenäistyvän nuoren elämässä. Nämä keskeiset aiheet koskettavat aina vanhempia, vaikka ehtisivätkin käydä perhepäivässä useamman kerran nuorensa jakson aikana. Perhepäivään useimmiten suunnitellaan myös ulkopuolisen osallistujan toiminnanohjaus. Kuvataideterapeutti ja psykologi ovat usein nähtyjä henkilöitä perhepäivässä.
Päivän lopuksi nuoret ja vanhemmat työskentelevät yhdessä jonkin annetun perhetehtävän mukaisesti ja tehtävät puretaan yhdessä, perheinä, koko ryhmälle esitellen. Tämä saattaa luoda paineita yhteiseen tekemiseen ja ennen kaikkea esillä olemiseen, mutta tähän saakka kaikki perheet ovat onnistuneet tehtävissään erinomaisesti. Päivä päättyy kahvitteluun ja mukavaan yhdessä oloon ja kotiviikonloppuun. Palaute perhepäivistä on aina ollut positiivinen. Perhepäivä koetaan tärkeänä osana nuoren kuntoutusjaksoa.
Kuinka vanhemmat voivat tukea nuoren kuntoutusta?
Ville Hämäläinen valmistui sosionomiksi syksyllä 2018, ja on opintojensa ohella tehnyt pitkään keikkaa ja sijaisuuksia Kuntoutuskoti Oivaan. Villen syventävään harjoitteluun kuului kehittämistehtävä, jonka aihetta pohdittiin yhdessä yksikön johtajan kanssa, yksikön tarpeet huomioiden. Idea syntyi lopulta helposti, kun pohdittiin vanhempien roolia ja osuutta nuorensa kuntoutumisprosessissa. Ville haastatteli tehtävässään kuntoutujanuorten vanhempia sekä yhteisössä olevia nuoria. Haastattelut vanhemmille tapahtuivat puhelimitse, mutta nuoret Ville haastatteli yksikössä. Haastattelun tulokset kertoivat seuraavaa.
Nuoret toivovat vanhemmiltaan kärsivällisyyttä sairauteen ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa sekä nuoren tilanteen ymmärtämistä. Nuoret myös toivoivat, etteivät vanhemmat ”hössöttäisi”, eivätkä vatvoisi liikaa asioita, kun se ei edesauta tilannetta. Nuoret toivovat myös saada tehdä itse päätöksiä ja omaa rauhaa sekä nuoret toivoivat vanhemmiltaan oman roolin ymmärtämistä tuen antajana kuntoutuksen aikana eikä parantajana.
Vanhemmat puolestaan toivoivat saavansa riittävästi tietoa nuorensa tilanteesta. Näin he arvelivat osaavansa tukea nuortaan paremmin. Vanhemmat toivoivat enemmän tietoa nuoren sairaudesta, jotta ymmärtäisivät nuortensa tilanteita sekä ajatuksia. Vanhemmat kokivat tärkeänä saada tietoa erilaisista vanhemmille suunnatuista ryhmistä ja palavereihin osallistumista. Osa vanhemmista haluaisi kuntoutusprosessiin konkreettista avaamista, minkälaisia vaiheita kuntoutus tulee sisältämään. Kuntoutuksen yllätyksellisyys oli myös vanhempien mielessä esimerkiksi nuoren tilanteen vaihtelut ja uudet asiat, jotka tulevat kuntoutuksen aikana.
2. Kuinka vanhempia voidaan tukea kuntoutuksen aikana
Nuoret arvelivat tiedonvälityksellä olevan suuri merkitys vanhempien jaksamisen kannalta. Ennen kaikkea rehellisyys nuoren, vanhempien ja kuntoutuskodin ohjaajien välillä on nuorilla merkittävässä roolissa. Nuoret toivoivat avointa ja rehellistä suhdetta molempiin suuntiin. Näin tieto vaihtuu kaikkien osapuolten välillä niin, että kaikki ovat tietoisia nuoren asioista. Nuoret arvelivat vanhempiensa tarvitsevan vertaistukiryhmiä avukseen, nuoret näkivät, että vanhempia auttaisi tieto nuoren sairaudesta.
Vanhemmat toivat esille tiedonvälityksen olevan tärkein asia kuntoutusprosessissa. Vanhemmat toivoivat että kuntoutusta avataan vanhemmille ja varmistetaan heidän ymmärtävän sen. Vanhemmat kokivat hyvänä sen, että ohjaajat soittavat ennen nuoren menoa kotiviikonlopulle ja samoin soittavat vielä viikonlopun kuulumiset.
FAMILAR KORENTOMÄKI, ASUMISHARJOITTELUYKSIKKÖ Vuoden 2018 voittaja
#helsinki #uusimaa #nuoret #asumisharjoitteluyksikkö #yritys #lastensuojelupalvelut
3. Yhteydenpito
Nuoret kertoivat, että kuntoutusjakson alussa yhteys vanhempiin oli tiiviimpää, mutta kuntoutuksen loppuvaiheessa vähäisempää. Nuoret pitivät tärkeänä yhteydenpitoa vanhempiinsa, mutta toivoivat vanhempien olevan taustalla. Nuoret myös ajattelivat, että vanhemmille voisi rehellisesti sanoa, milloin ei kiinnosta tai jaksa keskustella. Yhteydenpidon kuntoutuskodin ja vanhempien välillä nuoret pitivät hyvänä asiana.
Vanhemmat toivat esille saman huomion, että olivat yhteyksissä nuoriinsa jakson alussa tiiviimmin kuin kuntoutusjakson lopulla. Vanhemmat pitivät tärkeänä noin parin viikon välistä yhteydenpitoa Kuntoutuskodin ohjaajien ja vanhempien välillä. Vanhemmat kokivat tärkeänä, että vanhempia kuultiin ja vaihdettiin kuulumisia aina ohjaajien toimistossa vanhempien käydessä Kuntoutuskodissa.
OPAS NUORTEN VANHEMMILLE
Ville kokoaa työnsä keskeiset tulokset seuraavasti: ”Haastatteluista päällimmäisinä asioina nousi nuoren oman tilan tarve sekä vanhempien tiedottaminen nuoren asioihin liittyen.”
Kehittämishankeen tuotoksena syntyi opas nuorten vanhemmille. Oppaan tarkoituksena on auttaa vanhempia hahmottamaan nuoren kehityksellisiä sekä kuntoutuksen tukemiseen liittyviä asioita. Nuoren sairastumisen johdosta kehitykselliset asiat usein pysähtyvät ja nuoren elämäntilanne muuttuu.
Oppaassa on myös ohjeita vanhemmille heidän omaan jaksamiseensa. Kuntoutuskoti OIVAssa onkin alkamassa vanhempien oma vertaistukiryhmätoiminta. Toiminta on alkuun ohjaajavetoista, mutta jatkossa on tarkoitus kokeilla, ottavatko vanhemmat itse vastuuta ryhmän koolle kutsumisesta ja tapaamisten sisällöstä. Toivottavasti joku aktiivinen vanhempi löytyy vastuuhenkilöksi. Vanhemmat tarvitsevat vertaisiaan, ihmisiä, joille voi kertoa tuntemuksia ja kokemuksia siitä, kun oma lapsi sairastuu psyykkisesti.
