Familar-Uutiset 2024

Familar yhteiskuntavastuun edelläkävijänä Familar Fenix palvelee också på svenska Sijaisperheen kokemuksia

Familar Fenix tarjoaa kaksikielistä palvelua

Lehtosiipi auttaa kohti tavoitteita

Pääkirjoitus

Mikko Määttänen

Kuntoutuskoti OIVA kantaa yhteiskunnallista vastuuta

Myötätuulta

Myötävirrasta

Harjoittelusta urapolulle

Noviisi vs. Konkari, Suvi Rantamäki ja Milla Höykinpuro

Sijaisperheys tukee arvomaailmaa

Avopalveluilla kohti parempaa huomista

Sähköautoilu tuli jäädäkseen

Tahtoranta hylkäsi fossiiliset Anssin kasvisvinkit

Somekanavat:

Familar @familaroy @mehilainensospalvelut

Familar lastensuojeluja perhepalvelut

Familar Oy

PÄÄKIRJOITUS:

Ympäristötekojen aika on nyt

MIKKO MÄÄTTÄNEN

Lastensuojelupalveluiden johtaja

Olemme keskittyneet tekemään tulevaisuutta

Lastensuojelun edelläkävijänä olemme edelläkävijä myös ympäristö- ja vastuullisuusteoissa. Meille ei riitä pelkät lupaukset nykytasosta. Olemme sitoutuneet tiukkoihin kansainvälisiin vastuullisuustavoitteisiin. Toimenpiteet ovat jo erittäin hyvässä vauhdissa. Olemme keskittyneet tekemään tulevaisuutta.

Uusissa kiinteistöissämme ensimmäinen lämmitysmuoto on maalämmitys ja aurinkoenergia. Hankkimamme sähkö on kokonaan uusiutuvaa. Kuten tämän lehden esimerkistäkin voit lukea, muutamme nopeutetusti enää muutamat öljylämmityskiinteistömme kestävään lämmitysmuotoon. Uudistamme tilojamme nopealla vauhdilla, energiankulutuksen sekä tilojen turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. Nykyaikaiset palvelut edellyttävät mielestäni toimivia, käyttötarkoitukseen suunniteltuja tiloja.

Autoilu muuttuu koko ajan ympäristöystävällisemmäksi. Hankimme pääsääntöisesti uusia autoja ja pidämme niitä noin viisi vuotta. Ympäristövaikutukset pienenevät jatkuvasti autokannan uusiutumisen yhteydessä. Ensimmäiset täyssähköiset autot tulevat yksiköiden käyttöön tänä vuonna.

Familarin lupaus ”Välitämme tulevaisuudestasi” on totta myös meille kaikille tärkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Kannustan kaikkia alan toimijoita tekoihin lupausten sijaan!

Mukavia lukuhetkiä lehden parissa!

Kotokuja tarjoaa uutta palvelua, jossa soluasunnoissa asuvilla nuorilla on ohjaajien tuki kello 8-19 välillä. Kuvassa vasemmalla yksikönjohtaja Maria Puolakka (AMK, sairaanhoitaja) ja vastaava ohjaaja Niina Vartiainen (AMK, sosionomi)

Kuntoutuskoti OIVA on toiminut Kuopiossa jo vuodesta 2001 lähtien tarjoten nuorisopsykiatrista kuntoutusta vaikeista psyykkisistä oireista kärsiville nuorille.

Kuntoutuskoti OIVA

yhteiskuntavastuullisena

toimijana

Kuntoutusjaksot kestävät keskimäärin 1,5 vuotta, nuoren yksilöllisen tarpeen ajan. Masentuneet, ahdistuneet ja itsetuhoiset nuoret, syömishäiriöstä, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja pakko-oireista kärsivät nuoret ovat Kuntoutuskodin ensisijaisia asiakkaita.

Kuntoutuskodissa on kaksi seitsenpaikkaista yhteisöä, Pirtti ja Kaari. Henkilökunta koostuu seitsemästätoista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisesta, lähihoitajista, sairaanhoitajista ja sosionomeista. Henkilökunnalla on monipuo-

lista erityisosaamista ja koulutusta mm. traumaosaamiseen ja syömishäiriöihin. Kuntoutuskodista verkostoidutaan nuoren hoitavan tahon kanssa, lähialueen oppilaitosten ja työpajojen kanssa sekä muiden nuoria tukevien toimijoiden kanssa.

Sosiaalinen yhteiskuntavastuu

Kuntoutuskoti OIVAn sosiaalinen yhteiskuntavastuu näkyy mm. siinä, että kuntoutusjaksolle tulevat nuoret saadaan pois syrjäytymisen vaarasta. Monet nuoret sairastuttuaan etääntyvät ystävistään ja ikätasoisesta seurasta. Sairaus tuottaa pelkoa ja häpeää ja nuoret turvautuvat ensisijaisesti

kotioloihinsa omiin huoneisiinsa. Kuntoutusjaksolle tullessa nuori saa myös oman huoneen turvakseen, mutta yhteisön arki täyttyy monista yhteisöllisistä tekemisistä ja tapahtumista. Yhteisöissä nuoret harjoittelevat toistensa huomioimista ja erilaisuuden ja tasa-arvon kunnioittamista sekä palavereissa ääneen puhumista ja mielipiteidensä sanomista.

Vastuu ympäristöstä

Ympäristöllinen yhteiskuntavastuu näkyy kuntoutuskodin arjessa mm. siinä, että laitamme yhdessä ruokaa. Nuorilla on ruoanvalmistusvuoro, ja he ovat olleet

myös innokkaita lähialueen siistijöitä. Yksikköön on hankittu roskien keräämiseen tarkoitettuja roskapihtejä ja nuoret ovat usein siistineet lähialueen katuja ja metsiä. Ympäristövastuuta on myös ohjata nuoria käyttämään julkisia kulkuneuvoja.

Taloudellinen vastuu

Taloudellinen yhteiskuntavastuu toteutuu nuorten terveyden näkökulmasta mm. niin, että nuoret osallistuvat yhteisön liikunnallisiin hetkiin. Peruskunnon ylläpitäminen tukee mielenterveyttä ja ehkäisee monia somaattisia sairauksia. Tarjoamme myös nuorille ympärivuorokautisen turvan ja tuen, ja kuntoutusjakso on edullisempaa kuin sairaalajakso. Nuori saa meillä keskusteluapua, keinoja olonsa kanssa pärjäämiseen, valvottua lääkehoitoa sekä tukea opiskeluun ja itsenäistymisen taitojen harjoittelemiseen.

Itsenäistymisvaiheeseen on kehitetty palvelua niin, että nuorilla on mahdollista siirtyä asumaan vuokrasuhteeseen

Yhteisöissä nuoret harjoittelevat toistensa huomioimista.

joko Pirtinpihan yksiöihin tai uuteen Kotokujan soluasumiseen. Voimme ottaa vastaan ympärivuorokautisesti tukea tarvitsevia, vielä toipumisvaiheessa ja vahvassa oireiluvaiheessa olevia nuoria. Itsenäistyvät nuoret saavat vertaistukea matkalla itsenäiseen asumiseen.

Omaohjaajuus kuntoutuksen ytimessä

Tärkeintä on kuitenkin nuoren mielen tasapainon tavoittelu. Viikoittaiset sovitut omaohjaajakeskustelut ovat kuntoutuksen ydin. Nuori rakentaa luottamuksellisen suhteen omiin ohjaajiinsa, purkaa oloaan näissä keskusteluissa, oppii ymmärtämään itseään ja sairauttaan. Nuori alkaa tehdä vähitellen tavoitteita ja suunnitelmaa elämälleen.

OIVA TEKEE HYVÄÄ

Kuntoutuskoti OIVA sijaitsee Kuopiossa, Pirtinkaaren kaupunginosassa. Se tarjoaa nuorisopsykiatrista kuntoutusta 16 - 23 -vuotiaille nuorille, joilla on tarve intensiiviseen, ympärivuorokautiseen tukeen. OIVAssa ohjaajat yhdessä nuorten kanssa etsivät keinoja sairauden kanssa elämiseen. Kuntoutuskoti OIVAn toimintaan kuuluu erilaisia ryhmiä, joista yksi on Oivaltajat. Se on kaikille nuorille suunnattu ryhmä, missä harjoitellaan esimerkiksi tunnetaitoja. Ryhmä on ollut mukana tekemässä tempausluontoista OIVA tekee hyvää -keräystä. Tempauksen vetäjinä ovat toimineet lähihoitajat Armi Antikainen ja Lotta Jääskeläinen, jotka molemmat arvostavat hyvää työilmapiiriä sekä työn merkityksellisyyttä.

Tehdään yhdessä hyvää

Yksi nuori toi yhteisössä esille, että haluaisi jollakin tavalla tehdä hyväntekeväisyyttä. Nuoret keräsivät

Hope Ry:lle lahjoituksen, joka koostui vaatteista, leluista ja peleistä. Nuoret myös osallistuivat jouluruoan ja joulukorttien tekemiseen, joita jaetaan joulun alla niitä tarvitseville.

– On ihanaa nähdä, että tämä lähtee nuorilta itseltään ja hyvä lähtee leviämään. Nuoret sanoivat, että oli tullut hyvä mieli, kun sai auttaa. Ja niin tuli itsellenikin. Hyvä kertaantuu, Jääskeläinen sanoo.

–Ihmisille tulee elämäntilanteita, joissa tarvitset itse apua ja voit olla myös itse avunantaja. Sellaisen asian ymmärtäminen tuntui lisääntyvän keräyksen myötä. Tärkein asia ei ole se näyttävyys vaan se, että kaikki tekevät jotain. Välittäminen voi olla myös jotain pientä. Se, että kysyy joltakin, mitä kuuluu, voi muuttaa jonkun päivän, Antikainen muistuttaa.

TEKSTI: LUKA LIPPONEN

TEKSTI: MARIA PUOLAKKA

Yksikönjohtaja, Kuntoutuskoti OIVA

Tekstin on kirjoittanut Luka Lipponen, 17-vuotias taidelukio Lumitin opiskelija. Lähteenä hän on käyttänyt Kuntoutuskoti OIVAn kotisivuja, Hope Ry:n kotisivuja sekä Armi Antikaisen ja Lotta Jääskeläisen haastattelua.

Armi Antikainen kertoo vapaa-ajalla liikkuvan luonnossa, mökittäytyvänsä kotiinsa katsellen Muumilaakson tarinoita ja syöden irtokarkkeja. Lotta Jääskeläinen kertoo aloittaneensa avantouinnin, joka on hänen vapaa-aikansa suosikkijuttu.

MYÖTÄVIRRASTA ALKOI MYÖTÄTUULI

Vuonna 2012 sain tiedon, että sosiaalityöntekijäni teki kohdallani päätöksen kiireellisestä sijoituksesta.

Olin tuolloin 14-vuotias huonosti voiva sekä koulua käymätön nuori. Päivää ennen suunniteltua sijoituksen alkamista suunniteltu yksikkö vaihtuikin toiseen, ja sain kuulla sijoituspaikan olevan kodinomainen yksikkö

Piispanristillä. Jälkikäteen ajateltuna tämä taisi olla parhaita asioita mitä minulle koskaan sattui. Alkuvaikeuksien jälkeen löysin paikkani Myötävirrasta

ja aloin järjestämään ohjaajien tuella elämääni kuntoon. Ohjaajista inspiroituneena hainkin opiskelemaan lähihoitajaksi, josta tein itselleni uran.

Jälkikäteen olen nauranut sille kerralle, kun ymmärsin, etteivät ohjaajat oikeasti asu Myötävirrassa, ja että heillä on oma elämä työn ulkopuolella. Kadehdin ajatusta työskennellä ihmisten kanssa, ja pitää heistä huolta, kun he sitä tarvitsevat. Jo lähihoitajaksi opiskellessa kysyin Hetalta mahdollisuutta tulla Myötävirtaan suorittamaan

harjoittelua, mutta sijoituksesta ei ollut vielä riittävästi vierähtänyt aikaa.

Ohjattavasta ohjaajaksi

Vuonna 2022 aloitin sairaanhoitajan opinnot Turun AMK:ssa, ja tarjouduin suorittamaan harjoittelua Myötävirrassa sillä ajatuksella, ettei se kuitenkaan sopisi Hetalle. Yllätyksekseni sain huomata Hetan

suostuvan tähän, ja aloitin mielenterveys- ja päihdetyön harjoittelun Myötävirrassa. Alku oli haasteellinen, kun yritin sopeutua rooliin ohjaajana entisen nuoren sijaan.

Työyhteisö otti minut avosylin vastaan, vaikkakin myös henkilökuntaa jännitti ymmärrettävästi myös, kuinka sopeudun ohjaajan rooliin. Pikkuhiljaa sopeuduin talon sääntöihin ja rutiineihin eri tavalla mihin olin tottunut. Nuorille kerrottiin alusta asti omasta sijoituksestani, ja koen että se helpotti suhteen luomista nuoriin, sillä tiesin miltä tuntuu sijoitettuna oleminen kyseiseen yksikköön.

Osaamisen laajentamista

Suurimpana yllätyksenä tuli ehdottomasti lastensuojelulaissa tapahtuneet uudistukset, ja näiden asioiden oppimisessa meni aikaa. Itse sijoitukseni aikana en ollut järin kiinnostunut lakipykälistä, mutta nyt olikin velvollisuus osata ja tietää lastensuojelulain pääpiirteitä. Hyödyllisenä puolestaan pidin sitä, että tiesin mistä yksikössä löytyy esim. siivousvälineet, tiesin päivärytmin sisältöä sekä viikoittaisia askareita, joita nuorten kanssa tehdään.

Suoritin harjoittelun loppuun, ja vaikka kaipasin omaan työhöni muistisairaiden parissa, jäi tunne, että mahdollisesti tulisin vielä palaamaan takaisin lastensuojeluun. Kun koitti aika hakea lasten- ja nuortenhoitotyön harjoittelua, palasinkin takaisin Myötävirtaan tekemään sen harjoittelun sijaisuutena. Työntekijän roolissa korostui entisestään vastuu ja ohjaajan roolin omaksuminen.

Sitä voi jakaa, mitä on itse saanut

Nautin ohjaajana työskentelystä Myötävirrassa, ja olikin erityisen ihanaa huomata itsessään kehitys siitä nuoresta kapinoivasta teinistä siihen ihmiseen, joka olen nyt - pian valmistuva sairaanhoitaja, joka on kykeneväinen työskentelemään lastensuojelussa ja olemaan luotettava ja turvallinen aikuinen nuorille. Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että sain olla sijoitettuna juuri Myötävirrassa, ja sain myös kunnian työskennellä ihmisten kanssa, jotka minut kasvattivat.

TEKSTI: SALLI

Parasta harjoittelussa oli

Sallin omakohtainen kokemus ja sitä kautta ajatus miten kohdella asiakkaita

-Yksikönjohtaja Heta Söderström-

Yksikönjohtaja Johanna Blom toimi sosiaalityön opiskelija Veera Haarasen lähiohjaajana. Veera aloitti harjoittelun Familar Ylöjärven lastensuojelun erityisyksikössä syksyllä 2023.

Positiivinen harjoittelukokemus on hyvä startti urapolulle

Sosiaalityön opiskelijan johtamisen harjoittelu yhteistyössä Familar Ylöjärven ja perhehoidon kanssa.

Keväällä 2023 Familarissa päätettiin ottaa ensimmäistä kertaa sosiaalityön opiskelija johtamisen harjoitteluun. Aluksi pohdittiin, miten ja missä harjoittelu toteutettaisiin, jotta harjoittelusta saataisiin mahdollisimman hyvin palveleva jakso harjoittelijalle. Päädyttiin siihen, että harjoittelijan pääasiallisena yksikkönä toimii Familar Ylöjärven lastensuojelun erityisyksikkö, jossa yksikönjohtaja Johanna Blom toimii harjoittelun lähiohjaajana.

Lisäksi sovittiin, että mukaan tulee Pirkanmaan alueen perhehoidon palvelupäällikkö Anne Alanen, joka toimi harjoittelun ohjaajana sosiaalityön viitekehyksestä käsin perhehoidon lisäksi. Sosiaalityön opiskelija Veera Haaranen aloitti harjoittelun syyskuussa 2023. – Ajatus tämänkaltaisesta pilottikokeilusta innosti jo ennen Veeran harjoittelun alkua. Yksikönjohtajan työhön on harvoin mahdollisuus tutustua näin tiiviisti. Veera oli jo heti alusta asti mukana kaikissa yksikönjohtajan työtehtävissä sisäistäen hienosti roolinsa neutraalina tarkkailijana eri tilanteissa. Tilanteiden jälkeen sekä ohjauskeskusteluissa reflektoitiin yhdessä tilanteiden kulkua ja yksikönjohtajan toimintamalleja esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa, kuvailee Familar Ylöjärven yksikönjohtaja Johanna Blom.

Harjoittelun laatu varmistettiin hyvällä ohjauksella

– Ensialkuun mietitytti, että miten tämä kokonaisuus Veeran harjoittelussa saadaan toteutettua laadukkaasti ja niin, että harjoittelija saisi kokemuksen siitä, mitä kaikkea esihenkilötyö ja johtaminen Familarissa voisi olla, pohtii Pirkanmaan perhehoidon palvelupäällikkö ja sosiaalityöntekijä Anne Alanen. Yhteistyössä Familar Ylöjärven yksikön ja yksikönjohtaja Johanna Blomin kanssa harjoittelun ohjaaminen saatiin kuitenkin sujuvaksi. Säännöllisin väliajoin tavattiin joko kasvokkain tai Teamsilla ja käytiin läpi kuulumiset sekä erityiset kysymykset, jotka pohdituttivat siinä hetkessä. Alasen ohjaustehtävässä

Säännöllisin väliajoin tavattiin joko kasvokkain

tai Teamsilla ja käytiin läpi kuulumiset sekä erityiset kysymykset

Kuvassa vasemmalta Pirkanmaan ja Satakunnan perhehoitopalveluiden palvelupäällikkö Anne Alanen, Ylöjärven yksikönjohtaja Johanna Blom sekä alhaalla Veera Haaranen.

korostuivat sosiaalityön merkitys ja sosiaalityöntekijän rooliin perehtyminen perhehoidossa.

Henkilöstöjohtamisen monipuolisuus yllätti

Veeran kokemus sosiaalityön harjoittelusta Familarilla on ollut erittäin positiivinen.

– Ensimmäisestä päivästä lähtien minut otettiin lämpimästi vastaan. Harjoittelun aikana pääsin tutustumaan niin sijoitettuihin nuoriin kuin työntekijöihinkin.

Vaikka harjoittelun painotus oli johtamisessa ja hallinnossa, on asuinyksikköjen arkeen osallistuminen tärkeä osa yksikönjohtajan työtä.

– Henkilöstöjohtaminen oli itselleni täysin uutta ja olikin yllättävää, miten

monenlaisia ja monipuolisia työtehtäviä siihen liittyy. Tarvitaan sekä jämäkkyyttä että lempeyttä, ja tästä Johanna on oivallinen esimerkki, Veera kertoo.

– Harjoittelun kannalta oli hyödyllistä, että pääsin osallistumaan aivan kaikkiin yksikönjohtajan työtehtäviin. Harjoittelijana pystyin myös itse vaikuttamaan omiin työtehtäviini oman kiinnostuksen, aiempien kokemusten ja taitojeni mukaan.

Sosiaalityöntekijän pätevyys sopii monille sektoreille

Nykyisiä ja tulevia sosiaalityöntekijöitä Veera haluaa muistuttaa siitä, että sosiaalityöntekijän pätevyyttä voi hyödyntää muillakin sektoreilla kuin sosiaalityöntekijän virassa.

– Harjoittelun kautta sain hyödyllisiä näkökulmia sosiaalityön kenttään, yhteistyötahoihin ja muiden toimijoiden toimintakulttuureihin, korostaa Veera.

Familarin perhehoidossa sosiaalityöntekijöiden rooli on merkittävä ja monipuolinen: he johtavat vaativia asiakasprosesseja ja vastaavat asiantuntijoina siitä, että prosessit toteutuvat lain ja sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

– Sosiaalityöntekijät toimivat myös vastinpareina hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöille. Siksi onkin arvokasta, että useat perhehoidon sosiaalityöntekijät ovat työskennelleet aiemmin myös kuntien lastensuojelun viranhaltijoina ja ymmärtävät, millaisessa kontekstissa virassa olevat sosiaalityöntekijät toimivat. Tämä mahdollistaa tärkeän ammatillisen vuoropuhelun sosiaalityön ammattilaisten välillä, kertoo Anne.

Harjoittelukokemuksen oltua kaikkien osapuolten näkökulmasta onnistunut ja positiivinen, on Familarissa päätetty, että sosiaalityön opiskelijoiden harjoittelut tulevat jatkumaan edelleen ja prosessia tullaan kehittämään.

TEKSTI:

VEERA HAARANEN, JOHANNA BLOM, yksikönjohtaja Familar Ylöjärvi

ANNE ALANEN, palvelupäällikkö Familar Perhehoitopalvelut

Esittelyssä –Vi presenterar

FAMILAR FENIX

Familar Fenix on uuden ajan lastensuojeluyksikkö, joka sijaitsee Vaasan Västervikissä.

Tämä kaksikielinen, 14-paikkainen erityisyksikkö avasi ovensa syyskuussa 2023, ja se on saanut alkunsa entisen Saukkorannan tiloista, jotka ovat palvelleet lastensuojelun tarpeita yli vuosikymmenen ajan Sundomissa.

Moniulotteista vastuullisuutta

Familar Fenixin suunnittelu alkoi jo vuonna 2020, ja se on vastaus lastensuojelun kasvaviin vaatimuksiin ja odotuksiin. Rakennusprojekti herätti suurta mielenkiintoa, ja sekä lapset että ohjaajat seurasivat innokkaasti rakennustöiden edistymistä. Uusi yksikkö on suunniteltu huolellisesti ympäristöystävällisyyttä, aistiystävällisyyttä ja allergiaherkkyyttä silmällä pitäen. Rakennus on pystytetty vähähiilisesti kotimaisesta hirrestä, mikä pienentää sen hiilijalanjälkeä merkittävästi verrattuna perinteiseen rakentamiseen. Fenix hyödyntää maalämpöä lämmityksessä ja on varusteltu aurinkovoimalan asennusta varten, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa entistä suuremman energiaomavaraisuuden.

Sijaintinsa puolesta Familar Fenix on helposti saavutettavissa julkisen liikenteen yhteyksien ansiosta, mikä tukee

yksikön ympäristöystävällistä profiilia. Hirsi rakennusmateriaalina tarjoaa aistiystävällisen ja antibakteerisen ympäristön, joka tasaa ilman kosteuden vaihteluita ja ylläpitää miellyttävää sisäilmaa vuoden ympäri. Luonnonmukainen puu luo tiloihin rauhoittavan ilmapiirin, joka edistää asukkaiden hyvinvointia.

Kaksikielinen palvelu

Henkilöstön koulutus ja määrä Familar Fenixissä on suunniteltu vastaamaan lastensuojelulain vaatimuksia, ja moniammatillinen tiimi omaa pitkän kokemuksen lasten kanssa työskentelystä. Yksikössä puhutaan sekä suomea että ruotsia, jotta jokainen lapsi ja perhe voi saada palvelua omalla äidinkielellään. Familar Fenixin toiminnan ytimessä ovat arvot, kuten yksilöllisyys, yhteisöllisyys, turvallisuus, kokonaisvaltaisuus ja oikeudenmukaisuus. Nämä arvot näkyvät käytännössä siten, että jokainen lapsi kohdataan hänen omien tarpeidensa mukaisesti. Yksikössä rakennetaan arki ja palvelut vastaamaan kunkin lapsen yksilöllisiä tarpeita, ja lasta tuetaan hänen elämäntilanteensa, kehitystasonsa ja fyysisen kuntonsa mukaisesti. Familar Fenixin ensisijainen tavoite on tarjota

Familar Fenix on helposti saavutettavissa julkisen liikenteen yhteyksien ansiosta

lapsille turvallinen, kehittävä ja kodinomainen kasvuympäristö, jossa arjen rakenne on selkeä ja jossa lapsen koulunkäynti turvataan.

Familar Fenixin kehitys ja toteu tus ovat esimerkki siitä, miten lastensuojeluyksiköt voivat kehittyä vastaamaan nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin, samalla kun ne edistävät kestävää kehitystä ja huomioivat asukkaidensa hyvinvoinnin kaikilla tasoilla.

TEKSTI: HEIDI SVARTSJÖ Yksikönjohtaja, Familar Fenix

Fenixin ohjaajien muodostama huippujengi Amazing Race -kisan tunnelmissa.

Familar Fenix är lättillgängligt tack vare kollektivtrafikförbindelser

Familar Fenix är en modern barnskyddsenhet som ligger i Västervik i Vasa.

Denna tvåspråkiga, 14-platsers specialenhet öppnade sina dörrar i september 2023 och har sitt ursprung i det tidigare Saukkoranta, som har tjänat barnskyddsbehov i över ett decennium i Sundom.

Flerdimensionellt ansvar

Planeringen av Familar Fenix började redan år 2020 och är ett svar på de växande kraven och förväntningarna inom barnskyddet. Byggprojektet väckte stort intresse, och både barn och handledare följde ivrigt byggnadsarbetets framsteg. Den nya enheten har noggrant designats med tanke på miljövänlighet, sensorisk vänlighet och allergikänslighet. Byggnaden har uppförts med låg koldioxidbelastning av inhemska timmer, vilket avsevärt minskar dess koldioxidavtryck jämfört med traditionellt byggande. Fenix utnyttjar jordvärme för up-

pvärmning och är förberedd för installation av solkraftverk, vilket möjliggör en ännu större energisjälvförsörjning i framtiden. Med sitt läge är Familar Fenix lättillgängligt tack vare kollektivtrafikförbindelser, vilket stöder enhetens miljövänliga profil. Timmer som byggnadsmaterial erbjuder en sensoriskt vänlig och antibakteriell miljö som jämnar ut variationer i luftfuktighet och upprätthåller en behaglig inomhusluft året runt. Det naturliga träet skapar en lugnande atmosfär i lokalerna, vilket främjar boendes välbefinnande.

Tvåspråkig service

Personalens utbildning och antal på Familar Fenix är planerade för att uppfylla kraven i barnskyddslagen, och det mångprofessionella teamet har lång erfarenhet av att arbeta med barn. På enheten talas både finska och svenska, så att varje barn och familj kan få service på sitt modersmål.

I hjärtat av Familar Fenix verksamhet ligger värden som individualitet, gemenskap, säkerhet, helhetssyn och rättvisa. Dessa värden synliggörs praktiskt genom att varje barn möts enligt sina egna behov. Enheten bygger vardagen och tjänsterna för att möta varje barns individuella behov, och barnet stöds enligt sin livssituation, utvecklingsnivå och fysiska kondition. Familar Fenix primära mål är att erbjuda barnen en säker, utvecklande och hemliknande växtmiljö, där vardagsstrukturen är tydlig och där barnets skolgång säkerställs.

Utvecklingen och genomförandet av Familar Fenix är ett exempel på hur barnskyddsenheter kan utvecklas för att möta dagens utmaningar och behov, samtidigt som de främjar hållbar utveckling och tar hänsyn till boendes välbefinnande på alla nivåer.

TEXT: HEIDI SVARTSJÖ Enhetschef, Familar Fenix

Detta härlig gäng klarade av Amazing Race i Vasa. Fenix handledare.

Lehtosiipi vahvistaa Familarin päihdepalveluja –traumainformoitu työote päihdeyksiköissä

Osalla lapsista päihteet ja niiden väärinkäyttö nousevat merkittäväksi osaksi arjen haasteita, jolloin tarvitaan päihdehoitoon erikoistuneita sijaishuoltopaikkoja.

Päihdekäyttöön liittyvän stigman purka minen on ammattilaisten vastuulla, ja myös lastensuojelun sijaishuollon roolia tulisi kehit tää pelkästä pakkokeinojen käytöstä kohti ko konaisvaltaisempaa apua ja tukea. Lapsen tai nuoren motivaatioprosessin ymmärtäminen ja hyödyntäminen on tärkeää, ja hoidon tulisi keskittyä motivaation vahvistamiseen kohti päihteettömyyttä. On tärkeää, että nuori kokee tulevansa kuulluksi ja että hänellä on aktiivi nen rooli omassa toipumisprosessissaan.

Auttajan muistilista

Nuoren omien tavoitteiden tunnistaminen

Nuoren on tärkeää itse määritellä omat tavoitteensa päihteettömyyteen, sillä ulko puolelta määritellyt tavoitteet eivät tue motivaatiota samalla tavalla. Autetaan nuorta tunnistamaan ristiriidat päih teiden käytön hyötyjen ja haittojen välillä antamalla nuoren itse ha vaita päihteiden käytön seurauk set ja vaikutukset elämäänsä.

Nuoren osallistaminen

Konkreettiset välitavoitteet

Aseta mitattavia välitavoitteita ja seuraa niiden saavuttamista yhdessä nuoren kanssa. Tuen jatkuvuus Ole sinnikäs tuen tarjoamisessa.

Kunnioitus ja holhoamattomuus

Nuoren on saatava itse puhua itsensä muutokseen omista läh tökohdistaan. Tämä tarkoittaa, että nuori houkutellaan kertomaan omista syistään, hyödyistä ja haitoista päihteiden käytölle.

Vahvuuksien ja voimavarojen korostaminen

Nosta esiin nuoren vahvuuksia ja keskity positiivisiin asioihin sen sijaan, että keskityttäisiin epäonnistumisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Selvitä nuoren voimavarat ja suojaavat tekijät, jotka voivat auttaa häntä päihteettömyyteen.

Kunnioita nuoren itsemääräämisoikeutta ja vältä holhoavaa otetta, mutta ole valmis tarvittaessa turvaamaan nuorten vointia esim. rajoitteilla.

Lähde: Margareeta Häkkinen, luentomateriaali 2022

Psykoedukaatio

Anna tietoa päihteistä, jos nuori on valmis kuuntelemaan. Selvitä, mitä nuori jo tietää, ja vältä pitkiä luentoja, keskity olennaisiin asioihin nuoren kannalta.

Motivaation herättäminen

Houkuttele nuori kertomaan itse juuri hänen oman käyttönsä syistä, hyödyistä ja haitoista.

TEKSTI: PIIA SÄRKILAMPI, SANNA PAULIN

kiinnitti huomioni ja todella osuva valinta olikin!

5. Miten rentoudut vapaa-aikana?

Vapaa-ajalla rentoudun itseäni ja painoja liikuttamalla, voimailun lisäksi pilates on minulle mieluisaa. Kuuntelen äänikirjoja, tykkään palapeleistä ja kotona löhöilystä.

6. Mistä haaveilet?

Haaveilen tulevasta reissusta ja valmistumisesta. Toivoisin myös joskus olevani parempi sietämään pakkaskelejä. Haavekuvissa harhailee myös alani valoisa tulevaisuus, jossa ihmisiä autetaan sujuvilla palveluilla ja työhyvinvointi kukoistaa.

7. Kiitokset ja terveiset?

Terveisiä lähetän koko Seinäjoen avopalveluiden monipuoliselle ja tehokkaalle tiimille. Erityiset terkut Laura Mahlamäelle, jonka kanssa olen päässyt käynnistämään meille uutta palvelua!

KONKARI

MILLA HÖYKINPURO

Familarin perhehoidon koulutuspäällikkö, sosiaalityönte kijä ja sosiaalipsykologi

1. Mitä teet työksesi?

Toimin perhehoidossa koulutuspäällikkönä. Käytännössä teen vähän kaikenlaista. Suunnittelen ja järjestän koulutuksia ja kehittä mispäiviä sekä koulutan tukiper heitä, sijaisperheitä ja perhehoidon työntekijöitä. Vedän eri aiheisiin liittyviä työnohjauksellisia ryhmiä alueellisille tiimeille. Lisäksi toimin työnohjaajana sijaisperheille vaativissa tai kriisiytyneissä tilanteissa. Kuulun perhehoidon kehittäjätiimiin, jossa edistämme monin tavoin perhehoidon laatua ja tuloksellisuutta kehittämällä prosesseja markkinoinnin, perheiden rekrytoinnin, valmennuksen, perheen ja lapsen yhdistämisen ja tukityöskentelyn osalta.

2. Mikä on työssäsi parasta?

ammatillista intohimoani, lastensuojelun ja traumatyön.

4. Mistä ammatista haaveilit lapsena?

Minusta piti tulla sisustusarkkitehti, mutta tuli sosiaalipsykologi. Olen kyllä aina valmis antamaan hyviä neuvoja arkkitehtipuolisolleni, joka ottaa ne kohteliaasti vastaan.

5. Miten rentoudut vapaa-aikana?

Työni on arvojeni mukaista. Saan käyttää lasten hyvinvoinnin edistämiseksi sitä osaamista ja ymmärrystä, mitä vaativasta lastensuojelu- ja mielenterveystyöstä on vuosien myötä kertynyt. Erityisen ylpeä olen tuki- ja sijaisperheille suunnatusta Famile-valmennuksesta ja perhehoidon työntekijöille suunnatusta Famile-valmentajakoulutuksesta, joita olen rakentanut yhdessä työparini Titan kanssa. Familea kehittämässä on jatkuvasti koko perhehoidon porukka tuottamalla ideoita ja materiaalia valmennuksen tueksi. Iloa tuottaa myös se, että myös Familarin johtotasolla arvostetaan perhehoidon ammattitaitoa ja dynaamisuutta.

3. Mitä toivot työelämässä vielä saavuttavasi?

En ajattele työelämää saavutusten vaan merkityksellisyyden kautta. Haluan oppia, kehittyä ja kokea

Mökkeilen, lenkkeilen, käyn kuntosalilla ja avannossa, kuuntelen musiikkia ja käyn konserteissa. Viimeksi tirautin muutaman kyyneleen Sir Elwoodin keikalla. Kesällä pääsen näkemään kohta 18-vuotiaan poikani kanssa Metallican ja Five Finger Death Punchin. Luovuuttani ruokin kutomalla villapaitoja ja katsomalla sisustusohjelmia.

6. Mistä haaveilet?

Olen kyllä luonteeltani haaveilija, mutta iän myötä olen oppinut ymmärtämään, että elämä on tässä ja nyt. Nautin kiireettömistä kohtaamisista ja lasteni iloista ja onnistumisista.

7. Kiitokset ja terveiset?

Lähetän superterveiset kehittämistiimin jäsenille Titalle ja Artulle, joiden kanssa työn tekeminen on antoisaa ja mutkatonta. Olemme erilaisia persoonia, mutta jostain syystä katsomme aina samaan suuntaan.

Sijaisperheydellä

on tärkeä merkitys kaikille osapuolille

Suvi ja Marko ovat toimineet sijaisperheenä

Familarilla vuodesta 2018. Perhehoitajuus on heille arvovalinta ja elämäntapa.

Yhteisölliseen tekemisen kulttuuriin osallistuu jokainen kymmenestä perheenjäsenestä kykyjensä mukaisesti. Pysähdymme yhdessä Suvin, Markon ja perheen kohta 18-vuotiaan tyttären, Jessican, kanssa pohtimaan perhehoitajuuden merkityksiä.

Millaisilla asioilla voitte vaikuttaa hyvinvointiinne perhehoitajina?

– Hyvinvointia lisää mahdollisuus joustavasti suunnitella arkea ja ajankäyttöä, Suvi toteaa.

Toinen keskeinen asia on lapsille tuotettu ilo. Myös perheen biologiset lapset saavat ajoittain erityistä huomiota, koska ovat vahvasti mukana perhehoitajuuden ytimessä.

Yhteiset hetket puolison kanssa tasaavat sykettä, joten välillä istutaan alas juttelemaan. Myös perhehoitajan lakisääteiset vapaat palauttavat kehoa ja mieltä kiireisen arjen keskellä. Perheenjäsenten ajatukset siitä, mikä on kivaa ja palauttavaa, ovat välillä erilaisia. Kompromisseihin päästään kuuntelemalla jokaisen tarpeita ja toiveita.

Millainen tuki Familarilta edistää hyvinvointia?

– Aina on apua tarjolla. Familarin työntekijät ovat läsnä, myös silloin, kun eivät ole paikalla, toteaa Marko.

Kriisitilanteissa perhe on saanut välittömän avun, mm. vauhdittamalla lapsen terveydenhuollon tutkimuksia. Tämä on ollut

Sijaisperheenä oleminen ei ole ottanut mitään pois vaan antanut paljon

merkittävää lapsen kuntoutumisen kannalta. – Tukityössä ei keskitytä vain sijoitettujen lasten hyvinvointiin vaan panostetaan myös perhehoitajan hyvinvointiin. Se on tärkein pohja lapsen hyvinvoinnille, Jessica pohtii. Suvi ja Marko toteavat, että hyvin on Jessica ymmärtänyt perhehoidon tuen ytimen.

Työntekijöiden tapaamiset myös biologisten lasten kanssa ovat tärkeitä. Tutustuminen koko perheeseen alkaa jo valmennusvaiheessa ja jatkuu tukityöskentelyn aikana. Jessica pitää myös vertaistukea merkittävänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Hän onkin itse lupautunut yhdeksi vertaisryhmän vetäjäksi Familarille.

Mistä löytyy perhehoidon merkityksellisyys?

– Lapsia ei pyritä pelastamaan tai muuttamaan, mutta kaikkemme teemme, että lapsilla olisi hyvä olla tässä hetkessä ja tulevassa, Marko kiteyttää.

Perhe on nähnyt vuosien aikana, että lapsen kuntoutuminen tulee ajan kanssa

turvallisen arjen sivutuotteena.

Suvin ja Markon näkemys on, että perhe hoidon merkityksellisyys nähdään yhteiskun nassa aikaisempaa paremmin. Perhehoidossa ei tapahdu vain pieniä edistymisiä vaan usein positiivinen muutos lapsissa on massiivisen iso.

– Olen tehnyt vuosia sotealan töitä, mutta mistään muusta työstä ei saa samaa merkityksellisyyden kokemusta kuin sijaisvanhemmuudesta, sanoo Suvi.

Perhehoitajuudella on muitakin positiivisia vaikutuksia.

–Koko perheen sosiaaliset taidot ja ihmistuntemus ovat kehittyneet perhehoitajuuden myötä, Suvi toteaa.

Millainen on sijaisperheen biologisten lasten rooli?

– Sijoitetut lapset ovat sisaruksiani. Isosiskona minulla on erityinen rooli, mutta se on samanlainen sekä suhteessa biologisiin että sijoitettuihin sisaruksiin, Jessica toteaa.

Suvi kokee, että Jessicalla on pelisilmää

toimia eri ikäisten lasten kanssa. Usein Jessica on se perheen suosituin. Jessica on juuri aloittanut Familarin tukiperhevalmennuksen. Aikomuksena on tulevaisuudessa toimia lomitusperheenä.

– Sijaisperheenä oleminen ei ole ottanut mitään pois vaan antanut paljon. Olen saanut riittävästi huomiota, vaikka ympärillä on ollut muitakin lapsia, Jessica lisää.

Millaisia ominaisuuksia perhehoitajalla tulee olla?

– Huumorintajua ja leikkisä asenne, toteaa Marko.

Jessica nyökyttelee. Suvi kokee, että perhehoitajuus edellyttää erilaisten roolien joustavaa jakamista puolison kanssa. Vuo rovedoin analysoidaan tunteita ja hurrataan

jalkapallokentän laidalla.

Suvi ja Marko ovat kokeneet perhehoitajuuden helppona valintana.

– Helppous muodostuu positiivisesta asenteesta, myös vaikeuksia kohtaan, Suvi toteaa. Jessica pitää merkittävänä hyviä kohtaamisen taitoja.

– Lapsen tarina ja historia on tärkeä tuntea ja sitä kautta ymmärtää hänen käytöstään. Mutta yhtä lailla tärkeää on kohdata lapset lapsina, ei heidän rankkojen kokemustensa kautta.

ka kasvaneet. Nyt Jessica opiskelee sotealan tutkintoa. Opettajat ja opiskelijat ovat innostuneena kuulleet kokemuksia perhehoitajuudesta sijaissisaren näkökulmasta. Jessican viesti on, että ajoittaisista arjen haasteista huolimatta perhehoitajuus on ehdottomasti positiivinen asia.

Perheen mieltä lämmittää se, että lapsi pääsee laitoksen sijaan perheeseen. He toivovat, että perheet lähtevät rohkeasti mukaan ennakkovalmennukseen. Famile-valmennuksen aikana selviää, onko perhehoitajuus se

Perhehoitajan resilienssi

Sijaisperheenä toimiminen vaatii vahvaa resilienssikykyä, kykyä joustaa tilanteen vaatimalla tavalla ja ponnistella sitkeästi kohti lapsen kuntoutumista. Resilienssi on kykyä kohdata elämässään haavoittuneita ihmisiä myötätuntoisesti ja uteliaasti, heidän tarinoistaan oppien. Samalla resilienssi on kykyä säädellä omia, epämiellyttäviäkin tunteita ja kehollisia kokemuksia sekä palautua vaativista tilanteista itseään vakauttaen. Resilientti perhehoitaja kohtaa kriisejäkin rohkeasti, kärsivällisesti ja epämukavuutta sietäen.

Perhehoitajuus on antoisaa, mutta myös haastavaa. Senpä vuoksi Familarin perhehoidon työntekijät toimivat perheen rinnalla tarjoten riittävää tukea arkeen, tietoa ilmiöistä ja tukea tunteiden käsittelyyn. Ajoittain istutaan perhehoitajan kanssa hetki käsien päällä, ihmetellään ja ollaan vain läsnä. Keskeistä tukityössä on perheen voimavarojen huomaaminen ja toimijuuden vahvistaminen, jolloin tuetaan perheen omia selviytymistaitoja.

Familar on käynnistänyt Kymenlaaksossa

avopalvelut syksyllä 2023. Etelä-Karjalan

avopalvelut ovat parhaillaan käynnistymässä ja ensimmäiset työntekijät ovat aloittaneet alkuvuodesta 2024.

Avopalvelut vahvistavat

Familarin laadukkaita palveluita Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa

Familarin tarjoamia avopalveluita ovat esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ja tuettu asuminen sekä lastensuojelulain mukainen jälkihuolto. Perhetyössä toteutetaan asiakassuunnitelman mukaista tavoitteellista työtä perheen kanssa, perheen omassa toimintaympäristössä. Tapaamiset muodostuvat perheen tarpeen ja tilanteen mukaan esimerkiksi vanhemmuuden tukemisen, perheen vuorovaikutussuhteiden vahvistamisen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisen sekä läheis- ja viranomaisverkostojen ympärille. Työskentely on tavoitteellista ja menetelmiä hyödyntävää.

Tuetussa asumisessa palvelu voi sisältää asunnon sekä tuetun asumisen palvelun tai pelkän palvelun. Tuetussa asumisessa tuetaan sosiaaliohjauksen keinoin asumiseen ja arkeen liittyvissä asioissa, aina yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tuettu asuminen on joustava vaihtoehto asiakkaan erilaisissa elämäntilanteissa ja nivelvaiheissa. Tuki voi olla vaikka päivittäistä, josta palvelua voidaan aina hiljalleen keventää, taitojen ja voimavarojen karttuessa.

Kymenlaakso

Kymenlaakson tiimissä on sekä vahvaa osaamista että kokemusta lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävästä työstä. Tiimistä löytyy neuropsykiatrian ja mielenterveys- ja päihdetyön osaamista sekä ymmärtämystä maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävästä työstä.

Kymenlaakson avopalveluiden tiimin monipuolisuutta hyödynnetään jo tällä hetkellä kehittämällä jälkihuollon palveluita yhdessä Familarin sijaishuollon yksiköiden kanssa. Tulevaisuudessa tiimin työllä vahvistetaan alueiden palveluita vastaamaan hyvinvointialueen ja kuntien erilaisia palvelutarpeita. Koulunkäynnin pulmat ja mielenterveys- ja päihdehaasteet edellyttävät usein moniammatillista räätälöityä tukea, johon ammatillinen tukihenkilöpalvelu, perhetyö tai ryhmätoiminnot voivat vastata.

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalan avopalveluissa toiminta on käynnistynyt kolmen työntekijän voimin. Työntekijöillä on vahvaa kokemusta

Jenna Brisk

Emilie Reponen

tavoitteellisesta ja yksilöllisestä työskentelystä lasten, nuorten ja perheiden parissa. Myös Etelä-Karjalassa tiivis yhteistyömme

Familarin sijaishuoltoyksiköiden kanssa tähtää laadukkaampien ja yksilöllisempien jälkihuoltopalveluiden kehittämiseen.

Palveluksessanne:

JENNA BRISK

Palvelupäällikkö, Avopalvelut Etelä-Karjala ja Kymenlaakso

Olen koulutukseltani sosionomi YAMK ja ammatillinen opettaja. Urani sosiaalipalveluiden kentällä on suunnilleen teini-ikäinen. Olen toiminut sosiaalihuollon kentällä asiakasja esihenkilötehtävissä eri asiakasryhmien ja palveluiden parissa. Palvelupäälliköksi Familarin avopalveluihin siirryin sosiaalialan lehtorin tehtävistä.

Familarin avopalveluissa pääsen hyödyntämään kaikkea osaamistani ja kokemustani. Sosiaalihuollon prosessiosaaminen sekä esihenkilötyökokemus luovat hyvät mahdollisuudet vahvistaa ja kehittää työyhteisön kanssa avopalveluita Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

EMILIE REPONEN

Avopalveluiden ohjaaja, Etelä-Karjala

Minulla on yli 12 vuoden työkokemus lapsiperheiden parissa työskentelystä. Työuraani on sisältynyt kriisityötä, lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvaa tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta, sekä matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontatyötä perheoikeudellisissa palveluissa.

Minulle on kertynyt mielestäni kivasti työkokemusta erilaisista lapsiperheen palveluista niin, että olen ehtinyt kehittämään myös työn sisällöllistä asiantuntijuutta. Olen koulutukseltani sosionomi (AMK) ja lisäksi olen ikuinen oppija. Olen opiskellut avoimessa yliopistossa psykologian perus- ja aineopinnot. Lisäksi olen lähtenyt tavoittelemaan unelmaani tulla isona psykoterapeutiksi. Lasten ja nuorten integratiivisen psykoterapian opinnot olen aloittanut Jyväskylän yliopistossa tammikuussa 2024.

Minulle tärkeitä arvoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena on asiakkaan oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Vahvuuksiini kuuluvat hyvät vuorovaikutustaidot elämän niin sileissä kuin pomppuisissa kohdissa. Huonot vitsit, liikkuminen eri muodoissa, ystävät ja perhe osa iso osa minua ja elämääni.

Familar Oy:n avopalvelut –Tukea arkeen, voimaa elämään!

Tervetuloa tutustumaan Familar Oy:n avopalveluihin, joissa jokainen päivä on mahdollisuus parempaan huomiseen.

Me Familarilla uskomme, että jokaisella on oikeus hyvään elämään ja tuemme asiakkaitamme heidän omassa ympäristössään, kotona, koulussa ja vapaa-ajalla.

Familarin avopalvelut kattavat monipuolisesti tukivaihtoehtoja lapsille, perheille ja aikuisille. Avopalveluiden tarkoituksena on edistää tuen tarpeessa olevien vuorovaikutusta, toimintakykyä, psyykkistä kuntoutumista ja hyvinvointia heidän omassa toimintaympäristössään.

Palvelumme kattavat yksilöllisen tukihenkilötyön, perhetyön, perhekuntoutuksen, jälkihuollon, asumispalvelut ja ryhmätoiminnan. Meillä on myös laaja valikoima erityispalveluita, kuten esim. neuropsykiatrinen valmennus, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, kuntouttavat palvelut, Ahjo-toiminta ja NUOTTI-valmennus. Lisää palveluista löytyy verkkosivuiltamme familar.fi/avopalvelut Familarin avopalveluiden henkilökunta koostuu kokeneista ammattilaisista, jotka toteuttavat palveluita moniammatillisesti ja eri menetelmiä hyödyntäen. Henkilökuntamme kuuntelee, tukee ja auttaa asiakasta löytämään omat voimavaransa. Toimimme lähes koko Suomen alueella.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

ANTTI MÄKELÄ

Palvelujohtaja, Familar Avopalvelut 040 502 6188 antti.makela@familar.fi

Jokainen päivä on mahdollisuus

Yhteiskuntavastuu ulottuu Familarissa kaikkeen - myös autohankintoihin.

Familarin autot

SÄHKÖISTYVÄT

Kestävä kehitys, yhteiskuntavastuu, ilmastonmuutoksen torjunta, hiilidioksidipäästöt, hiilijalanjälki ja maapallo tulevien sukupolvien silmin ovat painavia sanoja.

Sanalistaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta itse asioille emme voi kääntää selkäämme nyt emmekä tulevaisuudessa, jotta myös tulevat sukupolvet saavat jatkaa elämäänsä tällä planeetalla.

Mehiläisen koko autokanta on yli puolen tuhannen auton laajuinen, ja Familarilla on tästä merkittävä osuus. Kannamme siis harteillamme monen muun suuren konsernin tavoin melkoisen suurta taakkaa

Muutos on tehtävä ja se on tehtävä nyt

autoilun hiilijalanjäljestä. Onneksemme myös tähän ongelmaan löytyy sama ratkaisu kuin moneen muuhunkin: asenne.

Kaikki lähtee asenteesta. Emme voi enää piiloutua verhon taakse ja vedota siihen, ettei autokannan sähköistäminen olisi vielä meidän kohdaltamme ajankohtaista. Tai siihen, ettei markkinoilla oleva autokanta vielä vastaisi meidän tarpeisiimme tai toimintaympäristömme mahdollistaisi sähköautolla ajamista. Muutos on tehtävä ja se on tehtävä nyt, jotta tulevaisuutemme näyttäisi vihreämmältä.

Markkinajohtaja

näyttää mallia

Familar on omalla alallaan suunnannäyttäjä, esimerkki sekä markkinajohtaja, jolla on tavoitteena olla alansa paras toimija. Ottakaamme siis kukin tavoitteeksemme olla tässäkin asiassa esimerkillinen suunnannäyttäjä, josta muut toimijat saavat tulevien vuosien saatossa ottaa mallia myös ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevissa tärkeissä yhteiskunnallisissa toimissa.

Lähtekäämme siis ennakkoluulottomasti ja positiivisella asenteella kartoittamaan sitä, millä tavoin voimme kukin omalta osaltamme vaikuttaa autokantamme sähköistämiseen ja paremman huomisen luomiseen.

Yhteistyöterveisin,

JUSSI SALORANTA

Tarjouspäällikkö

Mehiläinen sosiaalipalvelut

TOYOTA PROACE -MALLISTO UUDISTUU!

Pikkubussit Proace Verso ja Proace City Verso nyt tilattavissa, myös esteettömänä.

PROACE VERSO L2 Shuttle 75 kWh kokonaishinta 61 800 €, energiankulutus 24,6 Wh/km, CO2-päästöt 0 g/km, WLTP-toimintamatka jopa 330 km. Kulutus ja toimintamatka on testattu laboratoriossa keskivertoajoa jäljittelevällä WLTP-mittauksella. Tulokset on tarkoitettu automallien väliseen vertailuun, eivätkä päde tarkasti liikennekäytössä. Kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat mm. ajotapa, nopeus, lämpötila, sää- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Lopulliset autokohtaiset arvot vahvistetaan ajoneuvokohtaisella COC -todistuksella. Huom, kuvan L1 -malli ei ole Suomen valikoimassa.

Toyota Itäkeskus yritysmyyjä Tibor Kis P. 010 615 0120

RENAULT

MEGANE E-TECH

100% electric

mallisto alkaen renault.fi

*WLTP yhdistetty ajomatka, riippuen auton versiosta, varustelusta, ajotavasta sekä käyttöolosuhteista. Malliston CO2 0 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. jopa 458 km* ajoa yhdellä latauksella, 26 kuljettajan apujärjestelmää, 300 rekisteröityä patenttia ja uusi 774 cm2 openR-kojelauta, jossa on sisäänrakennettu Google myös nopeaan toimitukseen!

Metsämiehen kasvisvinkit

Innokkaalle metsästelijälle mieluisinta kokattavaa ovat erilaiset riistasta saatavat fileet tai paistit, mutta kevään edetessä pakastin tahtoo tyhjentyä syksyn saaliista ja lautaselle päätyy muita syksyn aikana saatuja aarteita. Sienien kerääminen on hauskaa koko perheen ajanvietettä ja sienistä saa loihdittua monenlaista lisuketta riistaruuan oheen, mutta sienet toimivat todella hyvin myös pääraaka-aineena ruuan valmistuksessa. Kaiken lisäksi lähimetsästä itsekerätyt sienet ovat varmasti vastuullista lähiruokaa.

ANSSI NIKKARINEN

Palvelujohtaja ja

Maistuvaa Familarissa -ruokaprojektin vetäjä

Kantarellipasta, joka ei voi mennä pieleen:

Ainekset:

• 250 g tuoreita kantarelleja

• 400 g pastaa (esim. tagliatelle tai spagetti)

• 2 rkl oliiviöljyä tai voita

• 1 pieni sipuli, hienonnettuna

• 2 valkosipulinkynttä, murskattuna

• 2 dl kuohukermaa tai kasvipohjaista kermaa

• Suolaa ja mustapippuria maun mukaan

• Tuoretta persiljaa tai basilikaa hienonnettuna

• Parmesaania tai kasviperäistä juustonkorviketta raastettuna

Ohjeet:

1. Puhdista kantarellit huolellisesti harjalla tai pyyhkimällä ne puhtaaksi. Tarvittaessa voit leikata suuremmat sienet pienemmiksi paloiksi.

2. Keitä pasta ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä, kunnes se on al dente. Valuta pasta ja säästä hieman keitinvettä myöhempää käyttöä varten.

3. Kuumenna öljy tai voi suurella pannulla keskilämmöllä. Lisää hienonnettu sipuli ja paista, kunnes se on pehmeää ja läpikuultavaa.

4. Lisää valkosipuli ja paista vielä hetki, kunnes valkosipuli tuoksuu.

5. Lisää kantarellit pannulle ja paista, kunnes ne ovat saaneet väriä ja neste on haihtunut.

6. Mausta suolalla ja pippurilla. Voit lisätä myös muita mausteita, kuten timjamia tai rosmariinia, jos haluat.

7. Kaada kerma pannulle ja anna kiehua muutama minuutti, kunnes kastike on hieman sakenevaa.

8. Lisää keitetty pasta pannulle kantarellikastikkeen joukkoon. Jos kastike on liian paksua, voit ohentaa sitä lisäämällä hieman pastan keitinvettä.

9. Sekoita pasta ja kastike hyvin yhteen ja anna lämmetä hetki.

10. Viimeistele hienonnetulla persiljalla tai basilikalla ja raastetulla parmesaanilla tai juustonkorvikkeella.

11. Tarjoile heti, kun pasta on vielä lämmintä.

Nauti kantarellipastasi sellaisenaan tai yhdessä raikkaan vihersalaatin kanssa.

Buon appetito!

Lastensuojeluyksikkö

Tahtoranta siirtyi öljystä uusiutuviin

Familarin lastensuojeluyksikkö

Tahtoranta on toiminut Tervajoella vuodesta 2018. Alussa öljylämmitys ei ollut ongelma, mutta ajan myötä ympäristöystävällisemmän lämmityksen tarve nousi esiin, ja kiinteistöpäällikkö Mikko Säilynoja ehdotti lämmitysjärjestelmän uudistamista.

Tahtorannan uusi lämmitysjärjestelmä yhdistää maalämmön ja aurinkoenergian. Maalämpö valittiin vuodenajasta riippumattoman tehokkuutensa vuoksi. Järjestelmän toimitti Familarin pitkäaikainen yhteistyökumppani

Maalämpökoneen edessä palvelujohtaja Jarkko Ala-Hukkala, Familar lastensuojeluyksiköt Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ja Ilkka Silvennoinen, Tahtorannan yksikönjohtaja.

E-P:n lämpötekniikka, jonka asiantuntija Hannu Sillanpää on lämmitysratkaisujen monitaituri. Järjestelmä koostuu CTC:n EcoZenith i555 Pro älyvaraajasta, maalämpöpumpusta ja kahdesta 20 putken aurinkokeräimestä, jotka siirtävät auringon lämmön älyvaraajan veteen.

Öljylitroista

kilowatteihin siirtyminen toi selvää euroissa mitattavaa säästöä

Tahtorannan 700 neliön lämmitykseen ja käyttöveteen käytettiin n. 6 600 litraa öljyä vuodessa. Arvioiden mukaan maa-

lämmön ja aurinkoenergian yhdistelmällä voidaan saavuttaa vuosittain noin 6-7000 euron säästöt lämmityskuluissa, mikä tekee investoinnista erittäin kannattavan. Kokonaisuudessa tämä tarkoittaa hiilijalanjäljen pienentymistä 16 8654 kg CO2:lla. Arvio vuositason säästöstä pitänee paikkansa, sillä joulu-helmikuun aikana 2102 litraa öljyä on vaihtunut 6496 kWh:iin sähköä, säästö siis on jo nyt ollut merkittävä.

Uusi lämmitysjärjestelmä tukee ympäristötavoitteita

Mehiläinen on sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen ja pyrkii asettamaan vuoteen 2024 mennessä päästövähennystavoitteet, jotka tukevat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoitetta, tavoitteenaan vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö on jo ottanut käyttöön hiilineutraalin kaukolämmön, hiilivapaata sähköä ja LED-valaistusta. Tahtorannan uusi maalämpöjärjestelmä on edistänyt vastuullisuutta ja energiansäästöä herättäen kiinnostusta ympäristöasioihin. Mehiläisen vastuullisuustyö on palkittu EcoVadisilta saadulla kultatason luokituksella kolmena vuotena peräkkäin.

Helppoa ja puhdasta

Tahtoranta on ollut erittäin tyytyväinen siirtyessään uuteen maalämpöjärjestelmään, joka on osoittautunut jopa öljylämmitystä helpommaksi ja on vapauttanut 8 neliömetriä lisää tilaa, kun vanha öljykattila poistettiin. Kevään tullen on ilo havaita, kuinka paljon aurinkoenergiaa saadaan ilmaiseksi ja puhtaasti, joten aurinkoisia päiviä odotetaan innolla.

JARKKO ALA-HUKKALA Palvelujohtaja

Yhteystiedot

Perusyksiköt

La Casa Gialla

Pastilantie 27, 50770 Korpikoski (Mikkeli)

Yksikönjohtaja Ida Jalkanen, p. 0400 244 210

Leenala

Arvolantie 239, 85820 Oksava (Haapajärvi)

Yksikönjohtaja Mika Alajoutsijärvi, p. 040 516 1195

Lehtosara Joutseno

Putkinotkontie 11-13, 54100 Lappeenranta

Toiminnanjohtaja Mari Hirvonen, p. 050 536 7885

Palmukoti Harju

Harjulankatu 2, 04250 Kerava

Yksikönjohtaja Virpi Järvinen, p. 040 621 2778

Palmukoti Kannelmäki

Kanneltie 8 V 158, 00420 Helsinki

Yksikönjohtaja Laura Kosonen, p. 040 186 8942

Palmukoti Kerava

Tuusulantie 38, 04200 Kerava

Yksikönjohtaja Johanna Miettinen, p. 040 186 5482

Pienryhmäkoti Heinälahti

Syväsentie 4, 50800 Mikkeli

Yksikönjohtaja Saara Porevesi, p. 050 316 5236

Pienryhmäkoti Hima

Päivärinteentie 2a, 04330 Lahela, (Tuusula)

Yksikönjohtaja Sonja Snellman, p. 040 186 7317

Pienryhmäkoti Kastari

Kivikoskentie 103, 15880 Hollola

Yksikönjohtaja Mari Virmajoki, p. 040 528 3200

Pihapuu

Tuulentuvantie 5, 62370 Kangasto

Yksikönjohtaja Sirpa Siltanen, p. 040 835 8474

Pähkinärinne

Vihersalonkuja 56, 21500 Piikkiö (Kaarina)

Yksikönjohtaja Natalia Salonen, p. 040 713 9122

Venla

Koulurinteentie 4, 15870 Hollola Yksikönjohtaja Anssi Lehtimäki, p. 040 701 6092

Vilperikoti

Salontaus 2, 32810 Peipohja (Kokemäki) Yksikönjohtaja Riina Wallenius, p. 045 631 5661

Erityisyksiköt

Aarni

Ruukinrannantie 24 B, 02600 Espoo Yksikönjohtaja Tarja Sormunen, p. 040 589 3299

Anjala

Ruokosuontie 5, 46910 Anjala Yksikönjohtaja Tiina Lotti, p. 0400 826 819

Aura

Ruukinrannantie 24 A, 02600 Espoo Yksikönjohtaja Riitta Sederholm, p. 044 276 9754

Eemelin Kissankulma

Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta

Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331

Eemelin Vaahteramäki

Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta

Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331

Eemelin Verstas

Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta

Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331

Elo

Osonkuja 6, 45720 Kuusankoski

Yksikönjohtaja Ville-Perttu Kohonen, p. 040 826 1770

Epala

Latokartanontie 10 C, 28300 Pori

Yksikönjohtaja Sini Peltomaa, p. 040 355 1452

Fenix

Rajalahdentie 20, 65280 Vaasa

Yksikönjohtaja Heidi Svartsjö Enhetschef, p. 050 331 3329

Familar Ilmaria

Pajuharjuntie 12, 73100 Lapinlahti

Yksikönjohtaja Kirsi Ruotsalainen, p. 050 413 5600

Familar Ilvesmäki

Ilmarintie 1, 04600 Mäntsälä

Yksikönjohtaja Susanna Vilkman, p. 040 651 4949

Familar Joensuu

Kuhilaskuja 4, 80140 Joensuu

Yksikönjohtaja Ulla Hirvonen, p. 040 552 9140

Jussila

Palosentie 9, 85210 Alavieska

Vastaava ohjaaja Merja Haapaniemi, p. 040 735 8870

Jussin kodit

Saarikankaantie 12-14, 90840 Haukipudas

Yksikönjohtaja Jouni Määttä, p. 046 921 2266

Karekoti

Karelintie 80, 72710 Vaaraslahti (Pielavesi)

Yksikönjohtaja Meiju Roivas, p. 044 906 6866

Kotopelto

Siippoontie 303, 01940 Palojoki (Nurmijärvi)

Yksikönjohtaja Jussi Olin, p. 040 594 3627

Katajarinne

Vahverontie 1, 40640 Jyväskylä

Yksikönjohtaja Hannu Kettunen, p. 050 465 9359

Kuntoutuskoti OIVA

Pirtinkaari 11, 70820 Kuopio

Yksikönjohtaja Maria Puolakka, p. 040 841 6640

Lehtosara Lappeenranta

Kannuskatu 2, 53600 Lappeenranta

Yksikönjohtaja Marjo Paukkunen, p. 040 832 8092

Lehtosiipi

Soppeentie 21, 33470 Ylöjärvi

Yksikönjohtaja Sanna Paulin, p. 040 808 6867

Leivokoti

Niittyläntie 12, 91410 Jokirinne (Muhos)

Yksikönjohtaja Kari Linjala, p. 040 059 3946

Länsiranta

Länsirannantie 557, 63130 Mäyry (Kuortane)

Yksikönjohtaja Taru Viljanmaa, p. 040 641 6023

Myllykoto

Myllytie 11, 45910 Voikkaa (Kouvola)

Yksikönjohtaja Ari Kortelainen, p. 044 0101 937

Myötävirta

Kaistisenkatu 6, 20760 Piispanristi (Kaarina)

Yksikönjohtaja Heta Söderström, p. 040 198 5351

Nummela

Vasunmäentie 198, 62100 Lapua

Yksikönjohtaja Janne Vakkila, p. 050 301 3682

Nuortenkoti Etappi

Lukiotie 2, 14200 Turenki (Janakkala)

Yksikönjohtaja Sanna Pethman, p. 044 729 1549

Palvelujohtajat:

Laitoshoito

Jarkko Ala-Hukkala, p. 050 490 3498

Petra Huuhilo, p. 045 272 1400

Piia Särkilampi, p. 040 824 2783

Toni Latvala, p. 044 088 1674

Tommi Laitinen, p. 040 830 9429

Anssi Nikkarinen, p. 040 732 8687

Janne Pohjola, p. 040 505 7930

Avopalvelut

Palvelujohtaja Antti Mäkelä, p. 040 502 6188

Perhehoitopalvelut

Palvelujohtaja Laura Vornanen, p. 040 125 6789

Lastensuojelupalveluiden johtaja

Mikko Määttänen, p. 040 679 3737

Laatujohtaja

Marko Nikkanen, p. 040 189 7178

Johtaja, markkinointi ja rekrytointi

Miika Liimatta, p. 040 569 0378

TURKU

Ratapihankatu 53 A (6.krs.), 20100 Turku

HELSINKI

Arkadiankatu 6, 00100 Helsinki

Y-tunnus: 2300134-8

Asiakas- ja palveluohjauksen koordinaattori

Hanna-Riikka Räsänen, p. 040 125 6109

Sijaisperhekoordinaattori

Titta Pohjantähti, p. 040 623 6011

Nuortenkoti Polku

Hermanninaukio 3 E, 70100 Kuopio

Yksikönjohtaja Sanna Limpi, p. 044 742 7541

Nuortenkoti Pysäkki

Ketotie 9, 70700 Kuopio

Yksikönjohtaja Elina Lommi, p. 044 713 6033

OIVA Tarina

Tarinaharjuntie 47, rak. 5, 71800 Siilinjärvi

Yksikönjohtaja Saara Karttunen, p. 044 765 6538

Peiponpesä

Harjukuja 3 a ja b, 05840 Hyvinkää

Yksikönjohtaja Elisa Juntunen, p. 040 357 5535

Pienryhmäkoti Karhunpesä

Pappilantie 4 B, 07500 Askola

Yksikönjohtaja Sue Maaninen, p. 040 592 4532

Pienryhmäkoti Venni

Kevätportti 3, 96910 Rovaniemi

Yksikönjohtaja Marko Pihavainio, p. 040 585 5203

Pihapolku

Pihapolku 3, 47400 Kausala (Iitti)

Yksikönjohtaja Tiina Voutilainen, p. 040 030 6415

Pikku Tuulensuoja

Seppäläntie 109, 21250 Masku Yksikönjohtaja Jaakko Söderström, p. 040 758 7966

Puistotie

Puistotie 13-15, 72400 Pielavesi

Yksikönjohtaja Paula Berg, p. 050 467 7370

Raussila

Raussilantie 481, 47150 Raussila (Kouvola)

Yksikönjohtaja Nina Eronen, p. 044 591 5728

Saraste Nokia

Luhtatie 36, 37120 Nokia

Yksikönjohtaja Henna Aarnio, p. 040 532 0480

Saraste Vilppula

Sammallammintie 661, 35700 Vilppula (Mänttä-Vilppula)

Yksikönjohtaja Mika Salminen, p. 040 728 8166

Siilimäki

Viherlaaksonranta 8, 02710 Espoo Yksikönjohtaja Tomi Harell, p. 050 552 6003

Simikaari

Matalantie 11, 84100 Ylivieska Yksikönjohtaja Minna Pentti, p. 044 041 0312

Säikkä

Säikäntie 24, 28600 Pori

Yksikönjohtaja Henri Peltomaa, p. 044 713 9519

Tahtoranta

Tuuralantie 682, 66440 Tervajoki (Isokyrö)

Yksikönjohtaja Ilkka Silvennoinen, p. 050 471 6981

Tuulensuoja

Elmerannantie 39, 24800 Halikko (Salo)

Yksikönjohtaja Anu Aho, p. 040 648 2248

Varatie Tervakoski

Paperintekijäntie 8, 12400 Tervakoski (Janakkala) Yksikönjohtaja Mia Laurell, p. 050 330 3409

Varatie Vihti

Pengerkuja 1, 03400 Vihti

Palvelupäällikkö Jarno Partinen, p. 050 341 2946

Veikkari

Veikkarintie 191, 21530 Paimio

Yksikönjohtaja Janina Valkama, p. 040 722 6335

Ylöjärvi

Tornitie 4, 33430 Vuorentausta (Ylöjärvi)

Yksikönjohtaja Johanna Blom, p. 040 197 0830

Perhehoitopalvelut

Itä-Suomi

Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu

Palvelupäällikkö Hanna-Maria Kuivalainen, p. 040 624 2521

Pohjois-Savo

Kemilänrinne 5, 70340 Kuopio

Palvelupäällikkö Tanja Auvinen, p. 040 123 8331

Kanta-Häme

Takojankatu 2 A 4, 33540 Tampere

Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569

Keski-Suomi

Takojankatu 2 A 4, 33540 Tampere

Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569

Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Satakunta

Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki

Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569

Päijät-Häme, Kaakkois-Suomi

Palvelupäällikkö Ronja Kiuru, p. 040 359 1355

Uusimaa

Sitratori 5, 00420 Helsinki

Palvelupäällikkö Miina Kesänen, p. 040 621 6467

Varsinais-Suomi

Rieskalähteentie 57, 20300 Turku

Sosiaalityöntekijä Jaana Koski-Aaltonen, p. 040 619 6801

Pohjois-Pohjanmaa

Kanavaranta 3 as. 104, 90100 Oulu

Palvelupäällikkö Melanie Rajavaara, p. 040 619 5829

Avopalvelut

Etelä-Pohjanmaa

Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki

Palvelupäällikkö Marja Nieminen, p. 045 273 5554

Jyväskylä

Polttolinja 1, LH 11, 40520 Jyväskylä

Palvelupäällikkö Sanna Ikonen, p. 050 316 5262

Avopalvelut Jyväskylä

Huoltsikka/Familar Oy, p. 050 316 5262

Kalajokilaakso

Revonkatu 1, 86300 Oulainen

Palvelupäällikkö Leena Satela, p. 040 623 3868

Kanta-Häme

Talaskuja 3, 13200 Hämeenlinna

Palvelupäällikkö Henna Kallionsivu, p. 040 675 4629

Kokkola

Mannerheiminaukio 7 as. 10, 67100 Kokkola

Palvelupäällikkö Petri Huhtala, p. 044 048 3019

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala

Keskikatu 4 LH 9, 45100 Kouvola

Palvelupäällikkö Jenna Brisk, p. 040 123 7837

Lappi

Lampelankatu 24 C 1, 96320 Rovaniemi

Palvelupäällikkö Marko Pihavainio, p. 040 585 5203

Mikkeli

Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli

Palvelupäällikkö Henna Ropponen, p. 050 316 5100

Pirkanmaa

Sudenkatu 6, 33530 Tampere

Palvelupäällikkö Riikka Vilkko, p. 040 486 2434

Pohjanmaa

Vallonintie 2 B 4, 65610 Mustasaari

Vastaava ohjaaja Tom Sundberg, p. 040 739 1783

Pohjois-Karjala

Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu

Palvelupäällikkö Anne Brelo, p. 040 355 9701

Pohjois-Pohjanmaa

Elektroniikkatie 8, 90590 Oulu

Palvelupäällikkö Mari Soronen, p. 040 623 3420

Pohjois-Savo

Kemilänrinne 5, 2 krs., 70340 Kuopio

Palvelupäällikkö Hanna Löytömäki, p. 044 784 5376

Satakunta

Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori

Palvelupäällikkö Minna Sjövall, p. 040 197 4536

Uusimaa

Sitratori 5, 00420 Helsinki

Palvelupäällikkö Ninja Savolainen, p. 044 971 4081

Varsinais-Suomi

Rieskalähteentie 57, 20300 Turku

Palvelupäällikkö Satu Lanne, p. 040 183 9224

Ylä-Savo

Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi

Yksikönjohtaja Jouni Pennanen, p. 0400 392 376

Jatkopolut

Kemilänrinne 5, 2 krs., 70340 Kuopio

Palvelupäällikkö Sanna Nyyssönen, p. 044 300 0887

Asumispalvelut

Asumispalvelu OIVA

Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi

Yksikönjohtaja Jouni Pennanen, p. 0400 392 376

Asumispalvelut Pirkanmaa

Sudenkatu 6, 33530 Tampere

Palvelupäällikkö Riikka Vilkko, p. 040 486 2434

Asumispalvelut Uusimaa

Sitratori 5, 00420 Helsinki

Palvelupäällikkö Mika Kivinen, p. 040 592 4699

Koppuri

Pitkänkallionkuja 1, 02170 Espoo

Yksikönjohtaja Sirpa Aho-Vainio, p. 0400 718 712

Korentomäki

Runotie 25, 01390 Vantaa

Palvelupäällikkö Mika Kivinen, p. 040 592 4699

Tuettu asuminen Jyväskylä

Polttolinja 7, kerhohuone, 40520 Jyväskylä

Palvelupäällikkö Sanna Ikonen, p. 050 316 5262

Avopalvelut Jyväskylä

Huoltsikka/Familar Oy, p. 050 316 5262

Tuettu asuminen Mikkeli

Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli

Palvelupäällikkö Henna Ropponen, p. 050 316 5100

Perhekuntoutus

Eemelin perhetukiyksikkö

Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta

Yksikönjohtaja Mira Norräng, p. 044 554 2019

Havumäen perheyksikkö

Härkävehmaankatu 3, 05900 Hyvinkää

Yksikönjohtaja Pia Muhonen, p. 040 484 7359

Perhekuntoutusyksikkö Hermanni

Hermanninaukio 3 F, 70100 Kuopio

Yksikönjohtaja Heidi Tenovirta, p. 044 704 4423

Perhekuntoutus Itä-Suomi

Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu

Palvelupäällikkö Anne Brelo, p. 040 355 9701

Ryhdy sijaisperheeksi!

Turvallisista ja luotettavista sijaisperheistä on huutava pula!

Onko sinulla mahdollisuus tarjota koti, jossa riittää lämpöä ja huolenpitoa niitä tarvitsevalle lapselle?

Turvallista arkea sijaisperheessä

Sijaisperhe tarjoaa perhehoitoa lapselle, joka tarvitsee kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa omien biologisten vanhempien sijasta. Sijaisperheeseen sijoitettu lapsi tulee yhtä lailla osaksi perheen arkea kuin muutkin perheenjäsenet.

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää!

p. 040 623 6011, Titta Pohjantähti

tai tutustu toimintaamme lisää osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut

“Sijaisvanhemmuus on antanut meille mahdollisuuden avata sydämemme ja kotimme lapselle, joka tarvitsee sitä eniten.”

- Sijaisperheen äiti