Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto. EXTRA Epalan erityisyksikköuusi 6sivu Eemelin nelipaikkainenKissankulmanyksikkö rakentui lapsen tarpeista 4sivu SATAKUNNAN ALUE, 2022 Vilperikodin päivät ovat täynnä elämää 8sivu
Somekanavat: O len ollut mukana kehittämässä Familarin asiakas- ja palveluohjausta helmikuusta lähtien. On ollut ilo huomata, miten tär keäksi hyvä, laadukas ja riittävän kattavin tiedoin tapahtuva asiakas- ja palveluohjaus koetaan. Oikeanlaisella ja laadukkaalla työskentelyllä on iso merkitys lapsen kannalta ja on tärkeää pystyä autta maan ja ohjaamaan asiakkaat oikeanlaisten palveluiden pariin. Tällä tavoin pystymme vaikuttamaan positiivisesti lapsen tilanteen vakauttamiseen ja keskittymään nopeasti kuntouttavaan työskentelyyn tai jopa katkaisemaan uhkaa van tai jo alkaneen laitoskierteen. Laadukkaalla asiakas- ja palveluohjauksella lapselle ja hänen perheelleen pystytään tarjoamaan paras mahdollinen tuki ja hoiva. Kehitystyö tärkeän asian parissa jatkuu ja mielelläni autan kaikissa asiakas- ja palveluohjaukseen liittyvissä asioissa.
Terveisiä asiakasja koordinaattoriltapalveluohjauksen Epalassa ratkaisujamennäänpäin06 Eemelin Kissankulmaresurssit, tahto ja osaaminen! LOGO
HANNA-RIIKKATERVEISIN RÄSÄNEN Puh. 040 125 hanna-riikka.rasanen@familar.fi6109
2EXTRA Päätoimittaja:0302SIVUSISÄLLYS04MikkoMäättänen, Julkaisija: Familar, Toimitus: Siiri Niemi ja Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut, Paino: Newprint Oy ISSN 2814-9246 (painettu) ISSN 2814-9254 (verkkojulkaisu),www.familar.fi08 Mitä Vilperikodissa tapahtuu ennen Nukkumatin tuloa? 10 Perhekuntoutus perheen ja sosiaalitoimen rinnalla kulkijana 11 Terveisiäminut?Huomaathanasiakas- ja palveluohjauksen koordinaattorilta Tervehdys jaFamilar@mehilainensospalvelut@familaroyFamilaravopalveluistaSatakunnanlastensuojelu-perhepalvelut
MINNA PalvelupäällikköSJÖVALL
avopalveluistaSatakunnanTervehdys
Olemme avopalveluyksikkö, joka tarjoaa laadukasta, ammattitaitoista ja reippaalla työotteella tapahtuvaa lastensuojelun perhetyötä, tukihenkilötoimintaa, jälki huoltotyöskentelyä sekä tuettuja asumispalveluita. Olemme täällä valmiina huomioidenransahänenasiakkaankulkemaanrinnallavoimavajatilanteensa
Asumisen polutus -malli
P alvelutarjontaamme kuuluvat lisäksi sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut, työskentely kehitys vammapuolen asiakkaiden kanssa, Kelan Nuotti-valmennus sekä aikuissosiaalityön avopalvelut. Tarjoamme myös neuropsykiatrista valmen nusta, ART-valmennusta, SomeBody-kehotie toisuusohjaajan palveluita sekä mm. seksuaali neuvojan palveluita. Yksikkömme työntekijät ovat usean vuoden konkareita alalla ja kaikilla työntekijöillämme on joko sosionomin (AMK) tai ylempi sosionomin (AMK) koulutus. Räätälöimme palvelut asiakkaan tarpeiden mukaisesti Tavoitteenamme on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja hänen omassa toimin taympäristössään, ja pyrimmekin luo maan asiakkaan kanssa luottamuksellisen työskentelysuhteen. Kohtaamme kunnioit tavasti ja kuuntelemme aidon uteliaasti. Huomioimme asiakkaan kokonaisvaltaisesti. Teemme aktiivisesti yhteistyötä eri yhteis työtahojen kanssa ja pidämme sitä toimivan asiakaslähtöisyyden perustana. Pyrimme työskentelyssämme vastavuoroisuuteen ja yritämme luoda asiakkaan kanssa jaetun ymmärryksen tilanteesta. Ratkaisukeskei sellä työskentelymallilla pyrimme yhdessä hyvään lopputulokseen, jolloin luonnollisena tavoitteenamme työskentelyssä on suunnata katseet asiakkaan voimavaroihin ongelma keskeisyyden sijaan. Työskentelyn ydin on saada asiakkaan voimavarat käyttöön, jotta hän kykenisi itse ratkaisemaan omia haas teitaan. Olemme täällä valmiina kulkemaan asiakkaan rinnalla hänen voimavaransa ja ti lanteensa huomioiden, tukien ja ohjaten, joustavasti ja positiivisella asenteella. Tuettu asuminen Tuotamme, kehitämme ja toteutamme nuorten itsenäiseen asumiseen yksilöllisesti räätälöityjä tuetun asumisen vuorokausihin taisia palvelukokonaisuuksia. Kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti laitoksista sekä kotoa itsenäiseen asumiseen siirtyvät 17-21-vuoti aat, sekä sellaiset nuoret, joilla on erityisiä haasteita itsenäisessä asumisessa. Tarvittaes sa meillä on myös yli 21-vuotiaille nuorille pidempiaikaista tuettua asumista. Jokainen nuori pääsee aloittamaan oman itsenäisen asumispolkunsa juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyllä tuella. Tarvittaessa hankimme myös nuorelle asunnon. Tuki räätälöidään yhteisessä palaverissa nuoren ja hänen tuki verkostonsa sekä sosiaalityöntekijän kanssa. Tällöin nuori tulee kuulluksi ja pääsee vaikuttamaan itse palvelun sisältöön.
3 LOGO EXTRA
Familarin Asumisen polutuksessa tukea tarjotaan asteittain vahvemmasta tuesta kevy een, jonka aikana nuoren itsenäistymistaidot pääsevät vahvistumaan. Nuoren asumistaidot konkretisoituvat nuorelle asumiskokemuksen myötä. Tukea on riittävästi ja joustavasti tar jolla, jolloin myös mahdollisissa akuuteissa kriiseissä pystytään auttamaan nuorta enem män. Familarin tuottamalla Asumisen polutus -mallilla nuorille on saatu tuotettua riittävän joustavalla tuella ja asunnon tarjoamisella pysyviä asumisratkaisuja. Haasteellistenkin nuorten asunnottomaksi jäämistä ja syrjäy tymistä on saatu ehkäistyä. Mallilla on saatu tuettua myös nuorten, jo laitoksessa aloitet tujen, ammattiopintojen vientiä päätökseen, sekä keskeytyneiden opintojen uudelleen käynnistämistä.Tukityönohjaajat muodostavat moniam matillisen työryhmän, jolla on erityisosaa mista sekä kokemusta avo- ja jälkihuollon lisäksi mm. sijaishuollossa työskentelystä, neuropsykiatrisesta valmennuksesta, sekä mielenterveys- ja päihdetyöstä.
4 LOGO tilanteidenVaikeidenkiniloa.valoisuuttarauhallisuutta,logoFamilar muoto.mahdollinenmyösonnegamustaliukuväreissä,käytettäväksisuositellaanLogoa
Piia
Haastavasti oireilevien lasten kanssa olim me sijaishuollossa rakenteellisen ristiriidan edessä. Pieni ryhmä, rauhallinen ympäris tö ja sopiva ärsyketaso ovat merkittäviä tekijöitä oireisiin vaikutettaessa. Seitsemän lapsen ja useamman aikuisen ympäristö ei tue myönteistä kehitystä, kun haasteet ovat valmiiksi suuret. Perhehoito ei ole tällaisessa tilanteessa mahdollista, vaikka puitteiltaan voisikin tukea lasta parhaiten. Sijaishuollossa on havaittu lapsilla olevan vaikeuksia selviytyä perinteisessä, seitse män lapsen ympäristössä ja silloin asiaa ratkaistaan kohdentamalla lapsille lisäre sursseja. Näin saamme kahdenkeskistä aikaa ja siten tilannetta tasattua, mutta entäpä jos haasteiden juurisyy onkin vääränlaisessa ympäristössä? Mitäpä jos se ruokkii oireilua rauhoittamisen sijaan? Silloin lisäresurssit kaan eivät auta. Tuumasta toimeen Olennaisinta oli pohdinnan jälkeen selvittää eri yhteistyötahojen kanssa, näemmekö asian samoin, ja onko heidän näkökulmas taan tarvetta täyttää palvelukokonaisuudessa olevaa aukkoa. Vaativan hoidon yksiköitä Suomessa on, mutta ne ovat lähtökohtaisesti suunnattu vanhemmille lapsille, joilla on voimakasta psyykkistä oireilua, runsasta päihteiden käyttöä, asosiaalisuutta tai vaka villa rikoksilla oireilua. Yhtä lailla löytyy yksiköitä, joissa on vahvempi resursointi, mutta lapsimäärä on korkea.
Eemelin toimintayksikön alakerta oli ollut hetken aikaa tyhjillään, kun syksyllä 2021 aloimme yksikönjohtaja Anne Hakasen kanssa miettiä, mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi. Pyöritin päässäni kysymystä: Mitä sellaista meiltä puuttuu, mitä lapset tarvitsevat?
Juurisyyn selvittäminen tärkeää
Eemelinresurssit, tahtoja osaaminen!
EXTRA
Kissankulma
T örmäsimme usein asiakasryh mään, jolle sopivan asuinpaikan löytäminen oli erittäin haasteellista joka puolella Suomea. Kyse oli ala kouluikäisistä erityisen vahvasti oireilevista nepsylapsista, joista monille on kehitty nyt rinnalle myös esimerkiksi käytös- tai ahdistuneisuushäiriöitä. Lisäksi tiesimme, että haasteellisen käytöksen (esim. ADHD) myötä kaltoinkohtelun riski kohoaa, jolloin osalla lapsista saattaa olla lisäksi myös traumaperäinen stressihäiriö.
YksikönjohtajaAnnePalvelujohtajaSärkilampiHakanen
Tästä syntyi rakenne nelipaikkaiselle asuinyksikölle, missä on yhdeksän ohjaajan resurssi eli 2,25 henkilömitoitus per lapsi normaalin 1,3 sijaan. Olennaisin rakenteelli nen muutos oli kuitenkin paikkamäärä. Hoitoideologia rakentuu vakauttavan ympäristön, arjen struktuurin sekä vahvan aikuisten läsnäolon vaikutukseen. Asiakas paikkojen vähäisempi määrä mahdollistaa rauhallisemman ympäristön, mikä puoles taan helpottaa lapsen asettumista ja voinnin vakautumista. Samalla avautuu tilaisuus toimia lapsen kanssa ennakoiden, vähentää ärsykkeiden määrää sekä tehdä vuoro vaikutussuhteista lapselle hallittavampia. Haastavampiinkin tilanteisiin pystytään vastaamaan riittävällä aikuisen huomiolla, sanoittamisella ja läsnäololla. Hoitoprosessin vaiheet Hoitoprosessi jakautuu vakautumis-, kun toutus- ja taitojen vahvistusvaiheeseen sekä mahdollisesti siirtymävaiheeseen, mikäli lapsi jossain kohtaa kotiutuu tai siirtyy kevyempäänVakauttamisvaiheessayksikköön. korostuvat arjen rakenteet ja tiimin johdonmukainen toiminta omaohjaajatyön rinnalla. Lapsen stressi tasojen laskeminen ja kokonaisvaltainen tilanteen vakauttaminen vahvalla aikuis johtoisella työskentelyllä nähdään tukevan lapsen luottamuksen palauttamista aikuisen toimintaan. Tiedämme, että tämä vaihe on merkityksellistä ja haluamme panostaa siihen, vaikka se vaatiikin pitkäjänteistä toimintaaKuntoutusvaiheessaaikuisilta. lapselle etsitään aikuisen tuella toimivia keinoja ja tapoja aiempien, ehkä vahingollisten, mallien tilalle. Omaohjaajatyö on erityisen vaikut tavaa ja kiintymyssuhteiden hoidollinen merkitys korostuu. Omaohjaajatyösken telyn kautta lapsen kiintymyssuhteeseen vaikuttavia tekijöitä voidaan korjata, kun
apuminänä harjoittelemisessatunnesäätelytaitojen
Aikuinen toimii
asuinyksikköä:onEemelissäkolme Vaahteramäki,joka on seitsenpaikkainen asuinyksikköneuropsykiatrisesti (nepsy) oireileville 10-17-vuotiaille lapsille Kissankulma,joka on nelipaikkainen asuinyksikköerityistä tukea kaipaaville 6-12-vuotiaillealakouluikäisille nepsylapsille joka tarjoaa kiireellistä ja arvioivaa tukea10-17-vuotiaille lapsille pihapiirin toisessarakennuksessa
5 LOGO EXTRA aikuinen toimii lapsen apuminänä tunne säätelytaitojen harjoittelemisessa. Taitojen vahvistusvaiheessa pyritään siihen, että lapsi pystyy ottamaan uusia toimintamalleja käyttöön arjessa ilman jat kuvaa vahvaa aikuisen ohjausta ja tukea. Oikeat ihmiset tekevät tavoitteista totta Hyväkin idea vaatii oikeat ihmiset muut tuakseen toimivaksi konkretiaksi. Meillä oli tiedossa vastaavaksi ohjaajaksi oikea henkilö, Jarno Henttula, joka näki heti idean mahdollisuudet ja palvelun tarpeen. Arvostimme rekrytoinnissa erityisesti sitä, että ehdokkaalla on halua ja sisua löytää uusia ratkaisuja lapsen kanssa arjen haas teisiin. Halua siksi, että jaksetaan etsiä ja tutkia toiminnan taustoja, ja sitä, mitä voisi tehdä toisin. Sisua tarvitaan sekä lapsilta että aikuisilta siihen, että tätä ihmettelyä jaksetaan tehdä pitkäjänteisesti sietäen oppimisvaiheen haasteet.
n
n Vastaanottoyksikkö,
Olemme jälleen nepsy-toiminnan ytimessä: struktuuri, pilkkominen, kan nustaminen, kohtaaminen, motivointi ja yksilöllisyys. Näitä asioita toteuttamaan tarvitsemme sopivat olosuhteet ja olo suhteisiin sopivat ihmiset. On mahtavaa huomata, että rekrytointimme onnistui löytämään juuri tällaisen ryhmän eri alojen ammattilaisia.Mikälitoimintamme herättää kiinnos tuksesi, niin olethan yhteydessä. Keskuste lemme mielellämme kanssasi! lapsen
n
LOGO tilanteidenVaikeidenkiniloa.valoisuuttarauhallisuutta,logoFamilar muoto.mahdollinenmyösonnegamustaliukuväreissä,käytettäväksisuositellaanLogoa
mennäänEPALASSAratkaisuja
Porissa jo kaksitoista vuotta toiminut lastensuojelun perusyksikkö Epala lähti vuoden 2021 alusta isoon muutosprosessiin.
EXTRA
Uusi talo valmistui vuoden 2022 kesäkuussa ja tiloihin päästiin muuttamaan heinäkuun aika na. Uudessa Epalassa on kaksi asuinyksikköä, Tammi ja Tuomi ja molemmissa on seitsemän asiakaspaikkaa. Tammi on erikoistunut kun touttamaan nuoria, joilla on käytöshäiriöitä tai asosiaalista käyttäytymistä. Tuomi puolestaan kuntouttaa psykiatrisesti oirelevia nuoria. Kodikkuus ja välittävä tunnelma on asukkaille tärkeää Epalassa aiemmin asuneet nuoret muuttivat en simmäisenä avattuun Tammeen, jossa jokaisella
6
päin
Yhteinen arvomaailma yhdistää
Muutoksen yhteydessä asiakasmäärä tuplaantui, mutta myös henkilökunnan määrä nousi perusyk sikön seitsemästä erityisyksikön yhdeksääntoista. Yli 30 kevään aikana haastateltujen joukosta on seulottu huippujengi. Suurin osa aloitti elokuussa ja viimeisetkin heti syyskuun alussa. Kaikkia Epalan työntekijöitä yhdistää halu työskennellä
nuorella on oma huone. Kaikki nuoret saivat osal listua oman huoneensa sisustamiseen ja vanhasta Epalasta onkin tuotu paljon jokaiselle sijoituksen aikana kertynyttä tavaraa. Nuorten suhtautuminen muuttoon on vaihdellut, osa on ollut innoissaan ja osa huolissaan uuden yksikön tunnelmasta. Kodikkuudesta ja aidosti välittävästä tunnelmasta haluttiin pitää kiinni. Uudessa yksikössä nuorten mielestä parasta ovat ehjät ja puhtaat tilat sekä isompi piha-alue. Pihan koripalloteline ja hämä häkkikeinu ovat aktiivisessa käytössä.
E palan vanhat tilat Porin keskustan tun tumassa olivat ison remontin tarpeessa, mutta pelkän remontin sijasta seitsenpaik kaisen perusyksikön toimintaa lähdettiin laajentamaan 14-paikkaiseksi erityisyksiköksi. Uusille tiloille löydettiin tontti Porin Väinölästä ja rakennustyöt saatiin alkuun elokuussa 2021.
huomioidentarpeetviikottainaikaakanssaOmaohjaajanyhteistävietetäännuortenjatoiveet
7 LOGO EXTRA JARKO YksikönjohtajaJAAKONSAARI
aidosti välittävässä ja laadukasta työtä teke vässä porukassa. Työyhteisön hyvä ilmapiiri ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä arvoja. Kohti mahdollisuuksia Epalan arki rakentuu nuorten koulunkäynnin, harrastusten, kaverien, perheen ja yksikössä järjestettävän toiminnan ympärille. Epalassa on useiden vuosien ajan järjestetty viikoittaisia toimintapäiviä, joihin ohjelmaa on järjestetty nuorten toiveiden pohjalta. Myös retket ja leirit rytmittävät Epalan toimintaa ja keväisin on tehty neljän päivän retki Vuokattiin. Jatkossakin Epalasta tehdään retkiä ja leirejä nuorten toiveet huomioiden.Epalantoimintaa ohjaa ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Arjessa keskitytään löytämään mahdollisuuksia ja voimavaro ja omien haasteiden kanssa selviämiseen. Mahdollinen negatiivisuuden kehä katkaistaan positiivisella palautteella sekä myönteisellä ja lämpimällä ilmapiirillä. Korostamme myös omaohjaajatyöskentelyä sekä merkityksellisiä ihmissuhteita. Omaohjaajan kanssa yhteistä aikaa vietetään viikottain nuorten tarpeet ja toiveet huomioiden. Nuorten yksilöllinen koh taaminen heidän lähtökohdistaan vaikuttavat Epalassa kaikkeen toimintaan.
Mitä NukkumatintapahtuuVilperikodissaennentuloa? Vilperikoti on perustason lastensuojelunyksikkö Kokemäellä, joka tarjoaa kodinomaista ympärivuorokautista asumista niin alle kouluikäisille lapsille, kuin itsenäistyville nuorillekin. 8EXTRALOGO tilanteidenVaikeidenkiniloa.valoisuuttarauhallisuutta,logoFamilar muoto.mahdollinenmyösonnegamustaliukuväreissä,käytettäväksisuositellaanLogoa
9 LOGO EXTRA
V ilperikodissa harjoittelemme yhdessä toisten huomioonot tamista. Meillä kaikki saavat viettää ikätasonsa mukaista ja omannäköistään elämää juuri sellaisena kuin on. Jokainen päivä raken netaan lapsen lähtökohdista, niin että iltaan mennessä on kasvettu, opittu ja kehityttyomaanJohdonmukainentahtiin. rajojen asettaminen luo lapselle turvallisuuden tunnetta, ja yhteisiä pelisääntöjä harjoitellaan ikä- ja kehitystason mukaisesti. Vilperikodissa opetellaan vuorokausirytmin ylläpitämistä sekä arjen toimintoja ohjaajan tukema na. Säännöllinen hygienian hoitaminen, ruokailujen toteutuminen, leikki, askar telu, pelaaminen, ulkoilu, retket, riittävä lepo ja uni sekä ohjaajien kanssa käytävä vuorovaikutus ja turvallinen läsnäolo ovat reseptinä jokaiselle lapselle hyvään ja turvalliseen elämään. Toiveruokapäivänä lapsella on mahdollisuus toivoa mieleisiään ruokia ja lapsi saa yhdessä ohjaajan kanssa suunnitella koko päivän ruokailut aamupa lasta iltapalaan. Lapselle on tärkeää päästä vaikuttamaan omiin asioihinsa ja saada mielipiteensä kuulluksi. Elämän luodaanrakennuspalikatarjessa
Vilperikodissa opetel laan tukemanajenylläpitämistävuorokausirytminsekäartoimintojaohjaajan
Jokapäiväiseen arkeen kuuluu leikkimistä, jossa lapsi saa käyttää mielikuvitustaan, vahvistaa sosiaalisia taitojaan, edistää fyysistä kehitystään sekä harjoitella käsit telemään tunteitaan. Lapsen niin toivoessa, ohjaaja osallistuu leikkeihin mukaan lapsen haluamalla tavalla niin, että lapsi saa johtaa leikkiä turvallisuuden rajoissa, jonka taas ohjaaja määrittelee. Yhteiset leikit ohjaajan kanssa auttavat lapsen itsetunnon kehitty mistä.Lasten kanssa työskennellessään on Vil perikodin ohjaajien tärkeänä tehtävänä tun teiden jakaminen ja sääteleminen. Tunteita vastaanottaessaan ohjaaja ymmärtää lapsen reaktioita ja tunteita sanoittaessaan ohjaaja auttaa lasta ymmärtämään ja hyväksymään tunteitaan. Näin lapsi oppii tietämään mikä on oikein ja mikä väärin. Myönteinen suhde lapseen luo hyvää pohjaa lapsen itsetunnon kehittymiselle. Lapsen vanhempien kanssa työskentelyä kutsutaan kasvatuskumppa nuudeksi, jossa yhteistyössä tuetaan lapsen yksilöllistä tunnekasvatusta sekä turvallisen kiintymyssuhteen luomista. Lapsella on kaksi omaohjaajaa, joiden kanssa lapsi tekee tiivistä yhteistyötä sekä harjoittelee turvallisen luottamussuhteen rakentamis ta. Omaohjaajat ovat kokonaisvaltaisesti mukana lapsen elämässä. Harrastukset kasvun tukena Lapsia tuetaan sellaisten harrastusten pariin, jotka ovat lapselle mieleisiä ja häntä positiivisesti eteenpäin kehittäviä.
Harrastusten parissa muodostuu tärkei tä kaverisuhteita, joissa voi harjoitella sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Liikunnallisessa harrastuksessa lapsi pääsee kehittämään motorisia taitoja. Harrastusten tarkoituksena on tuoda lapselle onnistumi sen kokemuksia sekä mahdollisuutta har joitella uusia asioita kavereiden ja aikuisten ympäröimänä. Lapsi tuntee kuuluvansa yhteisölliseen ryhmään, joka tukee toimin nallisuudenVilperikodinjatkuvuutta.toiminnantäyteinen päivä päättyy siihen, kun ohjaaja peittelee lapsen omaan sänkyyn puhtaisiin petivaatteisin, lukee iltasadun, laittaa uninallen lapsen vierelle ja silittää lapsen hiuksia kunnes Nukkumatti saapuu. Turvallinen yöuni on taattu kun tuttu yövuorossa oleva ohjaaja valvoo kaikkien unta aamuun saakka.
RIINA YksikönjohtajaWALLENIUS
voimavaroja.perheenkykyäperheentavoitteenaPerhekuntoutuksenonarvioidaomaatoiminta-sekälöytäävahvuuksiaja
10EXTRALOGO tilanteidenVaikeidenkiniloa.valoisuuttarauhallisuutta,logoFamilar muoto.mahdollinenmyösonnegamustaliukuväreissä,käytettäväksisuositellaanLogoa
Perhekuntoutukseen kuuluu luonnollisena osana tutustuminen perheen omaan ver
P erhekuntoutuksessa paneu dutaan perheen tilannetta haastaviin ja voimaannuttaviin tekijöihin realistisesti arvioiden. Haastavat, yllättävät ja kuor mittavat tilanteet vaikuttavat aina perheen vuorovaikutussuhteisiin, perheen sisäisiin liittoumiin sekä perheen voimavaroihin. Oma saatu kasvatus ja traumahistoria vai kuttavat olennaisesti omaan vanhemmuu teen. Kuormittava elämäntilanne saattaa näkyä vanhemman voimattomuutena, mielen lisäkuormana tai uupumisena eri tilanteiden äärellä. Kohtaamisen perhekuntoutuksessamerkitys Vanhemman ja koko perheen kohtaamisella on suuri merkitys kuntoutumisen edistä jänä. Vanhemman tullessa perhekuntou tukseen tilanne on usein vaikea ja tunteita herättävä. Perhekuntoutuksessa asiakkaan menneisyys ei määrittele nykyhetkeä eikä vaikuta asiakaskohtaamiseen. Kuulemme asiakasta ja rakennamme tavoitteellista – sosiaalityön tavoitteiden näkökulmasta läpinäkyvää – vanhemman ja koko perheen kuntoutumista. Tavoitteet rakennetaan van hemman omien voimavarojen ja oivallusten kautta. Kun perheet huomaavat, etteivät menneisyyden haamut tuomitse tätä hetkeä, uskaltavat he olla avoimena perheen tilan teen äärellä. Perhekuntoutuksessa näemme aiempien vaiheiden perhetyöskentelyiden tukevan perheiden uskallusta ottaa kuntout tavaa tukea vastaan.
perhetukiyksikkö –perhekuntoutus perheen ja sosiaalitoimen rinnalla kulkijana
Perhekuntoutus ottaa huomioon perheen omat verkostot
Eemelin
merkitysSanoittamisenkorostuu
Perhekuntoutuksessa kuljemme perheen rinnalla kunnioittaen perheen omia toiveita. Sanoitamme arjen havaintoja ja niiden vaikutuksia perheen arkeen. Sanoittamisen merkitys onkin todella suuri työssämme, sillä siten perhe voi saavuttaa askeleita tar vittaville muutoksille, turvaten lapsen edun toteutumista perheen arjessa. Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys näkyvät perhekuntou tuksemme työotteissa. Myös kiintymyssuh de- sekä traumaosaaminen nousevat esille työskentelyn äärellä. Työmenetelmät ja työvälineet arvioidaankin aina yksilöllisesti perheiden tilanteiden mukaisesti.
ohjaajat antavat luvan pelata puoli tuntia pleikkarilla. Kaverin kanssa pelatessa aika kuluu nopeasti. Pian taimeri hälyttää ja on aika lopettaa. Reppu mukaan, juomapullo on täytetty. Lähden innoissani kouluun. On kivaa mennä uimaan.
11EXTRALOGO Heräsin. Ulkona on valoisaa, mutta talossa on hiljaista. Kello on varttia vaille kuusi ja hiljaisuus päättyy vasta reilun tunnin kuluttua. En millään malttaisi jäädä sänkyyni. Kurkin huoneeni ovelta käytävälle. Vakiyökkö tuo minulle kännykän ja laittaa siitä äänikirjan soimaan. Jään vielä sänkyyni kuuntelemaan äänikir jaa. Olen hiljaa, jotta muut saisivat nukkua. Aamuvuoro tulee töihin. Kello on seit semän. Minkälainen ilma tänään on? Mitä puen päälleni. Yökkö huikkaa pukemaan shortsit, koska päivästä on luvattu taas läm min. Olen nopea ja reipas, ja hetkessä on vaatteet päälläni. Pakkaan vielä pyyhkeen ja uimahousut koulun uintiretkeä varten, sitten kömmin yökön kainaloon katsomaan lastenohjelmia. Kaverini heräsi myös. Istumme kaikki yhdessä hetken sohvalla, kunnes ohjaajat nousevat juomaan kahvia. Samalla he laittavat aamupalan tarjolle. Otan banaanin ja viilin. Yökkö tekee mehua. Pyydän, ettei yökkö tekisi mehusta liian laihaa. En tykkää laihasta mehusta. Aamulääkkeiden jälkeen ohjaajat jutte levat pöydässä toisen lapsen kanssa. Ku kaan ei huomaa minua. Pidän ääntä, vaikka tiedän ettei saisi. Puin nyrkkiä lähellä kas vojani. Pian toinen ohjaaja pyytää minua rauhoittumaan. Yökkö jatkaa ja muistuttaa, että kyllä minutkin huomataan. Tulee hyvä olo. Otan vielä voileivän. Koulun alkuun on vielä aikaa. Leikin hetken ulkona ja
uskommekaanmerkitys,sellatomallajaAmmattitaitoisellaennakkoluulotkohtaamionsuurempikuin
Familar Säikkä on pienten lasten sijaishuollon erityisyksikkö Poris sa, ja tämä on kuvaus yhden lapsen aamuisista ajatuksista Säikän arjessa. Erityisosaamiseemme kuuluu lapsen ja hänen perheensä tukeminen, kun lapsella on neuropsykiatrisia haasteita, lievä kehitysvamma tai muuta oireilua, joka kuormittaa perheen jaksamista. Tekstin on kirjoittanut Säikässä ohjaajana toimiva Laura Johansson sekä yksikönjohtajana toimiva Henri Peltomaa.
Huomaathan minut?
Kaverin kanssa pelatessa aika kuluu nopeasti. MIRA YksikönjohtajaNORRÄNG kostoon ja systeeminen ajattelu näyttäytyy työssämme oleellisesti. Perhe on oleellinen toimija omassa ympäristössään ja siksi kun toutukselle on merkityksellistä nähdä perhe myös osana omaa verkostoaan ja ympäris töään. Perheen kanssa toimivat sidosryhmät vaikuttavat oleellisesti perhekuntoutuksen työskentelyyn ja perheen luvalla toimimme yhteistyössä verkostojen kanssa. Perhe kuntoutuksessa koemme, että verkostojen yhteistyöllä on vahva merkitys perheen kuntoutumisen edistäjänä ja tätä haluamme työskentelyssämme pitää yllä. Ammattitaitoisella ja ennakkoluulotto malla kohtaamisella on suurempi merki tys kuin uskommekaan. Se antaa meille kaikille perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille toivoa nähdä jokaisen perheen kuntoutumiselle mahdollisuuden. Kun me näemme tuon vahvan toivon, niin asiakkaammekin näkevät sen. Perhekun toutuksen pitkäaikainen vaikuttavuus on tärkeää ja siksi olemme lisänneet palvelui himme tehostettua perhetyötä. Tehostetun perhetyön tavoitteena on ylläpitää perhe kuntoutuksessa opittuja taitoja kotiutumi sen jälkeen.
HENRI YksikönjohtajaPELTOMAA
SÄIKKÄ Säikäntie 24, 28600 Pori Yksikönjohtaja Henri Peltomaa, 044 713 9519
EEMELI Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Anne Hakanen, 044 574 6331
FAMILAR SATAKUNTA Palvelujohtaja Piia Särkilampi, 040 824 2783
VASTAANOTTOKOTI Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta Vastaava ohjaaja, 040 627 7836 Ohjaajat, 044 533 8028
Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori Palvelupäällikkö Anne Alanen, 040 198 5569 Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori Palvelupäällikkö Minna Sjövall, 040 197 4536
TUOMI Vastaava ohjaaja, 040 355 1452 Ohjaajat, 040 141 8331
VILPERIKOTI Salontaus 2, 32810 Peipohja, (Kokemäki) Yksikönjohtaja Riina Wallenius, 045 631 5661 Ohjaajat, 040 062 3564
PERHEHOITOPALVELUT
JOKI Vastaava ohjaaja, 040 546 9063 Ohjaajat, 040 198 6683 MERI Vastaava ohjaaja, 040 486 5152 Ohjaajat, 040 634 1519
YHTEYSTIEDOT SATAKUNNAN ALUE YHTEYTTÄOTA P.KESKUSTELLAANJALISÄÄ!0401929124 LOGO Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
VAAHTERAMÄKI Vastaava ohjaaja, 044 713 9500 Ohjaajat, 044 574 6363
KISSANKULMA Vastaava ohjaaja, 040 358 9872 Ohjaajat, 040 542 6462
PERHETUKIYKSIKKÖ
AVOPALVELUT
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen perheeseen . RYHDY SIJAISPERHEEKSI! Familar Perhehoitopalvelut tarjoaa vahvasti tuettua perhehoitoa. Haluamme turvata perheen jaksamisen ja jokaisen sijoituksen onnistumisen. www.familar.fi
EPALA Latokartanontie 10 C, 28300 Pori Yksikönjohtaja Jarko Jaakonsaari, 044 272 2670 TAMMI Vastaava ohjaaja, 040 632 8488 Ohjaajat, 040 016 9060
Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Mira Norräng, 044 554 2019 Arjesta vastaava ohjaaja, 040 485 9396 Ohjaajat, 044 713 9507