Familar Extra 2022

Page 1

EXTRA

SATAKUNNAN ALUE, 2022

Eemelin Kissankulman nelipaikkainen yksikkö

rakentui lapsen tarpeista sivu

4

Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.

Epalan uusi erityisyksikkö sivu

6

sivu

8

EXTRA

Vilperikodin päivät ovat täynnä elämää


SISÄLLYS

SIVU

02

Terveisiä asiakas- ja palveluohjauksen koordinaattorilta

03

Tervehdys Satakunnan avopalveluista

04 06

Eemelin Kissankulma resurssit, tahto ja osaaminen! Epalassa mennään ratkaisuja päin

08

Mitä Vilperikodissa tapahtuu ennen Nukkumatin tuloa?

10

Perhekuntoutus perheen ja sosiaalitoimen rinnalla kulkijana

11

Huomaathan minut?

Somekanavat: Familar @familaroy @mehilainensospalvelut

EXTRA

Familar lastensuojeluja perhepalvelut

2

Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.

LOGO

Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.

Päätoimittaja: Mikko Määttänen, Julkaisija: Familar, Toimitus: Siiri Niemi ja Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut, Paino: Newprint Oy ISSN 2814-9246 (painettu) ISSN 2814-9254 (verkkojulkaisu), www.familar.fi

Terveisiä asiakasja palveluohjauksen koordinaattorilta

O

len ollut mukana kehittämässä Familarin asiakas- ja palveluohjausta helmikuusta lähtien. On ollut ilo huomata, miten tärkeäksi hyvä, laadukas ja riittävän kattavin tiedoin tapahtuva asiakas- ja palveluohjaus koetaan. Oikeanlaisella ja laadukkaalla työskentelyllä on iso merkitys lapsen kannalta ja on tärkeää pystyä auttamaan ja ohjaamaan asiakkaat oikeanlaisten palveluiden pariin. Tällä tavoin pystymme vaikuttamaan positiivisesti lapsen tilanteen vakauttamiseen ja keskittymään nopeasti kuntouttavaan työskentelyyn tai jopa katkaisemaan uhkaavan tai jo alkaneen laitoskierteen. Laadukkaalla asiakas- ja palveluohjauksella lapselle ja hänen perheelleen pystytään tarjoamaan paras mahdollinen tuki ja hoiva. Kehitystyö tärkeän asian parissa jatkuu ja mielelläni autan kaikissa asiakas- ja palveluohjaukseen liittyvissä asioissa.

TERVEISIN HANNA-RIIKKA RÄSÄNEN Puh. 040 125 6109 hanna-riikka.rasanen@familar.fi


Tervehdys Satakunnan avopalveluista Olemme avopalveluyksikkö, joka tarjoaa laadukasta, ammattitaitoista ja reippaalla työotteella tapahtuvaa lastensuojelun perhetyötä, tukihenkilötoimintaa, jälkihuoltotyöskentelyä sekä tuettuja asumispalveluita.

Tavoitteenamme on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja hänen omassa toimintaympäristössään, ja pyrimmekin luomaan asiakkaan kanssa luottamuksellisen työskentelysuhteen. Kohtaamme kunnioittavasti ja kuuntelemme aidon uteliaasti. Huomioimme asiakkaan kokonaisvaltaisesti. Teemme aktiivisesti yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa ja pidämme sitä toimivan asiakaslähtöisyyden perustana. Pyrimme työskentelyssämme vastavuoroisuuteen ja yritämme luoda asiakkaan kanssa jaetun ymmärryksen tilanteesta. Ratkaisukeskeisellä työskentelymallilla pyrimme yhdessä hyvään lopputulokseen, jolloin luonnollisena tavoitteenamme työskentelyssä on suunnata katseet asiakkaan voimavaroihin ongelmakeskeisyyden sijaan. Työskentelyn ydin on saada asiakkaan voimavarat käyttöön, jotta hän kykenisi itse ratkaisemaan omia haasteitaan. Olemme täällä valmiina kulkemaan asiakkaan rinnalla hänen voimavaransa ja ti-

lanteensa huomioiden, tukien ja ohjaten, joustavasti ja positiivisella asenteella.

Tuettu asuminen Tuotamme, kehitämme ja toteutamme nuorten itsenäiseen asumiseen yksilöllisesti räätälöityjä tuetun asumisen vuorokausihintaisia palvelukokonaisuuksia. Kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti laitoksista sekä kotoa itsenäiseen asumiseen siirtyvät 17-21-vuotiaat, sekä sellaiset nuoret, joilla on erityisiä haasteita itsenäisessä asumisessa. Tarvittaessa meillä on myös yli 21-vuotiaille nuorille pidempiaikaista tuettua asumista. Jokainen nuori pääsee aloittamaan oman itsenäisen asumispolkunsa juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyllä tuella. Tarvittaessa hankimme myös nuorelle asunnon. Tuki räätälöidään yhteisessä palaverissa nuoren ja hänen tuki-

verkostonsa sekä sosiaalityöntekijän kanssa. Tällöin nuori tulee kuulluksi ja pääsee vaikuttamaan itse palvelun sisältöön.

Asumisen polutus -malli Familarin Asumisen polutuksessa tukea tarjotaan asteittain vahvemmasta tuesta kevyeen, jonka aikana nuoren itsenäistymistaidot pääsevät vahvistumaan. Nuoren asumistaidot konkretisoituvat nuorelle asumiskokemuksen myötä. Tukea on riittävästi ja joustavasti tarjolla, jolloin myös mahdollisissa akuuteissa kriiseissä pystytään auttamaan nuorta enemmän. Familarin tuottamalla Asumisen polutus -mallilla nuorille on saatu tuotettua riittävän joustavalla tuella ja asunnon tarjoamisella pysyviä asumisratkaisuja. Haasteellistenkin nuorten asunnottomaksi jäämistä ja syrjäytymistä on saatu ehkäistyä. Mallilla on saatu tuettua myös nuorten, jo laitoksessa aloitettujen, ammattiopintojen vientiä päätökseen, sekä keskeytyneiden opintojen uudelleen käynnistämistä. Tukityön ohjaajat muodostavat moniammatillisen työryhmän, jolla on erityisosaamista sekä kokemusta avo- ja jälkihuollon lisäksi mm. sijaishuollossa työskentelystä, neuropsykiatrisesta valmennuksesta, sekä mielenterveys- ja päihdetyöstä. MINNA SJÖVALL Palvelupäällikkö

EXTRA

Räätälöimme palvelut asiakkaan tarpeiden mukaisesti

Olemme täällä valmiina kulkemaan asiakkaan rinnalla hänen voimavaransa ja tilanteensa huomioiden

LOGO

P

alvelutarjontaamme kuuluvat lisäksi sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut, työskentely kehitysvammapuolen asiakkaiden kanssa, Kelan Nuotti-valmennus sekä aikuissosiaalityön avopalvelut. Tarjoamme myös neuropsykiatrista valmennusta, ART-valmennusta, SomeBody-kehotietoisuusohjaajan palveluita sekä mm. seksuaalineuvojan palveluita. Yksikkömme työntekijät ovat usean vuoden konkareita alalla ja kaikilla työntekijöillämme on joko sosionomin (AMK) tai ylempi sosionomin (AMK) koulutus.

3


resurssit, tahto ja osaaminen! Eemelin Kissankulma -

Eemelin toimintayksikön alakerta oli ollut hetken aikaa tyhjillään, kun syksyllä 2021 aloimme yksikönjohtaja Anne

Hakasen kanssa miettiä, mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi. Pyöritin päässäni kysymystä: Mitä sellaista meiltä puuttuu, mitä lapset tarvitsevat?

Anne Hakanen Yksikönjohtaja

T

örmäsimme usein asiakasryhmään, jolle sopivan asuinpaikan löytäminen oli erittäin haasteellista joka puolella Suomea. Kyse oli alakouluikäisistä erityisen vahvasti oireilevista nepsylapsista, joista monille on kehittynyt rinnalle myös esimerkiksi käytös- tai ahdistuneisuushäiriöitä. Lisäksi tiesimme, että haasteellisen käytöksen (esim. ADHD) myötä kaltoinkohtelun riski kohoaa, jolloin osalla lapsista saattaa olla lisäksi myös traumaperäinen stressihäiriö.

Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.

LOGO

4

Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.

EXTRA

Juurisyyn selvittäminen tärkeää Haastavasti oireilevien lasten kanssa olimme sijaishuollossa rakenteellisen ristiriidan edessä. Pieni ryhmä, rauhallinen ympäristö ja sopiva ärsyketaso ovat merkittäviä tekijöitä oireisiin vaikutettaessa. Seitsemän lapsen ja useamman aikuisen ympäristö ei tue myönteistä kehitystä, kun haasteet ovat valmiiksi suuret. Perhehoito ei ole tällaisessa tilanteessa mahdollista, vaikka puitteiltaan voisikin tukea lasta parhaiten. Sijaishuollossa on havaittu lapsilla olevan vaikeuksia selviytyä perinteisessä, seitsemän lapsen ympäristössä ja silloin asiaa ratkaistaan kohdentamalla lapsille lisäresursseja. Näin saamme kahdenkeskistä aikaa ja siten tilannetta tasattua, mutta entäpä jos

Tästä syntyi rakenne nelipaikkaiselle asuinyksikölle, missä on yhdeksän ohjaajan resurssi eli 2,25 henkilömitoitus per lapsi normaalin 1,3 sijaan. Olennaisin rakenteellinen muutos oli kuitenkin paikkamäärä. Hoitoideologia rakentuu vakauttavan ympäristön, arjen struktuurin sekä vahvan aikuisten läsnäolon vaikutukseen. Asiakaspaikkojen vähäisempi määrä mahdollistaa rauhallisemman ympäristön, mikä puolestaan helpottaa lapsen asettumista ja voinnin vakautumista. Samalla avautuu tilaisuus toimia lapsen kanssa ennakoiden, vähentää ärsykkeiden määrää sekä tehdä vuorovaikutussuhteista lapselle hallittavampia. Haastavampiinkin tilanteisiin pystytään vastaamaan riittävällä aikuisen huomiolla, sanoittamisella ja läsnäololla.

Hoitoprosessin vaiheet Piia Särkilampi Palvelujohtaja

haasteiden juurisyy onkin vääränlaisessa ympäristössä? Mitäpä jos se ruokkii oireilua rauhoittamisen sijaan? Silloin lisäresurssitkaan eivät auta.

Tuumasta toimeen Olennaisinta oli pohdinnan jälkeen selvittää eri yhteistyötahojen kanssa, näemmekö asian samoin, ja onko heidän näkökulmastaan tarvetta täyttää palvelukokonaisuudessa olevaa aukkoa. Vaativan hoidon yksiköitä Suomessa on, mutta ne ovat lähtökohtaisesti suunnattu vanhemmille lapsille, joilla on voimakasta psyykkistä oireilua, runsasta päihteiden käyttöä, asosiaalisuutta tai vakavilla rikoksilla oireilua. Yhtä lailla löytyy yksiköitä, joissa on vahvempi resursointi, mutta lapsimäärä on korkea.

Hoitoprosessi jakautuu vakautumis-, kuntoutus- ja taitojen vahvistusvaiheeseen sekä mahdollisesti siirtymävaiheeseen, mikäli lapsi jossain kohtaa kotiutuu tai siirtyy kevyempään yksikköön. Vakauttamisvaiheessa korostuvat arjen rakenteet ja tiimin johdonmukainen toiminta omaohjaajatyön rinnalla. Lapsen stressitasojen laskeminen ja kokonaisvaltainen tilanteen vakauttaminen vahvalla aikuisjohtoisella työskentelyllä nähdään tukevan lapsen luottamuksen palauttamista aikuisen toimintaan. Tiedämme, että tämä vaihe on merkityksellistä ja haluamme panostaa siihen, vaikka se vaatiikin pitkäjänteistä toimintaa aikuisilta. Kuntoutusvaiheessa lapselle etsitään aikuisen tuella toimivia keinoja ja tapoja aiempien, ehkä vahingollisten, mallien tilalle. Omaohjaajatyö on erityisen vaikuttavaa ja kiintymyssuhteiden hoidollinen merkitys korostuu. Omaohjaajatyöskentelyn kautta lapsen kiintymyssuhteeseen vaikuttavia tekijöitä voidaan korjata, kun


Eemeliss ä on kolme asuinyks ikk

öä:

n Vaahte joka on seits ramäki, en neuropsykiat paikkainen asuinyksik kö ris 17-vuotiaille esti (nepsy) oireileville lapsille 10n Kissan k joka on nelip ulma, ai erityistä tuke kkainen asuinyksikkö alakouluikäi a kaipaaville 6-12-vuotia sille nepsylap ille sille

Aikuinen toimii lapsen apuminänä tunnesäätelytaitojen harjoittelemisessa

Hyväkin idea vaatii oikeat ihmiset muuttuakseen toimivaksi konkretiaksi. Meillä oli tiedossa vastaavaksi ohjaajaksi oikea henkilö, Jarno Henttula, joka näki heti idean mahdollisuudet ja palvelun tarpeen. Arvostimme rekrytoinnissa erityisesti sitä, että ehdokkaalla on halua ja sisua löytää uusia ratkaisuja lapsen kanssa arjen haas-

EXTRA

Oikeat ihmiset tekevät tavoitteista totta

teisiin. Halua siksi, että jaksetaan etsiä ja tutkia toiminnan taustoja, ja sitä, mitä voisi tehdä toisin. Sisua tarvitaan sekä lapsilta että aikuisilta siihen, että tätä ihmettelyä jaksetaan tehdä pitkäjänteisesti sietäen oppimisvaiheen haasteet. Olemme jälleen nepsy-toiminnan ytimessä: struktuuri, pilkkominen, kannustaminen, kohtaaminen, motivointi ja yksilöllisyys. Näitä asioita toteuttamaan tarvitsemme sopivat olosuhteet ja olosuhteisiin sopivat ihmiset. On mahtavaa huomata, että rekrytointimme onnistui löytämään juuri tällaisen ryhmän eri alojen ammattilaisia. Mikäli toimintamme herättää kiinnostuksesi, niin olethan yhteydessä. Keskustelemme mielellämme kanssasi! LOGO

aikuinen toimii lapsen apuminänä tunnesäätelytaitojen harjoittelemisessa. Taitojen vahvistusvaiheessa pyritään siihen, että lapsi pystyy ottamaan uusia toimintamalleja käyttöön arjessa ilman jatkuvaa vahvaa aikuisen ohjausta ja tukea.

n Vastaa joka tarjoaa nottoyksikkö, ki 10-17-vuotia ireellistä ja arvioivaa tu ke rakennuksess ille lapsille pihapiirin to a isessa a

5


EPALASSA

mennään ratkaisuja päin Porissa jo kaksitoista vuotta toiminut lastensuojelun perusyksikkö Epala lähti vuoden 2021 alusta isoon muutosprosessiin.

E

palan vanhat tilat Porin keskustan tuntumassa olivat ison remontin tarpeessa, mutta pelkän remontin sijasta seitsenpaikkaisen perusyksikön toimintaa lähdettiin laajentamaan 14-paikkaiseksi erityisyksiköksi. Uusille tiloille löydettiin tontti Porin Väinölästä ja rakennustyöt saatiin alkuun elokuussa 2021. Uusi talo valmistui vuoden 2022 kesäkuussa ja tiloihin päästiin muuttamaan heinäkuun aikana. Uudessa Epalassa on kaksi asuinyksikköä, Tammi ja Tuomi ja molemmissa on seitsemän asiakaspaikkaa. Tammi on erikoistunut kuntouttamaan nuoria, joilla on käytöshäiriöitä tai asosiaalista käyttäytymistä. Tuomi puolestaan kuntouttaa psykiatrisesti oirelevia nuoria.

Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.

LOGO

6

Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.

EXTRA

Kodikkuus ja välittävä tunnelma on asukkaille tärkeää Epalassa aiemmin asuneet nuoret muuttivat ensimmäisenä avattuun Tammeen, jossa jokaisella

nuorella on oma huone. Kaikki nuoret saivat osallistua oman huoneensa sisustamiseen ja vanhasta Epalasta onkin tuotu paljon jokaiselle sijoituksen aikana kertynyttä tavaraa. Nuorten suhtautuminen muuttoon on vaihdellut, osa on ollut innoissaan ja osa huolissaan uuden yksikön tunnelmasta. Kodikkuudesta ja aidosti välittävästä tunnelmasta haluttiin pitää kiinni. Uudessa yksikössä nuorten mielestä parasta ovat ehjät ja puhtaat tilat sekä isompi piha-alue. Pihan koripalloteline ja hämähäkkikeinu ovat aktiivisessa käytössä.

Yhteinen arvomaailma yhdistää Muutoksen yhteydessä asiakasmäärä tuplaantui, mutta myös henkilökunnan määrä nousi perusyksikön seitsemästä erityisyksikön yhdeksääntoista. Yli 30 kevään aikana haastateltujen joukosta on seulottu huippujengi. Suurin osa aloitti elokuussa ja viimeisetkin heti syyskuun alussa. Kaikkia Epalan työntekijöitä yhdistää halu työskennellä


aidosti välittävässä ja laadukasta työtä tekevässä porukassa. Työyhteisön hyvä ilmapiiri ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä arvoja.

Kohti mahdollisuuksia

Omaohjaajan kanssa yhteistä aikaa vietetään viikottain nuorten tarpeet ja toiveet huomioiden

EXTRA

Epalan arki rakentuu nuorten koulunkäynnin, harrastusten, kaverien, perheen ja yksikössä järjestettävän toiminnan ympärille. Epalassa on useiden vuosien ajan järjestetty viikoittaisia toimintapäiviä, joihin ohjelmaa on järjestetty nuorten toiveiden pohjalta. Myös retket ja leirit rytmittävät Epalan toimintaa ja keväisin on tehty neljän päivän retki Vuokattiin. Jatkossakin Epalasta tehdään retkiä ja leirejä nuorten toiveet huomioiden. Epalan toimintaa ohjaa ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Arjessa keskitytään löytämään mahdollisuuksia ja voimavaroja omien haasteiden kanssa selviämiseen. Mahdollinen negatiivisuuden kehä katkaistaan positiivisella palautteella sekä myönteisellä ja lämpimällä ilmapiirillä. Korostamme myös omaohjaajatyöskentelyä sekä merkityksellisiä ihmissuhteita. Omaohjaajan kanssa yhteistä aikaa vietetään viikottain nuorten tarpeet ja toiveet huomioiden. Nuorten yksilöllinen kohtaaminen heidän lähtökohdistaan vaikuttavat Epalassa kaikkeen toimintaan.

LOGO

JARKO JAAKONSAARI Yksikönjohtaja

7


Mitä Vilperikodissa tapahtuu ennen Nukkumatin tuloa?

Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.

LOGO

8

Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.

EXTRA

Vilperikoti on perustason lastensuojelunyksikkö Kokemäellä, joka tarjoaa kodinomaista ympärivuorokautista asumista niin alle kouluikäisille lapsille, kuin itsenäistyville nuorillekin.


Elämän rakennuspalikat luodaan arjessa

Harrastukset kasvun tukena

Jokapäiväiseen arkeen kuuluu leikkimistä, jossa lapsi saa käyttää mielikuvitustaan,

Lapsia tuetaan sellaisten harrastusten pariin, jotka ovat lapselle mieleisiä ja häntä positiivisesti eteenpäin kehittäviä.

Harrastusten parissa muodostuu tärkeitä kaverisuhteita, joissa voi harjoitella sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Liikunnallisessa harrastuksessa lapsi pääsee kehittämään motorisia taitoja. Harrastusten tarkoituksena on tuoda lapselle onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisuutta harjoitella uusia asioita kavereiden ja aikuisten ympäröimänä. Lapsi tuntee kuuluvansa yhteisölliseen ryhmään, joka tukee toiminnallisuuden jatkuvuutta. Vilperikodin toiminnantäyteinen päivä päättyy siihen, kun ohjaaja peittelee lapsen omaan sänkyyn puhtaisiin petivaatteisin, lukee iltasadun, laittaa uninallen lapsen vierelle ja silittää lapsen hiuksia kunnes Nukkumatti saapuu. Turvallinen yöuni on taattu kun tuttu yövuorossa oleva ohjaaja valvoo kaikkien unta aamuun saakka.

EXTRA

vahvistaa sosiaalisia taitojaan, edistää fyysistä kehitystään sekä harjoitella käsittelemään tunteitaan. Lapsen niin toivoessa, ohjaaja osallistuu leikkeihin mukaan lapsen haluamalla tavalla niin, että lapsi saa johtaa leikkiä turvallisuuden rajoissa, jonka taas ohjaaja määrittelee. Yhteiset leikit ohjaajan kanssa auttavat lapsen itsetunnon kehittymistä. Lasten kanssa työskennellessään on Vilperikodin ohjaajien tärkeänä tehtävänä tunteiden jakaminen ja sääteleminen. Tunteita vastaanottaessaan ohjaaja ymmärtää lapsen reaktioita ja tunteita sanoittaessaan ohjaaja auttaa lasta ymmärtämään ja hyväksymään tunteitaan. Näin lapsi oppii tietämään mikä on oikein ja mikä väärin. Myönteinen suhde lapseen luo hyvää pohjaa lapsen itsetunnon kehittymiselle. Lapsen vanhempien kanssa työskentelyä kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi, jossa yhteistyössä tuetaan lapsen yksilöllistä tunnekasvatusta sekä turvallisen kiintymyssuhteen luomista. Lapsella on kaksi omaohjaajaa, joiden kanssa lapsi tekee tiivistä yhteistyötä sekä harjoittelee turvallisen luottamussuhteen rakentamista. Omaohjaajat ovat kokonaisvaltaisesti mukana lapsen elämässä.

RIINA WALLENIUS Yksikönjohtaja LOGO

V

ilperikodissa harjoittelemme yhdessä toisten huomioonottamista. Meillä kaikki saavat viettää ikätasonsa mukaista ja omannäköistään elämää juuri sellaisena kuin on. Jokainen päivä rakennetaan lapsen lähtökohdista, niin että iltaan mennessä on kasvettu, opittu ja kehitytty omaan tahtiin. Johdonmukainen rajojen asettaminen luo lapselle turvallisuuden tunnetta, ja yhteisiä pelisääntöjä harjoitellaan ikä- ja kehitystason mukaisesti. Vilperikodissa opetellaan vuorokausirytmin ylläpitämistä sekä arjen toimintoja ohjaajan tukemana. Säännöllinen hygienian hoitaminen, ruokailujen toteutuminen, leikki, askartelu, pelaaminen, ulkoilu, retket, riittävä lepo ja uni sekä ohjaajien kanssa käytävä vuorovaikutus ja turvallinen läsnäolo ovat reseptinä jokaiselle lapselle hyvään ja turvalliseen elämään. Toiveruokapäivänä lapsella on mahdollisuus toivoa mieleisiään ruokia ja lapsi saa yhdessä ohjaajan kanssa suunnitella koko päivän ruokailut aamupalasta iltapalaan. Lapselle on tärkeää päästä vaikuttamaan omiin asioihinsa ja saada mielipiteensä kuulluksi.

Vilperikodissa opetellaan vuorokausirytmin ylläpitämistä sekä arjen toimintoja ohjaajan tukemana

9


Eemelin perhetukiyksikkö –

perhekuntoutus perheen ja sosiaalitoimen rinnalla kulkijana mielen lisäkuormana tai uupumisena eri tilanteiden äärellä.

Kohtaamisen merkitys perhekuntoutuksessa Vanhemman ja koko perheen kohtaamisella on suuri merkitys kuntoutumisen edistäjänä. Vanhemman tullessa perhekuntoutukseen tilanne on usein vaikea ja tunteita herättävä. Perhekuntoutuksessa asiakkaan menneisyys ei määrittele nykyhetkeä eikä vaikuta asiakaskohtaamiseen. Kuulemme asiakasta ja rakennamme tavoitteellista – sosiaalityön tavoitteiden näkökulmasta läpinäkyvää – vanhemman ja koko perheen kuntoutumista. Tavoitteet rakennetaan vanhemman omien voimavarojen ja oivallusten kautta. Kun perheet huomaavat, etteivät menneisyyden haamut tuomitse tätä hetkeä, uskaltavat he olla avoimena perheen tilanteen äärellä. Perhekuntoutuksessa näemme aiempien vaiheiden perhetyöskentelyiden tukevan perheiden uskallusta ottaa kuntouttavaa tukea vastaan.

Sanoittamisen merkitys korostuu

Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.

LOGO

10

Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.

EXTRA

Perhekuntoutuksen tavoitteena on arvioida perheen omaa toimintakykyä sekä löytää perheen vahvuuksia ja voimavaroja.

P

erhekuntoutuksessa paneudutaan perheen tilannetta haastaviin ja voimaannuttaviin tekijöihin realistisesti arvioiden. Haastavat, yllättävät ja kuormittavat tilanteet vaikuttavat aina perheen vuorovaikutussuhteisiin, perheen sisäisiin liittoumiin sekä perheen voimavaroihin. Oma saatu kasvatus ja traumahistoria vaikuttavat olennaisesti omaan vanhemmuuteen. Kuormittava elämäntilanne saattaa näkyä vanhemman voimattomuutena,

Perhekuntoutuksessa kuljemme perheen rinnalla kunnioittaen perheen omia toiveita. Sanoitamme arjen havaintoja ja niiden vaikutuksia perheen arkeen. Sanoittamisen merkitys onkin todella suuri työssämme, sillä siten perhe voi saavuttaa askeleita tarvittaville muutoksille, turvaten lapsen edun toteutumista perheen arjessa. Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys näkyvät perhekuntoutuksemme työotteissa. Myös kiintymyssuhde- sekä traumaosaaminen nousevat esille työskentelyn äärellä. Työmenetelmät ja työvälineet arvioidaankin aina yksilöllisesti perheiden tilanteiden mukaisesti.

Perhekuntoutus ottaa huomioon perheen omat verkostot Perhekuntoutukseen kuuluu luonnollisena osana tutustuminen perheen omaan ver-


Ammattitaitoisella ja ennakkoluulottomalla kohtaamisella on suurempi merkitys, kuin uskommekaan

MIRA NORRÄNG Yksikönjohtaja

Huomaathan minut? ohjaajat antavat luvan pelata puoli tuntia pleikkarilla. Kaverin kanssa pelatessa aika kuluu nopeasti. Pian taimeri hälyttää ja on aika lopettaa. Reppu mukaan, juomapullo on täytetty. Lähden innoissani kouluun. On kivaa mennä uimaan. Familar Säikkä on pienten lasten sijaishuollon erityisyksikkö Porissa, ja tämä on kuvaus yhden lapsen aamuisista ajatuksista Säikän arjessa. Erityisosaamiseemme kuuluu lapsen ja hänen perheensä tukeminen, kun lapsella on neuropsykiatrisia haasteita, lievä kehitysvamma tai muuta oireilua, joka kuormittaa perheen jaksamista. Tekstin on kirjoittanut Säikässä ohjaajana toimiva Laura Johansson sekä yksikönjohtajana toimiva Henri Peltomaa.

EXTRA

H

eräsin. Ulkona on valoisaa, mutta talossa on hiljaista. Kello on varttia vaille kuusi ja hiljaisuus päättyy vasta reilun tunnin kuluttua. En millään malttaisi jäädä sänkyyni. Kurkin huoneeni ovelta käytävälle. Vakiyökkö tuo minulle kännykän ja laittaa siitä äänikirjan soimaan. Jään vielä sänkyyni kuuntelemaan äänikirjaa. Olen hiljaa, jotta muut saisivat nukkua. Aamuvuoro tulee töihin. Kello on seitsemän. Minkälainen ilma tänään on? Mitä puen päälleni. Yökkö huikkaa pukemaan shortsit, koska päivästä on luvattu taas lämmin. Olen nopea ja reipas, ja hetkessä on vaatteet päälläni. Pakkaan vielä pyyhkeen ja uimahousut koulun uintiretkeä varten, sitten kömmin yökön kainaloon katsomaan lastenohjelmia. Kaverini heräsi myös. Istumme kaikki yhdessä hetken sohvalla, kunnes ohjaajat nousevat juomaan kahvia. Samalla he laittavat aamupalan tarjolle. Otan banaanin ja viilin. Yökkö tekee mehua. Pyydän, ettei yökkö tekisi mehusta liian laihaa. En tykkää laihasta mehusta. Aamulääkkeiden jälkeen ohjaajat juttelevat pöydässä toisen lapsen kanssa. Kukaan ei huomaa minua. Pidän ääntä, vaikka tiedän ettei saisi. Puin nyrkkiä lähellä kasvojani. Pian toinen ohjaaja pyytää minua rauhoittumaan. Yökkö jatkaa ja muistuttaa, että kyllä minutkin huomataan. Tulee hyvä olo. Otan vielä voileivän. Koulun alkuun on vielä aikaa. Leikin hetken ulkona ja

HENRI PELTOMAA Yksikönjohtaja LOGO

kostoon ja systeeminen ajattelu näyttäytyy työssämme oleellisesti. Perhe on oleellinen toimija omassa ympäristössään ja siksi kuntoutukselle on merkityksellistä nähdä perhe myös osana omaa verkostoaan ja ympäristöään. Perheen kanssa toimivat sidosryhmät vaikuttavat oleellisesti perhekuntoutuksen työskentelyyn ja perheen luvalla toimimme yhteistyössä verkostojen kanssa. Perhekuntoutuksessa koemme, että verkostojen yhteistyöllä on vahva merkitys perheen kuntoutumisen edistäjänä ja tätä haluamme työskentelyssämme pitää yllä. Ammattitaitoisella ja ennakkoluulottomalla kohtaamisella on suurempi merkitys kuin uskommekaan. Se antaa meille kaikille perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille toivoa nähdä jokaisen perheen kuntoutumiselle mahdollisuuden. Kun me näemme tuon vahvan toivon, niin asiakkaammekin näkevät sen. Perhekuntoutuksen pitkäaikainen vaikuttavuus on tärkeää ja siksi olemme lisänneet palveluihimme tehostettua perhetyötä. Tehostetun perhetyön tavoitteena on ylläpitää perhekuntoutuksessa opittuja taitoja kotiutumisen jälkeen.

Kaverin kanssa pelatessa aika kuluu nopeasti.

11


Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen perheeseen.

RYHDY SIJAISPERHEEKSI! Familar Perhehoitopalvelut tarjoaa vahvasti tuettua perhehoitoa. Haluamme turvata perheen jaksamisen ja jokaisen sijoituksen onnistumisen.

OTA YHTEYT KESKUS TÄ JA TELLAA N LISÄÄ! P. 040 192 9124

LOGO

YHTEYSTIEDOT SATAKUNNAN ALUE EEMELI Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Anne Hakanen, 044 574 6331

EPALA Latokartanontie 10 C, 28300 Pori Yksikönjohtaja Jarko Jaakonsaari, 044 272 2670

SÄIKKÄ Säikäntie 24, 28600 Pori Yksikönjohtaja Henri Peltomaa, 044 713 9519

VAAHTERAMÄKI Vastaava ohjaaja, 044 713 9500 Ohjaajat, 044 574 6363

TAMMI Vastaava ohjaaja, 040 632 8488 Ohjaajat, 040 016 9060

JOKI Vastaava ohjaaja, 040 546 9063 Ohjaajat, 040 198 6683

KISSANKULMA Vastaava ohjaaja, 040 358 9872 Ohjaajat, 040 542 6462

TUOMI Vastaava ohjaaja, 040 355 1452 Ohjaajat, 040 141 8331

MERI Vastaava ohjaaja, 040 486 5152 Ohjaajat, 040 634 1519

VASTAANOTTOKOTI Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta Vastaava ohjaaja, 040 627 7836 Ohjaajat, 044 533 8028

VILPERIKOTI Salontaus 2, 32810 Peipohja, (Kokemäki) Yksikönjohtaja Riina Wallenius, 045 631 5661 Ohjaajat, 040 062 3564

Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.

Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.

www.familar.fi

PERHETUKIYKSIKKÖ Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Mira Norräng, 044 554 2019 Arjesta vastaava ohjaaja, 040 485 9396 Ohjaajat, 044 713 9507 PERHEHOITOPALVELUT Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori Palvelupäällikkö Anne Alanen, 040 198 5569 AVOPALVELUT Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori Palvelupäällikkö Minna Sjövall, 040 197 4536 FAMILAR SATAKUNTA Palvelujohtaja Piia Särkilampi, 040 824 2783