Vapaavahti Frivakt 3/2022

Merimiespalvelutoimisto, Sjömansservicebyrån

TOIMITUS

FRIVAKT

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL

3 Pääkirjoitus Ledare

4 Finnlines 75 vuotta

9 ”Porukka sen laivan tekee” Juha Hartman

10 Alusten jätevedet maihin

14 Laivakokin matkassaHelena Lylyharju

16 Rahtilaiva Midas palkittiin pelastustyöstä

18 Hernesaaren Anchor Lounge

20 Katkelmia Kotkan Meripäiviltä

22 Valkokankaalta maalaukseksi

23 Perinteitä uudella otteella

24 MEPAlaiset muistelevat MEPA-mies Pekka Karppanen

28 Uusi viestintäpäällikkö esittäytyy

30 Ensimmäinen laivapalvelu -vastaava Maisa

32 Hyvinvoinnin monitoiminainen Netta

34 Sylvänne

36 Tunturivaellus ja ruskaretki 2022

38 Kurssit

40 Ellan kirjastojutut S/S Martha

41 MEPAn historiikki

42 Tervetuloa pelien maailmaan!

44 Merimiesmotoristit

46 MEPA-futis

48 Merimiesgolfia Paraisilla

50 Mielenhyvinvointi

51 ForMare ja MareSport

Muistakaa valokuvauskilpailu! Merenkulkijoiden Pohjoismaisen valokuvakisan vuoden 2022 kuvia voi lähettää MEPAan 13.1.2023 asti

Kom ihåg fototävlingen! Nordic Photo Contest 2022 tar slut 13.1.2023. De fem bästa bilderna kommer att belönas (300-670€) opinto@mepa.fi

Kannen kuva Pärmbild: Sampsa Sihvola

Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån

Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola

Toimitus/Redaktion: vapaavahti@mepa.fi

Pekka Karppanen, Tiia Tiesmäki, Bernt Lindell

Taitto/Layout: Kaisa Manner

Översättningar till svenska: Mari Nyman språkkonsult

Kirjapaino/Tryckeri: Lehtisepät

VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 15 €. ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu).

9000

Hyvä lukija!

palasin juuri MEPAn Hetta-Pallas tunturivaellukselta. Upea porukka, mahtavat reitti ja maisemat, sääkin vielä helli 9 vaeltajaa ja 29 ruskaretkeläistä sekä MEPAn Jukkaa, Nettaa ja allekirjoittanutta. Tunturivaellus toteutetaan vuosittain syyskuussa Ylläksen ruskaretken yhteydessä. Reippaan ulkoi lun tuloksena terve mieli todellakin lepää terveessä kehossa! Suosittelen!

Tunturissa tuli oltua uutis- ja somepimennossa. Yllätyksekse ni oli suuri, kun maailma oli jo viikossa ainakin piirun muuttu nut: kuningatar Elisabeth II kuolema ja Ukrainan aloittama vas tahyökkäys Harkovan suunnalla olivat täysin odottamattomia tapahtumia.

Edessäni on kuningattaren hautajaisten sijasta pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Tapio Nurmisen hautajaiset. Tapio toimi lä heisessä yhteistyössä MEPAn kanssa niin merenkulkijana, am mattiyhdistysaktiivina, kuin Merieläkeläisten Keskusliiton pu heenjohtajana. Tapio muistetaan MEPAssa rehtinä, jämäkkänä ja aikaansaavana merenkulkijana.

Maailma muuttuu ja näin myös MEPA. Tämä Vapaavahdin nu mero on toimitussihteeri Pekka Karppasen viimeinen. Pekka jää hyvin ansaitulle eläkkeelle. Tiia Tiesmäki täyttää Pekan saap paat ainakin MEPAn viestinnän osalta. MEPAn laivapalveluiden kehittäminen jatkuu ja toivotan Maisa Kuikka-Uçarin tervetul leeksi vahvistukseksi vetämään MEPAn laivapalveluita. Uusien työntekijöiden esittelyt löytyvät tästä Vapaavahdin numerosta.

Pysy kärryillä ja seuraa: mepa.fi/toimintakalenteri ja Face bookissa sekä Instagramissa löydät meidät @merimiespalvelu toimisto

Mukavaa syksyä!

Bästa läsare!

jag kom precis tillbaka från SSB:s fjällvandring på Hetta–Pallas-leden. Ett trevligt gäng, en fantastisk rutt och ett mäktigt landskap, till och med vädret skämde bort de 9 vand rarna, 29 utflyktsdeltagarna samt Jukka, Netta och underteck nad från SSB. Fjällvandringen genomförs varje år i september i samband med höstutflykten till Ylläs. Aktivt friluftsliv gör verk ligen att ett sunt sinne vilar i en sund kropp! Det kan jag re kommendera!

På fjället nåddes vi varken av nyheter eller sociala medier. Jag blev mycket förvånad över att världen hade hunnit förändras åt minstone lite grann på bara en vecka: Elisabeth II:s dödsfall och Ukrainas motattack i Charkiv var fullständigt oväntade händel ser.

Jag ska i stället för drottningens begravning delta på mina långvarige samarbetspartner Tapio Nurminens begravning. Tapio samarbetade nära SSB i egenskap av såväl sjöfarare som fackför eningsaktiv och ordförande för Merieläkeläisten Keskusliitto. På SSB minns vi Tapio som en rejäl, beslutsam och handlingskraf tig sjöfarare.

Världen förändras och så gör även SSB. Detta nummer av Friv akt är redaktionssekreterare Pekka Karppanens sista. Pekka går i välförtjänt pension. Tiia Tiesmäki fyller Pekkas skor åtminsto ne i fråga om SSB:s kommunikation. Utvecklingen av SSB:s far tygstjänster fortsätter och vi önskar Maisa Kuikka-Uçar välkom men som förstärkning med ansvar för SSB:s fartygstjänster. Du hittar en presentation av våra nya medarbetare i detta nummer.

Häng med och följ oss: mepa.fi/toimintakalenteri, Facebook och Instagram @merimiespalvelutoimisto.

Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

Finnlines 75 VUOTTA

Vuonna 1947 perustettu varustamo viettää juhla-aikaa mittavan uudisrakennusohjelman ja myötäisten tuulten vallitessa. Finnlinesilla ja MEPAlla sekä edeltäjäorganisaatioilla on pitkä historia hyvästä yhteistyöstä.

teksti Pekka Karppanen kuvat MEPAn arkisto

Finnlines on jo alkuajoista läh tien pyrkinyt huolehtimaan me renkulkijoistaan tarjoamalla hy vät olosuhteet ja virikkeitä lai vaelämään. Varustamon toimi tusjohtaja K. Alakari ryhtyi vuonna 1951 perustetun Kauppalaivaston Urheilujaos ton puheenjohtajaksi.

Toiminta ja yhteistyö muiden Pohjois maiden merimiesurheiluorganisaatioiden kanssa alkoivat välittömästi. Finnlinesin laivat kilpailivat keskenään sekä muiden alusten kanssa muun muassa jalkapallos sa ja yleisurheilussa. Laivojen omistaja yhtiöt lahjoittivat parhaille urheilijoille ja laivoille pokaaleita ja kiertopalkintoja.

Merenkulkijoiden vapaa-ajan toimin taa ja urheilun koordinointia jatkoi vuon na 1960 perustettu Kauppalaivaston Huol toneuvosto ja vuodesta 1973 lähtien Me rimiespalvelutoimisto (MEPA). MEPAn ai kaansaavana yhteistyökumppanina toimi Finnlinesin merihenkilöstöpäällikkö, meri kapteeni Bror Frostell. Hän oli ollut aktii vinen jo Kauppalaivaston Urheilujaoston aikoina ja jatkoi yhtiön merenkulkijoiden kannustusta. Juhani Ahonius ja hänen jäl keensä toimineet merihenkilöstöpäälliköt ovat jatkaneet hyvää yhteistyötä.

Merenkulkijoista yksi aktiivisimmis ta oli muun muassa Finnbostonin, Finn partnerin ja Finnstarin päällikkönä toimi

nut Matti Santanen. Hän piti säännöllises ti yhteyttä Huoltoneuvostoon ja myöhem min MEPAan ja aktivoi laivoilla urheilu- ja vapaa-aikakerhoja.

Finnlinesin laivoista tuohon aikaan kunnostautuivat urheilussa muun muas sa Finnjet, Finnoak ja Finnarctis. Merimie surheilussa oli 70-80 -luvuilla mukana vä hintään kymmenen varustamon alusta vuosittain. Finnlinesin laivojen omia kier topalkintoja olivat vuosien varrella ”Wil len pytty”, ”Saha-Palo” ja ”KuntoKalle”.

Kursseja ja kerhoja

Finnlinesilla oli 70-luvulla muiden varus tamoiden tapaan useita kaukoliikentees

sä olevia laivoja, joille MEPA välitti kirjas topalveluita ja avusti opintokerhojen pe rustamisessa. Monilla laivoilla oli omia vapaa-ajan kerhoja, joista esimerkiksi Al pinistit kokoontuvat yhä ex-päällikkö Ju hani Reingoldtin johdolla.

Urheilutoiminta jatkui vilkkaana 80-lu vulla ja Finnlinesin merenkulkijat osallis tuivat myös MEPAn harrastetyökilpailui hin. Finnlinesilla kansimiehenä ja myö hemmin Kotkan Merimieskeskuksen isän

nöitsijänä toiminut Jaakko Piela rakensi kymmeniä pienoismalleja varustamon lai voista. Niistä melkoinen osa päätyi Finnli nesin konttoriin.

Palveluja myös ulosliputetuille

Varustamot alkoivat ulosliputtaa varsin kin kaukoliikenteessä olevia aluksiaan 80-luvun puolivälistä lähtien. Finnlinesil la oli toistakymmentä alusta lähinnä Ba haman lipun alla, mutta varustamo teki niihin palvelusopimukset MEPAn kanssa. Finnlinesin tytäryhtiöt Finnmanagement ja FG-Shipping hoitivat laivoja.

Laivojen peruspalvelut pyörivät koko ajan ja Finnlinesin merenkulkijoita kävi kursseilla ja MEPAn Ylläsmajoilla. Joitakin kertoja järjestettiin Finnlinesin päällystöl le tilauskursseja MEPAn ATK -laitteistoilla. MEPA alkoi toimittaa uutispalvelua säh köisesti – ulkona seilaaville satelliittien ja rannikkoasemien kautta.

90-luvun alkupuolella suomalaisen me renkulun kilpailuedellytyksiä parannet tiin ja Finnlines rekisteröi ulosliputettuja

laivojaan takaisin Suomeen. Uudet Han sa -luokan laivat valmistuivat vuosikym menen puoliväliin mennessä, mikä lisäsi paljon Finnlinesin ja MEPAn yhteistyötä.

Laivamäärä väheni tilapäisesti

Uuden vuosituhannen alussa varustamo oli keskittynyt Itämeren liikenteeseen, ei kä kaukoliikenteen laivoja enää ollut. Kil pailijamaat tukivat varustamoitaan ja Suomessa tonnistoverouudistuksen en simmäinen erä epäonnistui.

Järjestöjen yhteistyöllä saatiin aikaan kuitenkin kokeilu, jossa kahteen Finnline sin roro -alukseen palkattiin osin puolalai nen miehistö. Myös heidän palveluistaan huolehdittiin MEPAssa. Kirja- video ja pu helinkorttipalvelut olivat suosiossa.

Varustamon Suomen lipun alla olevien laivojen lukumäärä putosi alle kymme neen, kunnes uuden pääomistajan myö tä alkoi toinen suunta. Varustamo siirtyi lopulta kokonaan Grimaldi Groupin omis tukseen ja poistui pörssistä.

Merimiesurheilua laiturilla. M/S Finnhansan merenkulkijoita kuulaa työntämässä Saksan päässä 1990-luvun lopulla.

Laivoja liputettiin Suomeen

2010 -luvulla Finnlinesin suomalaislai vojen määrä lisääntyi, kun toimintaedel lytykset saatiin lähelle Suomen kilpaili jamaiden tasoa. Merenkulkijoiden määrä oli kuitenkin laskenut vuosien mittaan ja rahtilaivavarustamoille tuli mahdollisek si rekrytoida NON EU -merenkulkijoita lä hinnä Filippiineiltä.

Finnlinesin laivoilla on henkilökunnan

den elämäntapamuutokseen tähtäävästä ohjelmasta, ForMaresta. Vuosien varrel la ForMareen on osallistunut kymmeniä Finnlinesin laivojen miehistöjen jäseniä. Myös syksyn 2022 ohjelmassa aloitti kym menkunta Finnlinesin merenkulkijaa.

Uudisrakennuksia tulee

Merenkulkijoiden Pohjoismaiseen valoku vakisaan ovat osallistuneet sekä varus

ForMareen on osallistunut kymme niä Finnlinesin merenkulkijoita

käytössä internet -yhteydet, mutta jonkin verran datakortteja MEPA edelleen heille toimittaa. Filippiiniläisille merenkulkijoille on hoidettu myös pieniä asiointipalvelui ta ja vapaa-ajan tapahtumia laivojen sa tama-aikoina.

Finnlines kiinnostui MEPAn ja Merimie seläkekassan kehittämästä merenkulkijoi

tamon merenkulkijat että konttori - Fin nlines on sponsoroinut kisaa lähes koko 2000-luvun ajan vuosittain. Muutama fin nlinesilainen on menestynytkin.

MEPAn ja Finnlinesin yhteistyö toimi mutkan kautta myös kirjapainossa. Kari Martiala ja Helena Lylyharju olivat laati neet Finnlinesiä varteen ruokaohjeet, joi

den pohjalta MEPA ja ME Group julkaisi vat kirjan ”Finnish food for vessels – Suo malaista ruokaa laivoille”

Vuonna 2022 varustamo on jo saanut käyttöön kolme uuden sukupolven ympä ristöystävällistä Finneco-lastilauttaa. Te lakalla ovat valmistumassa Finnsirius ja Finncanopus, jotka tulevat nostamaan ro pax-aluksilla matkustamisen uusiin ulot tuvuuksiin. Laivat tulevat Naantalin lin jalle vuonna 2023.

MEPAn palvelut jatkuvat ja perinteisille kirja- lehti ja filmitoimituksellekin riittää kysyntää. Mukava viesti tuli kesän alussa Suezia lähestyvän M/S Finneco I:n pääl liköltä Juhana Nurulta: ”Tulettehan käy mään kädet täynnä tuomisia?”

Lähteet: MEPA & Kauppalaivaston Huoltoneuvoston arkistot SLHY/Finnlines -arkisto

Moni finnlinesilainen on saanut henkilökohtaisen merimiesurheilijapalkinnon. Viimeksi Harri Toikkaselle luovutettiin The Grand Sportsman of the Seven Seas -palkinto M/S Finnstarilla.

Finnlines

75 YEARS

Founded in 1947, the shipping company is enjoying favourable winds and celebrating with a major newbuilding programme. Finnlines and MEPA along with their predecessor organisations have a long history of successful co-operation.

From the very beginning, Finnli nes has sought to take care of its seafarers by offering good condi tions and stimulating activities onboard. The shipping company’s CEO, K. Alakari, was the chairman of the Finnish Merchant Fleet’s Sports Division, founded in 1951.

Activities and co-operation with oth er Nordic seamen’s sports organisations began immediately. Finnlines’ ships com peted against other vessels – and against each other – in football and athletics along with other sports. The shipowner compa nies presented the best athletes and ships with trophies and itinerary awards.

The Merchant Navy Service Council, es tablished in 1960, continued the co-ordi nation of seafarers’ leisure and sports ac tivities. From 1973 onwards, the role was taken on by the Finnish Seamen’s Service (MEPA). Captain Bror Frostell, Finnlines’ Sea Personnel Manager, worked with ME PA as a pro-active partner. He had been active during the heyday of the Merchant Fleet’s Sports Division, and he continued to encourage the company’s seafarers.

Juhani Ahonius and other sea personnel managers after him have continued this co-operation.

One of the most active seafarers was Matti Santanen , who among others worked as a master on Finnboston, Fin npartner and Finnstar. He was in regular contact with the Merchant Navy Service Council and later with MEPA, and he initi ated many sports and leisure clubs on the company’s ships.

Out of the company’s fleet especially Finnjet, Finnoak and Finnarctis excelled in sports. At least ten Finnlines ships par ticipated in seamen’s sports each year in the 70s and 80s. Finnlines also had some intra-company itinerary prizes, name ly “Willen pytty”, “Saha-Palo” and “Kunto Kalle”

Clubs and courses

In the 1970s, Finnlines, like other ship ping companies, had several long-haul vessels for which MEPA provided library services and helped to set up study clubs. Many ships had their own leisure clubs, such as the Alpine Club, which still meets

under the leadership of ex-Master Juhani Reingoldt

Sports activities continued to be popu lar throughout the eighties, and Finn lines’ seafarers also took part in MEPA’s handicraft competitions. Jaakko Piela, who worked at Finnlines as a deck hand and later as property manager of the Kot ka Seafarers’ Centre, built tens of minia tures of the company’s vessels as a hob by. Quite a few of them ended up in the company’s office.

Services for outflagged ships

Shipowners started to flag out their ships, especially long-distance vessels, from the mid-1980s onwards. Finnlines had about a dozen outflagged ships, mainly under the Bahamian flag, but those were still under the company’s service agreements with MEPA. The ships were managed by Finnlines’ subsidiaries Finnmanagement and FG-Shipping.

Basic services were available onboard, and Finnlines’ seafarers attended courses and made use of MEPA’s Lapland cabins in Ylläs. Now and then Finnlines’ officers

Captain Matti Santanen hosts a staff party onboard M/S Finnparter. The ship has been successful in seafarers' sports competitions in the late 1960s.

were given on-demand courses using MEPA’s IT equipment. MEPA also started an electronic news service via satellites and coastal stations.

In the early 1990s, the Finnish shipping industry’s competitive conditions were improved and Finnlines registered its out flagged vessels back to Finland. The new Hansa class vessels were completed by the middle of the decade, which greatly increased the co-operation between Fin nlines and MEPA.

Temporary reduction in the number of vessels

At the beginning of the new millenni um, Finnlines concentrated on the Bal tic Sea and there were no more long-dis tance vessels. Competitor countries sup ported their shipping companies and the first round of tonnage tax reform in Fin land failed.

However, co-operation between organ isations led to an experiment in which

two of Finnlines’ roro vessels were part ly staffed by Polish crew. MEPA provided services for them, too. Library, video, and phone card services were popular.

The number of ships under the Finnish flag fell to less than ten, until a new own er took the company in a different direc tion. Finnlines was eventually taken over entirely by the Grimaldi Group and delist ed from the stock exchange.

Flagged to Finland

In the 2010s, Finnlines was able to in crease the number of Finnish vessels as operating conditions were brought closer to those of Finland’s competitors. Howev er, the number of seafarers had decreased over the years, and it became possible for cargo shipping companies to recruit nonEU crew, mainly from the Philippines.

Even though Finnlines’ vessels provide internet access for the crew, MEPA still supplies some data cards. Filipino seafar ers have also received some help in run

ning errands, and various leisure activi ties have been organised on port days.

When MEPA and the Seafarers’ Pension Fund developed ForMare, a programme geared towards helping seafarers make healthy lifestyle changes, Finnlines was quick to get on board. Over the years, doz ens of Finnlines’ crew members have par ticipated in ForMare. Around ten of the company’s seafarers took part in the pro gramme in the autumn of 2022.

Newbuildings are on their way

Both Finnlines’ seafarers and office work ers have taken part in the Nordic Photo Contest for Seafarers, and Finnlines has sponsored the competition every year al most throughout the 2000s. A few have even achieved some success in the con test.

MEPA and Finnlines worked together in publishing as well – albeit in a roundabout kind of way. When Kari Martiala and Hele na Lylyharju put together a cookery guide for Finnlines, MEPA and ME Group pub lished it in book form as ”Finnish food for vessels – Suomalaista ruokaa laivoille.”

In 2022, the shipping company has al ready received three next generation en vironmentally friendly Finneco cargo fer ries. Finnsirius and Finncanopus are be ing completed at the shipyard, and they in turn will add new dimensions to travel ling on ropax vessels. These ships will en ter the Naantali line in 2023.

MEPA will continue to provide services, and there is still demand for traditional books, magazines, and movies. A delight ful message was received from M/S Finne co I, which was nearing Suez at the start of the summer. The ship’s master Juha na Nuru wrote: ”I trust you will visit and bring armfuls of gifts?”

Sources: MEPA & The Merchant Navy Service Council archives SLHY/Finnlines archive

When MEPA and the Seafarers' Pension Fund developed ForMare, Finnlines was quick to get on board.

”Porukka sen laivan tekee”

M/S Finnladyn perämiehellä Juha Hartmanilla on takana yli 42 vuotta seilausta pääosin Finnlinesin aluksilla. Hän on viihtynyt merillä mainiosti – kaikki laivat ovat olleet hyviä. teksti ja kuva Pekka Karppanen

Helsingistä kotoisin olevan Hart manin merimiesura alkoi vuon na 1979 Helsingin merenkul kuoppilaitoksesta.

– Ensimmäisen jobin sain M/S Outo kumpuun, joka ajeli muun muassa Nor jan vuonoissa, Rotterdamissa, Bristolissa ja tietysti Suomen satamissa, Juha Hart man muisteli.

Vuonna 1958 rakennettu Outokumpu oli Finnlinesin hoidossa ja Hartman jat koi työskentelyä yhtiössä kansimiehenä ja myöhemmin perämiehenä.

Merimiesslangilla ilmaistunsa miehellä alkaa olla ”kenkälaatikollinen vastakirjoja”, myös ulosliputetuista Finnlinesin hoidos sa olleista aluksista.

– Tein puolen vuoden työjaksoja Baha man lipun alla olevilla aluksilla, kuten Clio, Lapponia ja Juliana-alukset, ainakin Pokki nen ja Lotila, Juha kertoi,

Tuohon aikaan Finnlinesin tytäryhtiö Finnmanagement miehitti myös Effoal

ta Finnlinesin hoitoon siirtyneitä aluksia. Laivoihin tehtiin sopimukset liittojen, Me rimieseläkekassan sekä MEPAn kanssa. Merenkulku on muuttunut

Juha Hartmanin pitkän uran aikana lai vaväen työnkuvat ovat laajentuneet, kun miehistöä on vähennetty. Hän itse on ai na ollut hyvin perehtynyt tietokoneiseen, mistä on hyötyä etenkin nykyisessä toi messa.

Finnlinesin laivat ajavat nykyisin pää osin Pohjois-Euroopassa.

– Ennen tuli seilattua pidemmillä linjoil la. Tämä Helsingin ja Travemünden väli on ehkä vähän puuduttava, mutta työnä var sin mielenkiintoinen linja, Juha mietti.

Matkailun takia ei enää kannata meril le lähteä.

– Minulle ei kukaan suositellut alaa, mutta silti seilaan edelleen. Jos merille mieli vie, kannattaa lähteä. Uraa voi aina vaihtaa matkan varrella, Juha totesi.

Harrastuksia maissa ja merellä

Juha kuuli ensimmäisen kerran MEPAs ta radiosähköttäjä Arvo Kinnuselta, joka muistetaan MEPAn köysikurssien vetäjänä.

– Hän tutustutti minut kirjastopalvelui hin, joita hoisi tuolloin Onni Jormalainen, Juha sanoi.

Vuosien varrella Juhalle ovat tulleet tu tuiksi muutkin MEPAn palvelut. Kurssitar jonnasta hän muistelee hyödyntäneensä golfia, valokuvausta ja köysityökursseja. Lisäksi hän on osallistunut MEPAn järjes tämiin taidenäyttelykäynteihin ja osallis tunut ForMareen.

– Laivalla käytän edelleen MEPAn kir jasto-, filmi- ja lehtipalvelua. Viikoittainen uutiskirje on edelleen voimissaan ja pal jon luettu. Tulostan sen aina messin pöy dälle, Juha kertoi.

Vuosien varrella hän on harrastanut myös moottoripyöräilyä, laskettelua, valo kuvausta ja joitakin kamppailulajeja. ò

Alusten jätevedet maihin

BSAG:n eli Baltic Sea Action Groupin tehokkaan toiminnan ansiosta merikuljetusten jätevesiä päätyy yhä vähemmän Itämereen. Kesällä merkittävä rahdinantaja UPM teki Itämeri-sitoumuksen, joka edistää BSAG:n Ship Waste Action -aloitetta.

S itoumus koskee UPM:n merikuljetuksia yhtiöl le merkittävimmissä suo malaissatamissa Raumal la, Haminassa, Kotkassa ja Pietarsaaressa. UPM:n meriliikenteestä vastaava johtaja Lauri Rikala kertoi yhtiön tiedot teessa, että tavoitteena on toimia näin se kä itse operoitujen alusten osalta että si touttaa mukaan pitkäaikaiset rahtausso pimuskumppanit sekä yksittäisten matka rahtausten palveluntarjoajat

Itämeren alueella matkustajalaivat ei vät enää saa päästää käymäläjätevesiä mereen. Rahtialuksille vastaavaa kieltoa ei ole. Niiden keittiöissä, hyteissä, pyykki

tuvissa ja peseytymistiloissa syntyy har maavettä useita kuutiometrejä jo muuta man päivän matkalla.

Rahtilaivat voivat purkaa käymälävedet mereen 20 kilometriä ennen rantaa. Riit tää, että jätevedessä olevat sattumat hie nonnetaan. Itämerellä joka hetki kulkevil la rahtialuksilla työskentelee noin 25 000 ihmistä.

Aluksilta kiertotalouteen

Haminakotkan satamissa vierailee vuosit tain noin 2500 alusta. Viime vuonna vain 14 laivaa jätti jätevesiä maihin, vaikka sa tama ei peri varustamoilta jätevesien kä sittelystä erillistä maksua. Elisa Mikkolai nen Baltic Sea Action Group -säätiöstä to

tesi Ylen haastattelussa, että monet laivat on lähtökohtaisesti rakennettu niin, että jätevedet menevät mereen.

Kansainväliset varustamot eivät hänen mukaansa välttämättä tiedä, että voivat Itämeren alueella jättää käymäläjäteve det satamaan veloituksetta.

– UPM:n Itämeri-sitoumus toimii kirittä jänä muille merikuljetuksia käyttäville yri tyksille, jotka haluavat edistää vastuullis ta merenkulkua, kiertotaloutta ja Itäme ren hyvinvointia, Elisa Mikkolainen sanoi.

UPM pyrkii esimerkiksi selvittämään mahdollisuuksia hyödyntää laivaperäisis tä jätevesistä syntyvien kierrätysravin teiden käyttöä omissa jätevedenpuhdista moissaan. Jätevesien maihin purkamisen

lisäksi UPM selvittää yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa mahdollisuuksia purkaa lastitilojen pesuvedet maihin nii den mahdollista jatkokäyttöä varten. UPM teki pitkäaikaiset rahtaussopimuk set Spliethoff -konserniin kuuluvien Bore Ltd:n ja Wijnne & Barendsin kanssa, jot ka rakennuttavat seitsemän uutta alusta. Näistä monet ovat jo ajossa ja liikennöi neet Suomeen.

Jätevesihuoltoa Raumalla

Rauman satamassa on koko kesän ajan purettu UPM:n rahtaamista uusis ta laivoista jätevesiä tankkiautoihin. Vapaavahti -lehti kävi tutustumassa Bore Ltd:n uuteen M/S Bore Way -alukseen, jo ka toi Raumalle sellua ja lastasi paperia. Bore Way on ensimmäinen Bore Ltd:n ti laamasta kolmen RoLo -laivan sarjasta.

Boren konttorilla työskentelevä meri kapteeni Mikko Hakala esitteli uutta ym päristöystävällistä alusta, jonka suunnit telussa on huomioitu myös kustannuste hokkuus, suomalaisen merenkulun kilpai lukyky sekä meri- ja työturvallisuus.

– Sekä Bore Ltd että rahtaaja UPM ha luavat tarjota asiakkaille ympäristötietoi sia merenkulku- ja kuljetusratkaisuja, Ha kala korosti.

Bore Way -aluksesta oli jätevedet jo haettu säiliöautolla.

Raumalla alusjätevedet käsitellään met säteollisuuden biologisella yhteispuhdis tamolla, jota UPM pyörittää. Alusjätevesis tä tehtyä kierrätysravinteita ja lietteestä saadaan tehtyä Raumalle kaukolämpöä. Vastuullisesti ja ympäristötietoisesti si toudutaan siihen, että aluksilta ei pääse ravinteita mereen.

Ship Waste Action -aloite

BSAG Ship Waste Action -työssä rahtialuk set purkavat jätevetensä sataman vas taanottojärjestelmiin, joista ne kerätään ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamoon. Jätevesistä voidaan jalostaa biokaasua tai muita kiertotalouden tuotteita. Ship Was te Action on aloite, jossa rahtaajat, laiva yhtiöt, laivat ja niiden miehistöt, satamat, laivameklarit ja jätehuoltoyritykset teke vät yhteistyötä Itämeren hyväksi.

Laivat osallistuvat Ship Waste Action -työhön hyödyntämällä ”no-special-fee” maksujärjestelmää. Järjestelmän avulla laivaperäiset jätteet voidaan purkaa sata miin ilman lisäkustannuksia.

M/S Bore Way purki Rauman satamassa ensin sellua ja alkoi sen jälkeen lastata paperia. Jätevedet oli jo purettu säiliöautoon. (kuva Pekka Karppanen)

Fartygens avloppsvatten lämnas i land

Tack vare de effektiva insatserna av Baltic Sea Action Group (BSAG) hamnar allt mindre av sjötransporternas avloppsvatten i Östersjön. I somras gjorde den betydelsefulla befraktaren UPM ett Östersjöåtagande, som främjar BSAG:s initiativ Ship Waste Action.

Åtagandet gäller UPM:s sjötransporter i bolagets vik tigaste finländska hamnar Raumo, Fredrikshamn, Kotka och Jakobstad. Direktör Lau ri Rikala som ansvarar för UPM:s sjötra fik berättade i bolagets pressmeddelande att målet är att tillämpa denna modell på fartygen som de själv opererar och att få med sig sina långvariga befraktningspart ners liksom serviceleverantörerna för en skilda resebefraktningar.

Inom Östersjöområdet får passagerar fartyg inte längre släppa ut toalettavfall i havet. Motsvarande förbud finns inte för fraktfartyg. Efter bara några dagars resa har det uppkommit flera kubikmeter grå vatten från fartygens kök, hytter, tvättstu gor och duschutrymmen.

Fraktfartygen får släppa ut toalettav fall 20 kilometer från kusten. Det räcker att avfallet finfördelas. Varje minut trafi keras Östersjön av fraktfartyg där det job bar ungefär 25 000 personer.

Från fartygen till den cirkulära ekonomin

HaminaKotkas hamnar besöks årligen av cirka 2 500 fartyg. Förra året lämnade en dast 14 fartyg sitt avloppsvatten i land, trots att hamnen inte tar ut någon avgift från rederierna för behandlingen av av loppsvatten. Elisa Mikkolainen från stif telsen Baltic Sea Action Group konstatera de i en intervju med Yle att många fartyg ursprungligen är byggda så att avlopps vattnet hamnar i havet.

M/S Bore Way lossade först cellulosa i Raumo hamn och började sedan lasta papper. Avloppsvattnet hade redan hämtats av en tankbil. (Foto: Pekka Karppanen)

Hon säger att det inte är säkert att in ternationella rederier känner till att de i Östersjöområdet kan lämna toalettavfall i hamnen kostnadsfritt.

– UPM:s Östersjöåtagande sporrar andra företag som använder sjötransporter och som vill främja en ansvarsfull sjöfart, cir kulär ekonomi och ett välmående Öster sjön, sade Elisa Mikkolainen.

UPM försöker till exempel undersöka möjligheterna att använda näringsämnen som återvunnits från fartygens avlopps vatten i sina avloppsreningsverk. Förutom att få fartygen att lämna sitt avloppsvat ten i land undersöker UPM tillsammans med Baltic Sea Action Group möjligheter na att släppa ut tvättvattnet från lastrum men i land för eventuell återanvändning.

UPM har ingått långsiktiga befrakt ningsavtal med Spliethoff-koncernens Bo re Ltd och Wijnne & Barends, som ska låta bygga sju nya fartyg. Flera av dessa fartyg är redan i drift och trafikerar till Finland.

Behandling av avloppsvatten i Raumo

Hela sommaren har de nya fartygen som befraktas av UPM lämnat sitt avlopps vatten till tankbilar i Raumo hamn. Friv akt besökte Bore Ltd:s nya fartyg M/S Bo re Way, som kom till Raumo med cellulo sa och lastade på papper. Bore Way är det första av tre fartyg i RoLo-serien som Bo re Ltd har beställt.

Sjökapten Mikko Hakala som arbetar på Bores kontor visade oss det nya miljövän liga fartyget, där även kostnadseffektivi tet, den finländska sjöfartens konkurrens kraft samt sjö- och arbetssäkerheten har beaktats i planeringen.

– Både Bore Ltd och befraktaren UPM vill erbjuda sina kunder miljömedvetna sjöfarts- och transportlösningar, betona de Hakala.

En tankbil hade redan varit och hämtat avloppsvattnet från Bore Way.

I Raumo behandlas avloppsvatten från fartygen i ett biologiskt reningsverk som man har gemensamt med skogsindustrin

och som drivs av UPM. De återvunna nä ringsämnena och slammet från fartygens avloppsvatten blir till fjärrvärme i Raumo. Man tar sitt miljöansvar genom att se till att näringsämnen från fartygen inte ham nar i havet.

Initiativet Ship Waste Action

Tack vare BSAG:s arbete med Ship Waste Action kan fraktfartyg lämna sitt avlopps vatten i hamnens mottagningssystem, varifrån det transporteras till avloppsre ningsverket. Avloppsvattnet kan förädlas till biogas eller andra produkter inom cir kulär ekonomi. Ship Waste Action är ett initiativ där befraktarna, fartygsbolagen, fartygen och deras besättningar, hamnar na, skeppsmäklarna och avfallsföretagen samarbetar för Östersjöns bästa.

Fartygen deltar i arbetet med Ship Was te Action genom att dra nytta av betal ningssystemet ”no-special-fee”. Med hjälp av systemet får fartygen lämna sitt avfall i hamnarna utan extra kostnad. ò

Lady Marie Christine som befraktas av UPM lämnar avloppsvatten. Fartyget är byggt i år. (Foto: UPM)

Helena Lylyharju on seilannut viimeiset 20 vuotta lai vakokkina, mutta ensikosketus merille on tullut jo var hain lapsuudessa. Lylyharjun isä oli merimies ja isän mukana hän pääsi jo 6-vuotiaana ensimmäisen ker ran rahtilaivan kyydillä Mustallemerelle. Pienelle ty tölle tuli toive olla joskus merikapteeni.

Aikoinaan naisten piti olla 20-vuotiaita, jotta he pääsisivät merille töihin. Tästä syystä Lylyharju päätyi ensin tekemään uraa ravintoloissa Helsingissä sekä Luumäellä. Rakkaudesta ruo kaan ja merenkulkuun hän hakeutui ensin laivakokiksi Kristina Cruises:lle muutamaksi vuodeksi. Sieltä tie vei tuuraajaksi Vi king Linelle ja Finnlinesin palveluksessa Lylyharju on nyt ollut vuodesta 2013 saakka.

Lylyharju kokee, että rahtilaiva on juuri se oikea laivatyyp pi hänelle, mutta ymmärtää, jos nuoret kokit eivät pidä rahtilai vaa kiinnostavana työympäristönä. Viimeiset 2,5 vuotta hän on työskennellyt Finnmasterilla ja pitää sitä parhaana työyhteisö nä. Hänelle on tärkeää, että saa vastata keittiöstä yksin messi hoitajan toimiessa apuna. Messihoitajat ovatkin tulleet vuosien aikana hyvin tutuiksi.

Keittiössä on tunnetusti kuuma, mutta Lylyharju sanoo, et tä vain helteisellä ilmalla laivan keittiössä tulee hänelle kuuma. Hänen mielestään keittiötyöt ovat laivan parhaita hommia, sillä niissä saa olla aina siisteissä sisätiloissa.

Jos jotakin huonoa työstään pitää mainita, niin Lylyharju tote aa, että näidenkään vuosien jälkeen hän tulee edelleen helposti merisairaaksi Pohjanmerellä jos laiva rullaa kovin tai on vanhaa maininkia. ”Kunpa aina voisi olla tyyni keli”, hän pohtii.

”Ollaan ylpeitä omista ruuistamme”

Laivakokkina Lylyharju haluaa tarjota laivan henkilöstölle re hellistä kotiruokaa. Hän kertoo, että laivalla kaikki syövät kaik

kea. Kasvisten lisääminen ruokavalioon helpottuu, kun niitä on aina tarjolla. Sunnuntaiaamuisin tarjolle pistetään pekonia, mu nia sekä papuja tomaattikastikkeessa ja kympin kahveille Lyly harju leipoo mielellään vaikka piirakan tai muffinsseja.

”Kokin ammatti on käsityöammatti, josta on oltava ylpeä”, sa noo Lylyharju. Hän itse kunnioittaa kaikkia raaka-aineita ja ei halua heittää mitään ruokaa pois. Näin esimerkiksi aamusta yli jäänyttä puuroa käytetään päivän tuoreen leivän raaka-aineena. Ruokakirjoja ja vapaa-aikaa

Viime vuosien aikana Lylyharju on kirjoittanut miehensä, ruo katoimittaja Kari Martialan kanssa 12 erilaista ruokakirjaa. Lis talta löytyy niin kirja kaloista kuin makkaroistakin. Myös Lapin maut ovat saaneet oman kirjansa. Lylyharju kertoo, että kysyn tää uusille kirjoille riittää edelleen.

Jo nuorena kokkina Lylyharju arvosti työnsä mukana tulevia arkivapaita. Nykyään vapaa-ajalla hänet pitää ajoittain kiireise nä viisi lastenlasta. Mutta kun aikaa jää, Lylyharju katsoo mie lellään erilaisia asunto-ohjelmia.

Ihan pelkäksi sohvalla makailuksi vapaa-aika ei kuitenkaan mene, sillä pari vuotta sitten aloitettu ForMare-ohjelma on pitä nyt Lylyharjun aktiivisena kotiolosuhteissakin. Tosin ohjelman myötä hän on huomannut, että ruuanlaittokin on melkoisen ak tiivista aikaa. Hän kiittelee ForMarea siitä, sitä kautta elämään tulleet ennaltaehkäisevät toimet ovat pitäneet hänet toiminta- ja työkuntoisena. Se on tarpeen, sillä 2,5 vuoden päästä olisi tarkoi tus jäädä hyväkuntoisena nauttimaan eläkepäivistä. ò

Rahtilaiva Midas palkittiin pelastustyöstä

Shippingin rahtilaiva Midaksen miehistö

teksti ja kuva Tiia Tiesmäki

Merenkulun turvallisuuspal kinto Sea Sunday on Suo men viranomaisten se kä ammatti- ja vapaa-ajan merenkulun järjestöjen vuonna 1997 perustama tunnustus, jonka jakamisesta päätetään vuosittain. Palkin to myönnetään meriturvallisuuden eteen ansiokkaasti toimineelle.

Palkinnon tarkoitus on kannustaa me renkulun turvallisuuden kehittämistä. Pal kitsemisen perusteena voi olla konkreetti nen teko, oivallus, asenne, kehitysprojek ti tai muu turvallisuuteen liittyvä seikka.

Ketään ei jätetä

M/S Midaksen miehistö pelasti kolme haaksirikkoutunutta ranskalaista purjeh tijaa katamaraanin kaaduttua Atlantilla marraskuussa 2020. Portugalin rannikolta 150 merimailin päässä tapahtuneessa on nettomuudessa menehtyi katamaraanissa ollut neljäs purjehtija.Midas oli matkalla Floridaan, kun avunpyyntö portugalilais viranomaisilta tuli aamuyöstä. Midas oli alueen lähin alus, joten se käänsi kurssin sa kohti onnettomuuspaikkaa ja saavutti kohteen neljässä tunnissa. Kolme purjeh tijaa olivat pelastuneet pelastuslautalle, josta heidät pelastettiin Midakselle pelas

tusköyden avulla. Pelastusoperaatio kesti pari tuntia. Neljäs purjehtija oli sinkoutu nut mereen ja hänet löydettiin vasta seu raavana päivänä.

Liikenneministeri Timo Harakka luo vutti palkinnon Midaksen silloiselle kap teenille Timo Väänäselle ja Kenneth Lin demanille ravintola Sipulissa järjestetys sä juhlatilaisuudessa. Harakka kuvaili Mi daksen miehistön toimintaa rohkeaksi ja päättäväiseksi. Kiitospuheessaan Väänä nen kiitti palkinnosta koko miehistön puo lesta todeten, että kyseessä oli yhteinen ponnistus. Väänänen pitää kunnia-asiana, että ketään ei jätetä.

Fraktfartyget Midas belönades för sitt räddningsarbete

Besättningen på åländska Godby Shippings fraktfartyg Midas belönades den 13 september 2022 med sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday för att ha räddat tre seglare i november 2020.

Sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday är ett erkännande som instiftades av finska myndigheter och organi sationer inom yrkes- och fritidssjöfarten 1997. Priset delas ut årligen till den som agerat aktningsvärt för sjösäkerheten.

Syftet med priset är att uppmuntra till utveckling av säkerheten inom sjöfarten. Det kan tilldelas för en konkret gärning, en idé, en attityd, ett utvecklingsprojekt eller någon annan säkerhetsrelaterad om ständighet.

Vi lämnar ingen

M/S Midas besättning räddade tre förlis ta franska seglare som kantrat med sin katamaran på Atlanten i november 2020.

Vid olyckan som inträffade 150 sjömil från Portugals kust omkom den fjärde seglaren som funnits ombord på katamaranen.

Midas var på väg till Florida när de por tugisiska myndigheterna bad fartyget om hjälp tidigt på morgonen. Midas var det närmaste fartyget i området, så hon ändrade kurs mot olycksplatsen och nåd de fram efter fyra timmar. Tre av seglar na hade räddat sig upp på en livflotte och därifrån räddade man dem till Midas med hjälp av en livlina. Räddningsoperationen tog ett par timmar. Den fjärde seglaren ha de slungats ner i havet och han hittades först dagen därpå.

Kommunikationsminister Timo Harak ka överlämnade priset till Midas dåvaran

de kapten Timo Väänänen och till Kenne th Lindeman på en tillställning på restau rang Sipuli. Harakka talade om att Midas besättning agerat modigt och beslutsamt. I sitt tacktal tackade Väänänen för priset på hela besättningens vägnar och sade att det var en laginsats. För Väänänen är det en hederssak att inte lämna någon. ò

Seven Seas Splendorin merenkulkijat lähdössä jalkapallopeliin.

Vasco da Gama tulossa Hernesaareen.

Pancho M/S Britannian merenkulkijoiden kanssa.

Service with smile.

Fotboll spelades på Väinämöi nens fotbollsplan och i Bus holmens inomhushall.

Pancho M/S Britannian merenkulkijoiden kanssa

Hernesaaren Anchor Loungella hyvä kesä

MEPAn ja Merimieskirkon yhteinen klubi palveli miehistöjä, kun risteilyalusten liikenne pääsi vauhtiin parin vaisun kesän jälkeen.

Anchor Lounge päästiin avaamaan korona vuosien jälkeen Hernesaaren risteilyalus laiturille. Palveluita tarjottiin joka kesä vuo sien 2014–2019 aikana. Pandemian johdos ta edelliskesien liikenne jäi vähäiseksi, eikä palvelu pistettä avattu.

Sotatila vaikutti siihen, että risteilijävierailujen määrä jäi huippuvuosista, mutta reilut puolentoista sataa laivaa nähtiin Helsingissä. Kolmen kuukauden aikana Anchor Loungessa vieraili noin 1500 meren kulkijaa. Neuvonta, internet- ja kahvilapalvelut oli

vat suosiossa, mutta urheilutoimintaa kysyttiin myös paljon. Kuljetuspalveluita sai yli 200 merenkulkijaa, koripalloon ja jalkapalloon osallistui reilut 100 me renkulkijaa.

Palvelutoimintaa organisoivat MEPAn ja Merimies kirkon henkilökunta, sekä joukko vapaaehtoistyönte kijöitä. Päävastuun hoiti MEPAn ”Pancho” Francisco Chamorro Ayala apuinaan Merimieskirkon Yonatan Gurmu ja Moatasem Aidaros

Kiitoksia kaikille toiminnassa mukana olleille – en si kesänä Anchor Lounge avataan jälleen!

En bra sommar på Ärtholmens

Anchor Lounge

SSB:s och Sjömanskyrkans gemensamma klubb höll öppet för besättningarna när kryssningstrafiken tog fart efter ett par stillsamma somrar.

Efter coronaåren kunde vi åter öppna Anchor Lounge på Ärtholmens kaj för kryssningsfar tyg. Under 2014–2019 höll klubben öppet varje sommar, men på grund av pandemin var tra fiken liten de två föregående somrarna och service punkten höll stängt.

Kriget gjorde att antalet kryssningsbesökare inte nådde upp till toppåren, men drygt 150 fartyg sikta des i Helsingfors. Under tre månader besöktes Anchor Lounge av cirka 1 500 sjöfarare. Informations- och in ternettjänsterna och kaffeserveringen var populära,

men många frågade också efter idrottsverksamheten. Över 200 sjöfarare fick transporttjänster och drygt 100 sjöfarare deltog i basketen och fotbollen.

Serviceverksamheten organiserades av SSB:s och Sjömanskyrkans personal och ett gäng frivilligarbe tare. SSB:s ”Pancho” Francisco Chamorro Ayala hade huvudansvaret med hjälp av Sjömanskyrkans Yona tan Gurmu och Moatasem Aidaros.

Tack till alla som bidrog till verksamheten – nästa sommar öppnas Anchor Lounge igen! ò

teksti Pekka Karppanen kuvat ”Pancho” Francisco Chamorro Ayala

Katkelmia Kotkan Meripäiviltä

teksti ja kuvat Tiia Tiesmäki

Kotkan Meripäivät järjestettiin 27.–30.7.2022 retroteemalla tapah tuman 60-vuotisjuhlavuoden kun niaksi. Kuten monia muitakin tapahtumia, Meripäiviä ei oltu pystytty järjestämään koronapandemian vuoksi kahteen edel liseen vuoteen. Onneksi nyt merenkulki joita ja muita kansalaisia pääsi kokoontu maan yhteen meriaiheisten tapahtumien äärelle.

Keväällä 2022 Kotkan kaupungin kult tuurijohtaja Tomi Purovaara sekä Meripäi vien tuotantosihteeri Seija Günther ottivat

yhteyttä MEPAn tiedotusvastaava Pekka Karppaseen ja tiedustelivat, että voisiko Meripäivien yhteyteen saada esille Sampo Halttusen näyttelyä MEPAn toimitiloihin.

Halttunen on kotkalainen eläköity nyt satamaluotsi, merenkävijä ja Kotkan Meripäivien “kesärenki”, ja joka nykyään nauttii meripäiväkipparin sekä meripäi väneuvoksen titteleistä. Hän on kerännyt omaan arkistoonsa Meripäivien virallisia ohjelmalehtisiä, valokuvia ja lehtileikkei tä vuodesta 1994 vuoteen 2015 saakka. Nyt koottu näyttely on nimeltään “Katkel

mia Kotkan Meripäiviltä” ja on ensimmäi nen Halttusen keräämistä materiaaleista. Näyttely keskittyy lehtileikkeisiin, joissa on esillä Meripäivillä vierailleita purjelai voja.

Niinä reiluina parinakymmenenä vuo tena, jolloin Halttunen oli itse aktiivises ti mukana Meripäivillä, hänen kokemuk sensa päivistä keskittyivät Kantasataman alueelle ja siellä olleisiin tapahtumiin. Halttunen kertoo, että nykyisin Meripäi villä ei enää näe entiseen tapaan purjelai voja ja muita historiallisia aluksia. Reilut

Sampo Halttunen esitteli Meripäivien aikana keräämiään vanhoja lehtileikkeitä, joista graafikko Seppo Vakkari oli koostanut informatiiviset taulut.

Glimtar från Kotka Havsdagar

Sampo Halttunen, Kotkas Havsdagars rådgivare, sammanställde utställningen för 60-årsjubileet av Kotkas Havsdagar.

parikymmentä vuotta sitten Kantasata massa oli aina parikymmentä alusta esil lä. Mukana oli muun muassa vuonna 2007 maailman suurin perinteinen purjealus.

Halttunen muistelee, että aikoinaan Meripäivien yksi odotetuimmista tapah tumista oli kaupunginjohtajan järjestä mä vastaanotto, johon oli kutsuttu laivo jen kippareita sekä omistajia tapaamaan toisiaan. Mukana vastaanotolla oli usein myös valtiovallan edustajia aina presi dentti Tarja Halosta myöten.

Halttunen esittää suuret kiitokset graa fikko ja toimittaja Seppo Vakkarille, joka taittoi näyttelyn taulut. Mukaan näytte lyyn otettiin mukaan vain noin 10 % Halt tusen keräämistä lehtileikkeistä. Materiaa lia löytyy siis rutkasti vielä seuraaviinkin projekteihin.

Meripäivistä kerätyn materiaalin lisäksi häneltä löytyy aineistoa tuleviin kirjoihin, joihin kuuluu muun muassa dokumentaa rinen kirja merikapteeni Eino Palomäen elämästä, sekä kirja, joka pohjautuu Halt tusen omiin merenkulun päiväkirjamer kintöihin 1990 -luvulta.

Merikeskus Vellamon auditoriossa jär jestettiin perjantaina 29.7.2022 tilaisuus, jossa Halttunen esitteli näyttelyssä esil lä olevien taulujen lisäksi muutakin Me ripäivien historiaa. Paikalle oli keräänty nyt nelisenkymmentä aiheesta kiinnostu nutta kuulijaa.

Näyttelyn taulut ovat esillä tällä hetkel lä Kotkassa, mutta niitä voi tulevaisuudes sa bongata tilaisuuksista, joissa MEPA on mukana.

Kotka havsdagar gick av stapeln den 27–30 juli 2022 – i år med re trotema för att fira evenemangets 60-årsjubileum. Precis som med många andra evenemang hade man inte kun nat arrangera Havsdagarna de två senas te åren på grund av coronapandemin. Nu äntligen kunde sjöfarare och andra med borgare samlas kring maritima aktiviteter.

Våren 2022 kontaktade Kotka stads kulturdirektör Tomi Purovaara och Havs dagarnas produktionssekreterare Sei ja Günther SSB:s informationsansvarige Pekka Karppanen och frågade om Sampo Halttunens utställning kunde visas i SS B:s lokaler i samband med Havsdagarna.

Halttunen kommer från Kotka och är en pensionerad hamnlots, sjöfarare och Kot ka Havsdagars ”sommardräng”, som nu mera åtnjuter titlarna Havsdagarnas skep pare och Havsdagarnas råd. I sitt arkiv har han samlat Havsdagarnas officiella pro gramblad, fotografier och tidningsurklipp från 1994 till 2015. Utställningen som nu har satts ihop kallas för ”Katkelmia Kotkan Meripäiviltä” (Glimtar från Kotka Havsda gar) och är den första som bygger på Hall tunens insamlade material. Utställningen består av tidningsurklipp med segelskepp som besökt Havsdagarna.

Från de drygt tjugo år som Halttunen själv deltog aktivt i Havsdagarna har han främst erfarenhet från området kring stamhamnen, Kantasatama, och aktivite terna som skedde där. Halttunen berättar att man inte länge ser segelskepp och an dra historiska fartyg under Havsdagarna

på det sätt som var vanligt förr. För drygt tjugo år sedan visade alltid ett tjugotal skepp upp sig i stamhamnen. År 2007 be söktes den bland annat av världens störs ta traditionella segelskepp.

Halttunen minns att en gång i tiden var en av de mest efterlängtade tillställ ningarna stadsdirektörens mottagning, dit man hade bjudit in fartygens skeppa re och ägare så att de fick träffas. Repre sentanter för statsmakten var också ofta med på mottagningen, till och med Tarja Halonen.

Halttunen riktar ett stort tack till gra fikern och redaktören Seppo Vakkari som gjorde layouten för utställningens tav lor. Endast cirka 10 procent av Halltunens samling av tidningsurklipp togs med i ut ställningen. Det finns alltså rejält med ma terial till ytterligare projekt.

Utöver materialet från Havsdagarna har Halltunen material till kommande böcker, däribland en dokumentär bok om sjökap ten Eino Palomäkis liv och en bok som bygger på Halltunens egna dagboksan teckningar om sjöfarten från 1990-talet.

I Maritimcentret Vellamos auditorium hölls det på fredagen den 29 juli 2022 en tillställning där Halltunen presenterade tavlorna i utställningen och annan histo rik om Havsdagarna. Ett fyrtiotal intresse rade åhörare fanns på plats.

Utställningens tavlor visas just nu i Kot ka, men i framtiden kommer man att kun na se dem på olika evenemang där SSB deltar. ò

Valkokankaalta maalaukseksi

mepa järjesti Meripäivien yhteydes sä torstaina 28.7.2022 elokuvaillan, jossa esitettiin legendaarinen merenkulkuelo kuva S/S Martha. Elokuvaa tuli seuraa maan elokuvan aiemmin nähneitä, kuin myös heitä, joille tämä 1960 -luvulla val mistunut tanskalainen komedia oli täysin uusi tuttavuus.

Ennen elokuvan alkua osallistujilla oli kunnia olla mukana kotkalaisen taiteili ja Matti Masalinin taulun paljastuksessa. Masalin on maalannut elämänsä aikana

parisataa laiva-aiheista taulua ja nyt hän oli ikuistanut kankaalle elokuvan mukai sen S/S Marthan. Taulua tarkemmin kat sellessa näkee sen, kuinka Masalin on osannut ilmentää täydellisesti itse höy rylaivaa sekä sen kyydissä olleita meren kulkijoita. MEPA kiittää taiteilijaa hyvin elokuvan mukaisesta taulusta!

Mikäli S/S Martha -elokuva kiinnos taa sinua enemmänkin, löydät tämän lehden Ellan kirjastojutuista elokuvasta lisäinfoa. ò

teksti ja kuva Tiia Tiesmäki

Perinteitä uudella otteella

teksti ja kuvat Tiia Tiesmäki

reilun parin vuoden ajan ME PA on järjestänyt keskiviikkoisin virtuaa lisia kympin kahveja, joihin merenkulkijat ovat tervetulleita keskustelemaan päivän ajankohtaisista puheenaiheista. Kotkan Meripäivien yhteydessä halusimme ko keilla, miten pystytään yhdistämään vir tuaaliset kympin kahvit läsnäolotapahtu man kanssa.

110-vuotiaalla S/S Hyökyllä lauantai na järjestetyillä perinteisillä kympin kah veilla oli mukana kolme MEPAn henkilöä, jotka välittivät kännyköiden ja kannetta vien tietokoneiden avustuksella Meripäi vien tunnelmaa netin kautta kotisohvil le aina Thaimaata myöten noin kymme nelle hengelle.

Virtuaalisesti kahveilla olleilla oli pää sääntöisesti omat ”pöytäkeskustelunsa”, mutta välillä linjoilta tunnistettiin tuttu ja siitä noin 50 hengen joukosta, jotka oli vat paikan päällä. MEPAn edustajat siir sivät laitteita aina tarvittaessa niin, että kuulumisia päästiin vaihtamaan kaverei

den kanssa, vaikka paikan päälle ei tänä vuonna olisi päässytkään.

Tämän vuotisten kympin kahvien yhte yteen S/S Hyökyn kippari Patu Patanen oli järjestänyt heinäkuussa kuolleen mursun muistotilaisuuden, joka houkutteli pai kalle merenkulkijoiden lisäksi runsaslu kuisen yleisön sekä valtakunnan median edustajia seuraamaan Ile Vainion juonta maa tilaisuutta. ò

Kiinnostuitko virtuaalisista kympin kahveista?

Olet lämpimästi tervetullut juttuporukkaan mukaan! Linkin tilaisuuteen löydät monen muun tapahtumamme lisäksi mepa.fi/ toimintakalenteri -sivustolta.

MEPA-mies Pekka Karppanen

Pekka Karppanen on tuttu näky kameransa kanssa merenkulkijoille. Hän on työskennellyt MEPAssa viidellä vuosikymmenellä. Pitkään uraan sisältyy monia eri tehtäviä ja erittäin laaja kontaktiverkosto, jota hän haluaa kiittää eläkepäivien lähestyessä.

Opiskeluaikoinaan 1970-luvulla Pekka Karppa nen kävi tutustumassa ensimmäisen kerran MEPAan. Veri veti miestä merille, jossa hän työskenteli työuransa alun kansimiehistössä ja -päällystössä. Merillä töitä olisi riittänyt, mut ta perhesyistä Karppanen päätti siirtyä maatöihin. Ensin hän toimi laivatarvikkeiden myyntiedustajana sekä pien varustamon osakkaana ja vuonna 1986 hän aloitti asiamie henä MEPAssa.

Hän sanoo, että vieroitusoireisiin toi helpotusta se, että edelleen sai olla laivojen kanssa tekemisissä. Vuoteen 1999 asti Karppanen otti välillä virkavapaata, jotta hän pääsi sei laamaan perämiehenä ja yliperämiehenä lähinnä uloslipu tetuissa aluksissa.

Karppanen on hoitanut monia eri tehtäviä MEPAssa. Alussa hän avusti asiamiehenä urheilu- ja opintosihteeriä ja 1990-luvun alussa tuurasi muutaman vuoden ajan kult tuuriasioissa lähiesimiestä, kunnes vuonna 1994 hän läh ti vuoden ajaksi asiamieheksi Rotterdamiin. Suomeen pa

luun jälkeen jatkui asiamiehen tehtävien hoitaminen vuo teen 2002 asti. Vuosien 2003–2005 aikana Karppanen hoiti opinto- ja urheilusihteerin tehtävää ja vuodesta 2006 hän on toiminut Vapaavahdin toimitussihteerinä.

Vuosikymmenten huomioita

Karppasen aloittaessa MEPAssa työskenteli noin 30 henki löä. Kun työkavereita eläköityi tai lähti muuten pois, tapana oli se, että heidän työnsä jaettiin muille. Karppanen muiste lee, että alimmillaan MEPAssa työskenteli 10 henkilöä.

1980-luvulla laivoja ulosliputettiin ja myytiin paljon se kä väläyteltiin MEPAn toiminnan lopettamista. Kuitenkin samaan aikaan MEPA järjesti paljon erilaista merimiesur heilua sekä ATK-kursseja, jotka kiinnostivat laajasti meren kulkijoita.

1990-luku paransi merenkulun tilannetta ja MEPAn pal veluista kirjat, lehdet ja elokuvat olivat suosiossa. Karppa nen muistelee, että näihin aikoihin merenkulkijat alkoivat viettämään enemmän aikaa omissa hyteissään ja raitistu

teksti Tiia Tiesmäki kuvat Pekka Karppanen / MEPAn arkisto

maan. MEPAn puolella kurssitoiminta oli hyvin vilkasta ja ulkomaisten merenkulkijoiden palvelut (nettiyhteydet, kän nykät jne.) lisääntyi.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen merenkulkijoiden mää rä alkoi taas laskea, mutta MEPAn kurssit vetivät edelleen hyvin. MEPAssa huomiota siirrettiin merenkulkijoiden fyy siseen hyvinvointiin, kun merimiesurheilun suosio hiipui.

2010-luvulla MEPA alkoi uudistumaan, tosin kurssitoi minta väheni ja ATK-kurssit lakkasivat kokonaan. Meren kulkijoiden hyvinvointia haluttiin parantaa entisestään. Nykyisin hyvinvointiohjelma tunnetaan nimellä ForMare. Aikaisemmat ohjelmat olivat Trimmare ja Arjessa kuntoon.

Viimeistään koronan myötä MEPA otti digiloikan palve luissaan. MEPA näkyy nyt vahvasti myös eri sosiaalisen median kanavilla. Tahtotila on olla entistä enemmän vuo rovaikutuksessa merenkulkijoiden kanssa ja lisätä tietoi suutta myös henkisestä hyvinvoinnista ja sen merkityk sestä työssä.

Viestinnän kehittyminen

1970-luvulla MEPAssa aloitettiin sähköinen uutispalvelu lai voille. MEPAlaiset koostivat tärkeimpiä uutisia, jotka säh kötettiin laivoille Helsinki-radion kautta. Yleisradio hoiti uutisia reilun vuosikymmenen, mutta lopetti säästösyihin vedoten.

”Sähköposti mullisti laivojen ja MEPAn välisen yhtey denpidon”, Karppanen sanoo. Hän lähettää yhä MEPA SSB NEWSLINKS -uutiskoosteita viikoittain sähköpostitse niitä tilanneille. Nykyään se koostuu merenkulun uutisista suo meksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä informaatiosta vapais ta jobeista ja MEPAn tiedotteista.

Vapaavahti-lehteen Karppanen on kirjoittanut artikkelei ta jo ennen toimitussihteerinä tehtäväänsä. Alussa ne kes kittyivät teknisiin merenkulkuun liittyviin asioihin. Aiem min jutut kirjoitettiin kirjoituskoneella, korjaukset kirjoi tettiin lyijykynällä ja kun kirjapainosta tuli tekstikäsitellyt liuskat, ne saksittiin paloiksi ja lattialla sommiteltiin oikei siin järjestyksiin lehden sivuille.

Kun ura vei Karppasen vahvemmin viestinnän pariin, hän sai siihen myös tarvittavan koulutuksen. Vuosien mit taan hän on opiskellut etenkin valo- ja videokuvausta se kä kuvankäsittelyä, mutta on tehnyt myös ammatillisissa opinnoissa lopputyön sähköisestä tiedonvälityksestä me renkulkijoille. Karppanen kiittää MEPAa siitä, että ammat titaidon kehittämiseen on panostettu vuosien saatossa.

Katse tulevaan

1990-luvun alussa välitettiin viestejä telexillä ja faksil la. Kun toiminta säännöllistyi, viestintävälineeksi vakioitui sähköposti. Urheilu-uutiset olivat halutuimpia, mutta viih deuutisillekin oli oma lukijakuntansa.

Karppanen odottaa innolla pian koittavia eläkepäiviä. ”En sulje kokonaan pois kirjoittamista. Yritän pysyä kunnossa, jotta voin auttaa pojan perhettä. Siellä minua ilahduttaa kaksi lastenlasta”, Karppanen kertoo.

Yhteistyö MEPAn kaikkienjohtajien kanssa on toiminut hyvin.

Mepalaiset muistelevat

MEPAn toiminnan Karppanen näkee edelleen tärkeänä merenkulkijoiden hyvinvoinnin turvaajana. Hän pitää uut ta pelitarjontaa järkevänä. ”Se on paluu vanhaan yhteisöl liseen toimintaan. On hyvä viettää aikaa porukalla sen si jaan, että jokainen olisi oman kännykkänsä kanssa yksin”, hän pohtii.

”Pitkän urani varrelle on osunut todella paljon ihmisiä, joita haluan kiittää. Lista on sen verran pitkä, että parempi olla mainitsematta nimiä”, Karppanen sanoo.

Kuka: Pekka Karppanen Tehtävät: Tiedotusvastaava ja toimitussihteeri. Työuran aikana toiminut myös muun muassa asiamiehenä ja urheilu- ja opintosihteerinä.

Palvelu MEPAssa: 1986– 2023

Merimiespalvelutoimiston 50-vuotispäivät lähestyvät. Vapaavahti jututtaa pitkäaikaisia työntekijöitä vuosien varrelta.

SSB:s personal minns 1973–2023. Sjömansserviceby råns 50-årsjubileum närmar sig. Frivakt pratar med långvarigt anställda om åren som gått

SSB-mannen Pekka Karppanen

Pekka Karppanen med sin kamera är en bekant syn för sjöfarar na. Han har arbetat på SSB i fem årtionden. Den långa karriären innehåller många olika uppgifter och ett mycket brett kontaktnät, som han vill tacka nu när pensionen närmar sig.

Pekka Karppanen kom i kontakt med SSB för första gången på 1970-talet under sin studietid. Blodet drog honom till sjöss, där han arbetade som däck sman och befäl i början av sin karriär. Det fanns gott om jobb till sjöss, men av familjeskäl bestämde sig Karppanen för att byta till ett arbete i land. Först jobbade han som säljrepresentant för skeppsartiklar och som del ägare i ett litet rederi och 1986 började han som ombud på SSB.

Han säger att abstinenssymptomen lindrades av att han fortfarande fick syssla med fartyg. Fram till 1999 tog Karp panen tjänstledigt emellanåt för att kunna segla som styr man och överstyrman främst på utflaggade fartyg.

Karppanen har arbetat med många olika uppgifter på SSB. Först hjälpte han idrotts- och studiesekreteraren i egenskap av ombudsman och i början av 1990-talet vika rierade han för sin närmaste chef i kulturärenden under några års tid fram till 1994, då han åkte till Rotterdam i ett år för att arbeta som ombudsman. Efter att ha kommit till baka till Finland fortsatte han som ombud fram till 2002.

Mellan 2003 och 2005 skötte Karppanen idrotts- och stu diesekreterarens uppgifter och sedan 2006 har han arbetat som Frivakts redaktionssekreterare.

Observationer genom årtionden

När Karppanen började på SSB hade man ungefär 30 an ställda. När arbetskamrater gick i pension eller lämnade av andra anledningar brukade deras arbete fördelas mellan de övriga anställda. Karppanen minns att det arbetade 10 per soner på SSB när antalet anställda var som lägst.

På 1980-talet utflaggades och såldes många fartyg och det var tal om att SSB:s verksamhet skulle läggas ner. Un der samma period ordnade dock SSB många olika sjöman sidrotter och it-kurser, som intresserade sjöfararna mycket.

På 1990-talet förbättrades situationen inom sjöfarten och böcker, tidningar och filmer tillhörde SSB:s populäras te tjänster. Karppanen minns att på den här tiden började sjöfararna tillbringa mer tid i sina hytter och bli nyktrare. SSB kursverksamhet var mycket livlig och tjänsterna för ut ländska sjöfarare blev fler (nätuppkoppling, mobiler osv.).

Efter millennieskiftet började antalet sjöfarare återigen att minska, men SSB:s kurser lockade fortfarande mycket folk. På SSB flyttade man uppmärksamheten till sjöfarar nas fysiska hälsa, eftersom sjömansidrottens popularitet falnade.

På 2010-talet började SSB förnya sig, kursverksamheten minskade dock och it-kurserna lades ner helt. Nu ville man förbättra sjöfararnas hälsa ytterligare. Numera heter hälso programmet ForMare. Tidigare program var Trimmare och Arjessa kuntoon.

Senast tog SSB ett digitalt språng i sina tjänster i och med coronan. Nu är SSB dessutom synligt i olika sociala medier. Målet är att interagera med sjöfararna i ännu stör re utsträckning och öka medvetenheten om den psykiska hälsan och dess betydelse i arbetet.

Kommunikationen utvecklas

På 1970-talet började SSB med en elektronisk nyhetstjänst för fartygen. Personalen på SSB klippte ihop de viktigas te nyheterna och dessa sändes på fartygen via Helsingfors radio. Rundradion skötte nyheterna i drygt ett decennium, men slutade av besparingsskäl.

I början av 1990-talet skickade man meddelanden med telex och fax. När man började skicka meddelanden mer regelbundet bytte man till e-post som kommunikationsme del. Sportnyheter var mest efterfrågade, men nöjesnyheter na hade också sin läsekrets.

”E-posten var revolutionerande för kontakten mellan far tygen och SSB”, säger Karppanen. Varje vecka skickar han fortfarande nyhetsreferatet MEPA SSB NEWSLINKS till dess prenumeranter. Numera består det av sjöfartsnyheter på finska, svenska och engelska samt information om lediga jobb och SSB:s meddelanden.

Karppanen skrev artiklar till Frivakt redan innan han blev redaktionssekreterare. I början handlade de främst om tekniska ämnen inom sjöfarten. Tidigare skrevs artiklarna på skrivmaskin och korrektioner gjordes med blyertspenna. När de textbehandlade sidorna kom från tryckeriet klippte man dem i bitar som man lade på golvet och komponerade i rätt ordning på tidningssidorna.

När Karppanens karriär gick mer mot kommunikations hållet fick han också nödvändig utbildning för jobbet. Un der åren har han främst studerat fotografering, videofilm ning och bildbehandling, men har också gjort ett examens arbete om elektronisk informationsförmedling till sjöfarare under sina yrkesstudier. Karppanen tackar SSB för att man har satsat på fortbildning under årens gång.

En framtidsblick

Karppanen ser fram emot pensionen som snart närmar sig. ”Jag kommer inte att sluta skriva helt. Jag försöker hålla mig i form så att jag kan hjälpa min son och hans familj. Där har jag två barnbarn som gläder mig”, berättar Karppanen.

Karppanen anser att SSB:s verksamhet fortfarande är vik tig som en garant för sjöfararnas hälsa. Han tycker att det nya spelutbudet är förnuftigt. ”Det är en återgång till den gamla gruppverksamheten. Det är bra att umgås tillsam mans i stället för att alla ska sitta ensamma med sin mo bil”, reflekterar han.

”Under min långa karriär har jag träffat oerhört många människor som jag skulle vilja tacka. Listan är så pass lång att det är bättre att inte nämna några namn”, säger Karp panen. ò

Uusi viestintäpäällikkö esittäytyy

Teksti: Tiia Tiesmäki Kuva: Pekka Karppanen

Kuten edellisessä artikkelissa kä vi ilmi, MEPAn pitkäaikanen tiedotusvastaava Pekka Karp panen on ansaitusti aloitta massa lokoisat eläkepäivät. Jo alkuvuodesta MEPA lähti hakemaan hä nen tilalleen seuraajaa ja yhtenä rekry tointikanavana oltiin päätetty kokeilla F.E.C.-koulutusta (Further Educated with Companies). Tämän koulutusjärjestelmän kautta tiemme kohtasivat ja pääsen nyt esittelemään itseni MEPAn uutena vies tintäpäällikkönä.

Olen Tiia Tiesmäki, 44-vuotias alan vaihtaja. Kahden jo kotoa muuttaneen lap sen ja yhden yläkoululaisen äitinä, totesin vuosi sitten, että enää en voi perustella arkuuttani tehdä isojakin elämänmuutok sia sillä, että lapseni ovat vielä niin pie niä. Päätin siis vihdoin lähteä hakemaan uusia tuulia elämälleni, irtisanoin itseni edellisestä työstä, haarukoin hetken eri laisia urapolkumahdollisuuksia ja tote sin, että viestintä ja siihen liittyvät kehi tystehtävät ovat niitä, jotka saavat minut innostumaan aina uudestaan ja uudes taan. Opiskelen tällä hetkellä Rastor-ins

tituutissa viestinnän asiantuntijan kou lutusohjelmassa ja samalla perehdyn me renkulkualaan Merimiespalvelutoimiston työtehtävissä.

Kysyjille olen leikkisästi todennut vaih taneeni palomiehet merimiehiin (tai kor rektimmin pelastajat merenkulkijoihin), sillä tähän astisen urani olen ollut vah vasti pelastustoimen piirissä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella työsuhtee ni kesti reilut 15 vuotta ja siellä oman toi meni ohella sain tehdä paljon viestintään liittyviä työtehtäviä, niin sosiaalisen me dian kanavien kanssa kuin lehtiartikkelei takin kirjoittaen. Rakastan valokuvausta sekä kirjoittamista ja olen utelias kaikkea uutta kohtaan.

Merenkulkuala on todellakin itselleni sitä uutta. Jo lyhyessä ajassa olen pääs syt tutustumaan aivan uuteen terminolo giaan ja verkostoihin ja olen siitä todella innoissani. Mutta aivan kaikki ei ole uut ta ja vierasta. Itselleni on aina ollut ih misten hyvinvointi lähellä sydäntäni. Ja työ- ja mielenhyvinvoinnin koen olevan MEPAn toiminnan keskiössä.

Vapaa-ajallani viihdyn keittiössä erilai sia ruokia tehden, kesäaikaan puutarhas sa sormet mullassa ja aina sopivan hetken koittaessa otan joko fyysisen kirjan kätee ni tai lenkille lähtiessäni kuulokkeet kor viini ja nautin hyvien kirjojen tuomasta ilosta. Olisittepa nähneet ilmeeni, kun en simmäisenä työpäivänäni minulle esitel tiin MEPAn kirjasto! Siinä kohtaa totesin, että tämä jos mikä on minun työpaikkani. Saattaapa olla, että saatte tulevaisuudes sa nauttia kirjastopalveluista vastaavan Ella Mustamon antamien kirjavinkkien li säksi myös omista suosituksistani.

Mitä muutosta olen tuomassa Mepan viestintään? Itse uskon vahvasti viestin nän kehittämiseen entistä enemmän vuo rovaikutteisemmaksi. Oli sitten kyse ME PAn some-kanavista, nettisivuista tai Va paavahti-lehden artikkeleista, olen aina kiinnostunut teidän ajatuksistanne, näke myksistänne ja ideoistanne. Älä siis epäröi ottaa minuun yhteyttä tarvittaessa sähkö postitse (tiia.tiesmaki@mepa.fi)!

Hymyillään kun tavataan!

Den nya kommunikationschefen

presenterar sig

Som det framgick av föregående ar tikel ska SSB:s långvarige informa tionsansvarige Pekka Karppanen börja sina välförtjänade, sköna pensions dagar. Redan i början av året började SSB söka efter hans efterträdare och man ha de bestämt sig för att testa utbildningen F.E.C. (Further Educated with Companies) som en rekryteringskanal. Våra vägar kor sades via detta utbildningssystem och nu kan jag presentera mig själv som SSB:s nya kommunikationschef.

Jag heter Tiia Tiesmäki och är en 44-årig karriärbytare. Som mamma till två utflugna barn och en tonåring kon staterade jag för ett år sedan att jag in te längre kunde motivera min rädsla för att göra större livsförändringar med att mina barn fortfarande är så små. Så jag bestämde mig för att få in lite ny energi i mitt liv, sade upp mig från mitt förra jobb, undersökte olika möjliga karriärvägar och konstaterade att kommunikation och till hörande utvecklingsuppgifter är något som alltid får mig inspirerad om och om igen. Just nu studerar jag på utbildnings programmet för kommunikationsexperter

vid Rastor-instituutti och gör mig samti digt hemmastadd i sjöfartsbranschen ge nom arbetsuppgifterna hos Sjömansservi cebyrån.

För dem som frågar har jag skämtsamt sagt att jag har bytt ut brandmännen mot sjömän (eller mer korrekt räddningsmän nen mot sjömän), eftersom jag hittills un der min karriär har arbetat inom rädd ningsväsendet. Jag var anställd i drygt 15 år hos Helsingfors stads räddningsverk och där fick jag vid sidan av min befatt ning göra många arbetsuppgifter med an knytning till kommunikation, både arbeta med sociala medier och skriva tidnings artiklar. Jag älskar att fotografera och att skriva och är nyfiken på allt nytt.

Sjöfartsbranschen är verkligen något nytt för mig. Redan under denna korta tid har jag fått bekanta mig med helt ny ter minologi och nya nätverk och jag är verk ligen entusiastisk över det. Men precis allt är inte nytt och främmande. Människors välbefinnande har alltid legat mig varmt om hjärtat. Och jag anser att välbefinnan de i arbetet och psykisk hälsa utgör kär nan i SSB:s verksamhet.

På fritiden trivs jag i köket där jag la gar olika maträtter, på sommaren i träd gården med fingrarna i jorden och alltid när tillfälle ges tar jag upp en fysisk bok eller sätter på mig hörlurarna på prome naden och njuter av glädjen som en bra bok skänker mig. Ni skulle ha sett mitt an siktsuttryck när jag under min första ar betsdag blev visad SSB:s bibliotek! Då kon staterade jag att detta om något är min ar betsplats. Det kan hända att ni i framtiden inte bara får njuta av biblioteksansvariga Ella Mustamos boktips, utan också mina egna rekommendationer.

Vilka förändringar kommer jag att göra i SSB:s kommunikation? Jag tror starkt på att utveckla kommunikationen så att den blir ännu mer interaktiv. Oavsett om det är fråga om SSB:s sociala medier, webb plats eller artiklarna i Frivakt är jag alltid intresserad av era tankar, åsikter och idé er. Tveka inte att kontakta mig per e-post (tiia.tiesmaki@mepa.fi)!

Låt oss mötas med ett leende! ò

Ensimmäinen laivapalveluvastaava Maisa UUDEN TYÖNTEKIJÄN ESITTELY

Kerro kuka olet

Olen Maisa Kuikka-Uçar ja aloittanut elo kuun alusta MEPAssa laivapalveluvas taavana ja asiamiestiimin vetäjänä. Olen tehnyt asiamiestyön sijaisuuksia kesäisin neljän-viiden vuoden ajan Turussa, joten MEPA on minulle jo entuudestaan tuttu organisaatio. Tulen työskentelemään pää asiallisesti Turun toimipisteessä, mutta asiamiestoiminnan laajuudesta johtuen tulen liikkumaan ympäri Suomen satamia.

Minulla on taustalla sosiaalialan koulu tus ja tein töitä järjestöpuolella erilaisissa tehtävissä muun muassa asunnottomien parissa ja rauhanjärjestössä. Vuonna 2000 menin vapaaehtoiseksi reilun kaupan pur jelaiva Estellelle ja tämän myötä heräsi kiinnostus merenkulkuun. Kouluttauduin merenkulkualalle ja toimin sen jälkeen Ab Ronja Marin Ltd:llä vahtimiehenä sekä pienen hetken yliperämiehenä. Ennen ME PAan tuloa työskentelin rakennussiivoo

jana Turun telakalla, jossa laivat ja niiden rakenteet tulivat perinpohjin tutuiksi.

Mitä tehtäviisi kuuluu?

Merenkulkijoiden hyvinvointi ja sen tu keminen on yksi MEPAn toiminta-ajatuk sista. MEPAn laivakäynneistä vastaa kol me asiamiestä eri toimipisteissä. Heillä on tärkeä rooli viestinviejänä ja -tuoja na laivojen ja MEPAn välillä. Laivapalve luvastaavana yksi tehtävänkuvani on tu

kea asiamiesten työtä siihen suuntaan, että laivojen miehistöjen jäsenet löytäisi vät paremmin MEPAn palvelut ja pääsisi vät niihin mukaan.

Pääasiallisenä tehtävänäni on meren kulkijoiden hyvinvoinnin kehittäminen laivapalveluiden osalta ja tätä tehdään tii viisti MEPAn kirjastopalveluiden ja vies tinnän kanssa. Tahtotilana on vahvistaa kaksisuuntaista viestintää laivojen ja ME PAn välillä entisestään.

Toimeni on uusi ja työnkuva varmasti muotoutuu ajan kuluessa. Työssäni saan olla tiiviissä yhteistyössä muun muassa Merimieskirkon työntekijöiden kanssa. Minulla on siskoni kautta ollut kontakti Merimieskirkon toimintaan ja yhteistyö siihen suuntaan tuntuu luontevalta.

Mikä on parasta uudessa työssäsi? Merenkulkijoiden hyvinvoinnin tukemi nen on se kaikkein tärkein asia. Muistan hyvin kuinka mukavaa oli laivalla työs kennellessä se, kun MEPA kävi ja saimme uusia elokuvia katseltavaksi ja lehtiä sekä kirjoja luettavaksi. Se virkistää työtä ja va paa-aikaa. Päällimmäinen asia on siis aut taa ihmisiä jaksamaan omassa työssään.

Tutustun parhaillaan ilolla ja ylpeydel lä siihen, mitä kaikkea MEPAssa tehdään kään. On itsellekin yllätys, kuinka paljon erilaista toimintaa MEPAssa on. Sanoisin, että MEPAlla on todella hyvä maine ja lai voilta tuleva palaute työstämme on posi tiivista. Toivon, että laivoilta otetaan en tistä matalammalla kynnyksellä yhteyttä joko minuun tai asiamiehiin, mikäli on jo tain toiveita tai palautetta laivapalvelui demme osalta.

Mikä motivoi sinua nousemaan aamulla sängystä?

Pidän normiarjesta. Työn ulkopuolella perhe on minulle tärkeä ja elämässä mer kityksellistä on myös luonnossa liikkumi nen, marjastaminen ja mökillä olo. Ala kouluikäisten lasten myötä aiemmat har rastukset ovat jääneet tauolle, mutta luen edelleen, jos vain aikaa on.

PRESENTATION AV VÅR NYA MEDARBETARE

Maisa, den första fartygsserviceansvariga

Berätta vem du är

Jag heter Maisa Kuikka-Uçar och började som SSB:s fartygsserviceansvarig och led are för ombudsteamet i början av augus ti. Jag har vikarierat inom ombudsarbetet under fyra-fem somrar i Åbo, så jag kän ner redan till SSB som organisation. Jag kommer främst att arbeta på Åbokonto ret, men på grund av ombudsverksamhet ens omfattning kommer jag också att resa runt till hamnarna i Finland.

Jag har en utbildning inom det sociala området och har arbetat med olika upp gifter på organisationssidan, bland an nat med bostadslösa och i en fredsorga nisation. År 2000 arbetade jag som volon tär på Rättvis handels segelfartyg Estelle och då väcktes mitt intresse för sjöfarten. Jag utbildade mig inom sjöfartsbranschen och arbetade sedan som vaktman hos Ab Ronja Marin Ltd och ett kort tag som över styrman. Innan jag kom till SSB jobbade jag som byggstädare vid Åbo varv, där jag lärde känna fartygen och deras konstruk tioner grundligt.

Vad ingår i dina uppgifter? Att stödja sjöfararnas välbefinnande är en av SSB:s verksamhetsidéer. Tre ombud på olika kontor ansvarar för SSB:s fartygsbe sök. De har en viktig roll som budbärare mellan fartygen och SSB. Som fartygsser viceansvarig ingår det i min uppgiftsbe skrivning att stödja ombudens arbete så att medlemmarna i fartygens besättning ar hittar SSB:s tjänster bättre och kan ta del av dem.

Min huvudsakliga uppgift är att utveck la fartygstjänsterna i fråga om sjöfarar nas välbefinnande, och detta gör jag i nä ra samarbete med SSB:s bibliotekstjänster

och informationsavdelning. Visionen är att ytterligare stärka den ömsesidiga kom munikationen mellan fartygen och SSB. Min tjänst är ny och arbetsbeskrivning en utformar sig säkert med tiden. I mitt jobb får jag samarbeta nära med bland an nat Sjömanskyrkans personal. Jag har haft kontakt med Sjömanskyrkans verksamhet genom min syster och samarbetet känns naturligt.

Vad är det bästa med ditt nya jobb? Det allra viktigaste är att stödja sjöfarar nas välbefinnande. Jag minns mycket väl hur roligt det var när jag jobbade ombord och SSB besökte oss och vi fick nya fil mer att titta på och tidningar och böcker att läsa. Det piggar upp arbetet och friti den. Först och främst vill jag alltså hjälpa människor att orka med sitt eget arbete.

Just nu lär jag mig med glädje och stolt het om allt ni gör här på SSB. Det kom som en överraskning även för mig hur många olika verksamheter SSB har. Jag skulle sä ga att SSB har ett riktigt gott rykte och att vi får positiv respons på vårt arbete från fartygen. Jag önskar att fartygen kontak tar mig eller ombuden med ännu lägre tröskel än tidigare om de har några öns kemål eller vill ge feedback på våra far tygstjänster.

Vad motiverar dig att gå upp på morgonen?

Jag gillar den vanliga vardagen. Utanför jobbet är familjen viktig för mig, liksom att vistas i naturen, plocka bär och va ra i stugan. Eftersom jag har yngre barn har jag fått pausa mina fritidsintressen, men jag läser fortfarande när jag får tid över. ò

UUDEN TYÖNTEKIJÄN ESITTELY Hyvinvoinnin monitoiminainen Netta

teksti Tiia Tiesmäki

Kerro kuka olet

Nimeni Netta Varga ja olen aloittanut per hevapaasijaisena ForMare-ohjelman pro jektipäällikkönä ja MEPAn hyvinvointivas taavana. Asuin aikoinaan 12 vuotta Hol lannissa, jolloin opiskelin nykytanssijak si Amsterdamin taideyliopistossa. Tanssin ohella olen kouluttautunut myös joogaoh jaajaksi. Olen työskennellyt urani aikana esimerkiksi kulttuuriasianaisena Suomen Madridin kulttuuri-instituutissa, Vaski vuoren Tanssilukion linjanjohtajana Van taalla ja tehnyt taloushallinnon sekä kult tuuripuolen tehtäviä Suomen suurlähe tystössä Kolumbiassa.

Kolumbiassa opetin myös joogaa Exter nado de Colombia yliopiston hyvinvointi laitoksella. Siellä keskityttiin opiskelijoi den henkisen hyvinvoinnin parantami seen laajalla psykologis-sosiaalisella yh teistyöllä painottaen ennalta ehkäisevää työtä erilaisin luovin menetelmin. Suo meen paluuni jälkeen olen aloittanut tai dekasvatuksen maisteriopinnot Jyväsky län yliopistolla.

Mitä tehtäviisi kuuluu?

Pääasiallinen tehtäväni on ForMare-ohjel man projektipäällikkönä toimiminen. Ky seessä on itselleni mielenkiintoinen pro jekti, joka pitää sisällään yhteydenpitoa osallistujiin, varustamoihin kuin yhteis työkumppaneihinkin, joita ovat Merimie seläkekassa, Merimieskirkko, työterveys huolto sekä ohjelmassa mukana olevat valmentajat. Koska itselläni ei ole aiem paa kokemusta merenkulusta, on mielen kiintoista päästä näkemään mitä kaikkea siihen liittyy. Minulle tässä on paljon uu den oppimista, mutta otan tämän haas teen innolla vastaa.

Mikä on parasta uudessa työssäsi?

Pidän kovasti siitä, että saan olla muka na auttamassa ihmisiä voimaan parem min. Odotan mielenkiinnolla, että pääsen näkemään mitä kaikkea voin antaa omas ta tähänastisesta kokemuksestani tälle ohjelmalle. En näe ForMarea pelkästään laihdutus- tai kunnon kasvatus -projekti na vaan miellän sen kahden vuoden mit taiseksi matkaksi kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kaikki uusi, mitä tapahtuu, on merkittävää ja tärkeää. Päämääränä on, että ihminen tietoisesti on matkalla johon kin parempaan.

Toivon, että ihmiset saavat mahdolli suuden ymmärtää, että meillä on hirvit tävästi voimaa sisällämme ja kaikki on mahdollista. Haluan, että ForMare on yh distelmä toivoa, uskoa ja visiota siitä pa remmasta tulevaisuudesta. Pidän siitä, et tä ForMaressa on huomioitu vertaistuen tarve. Osallistujilla on sekä ryhmän että valmentajien tuki eikä kukaan ole muka na tässä yksin. Jokainen osallistuja saa vii meisimmän tutkitun tiedon ja apuvälineet ammattilaisilta, jotta pääsee näkemään, mikä toimii juuri minulle.

Mikä motivoi sinua nousemaan aamulla sängystä?

Entisenä tanssitaiteilijana kaikenlainen tanssi kiehtoo minua edelleen. Saan voi maa rytmeistä sekä musiikista ja erityi sesti Zumba-tunnit ovat salsan ja lattari rytmien vuoksi jääneet elämääni Kolum biasta. Joogaan edelleen, mutta olen in nokas kokeilemaan uusia liikuntalajeja. Kulttuuri ja taide on lähellä sydäntäni. Jo kainen päivä on mahdollisuus ja minua kiinnostaa uuden oppiminen.

PRESENTATION AV VÅR NYA MEDARBETARE

Netta, en mångsysslare inom hälsa

Berätta vem du är

Jag heter Netta Varga och har börjat som vikarierande projektchef för ForMare och som SSB:s hälsoansvariga. Jag har bott 12 år i Holland, där jag studerade modern dans vid konstuniversitetet i Amsterdam.

Vid sidan av dansen har jag också utbildat mig till yogalärare. Under min karriär har jag till exempel jobbat som kulturombud vid Finlandsinstitutet i Madrid, linjechef vid dansgymnasiet Vaskivuoren Tanssilu kio i Vanda och utfört uppgifter inom eko nomiförvaltning och kultur vid Finlands ambassad i Colombia.

I Colombia arbetade jag dessutom som yogalärare vid universitetet Externado de Colombia. Där inriktade vi oss på att för bättra de studerandes psykiska hälsa ge nom ett brett psykosocialt samarbete med fokus på förebyggande arbete med olika nyskapande metoder. Efter att jag kom tillbaka till Finland har jag påbörjat ma gisterstudier i konstfostran vid Jyväskylä universitet.

Vad ingår i dina uppgifter?

Min huvudsakliga uppgift är att arbeta som projektchef för ForMare. Det är ett projekt som intresserar mig och som inne bär kontakt med deltagarna, rederierna och våra samarbetspartner, som består av Sjömanspensionskassan, Sjömanskyrkan, företagshälsovården och tränarna som är med i programmet. Eftersom jag själv inte har tidigare erfarenhet av sjöfart är det in tressant att lära sig om branschen. Jag har mycket nytt att lära mig, men jag tar mig an utmaningen med entusiasm.

Vad är det bästa med ditt nya jobb?

Jag tycker verkligen om att jag får vara med och hjälpa människor att må bätt re. Jag ser fram emot att se vad jag själv kan bidra med till programmet med de er farenheter jag hittills har skaffat. Jag ser inte ForMare enbart som ett projekt för att banta eller komma i form, utan upplever det som en två år lång resa mot holistisk hälsa. Allt nytt som händer är viktigt. Må let är att deltagarna medvetet är på väg mot något bättre.

Jag önskar att alla kommer till insikt om att vi har en enorm kraft inom oss och att allt är möjligt. Jag vill att ForMare ska vara en kombination av hopp, tro och vi sionen om en bättre framtid. Jag gillar att behovet av kamratstöd har uppmärksam mats inom ForMare. Deltagarna får stöd av både gruppen och av tränarna, ingen är med i detta ensam. Experterna förser al la deltagare med de senaste forskningsrö nen och hjälpmedlen, så att de kan se vad som fungerar för just dem.

Vad motiverar dig att gå upp på morgonen?

Som före detta danskonstnär fängslas jag fortfarande av all slags dans. Jag får ener gi av rytmer och musik, och särskilt zum balektionerna har tack vare salsan och la tinorytmerna blivit kvar i mitt liv från Co lombia. Jag yogar fortfarande, men är iv rig att testa nya motionsformer. Kultur och konst ligger mig nära om hjärtat. Var je dag är en möjlighet och jag vill lära mig nya saker. ò

Rauhan vuosia

1920–1939

VVenäjän tsaarin hallitsema Suomen autono minen suuriruhtinaskunta tunnettiin mail malla 1800-luvun lopulla finanssipiireissä it senäisenä ”rahavaltiona”. Erityisesti ruotsalai nen Wallenbergin pankkiiriperhe avusti rahaha nojen aukeamisessa Suomeen. Maaperä, metsät ja kosket kiinnostivat sijoittajia. Wallenbergien edun valvojaksi maahamme lähetettiin Emanuel Laurell, jo ka nimi esiintyy monien varustamoiden yhteydessä.

”On maamme köyhä, siksi jää”, opittiin ulkoa en simmäisinä kouluvuosina. Kun merenkulun kehi tys toi muassaan rautaiset rovit ja niihin höyryko neet, nuo Maammelaulun sanat opittiin käytännössä. Aiemmin Suomessa varveja pykättiin ”joka niemeen, notkoon, saarelmaan” puualusten rakentamiseksi omistajien omista metsistä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen telakoilla ympäri maailman alkoi kiireinen uudisraken nuskausi. Aluksi suomalaiset joutuivat enimmäk seen tyytymään edulliseen kotimaan telakoiden tuo tantoon. Suurin osa uusista laivoista oli puurunkoi sia. Joko sisävesien tervahöyryjä tai apumoottoroi tuja purjelaivoja.

Suomessakin telakkateollisuus kehittyi. Hietalah dessa viimeisteltiin 1924 jäänsärkijä VOIMA, alun perin Tallinnassa ja Danzigissa rakennettu, mut ta Helsingissä Suomen oloihin muokattu. Viimeisi

nä rauhan vuosina Suomen telakoiden suurimmat moottorilaivat olivat kooltaan 7 300 dwt. Hietalah dessa valmistui 1939 maailman toinen dieselsähköi nen jäänsärkijä, SISU. Ensimmäinen oli ruotsalainen YMER.

Linjaliikenteen valtias oli FÅA – SHO, Suomen Höy rylaiva Osakeyhtiö, jonka laivoilla noin 70% lasteis ta kuljetettiin. FÅA avasi uuden linjan Etelä-Amerik kaan (AL) yhteistyössä turkulaisen Boren ja Suomen Valtamerentakaisen kaupan kanssa. Pohjois-Amerik kaan laivalinjan perusti Helsingissä asuva ruotsalai nen Gustaf Birger Thordén, tilaten kuusi suurta moot torilaivaa, useimmat Turusta, kooltaan 6 000 dwt.

Sodan jälkeen suurissa merenkulkumaissa höy rylaivoja korvattiin moottorilaivoilla. Käytös tä poistettuihin vanhoihin höyryihin suomalaisten kin redarien rahat riittivät. Vuonna 1929 alkaneen laman seurauksena saatiin seuraavalla vuosikym menellä hankituksi halvoilla hinnoilla toista sataa höyrylaivaa. Kahden maailmansodan välisinä vuosi na Suomen kauppalaivaston bruttovetoisuus kaksin kertaistui.

Vanhat rahtihöyryt ajoivat pääasiassa hakurahtilii kenteessä kuljettaen rauhallista kymmenen solmun vauhtia bulkkilasteja, kuten metsäteollisuuden tuot teita, kivihiiltä, viljaa. Linjaliikenteessä kulki enää va jaa kolmannes kauppalaivastomme aluksista.

Pääkaupunki kehittyi redarien suosikkikotipaikak si. Noin 40% varustamoista oli helsinkiläisiä. Edellä mainittujen lisäksi Helsingissä oli konttorit tramp pihöyryvarustajilla Victor Ek, Herbert Janhonen, Ru dolf Johnsson, Henry Nielsen, Onnar S. Nylund ja Ant ti Wihuri. Ahvenanmaalta muuttivat Robert ja Curt Mattson operoiden suuria rahtihöyryjä.

Viipurissa ja Koivistolla oli maineikkaita varustajia J. W. Paulin, Armas K. Seppinen ja Albin Kemppi, Soi ni-suku sekä Ernst Sohn, jonka laivasta FRITZ S. ker too maineikas merimiesviisu ”Eldari Heikki”, tunne taan myös nimellä ”Skönemanni Heikki”.

Loviisassa vaatimattomassa puurakennuksessa oli eversti Ragnar Nordströmin konttori. Everstillä oli maissa mittavia rakennushankkeita, sekä tramp pien lisäksi kalastuslaivasto. Kaikkiaan omistuksessa ehti olla 60 alusta, rahtihöyryjä, troolareita, hinaajia, moottorilaivoja, myös tankkereita. Talvisodan alussa eversti sai mainetta ostamalla omilla rahoillaan La pin puolustajille aseistuksen Ruotsista.

Ahvenanmaalla on pitkät merenkulkuperinteet. Maailmankuulu purjelaivavarustaja merikapteeni Gustaf Erikson hankki ensimmäisen rahtihöyrynsä vasta 1920 ja parin vuoden kokeilu riitti aluksi. Algot Johansson oli kauppias, jonka laivasto kasvoi 1970-lu vulla Suomen suurimmaksi. Muita redareita olivat Albert Jansson, Arthur Andersson, Arthur Ekbom, Carl Helin, Carl Kåhre sekä Lundqvist-suku. ”Lundqvist Re derierna, Mariehamn” seilaa edelleen. Laivastossa on kymmenkunta noin 100 000 dwt raakaöljytankkeria. Uusin toimitettu tänä vuonna.

Tanskasta Uudenkaupungin kirkkoon urkuja ra kentamaan tullut Jens Alexander Zachariassen asettui naimapuuhiensa vuoksi kaupunkiin asumaan. Suvulle kertyi runsaasti purjelaivaosuuksia ja sit temmin toistakymmentä suurta höyrytramppia. Vä

hän pohjoisempana Raumalla toimivat redarit Yrjä nen, Fagerström-suku, sekä John Nurmisen siirryttyä Helsinkiin toimintaa jatkanut Jalmari Penttilä. Poris sa suuria varustajia olivat Werner Hacklin ja Molan der-suku. Merenkulkijoilla oli lentävä lause ”Molan derin MOTTO ja Hacklinin OTTO, riemujen RAGUNDA, murheiden MODESTA ja surujen ZORRO.”

Vaasassa suurliikemiehet perustivat useita varus tamoita: ensimmäinen Suomesta Itämeren ulkopuo lelle liikennöinyt Wasa Nordsjö Ångbåts Aktiebolag, Vasa Rederi, Vasa Steamship, Vaasan Laiva.

Kesä 1939 oli lämmin. Kansalaiset katsoivat luotta vaisina tulevaisuuteen. Seuraavan kesän olympiaki soja valmisteltiin tarmokkaasti. Huolestuneina seu rattiin itärajan takaisen Neuvostoliiton – nykyisin Venäjä – aikeita. Syyskuussa Neuvostoliitto valtasi Puolasta puolet. Miehitti seuraavaksi Viron, Latvian ja Liettuan. Suomeen itänaapuri hyökkäsi yllättäen 30.11.1939. Alkoi Talvisota. ò

Lähteet: Yrjö Kaukiainen: Ulos maailmaan Hannu Vartiainen: Rauman merenkulun historia. Navis Fennica II www.aanimeri.fi

Timo Sylvänne

Entinen radiosähköttäjä, Vapaavahdin pitkäaikai nen yhteistyökumppani Timo Sylvänne kirjoittaa katsauksia suomalaisen merenkulun ja meren kulkijoiden historiasta. Kuvia ja historiaa myös Sylvänteen ylläpitämällä aanimeri.fi –sivustolla.

reissu sujui hienosti hyvän ilmapiirin sekä suotuisten säiden vallitessa. Ryhmä merenkulkijoita teki viiden päivän patikoinnin Hetta-Pallaksen vaellusreitillä Sampsan johdolla. Ruskareissulaiset tekivät MEPAn ma joilta päiväretkiä alueen tuntureille Netan ja Kursgubbe Jukan johdolla. Kuljetukset hoiti 27 reissun kokemuk sella Esa Reinikkala. Kiitokset kaikille mukana olleille!

Mari Ikonen piti hyvää vauhtia ruskaretkeläisten päiväretkillä.

Anne ja Johanna tauolla. Päivisin patikoitiin 12-20 kilometriä.

Perjantaiaamuna otettiin koko porukan yhteiskuva. Ruskaretkeläiset pudotettiin Kukastunturin maisemiin ja Esa kävi viemässä tunturivaeltajat Hetta-Pallas -reitin alkuun.

Viimeisenä päivänä noustiin Kätkätunturille. Alkumatkan auringonpaiste oli vaihtunut sumuun.

Kovassa kunnossa olevalle J-P Laurilalle nousut eivät olleet ongelma. Hän on ollut aktiivinen ForMaressa ja MareSportissa.

Tutustu veneilyyn -kursseja vedettiin kesän aikana monessa kau pungissa edellisvuoden tapaan Skipperin vuokra veneillä.

Kurssitoiminta jatkuu kohtalaisen kesän jälkeen

Korona alkoi helpottaa, mikä edesauttoi ME PAn kurssien järjestämistä. Jonkin verran osallistujamääriin vaikuttivat kuitenkin Uk rainan sodan aiheuttama epävarmuus sekä rahti- ja matkustajasektorilla vallinneet muuttuvat laivatilanteet.

Joitakin kestosuosikkeja, kuten golfin jatkokurssi ja ratsastuskurssi jouduttiin siirtämään tai jopa pe ruuttamaan. Kesän aikana ehdittiin tutustua purje lautailuun, melontaan, moottoriveneilyyn sekä pur jehdukseen. Haulikkokurssi vedettiin edellisvuosien tapaan läpi Porissa

Loppusyksystä MEPAssa on tarjolla padelia sekä Turussa että Helsingissä ja ajoharjoittelua Riihimäel lä. Merenkulkijoille järjestetään myös lajitutustumi sia sekä näyttelykäyntejä.

MEPAn kautta voi myös osallistua digitaitokurs seille. Valittavana on lukuisia yksipäiväisiä kursse ja. Niitä voi käydä joko etäkurssina tai omatoimise na verkkokurssina.

Lisätietoja: Kursgubbe Jukka, opinto@mepa.fi sekä www.mepa.fi tapahtumakalenteri

Syksyn suosikki Ylläs pitää pintansa, samoin pa rin vuoden tauon jälkeen ohjelmaan palannut espan jan intensiivikurssi Malagassa. Myös espanjan kielen verkkokurssi jatkuu. Vuosaaren merimieskeskukses sa pidetään syksyllä italian ja venäjän kielen alkeis kurssit.

Pasi Savioja veti Porissa perinteisen haulikko kurssin. Lopuksi oli leikkimielinen kisa, jonka voitti Jonni Vuorisalo.

Melontakurssilla meren kulkijat pääsivät tutustu maan Aurajoen rantoihin kanooteista käsin.

Harri Toikkanen opasti merenkulkijoita purjelautailun saloihin Lohjanjärvellä mukavas sa kesäsäässä.

Ellan kirjastojutut

ella.mustamo@mepa.fi

Leffaklassikko S/S-Martha

En ollut edes kuullut koko Martha-elokuvasta ennen Kotkan Meripäiviä, mutta MEPAn kirjastossa ilmeni, että kyseessä on todellinen skönäreiden kulttielokuva. Mutta mikä on kulttielokuva?

wikipedia määrittelee sen seuraavasti:

”Kulttielokuvat ovat yleensä suurelle yleisölle tun temattomia tai muuten vähälle huomiolle jääneitä, mutta vetoavat tiettyyn katsojaryhmään jonkin eri tyisen seikan vuoksi. Yleensä kulttielokuviksi päätyy elokuvia, joilla on suhteellisen pieni budjetti ja jotka on kuvattu suurimmaksi osaksi omatekoisesti” (Wi kipedia).

Tiesin kyllä, että joidenkin sci-fi- ja kauhuleffojen ympärillä kokoontuu porukoita ja lahkoja, sellaisia, joiden keskuudessa jokin elokuva on nähty kymme niä ellei satoja kertoja, ja sen pohjalta pukeudutaan outoihin vaatteisiin ja supistaan elokuvien repliikit ulkoa.

Marthasta on valikoitunut merenkulkijoiden oma rituaali. Lähes kaikki ovat sen nähneet jossain vai heessa. Vanhat konkarit vinkkaavat elokuvan uusil le sukupolville. Järjestetään Martha-iltoja, joissa huu detaan “jävla svenskar” ja otetaan hörppy, kun scree nillä vilahtaa Tuborg-kyltti. Tanskassa iltoihin osal listuu joukoittain ihmisiä ja Martha on myös Ruotsin Sjöfartsverketin myyntituote, jota Suomen MEPA jäl leenmyy.

Itse elokuva on tehty vuonna 1967 ja siinä välkkyy sininen Välimeri ja värikkäät retrovaatteet polaroidin sävyissä, naiset ovat kauniita ja öljysheikit kaahaavat amerikanraudoilla.

Itse vanha rouva S/S Martha on romuluinen laiva, jonka miehistöstä on moneen lähtöön. Juttu on hu pailu, jossa syödään hyvin ja messikalle tarjoilee jo ka aamu kipparille ryypyn, kunnes varustamon pomo saapuu tarkastamaan laivan. Kipinän kopissa kukkii ruusutarha ja koneessa tehdään korjauksia tanska laisilla hörhövirityksillä. Elokuvassa soi säkkipilli ja laulut on duurissa.

Osta siis MEPAsta oma Martha-elokuvan kappalee si hintaan 10 € tai lainaa se MEPAn kirjastosta.

Järjestä oma Martha-ilta tai osallistu muiden järk käämiin!

Tiedustelut: kirjasto@mepa.fi / p.09-66890020

MEPAn seuraava Martha pidetään iltojen pimennyttyä Vuosaaren merimieskeskuksessa. Seuraa MEPAn toimintakalenteria nettisivuillamme www.mepa.fi.

MEPA-historiikki edistyy

Merimiespalvelutoimiston 50-vuotisjuhliin tehtävän historiikin rakenne on nyt selvillä. Historioitsija Matti Johannes Koivu on paiskinut töitä jo vuodenvaihteesta lähtien. teksti: Pekka Karppanen

kevät meni arkistoja penkoessa ja kesän kynnyksellä päästiin jo tekemään henkilöhaastatteluja.

– Keskustelut MEPAn nykyisten ja en tisten työntekijöiden kanssa ovat olleet todella mielenkiintoisia ja myös hyödyl lisiä kirjan kannalta. On paljastunut run saasti kiinnostavia asioita, joita ei löydy virallisista papereista, Koivu vihjaa.

Keväällä hän teki myös matkan Hampu riin, jossa teki haastatteluja sai tutustua Merimieskirkkoon, satamaan sekä kan sainväliseen merimiesklubiin ja Cap San Diego -museorahtilaivaan.

– 1960-luvulla rakennetusta aluksesta sai hyvän käsityksen siitä, millaisissa olo suhteissa MEPAn alkuaikoina seilanneet merenkulkijat työskentelivät. Paluumat kan tein Finnlinesin aluksella, jossa sain loistavan mahdollisuuden tutustua tämän päivän merenkulkijoiden arkeen, kiitteli Matti Koivu M/S Finnladyn henkilökuntaa.

Kirjassa tullaan käsittelemään toimin nan ohella myös Merimiespalvelutoimis ton syntyyn vaikuttaneet seikat, joita ei tiettävästi aikaisemmin ole tutkittu. Koi vu muistuttaa, että merenkulkija tulee kuitenkin olemaan kirjan keskiössä.

Historiikkiryhmä mukana työssä

MEPAn hallituksen vahvistama historiik kiryhmä on kokoontunut säännöllisesti.

Kesän lopulla kartoitettiin arkistoja, joita voidaan hyödyntää historiikin kuvatoimi tuksessa. Kuvia kyseltiin myös merenkul kijoilta, joista moni kehotti hyödyntämään Äänimeri- ja Merimieskuvia -sivustoja, joi hin he ovat omat kuvansa laittaneet.

Merimiespalvelutoimiston omissa ar kistoissa on toki paljon materiaalia ME PAn sekä edeltäjäorganisaation, Kauppa laivaston Huoltoneuvoston toiminnasta.

– Kuvitusta tarvitaan myös näiltä edel täviltä ajoilta. Kirjaan pitää saada eloa, ei

pelkkää hallintoliturgiaa, Koivu totesi ve doten samalla lukijoihin mahdollisten ku vien toivossa.

Kuvamateriaalia aletaan kerätä syk syllä ja tekstien käännöstöihin päästä neen vuodenvaihteen tienoilla. Ensi vuo den alkupuolella voidaan aloittaa kirjan layout-suunnittelu ja loppukesästä 2023 päästään painotöihin.

Kirja julkaistaan syksyllä 2023, jol loin juhlitaan Merimiespalvelutoimiston 50-vuotista taivalta.

M/S Finnladyn päällikkö Pekka Stenvik ja purseri Reijo Kajaus kertoivat Matti Koivulle merenkulkijan elämästä matkalla Saksasta Suomeen.

Tervetuloa pelien maailmaan!

MEPA lanseeraa uutena palvelunaan MEPA-pelit syksyllä 2022, sillä haluamme kannustaa meren kulkijoita kokoontumaan entistä enemmän yhteen mukavien hetkien äärelle.

Milloin viimeksi olet is tunut saman pöydän ääreen muiden kans sa pelaamaan erän jo tain hyvää korttipeliä? Tai milloin olet opetel lut jonkun uuden mukavan pelin?

MEPA aloittaa tarjoamaan laivoille kir jojen, lehtien ja elokuvien lisäksi myös erilaisia pelejä. Jokaiselle laivalle tullaan asiamiesvierailujen yhteydessä toimitta maan ns. peruspelipaketti, johon kuuluu pari pakkaa tavallisia pelikortteja sekä Port Royal ja Yatzy -pelit.

Peruspelipaketin lisäksi laivat voivat ti lata sähköpostitse (pelit@mepa.fi) MEPAn nettisivuilta löytyvän listauksen mukai sia pelejä. Sivustolta löytyy myös jokai seen peliin liittyen lisätietoa, joka helpot taa sopivan pelin valitsemista juuri teidän porukallenne. Tilattu peli on toimittami sen jälkeen laivan omaisuutta eikä sitä tarvitse siis palauttaa takaisin.

Miksi MEPA-pelit?

Ihmiset sulkeutuvat nykyään entistä enemmän omiin oloihinsa selailemaan älylaitteita tai muuten toimimaan yksi näisyydessä. Me haluamme tuoda siihen muutosta. Lautapelit parantavat hyvin vointia erityisesti yhteisöllisyyttä lisää mällä.

Peleillä on myös muita positiivisia vai kutuksia ihmisiin. Pelaaminen parantaa keskittymiskykyä ja muistia, lisää positii visia kokemuksia, vähentää stressiä ja pi tää mielen virkeänä. Kaikki nämä auttavat jaksamaan arkea ja tukevat hyvinvointia.

Kiinnostaako pelaaminen enemmänkin?

Vuosittain marraskuussa järjestetään kansallinen peliviikko. Tänä vuonna se ajoittuu viikolle 45 (7.–13.11.2022). Myös MEPA järjestää tuolle kyseiselle viikolle erilaisia pelitapahtumia, joista ilmoitam me tarkemmin lokakuun aikana. Muista siis seurata toimintakalenteriamme sekä some-kanaviamme!

Jos haluat lisätä pelaamistasi myös työajan ulkopuolella, voit liittyä Lauta peliseuran jäseneksi. Jäsenenä voit saa da erilaisia etuja, esimerkiksi Lautapelit. fi myöntää jäsenkortilla 10 % alennuksen kaikista lautapelituotteista.

Pelailemisiin!

QR-koodi pelien sivustolle

teksti Tiia Tiesmäki

SSB lanserar sin nya tjänst SSB-spelen under hösten 2022. Med den vill vi uppmuntra sjöfararna att träffas ännu mer och ha roligt tillsammans.

När har du senast suttit ner tillsammans med andra och spelat ett riktigt bra kortspel? El ler när lärde du dig senast ett nytt roligt spel?

Utöver böcker, tidningar och filmer kommer SSB att börja erbjuda fartygen olika spel. I samband med be söken från ombuden kommer vi att leverera ett så kallat basspelpaket till alla fartyg. Paketet innehåller två vanliga kortlekar, Port Royal och Yatzy.

Dessutom kan fartygen beställa fler spel via e-post (pelit@mepa.fi) från listan som finns på SSB:s webb plats. Där finns också mer information om varje spel så att ni enklare kan välja ett spel som passar er be sättning. Beställda spel är fartygets egendom och be höver alltså inte lämnas tillbaka.

Varför SSB-spelen?

Numera stänger människor in sig allt mer i sin egen vrå för att bläddra på sina smarta enheter eller syss la med något annat i sin ensamhet. Vi vill förändra detta. Brädspel förbättrar välbefinnandet genom att öka samvaron.

Spel har också andra positiva effekter på människor. Spelandet förbättrar koncentrationsför mågan och minnet, ökar de positiva upplevelserna, minskar stressen och håller dig alert. Allt detta hjäl per dig att orka med vardagen och främjar hälsan.

Vill du spela ännu mer?

Varje år i november arrangeras den nationella spelve ckan. I år inträffar den vecka 45 (7–13.11.2022). Även SSB arrangerar olika spelevenemang under denna ve cka. Vi informerar mer om dem under oktober. Så kom ihåg att följa vår verksamhetskalender och våra so ciala medier!

Om du vill spela mer även utanför arbetstid kan du bli medlem i brädspelssällskapet Suomen Lautapeli seura. Som medlem får du olika förmåner, till exem pel 10 procent rabatt på alla brädspelsprodukter på Lautapelit.fi.

Vi ses vid spelbordet! ò

Merimiesmotoristien matka Lofooteille 1.8.–6.8.

Kauan odotettu reissu alkoi kokoon tumisella ja yöpymisellä Kemis sä, josta maanantaiaamuna läh dettiin ajamaan Ruotsin läpi koh ti Norjaa.

Kymmenen motoristin lisäksi muka na on huoltoauto kahden hengen mie histöllä. Huollolle tuli pientä tarvetta jo alussa, kun paria pyörää jouduttiin fixaa maan. Apua saatiin puhelimitse huollosta ja päästiin jatkamaan ajoa.

Illalla saavuttiin Narvikiin, jossa vietet tiin ensimmäinen yö ja saatiin apuja pai kalliselta moottoripyöräkorjaamolta. Tiis taina matka jatkui hienoissa maisemis sa kohti Svoelvaria – hieman ropisi vettä. Ajoaikaa kertyi vajaat 4 tuntia. Svoelvaris sa vietettiin kaksi yötä.

Keskiviikkona ohjelmassa oli ajomatka Lofoottien länsikärkeen; Å i Lofoten. Po rukka ajoi noin 300 km matkan kahdes sa ryhmässä, mikä toimi hyvin. Matkalla pysähdeltiin kahville ja ottamaan valoku via. Paluumatkalla käytiin vielä Hennigs vaerdissä - uskomattoman hieno paikka.

Mukava päivä; pyörät toimivat, hyvät il mat ja maisemat, positiivinen tunnelma.

Torstaiaamuna oli suunnitelmissa uin ti, mutta jätettiin väliin sateen takia. Klo 11.00 lähti kaksi porukkaa kohti Nar vikia Harstadin kautta, matkalla oli pie ni 20 min lautta matka Flesnes - Refnes. Huolto ja kolme muuta motoristia ajoivat suoraan Narvikiin. Illalla vielä tehtiin pie ni kahden tunnin ajolenkki Beisfjord- Len genes - Fjelbu.

Perjantaina lähtö kohti Oulua. Aamul la kello soi aikaisin, kaikki kokoontuivat aamiaiselle klo 06:30. Kolmessa ryhmäs sä lähdettiin liikkeelle, suuntana Oulu ja matkaa 690 kilometriä.

Ensimmäiset 150 km mentiin vesisa teessa ja tuulessa, lämpöä +7, hieman en nen Apiskoa yhtäkkinen lämmön nousu +17. Kiirunan jälkeen ilma oli poutainen ja ajo maistui.

Huolto saapui Ouluun 9 tunnin ajon jäl keen ja toivotteli porukan tervetulleeksi Ouluun. Sauna teki hyvää pitkän ajon jäl keen. Sitten siirryttiin naapuriin, ravinto

la Roostersiin, jossa iltaruokailu ja kevyt tä illan viettoa. Lepoa tarvittiin seuraavan päivän kotimatkaa, n. 600–800 km, varten.

Lauantaiaamun matka etelään alkoi kovassa tuulessa ja sateessa, eri reiteil lä vaihtelevaa keliä. Hyvinkäälle matkan nut huoltoauto ajoi ensimmäisen tunnin sateessa, mutta Kärsämäen jälkeen koit ti poutasää.

Matkaa viikon aikana tuli allekirjoit taneelle kertyi 3700 km ja aikaa pyörän päällä 47 tuntia, samoja lukuja varmaan koko ryhmälle. Reissu oli tässä sarjassa ensimmäinen MEPAn järjestämänä, kak si kertaa peruttiin ja nyt saatiin maalin. Määränpäässä oli hienoja maisemia, hy väkuntoisia teitä ja mahdollisuus tutus tua Lofoottien tarjontaan omatoimisesti tai pienryhmissä.

Lauantai-iltana tuli viestejä Lofootti reissun whatsapp-ryhmään, että poru kat turvallisesti kotona. Kiitos kaikille! ò

Teemu Saikkonen ja MEPAn mototiimi

Merimiesmotoristit liikkeellä loppukesällä

Pariin otteeseen siirretty Lofoottien matka toteutui ja onnistui hyvin. Skönäreitä liik kui kaksipyöräisillä myös Länsirannikolla ja Mäntsälän Poker Ride -tapahtumassa.

Kymmenen pyörän ryhmä lähti elokuun alus sa Kemistä Teemu Saikkosen ja Sami Koskisen johdolla. Mukana seurasi huoltoauto, jota ajoi vat MEPAn tutut talkoomiehet ja laivakokit Timo ja Make. Määränpäässä oli hienoja maisemia, hyväkun toisia teitä ja mahdollisuus tutustua Lofoottien tar jontaan omatoimisesti tai pienryhmissä.

Lauantain 6.8. Anchors&Motors -tapahtumassa oli vat MEPAsta Jukka ja Pekka. Paikalla kävi kymmen kunta merimiesmotoristia ja saman verran muita skönöjä. Poutasää suosi vierailijoita, mutta tuuli yl tyi päivän mittaan niin kovaksi, että MEPAn messu teltta piti purkaa.

Ryhmä merimiesmotoristeja osallistui elokuun lo pulla Moosehead Bikers ry:n järjestämään Poker Ri de -tapahtumaan. Sen jälkeen heitettiin vielä poru kalla parin sadan kilometrin ajolenkki länsirannikol la alkaen Raisiosta.

Sjömansmotoristernas sensommarturer

Resan till Lofoten som fått skjutas fram två gånger genomfördes till slut och föll väl ut. Sjömännen for också fram på två hjul längs västkusten och på evenemanget Poker Ride i Mäntsälä.

Ibörjan av augusti startade en grupp med tio mo torcyklar i Kemi under ledning av Teemu Saikko nen och Sami Koskinen. De följdes av en servicebil som kördes av SSB:s välbekanta talkodeltagare och fartygskockar Timo och Make. På destinationen fanns det vackra landskap, vägar i gott skick och möjlighet att utforska Lofotens utbud på egen hand eller i små grupper.

Lördag den 6 augusti besöktes evenemanget An chors & Motors av Jukka och Pekka från SSB. På plats fanns även ett tiotal sjömansmotorister och lika må nga andra sjömän. Besökarna gynnades av uppehå llsväder, men under dagen tilltog vinden så pass my cket att SSB fick ta ner sitt mässtält.

I slutet av augusti deltog en grupp sjömansmoto rister i evenemanget Poker Ride som arrangerades av Moosehead Bikers ry. Därefter åkte hela gänget en tur på tjugo mil längs västkusten med start i Reso. ò

Laivajoukkueiden jalkapalloturnaus

Vuoden 2022 MEPA Futiksen vei Eckerö Linen merenkulkijoista kasattu Finbolandia. Viking Glory antoi hyvän vastuksen.

teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Tiia Tiesmäki

Elokuun aurinko lämmitti sopivas ti viheriöt pienen sateen jälkeen. Turnaukseen osallistui lopul ta neljä joukkuetta, vaikka par haillaan tuloillaan oli kahdeksan ryhmää. Laivojen ostot ja myynnit, sekä piristynyt matkustajaliikenne lienevät vaikuttaneet peruutuksiin.

Perinteisistä tiimeistä jäivät pois Vapa rit, Amorella ja Silja Serenade, mutta mo nia tuttuja pelaajia nähtiin silti. Mukavaa oli nähdä murtajaporukan aktivoituminen – mukana kahdella joukkueella.

Runsaat 40 pelaajaa päästettiin irti kah delle nurmikentälle. Aluksi kaikki pelasi

vat toisiaan vastaan ja lopuksi vedettiin mitalipelit.

Pronssiotteluun päätyivät Arctia ja Po laris, joista jälkimmäinen otti voiton ja pronssia. Finaaliin pääsivät Viking Glory sekä Eckerö Linen yhdistelmäjoukkue Fin bolandia, joka vei lopulta koko turnauk

Palkinnot:

Tsempparipalkinnot:

Gädke,

Åstrand, Finbolandia

Honka, Polaris

Vahderpää, Glory

naispelaaja:

Nars, Arctia

MVP: Juuso Ruoho, Finbolandia

Play: Arctia

Pronssia: Polaris

Viking Glory

Finbolandia

sen. Arctialle myönnettiin Fair Play -pal kinto.

Turnaus saatiin vedettyä läpi hyvässä hengessä ja ensiapuhenkilöt onneksi pää sivät vähällä.

Suuret kiitokset kaikille mukana olleille ja talkooväelle sekä tapahtuman tukijoille. Kuvia ja video mepa.fi -kotisivulla.

Eckerö Linen yhdistelmäjoukkue Finbolandia vei turnauksen mestaruuden.

Viking Glory otti hopeaa.

I/B Polariksen joukkue ylsi pronssille.

Fartygslagens fotbollsturnering

MEPA Futis 2022 vanns av Eckerö Lines lag Finbolandia, men Viking Glory bjöd på tufft motstånd.

Augustisolen värmde planen lägligt ef ter en kort regnskur. Slutligen deltog fyra lag i turneringen, även om upp till åtta lag hade tänkt komma. Fartygsköp och fartygsförsäljningar och den återhämta de passagerartrafiken torde ha påverkat av bokningarna.

Bland de traditionella lagen saknades Va parit, Amorella och Silja Serenade, men vi fick ändå se många bekanta spelare. Det var roligt att se att isbrytarbesättningarna blivit mer aktiva – de deltog med två lag.

De drygt 40 spelarna släpptes ut på två gräsplaner. Först spelade alla mot varandra en gång och sedan började kampen om med aljerna.

Arctia och Polaris hamnade i brons matchen, varav det senare laget tog hem vin sten och bronset. Finalen spelades mellan Vi king Glory och Eckerö Lines kombinationslag Finbolandia, som till sist tog hem hela turne ringen. Fair Play-priset gick till Arctia. ò

Arctian porukka voitti turnauksen Fair Play -palkinnon.

Merimiesgolfia Paraisilla

Elokuun golf-kisa järjestettiin MEPAn ja SLYn, Suomen Laivakauppiaitten yhdistyksen yhteisvoimin. Aurinkoiselle kentälle saapui reilut viisikymmentä pelaajaa.

teksti Pekka Karppanen kuvat Sampsa Sihvola

S uomen Laivakauppiaitten yh distys on pitkään sponsoroi nut MEPAn urheilu- ja liikunta tapahtumia sekä lahjoittanut palkintoja kisojen voittajille. Yhdistyksellä oli tapana pitää vuosittain oma golfkilpailu, mikä jäi väliin parina vuonna.

SLYn puheenjohtaja Juhani Suokari alkoi suunnitella kisaa yhdessä MEPAn kanssa ja viheriöille päästiinkin elokuun toisena keskiviikkona. Kisa sai nimekseen Sailors´Trophy ja se on tarkoitus käydä vuosittain.

Paraisten Archipelagia Golf Clubilla oli edellisenä päivänä pelattu Silja vs Viking

Golf – perinnekisa, joka sekin saatiin he rätettyä henkiin MEPAn pienellä avustuk sella. Osa näistä pelaajista osallistui myös Sailors´Trophy -kisaan.

Hyviä tuloksia

Aamupalan ja infotilaisuuden jälkeen aloi tettiin kisa yhteislähdöllä kymmeneltä. Pelimuotoina olivat tasoituksellinen pis tebogey sekä scratch. Väylällä kolme kil pailtiin siitä, kuka osuu lähimmäksi lip pua. Pisimmän lyönnin kisa oli väylällä 18.

Parhaan naispelaajan palkinnon sai Er ja Koskivainio. Scrathin voitti tuloksella 80 Jussi Perho. Pistebogeyn parhaat: Mat ti Henttonen 39, Sami Koskinen 38, sekä 37

pisteeseen yltäneet Jukka Salminen, Ve li-Matti Laaksonen, Jari Suvanto sekä ME PAn edustaja Jaakko Aarninsalo

Pisimmästä drivestä vastasi Aleksan teri Anttila ja lähimmäksi lippua löi Jari Heikkilä (1,84m). Naisten pisimmän lyön nin veti Tarja Moisander

Kiitos kaikille pelaajille, palkintospon soreille ja hengessä mukana olleille!

Kuvia, video ja kaikki tulokset löytyvät MEPAn kotisivuilta.

Merenkulkijoita pelasi myös Wiurilassa Viking Linen golfkisassa, jonka voitti Ro land Helle, sekä Aura Golfissa järjestetys sä Alfons Håkans – kisassa, jonka pistebo geyn ja scratchin paras oli Klaus Kauko.

Sjömansgolf i Pargas

Augusti månads golftävling arrangerades gemensamt av SSB och Finlands Skeppshandlareförening. Drygt femtio spelare kom till den soliga banan.

Finlands Skeppshandlareförening har länge sponsrat SSB:s idrottsoch motionsevenemang och skänkt priser till tävlingarnas vinnare. Förening en brukar ordna en egen golftävling var je år, men de senaste två åren har den bli vit inställd.

Finlands Skeppshandlareförenings ord förande Juhani Suokari började i stället planera en tävling med SSB och den an dra onsdagen i augusti var det dags att kli va ut på greenen. Tävlingen fick namnet Sailors’ Trophy och tanken är att den ska spelas årligen.

På Archipelagia Golf Club i Pargas ha de den traditionella tävlingen Silja vs Vi king Golf spelats dagen innan, som också den väcktes till liv med lite hjälp av SSB. En del av dessa spelare deltog även i Sai lors’ Trophy.

Goda resultat

Efter frukosten och informationsmötet drog tävlingen igång med en gemensam

start klockan 10. Spelsätten var poängbo gey med handikapp och scratch. Vid hål 3 tävlade man om vem som kunde slå när mast flaggan. Tävlingen i längsta drive spelades vid hål 18.

Priset för bästa damspelare gick till Er ja Koskivainio Jussi Perho vann scratchen med 80 poäng. Vinnarna av poängbo geyn var Matti Henttonen 39, Sami Koski nen 38 samt Jukka Salminen, Veli-Matti Laaksonen, Jari Suvanto och SSB:s repre sentant Jaakko Aarninsalo, som alla fick 37 poäng.

Aleksanteri Anttila stod för den längs ta driven och Jari Heikkilä slog närmast flaggan (1,84 m). Tarja Moisander slog den längsta driven bland damerna.

Tack till alla spelare, sponsorer och de som var med oss i tanken!

Bilder, en video och alla resultat finns på SSB:s webbplats. ò

Jussi Perho, Erja Koskivainio ja Matti Henttonen.

Sami Koskinen sai palkintonsa MEPAn Bernt Lindelliltä ja Teemu Saikkoselta.

Jari Heikkilä löi lähimmäs lippua.

Positiivisen palautteen merkitys

Pienelläkin annetulla positiivisella palautteella voit ilahduttaa toisen ihmisen päivää huomattavasti. Valitettavan usein suomalaiset ovat kuitenkin antamassa palautetta vain, kun on jotain negatiivista sanottavaa.

teksti Tiia Tiesmäki

Siinä, missä negatiivista palau tetta kannattaa antaa harkitus ti, positiivista palautetta kan nattaa opetella antamaan spon taanisti. Positiivinen palaute ilahduttaa, antaa vastaanottajalleen moti vaatiota ja voimaa jaksaa töissä sekä kan nustaa kehittymään.

Positiivinen palaute annetaan mahdol lisimman nopeasti tilanteen ollessa vielä tuore. Palaute tulee tuoda esiin suoraan vastaanottajalleen henkilökohtaisesti ja siinä on hyvä tuoda esiin perustellusti se, miksi asia on tärkeä. Superlatiiveja ei tar vitse käyttää, olennaisinta on se, että tuot oman persoonasi mukaisesti aidon ja vil pittömän kiitoksesi vastaanottajan tie toon.

Toistuva palautteen antaminen tekee siitä hyvän tavan. Voit aluksi kokeilla an

taa positiivista palautetta jollekin kerran viikossa. Kun se luonnistuu, voit tihentää tahtia niin, että annat joka päivä ainakin jonkun nopean parin sanan mittaisen pa lautteen. Voit kehua esimerkiksi avuliai suutta, innokkuutta, rehellisyyttä, vas tuullisuutta tai yhteistyökykyä. Tärkein tä on, että kerrot mitä hyvää ominaisuut ta tai luonteenpiirrettä arvostat hänessä.

Jos työyhteisön kulttuuri on sellainen, että siellä ei palautetta anneta, työnteki jä ei voi olla varma, tekeekö hän oikeita asioita oikealla tavalla. Hänelle saattaa myös tulla tunne siitä, ettei hänen työl lään ole mitään merkitystä. Pitkän ajan kuluessa se rapauttaa työntekijän työmo tivaatiota ja -moraalia sekä heikentää ko konaisvaltaista hyvinvointia.

Kun saat itse positiivista palautetta, ota se vastaan juuri sellaisena. Ei ole mitään

syytä alkaa kieltämään tai vähättelemään palautetta. Voit sanoa yksinkertaisesti ”kii tos” tai ”tuntuipa tämä palaute hyvältä”. Hyvässä työyhteisössä osataan sekä antaa että ottaa vastaan kaikenlaista palautetta. Myös sinulla on merkitystä hyvän palaute kulttuurin luomisessa.

Kiitos, että luit tämän artikkelin lop puun asti. Muistetaan antaa toisillemme positiivista palautetta arjessa aina kun sii hen on aihetta! ò

ForMare-hyvinvointiohjelma käynnistyi alkutestauksilla

vuoden 2022–23 ForMare-hyvinvointiohjelmaan osallistuu 37 henkilöä eri varustamoista. Mehiläinen, va rustamoiden HR-osastot ja MEPA kävivät keväällä tulleet hakemukset läpi ja kesän aikana ilmoitettiin valituille osal listujille ohjelmaan hyväksymisestä.

Ohjelma käynnistui syyskuun puolessavälissä Helsingis sä ja Turussa alkutestauksilla, joissa kartoitetaan osallistu jien lähtökuntoa. Osallistujille järjestetään vuoden aikana kuusi erilaista liikunta- ja luentotilaisuutta, joiden aiheet käsittelevät niin kehonhuoltoa, elämänhallintaa, unenlaa tua kuin maksimikestävyyttäkin.

Jokaiselle osallistujalle laaditaan ammattivalmentaji en toimesta henkilökohtaiset kunto-ohjelmat. Ensimmäi sen vuoden päätteeksi pidetään väliaikatestit huhtikuussa, jonka jälkeen alkaa vuoden mittainen seurantajakso. Mikäli kiinnostut parantamaan elämänhallintaasi fyysisiltä sekä psyykkisiltä osa-alueilta, hae mukaan ohjelmaan kun ha ku alkaa ensi keväänä.

MEPA MareSport

kvartaalikisa 2/22 thriatlon-lajeissa kolme parasta olivat Paavo Arpiainen, Sami Ryti ja J-P Lau rila. Kvartaali 3/22 kävelyssä palkintosijoille ylsivät Riikka Jernman, J-P Laurila ja Taina Salo. Vuoden vii meisen kvartaalikisan lajina on kuntosali, aikajakso na loka-, marras- ja joulukuu. Pääkilpailua johtivat syyskuun lopulla Riikka Jern man, J-P Laurila, Paavo Arpiainen ja Kim Palhus

Liity mukaan: maresport.mepa.fi