TEHO-lehti 03/2022

Pääkirjoitus

MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA Vitkuttelusta voimaa!

Tyhjän paperin tai muun aloittamattoman työn kammo lienee tuttua useimmille meistä. Pitäisi saada aikaiseksi, aloittaa kirjoitustyö, soittaa hankala puhelu. Työtehtä vissä on toki eroja; lääkäri ei voi pitkän aikaa odotuttaa asiakasta käytävässä eikä bussikuski miettiä, keittäisikö ensin kahvit ennen bussin käynnistämistä.

Päivi Nummenranta puhuu TEHO-lehden kirjoitukses saan luolamiehen aivoista. Evoluutio ei ole muokannut aivoistamme nopeita, rajattomilla resursseilla operoi via koneita, vaan työmuistimme määrä on edelleen vain tietyn kokoinen. Liika kuormitus ja informaation määrä aiheuttaa helposti toiminnan hidastumista ja takkuamista.

Psykologi Satu Kaski toteaa Helsingin Sanomissa 28.8., että vitkuttelua ei pidä sekoittaa laiskuuteen: ”Vitkaste lijat eivät saa aikaan sitä asiaa, joka olisi tärkeää hoitaa juuri nyt. Siinä ei ole kyse laiskuudesta, vaan mielen sisäisestä kamppailusta.”

Vitkuttelu tai kaiken toiminnan pysähtyminen voi olla tärkeä aivojemme selviytymismekanismi ja työmuis tin akkujen latausta, kunhan sen tiedostamme, eikä se hankaloita elämää liikaa. Jollain tasolla ihmismieli kuitenkin työstää asioita, aivojen taustaprosessi on käynnissä ja valmistaa siihen hetkeen, kun oikeasti on

TEHO

Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi

Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti, Eija Lilja-Vuori Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Inga Haaristo Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi

Seuraava lehti ilmestyy 9.12.2022.

www.linkedin.com/ company/tts-institutetyotehoseura/

hyvä hetki, tai jo täysin pakko suorittaa vitkuttelun kohteena oleva työtehtävä. Tähän prosessiin saattaa kuulua kasvava ärtymys, joka lopulta potkaisee asiat eteenpäin. Tämän h-hetken jälkeen voikin olla, että tulosta syntyy nopeasti ja kompaktisti, ikään kuin hiiva olisi jo nostattanut taikinan valmiiksi.

Kohtuus silti kaikessa. Vitkuttelu on toiselle hyväksi havaittu toimintatapa, ja toiselle sen lopettaminen on iso henkinen helpotus. Osalle ihmisistä vitkuttelun syynä voi olla liiallinen epäonnistumisen pelko, suuri impulssiherkkyys tai liika tunnollisuus ja täydellisyyden tavoittelu. ”Ei muuta kuin hommiin vaan” -kehotus voi auttaa itseä, mutta ei aina toimi toiselle.

Vastavalo, Mikko Karjalainen

Vitkuttelua estäviä täsmäkoulutuksia ei meillä Työ tehoseurassakaan ole, vaikka nimessämme näkyy tehokkuus. Oman käyttäytymismallin, heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen on kuitenkin osa itsensä johtamista ja työelämävalmiuksien treenaamista, ja sellaisena sen on nykymaailmassa oltava tärkeä osa myös ammatillisia koulutuksia.

Hyvää syksyä kaikille!

PS. Ennen tämän jutun kirjoittamisen aloitusta on pesty uuni ja keitetty kaksi pannullista kahvia.

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN

Vuosijäsenmaksut

Yhteisöjäsen 150€

Henkilöjäsen 50 €

Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys

TILAUKSET

Tilaushinnat 2022 Vuosikerta 60 € / vuosi

Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200

Sisältö

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu

Asuntomessut Naantalissa - Kaunista luontoa, toimivia keittiöitä

Puurakentamisen kasvu käynnistää tarpeen uudesta koulutuksesta

Miten ruokapöytä katetaan tulevaisuudessa?

TTS testaa: Helpotusta perunoiden pesuun

Koneurakoinnin taksat tarkistettava

Metsäalalle hakeutuneet: metsäalalla työskentely merkityksellistä 20 Maaraksalla töitä riittää

Menestyvät maatalousyrittäjät ovat osaavia ja motivoituneita johtajia 22 Runsauden pulaa omenalajikkeissa 24 VR-teknologialla lisäarvoa kestävän metsänhoidon opetukseen?

Älä kuuntele huonoa musiikkia

Tuuleta käryt poistasoliesituuletin on keittiön uusin tulokas

Tukea esimiestyöskentelyyn, tuottoa toimintaan

Luolaihmisen aivot digimaailman pyörteissä

Työtehoseuran juurilla - 1950-luku

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

Tiepäivillä Työtehoseura ja älykkäät havaintoanturit Suomen Tieyhdistyksen valta kunnalliset Tiepäivät järjestettiin 24.-25.8. Tampereen messukeskuk sessa. Työtehoseura oli mukana esit telemässä älykkäitä ja monimutkaisia kin havaintoantureita, joita kehitetään NextPerception –hankkeessa. TTS testaa hankkeessa kamera-, laser- ja tutkatekniik kaa sekä erilaisia sensoreita. Kun kuljettajan toimintoja siirtyy tekniikan kehittyessä auto maation hoidettavaksi, on pidettävä huolta, että kuljettajan vireystila ja keskittyminen erilaisissa tilanteissa säilyy. Tiepäivät ovat oiva paikka tavata alan ammattilaisia, sillä tapahtuma tavoittaa noin 3500 osallistujaa eri maista. Kaikkia kävijöitä yhdistää tarve onnistua teiden, katujen ja yleisten alueiden pitoon liittyvissä tehtävissä.

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu

Näyttävästi Maataloustieteen päivillä Maataloustieteellinen seura järjestää joka toinen vuosi Maataloustieteen päivät Helsingin Yliopiston Viikin kampuksella. Työtehoseuran maatalous tiimin asiantuntijuus oli näyttävästi mukana kesäkuun tapahtumassa. Esityksissä arvioitiin mm. menestyvien maatalousyrittäjien tun nuspiirteitä, puutarha-alan hyvinvoinnin ja tuottavuuden tekijöitä sekä hevosyritysten työn kehittämistä. Postereiden aiheet kat toivat maatalouden uusia teknologioita ja työvoimakysymyksiä. Auringon helli mässä kuvassa Iina Hulkkonen, Markku Lätti, Reetta Palva, Janne Karttunen ja Veli-Matti Tuure.

Sotilasjuoksu -tapahtumassa tunnettuutta kuljetusalalle

TTS Työtehoseura oli mukana esittelemässä koulutus vaihtoehtoja Upinniemessä järjestetyssä Sotilasjuoksu liikunta- ja rekrytointitapahtumassa. - NextPerceptionin testirekkamme herätti mielenkiintoa ja simulaattorilla kuorma-auton peruuttaminen lastauslaituriin oli so pivan haastava rastitehtävä. Uskon että onnistuimme herättämään kiinnostusta alaa kohtaan. Erilaisia työ mahdollisuuksia on paljon, eikä pidä unohtaa alan kilpailukykyistä palkkaa. Se kiinnostaa alalle tulevia, kertoi kouluttaja Jukka Ronkainen. Upinniemen tapah tumassa oli paikalla monipuolinen joukko logistiikan työnantajia esittelemässä yhdessä alan työ- ja uravaih toehtoja. Työtehoseuran kuljetusalan koulutuksiin voi tutustua www.tts.fi/logistiikka

Ravintola-alan jatkuva muutos

TTS Työtehoseuran ravintola-alan yrittäjille suunnatun Uudet tuulet -hankkeen päätöstapahtuma järjestettiin Hangossa ravintola Smörmagasinetissa. Ravintolabisnek sen jatkuva muutos –webinaarissa kuultiin ravintola-alan ammattilaisten avointa puhetta yrittäjyyden muutoksista. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, tekeekö yrittäjä työtä ravintolalle vai ravintolassa, millaisia digityökaluja voi hyödyntää ja miten taklata työvoimapulaa. Äänessä olivat hankolainen yrittäjä Anders Augustsson sekä kuvassa olevat Pub Peräkammarin yrittäjä Jonna Oral, ravintola-alan yrittäjyyden asiantuntija Antti Tuomola, PURE Experience Oy:n Elina Kaukojärvi sekä Työtehoseuran Anu Ahtela. Webinaaritallenne on katsotta

Työtä voi aina kehittää – pieni korjaus kertaantuu isoksi

TTS Työtehoseuran järjestämässä hevosyrittäjien elokuisessa kesätapaamisessa Tuusulassa puhuttiin kiireestä, kuormituk sesta ja työpäivän sujuvuudesta. Parikymmentä hevosalan ammattilaista ruotivat ratkaisuja tallityön kehittämiseen. - Hevostalleilla raskaita töitä ja kiertoliikkeitä liittyy lannan keräämiseen ja kuljetukseen. Kumarteluja ja nostoja on eri tyisesti ruokintatilanteissa. Myös loimitus, valjastus ja satu lointi voivat olla melkoista akrobatiaa. Työn kehittämisessä kannattaakin keskittyä usein toistuviin rutiineihin. Pieni työn parannus kertaantuu isoksi, kun se toistuu joka päivä, arvioi projektipäällikkö Iina Hulkkonen. Yhteenveto tehtyjen työntutki musten havainnoista ja kesätapaamisen keskusteluista on tulossa marraskuussa julkaistavaan Hevoset ja työ -e-oppaaseen. Tutustu toimintaan www.tts.fi/hevosetjatyo

Millainen on kestävän kehityksen kukkakauppa?

Kukkia voi saada myös läheltä. Luonnonkukkia, niittykukkia, paikallista avomaaviljelyä. Sammalia, jäkäliä, oksia. Ja miten voi käyttää hävikkikukkia? Kestävän kehityksen mukaista ja ilmastovastuullista on muun muassa vähentää kasvimas sojen siirtelyä mantereelta toiselle ja toimia paikallisesti, sesonkien ja kasvukauden mukaan. TTS ja KEOSKI-hanke järjesti näistä teemoista elokuussa aamukahvi-keskuste lutilaisuuden puutarha-alan opiskelijoille, alustajana Maiju Koskela (Botanist&Poet). Myöhemmin opiskelijat kokosivat teeman mukaisia kukka-asetelmia Rajamäen Puutarhataloon. KEOSKI-hankkeessa www.tts.fi/KEOSKI kehitetään kiertotalouden ja ilmastovastuullisuuden ammatillista koulutusta. Erittäin tärkeitä ovat uudet kiertotalouden liiketoimintamallit.

TTS Business Startti -päivät Yrittäjän päivänä

Yrittäjän päivän 5.9. hujakoilla vietettiin Työtehoseuran toimipisteissä TTS Business Startti -päiviä. Mukaan oli kutsuttu niin opiskelijat kuin henkilökunta. Ohjelma sisälsi webinaareja, yrittäjästooreja sekä tietoa Työtehoseuran yrittäjyyden opiskelumahdollisuuksista. Yhteistyössä ja esittelypisteillä oli mukana useita yrityksiä ja yritysasian tuntijoita. Kahvitarjoilu ja tietovisa houkuttelivat Rajamäen kampuksen Puutarhataloon runsaasti vierailijoita.

Kalastushankkeen ideakilpailun voitti “Nosto-onki”

Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja -hankkeen seurantaryhmästä koostuva kilpailuraati on myöntänyt veneen lastaukseen ja lastin purkuun kohdistuneen ideakilpailun voiton Tero Välisalolle ehdotuksesta ”Nosto-onki”. Raati toteaa ehdotuksen osuvan hy vin kilpailun tavoitteeseen käsivaraisten nostojen vähentämiseksi ja perustelee valintaansa inno vatiivisuudella, uutuusarvolla, ulottuvuudella veneen laitojen sisäpuolelle, nostomahdolli suuksilla useaan laskupaikkaan laiturilla sekä jatkokehittelymahdollisuuksilla. Kalastajan omaa painoa hyödyntävä, vipuun perustuva laite ei vaadi ulkopuolista energiaa eikä kiinteää asennusta laituriin, mitä pidetään vahvuuksina. Rannikkokalastushanketta (2020–2022) rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ja sitä toteuttaa TTS Työtehoseura. Kuvassa Veli-Matti Tuure, Tero Välisalo ja Sami Sarkkinen.

Maatalous- ja puutarhayritysten työntekijäkyselyn tulokset valmiit

Työtehoseurassa toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin maa talous- ja puutarhayritysten työntekijöiden kokemuksia ja kehitysehdotuksia muun muassa rekrytoinnista, viestinnästä ja johtamisesta. Suomeksi ja englanniksi toteutettuun kyselyyn saatiin tasan 100 käyttökelpoista vastausta. Tu losten mukaan osalla alan työnantajista on vielä työsarkaa muun muassa lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden hankkimisessa tai niistä työntekijöille tiedottamisessa. Kysely täydentää maatalous- ja puutarhayritysten työnantajille aiemmin tehtyä kyselyä. Kyselyiden tulokset on toimitettu alan sidosryhmien käyttöön, kertoo erikoistutkija Janne Kart tunen. Tuloksiin ja niiden pohjalta annettuihin suosituksiin voi käydä tutustumassa maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Työvoima-hankkeen kotisivuilla, jotka löytyvät osoitteesta: https:// www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/hankkeet

Metsätalousyrittäjien koulutus saanut hyvän vastaanoton

Metsätalousyrittäjän ammattitutkintokoulutus on vakiin nuttanut paikkansa Työtehoseuran metsäkoulutuksen paletissa. Vuodesta 2020 järjestettyä koulutusta on toteutettu jo kolme kierrosta, ja neljäs ryhmä aloit taa syyskuussa. Tammikuusta 2023 alkaen koulutus siirtyy jatkuvaan hakuun ja kolmeen vuotuiseen aloitukseen. - Metsänomistajat ovat ottaneet koulutuksen innolla vastaan. Maastopäivät ja ver taisoppiminen lähiopetuksessa ovat palautteiden mukaan olleet parasta sisältöä opiskelussa, kertoo erikoisasiantuntija Arto Kettunen.

Digimaatalous-sivuilla uusia artikkeleita

Maatalouden uusien teknologioiden digimaatalous-sivuilla on julkaistu uusia ammattiartikkeleita. Digimaatalous.fi -sivusto tarjoaa maatalouteen soveltuvista uusista teknologioista tietoa ja käytäntöä yhdessä paikassa. Uusimpina artikkeleina ovat Lähi-infrapunan mahdollisuudet ja haasteet, Tilakohtaiset sääasemat sekä Virtuaaliset laidunaidat. Artikkeleiden ohella kannattaa tutustua Digimaatalous-webikahvien puheenvuoroihin, joissa viime kevään teemoina olivat mm. nurmen satokartoitus, sääasemat, tarkka paikannus, kasvin mittaus ja navetoiden uudet teknologiat. Toteuttaja na on TTS Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanke (2019–2022). Klikkaa www. digimaatalous.fi

Asuntomessut Naantalissa

Kaunista luontoa, toimivia keittiöitä

TTS Työtehoseura arvioi tänäkin vuonna yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa asuntomessujen pientalojen ekotoimivuuden. Etsimme hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu toimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta.

Naantalin messualue sijaitsee Luonnonmaan saarella. Messuilla ei tänä vuonna ollut kohteita, joista kaikki puhuisivat esimerkiksi erikoisen ulkonäön vuoksi. Värisävyt sekä ulkona että sisustuksissa olivat mal tillisia, lähinnä valkoista, mustaa ja erilaisia puun sävyjä. Pihat olivat hyvin luonnontilaisia tai ne oli viimeistelty luontoon sopivalla kuntalla. Terassit ja kulkuväylien kiveykset olivat usein ainoita rakennettuja pihan osia, muuten oli onnistuttu säilyttämään upea saaristoluon to. Esteettömyyden kannalta messut olivat haastavassa maastossa, alueella oli paljon rinnetaloja tai hyvin jyrkkiä pihoja. Ilahduttavasti monessa kohteessa oli kuitenkin esteetön sisäänkäynti.

Joskus terassien, parvekkeiden ja patioiden ylläpito voi olla sääolojen takia työlästä. Pihoilla oli terassien lisäksi paljon erilaisia laatoitusrat kaisuja. Pihasuunnittelussa kannattaa yleensäkin kiinnittää huomiota siihen, että laatoitus on helppo kävellä, eikä märkänä liukas. Alueen monet kivipuutarha-asetelmat saattavat myös osoittautua oletettua vaikeammiksi pitää kunnossa ja puhtaina.

MINNA KUUSELA TARJA MARJOMAA TTS TYÖTEHOSEURA MINNA KUUSELA

Alueen rakentamisohjeissa edellytettiin pihoilta olemassa olevan luonnon säilyttämistä. Pihat olivatkin pääsääntöisesti alkuperäistä metsäpohjaa ja erilaisia terassiratkaisuja.

Jätteenkeräysautojen häiritsevä liikenne asuinalueen kapeilla teillä vältetään yhteisillä isoilla keräyspisteillä.

Energia ja jätteet

Kestävä kehitys ja energiatehokkuus ovat oleellinen osa messuarviointia. Rakentaminen ja rakennusten lämmitys ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Hiilijalanjäljeltään mainiot hirsitalot olivat näillä mes suilla yleisempiä kuin koskaan aiemmin. Messualueelle rakennettava aurinkovoimala tulee tuottamaan optimaalisissa olosuhteissa sähköä yli alueen oman tarpeen ja älymuuntamo vastaa sähkönvarastointitarpeisiin. Moneen messukohteeseen oli valittu maalämpö. Messualueella oli satsattu myös uudenlaiseen jätteiden keräykseen. Jätejakeet lajitellaan kotitalouksissa, mutta pihoilla ei ollut omia jäte keräysastioita, vaan jätteet viedään yhteisiin jätepisteisiin.

Maltilliset pesutilat

Aiempien vuosien kotikylpylä-teema ei näkynyt enää paljoa näillä messuilla, vaan kylpy- ja saunatilat olivat useimmiten melko maltillisen kokoisia. Hyvin monessa kohteessa oli saunaosaston yhteydessä kuitenkin ulkoporeallas ja lasitettua oleskelutilaa vilvoitteluun. Arvioinneissamme vuodesta toiseen toistuva havainto on wc-istuin saunan pesuhuoneessa. Wc:n käyttö ei ole miellyttävää esimerkiksi muiden saunoessa, mutta silti tällaisia ratkaisuja näkyi.

Vahvasti japanilaishenkisen Honka Haikun kylpyamme oli messujen kuvatuimpia kohteita. Suuri maisemaikkuna avautui asunnon omalle pihalle. Ikkunalaseissa on myös peilaava, näkösuojaa antava ominaisuus. Amme oli toteutettu suomalaisen Woodion puukomposiitista.

Erään kohteen persoonallinen keittiö herätti kysymyksiä, mm: Onko seinä vaikea pitää puhtaana roiskeista? Minne lasketaan uunista otettu kuuma astia?

Rauhalanrinne oli suunniteltu lapsiperheen tarpeisiin. Neliöitä oli tässä runsaasti, mutta toimivat ratkaisut onnistuvat kyllä pienempäänkin keittiöön.

Tyylikkäitä ja perustoimivia keittiöitä

Työtehoseuran arvioinnissa painottuu myös keittiön toiminnallisuus. Keittiö on usein asunnon kallein ja käyte tyin tila, joten siltä odotetaan toimivuutta. Keittiötrendit vaihtuvat, mutta suunnittelussa on onnistuttu silloin, kun keittiö vastaa perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Toimivassa keittiössä toteutuu silti aina muutamia perusasioita, kuten esimerkiksi riittävät laskutasot tärkeimpien toimintojen vieressä.

Messukodeissa nähtiin melko samankaltaisia, tyylikkäitä ja vähäeleisiä avokeittiöitä. Ruokailutilat olivat väljiä ja keittiöiden toimivuus oli kautta linjan melko hyvä. Mes sujen kokonaisuudessaan toimivin keittiö löytyi kohteesta Rauhalanrinne. Sen keittiön jokainen yksityiskohta oli tarkan harkinnan tulosta. Kodinkoneet olivat hyvällä käyttökorkeudella. Jätelajitteluun oli runsaasti tilaa ja biojäteastia oli sekä saarekkeessa että altaan vieressä, heti työpöytätason alapuolella. Suuressa saarekkeessa oli keittotaso ja toinen keittiön vesipisteistä. Saarekkeessa

oli tilaa istumiseen, joka helpottaa keittiöaskareissa ja myös muissa istumatöissä sekä ruokailussa. Työpöytä- ja säilytystilaa oli runsaasti ja keskeisimmissä kalusteovissa oli avaamista helpottavat vetimet.

Tasoliesituuletin on messujen keittiöhitti Lähes kaikissa messujen keittiösaarekkeissa oli ns. taso liesituuletin, jossa liesituuletin on integroituna keittota soon. Näistä tuulettimista voi lukea enemmän sivulta 29. Tasoliesituuletin on huomaamaton eikä rajaa näkyvyyttä samalla tavoin kuin katosta roikkuva tuuletin, jossa taas yhtenä etuna on työskentelyvalo. Monessa kohteessa tasoliesituulettimen läheisyydestä puuttui kohdevalaistus. Nähtäväksi jää, riittävätkö yleisvalaistus ja luonnonvalo keittiötyöhön päivien lyhentyessä.

Perinteiset haasteet: kodinkoneiden sijoitus, kaapit, laskutilat, vetimettömyys Ergonominen sijoituskorkeus keventää kodinkoneiden käyttöä ja parantaa ergonomiaa sekä käyttöturvallisuutta. Uuni ja astianpesukone olivat monessa kohteessa kuitenkin työpöytätason alla. Jos sekä uunia että astianpesukonetta ei ole mahdollista sijoittaa sopivalle käyttökorkeudel le, kannattaa useammin käytetty sijoittaa ylös. Monen keittiössä mikroaaltouuni oli niin korkealla, että kuumien astioiden kanssa voi syntyä vaaratilanteita.

Seinäkaapit olivat muutamissa keittiössä korkealla tai niitä ei ollut lainkaan. Niitä ei välttämättä tarvitakaan, mikäli säilytystilat muuten riittävät. Työpöytätilaa oli useimmissa keittiöissä riittävästi, muttei aina parhaassa mahdollisessa paikassa. Jos suosiossa oleviin näyttäviin ja korkeisiin komerokaappirivistöihin integroidaan ko dinkoneita, niiden viereen tarvitaan laskutilaa esimerkiksi kuumille uunipelleille.

Yli puolet keittiökalusteista oli vetimettömiä. Vetimetön kalusteovi avataan sormiuran, vedinlistan tai pomppusalvan avulla. Monissa ovimalleissa sormiura oli niin matala, että erityisesti integroidun astianpesukoneen ja kylmälaitteiden avaaminen voi olla vaikeaa. Kalusteita valittaessa kannattaa perehtyä erilaisiin avausmekanismeihin ja vedinratkaisuihin.

Mausteeksi ripaus erilaista

Edellisistä messuista poiketen vain muutamissa keittiöissä oli tällä kertaa aamiaiskaappi. Kohteissa Kannustalon

Auma ja Kastelli Kultaranta keittiön yhteydessä oli sen sijaan perinteinen ruokakomero eli skafferi, jonne astutaan sisään. Se täydentää mukavasti keittiön säilytystilaa.

Messujen keittiökalusteissa suosittiin puupintoja ja puukuviointeja. Taustalla näkyy yksi messujen harvoista aamiaiskaapeista, jonka sijainti lähellä ruokapöytää sujuvoittaa keittiötoimintoja.

i

Kommentti

Suomen Asuntomessut pitävät keittiöidenkin suhteen yhteistyötä Työtehoseuran kanssa erittäin arvokkaana. ”Tiedämme kävijäky selyidemme perusteella, että keittiöt kiin nostavat valtavasti messuvieraita. Messuilla nähdään joka vuosi myös keittiöissä jotain ihan uutta ja moni messukävijä hakee täältä suoraan ideoita kotikeittiössä toteutettavaksi. Asumisen ihanteet -tutkimuksemme kertoo myös yksilöllisten valintojen yhä suuremmasta merkityksestä kotia suunniteltaessa ja kodista haaveiltaessa", kertoo Suomen Asuntomes sujen toimitusjohtaja Anna Tapio.

Naantalin asuntomessukohteisiin voi tutustua jälkeenpäin myös virtuaalisesti: https://www. asuntomessut.fi/virtuaalimessut

Kastelli Kultarannan ruokakomerossa oli kuivaaineiden ja astioiden lisäksi jätelajitteluastioita ja pieni kaappipakastin.

Puurakentamisen kasvu käynnistää tarpeen uudesta koulutuksesta

EIJA LILJA-VUORI, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA   TYÖTEHOSEURA

Puukerrostalojen rakentamiselle on odotettavissa kasvua lähivuosien aikana. TTS Työtehoseura on vastannut koulutustarpeisiin ja käynnistänyt uutena avauksena puukerrostalojen rakentajien koulutuksen.

Puukerrostalorakentaja, talonrakennusalan ammattitut kinto -koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle tietoa ja osaamista puuelementtien valmistuksesta ja asentamisesta sekä antaa valmiudet työskennellä puukerrostalorakentamisen kohteissa itsenäisesti. - TTS Työtehoseura toteuttaa ainoana Suomessa puuker rostalorakentamiseen suunnattua koulutusohjelmaa, jossa tähtäimenä on saada osaavia ja ammattitaitoisia puurakentajia työmaille. Koulutus on tutkintokoulutusta, jossa opiskellaan kaksi tutkinnon osaa; puuelementtien valmistus ja puuelementtien asentaminen. Puurakentajan tuleekin nykyään osata sekä puurakenteiden esivalmistus että erilaisten teollisesti valmistettujen elementtien asennustekniikka. Koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa koko talonrakennusalan ammattitutkinto kokonaisuudessaan, taustoittaa uutta koulutusta rakentamisen yksikön johtaja Mauri Konttila TTS Työtehoseurasta.

Paloturvallisuutta ja äänieristyksiä

Puukerrostaloja on Suomessa toteutettu vähän, mutta kasvavan julkisen puurakentamisen lisäksi myös asuin puukerrostalojen rakentamiselle on odotettavissa kasvua. Puukerrostalot sekä myös julkinen puurakentaminen, kuten päiväkodit ja koulut, kuuluvat rakennusmääräysten mukaan ns. vaativiin rakenteisiin. Rakennustyömailla sekä teollisessa rakentamisessa elementtitehtaissa työskentelevät rakennusalan ammattilaiset saavat samalla suoritetuksi talonrakennuksen ammattitutkin non. Perinteisesti opetus keskittyy puurakentamisessa perusrakenteisiin ja määräysten mukaan tavanomai siin rakenteisiin. Nyt koulutukseen lisätään teoria- ja käytännön toteutukseen olennaiset tiedot vaativista puurakenteista.

Puukerrostalorakenteet poikkeavat tavanomaisesta betonirakenteisesta kerrostalosta. Erityisesti palo- ja äänitekniset rakenteet ja yksityiskohdat vaativat puu rakenteissa erikoisratkaisuja. Puu edellyttää palavana materiaalina suojausta, usein myös palamattomien materiaalien yhdistämistä rakenteisiin, jotta rakennus määräysten mukainen riittävä palonkesto saavutetaan. Vastaavasti puu keveänä materiaalina edellyttää lisä rakenteita ja materiaaleja riittävän ääneneristävyyden saavuttamisen esim. huoneistojen välillä. Näiden ra kenteiden yksityiskohdat, käytössä olevat ratkaisut ja niiden työmaatoteutus sisältyy nyt myös rakentajan ammattitutkintoon.

Käytännön opiskelua koerakennuksella

Puukerrostalokurssilla toteutetaan teoriaosuuden jäl keen kerrostalon todellisia rakenteita, seinä-, välipohja ja kattoelementtejä, tasoelementteinä ja myös tilaele mentteinä, joiden käyttö on puukerrostalorakentami sessa niin ikään lisääntymässä. Lähes muuttovalmiit tilaelementtirakenteet nopeuttavat ja lyhentävät mer kittävästi työmaa-aikaa, joka on vastaavasti merkittävä etu hankkeiden toteuttajille.

- Oppilaat valmistavat elementit ja asentavat ne kerrostalon koerakennukseksi. Rakennuksen koko pidetään pienenä koerakennuksena, jotta kurssin aikana pystytään toteuttamaan mahdollisimman laajasti erityyppisten rakenteiden valmistus ja asennus, toteaa Konttila käy tännön opiskelusta.  Koerakennuksen toteutukseen osallistuu myös muita Työtehoseuran oppilaita, mm. mittaustekniikasta, nosturikoulutuksesta, kosteuden hallinnasta, tiivistämisestä ja talotekniikasta.

Työtehoseura ainoa alan kouluttaja  Vastaavaa koulutusta ei tiettävästi ole Suomessa muissa oppilaitoksissa. - Alan koulutuslaitoksille ja kouluttajille nämä aiheet ovat usein uusia, joten Työtehoseuralla myös kouluttajat koulutetaan näihin uusiin aiheisiin, toteaa Konttila.  Kurssin toteutus alkaa nyt uutena ja kehittyy kurssien mukana, jotta käytännön toteutuk sesta muodostuisi oppilaille mahdollisimman sujuvaa.

Ensimmäinen, työntekijöille osoitettu ja työvoimakoulu tuksena toteutettu koulutus on osa Työtehoseurassa käynnistyviä puurakentamiseen räätälöityjä kursseja. Suunnitelmissa on käynnistää lähitulevaisuudessa myös työnjohtajille suunnattu vaativien puurakenteiden pätevyyskoulutus.

i

Lisätietoja

Tutustu talonrakentamisen koulutuksiin www.tts.fi/koulutustarjonta/ talonrakennus_ja_kiinteisto

Miten ruokapöytä katetaan tulevaisuudessa?

TTS Työtehoseuran järjestämässä Ruoka Akatemia -seminaarissa puhututti kriisien keskellä kuluttajien erilaiset tarpeet. Ruoka Akatemia on suomalaisen ruokajärjestelmän keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen eri hallinnonalojen, järjestöjen, median, yhteisöjen ja yritysten edustajia sekä poliitikkoja ja muita vaikuttajia. -

Suomalaista ruokakeskustelua leimaa huoli ruoan saatavuudesta ja hintojen noususta. Ruoka Akatemia -seminaarissa 8.9.2022 ruoka-alaa eri näkökulmista seuraavat puhujat painottivat, että kriisienkin kes kellä ruoka-alan olisi kiinnitettävä huomiota kulut tajakäyttäytymisen pirstaloitumisen etenemiseen.

Ruoka Akatemian seminaaripäivässä 8. syyskuuta vieraillut maa- ja metsätalousministeri Antti Kur vinen kertoi puheessaan, kuinka suomalaiset ovat kiinnostuneempia lautasensa sisällöstä kuin koskaan. Samanaikaisesti he ovat Kurvisen mukaan entistä vieraantuneempia ruokatuotannosta.

Ruoka Akatemiaan koolle kokoontuneita ruoka-alan ammattilaisia puhututti kriisienkin keskellä ruoan kuluttajasegmenttien pirstaloitumisen jatkumi nen. Tuotteista halutaan entistä yksilöidympiä ja esimerkiksi vastuullisten valintojen tekeminen on vain yksi esimerkki kuluttajakäyttäytymisen muu toksista ja pirstaloitumisesta. Osallistujien mukaan ruoantuotannossa kasvua saadaan aikaan siellä,

missä ruokaketjun toimijat pystyvät tuottamaan kuluttajalle entistä yksilöidympiä vaihtoehtoja.

Ruoka Akatemian yhtenä puhujana vieraillut Kotipizza Group Oy:n hallituksen puheenjohtajan Tommi Ter vasen mukaan kuluttajat eivät toimi enää samoissa tilanteissa yhtenä massana. Kotipizzaa hän kuvaileekin teknologiayhtiöksi, joka vain sattuu myymään pizzaa, sillä yhtiö käyttää jatkuvasti teknologiaa hyödyksi ymmärtäessään, miten vaikkapa asuinalue vaikuttaa asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen.

– Se, mitä täytteitä valitsemme pizzaan paljastaa meistä paljon – ja postinumeron tarkkuudella. Tämän datan kerääminen helpottaa Kotipizzalla esimerkiksi mainontaa, raaka-aineiden varaamista ja hävikin pienentämistä, Tommi Tervanen kertoo.

Tulevaisuuden kuluttamiseen keskittyneessä pu heenvuorossaan hän myös kertoi, etteivät yritykset voi seurata yhteiskunnan muutoksia sivusta.

Ruoka Akatemia -seminaariin osallistui Kansallissalin täydeltä päättäjiä ja vaikuttajia keskustelemaan kotimaisen ruuan huoltovarmuudesta, arvostuksesta ja ruokaketjun toimivuudesta.

RUOKA AKATEMIAN TIEDOTE EIJA LILJA-VUORI

– Asioihin tulee ottaa kantaa, tuoda uusia ratkaisuja ja sopeutua uudenlaiseen liiketoimintaympäristöön. Ne, jotka tekevät rohkeasti myös vaikeissa tilanteissa menestyvät tulevaisuudessakin, Tervanen summaa.

Tulevaisuustutkija Perttu Pölönen puolestaan muis tutti, että kaikille uusille keksinnöille nauretaan aluksi. Kuitenkin 20 vuotta nauramisen loputtua ajatukset keksinnöistä ovat useimmiten muuttuneet normaaleiksi.

– Yli puolet maailman väestöstä tulee olemaan alle 30-vuotiaita. Tämä demografinen muutos tulee ravistelemaan meitä ennennäkemättömällä tavalla.

Myös ruoan hinnan ympärillä vellova keskustelu puhututti päivän aikana Ruoka Akatemian osallistu jia. Ruokakassin hintaan keskittyvän puheen sijaan toivottiin enemmän puhetta laadusta, alkuperästä, jäljitettävyydestä, puhtaudesta ja koko järjestelmän toimivuudesta.

– Puhutaanko Suomessa kenties liikaa hinnasta? Ymmärrämme kotimaisen ruoantuotannon hinnan, mutta emme sen arvoa, K-Supermarket Lähteen K-kauppias Jani Pyörre totesi päivän paneelikes kustelun lomassa.

Ruoka Akatemian tavoite on koota yhteen suoma laisia ruokajärjestelmän hallinnonaloja, järjestöjä, yhteisöjä ja yrityksiä yhteisen pöydän ääreen. Hanke sai alkunsa vuonna 2019 ja toimintaa on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina.

Muuttuva bisnes ruokaketjussa -paneelissa keskustelijoina olivat Robbes Lilla Trädgårdin yrittäjä Robert Jordas, K-Supermarket Lähteen kauppias Jani Pyörre, Heikkilän Juustolan yrittäjä Pekka Moisio ja Hirvilammen luomun maatalousyrittäjä Susanna Valtonen. Juontajana toimi toimittaja Sanna Ukkola.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toi tervehdyksen Ruoka Akatemialle. "Brändäämisen suhteen vain mielikuvitus on rajana – suomalainen kaurahan on huikean hieno vientituote".

– Ruokajärjestelmä käy läpi useita muutoksia saman aikaisesti. Ruoka-alan innovaatiot kirittävät Suomea eteenpäin – esimerkiksi kaurassa ja sen viennissä nähtiin potentiaalia useammassa puheenvuorossa. Halunamme oli tuoda esiin erilaisia näkemyksiä ja löytää yhteistä maaperää osallistujien välillä. Siinä koen onnistuneemme, Ruoka Akatemian projekti päällikkö Anna-Maija Kirkkari referoi päivän antia.

i

Lisätietoja www.ruokaakatemia.fi Twitterissä @RuokaAkatemia

Ruoka Akatemian päärahoittaja toimii maa- ja metsätalousministeriö.

Helpotusta perunoiden pesuun Potturi ja pesuhanskat testissä

ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN, TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS testasi suomalaista innovaatiota, uusien perunoiden pesuun suunniteltua Potturia, jonka toimivuutta arvioitiin käytännössä ja verrattiin juuresten pesuhanskojen käyttöön. Laite osoittautui toimivaksi arjen apulaiseksi, mutta myös vaihtoehtoisilla menetelmillä on puolensa.

Kotimaista perunaa kannattaa suosia. Se on edullista, ekologista lähiruokaa ja ilmastoystävällisempi vaihtoehto kuin riisi tai pasta. Kesäperunan kuori on terveellinen syötävä, kun taas syksyllä nostetun perunan kuori on niin paksu, että keitetty peruna yleensä kuoritaan. Peruna kannattaa kypsentää kuorineen, jolloin esi merkiksi keitettäessä sen ravinto- ja makuaineet eivät liukene keitinveteen.

Multa pois ennen käyttöä Kaupoissa on yleisesti tarjolla pestyjä perunoita, mutta ainakin isommissa marketeissa myydään myös mul taperunoita. Multa suojaa perunaa kuivumiselta ja valolta, jonka vaikutuksesta peruna alkaa vihertää ja muodostaa haitallista solaniinia. Multaperunat pestään aina ennen käyttöä, sillä ruokamyrkytyksiä aiheuttavat mikrobit ovat juuresten pinnalla. Perunoiden pesuun on monta menetelmää. Juuresharjalla pesu on tavallista, mutta myös pesuhanskoja käytetään. Vapaa-ajan ympä ristöissä perunoita pestään usein ulkona ämpärissä tai rantavedessä. Myös painepesuria voi käyttää kevyellä suihkulla isoja määriä pestäessä.

Potturi ja pesuhanskat testissä TTS kokeili uusien perunoiden pesuun tarkoitettua, Suomessa valmistettua Potturia sekä juuresten pesuun suunniteltuja, polyesteristä valmistettuja pesuhans koja. Potturi on valmistettu elintarvikekelpoisesta kierrätysmuovista hyödyntäen käytöstä poistettuja muovituotteita, kuten vanhoja paistinlastoja, ruoka-as tioita sekä tehdasvalmistuksen yhteydessä syntynyttä muovihävikkiä. Potturin hinta on noin 25 euroa.

Kaksiosaisen, suorakaiteen muotoisen Potturin toisessa päässä on osat yhdistävä kiinnitysmekanismi ja toisessa päässä on kahva. Pesin painaa 230 grammaa ja siihen mahtuu enimmillään puoli kiloa perunoita. Aluksi Pot

POTTURI perunanpesin

turia olisi hyvä ravistella kuiviltaan, jolloin perunoiden irtomulta varisee pois laitteessa olevien reikien kautta. Pesu tapahtuu laskemalla Potturin läpi vettä samalla pesintä ravistellen tai heiluttamalla Potturia vedessä. Valmistajan mukaan oikealla tekniikalla suoritettuun perunoiden pesuun riittää kevyt ranneliike, voimaa ei tarvita. Potturi sai vuonna 2019 Marttaliiton arjen innovaatio -palkinnon.

Noin kolme euroa maksavia karkeapintaisia yhden koon pesuhanskoja myydään monella tuotemerkillä ja monessa värissä. Hanskat puetaan käsiin ja niillä hierotaan juureksista pois pintalika ja osin myös kuori vettä apuna käyttäen. Hanskat painavat kuivina hieman alle 40 grammaa, mutta kastuessa paino lisääntyy noin 100 grammalla.

Molemmissa hyviä ja huonoja puolia

Testin mukaan molemmissa menetelmissä on sekä hyviä että huonoja puolia. Potturi on näppärä ja nopea perunanpesin luonnonvesien äärellä, mutta pestyjä perunoita ostava ei siitä hyödy. Keittiöaltaassa pes täessä pesimestä lentää roiskeita ympäristöön ja vettä voi kulua paljon. Testiryhmä totesi, että tilanteeseen sopivin pesutapa löytyy harjaantumisen myötä.

Pesuhanskat irrottavat mullan lisäksi myös kuorta, mutta hankaaminen peruna kerrallaan on työlästä ja hidasta. Märät hanskat voivat tuntua epämiellyttäviltä käsissä ja kuivuvat hitaasti. Toisaalta hanskoja voi hyödyntää muidenkin juuresten pesussa. Yhteenvetotaulukkoon on koottu menetelmien hyviä ja huonoja puolia.

Perinteistä juuresharjaa ei kannata kuitenkaan unohtaa. Niitä on markkinoilla erilaisia, ja juuresharja on hyvä, edullinen ja toimiva ratkaisu kaikenlaisten juuresten pesuun. Talouden tarpeet ja tavat ratkaisevat lopulta sen, mikä menetelmä on itselle toimivin.

Maku pesuhanskat

Plussat

» Voi pestä astianpesukoneessa

» Helppo puhdistaa, koota ja käyttää.

» Osat voi pinota sisäkkäin, jolloin vie säilytyksessä vähemmän tilaa.

» Perunat peseytyvät nopeasti, ei tarvita erillisiä vateja.

» Sormet eivät palellu kylmässä vedessä.

» Pesutulos on hyvä ja myös kuori irtoaa alkukesän perunoista hyvin, kunhan jaksaa hangata.

» Monikäyttöiset; toimivat erilaisten juuresten pesussa ympäri vuoden.

» Edulliset

Miinukset

» Vie säilytystilaa.

» Keittiöaltaassa pestäessä roiskeita leviää ympäristöön.

» Juoksevaa vettä käytettäessä vettä kuluu paljon.

» Ranne väsyy, jos pesee isompia määriä.

» Perunat pestävä yksitellen.

» Hangatessa likaa roiskuu ympäristöön.

» Epämiellyttävät ja painavat kastuessaan.

» Kuivuvat hitaasti.

» Märkiin hanskoihin jää perunan kuoren paloja, jotka kuivuessaan roskaavat.

Koneurakoinnin taksat tarkistettava

IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Polttoöljyn keväinen raju hinnan nousu on kasvattanut merkittävästi koneurakoinnin kustannuksia. Raskaassa traktorityössä polttoaine voi muodostaa jopa puolet kustannuksista. Polttoaineen hinnan vaikean ennustettavuuden vuoksi on hyvä sisällyttää uusiin sopimuksiin mahdollisuus tarkistaa taksaa hinnan muuttuessa.

Urakointihintojen kehitys on ollut viime vuosina varsin maltillista, niin myös konetyön kustannusten nousu. Konetyön kustannukset alkoivat nousta nopeammin jo vuoden 2021 aikana, ja viime keväänä hintojen nousu kiihtyi. Urakointihintojen kysely tehdään kahden vuoden välein, joten tämän vuoden toteutuneista taksoista saadaan tietoa vasta ensi keväänä.

Pelkkä polttoaine maksaa kymmeniä euroja tunnissa

Tuorein urakointihintakysely koskee vuoden 2020 to teutuneita urakointihintoja. Vuoden 2020 kesällä kevyt polttoöljy maksoi noin 0,60 €/litra (alv 0), ja tämän vuoden toukokuussa hinta oli noin 1,40 €/litra (alv 0), eli yli kaksi kertaa enemmän. Hinnan nousu (+0,8 €/litra) tarkoittaa kevyehkössä traktorityössä, esim. 12,5 litran kulutuksella kymmenen euroa ja tuplakulutuksella 20 euroa lisää tuntikustannukseen. Jos traktorityön tun tiveloitus oli vuonna 2020 noin 60 €/tunti, pelkästään polttoaineen hinnan nousun kattaminen tarkoittaisi hinnan korotusta vähintään 70–80 euroon.

Toukokuun hinnalla polttoainekustannus on 25 litran

tuntikulutuksella 35 €/tunti. Monissa töissä isoilla koneilla polttoainetta kuluu vielä enemmän. Viljan kuivauksessa öljynkulutus voi olla esimerkiksi 50 litraa tunnissa, jolloin öljykustannus on yhteensä 70 €/tunti. Kaikkein suurin hintojen korotuspaine on tullut siis polttoaineista, mutta myös koneiden hinnat ovat olleet nousussa. Konehintojen nousu konkretisoituu vasta koneen vaihdon yhteydessä, mutta jos urakointia tehdään pidemmällä tähtäimellä, se tulisi huomioida urakointitaksoissa vuosittain. Siten kaluston vaihdon yhteydessä ei tarvitse korottaa hintaa sen vuoksi, vaan konekaluston ylläpito huomioidaan tasaisesti urakointihinnassa.

Polttoaineen osuus kannattaa erotella laskuun

Polttoaineen hinta on vaihdellut ennenkin, mutta nyt muutokset ovat olleet aikaisempaa suurempia lyhyessä ajassa. Toisaalta muutos voi tapahtua myös toiseen suuntaan: kesän aikana polttoaineen hinta laski hieman. Uusiin urakointisopimuksiin on tärkeää sisällyttää urakoitsijan mahdollisuus tarkistaa taksaa polttoaineen hinnan merkittävästi muuttuessa.

Maarakennus-, tienhoito- ja metsäkonealoilla käytetään pidemmissä sopimuksissa yleisesti indeksiehtoja, joilla taksojen tarkistus sidotaan tiettyihin Tilastokeskuksen ylläpitämiin alakohtaisiin indekseihin. Indeksit seuraa vat kustannustasoa kuitenkin toteutuneen mukaan, ja tulevat siten kuukauden pari jäljessä. Äkillisiin hin tapiikkeihin niistä ei ole apua. Polttoaineen hinnan muutosten varalle sopimukseen voidaan kirjata lisäehto eli polttoaineklausuuli. Se tarkoittaa, että urakointihin

Myös koneiden korjaus- ja huoltokulut ovat kohonneet viime vuoden syksystä. Muun muassa voiteluaineiden hinta on noussut reippaasti.

REETTA PALVA, TUTKIJA EERIKKI KAILA, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Kevyen polttoöljyn hintakehitys 2020–2022 (toukokuu). Lähde: Tilastokeskus, Energian hinnat, Polttonesteiden kuluttajahinnat. Ajanjaksolla kevyen polttoöljyn hinta on ollut alimmillaan vuonna 2020. Korkein hintapiikki on kuluvan vuoden maaliskuulta 166 snt/litra (alv 0).

toja tarkastetaan sopimuskauden aikana polttoaineen hintojen kehityksen mukaisesti, esimerkiksi päivän hinnan mukaan. Toimittajien ilmoittamia päivän hintoja löytyy netistä. Sopimuksessa määritellään, mikä on vertailuhinta/perushinta ja sovitaan, millä periaatteella urakointihintaa tarkistetaan. Polttoaineen osuus voi olla selkeintä erottaa laskulle omaksi riviksi. Silloin on helppo käyttää asiakkaan niin halutessa myös asiakkaan itse hankkimaa polttoainetta.

Polttoaineen kulutusta on tärkeä seurata Polttoaineen kulutukseen voi jossain määrin myös vaikuttaa. Ajotapa vaikuttaa kulutukseen, vaikka ny kyaikaisten traktorien dieselmoottorit ovatkin polt toainetaloudeltaan vanhoja traktoreita parempia ja portaattomat vaihteistot pyrkivät kuormittamaan moottoria optimaalisesti. Kaasu pohjassa ajoa kannat taa välttää, ja esimerkiksi maantieajossa taloudellinen ajotapa tarkoittaa moottorin kierrosluvun pitämistä alle 2000 r/min.

Koneet kannattaa pitää kunnossa ja huollettuina. Polttoaineen säästön lisäksi säästöä tulee koneiden käyttöiän pidentymisestä. Maantieajossa ja kuljetus töissä esimerkiksi liian alhaiset rengaspaineet lisäävät vierintävastusta ja polttoaineen kulutusta merkittä västi. Polttoaineen kulutusta työn aikana kannattaa seurata, ja monissa uudemmissa traktoreissa se onkin helppoa suoraan traktorin näytöltä. Kulutusta voi seurata myös pitämällä kirjaa tankatuista litroista ja koneen käyttötunneista. Kulutuksen seuranta on tärkeää jo oikean hinnoittelunkin takia. Polttoaineen kulutukseen voi vaikuttaa myös muualla kuin kuskin penkillä. Töiden toteutusta etukäteen suunnittelemalla, ajoreittejä optimoimalla ja hukka-ajoja välttämällä voi saavuttaa sekä kustannusten että työajan säästöä itse työssä. Koneiden koko ja teho kannattaa mitoittaa kyseiseen työhön sopivaksi ja pyrkiä mahdollisimman tasapainoisiin koneketjuihin.

Kaikki kulut huomioon – TTS-Kone avuksi Tien päällä ja työssä kuluu lisäksi renkaita, voiteluaineita ja varaosia. Huolto- ja kunnossapitokustannukset voivat olla merkittävä osa urakoinnin kustannuksia. Työstä riippuen tarvitaan tarvikkeita, kuten paalauksessa käärintämuovia tai tienhoidossa suolaa ja hiekkaa. Omia kone- ja muita kustannuksia kannattaa seurata ja laskea niiden vaikutus yksikköhintaan. Tarvikkeiden hinnoittelu omilla riveillään helpottaa sekä omaa hinnoittelua että työn hinnan läpinäkyvyyttä asiak kaalle. Taulukkolaskentaohjelma helpottaa hommaa ja laskelmien päivittämistä. TTS-Kone-kustannusten laskentaohjelma on myös kätevä työkalu, ja erityisesti urakoinnin konekustannusten laskentaan suunniteltu. Ohjelma sisältää konekohtaisen sähköisen huoltokirjan, johon on helppo kirjata koneen huollot ja korjaukset ja seurata toteutuneita kunnossapitokustannuksia. Laajempi versio artikkelista on julkaistu Koneviestin nume rossa 12/2022.

i

Lisätietoja

TTS-Kone https://ttskone.tts.fi 80 e (alv 0)/ vuosi

Vinkkejä kustannusten hallintaan Kustannukset kuriin koneurakoinnissa -webinaarin tallenteet www.tts.fi/urakalla_eteenpain -> Tapahtumat

Hankkeen rahoitus: Euroopan maaseuturahasto

Metsäalalle hakeutuneet kokevat metsäalalla työskentelyn merkitykselliseksi

Opintonsa juuri aloittaneet tulevat metsäalan ammattilaiset, ovat tietoisia hyvinvoivan metsän merkityksestä myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan metsäalan opiskelijat kokevat, että metsäammattilaisina heillä on mahdollisuus ja jopa velvollisuus toimia alaan liittyvien virheellisten ja vanhanaikaisten käsitysten korjaajina.

Laajaan koulutusvalintoihin vaikuttaviin tekijöihin pu reutuvaan tutkimukseen vastasivat niin korkea-asteilla kuin ammatillisessa koulutuksessa opintonsa syksyllä 2021 aloittaneet metsäopiskelijat. Alan valintaan vai kuttaneista tekijöistä oli saatujen vastausten perusteella muodostettavissa viisi alanvalintaprofiilia.

1. Metsäala tietoinen valinta

2. Luonto kiinnostaa

3. Metsäosaamisen kehittäminen

4. Työllisyys ja ura edellä

5. Elämäntilannesyyt

Valtaosa opiskelijoista (68 %) kuului metsäala tietoinen valinta -profiiliin. He kokevat metsäalan sekä itsenäisen ja käytännönläheisen työskentelyn kiinnostavaksi. Toi seksi eniten (16 %) vastaajista oli valinnut metsäalan luontoon liittyvän kiinnostuksen perusteella. Heidän valintaansa vaikuttivat mm: luonnon suojeleminen, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Kolmanneksi ylei sin hakijaprofiili (8 %) oli metsäosaamisen kehittäjät. Heidän päätökseensä vaikuttivat halu saada osaamista omien metsien hoitamiseen, laajentaa omaa metsä osaamistaan, mahdollisuus yhdistää työ ja harrastukset toisiinsa. Työllisyys ja ura edellä -profiiliin kuuluneet vastaajat (4 %) valitsivat alan hyvien työllisyysnäky mien ja uramahdollisuuksien vuoksi. Heillä ratkaisuun vaikuttivat myös työmahdollisuuksien monipuolisuus, hyvä palkkaus, alan arvostus ja hyvä imago vastaajista. Elämäntilanteen perusteella metsäalan koulutuksen valinneita oli myös 4 % vastaajista. Tällaisia syitä olivat mm. halu jatkaa perheyrityksessä.

Uuden sukupolven metsäammattilaiset haluavat olla kehittämässä ja uudistamassa metsäalaa. Tulevina met säammattilaisina he näkevät, että heillä on mahdollisuus ja jopa velvollisuus toimia alaan liittyvien virheellisten ja vanhanaikaisten käsitysten korjaajina.

Tiedot ovat Metsämiesten Säätiön rahoittamasta, Suomen Metsäyhdistyksen ja TTS Työtehoseuran yhteisestä tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin nuorten syitä hakeutua metsäalalle.

i

Lisätietoja

Tutkimusjulkaisu ladattavissa Työtehoseuran verkkosivuilta https:// www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/ metsatalous/metsakoulutuksen_ tutkimus

Metsäyhdistys

OILI SINILEHTO, MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA EILA LAUTANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Mitä kuuluu?

Maaraksalla töitä riittää

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Vihtijärvellä, kaukana kaupunkien humusta on Työtehoseuran maarakennuksen koulutusalue Ylimmäinen. Alueella on 20 hehtaaria tilaa treenata kaivinkoneiden ja muiden alan laitteiden käyttöä ja vaikka simuloida infrarakentamista isommassakin kohteessa.

Mitäpä Ylimmäisiin kuuluu tavallisena syyskuisena maanantaina?

Jukka Huoman on toiminut kouluttajana TTS:ssa noin yhdeksän vuotta ja nähnyt sekä digitaalisuuden vahvan tulon infra-alalle (3D-koneohjaus) että kestävän kehi tyksen ja hiilijalanjäljen pienentämisen vaatimukset. Ylimmäisiin onkin hankittu joitain aikoja sitten uusi Komatsu-hybridikaivinkone, joka toimii osin sähköllä. Konekannan on oltava sellainen, ettei opiskelijoiden tarvitse ihmetellä uutta tekniikkaa vasta työmailla. –Käyttökustannuksissa ja polttoaineessa tulee sitten paljon säästöjä, ja onhan tämä tietysti kestävän kehi tyksen mukaista, totesi Huoman.

Mikä se 3D sitten olikaan?

3D-koneohjausta hyödyntämällä voidaan työskennel lä ilman maastoonmerkintää. Kokonaisuus koostuu maanrakennuskoneeseen asennettavasta mittausjär jestelmästä ja projektikohtaisista 3D-suunnitelmista. Kolmiulotteiset suunnitelmat mittatietoineen ovat kuljettajalle näkyvissä näytöllä sisällä ohjaamossa. 3D-koneohjaus perustuu satelliittipaikannukseen, kertoo Huoman. – Toki täytyy muistaa, että 3D on vain apulaite, tärkeintä on oppia käyttämään koneita.

Kouluttaja Jukka Huoman korostaa uuden tekniikan merkitystä hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Miten maarakennusalalle?

Jukan kanssa oli parhaillaan huoltamassa koneita ja samalla siis työssäoppimassa 17-vuotias maarakennuksen perustutkinnon tammikuussa aloittanut opiskelija. Miten olet päätynyt maarakennusalalle? – Koneet ovat aina kiinnostaneet. Tämä on ihan mukavaa hommaa, en ole katunut - ainakaan vielä, hymyili nuorimies. - Eniten pidän ihan koneilla ajamisesta ja niiden laittamisesta.

Ulkoalueiden lisäksi Ylimmäisissä on muun muassa rivi simulaattoreita, luokkatila sekä keittiö, missä joimme vielä kahvit ja itsetehtyä mustaherukkamehua. Juttelimme hetken alan yleisistä näkymistä, menneen korona-ajan haasteista alan opiskelussa, ja palasimme vielä kestävän kehityksen asioihin, koska niitä korostetaan nyt jokaisella alalla. -Itsestään selvää on, että tyhjäkäynnit on meillä karsittu pois eikä tietenkään öljyjä päästetä luontoon. Myös pienemmät ajoneuvot on hyvä saada vaihdettua sähkökäyttöisiksi, lisäsi Huoman.

Mihin suuntaan valmistumisen jälkeen, onko urahaaveita?

– No mä aloitan ihan perustyöllä, ja katson mihin se siitä lähtee, linjasi opiskelija.

Kovasti onnea nuorelle miehelle uralla eteenpäin! Inf ra-alalla työtä riittää nyt, ja aivan varmasti jatkossakin: osaavia ammattilaisia tarvitaan. Jopa nyt, rakennusalan suhdanneaallokossa, ala pärjää hyvin.

Lisätietoja

Maarakennusalan koulutukset www.tts.fi/koulutustarjonta/ maarakentaminen

Menestyvät maatalousyrittäjät ovat osaavia ja motivoituneita johtajia

JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

IINA HULKKONEN, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Menestyvillä maatalousyrittäjillä on hyvä työkyky ja taloustilanne. He ovat osaavia ja työssään motivoituneita tilansa johtajia. Menestyjien tunnuspiirteitä ovat myös aktiivisuus tietolähteiden hyödyntämisessä ja keskimääräistä alhaisempi ikä. Tilan yritystoimintaa on tyypillisesti laajennettu tai monialaistettu ja peltoviljelyssä käytetään uutta teknologiaa.

Globaalissa toimintaympäristössä maatalouden ra kennemuutos on väistämätöntä. Rakennemuutoksen ohjaaminen on kuitenkin tärkeää, jotta muutos tapah tuu mahdollisimman hallitusti. TTS Työtehoseuran, Luonnonvarakeskus Luken ja Pellervon Taloustutkimus PTT:n asiantuntijat tarkastelivat yhteistutkimuksessaan maatalousyrittäjien menestymistä ja sitä selittäviä tekijöitä. Seuraavassa on yrittäjäkyselyn tuloksia erityisesti TTS:n mielenkiinnon kohteena olleiden teemojen osalta. Nämä tulokset perustuvat 861 yrittäjän vastauksiin.

Monenlaisilla tiloilla voidaan menestyä Maatalousyrittäjänä menestymiselle haluttiin tässä tutkimuksessa löytää pelkkää taloudellista menes tymistä laajempi ja yleispätevämpi selitys. Yrittäjä luokiteltiin menestyväksi, kun hänen tilansa kuului kyselyyn vastanneista tiloista maataloustuotannon taloudellisen kannattavuuden suhteen parhaaseen

viidennekseen. Hänen tuli myös kokea menestyneensä yrittäjänä hyvin sekä kokea fyysinen ja psyykkinen työky kynsä hyväksi verrattuna työn asettamiin vaatimuksiin.

Rohkaiseva tulos on, että kriteerien tiukkuudesta huoli matta menestyviä maatalousyrittäjiä löytyi peltoalaltaan kaikenkokoisilta tiloilta, kaikista mannermaakunnista ja lähes kaikista tuotantosuunnista, kun kutakin näistä seikoista tarkasteltiin erikseen. Voi olla täysin sattu masta kiinni, että kahdesta päätuotantosuunnasta ei kyselyssä löytynyt menestyviä yrittäjiä. Toisin sanoen hyvin monenlaisilla tiloilla voidaan menestyä. Mitä menestyjiltä voitaisiin ottaa opiksi?

Maatalousyrittäjien kannattaa aktivoitua kirjallisten suunnitelmien ja sopimusten kanssa. Esimerkiksi urakointisopimusten avulla sujuvoitetaan työtä ja hallitaan tuotannollisia, taloudellisia ja inhimillisiä riskejä.

Menestyjien tunnuspiirteitä

Menestyvillä yrittäjillä on määritelmän mukaisesti hyvä työkyky ja taloustilanne. He myös kokevat itsensä työssään motivoituneiksi (kokivat työn imua ainakin viikoittain) ja monin tavoin osaaviksi. Enemmistöllä on peltoalaltaan keskikokoista suurempi kasvi- tai eläintila. Menestyjiä voidaan luonnehtia tilansa jär jestelmällisiksi johtajiksi. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että menestymistä voi tukea myös muun muassa yrit täjän aktiivisuus eri tietolähteiden hyödyntämisessä ja hieman keskimääräistä maatalousyrittäjää alhaisempi ikä sekä tilan yritystoiminnan laajentaminen tai mo nialaisuus sekä uuden teknologian runsaampi käyttö peltoviljelyssä, kukin seikka erikseen tarkasteltuna. Monialainen tila harjoittaa perusmaatalouden lisäksi myös muuta yritystoimintaa, kuten koneurakointia tai maatilamatkailua.

Haasteissa painivia ei saa unohtaa Heikosti menestyvillä yrittäjillä on määritelmän mu kaisesti heikko työkyky ja taloustilanne. Heillä on haasteita myös työmotivaation, osaamisen ja tilan johtamisen kanssa. Enemmistöllä on peltoalaltaan korkeintaan keskikokoinen tila, usein kasvitila. Hei kosti menestyvien yrittäjien tilanne on monin tavoin huolestuttava ja tilan tuotannon jatkuvuus voi olla useilla heistä vaakalaudalla. Loput yrittäjistä sijoit tuivat menestyvien ja heikosti menestyvien välille, josta he voivat nousta menestyvien joukkoon, pysyä paikoillaan tai tippua heikosti menestyvien joukkoon. Merkille pantavaa on, että menestyvät yrittäjät voivat olla yliedustettuina tämän poikkeuksellisen laajan ja teemaltaan painottuneen kyselyn vastaajien joukossa. Näin ollen menestyvien, heikosti menestyvien ja heidän välissään olevien yrittäjien suhteellisia osuuksia tässä kyselyssä ei tule yleistää kuvaamaan maamme kaikkia maatalousyrittäjiä.

Suosituksia eri osapuolille Tulosten perusteella voidaan suositella, että maata lousyrittäjien johtamis- ja taloustaitoja sekä muuta osaamista, kuten riskienhallintaa sekä uuden teknologian sekä kirjallisten suunnitelmien ja sopimusten käyttöä, ja työkyvystä huolehtimista kannattaa ylläpitää ja ke hittää. Tämä edellyttää alan tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan, median, hallinnon, edunvalvonnan sekä tietenkin myös yrittäjien itsensä toimenpiteitä, yhteis työtä, tiedottamista ja riittäviä resursseja. Esimerkiksi uuden peltoviljelyteknologian käytön edistämiseen on jo tartuttu TTS:n Teknohyöty-hankkeessa. Kirjallisten suunnitelmien ja sopimusten käyttöä kehitetään puo lestaan TTS:n Digitsekki-hankkeessa.

Muun muassa talousseurannan, digiosaamisen ja riskien hallinnan kehittäminen voinevat auttaa myös ainakin vaikeuksissa tilapäisesti painivia. Lisäksi on tärkeää yllä pitää ja tiedottaa säännöllisesti esimerkiksi Maaseudun tukihenkilöverkosta sekä Välitä viljelijästä -projektista ja verkostosta, jotka voivat toimia matalan kynnyk sen ensiapuna vaikeuksissa. Kaikki kohtaavat jossain vaiheessa tilanteita, joissa tarvitaan toisten apua. On ”smarttia” kartoittaa ja torjua erilaisia riskejä ennakolta tai ainakin pyrkiä minimoimaan niiden vaikutuksia.

i

Lisätietoja

Smart Farmers -tutkimus pähkinänkuoressa

• Luken, PTT:n ja TTS:n yhteistutkimus ”Menestyvät maataloustuottajat –Smart Farmers”

• Vuosina 2019–2022

• Rahoitus maatilatalouden kehittämisrahastosta Tietoa kerättiin yhteisellä verkkokyselyllä, johon vastasi yhteensä 1342 maatalousyrittäjää. Menestymisen suhteen kyettiin lopulta tarkastelemaan 861 vastaajaa. Tuloksia täydentämään ja syventämään tehtiin Lukessa kymmenen menestyvien yrittäjien haastattelua. Lisäksi PTT:n organisoimassa sidosryhmätyöpajassa kartoitettiin ruokaketjun eri toimijoiden odotuksia tulevaisuuden maataloustuotannolle ja -yrittäjille. Merkille pantavaa on, että tutkimusaineistot kerättiin ennen tapahtumia, jotka vuosina 2021 ja 2022 vakavasti koettelivat maamme maatilojen taloutta ja yrittäjien jaksamista.

Kalvosarja tutkimuksen tuloksista TTS:n teemojen osalta löytyy: https://www.tts.fi/files/4992/TTS_ Karttunen_Tuure.pdf

PTT:n Policy Brief -julkaisuun on koottu tiiviisti yhteen tutkimusosioiden keskeisimmät tulokset, johtopäätökset ja suositukset: https://www.ptt.fi/julkaisutja-hankkeet/kaikki-julkaisut/menestyvamaatalousyrittaja-hallitsee-riskit-jataitaa-talouden.html

Runsauden pulaa omenalajikkeissa

Omenapuun hankinnassa saattaa lajikerunsauden äärellä joutua hämmennyksen valtaan. Tarjolla on tuttujen kaneleiden ja kuulaiden lisäksi niin jännittäviä uutuuksia kuin vanhoja kulttuuriperintölajikkeitakin. Mitkä ovat taimistoviljelijän vinkit lajikkeen valintaan?

Hirvensalmen taimistolla on pitkät perinteet omena puiden kasvatuksessa. Puutarhaneuvos Anssi Krannila on tehnyt ansiokasta työtä erityisesti vanhojen maa tiaslajikkeiden säilyttämisen ja lisäämisen parissa jo 1980-luvulta alkaen. Nykyisin taimistoa luotsaavalla Teppo Kaarniemellä on selkeä käsitys lajikkeen valin nasta: ”Terveys edellä kannattaa mennä. Vaikka kyseessä olisi millainen herkkulajike, ei omenoista ole iloa, jos ne ovat rupisia tai putoilevat muumiotautisina maahan” hän summaa. Muumiotautia aiheuttavia sieni-itiötä on aina ilmassa - mitä etelämpänä ollaan, sitä suurempi on riski. Taudista ei siis päästä eroon, mutta lajikevalinnalla ja oikealla hoidolla tilanteen saa pidettyä hallinnassa. Omenarupi on sekin sienitauti, joka aiheuttaa hedel män pinnalle tummia rupimaisia laikkuja, usein pinta halkeilee ja mahdollistaa näin muumiotauti-itiöiden pääsyn omenaan. Lajikkeiden välillä on huomattavia eroja omenaruven kestävyydessä suhteen. Pehmeät ohutkuoriset kesälajikkeet ovat usein alttiita. Kaarniemi suosittelee kesäomenoista esimerkiksi lajikkeita 'Jubiljar' ja 'Orlovim', syyslajikkeista 'Slava popediteljamia' ja 'Särsöä'. Talviomenat 'Konsta', 'Aroma' ja 'Afrodita' sekä vanhat tutut 'Åkerö' ja 'Antonovka' ovat yleensä terveitä.

Huolehdi puun hyvinvoinnista ”Parasta ennaltaehkäisyä tauteja vastaan on hyvin voiva puu”, Kaarniemi korostaa. Omenapuu vaatii säännöllistä hoitoleikkausta taimivaiheesta alkaen. Taudinaiheuttajat viihtyvät ja itävät kosteassa. Kun puu on rakenteeltaan ilmava, kasvusto kuivahtaa sateiden jälkeen nopeasti ja hedelmät myös kypsyvät tasaisesti. Muumiotautisen hedelmän pinnalla on itiöpesäkkeitä, joista tauti leviää sateiden ja tuulen välityksellä. Saastuneet hedelmät on siis syytä kerätä mahdollisimman pian pois. Muu miotautiset omenat voi kompostoida. Tauti tuhoutuu kompostin lämmössä, kunhan huolehditaan siitä, että päällimmäiseksi tulee jotain muuta kompostijätet tä, joka estää itiöiden leviämisen. Taudinaiheuttajia piileskelee runsaasti myös varisseissa lehdissä, joten lehtien haravointi syksyllä kompostiin vähentää riskiä seuraavana kesänä.

Talvenkestävyys on sitä merkittävämpi valintaan vai kuttava seikka, mitä pohjoisempaan puu istutetaan. Suomi on jaettu pitkäaikaisten tilastojen mukaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen. Vyöhykejakoon vaikuttavat kasvukauden pituus, tehoisa lämpösum

ma, roudan syvyys ja lumen paksuus. Kunkin lajikkeen menestymisvyöhyke ilmoitetaan puun nimilapuissa. Talviomena vai kesäomena? Kaarniemi tietää, että kotipuutarhuri kavahtavat joskus termiä talviomena. Kesäomena kuulostaa herkulliselta ja niitä on toki mukavia napostella suoraan puusta. Ne säilyvät kuitenkin huonosti ja jos pihassa on useampi kookas kesäomenapuu, hedelmiä todennäköisesti menee hukkaan. Myöhäiset syys- ja aikaisemmat talvilajikkeet sen sijaan säilyvät kätevästi puussa pitkälle syksyyn. Vain myöhäiset talvilajikkeet kuten Antonovka, Lobo tai Amorosa ovat parhaimmillaan vasta muutaman viikon varastoinnin jälkeen.

Olennainen kysymys on myös, halutaanko ensisijaisesti kaunis pihapuu, jonka annetaan kasvaa kookkaaksi, vai tavoitellaanko maksimaalista satoa ja pidetään puu voimakkailla leikkauksilla ammattiviljelijöiden tapaan pienenä. Jos tilaa on niukasti, voi hillittykasvuiseen perusrunkoon vartettu puu olla hyvä valinta. Se jää huomattavasti tavallista puuta pienemmäksi ja myös juuristo kehittyy pienemmälle alalle. Pilariomenapuu mahtuu kasvamaan hyvinkin pienessä pihassa, jopa ruukussa parvekkeella tai patiolla.

Pölyttyäkseen omenapuu vaatii aina toisen puun. Taajama-alueella tämä ei ole ongelma, pölyttäjät hoi tavat kyllä homman, jos puita löytyy muutaman sadan metrin säteellä. Omenan pääpölyttäjiä ovat kimalaiset ja mehiläiset, joten pihassa on hyvä suosia aikaisia ke vätkukkijoita, jotka houkuttelevat tärkeät pikkuapurit pihapiiriin. Jos puu on tarkoitus istuttaa harvaan asu tulle alueelle, tulee puita olla vähintään kaksi. Hyviä pölyttäjiä ovat syyslajikkeet, jotka kukkivat riittävän samanaikaisesti sekä kesä- että talvilajikkeiden kanssa. Erinomaisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi Suomessa jalos tetut `Juuso`, `Pekka` ja `Petteri`. Pölyttäjiksi sopivat hyvin myös upeasti kukkivat marjaomanapuut. Puulle valitaan mahdollisimman suojainen kasvupaikka, jotta voimakkaat tuulet eivät pilaa pölytystä.

Usein kuulee väitteen, että kun pihasta on poistettu vanha omenapuu, ei sen paikalle saisi istuttaa omenan tainta. Kaarniemi ampuu alas tämän urbaanilegendan. ”Ei ole mitään syytä, miksi uusi puu ei viihtyisi siinä, missä vanhakin on kasvanut.”

VR-teknologialla lisäarvoa kestävän metsänhoidon opetukseen?

JIM ANTTURI, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

REALITY

Italian, Romanian ja Suomen yhteistyönä selvitetään virtuaalitodellisuuden (virtual reality, VR) hyödyntämismahdollisuuksia kestävän metsänhoidon opetuksessa. Samalla tutustutaan kunkin maan koulutus- ja metsänhoitokäytänteisiin sekä muodostetaan pohjaa tulevalle yhteistyölle.

Metsätalouden kokonaisvaltaisesta kestävyydestä huolehtiminen ohjaa metsäalaa jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Tiedon lisääntyminen ja muutostarpeet toiminnassa johtavat myös koulutuskäytänteiden päi vittymiseen. Sustainable Forest Management Through Virtual Reality (SFM VR) on Työtehoseuran ja kolmen muun organisaation yhteiseurooppalainen pyrkimys ke hittää metsäkoulutusta uusia teknologioita hyödyntäen.

Turkulainen virtuaalitodellisuuden osaaja CTRL Reality on kehittänyt virtuaalimetsän, jonka avulla kokeillaan käytännössä, mitkä kestävän metsänhoidon osa-alueet soveltuvat parhaiten VR-teknologian kautta havainnol listettaviksi. Italiassa Pesaro e Urbinon maakunnasta tuleva Training2000 on TTS:n tapaan ammatillinen kouluttaja, jolla on laajat verkostot eri alojen osaajin. Ștefan cel Mare -yliopisto Romanian Suceavasta tuo hankekonsortioon yliopistotason tutkimusosaamista.

Virtuaalilasit päähän ja metsään Alustavasti VR-teknologialla pyritään havainnollistamaan erityisesti erilevyisten pienvesiin ja vesistöihin rajautuvien suojavyöhykkeiden ja niiden käsittelyn kestävyysvaikutuksia. VR-ympäristössä kaikki toimenpi teet ovat peruutettavissa ja niiden vaikutuksia voidaan vertailla kirjaimellisesti mistä tahansa näkökulmasta katsottuna. Sosiaalisena vaikutuksena metsänkäsitte lyn tuoma muutos maisemaan on merkittävä tekijä. Ekologisen kestävyyden kannalta puronvarren pienil maston säilyttäminen sitä tarvitsevien lajien kannalta on oleellista, mutta suojavyöhykkeen leveys vaikuttaa myös vesiensuojelun onnistumiseen. Metsänomistajan taloudellisesta näkökulmasta merkityksellistä on, kuinka leveä suojavyöhyke on ja kuinka paljon sieltä voidaan esimerkiksi poimintahakata puustoa.

Kansainvälisiä tilaisuuksia ja maakohtaisia eroja

Alkuvaiheessa projektissa on tutustuttu ekologisen kestävyyden osa-alueeseen ja siihen liittyvään kou luttamiseen eri osallistujamaissa sisältäen vierailun Italiaan. Aiheesta järjestettiin kansainvälinen webinaari

kesäkuussa, ja mikä parasta, teema kiinnosti kuulijoita noin 10 eri maasta. Euroopan metsäinstituutti EFI järjesti yleiskatsauksen ekologisen kestävyyden osa-alueeseen eurooppalaisella tasolla, jonka jälkeen kuulijat oppivat Italian, Romanian ja Suomen käytänteistä ja haasteista. Nyt on jo selvää, että Suomessa sekä metsäkoneen kuljettajalla että metsänomistajalla on poikkeukselli sen suuri vastuu metsissä tehtävissä toimenpiteissä. Leimakirves sekä valinnanvapauden vähyys hyvässä ja pahassa ovat edelleen arkipäivää osassa Eurooppaa. Metsien erilaisuus ja maiden kulttuurierot on kuitenkin hyvä kokea käytännössä, jotta ymmärrys syventyy.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavissa tilaisuuksissa pureudutaan tarkemmin VR-teknologian käyttöön ja muihin kestävyyden osa-alueisiin. Tilaisuuksien valmisteluun kuuluu tiiviisti kunkin maan käytänteisiin tutustuminen työryhmän kesken. Ehkä edistämme metsätalouden kestävyyttä edelleen yhden asteen ja muodostamme laajemman eurooppalaisen verkoston, jonka kokemuksista voimme hyötyä muuttuvan ilmaston Suomessakin. Projektin lopulla helmikuussa 2023 voimme toivottavasti kertoa, miten opiskelijat eri puolilla Eurooppaa ovat kokeneet VR-teknologian hyödyntämisen kestävän metsänhoi don opetuksessa..

i

Lisätietoja

Utilization

SFM

Älä kuuntele huonoa musiikkia!

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Kaikki tietävät viime kuukausien keskustelujen jälkeen, että talvesta on tulossa hankala, energia ei riitä mihinkään, sähkölasku vie puolet palkasta ja ruokakauppa toisen puolikkaan. Klapifirmat myyvät ei-oota ja kuulemma saattaa wc-paperikin taas loppua. Elämä menee kerta kaikkiaan mahdottomaksi.

Tiedämme myös, että energiaa on nyt nimenomaan yksittäisten ihmisten tarpeen säästää. Kymmenenkään uutta ydinvoimalapäätöstä ei auttaisi ensi hätään, eikä tuulimyllyjä saa niin nopeasti rakennettua, että niillä tammipakkasilla pärjäisi. Edessä on energiansäästötalkoot.

Perusvinkit kaikki tietävät. Alennetaan sisälämpötilaa, tiivistetään ikkunat, sammutetaan valoja ja valmiusti loja, ei käytetä sähkölaitteita huippukulutuksen aikaan, ei lotrata pitkään kuumassa suihkussa, ei lämmitetä sähkösaunaa turhan usein, jne.

Ystäväni antoi näiden lisäksi mainion täsmävinkin. Älä kuuntele huonoa musiikkia, eli energiansäästövinkki 1: Kuuntele vain hyvää musiikkia! Laitetta on turha

avata ja kilowattitunneista maksaa tylsän soittolistan tai bordudialaisen örinäjazzin vuoksi - jos ei niistä nimenomaan nauti. Sama pätee moneen muuhunkin asiaan: turha ostaa sellaista ruokaa, mitä ei pysty kaik kea käyttämään, eli energiansäästövinkki 2: Syö kaikki! Turha on myös ajella autolla huvin vuoksi, jos ei ole menossa minnekään, eli energiansäästövinkki 3: Pyöräile! Tällaista listaa voi kukin jatkaa. Keskitytään siihen, mikä on oleellista, ja yllättäen voi elämänlaatukin parantua. Myös energiansäästövinkki 4: Poistu Netflixistä ja lue viimeinkin se hyllyssä odottava Sinuhe.

Toinen ystäväni totesi keväällä, että jos maakuoppaan muuttamisella voisi lopettaa Ukrainan sodan, hän muuttaisi sellaiseen heti ilman mitään epäröintiä, eli energiansäästövinkki 5: Harkitse maakuoppaan muut tamista! Ihminen venyy yllättäviin suorituksiin ja pärjää tarvittaessa vähän askeettisimmissakin oloissa, kun on tarvis. Energiansäästössä on sekin mukava puoli, että se ei tee elämästä kurjaa eikä välttämättä maksa mitään.

Kannattaa myös kaivaa esiin Työtehoseuran 12 vuot ta sitten julkaisema Ekotehokkaan asumisen opas https://www.tts.fi/files/1136/koti650.pdf . Aika on kohdellut sitä huonosti lähinnä valaistuksen kohdalla; ledit olivat vasta tulossa. Monet oppaan vinkit ovat aivan perustasoa edistyneemmille, mm: ”Pesukoneen pesuohjelman sähkönkulutus kaksinkertaistuu, kun lämpötilaa nostetaan 40 asteesta 60 asteeseen tai 60 asteesta 85 asteeseen”.

Vielä lisää uskon vahvistusta sille, että energiansäästö on tosi hyvä juttu, voi lukea Sitran blogista https://www. sitra.fi/blogit/10-syyta-saastaa-energiaa-juuri-nyt/ . Se on myös reilua, säästää ympäristöä ja torjuu inflaatiota. Talkoisiin siis!

VASTAVALO/SAKARI ALASUUTARI

Tuuleta käryt pois

- tasoliesituuletin on keittiön uusin tulokas

TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Liesituulettimissa on valinnanvaraa. Tarjolla on perinteisiä seinäkaapin alle asennettavia liesituulettimia, seinälle kiinnitettäviä liesituulettimia ja kattoon kiinnitettäviä malleja, jotka soveltuvat myös keittiösaarekkeisiin. Saarekkeeseen voi sijoittaa myös tasosta ylös nousevan liesituulettimen tai ns. tasoliesituulettimen, joka on keittotason ja liesituulettimen yhdistelmä. Tasoliesituuletin on uusi hittituote, jonka suorituskyky ja puhdistettavuus kiinnostavat.

Liesituuletin on ruoanvalmistuksen kärynpoistoon tarkoitettu laite, jolla ohjataan tietyissä tilanteissa myös koko asunnon ilmanvaihtoa. Liesituuletin voi toimia omalla moottorilla, hormiin liitettynä myös huippui muria tai iv-konetta ohjaavana tai keskitettyyn ilman vaihtoon liitettynä. Liesituuletin liitetään joko suoraan rakennuksen ilmanvaihtohormiin, jolloin ilma poistuu ulos, tai huoneilmaa puhdistetaan kierrättämällä sitä aktiivihiilisuodattimen läpi. Hormiin liitetty liesituuletin on tutkitusti tehokkaampi kuin aktiivihiilisuodattimella toimiva tuuletin, joka on usein ainoa vaihtoehto kerrosja rivitaloissa, jos samaan ilmanvaihtojärjestelmään on liitetty useita huoneistoja.

Liesituulettimen toimintaan vaikuttavat tehon lisäksi laitteen sijainti keittiössä, asunnon ilmavirtaukset ja ilmanvaihdon toteutustapa. Saarekkeen päällä oleva

liesituuletin joutuu koville, kun ilmaa imetään neljäl tä sivulta ja saarekkeen ympärillä liikkuminen, ovien avaaminen ja muu liikehdintä aiheuttavat erilaisia ilmavirtauksia. Liesituulettimen tehokkuutta voi pa rantaa käynnistämällä se noin 10 minuuttia ennen keittotason käyttöä, jolloin ilmavirtaus alkaa kulkea haluttuun suuntaan.

Tasoliesituuletin, hintansa arvoinen?

Tasoliesituuletin on yhdistelmälaite, jossa liesituuletin on integroituna keittotasoon. Se sopii moneen paikkaan, on huomaamaton eikä rajaa näkyvyyttä kuten katosta roikkuva tuuletin, jossa puolestaan etuna on työskente lyvalo. Tasoliesituuletin vaatii asennustilaa alapuolelleen ja toimii yleensä aktiivihiilellä, eli ruoanvalmistuksen käryt imetään keittotason keskellä olevista imuaukoista sisään ja ohjataan tason alla olevien rasva- ja aktiivihii lisuodattimien läpi puhdistettuna takaisin huonetilaan. Tasoliesituuletin voidaan asentaa myös hormiin, mutta saneerauskohteessa se ei aina onnistu. Keittotasoon integroitujen liesituulettimien osat on helppoa irrottaa pesua varten ja pestä astianpesukoneessa.

Kuluttajalehden 4/2021 testin mukaan yhdistelmälaittei den induktiokeittotasot toimivat hyvin. Keittotasoihin integroiduissa liesituulettimissa oli suorituskykyeroja, mutta kokonaisuutena ne toimivat jopa erillisiä tuu lettimia paremmin. Poistohormiin puhaltavaksi asennettuina yhdistelmälaitteiden tuuletinyksiköt toimivat hieman paremmin kuin huoneilmaan palauttavina, mutta myös huoneilmaan palauttavina ne suodattivat noin 90 prosenttia rasvasta. Tasoliesituulettimien hin nat vaihtelevat 1000–4000 euron välillä, joten erilliset keittotaso ja liesituuletin ovat usein halvempi ratkaisu

Tukea esimiestyöskentelyyn, tuottoa toimintaan

TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS:n KAUHA - Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan -hanke on edennyt vaiheeseen, jossa yritysten kehittämistarpeita on kartoitettu ja kehittämistyö on alkanut. Oulussa toimiva Uniresta Oy valitsi kehittämiskohteiksi avainhenkilöiden palaverikäytännöt, toimenkuvien selkeyttämisen ja esimiestyön tukemisen. Avainhenkilöstöltä vaaditaan työn sujuvuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavaa osaamista, joten myös tukeen ja osaamisen päivittämiseen on oltava mahdollisuus.

KAUHA-hankkeessa kehitetään ravitsemisalan toimintaa pohjoispohjanmaalaisissa mikro- ja pk-yrityksissä. Toimenpiteisiin osallistuu 10 yritystä ja yhteensä 20 toimipistettä. Yritysten kehittämistarpeet kartoitettiin nykytila-analyysillä, jossa tarkasteltiin henkilöstön työhyvinvointia ja -kykyä, työyhteisöasioita, työtä ja osaamista, työolosuhteita ja -välineitä sekä esi miestyötä ja johtamista. Tulokset esiteltiin yritysten henkilöstöille, jotka ovat valinneet yhteistyössä joh don kanssa kehittämiskohteet. Hankkeeseen liittyy verkkovalmennusta, webinaareja, yrityssparrausta ja yhteisiä verkostoitumistilaisuuksia. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa työn sujuvuutta ja tuloksel lisuutta, vahvistaa työhyvinvointia ja rakentaa hyvää työnantajaimagoa.

Ravitsemisala jatkuvan muutoksen pyörteissä

Yrityshaastatteluissa nousi esiin ammattitaitoisen työ voiman puute. Ala ei houkuta ja koulutukseen ei riitä opiskelijoita. Työn palkkaus suhteessa vaatimuksiin on vaatimaton ja työtä tehdään usein illalla ja viikonlop

Uniresta Oy:n toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen iloitsee ammattitaitoisesta ja sitoutuneesta henkilöstöstä ja hyvästä työilmapiiristä. Organisaatiouudistus on vaatinut kaikilta joustoa. Erityisesti esimies- ja avainhenkilöt ovat olleet muutoksissa kovilla ja tukitoimien odotetaan helpottavan työkuormaa ja sujuvoittavan toimipisteiden välistä yhteistyötä.

Uniresta Oy:n ravintola Kastarissa Oulun yliopistolla

oli syyskuussa vilskettä, kun uudet opiskelijat aloittivat opintonsa. Etäopiskelu on kuitenkin verottanut asiakaskuntaa, vaikka ruokailu kampuksella on edullista.

puisin, jolloin myös työmatkat voivat olla hankalia. Työ on fyysistä ja kiire korostuu, jos henkilöstöä on vähän. Koronapandemia romahdutti asiakasmäärät ja muutti asiakaskäyttäytymistä. ”Ihmiset tottuivat koronan aikana valmistamaan kotilounasta ja kulkemaan eväiden kanssa, joten paluu lounasravintoloihin on ollut hidasta”, hank keessa mukana olevan Uniresta Oy:n toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen kertoo. Ravitsemisalan toimijat ovat kehittäneet uusia toimintatapoja ja tarjoavat paikalla tapatuvan ruokailun ohessa muun muassa noutoruokaa, elämyksellisiä ateriapaketteja ja verkkokauppapalvelua. Kekseliäisyyttä tarvitaan, kun ihmiset ovat siirtyneet etätöihin ja -opintoihin ja lounasruokailuun ei tule syöjiä entiseen malliin. Ruoan menekkiä on entistä vaikeampi ennustaa, joten ylijäämäruokaa myydään myös suosittuna ns. resque-ruokana (ResQ-sovellus).

”Maailmantilanne on nostanut sähkön ja raaka-aineiden hintoja, joka vaikuttaa ruokalistasuunnitteluun ja tuo hinnankorotuspaineita”, Silvennoinen toteaa.

Uniresta Oy ruokkii Oulun opiskelijoita

Uniresta Oy on suurin hankkeessa mukana oleva yritys. Sillä on Oulussa kymmenkunta toimipistettä ja työntekijöitä noin 60. Yritys tarjoaa opiskelija- ja henkilöstöravintolapalveluja sekä juhla- ja cateringpal veluja. Yritystoiminta käynnistyi vuonna 1962 Oulun ylioppilasapu ry:n toimesta. Opiskelijaruokailu täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja Uniresta Oy 30 vuotta. Juhlavuotta vietetään monin tapahtumin, kuten opis kelijoiden ilmaisella aamupuurotuokiolla ja asiakkaille tarjottavilla kakkukahveilla.

Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan Unirestassa panostetaan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja kannustetaan kouluttautumaan. ”Vuosittain toteutettava henkilöstötyytyväisyyskysely on pohjana toiminnan ja henkilöstön työtyytyväisyyden kehittämisessä. Tulosten mukaan yrityksen työtyytyväisyys on hyvällä tasolla”, iloitsee Silvennoinen.

Tiedonkulku, toimenkuvat ja esimiestyö kehittämiskohteina Uniresta Oy:n nykytila-analyysistä kävi ilmi, että avain henkilöiden ja esimiesten välisessä tiedonkulussa on parannettavaa. Tieto ei aina kulje ajantasaisesti, joka vaikuttaa monen henkilön työhön. ”Yrityksen sisäinen organisaatiomuutos on kuormittanut erityisesti esimiehiä ja toimenkuvien selkeyttämiseen on tarvetta. Siksi kehittämistoimiksi valikoituivat palaverikäytäntöjen

systematisointi, toimenkuvien selkeyttäminen ja esimies työn tukeminen”, kertoo Silvennoinen. Kehittämistyö on jo aloitettu ja uusi palaverikäytäntö on kokeilussa. Esimiehille suunnattuja tukitoimenpiteitä on myös suunniteltu ja niitä räätälöidään tarvetta vastaaviksi. TTS on tarjonnut henkilöstölle tutkintoon johtavaa lähiesimieskoulutusta, joka on mahdollista toteuttaa oppisopimuksella oman työn ohessa.

Virtuaalisivusto auttaa yrityksiä KAUHA-hankkeessa mukana olevien yritysten nykyti lakartoituksista ilmeni, että kehittämistoimia vaativat teemat liittyvät usein henkilöstön perehdyttämiseen, työnjakoon ja toimenkuviin, töiden organisointiin, tiedonkulun parantamiseen ja palautekäytäntöihin. Muun muassa näitä asioita yrityksissä nyt kehitetään hanketyöntekijöiden ohjauksessa.  Tavoitteena on, että kehittämistyöstä tulee arkitoimintaa, joka jatkuu yrityksissä myös hankkeen päätyttyä.

Hankkeen tuloksena valmistuu virtuaaliympäristös sä toimiva mestari-kisälli-kehittämistyökalu, joka on suunniteltu esimiestyön työkaluksi ja palvelee myös alan koulutus- ja kehitysorganisaatioita sekä työvoimaa rekrytoivia tahoja. Virtuaalisivusto esitellään hankkeen loppuseminaarissa Oulussa 13.12. Lisää tietoa hankkeesta löytyy www.tts.fi/Kauha

i

Lisätietoja

Työtehoseura kouluttaa esimiestyöhön ja johtamiseen www.tts.fi/johtaminen

Luolaihmisen aivot digimaailman pyörteissä

PÄIVI NUMMENRANTA, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Ihmisen biologinen kehitys on niin hidasta, että käytännössä merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut kymmeniin tuhansiin vuosiin – emme ole kasvattaneet käteviä lisäkäsiä tai -jalkoja eikä aivokapasiteettimmekaan ole merkittävästi kasvanut. Aivomme ovat siis yhä luolaihmisen aivot.

Uteliaisuus on pitänyt esivanhempamme elossa ja edelleen tarkkaavaisuuden hallinta on vaikeaa. Rea goimme vikkelästi yllättäviin ääni- ja näköhavaintoihin: silmäkulmasta havaittu liike muistuttaa mahdollisesta vaarasta tai ruuasta, vaikka kyse olisikin saapuneen sähköpostin muistutuksesta.

Ihmisen kyky havaita, keskittyä, muistaa ja ajatella sekä käsitellä tietoa on rajallinen. Samoin ihmismielen kyky työstää tietoa häiriintyy helposti, keskeneräiset asiat kuormittavat ja muistamme heikosti yksityiskohtia. Monen tehtävän samanaikainen tekeminen, multi taskaaminen, on multisähläämistä – emme huomaa, mitä menee ohi, kun hyppelemme tehtävästä toiseen.

Hyvä kognitiivinen ergonomia, aivoergonomia tar koittaa sujuvaa aivotyötä, jossa aivot kuormittuvat sopivasti. Aivojen ylikuormitus on usein seurausta siitä, että työtä ei ole suunniteltu ja optimoitu aivojen kuormitus huomioiden. Kuormitus heijastuu muun muassa ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyyn, keskittymiseen, havainnointiin, priorisointikykyyn ja oppimiseen. Siis niihin toimintoihin, jotka ovat yhä tärkeämmässä roolissa erilaisissa työtehtävissä ja työn laadukkaassa tekemisessä.

Sujuvassa aivotyössä ei keskitytä aivoterveyteen vaan työoloihin, joissa kognitiivinen eli aivojen tiedonkäsitte lykykyjä vaativa työskentely onnistuu. Aivotyön, tiedolla työskentelyn, pitää olla ihmisen mittaista. Häiriötekijät, kuten esimerkiksi puhehäly ja keskeytykset, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät tehokkuuttamme. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet ja vaati

vien tehtävien suorittaminen kuormittaa työmuistia. Työmuisti on tiedonkäsittelymme pullonkaula: sitä ei voi kasvattaa edes harjoittelemalla. Jos tietoa tulee liian paljon, emme pysty työstämään kaikkea tietoa riittävän kauan, jotta se ehtisi tallentua pysyvämmin.

”Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää”?

Digitalisoituvassa työssä korostuu kyky käsitellä tietoa ja oppia uutta. Käsiteltävän tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja ”kaikki” tieto on saatavillamme. Informaation suuri määrä kuormittaa, sillä jokaisen vastaanotetun viestin, dokumentin tai päivityksen kohdalla on päätettävä, miten tietoa käsitellään. Lisäksi on arvioitava, onko se hyödyllinen nyt, myöhemmin vai ei lainkaan. Oleellisen tiedon löytäminen on vai keaa. Tietotulvan pyörteissä turvaudumme nopeisiin, automaattisiin ratkaisumalleihin, jotka usein näkyvät jäykistyneinä ajattelu-, tunne- ja toimintamalleina sekä asenteina.

Muistin kuormittuminen ilmenee yleensä unohteluna ja oppimisen vaikeutumisena. Muita varoitusmerkkejä on jatkuva kiireen tuntu: aivoissa rattaat rutisevat ja aiheuttavat tunteen loputtomasta kiireestä. Virheet lisääntyvät, koska työmuistin ”kaista ei riitä”, keskittymisja aloitekyky heikkenee. Toiminta hidastuu ja takkuaa, jolloin tekemiset ja tehtävät ruuhkautuvat entisestään. Myös sietokyky voi heikentyä: ärsytyskynnyksestä tu lee ärsytyskuoppa. Tässä vaiheessa viimeistään pitäisi niin yksilön kuin työyhteisönkin havahtua ja ryhtyä parantamaan aivoergonomiaa.

Uudet keinot kehiin ja käyttöön

Tänä päivänä fyysinen työ on vähentynyt ja kaikilla aloilla aivotyön vaatimukset korostuvat jatkuvasti. Pitää ratkaista ongelmia, täytyy huomata ja muistaa, täytyy tehdä nopeita päätöksiä. Tarvitaan uusia keinoja, jotta työ voi olla sujuvaa, tuottavaa ja terveellistä. Hyvien työtapojen etsiminen on työntekijän, työyhteisön ja työnantajan yhteinen kehittämistehtävä. Alkuun pääs tään tunnistamalla, millaisia kognitiivisia vaatimuksia työssä on ja mitkä tekijät aiheuttavat turhaa aivokuormaa.

Tiedämme, että tietotulva ja epä selvyydet kuormittavat ja altistavat stressille. Epäselvyydet liittyvät useimmiten siihen, että oleelliset tehtävät tai tiedot eivät ole selviä tai työnjakoa ei ole määritelty sel keästi. Töiden huono organisointi ja kiire ovat yhteydessä muun muassa stressioireisiin, virheisiin työssä sekä työuupumukseen. Näihin paljon kuormitusta tuo viin asioihin kannattaa panostaa työyhteisössä. Uuden oppimi seen on jätettävä aikaa, emme opi pikakelauksella vaan pohtimalla, ko keilemalla ja kertaamalla. On tärkeää, että työyhteisössä tunnistamme ja tunnustamme tietotulvaan ja epäselvyyksiin liittyvät huonot käytänteet ja mietimme yhdessä ratkaisuja.

Tärkeänä osa-alueena aivoergonomian paran tamisessa on myös työnaikaiseen palautumiseen keskittyminen. Voidaan esimerkiksi sopia, että kah vi- ja lounastauoilla ei puhuta työasioista. Jokainen voi miettiä, tarvitseeko palautumiseen rauhoittavaa vai piristävää toimintaa ja sitten etsiä itselle mieluisia palautumisen keinoja. On hyvä myös pitää yllä taukojen pitämiseen kannustavaa työilmapiiriä – muistutetaan toisiamme tauoista ja niiden tärkeydestä."

Näiden aivoergonomiaa parantavien työtapojen löy tämiseen kannattaa käyttää aikaa ja tehdä kokeiluja. Toimimattomatkin kokeilut ovat usein tärkeitä, sillä ne paljastavat työtapoihin ja käytäntöihin liittyviä asioita, joita emme välttämättä ole aiemmin tulleet ajatelleeksi. Työn tekemisen tapojen jatkuva muok kaaminen – sekä henkilökohtaisella että työyhteisön tasolla – on tärkeä osa työtä.

On tärkeää muistaa, että aivot ovat samanlainen lihas kuin muutkin: vahvistuvat käytettäessä, kasvavat sopi vassa rasituksessa, toimivat paremmin, kun venyttelee välillä ja ne tarvitsevat lepoa ja huoltoa. Toimivaan aivoergonomiaan panostus kannattaa – aivot ovat kuitenkin pääosassa jaksamisessamme.

Työtehoseuran juurilla historiasta tähän päivään

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo kohta 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään

Kumipyöräiset ajoneuvot ja yhteistyö Puolustusvoimien kanssa

Vuonna 1955 ajoneuvojen kumirenkaiden käytöstä ja hoidosta kirjoitti Te ho-lehdessä (4/1955) A. Seise. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy siihen, että ammattiartikkeleissa käsitellään sulassa sovussa hevosajoneuvoja ja traktoreita. Työhevosista traktoreihin siirtymä ei siis ihan yhdessä yössä tapahtunut, vaan on vaatinut vuosikymmenten murroksen. A. Seise kirjoittaa: ”Hevos- ja traktoriajoneuvojen samoin kuin itse traktorienkin varustaminen kumipyörärenkailla on ratkaisevasti vaikuttanut työn tehostamismahdollisuuksien ja käytön monipuo lisuuden lisääntymiseen. Kumipyörät ovat suhteelli sen kalliita lisävarusteita, joten niiden kunnollinen huolto ja käsittely kannattaa.” Kumipyöräisten ajoneuvojen tuotekehityksessä Työtehoseuralla oli merkittävä rooli jo ennen sotia. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa tiivistyi juuri ennen sodan alkua ja Työtehoseura valmisti vuonna 1939 armeijalle sopivan kumipyöräisen, hevos vetoisen ajoneuvomallin. Talvisodan sytyttyä johtaja Martti Sipilä nimitettiin puolustusmi nisteriön hevosajoneuvotoimiston, myöhem min Pääesikunnan hevosajoneuvotoimiston päälliköksi. Työtehoseura sai kesäkuussa 1940 yksinoikeuden puolustuslaitoksen hankkimien yleisajoneuvojen ja valjaiden myyntiin viljelijöille. Puolustusvoimien kanssa yhdessä suunnitellut kumipyöräiset yleiskärryt päätyivät myös sarja tuotantoon. Kumipyöristä puhuminen on omalla tavallaan ajankohtaista myös tänä syksynä vuonna 2022 – kehotetaanhan valtakunnallisessa energiasäästökampanjassa polttoaineen kulutuksen vähentämiseen ja ajoneuvojen rengaspaineiden tarkistamiseen. Liian alhainen rengaspaine kun lisää polttoaineen kulutusta.

TTS ARKISTO

Pölynimurit testissä vuonna 1957 ja 2019

Pölynimureiden käyttö ja kysyntä olivat melkoisessa kasvussa 1950-luvun Suomessa. Työtehoseuran kotitalousosastolla testattiin vuonna 1955 kymmenen erimerkkistä pölynimuria. Mihin silloin kiinnitettiin huomiota pölynimuria valittaessa? ”Varsin tärkeä seikka on sen teho. Teho eli wattimäärä on ilmaistu pienessä nimilaatassa. Noin 400 watin teho on sopiva tavalliseen kotitalousimuriin. Tärkeää on myös huomioida, millä tavoin pölynimuri kulkee mukana siivoustyön edetessä. Pyörillä varustettu pölynimuri kulkee yleensä herkästi mukana työn edetessä. Koska pölynimuria joudutaan myös nostelemaan, käy tämä rasittavaksi, jos imuri on kovin painava. Hyvän työasennon kannalta on tärkeää, että imuputket ovat riittävän pitkät. Ei myöskään ole yhdentekevää, mihin pölynimurin katkaisija on sijoitettu. Sen täytyisi olla helposti käsillä olevassa paikassa olipa pölynimuri tarkoitettu käynnistettäväksi käsin tai jalalla polkaisemalla. Entä sitten pölysäiliö! Se ei saa olla liian pieni.” Pölynimureita on viimeksi testattu Työtehoseurassa vuonna 2019, jolloin kokeiltavina olivat robotti-imurit. Silloin tutkijat totesivat, että robotti-imurit olivat melko tasavertaisia koeolosuhteissa, mutta kotitalouksissa suorituskyky vaihteli. Tilojen sisustus ja asunnon pohjaratkaisu vaikuttivat tulokseen. Suotuisissa olosuhteissa robotteja pidettiin oivallisina ylläpitosiivoajina, mutta paksut matot, sokkeloiset tilat ja korkeat kynnykset saattavat haitata toimintaa. Helppokäyttöisyys on siis avainasemassa. Todettiinhan jo vuonna 1957, että ”on aivan yllättävää, kuinka vähäiseksi saattaa pölynimurin käyttö jäädä joissakin sellaisissa talouksissa, joihin se on tullut hankituksi. Jos pölynimuri otetaan esille kerran kuussa tai pahimmassa tapauksessa ainoastaan suursiivouksissa, ei sen hankinta vastaa tarkoitustaan.”

Ruoka-aikojen noudattaminen on ”rahatta rationalisoimista”

Siinä missä Työtehoseuran Ruoka Akatemia nostaa tänä päivänä esille suomalaisen ruuan arvostusta, on 1950-luvulla herätetty keskustelua emännän työstä ja ruoka-aikojen kunnioittami sesta. Ruuan raaka-aineiden lisäksi ruuanvalmistukselle ja yhteiselle ruokailulle oli annettava arvo, jota peräänkuulutti vuonna 1955 Työtehoseuran kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard: ”Ruoka-aikojen täsmällinen noudattaminen on kotitalouden hyvän työtehon perustekijä. Ruoka-ajat ja ruokailuun käytettävä aika vaikuttavat ratkaisevasti kotita loudessa työskentelevän henkilön työhön. Ruoan valmistus, ruoan tarjoilu ja poiskorjaaminen, astianpesu ja keittiön ja ruokapaikan siistiminen ovat päivän mittaan toistuvia töitä. Niinpä vaaditaankin emännältä hyvää suunnittelukykyä ja arvioimistaitoa työn kestämisajasta. Ruoka-aikojen täsmällinen noudattaminen perheen muiden jäsenten puolelta todella vält tämätöntä. Ei sovi, että lapset eivät äidin kutsuessa syömään heti noudata kutsua. Pyrkiessään hyvään työtehoon on kunnioitettava pieniäkin tekijöitä. Varmaa on, että työtehollisesti ja psykologisesti on emännän töille erittäin suurimerkityksellistä, jos jokainen perheenjäsen kunnioittaa emännän töitä.” Tämä oli sitä ”rahatta rationalisointia”, jolle on tilausta tämänkin päivän kodeissa.