TEHO-lehti 4/2022

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Joulun kukat uudella twistillä

Pääkirjoitus

MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Rakkaat lukijat. Työtehoseura täyttää ensi vuoden jäl keen sata vuotta. Se on iso ikä. Mitä Työtehoseurasta tiedetään? Tein pikaisen kyselytutkimuksen sosiaalisessa mediassa kysyen, mitä ihan ensimmäisenä tulee mieleen sanasta ”Työtehoseura”.

Vastaajia oli 85 kpl, iät arviolta 25-75 v. Heistä suuri osa eli 25% mainitsi jollain tavalla astiankuivauskaapin tai keittiöt: ”No tietenkin keittiökalusteiden oikea mitoitus ja järjestys”, ”Astioita ei tarvitse huuhtoa ennen koneeseen laittoa”, ”Kotitaloustunnit”, ”Kodinkoneiden testaus”. Ääniä saivat myös erilliset esineet juustohöylä, tehosekoitin ja Fiskarsin kirves.

Ammattiin johtava koulutus tuli mieleen 17 %:lle vastaajista. Bussikuskit saivat eniten mainintoja, mutta muistettiin myös yhdistelmäajoneuvojen ja kaivinko neiden kuljettajakoulutukset. Metsäala, maatalous ja rakentaminen saivat joitain hajamainintoja, mm. maatalouslomittajakurssi, maatalouden työmenetelmät ja metsäalan koulutuksen kehittämisprojektit. Myös ”Rakennusliike” ja ”Siivous” mainittiin.

menetelmät”, ”Muinaiset ohjeet naisten askelten sääs tämisestä”, ”Seura, jonka jäsenet yrittävät tehostaa työn tekoa.” Kuluttajaneuvontakin mainittiin: ”Vähän niinkuin Martat, tietää paljon ja neuvoo”.

TEHO

Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567

Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi

Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti, Eija Lilja-Vuori Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Mauri Mahlamäki Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi

Seuraava lehti ilmestyy 10.3.2023.

Jotkut tapailivat työntutkimukseen liittyviä nimikkeitä, kuten ”kellokalle”. ”Teho” on osa työtehoseura-sa naa, joten tehostaminen tuli tietysti monelle, eli 15 % vastaajista ensimmäiseksi mielikuvaksi: ”Tehokkaat @TTSfi @tutkimusja kehittaminen

www.linkedin.com/ company/tts-institutetyotehoseura/

Kaikille ei Työtehoseura sanana herättänyt kovin posi tiivisia mielikuvia: ”Joukko harmaita ihmisiä”, ”Ei mitään nykypäivään liittyvää”, “Hiostus”, ”Sana vie jonnekin 50-60-lukujen aikaan, jolloin se on kuvastanut nykyaikaa, tulevaisuutta ja tehokkuutta.” Sama vastaaja jatkoi myös nimeä ymmärtäen: ”Tänä päivänä sana on retroa, kiva klangi menneisyydestä.” Toinen vastaaja oli samaa mieltä: ”Älkää vain vaíhtako nimeä”. Ja toisaalta joillekin vastaajille tulivat mieleen myös osaaminen ja historia. Rakkaat lukijat! Elämme parhaillaan hyvin haastavaa, monen päällekkäisen kriisin aikaa. Mutta Työteho seuran, tämän nimensäkin vuoksi monta mielikuvaa herättävän organisaation, toiminta koulutuksen ja tutkimuksen parissa rullaa silti reippaasti kohti sadan vuoden merkkipaalua. Ensi vuonna pyritään saamaan parannusta myös joidenkin kyselyn vastaajien mielikuviin harmaudesta, kun mm. uudet nettisivut julkaistaan ja valmistaudutaan juhlavuoteen. Ajassa kiinni olevana tekijänä.

Vastavalo, Mikko Karjalainen

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN

Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 150€ Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys

TILAUKSET

Tilaushinnat 2022 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200

Sisältö

Pääkirjoitus 2

TTS:ssä tapahtuu 4 Kotimaisia joulukukkia uudella twistillä 8 Suomen Laatusertifiointi Finnbuild2022 -rakennusmessuilla 9 Smoothie mukaan napattavaksi – sporttiblenderit testissä 10 Pyykin narukuivaus kuluttaa lämpöenergiaa 13 Ratkaisuja rannikkokalastuksen käsivaraisiin nostoihin 14 Verhoomo Kolmen Ässän Silvana: parasta on työskennellä osana kiertotaloutta 16 Uusia toimintatapoja hevostallien töissä 18 Hyviä käytäntöjä työvoiman johtamiseen maa- ja puutarhatiloille 20 Oppimisympäristöllä jatkuvan kasvatuksen eri hakkuumenetelmät tutuiksi 22 Metsäkoneenkuljettajan työssä yhdistyy teknologia ja luonto 24 Metsäkoneenkuljettajan työssä yhdistyy teknologia ja luonto 25 Linja-autonkuljettajista huutava pula 26 Megatrendit ja asumisen muutos 28 Rakennusala tarvitsee lisää metataitoja 30 Pintakäsittelijöitä tapaamassa: erikoismaalauksia ja ekologisuutta 32 VALKKU-hankkeessa myös digitukea 33 Työtehoseuran juurilla - vuosi 1985 34

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

PIXABAY

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu

Toimivia keittiöitä ja ammattitaitoista myyntiä

Suosittu keittiö- ja kiintokalusteiden myyjien kou lutus starttasi jälleen Työtehoseuran Vantaan toi mipisteessä. Tähtäimenä on Liiketoiminnan am mattitutkinto, sisältäen opintoja ja työssäoppimista keittiösuunnittelusta, myynnistä ja asiakaspalveluis ta. - Uusi upea ryhmä aloitti tällä viikolla. Ensimmäi nen tehtävä oli haastatella paria ja laatia hänen mie lenkiintonsa kohteista ja sisustusmausta kuvaplanssi. Tästä alkaa toukokuuhun kestävä yhteinen matka keittiöiden parissa, kertoo kouluttajana toimiva tut kimuspäällikkö Minna Kuusela Työtehoseurasta.

MaatalousKonemessuilla innovaatioita MaatalousKonemessut 2022 järjestettiin 13.-15.10.2022 ennä tyssuurelle yleisölle Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma keräsi paikalle 17 000 maa- ja metsätalousalan ammattilaista. Myös Työtehoseuran osastolla ja järjestämillä uusien teknologioiden ja digimaatalouden kävelykierroksilla riitti kuhinaa. Kuvassa on Suomen Messusäätiön Agro-INNO-palkinnon voittaja Nordic Carawayn Juha Hemminki. Yhtiön innovaationa on anti bioottinen kuminaöljy, jolla voidaan korvata antibiootteja ja parantaa tuotantoeläinten terveyttä. Agri-INNO-palkinnon voittajan päätti tuomaristo, johon kuuluvat päätoimittaja Jouko Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta, toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko ProAgria Keskusten Liitosta, toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseurasta ja toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskus liitto MTK:sta.

Vantaan isoin rekrytapahtuma keräsi runsaasti työnhakijoita Yksi suurimmista rekrytapahtumista Vantaan Megarekry 2022 keräsi tuvan täyteen väkeä Viihdekeskus Flamingoon marraskuun alkupäivinä. Tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua avoimiin työpaikkoihin, työnantajiin ja oppilai toksiin. TTS Työtehoseura osallistui tapahtumaan yhtenä näytteilleasettajana, joita kaikkiaan oli noin 80. - Hyvä päivä. Esittelypisteellä riitti kävijöitä tasaisena virtana koko päivän hakemassa tietoa eri koulutusvaihtoehdoista. Esimerkiksi kuorma-auton- sekä linja-autonkuljettajakoulutukset kiinnostivat hyvin paljon. Lisäksi tuli solmittua muutamia uusia kontakteja myös muiden näytteilleasettajien kanssa, totesi asiakkuuspäällikkö Marko Peräkylä päivän annista.

Eksoskeletoneista apua monissa töissä

TTS Työtehoseuran Ranka-hankkeessa selvitetään ulkoisten tukirankojen eli eksoskeletonien sovel tuvuutta maatiloilla tehtäviin töihin. Testattavana on kuvassa oleva sveitsiläinen Auxivo LiftSuit -nostopu ku ja ranskalainen Ergosanté Hapo MS yläraajatuki. Alustavien tulosten mukaan molemmat tukiran gat vähentävät fyysistä kuormittumista, ovat miellyttäviä käyttää ja soveltuvat useisiin töihin maatiloilla. Tukirankojen käyttöön liittyy myös rajoitteita ja työturvallisuusriskejä. - Tukirangoista näyttää olevan apua monissa töissä, mutta ne eivät anna supervoimia, huomauttaa TTS:n erikoistutkija Janne Karttunen. Lopulliset tulokset julkaistaan alku vuodesta 2023. Hanketta rahoitetaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla.

Ruoka Akatemia vieraili maailman suurimmassa ruisleipomossa Linja-autollinen päättäjiä ja vaikuttajia näki ja koki ruokaketjua omin silmin, kun TTS Työtehoseuran koordinoima Ruoka Akatemia suuntasi syyskuun lopun kenttäjaksolla Lahden ja Jyväskylän seuduille. Tutustumiskohteina olivat Fazerin Lei pomo, Luken Kalanviljelylaitos, Valtran tehtaat ja moderni maitotila Maitorantala. Osallistujina oli eritaustaisia hal linnonalojen, järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten edustajia sekä poliitikkoja ja muita vaikuttajia. Mitä jäi päällimmäisenä mieleen? - Oli yllättävää, kuinka merkittävä osa Valtran tuotannosta menee vientiin ja Fazerin vierailulla mittakaava hämmästytti. Maitotilalla oli kiinnostavaa kuulla imettäjälehmistä ja vasikoiden hoidosta. Tällaisilla maatilojen ratkaisuilla on ihan yhteiskunnallista merkitystä, arvioi Ruoka Akatemiaan osallistunut kansanedustaja Juha Mäenpää. Ruoka Akatemiaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Kotisivut www.ruokaakatemia.fi

KAUHA verkostotapaaminen Oulussa

KAUHA - Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan -hankkeen verkostotapaamisessa 13.10.2022 Oulussa oli teemana, miten työyhteisö tukee työhyvinvointia. Avara Valmennuksen työ hyvinvoinnin ohjaaja Joonatan Jääskeläinen alusti aiheesta "Tietoisuustaidot työyhteisön vuorovaikutuksessa”. Joonaksen johdolla pohdittiin vuorovaikutuksen ja työelämätaitojen merkitystä työyhteisössä. www.tts.fi/kauha

Älysikala -mallissa ratkaisua datan hyödyntämiseen   TTS Työtehoseuran juuri käynnistyneessä Älysikala-hankkeessa haetaan käy tännön ja tutkimuksen yhteistyöllä ratkaisuja puuttuvan ja hajanaisen tiedon ongelmaan. - Vaikka nykysikaloissa on paljon automatiikkaa ja datankeruuta, ei toistaiseksi ole olemassa ratkaisua, jolla yksittäistä eläintä pystyttäisiin seuraamaan läpi koko sen elinkaaren. Ra hanarvoinen seikka syntyy siitä, miten datasta syntyy tietoa, kun sitä jalostetaan ja tulkitaan. Tämä on olennaista, jotta sikaloiden johtamista ja arkityötä kehittää kohti parempaa tuottavuutta ja kannattavuutta, taustoittaa Työtehoseuran projektipäällikkö Reetta Palva. Älysikala-hankkeen innovaatioryhmään kuuluu monialaista asiantuntemusta: mukana yhteistyössä ovat kolmen sikatilan avainhenkilöt sekä Atrian A-Tuottajat Oy:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijoita. Rahoituslähteenä on Euroopan maaseuturahasto, EIP. Tutustu lisää www.tts.fi/alysikala

KORKO-ladyjen uudet tuulet vuonna 2023!

Lappilaisten naisyrittäjien KOR KO-hanke vietti Päätösriihtä mar raskuun alussa Rovaniemellä. Hankkeessa yhdeksi perheeksi hitsautuneesta ja toisiaan tuke vasta, monialaisesta porukasta suurin osa jatkaa suoraan TTS:n koulutukseen alkaen suorittaa Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa. TTS:sta ovat joukkoa luotsaamassa Anu Ahtela, Maija Suutarinen ja Minna Kuusela.

Joulun kauneimmat kukat TTS Rajamäen opetusmyymälästä

Perinteiseen tapaan TTS Rajamäen toimipisteessä toimivan kukkakaupan ovet ovat avoinna joulukuussa. Opiskelijat te kevät myyntiin jouluisia kukkaistutuksia, asetelmia, kimppuja ja kransseja. Valikoimastamme löytyvät perinteiset suosikit ja trendien mukaiset uutuudet. Opetusmyymälä palvelee viikolla 48 ma – ke klo 9 – 15, viikolla 49 ke – to klo 9 – 15 ja viikot 50 – 51 ennakkotilausten pohjalta. Ennakkotilaukset 14.12. mennessä eija.keski-korpela@tts.fi

VALKKU hanke vieraili Hestbakissa

VALKKU- Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudis tamiseen -hankkeen yrittäjiä kokoontui marraskuun alussa vertaistapaamiseen Hestbakin islanninhevosten pihattotallille Lohjan Vaanilaan. Tilaisuuden teemana oli yrittäjien yhteistyö. Novago yrityskehitys Oy:n yritysneuvoja Satu Österberg alusti aiheesta ”Yrittäjyys yhdessä ja erikseen”. Yrittäjien omista yhteistyötavoista ja kokemuksista syntyi vilkasta keskustelua. Tapaamisessa tutustuttiin myös Hestbakin yritystoimintaan, yhteistyökuvioihin ja toimintaympäris töön. www.tts.fi/valkku , www.hestbakki.fi

Koneurakoitsijat Tanskassa ja Ruotsissa

Urakalla eteenpäin -hanke järjesti lokakuussa koneurakoit sijoille opintomatkan Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Kolmen päivän aikana tutustuttiin 24 osallistujan voimin paikallisten maatilojen ja koneasemien koneisiin, toimintatapoihin ja energiaratkaisuihin. Lisäksi vierailtiin Kööpenhaminan lähellä Nordic Harvestin vertikaaliviljelmällä ja Jyllannissa lietteenlevitys- ja kastelulaitteita valmistavassa Agrometerissä. Matkaraportti on luettavissa hankesivulta http://www.tts. fi/urakalla_eteenpain

Kalatalouden innovaatiopäivät 2022 Kalatalouden yrittäjille ja toimijoille suunnattu vuosittai nen seminaari- ja keskustelutapahtuma, Kalatalouden innovaatiopäivät, pidettiin tänä vuonna Helsingissä. ProKala ry:n järjestämässä tapahtumassa oli mukana yli 200 osallistujaa. TTS Työtehoseuran esittelypis teellä Rannikkokalastus - parhaita toimintatapoja –hankkeesta kertomassa Sami Sarkkinen, Minna Mattila-Aalto ja Veli-Matti Tuure.

Jotain uutta, paljon vanhaa

Kotimaisia joulukukkia uudella twistillä

EIJA KESKI-KORPELA, KOULUTTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA KAUPPAPUUTARHALIITON KUVAPANKKI

Joulu ja traditiot kuuluvat yhteen. Perinteet kuitenkin elävät ja muuttuvat, myös joulun kukkien suhteen. Hyasintin sipulin voi tänä jouluna kieputella sammalpallon sisään ja leikkoamarylliksen ripustaa amppelin tapaan ylösalaisin kattoon roikkumaan.

Hyasintti pitää pintansa joulun suosikkikukkana. Niitä viljellään Suomessa noin kolme miljoonaa kappaletta vuodessa, suurin osa jouluksi. Hyasinttien väripaletti on laajentunut ja uusia jännittäviä lilan sävyjä ilmaantuu joka joulu. Kotimaisuusaste on ilahduttavan korkea, sil lä vain muutama prosentti tukkujen tarjonnasta tulee ulkomailta. Hyasintin suosion salaisuus lienee se, että se on edullinen ja helppohoitoinen. Viherpeukalo voi lisäksi istuttaa sipulin seuraavana syksynä maahan. Hyasintin tuoksu kuuluu myös erottamattomasti jouluun. Monet eivät kuitenkaan siedä tuoksua sisätiloissa, mutta leudot talvet mahdollistavat sen, että hyasintti-istutuksella voi somistaa vaikkapa sisäänkäynnin.

Ritarinkukkia viljellään Suomessa jouluksi 1,1 miljoonaa kappaletta. Suosituimmat värit ovat edelleen punainen ja valkoinen, mutta vaihtelunhaluiselle löytyy kirjavia, rai dallisia, ruskehtavia tai vihertäviä lajikkeita. Leikkokukkana amaryllis kestää pitkään jopa ilman vettä. Kukan voi vaikka ripustaa ylösalaisin ikkunaan tai joulupöytää koristamaan.

Uuden ulottuvuuden sipulikukkien käyttöön saa, kun multa poistetaan ja sipuli dipataan vahaan tai kiedotaan sammalkääreeseen. Tällaisen sammalkäärön eli kokedaman voi kieputella myös jouluruususta, tulilatvasta, skimmiasta tai pienestä joulutähdestä. Kokedama pärjää sellaisenaan alustan päällä tai sen voi ripustaa seinälle tai ikkunaan. Toisaalta juuret saavat myös näkyä. Hyasinttimaljakossa hyödetyn sipulin juuret ovat osa sen kauneutta.

Joulutähtiä suomalaisilta puutarhoilta saadaan vuosittain 1,4 miljoonaa kappaletta. Sen suosio on hiipunut huip puvuosista osin siksi, että lähes joka joulu keskustellaan kasvin myrkyllisyydestä. Joulutähti ei ole myrkyllinen, maitiaisneste voi ärsyttää limakalvoja ja kasvin syöminen saattaa aiheuttaa pieniä ärsytysoireita. Joulutähdet tuikkivat minikokoisena asetelmissa ja yhä useammin myös leikkokukkana. Suppiloihin sujautettuna niillä koristellaan joulukuusi tai havukranssi. Viime vuosina suosittuja ovat olleet murretut maanläheiset sävyt. Nähtäväksi jää nä kyykö sisustuksessa trendaava rohkea värien käyttö myös voimakkaan punaisen tähden paluuna.

Suomen Laatusertifiointi ensimmäistä kertaa Finnbuild2022 -rakennusmessuilla

Lokakuun alkupäivinä lähes 18 000 rakennusalan ammattilaista kokoontui neljän vuoden tauon jälkeen Suomen suurimpaan rakennus- ja talotekniikkaalan tapahtumaan Finnbuild2022 Helsingin Messukeskukseen.

Kolmipäiväisten messujen teemoja olivat rakentamisen tulevaisuus, digitalisaation merkitys rakentamisessa, kiertotalous ja vastuullisuus. Messuille osallistui näytteil leasettajana ensi kertaa myös Suomen Laatusertifiointi ry jaetulla osastolla yhdessä TTS Työtehoseuran kanssa. Ständillä piipahti tasaiseen tahtiin vanhoja ja uusia tuttavuuksia tutustumassa erilaisiin rakennusalan päte vöitymiseen johtaviin koulutustuotteisiin. Uusista serti fiointikoulutuksista suosituimmiksi osoittautuivat mm. märkätilojen vedeneritykseen, kattojen kuntotutkijan, merkkiainetutkijan ja asbestikartoittajan koulutukset, joista messuesittelijöillä riitti kertomista osastolla kävi jöille. Yksittäisenä positiivisena palautteena näistä kou lutustuotteista nousi vahvasti esille niiden tarpeellisuus.

– Suomen Laatusertifiointi huomioitiin uutena toimi jana henkilösertifioinnin alueella ja todettiin hyvänä ja edullisena vaihtoehtona rakentamisen toimialalla. Erinomaisena asiana huomioitiin se, että sertifikaatin voimassaolo varmistetaan päivityskoulutuksilla eikä edullisten koulutusmaksujen lisäksi asiakkaalta kerätä muita maksuja, huomioi osastolla Suomen Laatuserti fiointi ry:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Laine.

Positiivisen palautteen lisäksi osastolla vierailleet esittivät toiveita uusista tuotteista, joista mainittakoon mm. puurakenteiden palosuojakäsittelyjä tekeville henkilöille sertifiointiin johtava koulutus. Yleensäkin uusista tuot teista rakentamisen terveellisyyteen liittyviä valmistavia koulutuksia odotetaan kentällä lisää.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin yrityspalvelupäällikkö Kimmo Rintalan mielestä parasta antia olivat Suomen Laatusertifiointi ry:n esilläolo messuilla. – Pidin erittäin positiivisena sitä, kun entuudestaan tutut asiakkaat näkivät meidät esittelypisteellä. Keskusteluissa esilläolomme messuilla korostui, sillä rakennusalan laatu nähtiin merkityksellisenä asiana. Ja juuri laatua tekemiseen olemme vahvasti edistämässä. Myös suoria koulutukseen ohjauksia tapahtui messujen aikana, hän lisää näkemykseensä päivien annista.

Turun Aikuiskoulutuskeskuksen laatupäällikkö Ris to Ruohola allekirjoittaa täysin Rintalan kokemukset messujen ja Suomen laatusertifioinnin tärkeydestä. – Varsinais-Suomessa on muun Suomen ohella ollut paljon esillä rakennustyömaiden kaikenlainen pölyn- ja puhtaudenhallinta. Palautetta näiden asioiden tärkeydestä tulee paljon. Suomen Laatusertifiointi ry on jo vastan nut tarpeeseen, P1- puhtaudenhallintasertifikaatteja onkin jo myönnetty ja uusia tuotteita on suunnitteilla, kertoo Ruohola.

i

Suomen Laatusertifiointi ry:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Laine esittelee sertifikaatti- ja työmaajohdon koulutuksia Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n Helsingin yhdistyksen puheenjohtajalle Timo Saarikolle.

Lisätietoja

Suomen Laatusertifionti ry Perustettu vuonna 2019. Yhdistyksen tarkoituksena on parantaa rakentamisen laatua ja luoda yrityksille ja yksityisille henkilöille suomalainen, luotettava ja varma sertifikaattivaihtoehto. Suomen Laatusertifiointi ry on myöntänyt oikeuden järjestää sertifikaattikoulutuksia TTS Työtehoseuralle, TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskukselle sekä Turun AKK Aikuiskoulutuskeskukselle.

EIJA LILJA-VUORI, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS testaa

Smoothie mukaan napattavaksi

sporttiblenderit testissä

ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN, TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS testasi kaksi pientä blenderiä, jotka olivat Alaska smoothiesekoitin TB615S ja Electrolux Sport Blender ESB 2700. Molemmat suoriutuvat tehtävästään hyvin, mutta parikymppiä enemmän maksavalla Electroluxilla saa hieman enemmän tehoa ja käyttömukavuutta.

Sporttiblenderi, smoothieblender, smoothiesekoitin tai smoothie to go -nimityksillä tunnettu laite on pieni tehosekoitin. Smoothie valmistetaan laittamalla raaka-aineet suoraan pulloon, josta juoman voi myös nauttia. Pullo suljetaan kierrekannella, jonka sisäpinnassa on leikkausterä, käännetään ylösalaisin ja kiinnitetään laitteen rungossa olevaan akseliin. Terä pyörii kovalla nopeudella, kun laite on käynnissä. Ainekset sekoittu vat nopeasti ja smoothie valmistuu jopa alle puolessa minuutissa.

Kiireisten aamujen pelastaja Sporttiblenderillä voi valmistaa erilaisia smoothieita tai pirtelöitä, jotka voi ottaa mukaan esimerkiksi kuntosalille tai evääksi töihin. Edellisenä iltana jääkaappiin tehty smoothie helpottaa kiireisiä aamuja. Smoothien ravin toarvoa voi parantaa lisäämällä marjojen ja hedelmien joukkoon hyviä rasvoja ja kuituja sisältäviä raaka-aineita. Smoothieiden pohjana käytetään usein maitoa, rahkaa tai jugurttia, jotka toimivat myös juoman proteiinin lähteenä. Myös kasvi-, kuten kaurapohjaiset tuotteet soveltuvat hyvin käytettäviksi nesteenä.

Vihersmoothieihin voi kokeilla erilaisia makuyhdis telmiä, kuten lehtikaalia ja omenaa tai porkkanaa ja ananasta. Sitruuna ja inkivääri tuovat sopivaa potkua ja banaani tai päärynä makeutta. Sporttiblenderissä valmistettavan juoman on oltava riittävän juoksevaa, jotta se on helposti juotavissa tai imettävissä pillillä pullosta. Smoothieita voi notkistaa esimerkiksi erilaisilla marja- tai hedelmämehuilla.

Kokeilemalla selviää, miten ja missä järjestyksessä

raaka-aineet kannattaa pulloon laittaa, mutta käyt töohjeita tulee noudattaa. Raaka-aineet suositellaan pilkottavan noin parin sentin kuutioiksi. Jäisiä tuotteita voi käyttää, mutta nestettä on oltava riittävästi, jotta jäiset tuotteet eivät jämähdä kiinni pullon seinämiin. Laitteille voi löytää myös muita käyttökohteita, esimer kiksi pienten ohukais- ja pannukakkutaikinoiden sekä proteiinilettu- ja munakasmassojen sekoitus onnistuu ja pullosta voi annostella taikinaa suoraan pannulle.

Alaska Smoothiesekoitin TB615S

Electrolux Sport Blender ESB 2700

Hinta 24,95 € 44,95 €

Teho 300 W 400 W

Nopeudenvalitsin Pulssipainike (painettava koko käytön ajan) 2 tehoa + pulse

Vakiovarusteet kaksi pulloa ja kannet kaksi pulloa ja kannet, kylmävaraaja

Liitosjohdon pituus 98 cm 101 cm

Paino runkopaino 837 g runkopaino 1081 g

Laitteen korkeus koottuna 35,5 cm 37 cm

Palojen max. koko n. 2 cm 1,8–2,5 cm

Pullon tilavuus 600 ml 600 ml

Sallittu sekoitusaika 1 min, sitten tauko 1 min 1 min, sitten tauko 10 min (suurella kuormituksella)

Muuta

Lisävarusteena saatavissa 300 ml (2 kpl n. 16 €) ja 600 ml (n. 10 €) pulloja

Helppoja käyttää, vähän tiskiä Laitteiden käyttö on helppoa. Kohdistusmerkinnät helpottavat pullon kiinnittämistä istukkaan. Laitteet eivät käynnisty, jos pulloa ei ole kiinnitetty tukevasti paikoilleen. Molemmissa laitteissa on vakiovarusteena 600 ml pullot ja niissä on mitta-asteikot. Enimmäis täyttömäärää ei saa ylittää, eikä laitetta saa käynnistää pullon ollessa tyhjä.

Molemmilla blendereillä sai tasaisia smoothieita no peasti. Testattujen smoothieblendereiden teho on huomattavasti isoja tehosekoittimia pienempi, joten lopputulos ei ole yhtä silkinpehmeä. Tulos vastasi lä hinnä sauvasekoittimella tehtyä smoothieta. Marjoista ja vihanneksista jäi jonkin verran kuorta ym. näkyviin juoman sekaan. Ainekset eivät aina sekoittuneet kun nolla, vaan pulloa joutui välillä ravistelemaan. Electrolux

on hieman Alaskaa suuritehoisempi, mutta ero tulee esiin vasta maksimikuormituksella.

Alaskan blenderissä voi käyttöohjeen mukaan murs kata jääpaloja, mutta lopputulos oli epätasainen. Osa meni sohjoksi ja osa jäi kokonaiseksi. Terät voivat myös tylsistyä nopeasti, jos laitetta käyttää paljon jään ja pähkinöiden murskaamiseen.

Electroluxissa on kaksi eri tehoa ja pulse-toiminto. Näitä ei koettu tarpeelliseksi, vaan pulse-painiketta pidettiin riittävänä. Molempien laitteiden pohjassa on imukupit. Alaska pysyi käytön aikana paremmin paikoillaan kuin Electrolux.

Valmiin smoothien voi juoda suoraan pullosta, joten ylimääräistä tiskiä ei tule. Molemmissa on kaksi pulloa, joiden kannet ovat tiiviitä ja niissä on ripustuslenkki. Electroluxin kansi toimi paremmin kuin Alaskan kansi, jonka suuaukko on pieni ja kannen kumiläppää on hankala aukaista ja sulkea.

Pullot ja kannet sekä Electroluxin kylmäpatruuna voi daan pestä astianpesukoneessa. Paras keino pullojen puhdistamiseen on laittaa siihen vettä ja pesuainetta, ravistaa, harjata ja sitten huuhtoa.

Näin testi tehtiin Laitteilla valmistettiin kahta erilaista smoothieta: marja-hedelmäsmoothieta sekä vihersmoothieta. Esikokeiden perusteella määriteltiin valmistukseen kuluva aika 30 s ja sen jälkeen arvioitiin aistinvarai sesti smoothien koostumusta sekä tasalaatuisuutta. Lisäksi arvioitiin laitteiden käytettävyyttä, turval lisuutta, puhdistamista sekä hinta-laatusuhdetta. Lisäksi laitteita testattiin LivingLab-menetelmällä eri kotitalouksissa.

Kannen suuaukko liian pieni. ƒ

Kumiläpän avaaminen ja sulkeminen hankalaa, voi rikkoutua. ƒ

Pullo kirkas, näkyy läpi tuotteen todellinen väri. ƒ Valitsin helppokäyttöinen. ƒ

Johdon kelaus laitteen pohjan uraan mahdollista, mutta hankalampaa kuin Electroluxissa. ƒ

Saa käyttöohjeen mukaan käyttää jäiden murskaamiseen. ƒ Edullinen

Pullon kansi helpompi avata kuin Alaskassa. ƒ Pullon kannesta helpompi juoda. ƒ Pullon väri harmahtava, voi häiritä tuotteen näön/rakenteen arviointia. ƒ

ƒ

Valitsin hieman jäykkä ja voi olla hankalaa käyttää esim. märin käsin. ƒ

Johdon kelaus laitteen pohjaan on helppoa. ƒ Kylmäpatruuna juoman kylmänä säilyttämiseen ƒ Käyttöohjeen mukaan ei saa käyttää jään murskaamiseen, eikä hienontaa pähkinöitä säännöllisesti (jatkuva käyttö tylsyttää terän) ƒ Ei saa lisätä kiehuvia nesteitä (max 80 astetta). ƒ Hinta lähes kaksinkertainen Alaskaan verrattuna.

Alaska Smoothiesekoitin TB615S

Electrolux Sport Blender ESB2700

Pyykin narukuivaus kuluttaa lämpöenergiaa

TARJA MARJOMAA , TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Yleisesti ajatellaan, että pyykin narukuivaus on energiatehokkaampaa kuin pyykinkuivausrummun käyttö. Asia ei ole aivan yksiselitteinen. Talviaikaan asuntoa lämmitetään ja narukuivaus tuo tilaan kosteutta, joka jäähdyttää huoneilmaa.

Sisätiloissa pyykkiä naruilla kuivattaessa haihtuu vettä, joka sitoo ilmasta lämpöä ja laskee kuivaustilan lämpö tilaa. Saman fysikaalisen ilmiön huomaa ulkona, kun ilma viilenee sateen alettua.

Lämmityskaudella kuivaustilan lämmitysenergian tarve kasvaa, kun narulla kuvattava pyykki viilentää huoneil maa muutamalla asteella. Huonelämpötilan laskun voimakkuuteen vaikuttavat muun muassa pyykin määrä ja materiaali, eli kuinka paksuja ja vettä sitovia materiaaleja kuivataan. Pesty pyykki voi olla narulle ripustettaessa useita asteita huoneilmaa kylmempää, sillä talviaikaan pesukoneen viimeinen huuhteluvesi on todella kylmää. Merkitystä on myös sillä, kuinka hyvin pyykki lingotaan ennen kuivumaan ripustamista. Noin 1400 kierrosta minuutissa linkoavan pesukoneen jäljiltä pyykin jäännöskosteusprosentti on noin 50 prosenttia ja sen kuivuminen kestää hyvin ilmastoidussa tilassa noin 7 tuntia.

Monessa kodissa pyykkiä joudutaan kuivaamaan naruilla kylpyhuoneessa. Tiloissa myös peseydytään ja runsas suihkun käyttö tuo tilaan kosteutta. Pyykinkuivaus voi hidastua useilla tunneilla, kun pyykki kostuu välillä. Myös tällä on vaikutusta tilan lämpöenergian kulutukseen. Huonelämpötilan laskiessa lämmitys kytkeytyy päälle, jotta asetettu sisälämpötila pysyy yllä. Tilojen lämpöener gian kulutukseen ja lämmityskustannuksiin vaikuttaa ulkolämpötilan lisäksi muun muassa se, miten ja millä energianlähteellä lämmitetään ja kuinka lämpimänä tilaa pidetään. Myös ilmanvaihto- ja lämmöntalteenotto tekniikalla vaikutetaan kokonaiskulutukseen. Tarkkoja lukuja siitä, millaiseksi lämpöenergian kulutus pyykkejä narulla kuivattaessa muodostuu, on mahdotonta antaa. Lämmityskaudella pyykin narukuivaus sisätiloissa saattaa kuluttaa lämpöenergiaa jopa yli kilowattitunnin. Läm pöpumpputekniikalla toimivan pyykinkuivausrummun sähköenergian kulutus on 0,5–0,9 kWh/ kuivauskerta. Pyykin narukuivaus on energiatehokkainta ulkona aurinkoisella ja tuulisella säällä.

Ratkaisuja rannikkokalastajien nostotöihin

VELI-MATTI TUURE

Rannikkokalastuksessa kalastajan työpäivään sisältyy monenlaisia nostoja ja taakan siirtoja. Monet näistä toteutetaan manuaalisesti, keinuvassa veneessä, muuttuvissa olosuhteissa ja toisinaan liukkaalla alustalla. Nostaminen onkin yleisin rannikkokalastajien tunnistama työssä esiintyvä fyysinen kuormitustekijä.

Painavimpia päivittäisessä työssä käsin käsiteltäviä taakkoja ovat jääsäiliöt, verkkosaavit ja saalislaati kot. Kaikki nämä voivat ylittää jopa valikoituneille ja nostotekniikkaan opastetuille henkilöille asetetun enimmäistaakkasuosituksen 40 kiloa. Nostoihin si sältyy ilmeinen riski, sillä enimmäistaakkasuositukset koskevat maksimitaakkaa optimiolosuhteissa eivätkä nostotilanteet kalastuksessa useinkaan ole optimaalisia.

Yleinen ammattikäyttöön annettu enimmäistaakka suositus on 25 kiloa. Tämäkin koskee optimaalista nostotilannetta. Edellä mainittujen taakkojen lisäksi mm. ponttonirysien kokemisessa käytettävät kompres sorit, veneiden polttoainekanisterit ja sähkölaitteiden erikoisakut voivat helposti ylittää 25 kiloa. Taakan massa ei ole ainoa noston kuormitukseen vaikuttava tekijä. Huomattavasti enimmäistaakkasuosituksia pie nempikin massa voi aiheuttaa haitallista kuormitusta ja siten lisätä nostotyön riskitasoa.

Nostotyön haitallisuuteen vaikuttavat monet tekijät

Keskeisiä nostotyön haitallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat työasento, nostojen toistuvuus sekä nosto-ote taakasta. Monet kalastuksessa toistuvista nostoista kohdistuvat rystystason alapuolella olevaan taakkaan.

Ilmakumipyöräinen pinoamisvaunu ja keulaportillinen vene mahdollistavat käsivaraisten nostojen minimoimisen. Pinoamisvaunulla taakka voidaan nostaa suoraan pakettiautoon.

Kumartuneena tapahtuvissa nostoissa suurin riski ai heutuu alaselälle, lannerangan alueelle. Nostettaessa vettä veneen laidan yli sangolla tai vastaavalla välineellä nosto voi alkaa jopa seisomatason alapuolelta. Selän vaurioriski kasvaa oleellisesti, jos tilanteeseen liittyy selän kiertoa.

Myös kurkottelu lisää selkään kohdistuvaa kuormitus ta. Varsin tavallisia nostotilanteita ovat myös nostot veneestä selvästi veneen laitaa korkeammalle olevalle laituritasolle, mihin siihenkin liittyy usein kurkottelua. Ratkaisuja kuormituksen vähentämiseksi Riskien vähentämiseksi turhat nostot on karsittava. Verkkosaaveja ei ole aina tarpeen purkaa veneestä pois ennen seuraavaa kalastusmatkaa. Kompressorin voi säilyttää veneessä sille varatussa lukitussa tilassa. Nostojen karsiminen myös nopeuttaa työtä.

VELI-MATTI TUURE, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA MATTILA-AALTO, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Joissakin tapauksissa nostamisen voi korvata vetämisellä tai työntämisellä. Keulaportillisesta veneestä taakan voi siirtää pyörien päällä jopa autoon asti. Taakkaa voi myös vetää laituria tai maata pitkin vetokoukulla tai köydellä. Rannikkokalastajan käytössä oleva vene ja laituriratkaisut ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, minkälaista kuormitusta taakkojen nostamisesta ja siirtämisestä kalastajalle aiheutuu.

Nostot voidaan koneellistaa. Satamanosturilla siirtyvät suuretkin taakat veneen ja laiturin välillä. Veneeseen asennetulla nosturilla voidaan helpottaa myös vesillä tehtäviä nostoja esimerkiksi rysän ankkureita siirrettäessä tai ponttonirysän koentasukkaa tyhjennettäessä. Joissa kin satamissa on käytettävissä trukki tai kurottaja, jolla taakkoja voidaan siirtää – myös veneeseen tai veneestä pois, jos tämä on otettu huomioon laiturirakenteissa.

Vettä tarvitaan veneessä kala-astioihin sekä veneen ja välineiden pesuun. Akkukäyttöinen vesipumppu on kevyt ratkaisu, joka korvaa veden noston käsivoimin. Veneeseen kiinnitetyn pumpun käydessä kalastaja voi tehdä muita töitä, jolloin työ nopeutuu. Köyden kiin nittäminen sangon kahvaan on edullinen vaihtoehto keventää veden nostoa.

Toistuvissa nostoissa ja etukumarassa työskentelyssä selkälihasten kuormittumista voidaan vähentää ulkoisen tukirangan (eksoskeletonin) avulla. Tarkoitukseen suun nitellun ulkoisen tukirangan (”nostopuvun”) elastiset komponentit virittyvät kehon painosta etukumaraan laskeuduttaessa ja vapauttavat varastoituneen voiman selkää suoristettaessa. Aktivointi voidaan haluttaessa vapauttaa, jolloin elastiset komponentit eivät virittäydy.

Milloin apuvälineitä ei ole käytettävissä, raskaimmat manuaalisesti käsiteltävät taakat kannattaa nostaa yhdessä työkaverin kanssa aina, kun se on mahdollista. Suurikokoisten kappaleiden nosto on helpompaa, kun nostajia on kaksi, vaikka taakka ei massansa puolesta vielä välttämättä vaatisikaan kahta nostajaa.

Kiskonostimella saalisastia voidaan siirtää veneestä suoraan kalankäsittelytilaan.

Selän kuormitusta vähentävä ulkoinen tukiranka tukee selkälihaksia kumarassa asennossa työskenneltäessä, esimerkiksi nostettaessa saalis pyydyksestä.

i

Lisätietoja Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja (2020–2022)

• Toteuttajana TTS Työtehoseura

• Yhteistyössä kalatalouden paikalliset toimintaryhmät

• Tavoitteina löytää toimivia ratkaisuja kalastajan työn tehostamiseen ja keventämiseen

• sekä vähentää työperäisiä sairauksia ja tapaturmia.

• Rahoituslähteenä EMKR

• Kotisivut www.tts.fi/rannikkokalastus

Akkukäyttöinen vesipumppu on kevyt ratkaisu veden nostoon.

Verhoomo Kolmen Ässän Silvana:

Parasta on työskennellä osana kiertotaloutta

Harrasteautoilua pitkään harrastanut Silvana Hjelt innostui harrastuksensa myötä verhoilusta. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja hänellä kypsyi päätös hakeutua TTS Työtehoseuralle opiskelemaan verhoilijaksi.

Silvana Hjelt oli ehtinyt tehdä 14 vuotta töitä pysä köinnin ja liikenteen ohjaukseen liittyvässä yrityksessä sekä samalla pyörittää omaa autoiluun liittyvää perheyritystä, kun hän omien sanojensa mukaan tunsi jämähtäneensä paikalleen. Koronapandemiasta johtuvan lomautuksen seurauksena ajatus opiskelusta kyti vahvasti mielessä.

– Oman harrasteautoilun myötä verhoilu kiinnosti ja siitä idea verhoilijaksi ryhtymisestä syntyi, kertoo Hjelt opiskelun aloituksesta. Tavattuaan vieläpä omilla autokaupoillaan verhoilijapariskunnan, jotka toivottivat vilpittömästi tervetulleiksi verhoilun maailmaan, vahvistui Hjeltin mielessä ammatinvaihto.

Heti opiskelujen alussa Hjelt huomasi, kuinka hyvin voi yhteensovittaa työn ja opiskelun. Alkuperäisenä ajatuksena hänellä oli, että opiskelisi verhoilualan ja tekisi sitä sivutoimisen työn oman päätoimen lisäksi. Koronapandemiasta johtuvan lomautuksen seurauksena ajatus sivutoimisesta yrittäjyydestä vaihtui täysipäiväiseksi. Yrittäjänä ensimmäinen työ osoittautui erittäin haastavaksi, sillä kyseessä oli auton penkin ja katon verhoilu, joka työnä haastaa useimmiten tekijänsä. Työn edetessä Hjelt kertoo pyytäneensä apua myös opiskelijakollegalta Siniltä, josta myöhemmin tuli hänen yhteistyökumppaninsa. Ensimmäinen työ onnistui valtavan hyvin, iloitsee hän nyt jälkikäteen. – Yritystoiminnan alussa vaivasi epävarmuus omasta ammattitaidosta niin paljon, että mietin, kehtaanko edes mainostaa palvelujani. Pikkuhiljaa työtilauksia ilmaantui ja omasta epävar muudesta pääsi eroon, hän toteaa.

Aputoiminimeksi Kolme

Ässää

Opiskelun alkutaipaleelta asti jo tutuksi tulleet kollegat olivat tärkeitä, sillä yhteydenpito ja koke musten vaihto oli tiivistä ja se koettiin myös välttä mättömäksi. Monelle verhoilijalle työ voi olla melko

yksinäistä puurtamista, joten verkostoituminen on todella tärkeää. Verkostoitumiseen kannustetaan myös opinnoissa. Perustutkinto-opiskelujen jälkeen, kolmen S-kirjaimella alkavan kollegan, Silvanan, Sinin ja Suskin tiivin kanssakäymisen seurauksena syntyi päätös yhteisestä verhoomosta. Nimikin oli yrityk selle valmiina, sillä he olivat opinnoissa olleet aina kolme ässää. Näin syntyi Verhoomo Kolme Ässää. Verhoomo Kolme Ässää -nimi toimii tänä päivänä kahden omalla toiminimellä toimivan yrittäjän eli Silvanan ja Sini Öhmanin yhteisen liiketoiminnan aputoiminimenä. Samoissa tiloissa työskentely tuo paljon etuja, sillä yhdessä voi pohtia eteen tulevia haasteita verhoiltavissa tuotteissa sekä niihin liittyvää hinnoittelua sekä yrityksen markkinointia. Myös vastaanotettavien töiden jakaantuminen tasaantuu hyvin näiden kahden verhoilijan kesken kuin luon nostaan. Silvanan mukaan hänen vahvuuksiaan on enemmänkin autoverhoiluun painottuvat työt ja Sinillä perinteiseen huonekaluverhoiluun liittyvät työt. Kiertotaloutta ja käsillä tekemistä Sini Öhman on myös aina pitänyt käsillä tekemi sestä. Muutto Nurmijärvelle sai hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja hakeutumaan verhoilijan opintoi hin. Hän oli ehtinyt toimia seitsemän vuoden ajan suurtalouskokkina ja vaakakupissa tulevaisuuden suunnitelmissa olikin opiskelu joko kotitalousopet tajaksi tai verhoilijaksi.

– Tämä tuntuu omalta alalta. Tykkään käsitöistä ja käsillä tekemisestä. Työssä pääsee näkemään sen, että olen tehnyt jotakin konkreettista, kuvailee Öhman innostustaan verhoilusta ja jatkaa kertomalla myös innostuksen yhdeksi lähtötekijäksi harrasteautoilun. Autojen verhoilukokeiluista ajatus lähti liikkeelle hänen mukaansa ja haave verhoilijan ammattista syntyi.

EIJA LILJA-VUORI, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Öhmanin mukaan ala soveltuu parhaiten pitkä pinnaiselle ihmiselle. Ammatin parhaita puolia on myös se, että itse voi määritellä työajat ja -tahdin. –Tykkään työstäni niin paljon, että odotan töihin pääsyä, summaa Öhman tämänhetkisiä tuntemuksia.

Kierrättäminen on tärkeä asia molemmille. – On iso ja hieno juttu olla mukana kiertotaloudessa, lisää Hjelt työn positiivisista puolista. Verhoilijan työssä pääsee jatkamaan monen tuotteen elinkaarta kor jaamalla ne ennen uudelleen käyttöä. Se jos mikä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Erikoisimpia tuotteita, joille on tehty kunnostusta, ovat olleet kiväärin leukatuki, kiväärilaatikon verhoilun konsultointi, lasten rattaissa oleva tukiaisa, autojen ovipaneelit, katot ja takakontin paneloinnin uusinta.

Opetettu olo Molemmat verhoilijat, Silvana ja Sini ovat palanneet TTS Työtehoseuralle täydentämään jo suoritettua Taideteollisuusalan perustutkinnon, verhoilualan artesaani -koulutusta Taideteollisuusalan ammat titutkinnoksi.

– Tästä tutkinnosta eli entiseltä nimeltään kisällin tutkinnosta olen saanut sitä mitä tulinkin Työteho seurasta hakemaankin. Koulutus on ylittänyt kaikki odotukseni. Minulla on nyt opetettu olo, kuvailee Hjelt opetusta tyytyväisenä.

– Kaikki tutkintoa suorittamassa olevat ovat jo perustutkinnon suorittaneita verhoilijoita. Opinoissa saadun informaation määrä on valtava. Lisäksi koke musten vaihto ja vertaistuki lähipäivillä antaa paljon ammatissa toimivien kollegoiden kesken, summaa Hjelt koulutuksesta saatuja hyötyjä.

Tulevaisuudesta puhuttaessa molemmat kertovat varauksetta haaveilevansa vielä verhoilijamestariksi opiskelua eli Taideteollisuusalan erikoisammattitut kinnon suorittamisesta, kun ensin meneillään oleva ammattitutkinto on suoritettu. Lisäksi he haluaisivat kasvattaa omaa liiketoimintaansa nyt kun he ovat juuri muuttaneet isompiin toimitiloihin Klaukka laan. Haasteitakin riittää ratkottavaksi, sillä töiden tasainen vastaanotto tulisi heidän mukaansa saada ratkottua. –Onneksi työllisyystilanne on hyvä ja töitä tuntuu riittävän. Ihmiset haluavat korjata vanhoja tavaroita, antaa niille uuden elämän ja myös kier rättää tavaroita, iloitsee Hjelt.

i

Lisätietoja

Uusia toimintatapoja hevostallien töissä

IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Hevosalan fyysisesti raskas työ vaatii vielä järkevöittämistä, jotta ala olisi tulevaisuudessakin houkutteleva. TTS Työtehoseura selvitti Hevoset ja työ -hankkeessa hevostallien työtä, työaikaa ja toimintatapoja. Aikamittauksien lisäksi työntutkimusten avulla voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti työoloja, työtapoja ja prosesseja.

Rutiinityöt hevostalleilla riippuvat pitkälti tallin toimintatavoista sekä käytettävissä olevasta teknologiasta. Työntutkimuskäynneillä tutkittiin karsinatalleilla tehtä vää työtä. Yksi eniten aikaa vievä työvaihe oli karsinan siivous, lannan kuljettaminen lantalaan ja puhtaiden kuivikkeiden tuonti karsinaan sekä niiden levittämi nen. Vaikka kottikärryjä käytetään yhä monella tallilla apuvälineenä erilaisiin kuljetuksiin, oli ilo huomata, että monessa tutkimuskohteessa oli investoitu työtä helpottaviin koneisiin. Puolella tutkimuskohteista lanta kuljetettiin karsinoista lantalaan jotenkin muuten kuin kottikärryjen avulla, esimerkiksi pienkuormaajalla. Karsinan siivouksen lisäksi aikaa kului hevostalleilla muun muassa hevosten ulkotarhoihin taluttamiseen sekä ruokintaan ja erilaisiin siivoustöihin, kuten käytä vän lakaisuun. Näissäkin työtehtävissä nähtiin erilaisia toimintatapoja. Yhdellä tallilla suurin osa hevosista käveli tarhoihin itse kujia pitkin, jolloin työntekijöiden työaikaa ja askeleita säästyi huimasti. Toisella tallilla heinät jaettiin aamun ensimmäisellä ruokinnalla kar

Hevostalleilla kuluu paljon aikaa siirtymiin.

sinoihin heinäautomaatin avulla, joka tiputti heinäannoksen sovittuna aikana hevosille. Käytäviä ei enää lakaistu monessa paikassa luudalla, vaan korvaajaksi oli löydetty akkukäyttöinen lehtipuhallin. Puhallin oli käytössä hiljainen ja maltillisella teholla käytettäessä pölyä ei syntynyt luudalla lakaisua enempää. Muutokseen on sitouduttava Hevosalan työ on fyysisesti raskasta, mutta työn ras kauteen voidaan vaikuttaa paljonkin sillä, miten työt on tallilla järjestetty. Vaatii rohkeutta lähteä muokkaa maan oman työpisteen toimintamalleja uudelleen, oli kyse sitten mistä työstä tahansa. Suorittavassa työssä pienetkin muutokset saattavat kuitenkin säästää työ

aikaa merkittävästi. Muutaman minuutin ajan säästö päivässä tarkoittaa viikossa jo lähes 15 minuutin säästöä. Ajan säästön merkitystä lisää, jos kyseinen työtehtävä tehdään useamman kerran päivässä tai jos työvaihe on ihmiselle kuormittava. Fyysisesti raskasta työtä tehdessä kannattaa miettiä usein, voisiko työn tehdä jotenkin eritavoin. Työtä voi aina kehittää, tarvitaan vain aikaa ja energiaa miettiä seuraavia muutoskohteita.

Hevoset ja työ yrittäjän apuna

Hevoset ja työ -hanke toimi vuosien 2020–2022 välisenä aikana Uudenmaan alueella. Pääpaino oli hevostallien työn kehittämisessä ja selvittämisessä, voitaisiinko jotain tehdä toisin. Hanke järjesti myös erilaisia tilaisuuksia: webinaareja järjestettiin kaikkiaan viisi, jotka tavoittivat noin 200 osallistujaa/kerta, keskustelutyöpajan yrittäjille, joka kokosi yhteen 20 alan ammattilaista sekä Vermossa järjestetyn päätösseminaarin. Webinaarien tallenteita katsottiin myös useita satoja kertoja. Hankkeen alussa toteutettuun hyvien tallikäytänteiden kyselyyn vastasi yhteensä 140 vastaajaa. Hevoset ja työ -Facebook-ka

i

Lisätietoja

Tutustu www.tts.fi/hevosetjatyo Facebook @ Hevoset ja työ

navalla on julkaistu säännöllisesti hevosalan työhön liittyvää materiaalia, jota on ollut seuraamassa yli 1000 hevosalan ihmistä. Hevosalan työhön liittyviä artikkeleita on julkaistu parisen kymmentä hevosalan ammattilehdissä ja erilaisilla foorumeilla. Työprosessit kuntoon ja tuottavuutta hevosyrityksille -hanketta rahoitti EU:n maaseuturahasto, Manner-Suo men maaseudun kehittämisohjelma, Uudenmaan ELY-keskus. Yhteistyössä olivat mukana Suomen Rat sastajainliitto ry ja Suomen Hippos ry.

Artikkelikokoelma hevosalan työstä Hevoset ja työ -hankkeen tuloksia kokoava Hevostallien työ -artikkelikokoelma on luettavissa verkkojulkaisuna kotisivuilla www.tts.fi/hevosetjatyo. Artikkelikokoel masta, joka on julkaistu 30.11.2022, löytyy tallikohtaisia työntutkimustuloksia, kuten työasentojen ja työajan vaikutuksia kuormitukseen. Lisäksi julkaisussa on lis tattu hyviä tallikäytänteitä, kehotärinän vaikutusta raviohjastajan kokemaan kuormitukseen, erilaisia nä kökulmia hevostallien työhön, kuten LEAN-ajatteluun sekä työntekijöiden hyvinvointiasiaa. Julkaisun lopussa käsitellään näkökulmia hevosalan tulevaisuuteen.

Hyviä käytäntöjä työvoiman johtamiseen maa- ja puutarhatiloille

JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Monilla maa- ja puutarhatilojen työnantajilla on kehitettävää kotija ulkomaisten työntekijöiden perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä muussa päivittäisjohtamisessa, kuten viestinnässä. Myös lakisääteisen työterveyshuollon järjestelyt sekä työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistäminen vaativat lisätoimenpiteitä. Erilaisia tarkistuslistoja ja muita hyviä käytäntöjä työvoiman johtamiseen on nyt koottu yhteen.

Hyvät henkilöjohtamisen käytännöt ovat tärkeä osa yri tysten johtamista ja riskienhallintaa. TTS Työtehoseurassa toteutetun Työvoima-tutkimuksen päätavoitteena oli edistää maa- ja puutarhatilojen usein monikulttuuristen työyhteisöjen toimivuutta parantamalla edellytyksiä hyvään vuorovaikutukseen ja työvoiman johtamiseen. Oheiset tulokset perustuvat kahdessa eri kyselyssä kerättyihin 187 yrittäjän ja 100 työntekijän vastauksiin.

Perehdyttämistä ja työnopastusta kehitettävä

Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimen piteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät

Työajalla järjestettävät hauskat tapahtumat ovat omiaan edistämään työyhteisön hyvinvointia.

odotukset. Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen. Työnopastusta tarvitaan myös työhön liittyvissä muutostilanteissa. Ulkomaiset työntekijät tarvitsevat näissä kaikissa eri tyishuomiota.

Molempien kyselyiden perusteella useilla työnantajilla on kehitettävää työntekijöiden perehdyttämisessä ja työnopastuksessa. Tilanne on kuitenkin parempi puutarhatiloilla kuin maatiloilla. Työntekijät pitävät hyvinä käytäntöinä muun muassa kirjallisia ohjeita työpisteissä ja/tai erillisen infokansion käyttöä. Opas tajan kannattaa käydä materiaalit läpi rauhalliseen tahtiin ja pyytää työntekijää aina kysymään, jos jokin asia jää epäselväksi. Opastajan esimerkkityösuorituksia pidetään havainnollisina.

Työterveyshuollon järjestelyistä kerrottava Työnantaja on velvollinen järjestämään työterveys huollon kaikille työntekijöilleen työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut sisältävät työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työkykyä tukevia toimia sekä työhön liittyvien sairauksien ja oireiden tutkinnan. Kyselyn mukaan hieman yli puolella työntekijöistä on työterveyshuolto ja siihen liittyvät käytännöt on myös kerrottu heille. Noin neljännekselle käytäntöjä ei ole kerrottu. Loput työntekijät eivät tienneet, onko työterveyshuoltoa järjestetty tai he tietävät, että sitä ei ole järjestetty. Molempien kyselyiden mukaan tilanne on parempi puutarhatiloilla kuin maatiloilla. Työn tekijöiden lakisääteisen työterveyshuollon järjestelyt vaativat selvästi lisätoimenpiteitä useilta työnantajilta.

Työhyvinvointia on edistettävä

Yli puolet työntekijöistä on yleensä, hieman yli neljäsosa on toisinaan ja joka kymmenes ei yleensä ole motivoi tunut työssään. Tilanne on maatiloilla parempi kuin puutarhatiloilla. Motivaatiota edistää muun muassa se, että pidetään työstä, työympäristöstä, työyhteisöstä tai työn monipuolisuudesta. Myös se, että työ koetaan merkitykselliseksi, se osataan hyvin tai vastaaja kokee itsensä ammattilaiseksi, edistää motivaatiota. Moti vaatiota lisäävät myös selkeät tavoitteet työssä ja, se, että työhön kyetään vaikuttamaan. Myös työnantajan osoittama luottamus ja arvostus on eduksi. Molemmissa kyselyissä tiedusteltiin lisäksi muun muassa, kykenevätkö työntekijät palautumaan työstään riittä västi, onko käytössä säännölliset ja henkilökohtaiset tavoite- ja palautekeskustelut ja järjestetäänkö yhtei siä työhyvinvointitapahtumia. Myös näiden suhteen tilanne on maatiloilla parempi kuin puutarhatiloilla. Työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistäminen vaativat kuitenkin panostusta useilta työnantajilta.

Tarkistuslistoja ja muita hyviä käytäntöjä Molemmissa kyselyissä vastaajat saivat valita kolmesta aiempiin tutkimuksiin perustuvasta ”hyvien käytäntöjen” tarkistuslistasta ne keinot, jotka heidän työyhteisös sään toteutuivat. Listat koskivat perehdyttämisen ja työnopastuksen keinoja, erilaisia viestintätapoja sekä työmotivaatiota ja muuta työhyvinvointia edistäviä seikkoja. Listat löytyvät tutkimuksen kotisivuilta. Eräs työntekijöiden erikseen nimeämä hyvä käytäntö on perehdytys-/opastuslomake/-kansio, joka käydään ajan kanssa läpi ja allekirjoitetaan lopuksi. Viestinnässä puolestaan suositaan yhteisiä WhatsApp-ryhmiä, joissa otetaan myös vieraskieliset työntekijät huomioon. Työhyvinvointia edistävät muun muassa tukeva, aut tavainen ja tasa-arvoinen työyhteisö sekä kuunteleva ja tarvittaessa joustava työnantaja. Joustavuudessa työntekijät korostavat vastavuoroisuutta.

Työvoima-tutkimus pähkinänkuoressa

TTS Työtehoseuran tutkimus ”Työvoimasta tuot tavuutta maa- ja puutarhatalouteen – Työvoi ma” toteutettiin 11/2020–11/2022. Tutkimuksen päärahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö.

Oppimisympäristöllä jatkuvan kasvatuksen eri hakkuumenetelmät tutuiksi

NIKO KARHU, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA JUHANI PIEKKALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Oppimisympäristön avulla voidaan kehittää metsäkoneenkuljettajien kestävää metsänhoidon osaamista ja hakkuumenetelmiä jatkuvan kasvatuksen osalta. Jatkuva kasvatus on herättänyt mielenkiintoa metsänomistajissa ja hakkuut ovat kasvamaan päin. Tämä tuo lisäosaamisen tarpeita ja ammattitaitovaatimuksia metsäkoneenkuljettajille.

Siemenpuita ja taimikkoa. Erona jaksollisen kasvatuksen siemenpuuhakkuisiin on se, että männyn ylispuukasvatuksessa jätetään enemmän siemenpuita, jolloin maisema säilyy puustoisempana.

Oppimisympäristöä on jalkautettu syksyn aikana met säalan oppilaitoksiin ja koneyrityksiin. Vastaanotto on ollut hyvä ja jatkuvan kasvatuksen opetusmateriaaleille on ollut selkeästi tarvetta. Alan toimijat näkevät myön teisenä, että on kehitetty kaikille avoin ja käyttöön sopiva oppimisympäristö.

Virtuaalimetsät, podcastit ja opetusvideot Oppimisympäristössä opiskelija voi perehtyä jatkuvan kasvatuksen teemoihin kuuntelemalla vaikkapa pod castia ja käydä tutkimassa eri hakkuukohteita virtu aalimetsässä esimerkiksi pienaukkohakkuukohteessa.

Oppimisympäristöön on liitetty myös havainnollistavia hakkuumenetelmävideoita. Osana koulutusta voidaan järjestää myös lähiopiskelupäiviä oppilaitoksella ja näihin on suunniteltu valmiita esimerkkejä, miten ne voidaan toteuttaa. Lähiopiskelupäivillä voidaan esimerkiksi harjoitella eri hakkuumenetelmiä metsä konesimulaattoreilla ja käydä tutustumassa maastossa jatkuvan kasvatuksen kohteisiin.

Oppimisympäristöstä hyviä kokemuksia Oppimisympäristöä voidaan hyödyntää monin tavoin opetuksessa. Jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmät vaativat hakkuukoneenkuljettajalta hyvää nosturin käsittelytaitoa, joten ensisijaisesti oppimisympäristöä käytetään työelämässä toimivien metsäkoneenkuljet tajien täydennyskoulutuksessa. Itä-Suomessa toimivalla Motoajo Oy:llä työnjohtajana työskentelevän Ossi Heikkisen mukaan oppimisympäristön avulla voidaan hyvin kouluttaa ammattikuljettajille jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmiä. Oppimisympäristö mahdollistaa myös sen, että kuljettajat voivat opiskella itsenäisesti jatkuvan kasvatuksen eri teemoja esimerkiksi podcasteja kuunnellen työn yhteydessä.

Oppimisympäristöä on myös hyödynnetty metsä alan perustutkinnon opetuksessa. Opiskelijat ovat ilmaisseet, että jatkuvan kasvatuksen menetelmiä tulisi opettaa koulutuksessa enemmän. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian Valtimon yksikössä oppimisympäristöä on hyödynnetty osana hakkuuko

neenkuljettajien opetusta. Oppimisympäristön avulla on hyvä opetella jatkuvan kasvatuksen perusteita ja menetelmiä läpi ennen varsinaiselle metsätyömaalle siirtymistä, toteaa koneellisen puunkorjuun lehtori Jyrki Väisänen. Koulutuksen järjestäjät näkevät myös, että oppimisympäristöä voidaan hyvin hyödyntää metsäko neenkuljettajien ammattitutkinnoissa ja mahdollisissa täydennyskoulutuksissa. Kehitystyö ja jalkautus jatkuu Jotta hakkuukoneenkuljettaja voi työskennellä tuot tavasti, tulee hänen hallita koko leimikon tason suun nittelu sekä metsänhoidon eri toimenpiteet. Jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmät ovat vielä usealle kuljettajille aiheina uusia, joten oppimisympäristön avulla voidaan näitä aiheita kouluttaa tehokkaasti. Oppimisympäristöä tullaan jatkokehittämään mm. lisäämällä interaktiivisia videoita, jolloin se palvelee käyttäjiään vieläkin paremmin. Lisäksi sen jalkautusta oppilaitoksiin ja metsäkoneyrityksiin jatketaan.

i

Lisätietoja

Jatkuvan kasvatuksen oppimisympäristö on kehitetty MonimuotohakkuuEXPERTShankkeessa (2020), jonka toteuttajina ovat olleet TTS Työtehoseura, Suomen Metsäkeskus ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Oppimisympäristöä pilotoitiin neljällä paikkakunnalla osana MoniTEHOhanketta syksyllä 2021. Pilotoinnissa olivat mukana Winnova, Tredu, Riveria ja Työtehoseura. Vuonna 2022 oppimisympäristöä on päivitetty saatujen palautteiden pohjalta ja jalkautettu eri toimijoille Työtehoseuran JAAKKO-hankkeessa. Rahoituslähteenä on ollut maa- ja metsätalousministeriö.

Metsäkoneenkuljettajan työssä yhdistyy teknologia ja luonto

Jos on kiinnostunut koneista ja työskentelyistä tulevaisuuden alalla, on metsäkoneenkuljettajan koulutus varteenotettava vaihtoehto. TTS Työtehoseurassa on koulutukseen haku avoinna kolmesti vuodessa.

- Metsäkoneenkuljettajan työssä yhdistyvät uusi tekno logia ja metsämaastossa työn tekeminen. Työ on hyvin itsenäistä ja vaatii monipuolista päätöksentekoa. On myös osattava tehdä koneiden käyttökunnossapitoon liittyviä huoltoja, avaa ammattia TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Pertti Hourunranta.

Metsäkoneenkuljettajan työ on pohjimmiltaan puutava ran hakkuuta ja kuljetusta. Nykyaikaisissa metsäkoneiden ohjaamoissa on runsaasti tietotekniikkaa ja sovelluksia, jotka helpottavat työn tekemistä.

- Työtehoseurassa on satsattu ajanmukaiseen opetuska lustoon ja korkealuokkaisiin työkoneisiin. Metsäkoneiden lisäksi opetuksessa hyödynnetään simulaattoreita. Met säkonesimulaattoreilla opiskelijoiden on mahdollista oppia metsäkoneiden peruskäyttöä ja työmalleja turval lisesti luokkahuoneessa. Simulaattori antaa opiskelijalle myös tarkkaa palautetta harjoituksen onnistumisesta,

jatkaa Hourunranta.  Metsäkoneenkuljettajan opetuk seen kuuluu perinteisen lähiopetuksen lisäksi paljon käytännön harjoituksia ja työssäoppimista. Koulutus alkaa yleissivistävillä metsäalan oppiaineilla ja metsurin hommilla, joissa opitaan metsässä työskentelyä. Kun valmiuksia on riittävästi, siirrytään opetusmetsään harjoituksiin ja ison koneen ohjaamoon.    Sopii myös naisille

Työtehoseuran metsäkoulutuksella on kymmenien vuosien historia. Metsäkoneenkuljettajia on koulutettu vuodesta 2008 alkaen. Vuosittain on kolme hakumah dollisuutta, joista helmi-maaliskuun yhteishaku on suunnattu nuorille. Muut haut ovat avoimia kaikeni käisille alasta kiinnostuneille. Metsäkoneenkuljettajalle ominaisia piirteitä ovat motivoitunut ja määrätietoi nen ote sekä rauhallisuus ja hyvä päätöksentekokyky. Matemaattisista taidoista ja hahmottamiskyvystä on ammatissa etua. Ryhmien koko on noin 10 opiskelijaa. Vaikka kyseessä on miesvaltainen ala, soveltuu se yhtä lailla naisillekin. Monissa ryhmissä onkin ollut mukavasti vähintään yksi naisopiskelija mukana.

Työllisyysnäkymät ovat hyvät. Metsäkonealan työpaikat ovat useimmiten pieniä tai keskisuuria koneyrityksiä. Urakanantajina toimivat niin metsäteollisuusyritykset, Metsähallitus kuin metsänhoitoyhdistykset. - Kyllä metsäala on tulevaisuuden ala ja puu hyvä vaihtoehto korvaamaan monia uusiutumattomia materiaaleja ja energianlähteitä. Suomessa puuta kasvaa ja se uusiutuu, muistuttaa Pertti Hourunranta.

SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA  PERTTI HOURUNRANTA, TTS TYÖTEHOSEURA

Työstä tietoa ja tieto hyödyksi

– Työntutkijan valmennuksesta arvokasta osaamista

Työntutkimus ja työn tunteminen antavat vankan pohjan yrityksen kehitystyölle. Kun on tietoa, voi arkityötä ja johtamista kehittää. Osaamista työn kehittämiseen voi kartuttaa TTS Työtehoseuran Työntutkijan valmennuksessa, joka alkaa jälleen tammikuussa 2023.

Yksi koulutukseen osallistuneista yrityksistä on ollut KWH Freeze, joka on Suomen suurin pakkasvarastoinnin tar joaja. Lähes puolet Suomessa kulutetuista pakastetuista elintarvikkeista kulkee yrityksen Vantaan varaston kautta. - Mielestäni työntutkimusta pystyy ja on järkevää tehdä työpaikoilla, vaikka aina ei tuloksena olisikaan ”kovia” numeroita tai aikaa. Työtä voidaan kehittää monilla eri tavoilla, pohtii KWH Freezen kehityspäällikkö Mika Halvorsen.

Korona-aikana valmennus toteutui osittain verkossa, mutta jatkossa palataan lähiopetukseen. Kokemusten jakaminen ja vapaa keskustelu työntutkimusten aiheista ovat tärkeä osa sisältöä. Teoriatiedon ja käytännön harjoitusten yhdistelmä on saanut hyvän palautteen. - Harjoitustyöt olivat hyvin aiheita avaavia ja niin sanottu lopputyö, jonka teimme omissa työympäris töissä, avasivat työnmittauksen tekemistä merkittävästi. Valmennuksessa oli huomioitu hyvin myös pehmei den arvojen vaikutus työntehokkuuteen ja kokonai sonnistumiseen työssä. Yhä enemmän ymmärretään työpaikoilla kokonaisuuden merkitystä tehokkuudessa, päättää Halvorsen.

Käytäntö ja teoria käsi kädessä  Työntutkijan valmennusohjelmaan osallistunei den taustat ovat olleet moninaisia. Mukana on ol lut erilaisissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä toimivia sekä tuotannon ja työnjohdon ammattilaisia. - Perinteisesti työntutkimusta pidetään teollisuusalojen juttuna, mutta yhtä lailla se soveltuu logistiikka-aloille, palvelualoille tai julkiselle sektorille. Työntutkijan val mennusohjelma antaa valmiuksia kehittää kestävää työtä eri työympäristöissä, kertoo työntutkimuksen asiantuntija Tea Elstob TTS Työtehoseurasta.

Valmennuksen hyväksytty suorittaminen antaa rati onaalisen työntutkimuksen työntutkijan pätevyyden. Koulutuksen aiheina ovat mm. työntutkimuksen tek niset menetelmät, joutuisuus, normaaliaikatutkimus ja aikastandardit, työn kuormitustekijät, ergonomia ja hyvän työn elementit.

Lisätietoja

Työntutkijan valmennusohjelma 24.1. - 24.5.2023  Haku 16.12.2022 mennessä

Lisätietoja www.tts.fi/johtaminen > Työntutkijan valmennusohjelma

SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA  VELI-MATTI TUURE, TTS TYÖTEHOSEURA

Linja-autonkuljettajista huutava pula

RekryKoulutuksesta

reitti työelämään

SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA ONNIBUS.COM

OnniBus ja TTS Työtehoseura ovat tarttuneet uudella konseptilla linjaautonkuljettajien koulutukseen. Tavoitteena on taklata kuljettajapulaa, joka vaivaa bussiyhtiöitä kautta maan.

Akuutti työvoiman tarve on ajanut bussiyhtiöt vaikeaan tilanteeseen. Korona-aikana henkilöliikenne oli lamaan tunut pari kolme vuotta, minkä lisäksi eläköitymiset vievät alalta ammattilaisia. Pahimmillaan vuoroja jää ajamatta ja yhtiöiden liiketoiminnan kasvu on vaarassa pysähtyä. Samanaikaisesti on kysyntää liikennöinnille: vaikka työmatkaliikenne on etätyön myötä vähentynyt, liikkuvat ihmiset vapaa-ajan harrastuksissa ja kotimaan matkoilla.

Työllistämisen ja vetovoiman parantamiseksi kaivataan nyt uutta pontta. Yritysten ja oppilaitosten hyvästä yh teistyöstä löytyy onnistuneita esimerkkejä. - Korona-aika vei monen linja-auton kuljettajan muihin hommiin. Kun matkustajamäärät lähtivät taas kasvuun, tuli tarve uusille kuljettajille. Lähdimme OnniBusin kanssa pohtimaan, mitä voimme yhdessä asialle tehdä, taustoittaa TTS Työtehoseuran asiakkuus- ja koulutuspäällikkö Pasi Välilä. Ratkaisuksi avautui lyhyt RekryKoulutus, joka on yksi työvoimakoulutuksen muoto. Työelämälähtöisyyttä painottavassa toteutuksessa tähtäimenä on saattaa yhteen työnhakija ja työpaikka. Koulutus kattaa niin tietopuolista opetusta kuin ohjattua työssäoppimista. Tavoitteena on näin saada alalle uutta verta.

Yhteistyössä OnniBus ja TTS Työtehoseura

OnniBussin liikennöinti käynnistyi vuonna 2012 yhdellä bussilla Tampereen ja Porin välillä. Sittemmin yritys on nopeasti kasvanut yhdeksi Suomen tunnetuimmista brändeistä. Koko joukkoliikenneala on elänyt muutosta ja pitkän matkan palveluihin erikoistunut OnniBus on tuonut monille kaivatun vaihtoehdon omalle autolle ja junalle.

OnniBusin ja Työtehoseuran yhteistyöllä kehitettyyn koulutuskonseptiin kuuluu napakka 55 päivän kestoinen koulutusjakso, B-ajokortin korotus ylempään D-luokkaan ja tutustuminen työelämään. Koulutusjakson jälkeen opiskelija jatkaa oppimistaan yrityksessä oppisopimuk sella. Viime keväänä konseptia testattiin Helsingin ja Turun alueilla. Hakijoita onkin riittänyt kiitettävästi.

- Ammatin hyviä puolia on, että palkkataso on kilpai lukykyinen ja työajoista voi usein sopia joustavasti. Myönteistä on, että ammatti soveltuu monen taustaisille, etnisestä taustasta, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Eikä töitä tarvitse viedä kotiin, pohtii Pasi Välilä. Lin ja-auton kuljettajalle ominaisia piirteitä ovat säntillisyys ja valmius työskennellä kiireen alla eri vuorokauden aikoina. Oikea asenne asiakaspalveluun on tärkeää. Opiskelijavalinnassa painotetaan motivaatiota ja halua kehittyä hyväksi ammattikuljettajaksi. On tykättävä siitä, että työ on liikkuvaa.

Käytössä uutta ajoneuvokalustoa TTS Työtehoseurassa linja-autonkuljettajien koulutus on yksi keskeisimmistä koulutusaloista. Päätoimipaikkoina ovat Vantaa, Turku ja Nurmijärvi, joskin koulutusyh teistyön kautta tutuksi ovat tulleet muutkin paikka kunnat. OnniBusin lisäksi yritysyhteistyötä tehdään laajasti. Raumalla LS-Linjaliikenteen kanssa on juuri käynnistynyt vastaavalla konseptilla RekryKoulutus, samoin pääkaupunkiseudulla on haku avoinna Nobina Oy:n kanssa tehtävään koulutukseen. - Yritysyhteistyö on ihan oleellinen asia koko hommassa, se kaiken A ja O. Tarkoituksena on kouluttaa ammattilaisia juuri yritysten tarpeisiin, painottaa Pasi Välilä.

Vuosi on tuonut tullessaan uuden koulutuskonsep tin lisäksi muitakin uusia avauksia. Kuluvan syksyn aikana saapuvat sähköbussit linja-autonkuljettajien opetuskäyttöön. Hankinta on osa TTS Työtehoseuran ajoneuvokaluston uudistusta, jossa painotetaan kestävän kehityksen mukaisia, ympäristöystävällisiä ja tekniikaltaan nykyaikaisia opetusajoneuvoja. Ympäristönäkökulmien lisäksi on satsattu turvallisuuteen. Opetustilanteet ruuhkaisessa liikenteessä ja kaupunkien keskustoissa vaativat niin opiskelijoilta kuin kouluttajilta ennakointia ja jatkuvaa havainnointia. Uudessa kalus tossa on sivupeilien tukena 360-kamerat, joilla pystyy näkemään kuolleita kulmia ja ajoneuvon ympäristön ylhäältä käsin.

Maisema vaihtuu ja näkee erilaisia ihmisiä Entä millaista on työskentely linja-autonkuljettajana?Mielestäni työpaikalla on mukavaa se, kun näkee paljon erilaisia ihmisiä ja maisema vaihtuu. OnniBusilla yhteen puhaltamisen tunne on ehdottomasti hienointa. Meillä on niin nuoria ja vanhoja kuljettajia, ja kaikki otetaan jengiin mukaan, kertoo kokemuksistaan OnniBusin esittelyvideolla linja-autonkuljettaja Timo Piippo.

Lisätietoja

Lisätietoja

Pasi Välilä, asiakkuus- ja koulutuspäällikkö, puh. 050 4765 221, pasi.valila@tts.fi

Megatrendit ja asumisen muutos

Kaupungistumista, älyä ja ikääntymistä

KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Elämään ja asumiseen vaikuttavat monet globaalit megatrendit, joita toki hiukan muokkaavat kotimaiset ilmiöt. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, myös yksin asuvien määrä kasvaa. Kaupungistuminen kiihtyy. Etätyöt lisääntyvät. Kodin arki digitalisoituu ja teknologia sulautuu kaikkeen myös asumisessa. Vastuullisuus ja ekologinen jälleenrakennus vaikuttavat yhä enemmän myös asumisessa. Ukrainan sota on tuonut mukaan entistä enemmän tarvetta turvallisuudelle ja varautumiselle kotonakin, ja koronapandemia nostanut etätyön suosiota.

MINNA

RIITTA WEIJOLA JA PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO

TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Kaupungistuminen tuo ahtaampia asuntoja

Osa megatrendeistä on pitempiaikaisia ja myös ennustettavia, kuten esimerkiksi kaupungistuminen. Se on ollut kiihtyvä trendi jo vuosikymmenten ajan. Asuntojen pinta-alat ovat pienentyneet erityisesti keskusta-asumisessa. Uusien kerrostaloasuntojen pohjaratkaisut ovatkin herättäneet paljon keskustelua viime aikoina. Neliöt ovat kalliita. Voisi optimistisesti ajatella, että tiloja pienentämällä asuntojen hintataso pysyisi paremmin kuluttajan saavutettavissa, mutta tärkeämpi syy pie nenemiseen lienee se, että näin asuntojen myymisestä saa paremman katteen. Uusien kerrostalojen paksu, usein kustannustehokas runkosyvyys tuottaa myös helposti pieniin asuntoihin pitkulaisia pohjaratkaisuja, joiden päädyssä vain on ikkuna.

Määräysten mukaan asuinhuoneissa pitää olla ikkuna ja valoaukon pinta-alan on oltava vähintään 1/10 asuinhuoneen pinta-alasta. Ohjetta voidaan kuitenkin kiertää avoimella tilaratkaisulla tai sisäikkunoilla tiloista toiseen. Avoimet asuintilat ovat tästäkin syystä yleinen pohjaratkaisu. Asuntojen pienuus taas poistaa ensim mäisenä varastotilat. Kompaktit kerrostaloasunnot ovat toki joillekin hyvä ratkaisu - etenkin jos pystyy ”konmarittamaan” nykyihmisen koko ajan kasvavan tavaramäärän.

Kompaktit tilat ovat toisaalta energiatehokkuuden kannalta järkeviä, onhan maailmantilanne nostanut energian hinnan kipurajalle ja lämmitysenergiaa poh joisessa kuluu.

Moninaiset perhekuviot ja yksilölliset tarpeet vaativat muuntojoustavuutta Meitä asujia on kovin erilaisia, ja asumisen tarpeet ovat moninaistuneet. Vaihtuvat elämäntilanteet vaikuttavat asumistarpeisiin. Opiskelijan, yksineläjän, lapsiperheen, pariskuntien, ikääntyvien, toimintarajoitteisten, koti eläintalouksien, kotona töitä tekevien jne. tarpeet ovat

erilaiset, joten yhtä, kaikille talouksille sopivaa asunnon pohjaratkaisua tuskin löytyy. Siksi asuntosuunnittelussa tilojen muuntojoustavuus on tärkeä ottaa huomioon. Se tarkoittaa, että samaa tilaa voidaan käyttää pienin muutoksin erilaisissa tarpeissa. Muutoksia voi olla vaikka kevyen väliseinän rakentaminen, makuuhuoneen muuttaminen työtilaksi tai keittiösaarekkeen hyödyn täminen erilaisiin tarpeisiin, kuten toimistotyöhön tai harrastuksiin. Muuntojoustavuutta on vaikea toteuttaa, jos asunnon neliöt ovat valmiiksi niukat.

Kodin käsite on myös koronan myötä laajentunut. Koti palvelee myös työ- ja harrastuspaikkana sekä viihde keskuksena. Kotiin on hyvä myös käpertyä suojaan maailman myrskyiltä. Kotoilun trendi näkyy myös puutarhanhoidossa – omat tomaatit ja perunat voi kerätä vaikka parvekkeelta. Omavaraisuuden tarve on myös osittain vilkuilua menneisiin vuosikymmeniin. Koneistuva älykoti auttaa arjessa, mutta vie myös tilaa

Digitalisaatio on yksi näkyvimmistä megatrendeis tä. Teknologia on tullut lähemmäs jokapäiväistä elä määmme myös kodin arjessa. Koteja voidaan ohjata älykkäästä valaistuksesta älylukkoihin. Robotti-imurit hoitavat siivouksen ja jääkaapit osaavat kertoa sisäl tönsä mobiilisti kaupassa kävijälle. Mutta tavallisetkaan kodinkoneet eivät vielä muutama vuosikymmen sitten olleet itsestäänselvyys – eikä esimerkiksi astianpesukone ole vieläkään automaatio keittiön varustelussa, vaikka tilavaraus sille onkin.

Koneet vievät myös enemmän tilaa. Perusasuntojen suunnittelussa ei tarvinnut jokunen vuosikymmen sitten ajatella, mihin sijoittaa astianpesu- ja pyykinpesukone, kuivausrumpu tai -kaappi, pakastin, taulutelevisio tai monet keittiön pienkoneet. Kylmälaitteena saattoi palvella pieni jääkaappi ja kerrostaloasukkaalle oli ehkä kylmäsäilytykseen varattu tiloja talon yhteiseen kylmäkellariin. Jätelajitteluakaan ei juuri tehty, joten sille tarvittava tila oli paljon nykyistä pienempi. Keittiöihin oli helpompi jättää enemmän tilaa vaikka työtasoille. Tarvitaan lisää esteettömiä asuntoja Yhdenvertaisuutta luova esteettömyysvaatimus on vaikuttanut isosti asuntosuunnitteluun. Esteettömyys on hyvä kaikille, mutta erityisen tärkeää se on ikääntyessä. Nykyisiä asuntoja suunniteltaessa on noudatettava vaatimuksia, joissa on määritelty mm. ovien minimileveydet. Vaatimukset on helpompi täyttää, jos asunnon pohjaratkaisu on avara. Ei ole tarkoituksenmukaista, että esteettömyys vie tilaa esimerkiksi säilytystiloilta, ja asunnon ainoa väljä tila on lopulta kylpyhuone. Vanhoissa asunnoissa joudutaan taas usein tekemään esteettömyysremontteja asukkaiden ikääntyessä.

Rakennusala tarvitsee lisää metataitoja

Meta- eli työelämätaitojen opetukseen on kiinnitettävä rakennusalalla huomiota. Näitä ovat mm. johtajuus- ja yhteistyötaidot, oman ajankäytön hallinta, kyky sietää haasteita ja yllätyksiä, neuvottelutaidot, tiedonhankinta, viestintätaidot ja elinikäisen oppimisen taidot. Nämä ovat osittain sisäsyntyisiä ominaisuuksia, mutta niitä voidaan myös harjoitella ja niille voidaan altistaa ihmisiä. Tutkimuksessa on havaittu, että rakennustyömaiden työntekijöillä on haasteita mm. ongelmanratkaisukyvyssä ja työnjohtajilla ajankäytön suunnittelussa. Kimmo Keskiniva, väitöskirjatutkija Tampereen yliopis tosta, on ollut tärkeässä roolissa hankkeen tulosten keräämisessä ja analysoinnissa. Mitkä tulokset ovat mielestäsi kaikkein oleellisimpia?

Työelämätaidot, joita myös metataidoiksi nimitetään, ovat entistä tärkeämpiä työelämässä, myös rakennus työmailla. Pärjätäkseen nykyaikaisilla rakennustyömailla on työnjohtajien ja työntekijöiden oltava enenevässä määrin tiimipelaajia. Työnjohtajilla tulee olla taitoja hallita omaa työtään, kommunikoida monipuolisesti sekä taitoja johtaa ja hallita muutoksia. Myös työnte kijät tarvitsevat koko ajan enemmän samoja taitoja.

Työtehoseuran, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhdessä toteuttamassa, juuri päättyneessä RAKAS - Rakennusalan asenteiden, yh teistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -hankkeessa on selvitetty rakennustyömailla tarvittavien metataitojen osaamista ja osaamisen tärkeyttä. Raken nustyön näkökulmasta oleellisiksi listattiin hankkeessa 24 työelämätaitoa, joihin pureuduttiin tarkemmin.

Työntekijöiden ja työnjohdon näkemykset selvitettiin työmaahaastatteluilla ja alan liittoihin lähetetyillä kyse lyillä. Myös haastateltiin alan kouluttajia Työtehoseurassa ja TAMKissa siitä, miten tämän hetken koulutussisällöt vastaavat metataitojen opetukseen, ja haastettiin heitä kehittämään pedagogisia malleja ja keinoja avuksi tähän. Tulosten pohjalta on kehitetty koulutusta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulutasolla. Hankkeen lopulliset tulokset julkaistaan ja esitellään tarkemmin loppuvuodesta 2022 tutkimusraportissa.

• Työnjohtajien osalta suurimmat haasteet näyttävät liittyvän läheisesti itse työnkuvaan: esimerkiksi suurin osaamisen puute on taito suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä. Tämä vaikuttaa huolestuttavalta, mutta toisaalta siinä rimakin on asetettu korkeimmalle. Vas taajat ovat siis useammassa tapauksessa kokeneet, että tietyn taidon osaaminen on hyvä, mutta tason pitäisi olla vielä parempi. Työntekijöiden osalta suurimpia osaamisen puutteita ovat taas mm. taito keskittyä käsillä olevaan ongelmaan ja taito sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia.

Yllättikö joku tulos tai havainto?

• Työmaahaastatteluissa pyysimme työntekijöitä ar vioimaan työnjohtajat ja työnjohtajat arvioimaan työntekijät. Eräs hieman yllättävä havainto oli huomata, miten erilaiset mielipiteet ihmisillä on toisen osapuolen roolista. Arvelisin, että ihmisillä on vaikeus hahmottaa toisen työnkuvaa, tai sitten toisen työn vaikutusta peilataan omassa työssä suoriutumiseen.

Timo Pitkänen, Työtehoseuran rakentamisen yksikön koulutuspäällikkö, on vastannut uusien havaintojen viemisestä ammatillisiin koulutuksiin TTS:ssa. Mitä nyt on kehitetty metataitojen kouluttamiseen?

ARI ANDERSIN, VASTAVALO

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Työelämätaidot kannattaa tuoda opiskelijoille tutuksi opintojen alusta lähtien, muuhun opetukseen kytkettynä. Osaksi tätä on tehty aina, mutta nyt hankkeen aikana on kehitetty ja kokeiltu uusia menetelmiä. Kun asia ”sa noitetaan”, muuttuu sen opetus systemaattisemmaksi. Esimerkkinä tästä ”Linnunpönttömetodi”, mikä on muuttunut osaksi uusien opiskelijoiden perehdytystä. Uuden koulutuksen alussa annetaan jokaiselle opiske lijalle yksinkertainen harjoitustehtävä, linnunpönttö, työmaapukki, jakkara tai vastaava, jolla voidaan todeta opiskelijan sen hetkinen substanssiosaaminen, mutta ehkä vielä tärkeämpi funktio on toimia uuden kurssin ryhmäytymisen apuna ja opettaa yhteistyötä, itsear viointia ja ongelmanratkaisukykyä. Viimeinen tulikin nyt vahvasti esiin työntekijöiden osaamispuutteena.

Työelämä- eli metataitoja ei opita kirjoista, vaan altis tumalla tilanteille, joissa eri taitoja pääsee opettele maan. Olennaista on, että opiskelija sekä ammatillisella, ammattikorkea- että yliopistotasolla ymmärtää, mitä työelämätaitoja on olemassa, kuinka tärkeitä ne ovat oman tulevan opiskelun ja työuran kannalta ja miten niissä voisi kehittyä. Esimerkiksi monesti opiskelijoiden pelkäämissä erilaisissa ryhmätöissä, esiintymisharjoituk sissa ja itsearvioinneissa on tärkeä peruste: ne kehittävät juuri näitä taitoja. Niiden ohjaamisessa täytyy myös kouluttajien terästää osaamistaan, ja valita opetukseen menetelmiä ja tilanteita, joissa metataitojen oppimiselle altistuu riittävän monipuolisesti ja automaattisesti.

Artikkeli on julkaistu muokattuna myös Rakentaja-leh dessä 6/22.

Pintakäsittelijöitä tapaamassa:

erikoismaalauksia ja ekologisuutta

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Mitä kuuluu?

Harmaana marraskuisena torstaiaamuna TTS Työtehoseuran Vantaan Sarkatien toimipisteessä riitti värejä ja naurua, kun pintakäsittelyn perustutkinnon opiskelijat aloittelivat päiväänsä kouluttaja Hanne Kenttämiehen johdolla.

Mitä te täällä nyt teette? – Tehdään kaikenlaista pe rushommaa ja erikoistöitä salissa. Ensin harjoitellaan kunnolla, ennekuin opiskelijat menevät työssäoppimaan, kertoi Hanne. -Työssäoppiminenkin on henkilökohtais tettu, eli kukin menee töihin vasta kun on siihen valmis.

Miltä trendit alalla näyttävät? – Muoti ja trendit näky vät toki pintakäsittelyissä koko ajan ja myös kiertävät kehää. Vahvemmat värit ovat nyt pinnalla, maalifirmat valitsevat erilaisia ”vuoden värejä” ja kuluttaja-asiakkaat tarttuvat entistä hanakammin väreihin, ollaan rohkeam pia. Ei vain valkoista ja harmaata, nyt on turkoosia, sinistä, vihreää jne.

Onko mikään muuttunut alalla? – No, eivät jotkut perusasiat muutu. Sivellin on edelleen ihan hyvä käyt töliittymä. Mutta tietysti kaikenlainen ekologisuus on nostanut päätään. Muovittomat tuotteet esimerkiksi: ihmiset osaavat olla tiedostavampia. Tuotteet muuttuvat myös koko ajan hurjasti, uusia innovaatioita syntyy. Markkinoilla on esimerkiksi erilaisia funktionaalisia tuotteita, kuten antibakteeriset, itsepuhdistautuvat tai kondenssiveden muodostumista estävät maalit jne. Nykymaaleilla on muitakin tehtäviä kuin vain väri ja pinnan suojaus. Maailmanlaajuinen materiaalipula taas... se ei näy tässä koulutusympäristössä, mutta ra kennustyömailla kyllä, esimerkiksi yhtäkkiä ei saadakaan parkettia mitä on kaavailtu.

Opiskelijaa innostaa erikoismaalaus

Työpöydän ääressä keskusteluamme seurasi opiskelija nimeltä Kristian, ja kyselin, mikä on hänet tuonut alalle. - Ihan yleinen innostus maalaustöitä ja muuta pintakäsittelyä kohtaan, hymyili Kristian.

Mikä on koulutuksessa kiinnostavinta ja toisaalta mikä vaikeinta? - Haastavinta on ehkä tiedon määrä, kokonaisuudessa on niin paljon tärkeää opittavaa.

Mutta ehdottomasti kiinnostavinta Kristianin mielestä ovat erikoismaalaukset, joista hän suorittaa valinnaisen tutkinnonosankin. Hanne olikin ehdottanut lahjakkaalle Kristianille treenaamista lavastustöiden parissa, siinä kun saisi kunnolla testata monenlaisia erikoistekniikoita ja näyttää osaamistaan. – Ja asiakkaallehan voi aina tar jota ja saada tehtyä erikoismaalaustöitä, visioi Kristian.

Ihastelin vielä hetken Kristianin pintakäsittelemää valai sinta. Kun kerran rohkeammat värit ja erikoisemmatkin pintakäsittelyt ovat tulleet muotiin, uskaltaisin itse ennustaa hänelle onnistunutta uraa erikoismaalausten parissa!

VALKKU-hankkeessa myös digitukea

PÄIVI NUMMENRANTA, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Yrittäjä, oletko somessa? Etkö? Oletko varma, että olet olemassa?

Ahaa - yritykselläsi on siis somekanavia käytössä? Hie no homma. Asiakkaat etsivät ja löytävät yrityksesi ja palvelusi helposti ja nopeasti, eikö niin? Olet valinnut itsellesi ja yrityksellesi sopivat somekanavat ja tuotat säännöllisesti ajantasaista ja mielenkiintoista sisältöä, eikö niin? Yrityksesi sivusto on saavutettava sekä ih misten että hakukoneiden mielestä, eikö niin? Osaat suunnitella, kuvata ja editoida mainosvideon ja laitat kuvat sopivan kokoisina eri kanaviin, eikö niin? Hinnat ovat kohdallaan ja vuosikello valmis, eikö niin? Asiakkaat jakavat julkaisujasi ja myynti, maine sekä kunnia sen kun kasvaa? Alkoiko hengästyttää? Ei ihme.

VALKKU-hanke pyrkii tarjoamaan luontolähtöisiä pal veluja tarjoaville yrittäjille ratkaisuja näihin haasteisiin.

VALKKU-hanke tarjoaa apua ja tukea myös sosiaalisen median viidakkoon. Yrittäjän ei kannata miettimättä sännätä kaikkialle, siksi valmennuksissa keskitytään muutamaan tällä hetkellä tärkeimpään somekanavaan. Onnistumiseen ideoita

Vuoden päästä tämän päivän valtakanavat voivat tosin olla historiaa, mutta, eipä hätää: valmennuk sissa tehty yksityiskohtainen somesuunnitelma on sujuvasti päivitettävissä. Tärkeimpänä tavoitteena val mennuksissa on se, että yrittäjä tietää mitä tahtoo ja tarvitsee. Yrittäjät saavat tukea ja tietoa hinnoitteluun sekä markkinoinnin ja mainonnan suunnitteluun. He osaavat valita muutaman yritykselleen sopivan some kanavan ja tuntea niiden erot sekä käyttötarkoitukset. He hallitsevat perusteet mainosvideon suunnittelusta, kuvauksesta ja editoinnista. Yrittäjät osaavat suunnitella julkaisukalenterin somekanaviinsa ja osaavat päättää, minkälainen sisältö on ajankohtaista ja sopivasti huo miota herättävää. Yritysten sivustot täyttävät saavutet tavuusvaatimukset, hakusanat sekä kuvien alt-tekstit ovat kohdallaan, linkit toimivat ja ulkonäkö on just eikä

melkein. Yrittäjät miettivät ja kirjoittavat suunnitelmat, miten juuri heidän yrityksensä ja brändinsä voisivat singahtaa tunnettuuden valokeilaan. Valmennuksissa he saavat myös tukea jaksamiseensa sekä yrityksensä tärkeimmästä voimavarasta ja myyntivaltista - eli it sestään - huolehtimiseen. Hankkeen valmennuksissa yrittäjät saavat myös tärkeää vertaistukea, kun he ta paavat muita yrittäjiä. VALKKU-porukassa tyhmyys ei tiivisty vaan onnistumisen ideat kasvavat jakamalla.

i

Lisätietoja

TTS Työtehoseuran VALKKU-hanke on kaksivuotinen (8/2021–8/2023) ja se toteutetaan Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla. Hanke toteutetaan ESR REACT-EU – rahoituksella. Lisätietoa: www.tts.fi/valkku

Työtehoseuran juurilla historiasta

tähän päivään

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

ARKISTO

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo kohta 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään. Miltä maailma näyttikään vuonna 1985?

Maatalous-atk teki tuloaan Atk-palveluiden tarjonta maatiloille oli vuonna 1985 voimakkaassa kasvusuunnassa. Atk-pohjaisia neuvo jaohjelmia oli jo käytössä, mutta ”mikrorintamalla” hyötykäyttäjiä olivat vain muutamat atk-harrastajat. Maatalouteen sovelletut riviviljelijälle sopivat ohj elmatuotteet tekivät vielä tuloaan. Työtehoseuran Reijo Orava ja Olli Salasmaa kirjoittivat Teho-lehdessä 1/1985 seuraavaa: ”Perinteisessä talonpoikaisessa ti lanhoitotavassa ei juuri ole atk:lle soveltuvia rutiineja verokirjanpitoa lukuun ottamatta. Tilan tuotantoon

liittyvät päätökset ovat luonteeltaan kertapäätöksiä, jotka esiintyvät vain yhden tai muutaman kerran tuo tantokierron aikana. Tämän tyyppiseen työtapaan ei atk nykymuodossaan voi tarjota merkittävää helpotusta… Jos suunnitelmallinen tilanhoitotapa hyväksytään lähtökohdaksi, voidaan tietokonetta käyttää apuna merkittävästi. Sen sovellutusalueista tärkeimpiä ovat tiedon hankinta, suunnitteluun liittyvät laskelmat sekä tulosten seurantaan ja kirjanpitoon liittyvät rutiinit. Toisena alueena tulevat työprosessien seuranta ja ohjaus.” Ennustuksena oli niin ikään, että tietokone voi tulevaisuudessa korvata käsikirjat kun ”tietoa haetaan taskukirjan tapaan hakusanan perusteella”. Tämä on pitänyt kutinsa googlemaisen hyvin. Atk-ohjelmien markkinoille tulossa nähtiin epäilyttäväksi kaupallisten tarjoajien voimakas mainonta ja runsaat lupaukset. Työtehoseura ryhtyikin hoitamaan ja koordinoimaan testaustoimintaa, jonka myötä tarjottiin puolueetonta tietoa markkinoille tulevista ohjelmista. Tavoitteena oli näin varmistaa, että tuotteet täyttävät niistä annetut lupaukset. Samalla arvioitiin laitteiden ja ohjelmien käyttöarvoa. Kuten kuvasta näkyy, maatalousolosuhteet asettivat kovat vaatimukset elektroniikalle. Työtehoseu ran tutkijat ins. Olli Salasmaa ja agr.yo Markku Järvenpää sekä DI Taneli Mattila siirtävät mittaustietoja leikkuupuimurista mikrotietokoneelle. Eivät ehkä arvanneet, kuinka 2020-luvulla sensorit, anturit ja satelliitit ovat maataloustyön tukena älypuhelimissa ja tietokoneissa.

Tuulimyllyt myötätuulessa Tuuli on uusiutuva luonnonvara, jolla on ollut merkittävä sija energianlähteenä jo kautta aikain purjelaivoista alkaen. Arvo Laitinen loi Teho-lehdessä (7-8/1985) katsauksen tuulivoiman käyttöön Tanskassa ja Suomessa. Kuten tänä päivänä, myös silloin huolestutti energian hinta: ”Halvan energian aikana tuulitekniikan kilpailukyky oli huono. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa tuulen energiaa yritetään vangita 1980-luvun insinööritieteen keinoin.” Tanskalaiset olivat edelläkävijöitä tuulimyllyjen kehittämisessä. Tuulimyllyjen kehitystyö ja valtion panos tukset näkyivät suosiossa ja arviona oli, että moderneja tuulimyllyjä oli Tanskassa jo 1980-luvulla tuhatkunta. Työtehoseura oli aallon harjalla selvittäessään Ilmatie teen laitoksen kanssa tuulienergian mahdollisuuksia Suomessa. Tällöin todettiin, että energiasisältö maamme rannikolla ja saaristossa oli 4-5-kertainen sisämaahan verrattuna. Samoin todettiin, että tuulen energiasisältö oli kesäkuukausina merkittävästi talvikautta pienempi. Pisimmälle tuulimyllyharrastajien joukossa arvioitiin päässeen Vindkraftföreningen – Tuulivoimayhdistyksen, joka oli rakentanut Sipoon saaristoon kolmilapaisella roottorilla varustetun tuulimyllyn. Maston korkeus oli 36 metriä ja generaattorin nimellisteho 12kW, joka saavuttiin 8 metrin tuulennopeudella. Sähkö käytettiin lämpönä lämmönvaraajaan sijoitetun vastuksen avulla. Yhdistys uskoi vahvasti tuulimyllyjen mahdollisuuksiin mm. omakotitalon lisälämmityksessä. Tänä päivänä 2020-luvulla kotitalouksien ja maatilakeskusten käytössä tuulivoimaa on edelleen melko harvinaista. Suurimpien tuulivoimaloiden mittaluokka on 40 vuodessa kasvanut moninkertaiseksi: nykyaikaiset tuulivoimalat kun voivat korkeudeltaan olla jopa 180 metriä.

Työtehoseurassa puhelin soi Kodintekniikka 85-messut osoittivat alalla tapahtuneen mittavan kehityksen kodinkoneiden valikoimassa ja ominaisuuksissa. Työtehoseuran kotitalousosasto, jonka johtoajatuksena on aina ollut kotitaloustöiden helpot taminen, tervehti tyydytyksellä kodintekniikan yleisty mistä suomalaisiin koteihin. ”Edustavathan esimerkiksi automaattinen pyykinpesukone ja astianpesukone varsin tavallista kotitalouden varustetasoa. Niitä ei enää katsota kerskakulutuksen mittareiksi vaan arkisen toistuvan tai muutoin paljon ihmistyötä vaativan työn helpottajiksi. Onhan automaattipyykinpesukone kahdella kolman neksella ja astianpesukone viidesosalla kotitalouksista”, kirjoittaa Hilkka Janhonen Teho-lehdessä 11-12/1985. 1980-luvulla kuluttajat olivat alkaneet kiinnittää huo miota kotitalouskoneiden ääniin ja vaatia hiljaisempia vaihtoehtoja. Energiansäästön tekniikka yleistyi ja pienensi kotitalouskoneiden sähkönkulutusta. Suomalaisia kotitalouskonemarkkinoita arvioitiin muita pohjoismaita valikoimaltaan ja merkkimääriltään runsaammiksi. Kodinkonetestauksen kulta-aikana Työtehoseurassa tehtiin huomattava määrä testauksia: esimerkiksi vuonna 1984 markkinoilla olleista 319 kylmäkalusteista oli 40 tutkittu Työtehoseurassa. Kotitalous- ja kuluttajatutkimukselle sekä neuvonnalle oli jatkuvaa tarvetta. Työtehoseuran puhelinpalvelussa henkilökohtaista neuvontaa, ”en siapua”, sai päivittäin jopa 100 kuluttajaa. Kaikkiaan arviona oli, että Työtehoseura oli palvellut yli 29 000 kuluttajaa puhelimessa. Vuonna 1985 tehty kannanotto on helppo allekirjoittaa tänäkin päivänä: ”Huomispäi vän kotitalouskoneilta odotetaan nykyistä enemmän tuloksia järkevästä tuotekehittelys tä. Turhat yksityiskohdat ja monet monimutkaiset ohjelmat ovat har haanjohtavia.”

Opiskele maatalouskonehuoltajaksi

Haluatko työskennellä maatalouskonehuoltajana Tai oletko yrittäjä ja tarvitset uusia työntekijöitä tai monipuolisempaa osaamista työntekijöillesi?

Teknologian nopea kehittyminen haastaa perinteistä ammattitaitoa päivittäin. Oppisopimuskoulutus on erinomainen tapa kehittää osaamista laajemmaksi tai hankkia uusia työntekijöitä.

Kysy lisää - myös yrityskohtaiset koulutukset! Lisätietoja: Petri Oikarinen koulutuspäällikkö, petri.oikarinen@tts.fi, p. 050 453 0109

Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki