TEHO-lehti 03/2023

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Pääkirjoitus

MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

tavaa parannusta. Nyt on sitten ylikiipeämätön seinä tullut monella vastaan. Rakennusteollisuus arvioi, että rakennusala työllistää noin 250 000 henkeä. Kun työttömyys kasvaa, ovat sen vaikutukset isot myös muuhun talouteen.

Tämä ei kuitenkaan ole pysyvä olotila, vaikka ala tuleekin kyntämään syvällä, eikä ensi vuosi tuone vielä helpotusta. Juuri nyt kannattaa panostaa kouluttamiseen ja kouluttautumiseen! Rakentaminen ja tarve osaajille ei tule loppumaan, vaikka hetken olisikin hiljaisempaa. Valtiolta kaivattaisiin kuitenkin rakennusalan kunnollisia tukitoimia. Juuri nyt julkisten toimijoiden kannattaisi kaikin tavoin pyrkiä pitämään rattaita pyörimässä ja alkaa toteuttaa nopeasti käynnistettäviä hankkeita ja esimerkiksi isoja infrahankkeita.

Tässä TEHO-lehdessä on useita juttuja rakentamisesta. Rakennusala on tällä hetkellä vahvassa laskusuhdanteessa eikä konkurssiuutisilta ole voinut välttyä. Konkurssiin on hakeutunut tunnettuja yrityksiä. Työllisyys on kääntynyt selvään laskuun ja tuotantotahti laskee jyrkästi. Syinä tähän ovat peräkkäiset kriisit: koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssodan tuoma kustannuspiikki, materiaalipula, energiapulan lisäämä inflaatio ja korkojen nousu.

Vuonna 2021 Suomessa aloitettiin lähes 48 000 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna määrä vähenee tuosta luvusta lähes yhteen kolmasosaan. Moni alan yrittäjä on saattanut kitkutella pitkään odottaen kohta koit-

TEHO

Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567

Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi

Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku

Lätti, Eija Lilja-Vuori Taitto: Jani Mikkola

Kansikuva: Sari Liski-Markkanen

Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi

Seuraava lehti ilmestyy 15.12.2023

www.linkedin.com/ company/tts-institutetyotehoseura/

Rakennusalaa on verrattu usein isoon, hitaasti kääntyvään laivaan. Nyt tämä laiva on nopeuttanut vauhtiaan huonoon suuntaan. Kriiseistä seuraa kuitenkin aina jotain hyvääkin. Rakennusalalla se voisi olla vaikka nopea kiihdytys kohti vihreää siirtymää. Yksittäisten kuluttajien sinänsä arvokasta roskapussilajittelua merkityksellisempää on se, millaiset materiaalit rakennuksiin valitaan, mistä ne kuljetetaan ja miten rakennukset lämmitetään. Sitä merkityksellisempää, mitä isompi rakennushanke. Vihreä siirtymä voi tuoda rakentajille töitä myös viennistä. Etenkin puurakentamiselle ja hiilineutraalin asumisen ratkaisuille tulee olemaan kysyntää. Mallisuorituksia täytyy kuitenkin toteuttaa kotimaassakin, ja lisätä koulutusta, jotta osaajia ja tekijöitä riittää.

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN

Vuosijäsenmaksut

Yhteisöjäsen 150€

Henkilöjäsen 50 €

Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja

Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys

TILAUKSET

Tilaushinnat 2023

Vuosikerta 60 € / vuosi

Kestotilauksena 50 € / vuosi

asiakaspalvelu@tts.fi

puh. (09) 2904 1200

Vastavalo, Petri Jauhiainen

Kuultua ja nähtyä TTS:ssä tapahtuu

Yrittäjyyspäivänä vilskettä Rajamäellä

Yrittäjyyspäivänä 5.9. järjestettiin Työtehoseuran Rajamäen kampuksella TTS Business Startti -tapahtumakokonaisuus, johon kuuluivat webinaari ja ohjelmantäyteinen messutapahtuma. Tarkoituksena oli tapahtuman muodossa monipuolistaa yrittäjyysopetusta ja -kasvatusta sekä edistää yhteisöllistä toimintaa. Opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus tutustua alan ammattilaisiin, verkostoitua ja löytää inspiraatiota oman liikeidean kehittämiseen. Yrittäjyysmessuilla oli mukana näytteilleasettajia ja innostavia puheenvuoroja. Kuvassa opiskelijoita yrittäjyyspolulla.

Ruoka Akatemiassa aiheina ruoka-ala ja hallitusohjelma

Ruoka Akatemian vuosittain järjestettävään kokonaisuuteen kuuluvat ajankohtaisten asioiden seminaari sekä ruokajärjestelmän tekijöihin tutustuttava kenttäjakso. Seminaarissa

6.9. Helsingin Pörssitalolla keskustelunaiheina olivat, miten ruoka-ala näkyy hallitusohjelmassa ja millaista tulevaisuutta tuovat tekoäly ja datatalous tulevaisuuden ruokajärjestelmään. Puheenvuoroilla olivat mukana mm. maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä useita kansanedustajia. Kenttäjakson tutustumiskohteina olivat Kesko/ Citymarket Länsikeskus, Apetit, Selkämeren jää, Troolari Olympos Oy, Rovio Pet Foods ja Kieku Oy. Ruoka Akatemia on suomalaisen ruokajärjestelmän keskustelu− ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen hallinnonalojen, järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten edustajia sekä poliitikkoja, mediaa ja muita vaikuttajia. Seminaarin verkkolähetys on katsottavissa Ruoka Akatemian YouTube-kanavalla.

TTS Työtehoseura mukana

Maxpossa

TTS Työtehoseuran kaivinkonesimulaattorit kiinnostivat kävijöitä Suomen suurimassa maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden erikoisnäyttelyssä Maxpossa Hyvinkäällä

31.8.-2.9. Kouluttaja Jukka Huoman TTS:n osastolta korosti messujen olevan hyvin tärkeä verkostoitumistapahtuma alan yritysten kanssa. TTS:n opiskelijat vierailivat messuilla mm. kuuntelemassa eri työnantajien esittelyjä.

Rajamäen Kyläpäivät Työtehoseuran kampuksella

Rajamäen Kyläpäivät ovat perinteikäs markkinatapahtuma, joka järjestetään vuosittain elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tänä vuonna tapahtuma-areenana oli Työtehoseuran pihapiiri. Esiintyjinä olivat muiden muassa Poju sekä lastenohjelmista tutut Maltti ja Valtti. Markkinakojujen lomassa olivat esillä Työtehoseuran sähköbussi, uudistettua ajoneuvokalustoa, simulaattoreita ja uudenuutukainen opiskelijaprojektina tehty paviljonki. Työtehoseuran vihreät ilmapallot näkyivät tapahtumahumussa.

Pilottina Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen soveltuvuuskoe

TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimuksen toteuttamasta

‘Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen soveltuvuuskokeen valmistelu ja pilotointi’ -hankkeesta on saatu alustavia tuloksia. Kevään 2023 yhteishaussa seitsemässä metsäoppilaitoksessa pilotoituun metsäkoneenkuljettajakoulutuksen soveltuvuuskokeeseen osallistui yhteensä 660 hakijaa, joista valituksi tuli 177. Valituista hakijoista peräti 171 otti opiskelupaikan vastaan ja aloitti opinnot. Pilotointi osoitti, että soveltuvuuskoe ei vaikuttanut koulutuksen hakijamääriin, vaan opiskelupaikan vastaanottaneiden prosentuaalinen osuus valituista kasvoi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Soveltuvuuskokeeseen osallistuvat hakijat vaikuttavat olevan sitoutuneempia alaan ja motivoituneempia opiskelemaan metsäkoneenkuljettajan ammattiin. Tuloksia tulossa laajemmin tammikuussa 2024. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Voimatreffejä ja vertaisoppimista

VALVE - Valmennusta ja vertaisoppimista muuttuvassa toimintaympäristössä -hanke on vieraillut Voimatreffien merkeissä Kinkamon Pirtillä Keuruulla ja Luomajärven Hevoskievarissa Ikaalisissa. Teemana oli ”Oma ammatti-identiteetti ja osaaminen sekä omat vahvuudet”. Yrittäjäpariskunta Mervi ja Hannu Lahtinen kertoivat Kinkamon pirtin toiminnasta. Luomajärven Hevoskievarissa yrittäjä, tilan isäntä Mika Haagmann esitteli yrityksensä toimintaa ja tiloja. ESR REACT-EU rahoitteisessa VALVE-hankkeessa parannetaan Keski-Suomen ja Pirkanmaan Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien tai toimintaansa alalle laajentavien hyvinvointialan yrittäjien osaamista. Voimatreffit tarjoavat mahdollisuuden verkostoitumiseen ja vapaaseen ajatusten vaihtoon.

�� TTS:lla on nyt myös TikTok kanava!

���� Siellä meillä tapahtuu kaikenlaista hauskaa ja mielenkiintoista. Käy kurkkaamassa, mitä olemme julkaisseet ja liity seuraamme!

#TikTok #TEHO #TTS #HauskaaTikTokissa www.tiktok.com/@tyotehoseura

Voimavisiitti Hauholla

VALKKU-hankkeen tavoitteena on parantaa Uudenmaan ja Hämeen Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista. ESR REACT-EU rahoitteinen hanke järjesti yrittäjille Voimavisiitin kesäkuussa Ilorantaan Hauholle. Yrittäjä Samu Lescelius esitteli Ilorannan maatilamatkailukohteen monipuolista yritystoimintaa ja kertoi yrittäjän omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Ilorannassa on huolehdittu vieraista jo yli 80 vuoden ajan ja Samu on tilan yrittäjä jo neljännessä polvessa. Tilaisuudessa verkostoiduttiin ja virkistäydyttiin kauniissa hämäläisessä maalaismaisemassa.

Yhteistyö Nobinan kanssa laajenee - lisää linja-autonkuljettajia tarvitaan!

Linja-autonkuljettajia on koulutettu RekryKoulutuksilla yhteistyössä Nobinan kanssa jo useita ryhmiä. Parhaillaan haetaan opiskelijoita jo yhdeksään linja-auton kuljettajan RekryKoulutukseen. Uutena yhteistyömuotona on alkamassa myös linja-automekaanikkojen RekryKoulutus. Asiakkuuspäällikkö Marko Peräkylä kommentoi: ”Yhteistyötä on tehty tiiviisti ja monipuolisesti. Tällaiset pidempiaikaiset kumppanuudet ovat antoisia, koska toimintaa pystytään kehittämään pitkällä tähtäyksellä, ja siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Linja-auton kuljettajista on valtava pula, samoin kuin hyötyajoneuvomekaanikoista. Molempiin ammatteihin siis työllistyy todella hyvin ja työt sopivat hyvin sekä miehille että naisille. Myös palkkataso on näissä ammateissa hyvä. Kannattaa siis hakeutua näille aloille – ja aikaisempi kokemus ei ole välttämättömyys.”

Rakennusalan neuvottelukunta Ruotsissa

Työtehoseuran rakennusalan neuvottelukunta vieraili syyskuussa Skellefteåssa tutustumassa edistyneeseen ruotsalaiseen puurakentamiseen. Kohteina olivat kulttuuritalo Sara ja Wood Hotel Elite, joista voi lukea tarkemmin sivulta 21, Ekorren parkkitalo ja Moröbackan puukoulu. Neuvottelukunta keskusteli etenkin vihreän siirtymän merkityksestä ja vaikutuksista rakennusalaan. Neuvottelukuntaan kuuluu edustus mm. Rakennusteollisuus ry:sta, Rakennusliitosta, Baronasta ja GRK:sta, ja sen tarkoituksena on pitää yllä keskustelua ajankohtaisista asioista ja kehittää yhdessä rakennusalan koulutusta.

Loviisan asuntomessut:

Maisemia meren rannalla

Tämän vuoden asuntomessut järjestettiin Loviisan Kuningattarenrannassa

7.7.–6.8.2023, noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueella oli 24 messukohdetta. Messuilla vieraili kuukauden aikana noin 107 000 ihmistä, joista noin puolet vieraili messujen aikana ensimmäistä kertaa Loviisassa.

Messukoteihin pääsee edelleen vierailulle virtuaalisesti. Kohteisiin voi palata sekä

uudessa Asuntomessut-sovelluksessa, että Asuntomessujen nettisivujen www. asuntomessut.fi kautta löytyvillä virtuaalisilla messuilla. Seuraavat Asuntomessut järjestetään Oulussa heinä-elokuussa 2025.

MINNA KUUSELA, TARJA MARJOMAA JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Rantatonteilla maisemat olivat kohdillaan. Villa Kuningattaressa oli lisäksi uima-allas. Ulkoporeammeita näkyi hieman vähemmän kuin aiemmilla messuilla. Lieneekö korkea energian hinta laskenut niiden suosiota?

TTS Työtehoseuran asumisen tutkijat kiersivät tuttuun tapaan alueella analysoimassa kohteita ja niiden toimivuutta. Messujen teemat olivat “Asunto on enemmän kuin koti”, “Valaistuksella on väliä” ja “Merellä on merkitystä”. Katsotaan, mitä nämä teemat käytännössä merkitsivät.

Asunto on enemmän kuin koti

Kodissa tehdään muutakin kuin asutaan. Etätyöpisteitä tai työhuoneita toimistotyöhön näkyi melkein kaikissa kohteissa. Etätyöpisteissä on huomioitava riittävä ergonomia, valaistus ja säilytystila. Hyvää asuntosuunnittelua on varautua nykytilanteen lisäksi erilaisiin elämänvaiheisiin ja eri asukkaiden tarpeisiin, jolloin taloa ei tarvitse aina remontoida tarpeiden muuttuessa. Meren rannalla sijaitseva asunto voi olla samalla myös ”kesämökki”, joka vähentää matkustamisen tarvetta.

Valaistuksella on väliä

Ihmisten lisäksi myös mm. läheisessä metsässä asuvien lepakoiden elintavat otettiin huomioon alueen valosuunnittelussa. Paras tapa huomioida sekä ihmiset että eläimet, on välttää häikäisevää valosaastetta.

Tämä tehtiin käytännössä valitsemalla ulkoalueille mahdollisimman paljon epäsuoraa ja alaspäin suuntautuvaa valaistusta, joka kohdistuu vain sinne, missä sitä tarvitaan. Valaistukseen haluttiin panostaa myös siksi, että näkymä Loviisan vanhasta kaupungista lahden yli haluttiin pitää postikorttimaisena.

Työtehoseuran suositusten mukainen seinäkkeellinen kurapiste.

Asuntojen valaistus hoidettiin useissa kohteissa älykkäillä, muuntuvilla valaistusratkaisuilla, joita voi ohjata vaikka puhelimella. Hyvin suunniteltu valaistus, oli sitten viimeisintä älyteknologiaa tai perinteisempää, lisää asumisviihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Merellä on merkitystä

Asuntomessualueella asutaan aivan meren äärellä, joten asukkailla on myös vastuu ympäristön ja meren hyvinvoinnista. Rantamaiseman luonnonmukaisuutta oli pyritty vaalimaan ja pihoilla oli suosittu luonnonmateriaaleja. Messualueen kupeeseen toteutettiin hienoja luontoelämyksiä tarjoava luontopolku, jossa ”luonto saa myös rönsyillä kävelijän päälle”. Hulevesipainanteet ovat oikeissa kohdissa ja lahopuita on jätetty paikalleen.

Villa Kungenin saunassa oli persoonalliset, itsetehdyt penkit.

Aamiaiskaappeja oli tänäkin vuonna useissa kohteissa.

Rakentaminen ja rakennusten lämmitys ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävä kehitys on oleellinen osa messuarviointia. Hiilijalanjäljeltään mainiot hirsitalot olivat näilläkin messuilla yleisiä ja aurinkopaneelit ovat jo messurakentamisen valtavirtaa. Yhdessä kohteessa (Villa Aurora) sähkökalusteiden valmistukseen oli käytetty valtameriin hylättyjä kalaverkkoja. Jätelajittelu oli huomioitu sekä jätteiden syntypaikalla messukodeissa että korttelikierrätyspisteissä.

Talo meren päällä

Suomen Asuntomessujen yhtenä tavoitteena on toimia kokeilu- ja kehitysalustana uudenlaisille asumisen ja rakentamisen tavoille. Loviisan messuille valmistui tiettävästi Suomen ensimmäinen ympärivuotisesti asuttava kelluva talo LoviSea.

Messuille teetetyn selvityksen mukaan Suomessa on vuosisatojen laivan- ja veneenrakennuksen historian myötä vahva osaamispohja kelluvaan asuntorakentamiseen. Suomella voisi hyvin vesistöisenä maana olla myös luontaiset edellytykset kelluvalle asumiselle. Selvitys muistuttaa, että nykyarvioiden mukaan tämän vuosisadan jälkipuoliskolla satoja miljoonia maailman rannikkokaupunkien asukkaita joutuu hakeutumaan muualle asumaan meriveden pinnannousun aiheuttamien tulvien takia. Kelluvien asuintalojen ja kelluvien korttelien rakentamisosaaminen voisi tarjota Suomelle mittavia kansainvälisiä vientimahdollisuuksia.

Keittiöt olivat toimivia

Keittiö on usein asunnon kallein ja käytetyin tila, joten siltä odotetaan toimivuutta. Tämä on aina Työtehoseuran arvioinnissa oleellinen kohta. Keittiötrendit

Villa Panelossa oli keittotason yläpuolella reelinkiteline, johon voi ripustaa mm. keittiövälineitä.

Ponttonien päällä kelluva talo LoviSea oli ehkä messujen puhutuin kohde.

Villa Kruunun kodinhoitotilan saarekeratkaisu lisää työpöytätilaa, mutta vaatii sähkö- ja vesiliitännät.

vaihtuvat, mutta suunnittelussa on onnistuttu silloin, kun keittiö vastaa perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Toimivassa keittiössä toteutuu aina muutamia perusasioita, kuten esimerkiksi riittävät laskutasot tärkeimpien toimintojen vieressä.

Lähes kaikissa Loviisan messukohteissa oli saarekkeellinen avokeittiö. Keittiösaarekkeissa oli lähes poikkeuksetta tasoliesituuletin, jossa liesituuletin on integroituna keittotasoon. Lisäksi saarekkeissa oli ilahduttavan paljon vesipisteitä, joka lisää ruoanlaiton turvallisuutta ja työergonomiaa. Tasoliesituuletin ei rajaa näkyvyyttä samalla tavoin kuin katosta roikkuva tuuletin, jossa taas yhtenä etuna on työskentelyvalo.

Keittiökalusteisiin oli valittu lämpimiä, murrettuja värejä ja puuta, mutta jonkin verran edelleen – tai jälleen - myös valkoista.

Esteettömyydestä oli tingitty

Monet messukohteet olivat kaksikerroksisia ja useat rantatonttien talot luonnollisesti rinneratkaisuja. Ulko- ja sisäportaikkoja oli paljon. Talojen suunnittelussa ei oltu painotettu kovin merkittävästi esteettömyysnäkökohtia. Esteettömyyden huomioiminen olisi kuitenkin kaikille käyttäjille hyvä. Vaikka itse pystyisikin käyttämään portaita ja kiipeämään ulko-ovelle, on hyvä varautua myös mahdollisiin liikkumisen muutoksiin ja huonojalkaisempiin kyläilijöihin.

Keittotaso-liesituuletinyhdistelmän yläpuolelle tarvitaan työskentelyvaloa, joka oli huomioitu esimerkiksi kohteessa Finnlog Wisdom House.

Villa Auroran keittiösaarekkeessa oli pyörät, joten sitä voidaan liikutella tarpeen mukaan.

Peltorobotiikka on lähitulevaisuutta

Ensimmäinen kesä peltorobotin testaamista on takana. TTS Työtehoseura ja Luonnonvarakeskus Luke ovat testanneet tanskalaista FarmDroid-peltorobottia eri ympäristöissä. Päällimmäisenä kokemuksena on, että peltorobotti toimii varsin hyvin.

Robotiikan läpimurtoa ei ole vielä nähty peltoviljelyssä. Kehitystyö on kuitenkin vilkasta ja markkinoilla on jo useita kaupallisia peltorobotteja. Peltoroboteilla tarkoitetaan suhteellisen pieniä autonomisia, yleensä tiettyihin tehtäviin tarkoitettuja laitteita, erotuksena autonomisista traktoreista. Raja on tosin häilyvä.

Robotiikkaa on kehitetty erityisesti vihannesviljelyyn, jossa keskeisimpänä tehtävänä sillä on rikkakasvien torjunta. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä pyritään vähentämään, jolloin vaihtoehtona ovat erilaiset mekaaniset torjuntakeinot. Vihannestuotannossa rikkakasveja joudutaan kitkemään usein käsin, mikä on kallista ja lisää riippuvuutta työvoimasta.

FarmDroid F20 haraa paikkatiedon

mukaan

Työtehoseuran ja Luonnonvarakeskuksen PeltoRobo-hankkeessa on kokeiltu Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen viime keväänä hankkimaa tanskalaista

FarmDroid F20-peltorobottia. Laitteen tekemä rikkaharaus perustuu kylvössä tallennettuun siemenen paikkatietoon. Se tarkoittaa, että pelto on kylvettävä

samalla laitteella. Siementen paikkatieto tallentuu alle senttimetrin tarkkuudella laitteen oman RTK-tukiaseman kautta. Tarkka paikkatieto mahdollistaa harauksen myös taimien väleistä ja tarvittaessa jo ennen taimettumista. Tämä on selvä etu verrattuna konenäköön perustuviin haroihin.

Sokerijuurikasta ja pinaattia

Peltorobotin testaus aloitettiin keväällä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen koelohkolla Paimiossa. Lannoite oli levitetty lohkolle erillisellä sijoituslevityksellä ennen kylvöä. Kylvö sujui hyvin, vaikkakin kevään kuivuus, kylmyys ja kirpat hidastivat kasvua. Rivivälit puhdistuivat rikkakasveista hyvin. Taimien vierelle rikkakasveja jäi odotettua enemmän. Tulos oli enemmänkin kokemuksen puutetta kuin laitteesta johtuvaa, tarkemmilla säädöillä tulos olisi ollut varmasti parempi. Haraamaton kontrolli erottui silti selvästi.

Paimiosta siirryttiin Apetitin koetilalle Räpille Säkylään testaamaan robottia pinaatilla. Pinaatin viljelyssä ei käytetä rikkakasvien torjunta-aineita, ja rikkakasvien kitkentä on pitkälti käsityötä. Valtava työmäärä vähentää kiinnostusta viljelyyn, ja robottiin kohdistuukin paljon odotuksia.

Loppukesän runsaat sateet viivästyttivät pinaatin kylvöä ja haraamista. Haraamaan päästiin vasta syyskuussa, jolloin sekä pinaatin ja rikkojen kasvu oli jo huomattavasti hitaampaa kuin kesällä. Parin testiharauksen perusteella peltorobotti soveltuu hyvin myös pinaatin viljelyyn ja sillä päästään tarkempaan haraustulokseen kuin perinteisillä haroilla. Samalla rikkojen käsinkitkennän tarve vähenee.

Tanskalaisvalmisteinen FarmDroid-peltorobotti hyödyntää aurinkoenergiaa.

REETTA PALVA, TUTKIJA JA

EERIKKI KAILA, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

FarmDroid-työnäytöksiä järjestettiin Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen 70-vuotisjuhlavuoden peltopäivän yhteydessä Paimiossa sekä Apetitin koetilalla Räpillä

Säkylän Köyliössä. Lisäksi FarmDroid oli esillä Okrassa Oripäässä Sucros Oy:n osastolla.

Kokeilumielessä syysrapsi

Ennen Räpille siirtymistä Paimiossa Meltolan kartanossa robotilla kylvettiin myös syysrapsia. Sokerijuurikkaan kylvö herätti tilalla ajatuksen ja kiinnostuksen rapsin kylvön kokeiluun. Syysrapsin viljelyssä pyritään harvaan kylvöön, mikä on mahdollista vain tarkkuuskylvöllä.

Vajaan kolmen hehtaarin lohko kylvettiin heinäkuun viimeisellä viikolla, jolloin säät suosivat ja rapsi taimettui viikossa. Suurin osa lohkosta kylvettiin 50 senttimetrin rivivälillä kuten sokerijuurikas. Osa pellosta kylvettiin vertailun vuoksi 25 senttimetrin rivivälillä. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus mittaa kasvua syksyn ja ensi kesän aikana, joten kokeesta saadaan myös uutta tietoa syysrapsin viljelymenetelmistä.

Ilmaista käyttövoimaa taivaalta

FarmDroid toimii sähkövoimalla ja sen akut latautuvat laitteen omilla aurinkopaneeleilla. Laitetta ei tarvinnut ladata verkosta kesän käytön aikana. Vaikka työsaavutus ei ole suuren suuri, periaatteessa laite kulkee itsenäisesti vuorokauden ympäri. Virtaa pitäisi riittää aurinkoisella säällä läpi yön, mutta tätä ei päästy testaamaan. Ja jos virta loppuisikin aamuyön tunteina, se jatkaa työtä taas, kun aurinko alkaa paistaa. Saatavilla on myös lisäakut tarvittaessa.

Lisätietoja

FarmDroid F20

• Tanskalaisvalmisteinen

• Käyttövoimana aurinkoenergia

• Erikoiskasvien kylvöön ja rikkojen

haraamiseen

• Työleveys enintään 3 metriä, 4–8 kylvöyksikköä

• Paino noin 900 kg

• Kapasiteetti riittää noin 20 hehtaarin kylvöön ja haraukseen

• Neljä 400 watin aurinkopaneelia

• Ajonopeus alle 1 km/h

• Hinta noin 80–90 000 € varustuksen mukaan

Peltorobotiikalla kestäviä

viljelykäytäntöjä, PeltoRobo-hanke 1/2023–12/2024

Toteuttaja: TTS Työtehoseura ja Luonnonvarakeskus Luke, yhteistyössä

Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus ja

Alkukesän kuivuus ja kirpat aiheuttivat päänvaivaa. Sokerijuurikas toipui kuitenkin yllättävän hyvin ja virkistyi kesäkuun lopussa. Joitain rikkaruohoja robottiharauksen jäljiltä jäi.

Apetitin Räpin koetila

Rahoitus: Maatilatalouden

kehittämisrahasto (Makera)

Kotisivut www.tts.fi/peltorobo

Metsäalan Johtamisakatemiasta uutta osaamista ihmisten johtamiseen

SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Metsäalan Johtamisakatemia ei ole ihan tavallinen johtajakoulutus, vaan lähestymiskulmina ovat ennen kaikkea positiivinen psykologia, rikastava vuorovaikutus ja työn merkityksellisyys. Johtamisakatemia kokoaa yhteen metsäalan yritysten ja organisaatioiden johtoporrasta.

oppilaitoksista ja metsänhoitoyhdistyksistä. Vuosien varrella joukko on laajentunut kattamaan päällikköja esihenkilötasoa laajemminkin. Kurssin päätteeksi osallistujat ehdottavat koulutukseen sopivia henkilöitä, jotka kutsutaan mukaan seuraavaan akatemiaan.

Metsämiesten Säätiölle hatunnosto

Metsämiesten Säätiölle kuuluu hatunnosto ja iso kiitos pitkäjänteisestä panostuksesta johtamisosaamisen parantamiseen. - Millään muulla toimialalla ei tietääksemme ole vastaavaa johtamisakatemia-toimintaa tai rahoitusmallia kurssitukseen. Tuntuu mielekkäältä ajatukselta, jos vastaavanlaista kokonaisuutta voisi laajentaa esimerkiksi kuljetusalalle tai rakentamisalalla, pohtii TTS Työtehoseuran myyntijohtaja Minna Karppinen.

"Metsämiesten Säätiön rahoittama Johtamisakatemia on ainutlaatuinen metsäalan verkostohanke. Vastaavaa ei löydy muilta toimialoilta,” toteaa Metsäalan Johtamisakatemian ohjelmajohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseurasta. Koordinaattorina toimii Marjo Kittelä.

TTS Työtehoseura on keväällä 2023 ottanut vastaan Johtamisakatemian viestikapulan ja jatkaa Metsäteho Oy:n vuonna 2015 käynnistämää uraauurtavaa konseptia. Lokakuussa toiminnan avaa Vaikuttajabrunssi ja joulukuussa starttaa ensimmäinen kolmipäiväinen 1-kurssi. - Metsäalan Johtamisakatemian kokonaisuuteen kuuluu kolme kurssia, jotka ovat kestoltaan parin kolmen päivän kestoisia. Aiheet eivät liity niinkään strategioiden tai liiketoiminnan kouluttamiseen, vaan työyhteisöjen kehittämiseen ja erilaisten ihmisten johtamiseen. Kurssien lisäksi järjestetään ajankohtaisia Vaikuttajabrunsseja, kertoo koordinaattori Marjo Kittelä TTS Työtehoseurasta.

Ryhmien koko on noin 20 osallistujaa Johtamisakatemiaa kohden. Osallistujia on ollut mm. metsäyhtiöistä, Metsähallituksesta, järjestöistä, hallinnonaloilta,

Metsäalan johtamisakatemia on osa säätiön rahoittamaa Metsähyvinvointi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on luoda ja jakaa ymmärrystä hyvinvoinnin kokonaismerkityksestä niin työntekijöiden kuin tuottavuuden näkökulmista. - Kurssien aiheet sopivat erityisen hyvin tähän aikaan ja hetkeen. Esimerkiksi painetilanteiden ja stressin hallinta ovat ajankohtaisia jatkuvassa muutoksessa. Tietopuolisen koulutuksen lisäksi arvona on, että uudet alan ammattilaiset ja kokeneemmat johtajat verkostoituvat yli organisaatiorajojen. Ja se, ettei olla Teamsissa, vaan aidosti läsnä. Juttua jatkuu iltamyöhään asti, summaa Minna Karppinen.

Lisätietoja

Metsäalan Johtamisakatemia https:// metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/

Lämmityskausi alkaa – polta puhtaammin

JUHANI PIEKKALA, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Tulisijoja käytetään monissa suomalaisissa kodeissa päälämmön tai tukilämmön

lähteinä kovimpina pakkasjaksoina. Lisäksi ne turvaavat kodin lämmityksen sähkökatkojen yhteydessä. Puulämmityksessä on tärkeää puhdas ja kuiva puu, tulisijan käyttö valmistajan ohjeiden mukaan sekä tulisijan säännöllinen nuohous ja tuhkien puhdistaminen.

Säilytä puut oikein

Polttopuut tulisi säilyttää kuivassa ja ilmavassa tilassa ja paloturvallisuuden kannalta erillään asuinrakennuksen välittömästä läheisyydestä. Polttopuut voi tuoda sisälle

1—2 päivää ennen käyttöä, jotta pinnassa oleva kosteus kuivuu. Pidempiaikaista säilytystä ei kannata kuitenkaan tehdä asuintiloissa mahdollisten sieni-itiöiden takia.

Käytä lämmittämiseen kuivaa ja puhdasta puuta

Märkää puuta tai roskia ei tule polttaa, koska ne palavat epäpuhtaasti, nokeavat ja lisäävät riskiä nokipalolle. Epäpuhtaasta palamisesta syntyy kitkerästi haisevaa tumman harmaata, ruskeaa tai mustaa savua ja runsaammin terveydelle haitallisia lähipäästöjä. Vähäpäästöisemmän palamisen tunnistaa siitä, että savupiipun päästä tulee vaalean harmaata savua tai lähes väritöntä lämpöväreilyä. Tällöin lämmittäjä on onnistunut tehtävässään.

Sytytä päältä

Tulisijoilla on aina valmistajan ohjeistukset, mitä tulee noudattaa. Useimmissa tapauksissa sytytys kannattaa tehdä poikittain ladottujen puiden päältä. Lado en-

simmäisessä pesällisessä puut poikittain korkeintaan tulipesän puoliväliin asti ja irti seinämistä. Käytä mahdollisuuksien mukaan pienempää puuta. Sytykkeet ja pienemmät tikut ladonnan yläosaan. Sytytyksen jälkeen tulipesän yläosaan muodostuu nopeasti kuuma palotila, jossa haitalliset savukaasut palavat tehokkaasti. Seuraava pesällinen lisätään, kun puut ovat palaneet pohjatasolle ja melkein hiillokseksi. Tässä vaiheessa voidaan käyttää isompaakin klapia, kun tulipesä on tarpeeksi kuuma. Noudata valmistajan ohjetta käytettävän puumäärän suhteen.

Sopivasti ilmaa

Tehokkaassa lämmittämisessä tulipesään annetaan aluksi reilusti vetoa ja liekki palaa vauhdikkaasti. Kun tulisija on syttynyt kunnolla, pienennetään ilman saantia ja liekki palaa rauhallisesti. Huonolla ilman saannilla syntyvää “kitupolttamista” tulee aina välttää. Silloin liekit ovat laiskoja ja syntyy tummaa savua. Mikäli tulipesästä kuuluu selkeää huminaa, saa tulipesä liikaa ilmaa ja lämmitysvaikutus heikkenee. Pienennä silloin hieman vedon saantia.

Lisätietoja

www.poltapuhtaasti.fi

Kuivaa asiaa -hankeyhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja TTS Työtehoseura

Luonnonhoitotöiden osaajista on kentällä pulaa

MIKKO VEISTOLA, , METSÄASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Kitu- ja joutomaille on suunnattu Suomessa viime vuosina runsas määrä rahoitusta luonnonhoitotöihin erilaisiin kunnostuksiin ja ennallistamiseen. Termit ovat monille tuttuja, mutta miten ne vaikuttavat alan ammattilaisten näkymiin ja millaista käytännön työ luonnonhoidossa oikeastaan on?

LUOTU-hanke kävi elokuussa 2023 Pohjois-Karjalassa vierailemassa kunnostuskohteilla ja tapaamassa toimijoita. Matkalla pysähdyttiin Linnunsuon kosteikolle, jossa tavattiin Osuuskunta Lumimuutoksen Tero Mustonen.

Voittoa tavoittelematonta osuuskuntaa vetävä Tero Mustonen on samanaikaisesti Itä-Suomen yliopiston dosentti ja ammattikalastaja. Hän painottaa, että toiminnan keskiössä on vesistöjen laadun parantaminen, kylien ja luonnon yhteistyön kehittäminen ja työ alkuperäiskansojen parissa. Toimintaa ovat rahoittaneet mm. Euroopan investointipankki sekä Cambridgen yliopisto ja erilaiset säätiöt. Tällä sapluunalla osuuskunta on kasvanut suurimmaksi yksityismailla toimivaksi ennallistajaksi Suomessa.

Toiminnassa painotetaan kitumaiden ja ei-tuottavien alueiden ennallistamista ja pääosa kohteista toteutetaan maanomistajasopimuksina. Tero Mustonen sai työstään keväällä 2023 Goldman-palkinnon, joka tunnetaan arvostetuimpana ympäristöalan palkintona ja jota kutsutaan myös vihreäksi Nobeliksi.

Murros käynnissä

Janne Raassina toimii yrittäjänä laajalla alueella Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassinan toiminimellä. Raassina korostaa hyvin vahvasti viestiä, että kentällä on osaajapula. - Nykyisin tilanne ei ole enää, etteikö tarjolla olisi rahoitusta. Ongelma on se, että osaavia tekijöitä on vielä melko vähän, kertoo Raassina.

Padoilla voidaan ohjata vettä takaisin ojista suolle.

Molemmat haastateltavat näkevät muutoksen, jossa iso kuva on liukumassa. Metsissä työskenteleville ammattilaisille on tulossa entistä monipuolisemmin erilaisia työtehtäviä. Perinteisen metsänhoidon rinnalle tulee töitä tarjolle myös luonnonhoitotöistä, joka perustuu pitkällä aikavälillä kasvavaan luonnonhoidon rahoitukseen.

- Jos ajatellaan luonnonhoitohankkeita, niin maahan on murroksessa. Metsätalous ei ole katoamassa Suomesta mihinkään, mutta luonnonhoitotyöt, kuten soiden ennallistamiset, jokien soraistukset ja uomakunnostukset tulevat olemaan ainakin seuraavat 30 vuotta pinnalla, arvioi Tero Mustonen.

Luonnonhoidon töissä korostuu ammattitaito

Varsinaisen luonnonhoidon osalta Mustosen mukaan tavoitteena on mahdollisuuksien rajoissa keskittää kunnostustoimia samoille valuma-alueille, jotta vaikutus tehostuu ja luontoarvot palaavat. - Sama vesihän virtaa tuolta ylhäältä alas, eli se mitä ylempänä tehdään, vaikuttaa aina tänne alemmas ja niin edelleen. On ymmärrettävä, että valuma-alue muodostaa kokonaisuuden, kertoo Mustonen.

Kun siirrytään keskustelemaan varsinaisesta ammattiosaamisesta, Mustonen ja Raassina nostavat esiin periaatteen siitä, että kunnostettavaa kohdetta tulee osata ajatella luonnon kautta - Vesihän kulkee luonnostaan mutkittelevasti eli kunnostustöissä tulee välttää esimerkiksi suoria viivoja ja kulmia sekä nopeita virtauspaikkoja, toteaa Raassina.

Kunnostustöiden jälkeen kohde jää pysyvästi niille sijoilleen, joten rakenteiden on oltava kestäviä. Käytännössä esimerkiksi ojaa tukittaessa patoa ei kannata rakentaa virtaamapuolelle, jotta eroosio ei kiihdy ja rakenne murru veden virtauksen mukana ajan saatossa.

Työ saattaa erota siitä, mihin on kaivinkonetöissä aiemmin totuttu, sillä yksityiskohtaisempia ohjeita ei välttämättä luonnonhoidon kohteilla aina ole. Työtä tehdään metsäisessä ympäristössä ja luonnossa jokainen kunnostuskohde on oma yksilönsä. Hankkeen aikana tavatut toimijat kuitenkin viestivät, että uusia tekijöitä ohjataan alkuun normaalia enemmän ja että työ lähtee yleensä nopeasti sujumaan.

-Tuleville tekijöille perusviesti on, että kaivuri suolle ja ojia tukkoon, kannustaa Tero Mustonen.

Koneyrittäjille oppimateriaalia

Luonnonhoitotyöt lisääntyvät tulevaisuudessa ja hankkeita toteutetaan julkisen rahoituksen lisäksi entistä enemmän jatkossa myös yksityismailla. Tarvittavan työvoiman määrä lisääntyy.

Metsäkeskuksen toteuttamien kysely – ja haastatteluaineistojen perusteella yrittäjillä on erityisesti toivetta koulutuksille liittyen kustannuslaskentaan, lupamenettelyihin ja hankehakuihin sekä varsinaisiin laatuja ympäristöasioihin. Näin ollen LUOTU-hankkeen tavoitteena on vastata tunnistettuihin kehityskohteisiin tuottamalla tietoa sekä järjestämällä koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia, jonka lisäksi TTS Työtehoseura kehittää hinnoittelulaskuria helpottamaan kustannusten laskentaa.

iLisätietoja

Luonnonhoitoa tulevaisuuden tekijöille “LUOTU”-hanke

Toteuttajina TTS Työtehoseura ja Suomen Metsäkeskus

Rahoituslähteinä maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

vierailulle tämän QR-koodin/ linkin kautta 360.tts.fi/demo/linnunsuo

Haluatko vierailla virtuaalisesti Linnunsuon kosteikolla? Pääset

Kivien palautus perattuun puroon on yleinen toimenpide pienvesikunnostuksessa.

Työvaate ammattikäyttöön

- sopivankokoista suojavaatetta ei aina löydy

TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Hyvä työvaate sopii tehtävään työhön, suojaa kemikaalisilta, mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta ja on mukava päällä. Naisten suojavaatemallisto on mitoitukseltaan miesten mallistoa suppeampi ja sopivankokoista vaatetusta esimerkiksi rakennus- ja metsätöihin voi olla hankala löytää. Epäsopiva vaatetus vaikuttaa työhyvinvointiin, heikentää työsuoritusta ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Työvaatetus on osa työhyvinvointia ja –turvallisuutta.

Suojavaatteiden tekniset vaatimukset on määritelty viitestandardissa SFS-EN ISO 13688, jota täydentävät erityisstandardit muun muassa näkyville varoitusvaatteille, hitsausvaatteille, kuumuudelta ja tulelta suojaavalle vaatetukselle ja moottorisahan käyttäjien viiltosuojaimille. Vaatteeseen on merkitty EN-standardin lyhenne, standardikohtainen tunnuskuva ja suojaustaso.

Työntekijän huono näkyvyys aiheuttaa vuosittain useita tapaturmia. Varoitusvaatetus suojaa työntekijää ja auttaa havaitsemaan hänet turvallisen etäisyyden päästä. Varoitusvaatteet jaetaan näkyvyyttä parantavan materiaalin pinta-alan perusteella kolmeen luokkaan. Kolmosryhmän vaate on näkyvin ja sitä vaaditaan muun muassa liikenteenohjauksessa. Työvaatteiden näkyvyys koskettaa etenkin aloja, joilla työskennellään liikenteen, nostureiden ja muiden moottoriajoneuvojen läheisyydessä tai pimeässä. Varoitusvaatetus kuuluu henkilösuojaindirektiivin piiriin ja sen tulee olla EY-tyyppitarkastettu ja CE-merkitty.

Mitoitus miehen mukaan

TTS:n kouluttajat törmäävät arjessa tilanteisiin, joissa naisopiskelijoille ja pienikokoisille miehille ei löydy sopivaa työvaatetusta. Naisilla lantion ja rinnanympärys suhteessa hartioiden leveyteen ja raajojen pituuteen eroaa miesten vastaavista mitoista. Saatavilla olevien suojavaatteiden hihat ja lahkeet ovat usein liian pitkät ja hartiat roikkuvat, kun vaate on muuten sopiva. Hihojen tai lahkeiden lyhentäminen heikentää vaateen turvaominaisuuksia, jos heijastimien sijainti muuttuu tai ne leikkautuvat pois.

Teknisen kaupan erikoisliike Etra Oy:n tekninen myyjä Nina Rosenblad kertoo, että heidän valikoimissaan on useamman toimittajan suojavaatetusta ja runsaasti kokovaihtoehtoja. Naisten yläosissa kokoja löytyy väliltä XS-3XL ja satunnaisesti myös kokoa 5XL. Housujen koot ovat väliltä 34–52. ”Ehkä ongelma on se, että naisten mallistot ovat pääsääntöisesti C-mitoitettuja eivätkä sovi kaikille vartalotyypeille. Miehille löytyy normaalin C-mitoituksen lisäksi B-mitoitus hoikalle ja D-mitoitus tukevalle vartalotyypille. Pienikokoisille miehille löytyy sopivaa päällepantavaa, mutta naisten suojavaatemitoituksessa on kehitettävää”, Rosenblad tuumii. Vaikka valikoimaa on, naisten mallistoja on myymälöissä suppeasti esillä ja niitä ei pääse heti sovittamaan.

Suomen suurimman työvaatevalmistaja Image Wear Oy:n tuotekehityksen palveluyksikön päällikkö Riikka Roslin kertoo naisten suojavaatevalikoiman laajentuneen viime vuosina. ”Valmistamme naisille suojavaatteita kaikista malleistamme, pääosin C-mitoituksella. Tuotemäärä suhteessa kysyntään toisi varastointiongelmia, mikäli

valikoimaa laajennettaisiin B- ja D-mitoituksella. Osa naisista löytää sopivan vaatetuksen miesten mallistosta. Mikäli naisten D-mitoituksen kysyntä kovasti kasvaa, siihen toki vastataan”, Roslin kertoo. Image Wearin myymälöissä on esillä naisten malleja ja vaatteita valmistetaan myös mittatilauksesta. Tarvittaessa tehdään esimerkiksi lahkeiden lyhennyksiä ja muita korjaustöitä. ”On tärkeää, että mitat on otettu oikein, joten myymälöistä saa myös mittauspalvelua”, Roslin vinkkaa.

Tarkkana työvaatevalinnoissa

Työvaate on tärkeä osa työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja työturvallisuutta. Työvaatteita hankittaessa on selvitettävä työympäristön vaaratekijät, suojaustarve ja -taso. Työn ergonomiset vaatimukset kuten työasennot ja -liikkeet sekä käytettävät työvälineet ja -koneet vaikuttavat valintaan. Työvaatteiden on sovittava yhteen muiden työssä käytettävien suojainten kanssa. Valinnassa kannattaa miettiä myös vaatteiden pesu- ja kiertoprosessia. Työntekijöiden palaute ja toiveet työvaatetuksesta ovat arvokasta taustatietoa. Olemme erikokoisia ja vaihtoehtoja tarvitaan, sillä sama malli ei sovi kaikille.

TTS Työtehoseuran puutarha-alan kouluttaja Pirkko Pekkarinen esittelee sadesään työvaatemahdollisuuksia alaa opiskeleville Helena Viitalle (vas) ja Hanna Rautiolle.

Syksy on parasta istutusaikaa

EIJA KESKI-KORPELA, KOULUTTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Monille talvenkestäville kasveille syysistutus on oiva vaihtoehto. Kosteus on kohdillaan ja viilenevä sää suosii kasvua.

Puutarhaharrastajien into on huipussaan keväällä, kun luonto herää talvihorroksesta. Talvenarat kasvit, kuten jaloruusut, atsaleat ja jalokärhöt onkin syytä istuttaa keväällä, mutta talvenkestäville puuvartisille sekä perennoille syysistutus on erinomainen vaihtoehto.

Viherrakentajat ja muut alan ammattilaiset suosivat syysistutusta aina kun se on mahdollista. Ilma ja maa säilyvät kosteana pidempään, kun päivät lyhenevät ja viilenevät ja sademäärät ovat suurempia. Kasvit juurtuvat hyvin, kun kosteus on tasainen. Syksyllä istutettu taimi lähtee kasvuun heti keväällä ja hyödyntää maan kevätkosteuden.

Syyskesällä puutarhamyymälöissä on vähemmän ruuhkaa ja myyjillä on aikaa opastaa. Usein on myös tarjolla laadukkaita kotimaisia taimia, jotka ovat kesän aikana kasvaneet taimistoilla myyntikuntoon. Toki aletiskissä saattaa myös olla tyrkyllä koko kesän myymälässä keikkuneita väsähtäneitä taimia, joten hankinnoissa on syytä olla tarkkana. Versoston pienet kauneusvirheet eivät haittaa, mutta kärsinyt juuristo antaa huonon ennusteen. Avojuuristen taimien juurten kunnon näkee välittömästi, astiataimien osalta on syytä kurkistaa ruukkuun. Terveessä juurakossa näkyy tuoreita vaaleita hiusjuuria, ruukussa sykkyrälle kiertynyt juuristo ei enteile hyvää.

Oikeaan istutussyvyyteen on syytä kiinnittää huomiolta. Useimmat astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen niin, että paakku juuri ja juuri peittyy mullan alle. Ryhmäruusut ja isokukkaiset jalokärhöt istutetaan selvästi syvemmälle, juuren niska jätetään noin 20 senttiä maanpinnan alapuolelle. Erityisen tarkkana tulee olla puiden istutuksessa, liian syvään haudattu puu kärsii. Usein myös huonovointiset tuijat paljastuvat lähemmin tarkasteltuna liian syvään istutetuiksi. Kaikki puut istutetaan siten, että juurenniska jää selvästi maanpinnan yläpuolelle.

Elo-syyskuu on erinomaista istutusaikaa, mutta istuttamista voi jatkaa maan jäätymiseen saakka. Maassa on juurtumiselle riittävästi lämpöä, vaikka ilman lämpötila laskee miinukselle. Myöhään istutetut taimet eivät ehdi juurtua ennen talvea, mutta lepotilassa oleva taimi talvehtii maassa ja lähtee keväällä kasvuun.

Kastelua ei syksylläkään saa unohtaa. Yleensä riittää reilu kastelu kerran viikossa siihen saakka, kun taimi on tuleentunut. Maan kosteutta tarkkaillaan, vaikka sataisikin, koska pieni sade ei riitä kastelemaan koko kasvualustaa.

Puusta korkeaa ja kaunista

Pohjoismaat ovat tunnettuja pitkästä puurakentamisen historiastaan. Julkisen ja korkean rakentamisen saralla on viime vuosina otettu isoja harppauksia. Ruotsin Skellefteåssa sijaitseva, paljon julkisuutta saanut Sara Kulturhus on hieno esimerkki vahvasta perinteestä yhdistettynä rohkeuteen ja moderneihin puurakentamisen ratkaisuihin. Saimme tutustua kohteeseen Työtehoseuran rakentamisen neuvottelukunnan matkalla.

76 metriä korkea, 20-kerroksinen Sara Kulturhus on maailman korkeimpia puisia rakennuksia. Se on Skellefteån kulttuurikeskus, ”kaupungin olohuone” sekä maamerkki, ja sisältää muun muassa teatterin, taidegallerian, museon, kirjaston, konserttisaleja, ravintoloita ja hotellin. Arkkitehtien tarkoituksena onkin ollut toteuttaa paikka, missä taide, kulttuuri ja yhteisö kohtaavat. Rakennuksen tilat ovat mahdollisimman paljon auki kaikille ihmisille.

Rakennuksen sisätiloissa on käytetty puuta vaihtelevasti ja kantavat rakenteet ovat hyvin näkyvillä. ”Kulttuuriportaikko” on talon keskeinen aulatila.

Poikkeuksellisen korkea massiivipuinen rakenne

Rakennuksen suunnitellut White Arkitekter -toimisto toteutti visionsa ”maailman vihreimmästä kulttuurikeskuksesta” käyttämällä paikallista puuta aina, kun se oli mahdollista. Mahdollisimman lyhyet kuljetukset ovat osa kestävää rakentamista. Rakennuksen näyttävä rakenne on tekniseltä toteutukseltaan poikkeuksellinen: korkeassa tornissa ei ole lainkaan betoniydintä, ja hiilijalanjälki on laskettu erityisen huolellisest. Kantava rakenne on liimapuuta. Torniosa rakentuu CLT-rakenteisista hotellihuonemoduuleista, jotka nostettiin paikalleen kuin palikat palikkataloon. Kyseessä on siis kauttaaltaan massiivipuinen rakennus. Rakentamisvaihe sujui nopeasti ja siististi, kun materiaalitoimitukset ja urakoitsijoiden hallinta suunniteltiin huolellisesti.

Puu on kestävän tulevaisuuden avain

Rakennusta neuvottelukunnalle esitellyt arkkitehti Robert Schmitz kertoi kertoneensa projektista myös Helsingissä Puupäivässä. Yleisö oli kuunnellut kohteliaasti mutta hiljaisena. Lopulta eräs kuulija oli kysynyt: ”Miksi teillä Ruotsissa kaiken pitää olla aina niin isoa?” Niinpä. Meillä Suomessa olisi varmasti opittavaa Ruotsista rakennusalan rohkeudessa ja kaupunkien puurakentamisen määrässä. Palomääräyksetkin ovat muuttuneet korkeaa puurakentamista paremmin mahdollistavaksi. Puun käyttö rakentamisessa ei myöskään ole vain trendi, vaan kestävän tulevaisuuden avain.

Lisätietoja

Tutustu Saraan: www.sarakulturhus.se

TTS kouluttaa myös puukerrostalorakentajia.

Lisätietoja www.tts.fi/koulutustarjonta

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Suunnittele maatilasi työt

TTS-Managerilla

EERIKKI KAILA, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Maatilan töiden suunnitteluun ja työmäärän hallintaan kehitetty TTS-Manager

-laskentaohjelma on uudistunut nettiversioksi. Samalla laskentaa on laajennettu työ- ja konekustannuksiin. Suunnittelemalla maatilan työt TTS-Managerilla voi löytää työnkäytöltään ja kustannuksiltaan järkeviä ratkaisuja töiden organisointiin ja konevalintoihin.

Työtehoseuran kehittämällä ja ylläpitämällä selainpohjaisella TTS-Managerilla voi vertailla viljelykasvi-, kone- ja menetelmävalintojen sekä peltolohkojen etäisyyksien vaikutusta työmäärään, työn tuottavuuteen ja työstä aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi ohjelmalla voi tarkastella konetöiden polttoaineen kulutusta ja siitä aiheutuvia hehtaarikohtaisia hiilidioksidipäästöjä.

TTS-Manager sisältää kasvinviljelyn työnmenekkilaskelmat viljoille, öljykasveille, härkäpavulle, herneelle, kuminalle, rehumaissille, perunalle, sokerijuurikkaalle sekä nurmikasveista erikseen säilörehulle, heinälle ja laitumelle. Ohjelmassa käydään kasveittain läpi viljelytyöt ja valitaan niihin menetelmät, koneet, ajonopeudet, kuormakoot, ajokerrat ja muut työnmenekkiin vaikuttavat tiedot.

TTS-Manager on Työtehoseuran kehittämä ja ylläpitämä suunnitteluohjelma maatilan työmäärän, työn tuottavuuden sekä työ- ja konekustannusten laskentaan ja optimointiin.

Lohkotiedot suoraan Vipu-palvelusta

Lähtötietojen syöttö ohjelmaan on helppoa, koska maatilan lohkotiedot saa tuotua Vipu-palvelun lohkotiedoston avulla. TTS-Manager näyttää lohkot kartalla ja laskee niiden maantie-etäisyydet talouskeskuksesta. Käyttäjän tallentamat tilatiedot ja laskelmat säilyvät pilvipalvelussa varmassa tallessa ja niihin voi tarvittaessa aina palata.

Parhaillaan ohjelmaan kehitetään kotieläintuotannon työaikalaskelmia. Kesällä julkaistiin maidontuotannon laskelmat lehmille ja nuorkarjalle ja vuoden loppuun mennessä ohjelmaan saadaan lihanautojen sekä sikatalouden työaikalaskelmat.

Logistiikan optimointia

TTS-Manager laskee kasvinviljelyn kuljetus- ja siirtymismatkat maantie-etäisyyksien mukaan käyttäen apuna Googlen rajapintoja. Talouskeskuksen lisäksi maatilan varastopaikat voi merkitä karttaan, jolloin ohjelma laskee kullekin lohkolle sadon kuljetuksen

työnmenekin todellisten kuljetusmatkojen, ajonopeuden, kuormakoon ja satotason mukaan. Ohjelma onkin kätevä työkalu varastopaikkojen sijainnin suunnitteluun ja kasvinviljelyn logistiikan optimointiin.

Jos ohjelman käyttäjällä on TTS-Koneella tehtyjä ja tallennettuja konelaskelmia, niiden yksikkökustannukset saa tuotua rajapinnan kautta parilla klikkauksella konekustannuksiksi Managerin kasvilaskelmiin. Töiden ulkoistamisesta aiheutuvien kustannusten laskentaan saa puolestaan apua ohjelman tietokannan sisältämistä TTS:n tekemän tuoreimman urakointihintakyselyn tuloksista.

Työkaluksi viljelijöille, neuvojille ja oppilaitoksille

Laskelmien pohjalta ohjelma esittää tulokset kasvi- ja eläinkohtaisista työnmenekeistä, työn tuottavuudesta, työ- ja konekustannuksista, koneiden käyttömääristä sekä kasvinviljelyssä konetyön hiilidioksidipäästöistä. Tulostaulukoista saa monipuolista tietoa työnkäytöstä ja kustannuksista maatilan strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja maatilan tuotannon kehittämiseen. Ohjelmalla voi tarkastella töiden ulkoistamisen tai palkatun työvoiman käytön vaikutuksia kasvi- ja eläinkohtaisiin työkustannuksiin.

TTS-Manager on ensisijaisesti suunnattu viljelijöiden ja neuvojien käyttöön maatilan strategiseen suunnitteluun ja tuotannon kehittämiseen. Ohjelmaa voi lisäksi hyödyntää monipuolisesti alan tutkimuksessa ja kou-

lutuksessa. TTS-Manager onkin jo otettu useammassa luonnonvara-alan oppilaitoksessa aktiivikäyttöön ja palaute on ollut positiivista.

Kokeile ilmaiseksi kaksi viikkoa

Ohjelmaan voi tutustua ilmaiseksi kahden viikon ajan rekisteröitymällä ohjelman koekäyttäjäksi. Koekäytön ohjelmatoiminnot on osin rajoitettu. TTS-Managerin kaikki toiminnot saa käyttöönsä tilaamalla sen ohjelman verkkosivuilta. Käyttöoikeus perustuu vuosilisenssiin, jonka hinta on maatalousyrityksille 120 € (alv. 0 %). Oppilaitoksille ja muille yrityksille hinta neuvotellaan erikseen.

Ohjelmaa on kehitetty maa- ja metsätalousministeriön sekä Urmas Pekkalan säätiön rahoittamassa hankkeessa.

Lisätietoja

Eerikki Kaila, p. 044 7143 693, eerikki. kaila@tts.fi

TTS-Manager-ohjelma https://ttsmanager.tts.fi

Ohjelman esittämistä tulostaulukoista saa monipuolista tietoa työnkäytöstä ja kustannuksista maatilan strategiseen suunnitteluun. Näkymäkuva ohjelman kustannustaulusta. Kasvintuotannon työ- ja konekustannukset ohjelma laskee viljelykasveittain hehtaaria ja tonnia kohti, maidontuotannossa puolestaan maitokiloa kohti.

Tähtäimessä sovinnollisempi Suomi

Työtehoseura kantoi kortensa kekoon SuomiAreenan laajuudeltaan historialliseen Sovinnollinen Suomi -keskustelusarjaan tavoitteena edistää sovinnollista ongelmaratkaisua yhteiskunnassamme. Sovinnollisen konfliktiratkaisun paradigmamuutos on jo käynnissä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme lisää tahtoa sovitella, sovitteluosaamista, sovittelujärjestelmän tuntemusta, rakentavaa yhteistyötä ja vastuunkantoa omien kiistojemme ratkaisemisesta. Sovinnollinen Suomi rakentuu arjen valinnoilla ja sovinnollisilla teoilla yhteisvoimin.

“Mitä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!” Entisajan sanonnat ovat huikea aarreaitta, johon mahtuu kaikenlaista – myös nuoruuteen liittyviä sananparsia: Missä nuoret, siellä ilo, missä vanhat, siellä sauvan kolke. Kaikkea muuta katuu paitsi nuorena naimista. Nuorena nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin… Ja nuorena on vitsa väännettävä. Viitataanko tällä koivuniemen herraan ja sen käyttämiseen kasvatuksessa?

Ei onneksi! Sanonta viittaa siihen, että nuori puu taipuu, mutta vanha katkeaa. Nuorena opitun uskotaan olevan melko kiveen hakattua ja jäljen sangen pysyvää. Se mitä nuorena opimme, ohjaa meitä aikuisina. Se kuinka

sovinnollisessa yhteiskunnassa elämme ja saamme elää nyt ja tulevaisuudessa, riippuukin paljolti siitä, mitä olemme oppineet, opimme ja opetamme lapsille ja nuorille konfliktien ratkaisemisesta.

Miten saada oikeutta?

Sovittelu on koulutetun ammatillisen tai vapaaehtoisen sovittelijan johdolla toteutuva prosessi, jossa osapuolten tarpeet selvitetään ja jossa opitaan sosiaalisia taitoja ja turvallisuuden tunne lisääntyy. Sovittelussa kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä pyrkimys ymmärtää ihmistä auttavat osapuolia ymmärtämään itseään, rooliaan konflikteissa ja niiden ratkaisemisessa sekä ratkaisemaan

MINNA MATTILA-AALTO, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, SOVINNOLLINEN SUOMI -TAPAHTUMAN PÄÄSIHTEERI

konflikteja itse, yhdessä ja osaavien asiantuntijoiden tuella. Konflikti on rakentava oppimisen paikka, kun se osataan hoitaa oikein ja hyvin.

Asiantuntijat korostavat, että koettu oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys ovat riitojen ja rikosten käsittelyssä tärkeitä asioita – aina ja kaikille! Vuosisatojen ajan ihmiset ovat vieneet riitansa käräjille tai muiden ratkaistavaksi esimerkiksi esimiehille tai työsuojeluun pyrkien varmistamaan, että oma oikeus toteutuu. Olemme riidan kärjistyessä tottuneet ja valmiit maksamaan suuriakin summia siitä, että joku muu ratkaisee konfliktin ja määrittelee, mikä on oikein ja väärin.

Riitoihin ja rikoksiin liittyviä ja niihin johtaneita konflikteja harvoin ratkaistaan kestävästi ulkopuolisen antamalla ratkaisulla, kuten oikeustuomiolla. Kun osapuolet kokevat kommunikaation toimineen ja tulleensa ratkaisuprosessissa kuulluiksi ja nähdyiksi, osapuolet ovat kyllä valmiimpia tyytymään ulkopuolisenkin antamaan ratkaisuun. Kokemus epäoikeudenmukaisesta ratkaisusta voi sen sijaan johtaa kasvaviin konflikteihin. Jotta ratkaisut koettaisiin oikeudenmukaisiksi, osapuolia tuetaan löytämään itse heille sopivin ratkaisu. Siksi myös tuomioistuimissa sovitellaan yhä enemmän.

Luonnonkäytön kiistoihin tarvitaan sovitteluosaamista, alustoja ja menettelyjä Elämme ilmastokriisin olosuhteissa. Ratkaisua etsitään vihreästä siirtymästä, joka vaatii luonnonvoimia, kuten tuulta ja mineraaleja, ja tarkoittaa luontoon kajoamista, mutta myös mahdollisuutta talouskasvun vauhdittamiseen. Luonnonkäytön kiistat lisääntyvät ja kärjistyvät: Kuka ja miten luontoa saa käyttää? Mitkä ovat yritysten ja kansalaisten oikeudet? Kuka puolustaa kiistojen hiljaista ja hitaasti reagoivaa osapuolta, luontoa?

Luonnonkäyttöön liittyvät systeemiset konfliktit koskettavat monia osapuolia ja ovat seurauksiltaan laajakantoisia. Silti niitä käsitellään pistemäisesti ja siiloissa, ja meiltä puuttuu pätevä järjestelmä ja osaamista luonnonkäytön konfliktien sovinnolliseen käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Näin sanovat asiantuntijat ja korostavat, että tarvitsemme kipeästi konfliktinkäsittelyyn alustoja, osapuolia yhteen kokoavia tahoja ja konfliktin suhteen neutraaleja osapuolia rakentaaksemme edellytykset kestävälle ongelmanratkaisulle. Siinä meille tulevaisuuden työsarkaa!

Konfliktien käsittely kannattaa

SuomiAreenalla asiantuntijat esittivät huolensa siitä, että liian monet konfliktit jäävät käsittelemättöminä ja ratkaisemattomina hiertämään ja haittamaan tuottavuutta ja hyvinvointia. Oikeusoppineet sovittelijat

muistuttivat, että riitojen ja rikosten osapuolet voivat pyytää yhdessä sovittelua ja saada sovitteluapua joko täysin ilmaiseksi tai hyvin pienin taloudellisin kustannuksin. Sovittelussa ratkaisu löytyy viisi kertaa nopeammin ja peräti kymmenkertaisin säästöin. Inhimillinen kärsimys vähenee, osapuolet oppivat sovittelun jalon kansalaistaidon, säästyy aikaa ja rahaa.

Paljon on kiinni halustamme sovitella ja sopia, etsiä yhdessä kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja kiistoihimme sekä ottaa vastuu omien konfliktiemme ratkaisemisesta. Sovinnollinen Suomi rakennetaan yhdessä. Oletko mukana?

Lisätietoja

Linkit keskustelustriimeihin:

https://www.mtv.fi/sarja/sovitteluakasvun-kipupisteissa-1451/sovitteluakasvun-kipupisteissa-20598810

https://www.mtv.fi/sarja/ suomiareena-1466/solvaamalla-vaisovittelemalla-tyoelamassa-20598811

https://www.mtv.fi/sarja/ suomiareena-1466/oikeuttasovitellen-20598812

https://www.mtv.fi/sarja/ suomiareena-1466/sotaakin-voisovitella-20598822

https://www.mtv.fi/sarja/ suomiareena-1466/tyo-ja-luontotukkanuottasilla-onnistuukosovittelu-20600006

Käsiraastimet testissä

TTS vertaili erilaisia käsiraastimia. Testissä oli mukana kartioraastimia sekä leveitä ja kapeita viilaraastimia, neljä kustakin raastintyypistä. Kartioraastimessa on neljä erilaista raastinpintaa, joten sen käyttöalue on monipuolisempi kuin viilaraastimilla.

Testissä raastettiin porkkanaa, valkosipulia, suklaata, tuorekurkkua, sitruunankuorta sekä kolmea juustoa, jotka olivat pehmeähkö kermajuusto, keskikova emmentaljuusto ja parmesaani. Raastimista arvosteltiin käytettävyys sekä raastamistulos eri ruoka-aineilla.

Käytettävyys

Kartioraastimet olivat kauttaaltaan terästä, paitsi non-stick-pinnoitettu Kökskungen -raastin ja Maku -raastin, jonka kädensija oli muovia. Raastaminen onnistui kaikilla raastimilla hyvin, mutta käytettä -

vyydessä oli pieniä eroja. Heirolin ja Kökskungenin kädensijan reunat olivat terävät ja Kökskungenissa oli muita kartioraastimia vähemmän tilaa kädelle ja hieman muita pienempi raastinpinta-ala. GastroMax- ja Heirol-kartioraastimet tuntuivat käytössä tukevimmilta ja niiden käyttöohjeissa mainittiin konepesun kesto. Kökskungen -raastimen tukevuutta paransi pohjan liukueste. Kartioraastimien hinnat olivat 4–9 euroa.

Testatut viilaraastimet olivat leveää GastroMax Bioa lukuun ottamatta kauttaaltaan terästä ja varressa oli

ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN, TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

Kuva: Pixabay

reikä ripustamista varten. GastroMax Bion tukeva kädensija oli valmistettu biopohjaisesta puukuidusta ja sokeriruo’osta. Cuisiprossa oli muista viilaraastimista poiketen kaksi raastinpintaa. Kapeista viilaraastimista tukevimmat kädensijat olivat Ruokailussa ja Microplanessa. Kapeissa Cuisipro- ja Heirol Steely-viilaraastimissa sekä levässä GastroMax Biossa oli liukumista estävä kumi raastimen kärjessä. Kaikissa kapeissa viilaraastimissa sekä leveässä Gastromax Biossa oli teränsuojus.

Opan ja Microplanen raastimia lukuun ottamatta viilaraastinten mainitaan kestävän konepesun. Cuisiprolle ja Ruokailulle suositellaan käsinpesua. Leveät viilaraastimet maksoivat 3–11 euroa ja kapeat viilaraastimet 6–25 euroa.

Kartioraastimessa on neljä raastinpintaa

Kartioraastimissa on neljä erilaista raastinpintaa, joilla saadaan karkeudeltaan erilaisia raasteita. Porkkanan ja juustojen raastaminen sujui hyvin kaikilla kartioraastimilla, mutta kurkun raastamistuloksissa oli eroja. GastroMax ja Heirol olivat hieman terävämpiä kuin Maku ja Kökskungen ja siten kurkun raastamistulos oli näillä parempi. Suklaan raastaminen onnistui kaikilla kartioraastimilla hienointa teräkarkeutta käyttäen.

Pienireikäisellä raastinpinnalla saadaan raastettua hienojakoista murua esimerkiksi sitruunan kuoresta ja valkosipulista, joiden raastaminen onnistui kaikilla kartioraastimilla. Sitruunan kuorta raastaessa raastinlevyn pinnalle kannattaa laittaa leivinpaperi, jonka estää

Kartioraastimet

kuoren takertumisen raastimen reikiin ja helpottaa puhdistamista. Viipalointiterällä viipaloitiin porkkanaa, juustoa ja kurkkua. Viipalointi onnistui hyvin kaikilla kartioraastimilla, mutta joissakin tilanteissa juustohöylä ja vihannesleikkuri toimivat paremmin.

Viilaraastin on näppärä käyttää

Viilaraastimien käyttöalue on suppeampi kuin kartioraastimien. Testin kapeat viilaraastimet olivat hienoteräisiä, mutta myynnissä on myös karkeateräisiä malleja. Testiin valitut leveät viilaraastimet olivat karkeaan raastamiseen tarkoitettuja. Porkkanan raastaminen sujui kaikilla leveillä raastimilla, parhaiten Metaltex- ja Opa -viilaraastimilla. Myös valkosipulin ja juustojen raastaminen sujui leveillä viilaraastimilla hyvin, parhaita olivat Heirol ja Opa. Sitruunankuoren raastamisessa paras leveä viilaraastin oli Metaltex, kun taas GastroMaxilla työ ei onnistunut lainkaan. Suklaan raastaminen sujui leveillä viilaraastimilla vaihtelevasti, parhaiten Opan raastimella ja huonoiten GastroMaxilla. Kurkun raastamistulos oli kaikilla leveillä viilaraastimilla vetinen ja sosemainen.

Kapeilla viilaraastimilla raastettiin valkosipulia, sitruunankuorta, juustoa ja suklaata. Cuisiprossa oli muista kapeista malleista poiketen kaksi raastinkarkeutta. Erilaisten juustojen ja valkosipulin raastaminen onnistui kaikilla kapeilla viilaraastimilla, kuten myös sitruunankuoren raastaminen, Heirolia lukuun ottamatta. Suklaan raastamistulos oli paras Cuisiprolla ja Microplanella, mutta onnistui myös Heirolilla ja Ruokailulla.

1. GastroMax 2. Heirol 3.Kökskungen non stick 4. Maku Kitchen Life

5. GastroMax Bio 6. Heirol Steely 7. Metaltex Imperial 8. Opa Arki

Käyttötarkoitus ratkaisee valinnan

Kartioraastimista parhaaksi arvioitiin GastroMax, jonka käyttömukavuus ja raastamistulos oli hyvä kaikilla kokeilluilla raaka-aineilla. Lähes samanveroisena pidettiin Heirolia, joskin sen kädensijan terävät reunat painoivat hieman kättä. Kökskungenin kartioraastimessa oli ahdas kädensija, raastinpinta-ala oli muita pienempi ja non-stick-pinnoite naarmuuntui jo testikäytössä.

Leveistä viilaraastimista parhaaksi arvioitiin Opa, joka selviytyi raastamisesta tasaisen hyvin ja oli käyttömukavuudeltaan hyvä. Lähes samanveroisia olivat Metaltex ja Heirol. Kapeissa viilaraastimissa ei ollut suuria eroja. Cuisipron kaksi raastinpintaa teki siitä muita kapeita viilaraastimia monikäyttöisemmän. Leveällä GastroMaxin ja kapealla Heirol -viilaraastimella sitruunankuoren raastaminen ei onnistunut, joka heikensi niiden arvosanaa.

Kartioraastin on järkevä valinta, jos talouteen tarvitaan vain yksi käsiraastin. Kartioraastimen erilaiset raastinpinnat ja suikalointiterä tekevät siitä monikäyttöisen keittiövälineen. Viilaraastin on näppärä, helposti puhdistettava ja vie vähän säilytystilaa, mutta sen käyttöalue on rajattu yhteen tai joissakin malleissa kahteen raastinkarkeuteen. Viilaraastin sopii erityisesti juustojen ja sitrushedelmien kuorien raastamiseen sekä muun muassa suklaalle, muskottipähkinälle ja inkiväärille.

Kapeat viilaraastimet, hieno karkeus

Muuta Kaksi raastinpintaa; hienompi terä sitrusten kuorille, parmesaanille, inkiväärille ja muskottipähkinälle, karkeampi muille juustoille ja vihanneksille

Soveltuu erityisesti juustoille ja vihanneksille

Soveltuu mm. sitrushedelmille, valkosipulille, inkiväärille, koville juustoille, muskottipähkinälle ja kanelille

konepesun, suositellaan käsinpesua

Suositellaan

sitruunoille, suklaalle ja juustolle

9. Cuisipro SGT Deluxe Dual

10. Heirol Steely 11. Microplane Premium Classic

12. Ruokailu

Kuva: TTS

Uskalla viestiä vastuullisuudesta!

MAIJA SUUTARINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Yritysten vastuullisuuteen kiinnitetään huomiota päivä päivältä enemmän.

Hyvää hallintotapaa sekä globaalia vastuuta korostavat vaatimukset koskettavat yhä useampia yrityksiä joko suoraan tai alihankintaketjujen kautta. Enenevässä määrin myös kuluttaja-asiakkaiden ostopäätöksiin vaikuttaa yritysten tapa toimia osana yhteiskuntaa.

Jotta yritys voi viestiä ja uskaltaa viestiä vastuullisesti, yrittäjän täytyy tuntea yritystoimintansa ja omat prosessinsa tarkasti. Tämä pätee myös yhden hengen yrityksissä. Työtehoseuran yritysvalmennuksissa tartutaan liiketoiminnan kehittämiseen kartoittamalla yrityksen lähtötilanne tarkasti. Valmennuksissa tarkennetaan yrityksen tuotteita, asiakkaan palvelupolkua ja pohditaan markkinointia yrittäjän näkökulmasta. Kaikessa yrityksen toiminnassa etsitään keinoja kuvata läpinäkyvästi asiakkaille, kuinka yritys toimii ja millaisia arvoja yrittäjillä on yritystoiminnan kehittämisen motivaattoreina.

Yrittäjän arki saa näkyä markkinoinnissa

Yrittäjät kokevat usein markkinoinnin vaikeana ja abstraktina asiana, mutta sosiaalinen media mahdollistaa yrittäjille edullisia keinoja tuoda tuotteitaan ja palveluitaan esiin. Kun yrityksen toiminta on läpinäkyvää,

iLisätietoja

VALVE - Valmennusta ja vertaisoppimista muuttuvassa toimintaympäristössä -hankkeen tavoitteena on parantaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan Green Care-, luontoja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien tai toimintaansa alalle laajentavien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.

VALVE-hanketta rahoittaa KeskiSuomen ELY-keskus. Hanke rahoitetaan

REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19pandemian johdosta toteuttamia toimia.

voi yrittäjä rohkein mielin kertoa sosiaalisen median kanavissa yrityksensä sekä yrittäjän arjesta todenmukaisesti. Jos on vaikea keksiä tarttuvia iskulauseita kuviin, voi sen sijaan kuvata omalla puhelimella videonpätkiä yrityksen arjesta. Kun yritystoiminnassa ei tarvitse piilotella luurankoja kaappeihin, voi rohkeasti avata yrityksensä takaovetkin asiakkaille. Ainakin virtuaalisesti.

Moni yrittäjä tuskailee sopivien postausaiheiden keksimisen kanssa. Useassa markkinoinnin ja viestinnän valmennuksessa on yrittäjiä rohkaistu kertomaan aidoista, yrittäjän arkisista asioista. Vaikka somekupla täyttyykin helposti kissavideoista sekä jumppaohjeista, sosiaalisen median kautta seurataan mielellään myös ammattilaisia työssään. Miksi et siis kertoisi sopivina, lyhyinä pätkinä, millaisia vaiheita tuotteiden valmistuksessa on, miten yrittäjä valmistautuu asiakastapaamiseen tai millä tavalla yrittäjä rentoutuu raskaan työpäivän jälkeen? Aidolla sisällöllä yrittäjä ja yritys saa näkyvyyttä haluamilleen asioille, ja asiakkaat pääsevät syvällisemmin tutustumaan niin yrityksen toimintaan, yrittäjään kuin arvoihin yritystoiminnan taustalla.

TTS:ssa on käynnissä useita yritystoimintaa kehittäviä hankkeita. Yksi näistä on VALVE-hanke, jonka valmennusten yhtenä teemana on kestävä yritystoiminta viestinnässä ja markkinoinnissa.

Sparrauksesta voimaa liiketoiminnan kehittämiseen

MAIJA SUUTARINEN,

Yritysten kannattavuus on tärkeää niin yritysten ja yrittäjien kuin koko kansantaloudenkin kannalta. Vain kannattava yritys voi suoriutua velvoitteistaan ja kasvaessaan työllistää alansa ammattilaisia. Kannattavuutta arvioitaessa pitäisi pohtia myös tuottavuutta, niin yrityksen kuin työnkin näkökulmasta. Syntyykö kannattavuus tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, inhimillisyyttä unohtamatta?

Syvemmälle kannattavuuteen ja tuottavuuteen sukeltamisessa on hyvä hyödyntää myös yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita.

Yrityksen kannattavuus muodostuu useasta tekijästä. Oikeasta hinnoittelusta, hallituista kuluista, ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä sekä ammattitaitoisesta johtamisesta onnistunutta ennakointia ja varautumista unohtamatta. Syvemmin tarkasteltuna jokaisesta osa-alueesta voi löytyä parannettavaa, kunhan liiketoimintaa osataan katsoa hieman päivittäistä toimintaa kauempaa. Usein apuna käytetään konsultteja tai toimialalla tunnistettuja ammattilaisia, mutta yrittäjä itsekin voi kouluttautua oman liiketoimintansa kehittäjäksi.

Asetu asiakkaan rooliin

Yrittäjille tarjottavan koulutuksen lisäksi TTS Työtehoseuran väki myös sparraa yrittäjiä, valmentajien tavoin, eri liiketoiminnan osa-alueissa. Sparraus on usein osa kehittämis- tai koulutusprosessia ja näin yrittäjä pääsee sparraajan avulla viemään heti käytäntöön koulutuksissa omaksumaansa tietoa. Koronapandemia pakotti yrittäjiä etsimään uusia keinoja liiketoimintansa kehittämiseen ja esimerkiksi luonto- ja eläinavusteisesti toimivia Green care -yrityksiä on sparrattu tämän vuoden aikana niin markkinoinnissa kuin tuotteistamisessakin. Ilman tarkkaan rajattuja palveluja on asiakkaiden vaikea löytää tarvitsemaansa. Palveluliiketoiminnan kehittämisessä on yrittäjien kanssa tarkennettu muun muassa palvelukuvauksia niin terapiapalveluissa, luontohyvinvointipalveluissa kuin sosiaalipedagogisen hevostoiminnan palveluissakin. Asettumalla kuluttajan rooliin yrittäjä pystyy selvittämään, miten yrityksen palvelut todellisuudessa löytyvät verkkosivuilta ja päätyykö kuluttaja juuri kyseessä olevan yrityksen sivuille.

Kauppa käy verkossa

Verkko-ostaminen on lisääntynyt merkittävästi myös hyvinvointialalla. Nykykuluttajalle ei riitä verkkosivujen yhteydenottolomake, vaan asiakas haluaa tutustua itsenäisesti palveluvalikoimaan ennen ostopäätöstä. Palvelualojen yrittäjät kokevat usein, että voivat räätälöidä tuotteensa aina kullekin asiakkaalle sopivaksi, mutta hyvät tuotekuvaukset ja verkko-ostamisen mahdollisuus eivät kuitenkaan sulje palvelujen räätälöintiä pois. Tarkat tuotekuvaukset auttavat kuluttajaa hahmottamaan yrityksen palvelujen lisäksi myös hintatasoa, mikä taas madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä yritykseen ja tehdä tarjouspyyntö.

“

Työtehoseurassa on kehittämistoimissakin

työn tuottavuus

etusijalla. Vain kehittämisellä, joka tuottaa yritykselle

hyötyä, on merkitystä. Ei kehitetä vain kehittämisen ilosta.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA ELINA LILJA, MIELEN LIEKKI

Mielen liekki osallistujana

Elina Lilja Hauholta on osallistunut TTS Työtehoseuran yrityssparraukseen VALKKU-hankkeessa. Yrityksensä Mielen liekki tarjoaa muun muassa valmennusta ja lyhytterapiaa ja kaikessa toiminnassa hyödynnetään luontoa monin eri tavoin. Elinan yrityksen taika näkyi asiakaspalautteissa selkeästi. Elinan persoona oli se pysäyttävä asia, mikä sai asiakkaat käyttämään Mielen liekin palveluja. Silti asiakaspalautteita tai tietoa yrittäjästä itsestään sai etsiä verkkosivuilta kissojen ja koirien kanssa. Yrityssparrauksessa tunnistettiin Elinan omaa osaamista ja tarkennettiin tätä kautta yrityksen markkinointia.

”Varaustilanne on hyvä, mutta aikaa on uusillekin asiakkaille. Yrittäjän näkyminen palvelujen tuottajana on lisännyt inhimillistä otetta yrityksen viestinnässä ja se tuntuu kiinnostavan niin asiakkaita kuin muitakin sidosryhmiä,” sanoo Elina Lilja.

Lisätietoja

VALKKU- Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudistamiseen – hanke nostaa ekologisesti kestävän kehityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden luonnolliseksi osaksi. Vastuullinen toimintatapa ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy.

Hanketoimenpiteillä, kuten yritysvalmennuksilla, tuetaan yritysten ja työpaikkojen säilymistä ja yritystoiminnan elpymistä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan jälkeen. Hanketoteutuksessa tarjotaan yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työkyvyn säilyttämiseen myös kriisin jälkeen. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin. Hanke toteutetaan KantaHämeen sekä Uudenmaan alueilla ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto REACT-EU.

Yrittäjä Elina Lilja on saanut Mielen liekki -yritykselleen tehokasta sparrausta. Mielen liekin palveluihin kuuluvat mm. Metsämieli®-koulutukset.

Korjausrakentamisen vakaa kasvu

Vanhenevat rakennukset tarvitsevat

ennaltaehkäisevää huoltoa

Ikä, talotekniset päivitykset ja energiatehokkuus pitävät korjausrakentamisen tarvetta vakaana vanhassa rakennuskannassa. Myös ympäristövaikutukset, asumismukavuus sekä rakennusten arvon säilyttäminen ovat tekijöitä, jotka edellyttävät säännöllistä ylläpitoa ja korjausta ikääntyvissä rakennuksissa ja kiinteistöissä.

EIJA LILJA-VUORI, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

SAKARI MANNINEN, BRANDERI OSK

-Rakenteiden ikä on yksi tekijä korjausrakentamisen tarpeen määrittämisessä, kertoo TTS Työtehoseuran Rakentaminen -yksikön johtaja Mauri Konttila. -Vesikaton laskennallinen ikä on yleensä noin 30–40 vuotta, harvoin enemmän. Julkisivuverhouksilla ikäraja on vieläkin vaihtelevampi, noin 30–70 vuotta riippuen käytetystä materiaalista. Tietyt materiaalit, kuten poltettu tiili, voivat kestää satoja vuosia, jos ne pysyvät ehjinä. Puu on myös kestävä materiaali, joka voi säilyä pitkään. Kuitenkin monet nykyiset materiaalit vaativat lyhyemmän huoltovälin, ja niiden käyttöikä pääsee harvoin yli 50 vuoteen, luettelee Konttila erilaisten rakenteiden kestävyyttä.

Korjausrakentamisessa on suositeltavaa ylläpitää rakennuksia säännöllisellä huollolla ja uudistamisella, jotta korjaustarvetta ei synny. - Erityisesti taloyhtiöissä, kuten kerrostalotaloyhtiöissä, jatkuva huolto ja korjaus ovat suositeltavia, jotta korjaustarpeet voidaan ennakoida ja hallita, huomioi Konttila.

Vanhoissa rakennuksissa ilmenee usein erilaisia ongelmia, kuten kosteus- ja tiiveysongelmia, puutteellista vesiviemäröintiä ja muita teknisiä haasteita. Näiden ongelmien korjaaminen on välttämätöntä talotekniikan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Ennaltaehkäisevä talotekniikan korjaaminen ja huoltaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä, jotka auttavat estämään suurempia vaurioita ja parantamaan rakennusten toimivuutta ja turvallisuutta.

Korjaustoimenpiteiden laajuus vaikuttaa energiatehokkuuden parantumiseen

Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä osa korjausrakentamista, erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joissa energiatehokkuus usein on heikkoa. Energiankulutusta voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää erilaisten korjaustoimenpiteiden avulla. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa tiiveys- ja eristysparannukset, energiatehokkaampien ikkunoiden ja ovien käyttöönotto sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien päivittäminen.

–Energiatehokkuus liittyy siis aina tiiveyteen, sillä ilman tiiveyttä rakennus ei voi olla energiatehokas, painottaa Konttila.

Korjaustoimenpiteiden laajuus vaikuttaa energiatehokkuuden parantumiseen. Kevyempi saneeraus parantaa energiatehokkuutta vähemmän kuin perusteellisempi saneeraus.

–On kuitenkin syytä huomata, että yli 50 vuotta vanhat rakennukset, myös 1960- ja 1970-luvuilta peräisin olevat,

ovat energiatehokkuudeltaan poikkeuksetta heikkoja. Niissä jo pienikin energiatehokkuussaneeraus voi tuoda merkittävää hyötyä, kuten säästöä lämmityskuluissa, toteaa Konttila.

Energiatehokkuuden parantamisen hyötynä ei ole ainoastaan säästää lämmityskuluja, vaan myös parantaa asumisviihtyvyyttä.

–Rakennuksen tiiveys on vahvasti sidoksissa asumisviihtyvyyteen, mainitsee Konttila. Kun rakennus on tiivis ja vedoton, sen lämpötilaa ja ilmanvaihtoa voidaan säätää ja hallita, myös asumisen mukavuus kasvaa. Samalla ehkäistään ei tiiviiveiden rakenteiden epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan.

Korjausrakentamisen tarve siis tulee pysymään vakaana, koska vanhentunut rakennuskanta edellyttää jatkuvaa ylläpitoa ja parannustoimenpiteitä.

Tiedontarve uusista työtavoista ja -menetelmistä kasvattavat tarvetta innovoida uusia koulutuksia

Tietotaidon kehittäminen alkaa suunnittelijoista, joten TTS Työtehoseuran rakentamisalan koulutustarjonnassa on korjausrakentamiseen liittyviä asiantuntijakoulutuksia tarjolla. Koulutuksissamme keskitymme myös työntekijöiden kouluttamiseen siten, että heille uudet menetelmät, materiaalit ja järjestelmät, joiden avulla voidaan edistää energiatehokkuutta tulevat tutuiksi. Uusien työtapojen ja -menetelmien myötä on myös jokaisen rakennusalan ammattilaisen päivitettävä osaamista varsinaisiin ammattitehtäviin liittyen.

-Aikuisoppilaitoksena on meidän tehtävämme tuoda tietoisuutta rakentajille ilmasto- ja energiateknisistä muutoksista. Kaikkiin koulutuksiin sisällytetään nämä asiat, ja tarvittaessa koulutuksia päivitetään mahdollisten kehitysten myötä. Energiatehokkuuden lisäämiseen liittyviä koulutuksia on jo kehitteillä. Vuoden alussa startannut aurinkopaneelikoulutus on yksi esimerkki talossa kehitellystä uudesta koulutuksesta, joka on jo vakiintumassa osaksi koulutustarjontaamme, toteaa Konttila tyytyväisenä.

-Jatkossakin meidän on keskityttävä innovoimaan ja suunnittelemaan uusia koulutuksia, jotka edistävät mm. energiatehokkuutta korjausrakentamisen saralla. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme vastata rakentamisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarjoamalla osaamisen kehittämistä rakennusalan ammattilaisille, visioi Konttila lopuksi.

Työtehoseuran juurilla

historiasta tähän päivään

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS ARKISTO, KUVAPANKKI

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo kohta 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään.

Sota-aikana välineitä kantotyöhön

Työtehoseuran vuosikirjoissa 1939–1942 näkyvät karulla tavalla sota-ajan koettelemukset. Työntutkimustoiminta keskeytyi lähes kokonaan sotatilan vuoksi tai tutkimuksia siirrettiin hamaan tulevaisuuteen. Sinnikkäästi kuitenkin tehtiin se mitä voitiin: esimerkiksi kotitaloustutkimuksessa ryhdyttiin kehittämään välineitä muiden muassa kantotyön helpottamiseksi. Vesitalouteen liittyvät tutkimukset koskettivat etenkin perheenemäntien raskasta työtä, kuten pyykinpesua ja vedenkantoa. Työolojen parantamiseksi suunniteltiin uusia laitteita ja entisiä edelleen kehitettiin. Sota-aikana raaka-aineen saatavuus oli heikkoa. Tämän takia ryhdyttiin kiinnittämään huomiota pieniin työtä helpottaviin välineisiin, joiden valmistus pula-aikanakin oli mahdollista. Tunnetuimpana kantovälineenä on ”ämmänlängiksi”

nimitetty kantolaite.

Valitse hyvä kirves

Valitse hyvä kirves, se kyllä pian hintansa haukkuu, kehotetaan Työtehoseuran valistusmateriaalissa 1940-luvulla. O.Seppänen kirjoittaa vuoden 1942 vuosikirjan artikkelissaan hyvin seikkaperäisesti tutkimustietoon pohjautuvia neuvoja kirveen ja sahan valmistukseen ja huoltoon. Metsähakkuutyökalut olivat tuohon aikaan hyvin harvalukuisia ja työn laajuuteen nähden suorastaan mitättömän yksinkertaisen näköisiä. Kehitystä kuitenkin tapahtui niin sahojen ja kirveiden kehittämisessä kuin työmiesten taidoissa kunnostaa työvälineitä. Ajan henkenä oli, että ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.” Kirveenvarren tekemiseen opastuksena on ”valmistaa varsi hidaskasvuisesta, oksattomasta ja jos mahdollista, luonnonlengosta, hyvin kuivatusta koivusta, pintapuuosasta. Veistäminen toimitetaan pitkin syin ja siten, että puun pintaosa tulee varren selkäpuolelle… Käyttäjälleen on sellainen yleisvarsi kohtalainen, että se terineen ylettyy kämmenpohjasta kengän kaudon päälle miehen seisoessa suorana”.

Innovaationa puukaasutin

Sota aiheutti ongelmia energianhuollossa ja varsinkin polttonesteiden saanti vaikeutui. Työtehoseuralla oli merkittävä rooli traktorien puukaasuttimien kehittämisessä, välittämisessä ja asennuksen valvonnassa. Kansanhuoltoministeriön traktoripuukaasutintoimikunnan kehotuksesta julkaisivat Työtehoseuran toimitusjohtaja Martti Sipilä ja insinööri A. Saarilahti Traktoripuukaasutinoppaan. Oppaan tarkoituksena oli selvittää puukaasuttimien rakennetta, hoitoa ja käyttöä koskevia kysymyksiä. Kehitystyön lisäksi Työtehoseura toimeenpani kursseja puukaasutintraktoreiden ajajien kouluttamiseksi. Esimerkiksi vuonna 1941 järjestettiin kaikkiaan 88 kurssia. Kurssipaikat järjestettiin kaupunkeihin ja muille suuremmille paikkakunnille, jotta ympäristön traktorimiehet voisivat kokoontua sinne laajemmalta alueelta.

Työtehoseuran välityksellä myytiin vuosina 1941–44 yhteensä 2724 puukaasutinta. Traktoreiden määrä oli tuolloin runsaat 6000, joten lähes joka toisessa traktorissa oli puukaasutin.

Työtehoseura meillä tehdään #ammattilaisia

Tervetuloa

TTS:lle opiskelemaan!

•perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot •työelämän kortit, pätevyydet ja sertifikaattit •lyhytkoulutukset ammatin ylläpitämiseen •yrityskohtaiset koulutusratkaisut

Työtehoseura ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa laajan valikoiman koulutus- ja kehittämispalveluja asiakkailleen. Ammatillinen koulutus kattaa monia eri aloja, aina rakennusalasta logistiikkaan, ja se palvelee vuosittain noin 6 000 opiskelijaa.

Satavuotisen historiansa aikana Työtehoseura on parantanut työn tehokkuutta. Vuosittain osallistumme noin sataan erilaiseen tutkimus- ja kehityshankkeeseen, joiden tavoitteena on parantaa eri alojen työn tuottavuutta.