TEHO-lehti 2/2023

2/2023

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

TTS testaa:

Jäätelöä kotikonstein 8

UUSIA AJONEUVOJA OPETUSKÄYTÖSSÄ

10

TULEVAISUUDEN ÄLYSIKALA

20

Pääkirjoitus MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Moni yrittäjä kamppailee tilanteessa, missä tuote on hyvä, mutta ei myy. Asiakkaat tai ostajat eivät ehkä muista sen olemassaoloa muiden rinnalla. Vastaus saattaa olla tuotteen tai palvelun parempi brändäys: tuotemerkin, visuaalisen ilmeen ja tarinan vahvistaminen.. ”Cha cha cha” ei olisi pelkkänä kappaleena päässyt lähellekään nyt seurannutta valtavaa tohinaa ilman Jere Pöyhösen tarinaa, nerokasta Käärijä-hahmoa, kokonaiskokemusta ja fiilistä – eli brändiä.

Mikä on brändi ja miten sitä kehitetään? Visuaalinen puoli, Käärijän tapauksessa tietty vihreä väri ja pottakampaus, on tärkeä osa eikä sitä kannata unohtaa, mutta brändi on kokonaisuus. Yrittäjän kannattaa kirjoittaa ihan paperille yrityksen visio, missio ja arvot. Sitten voidaan alkaa rakentaa vahvaa yritysbrändiä. "Brändi on kiteytettynä se kaikki, mitä te olette", kuvasi TTS:n Noora Kokko alkuvuoden valmennuksissaan. Kyllä vain: Työtehoseuran monissa yrityskehittämishankkeissa tuetaan yrityksiä myös brändin kehittämisessä.

Tänä keväänä eräs hahmo ilmestyi eurolavat rytisten kaikkialle ja muutti vaaleanvihreän värisävyn merkitystä. Keväänvihreät puut ja pensaat tuntuivat olevan euroviisuedustajamme mainos, kaupan hyllyillä viinirypäleet ja vihreät roskapussit vaikuttivat äkkiä kaupalliselta yhteistyöltä. Muutamalla tussiviivalla tai mustalla puoliympyrällä sai vaikka isoäidin muotokuvan muutettua selväksi Käärijäksi.

Käärijältä voi oppia sen, ettei yrittäjän kannata huijata, aitous myy ja siihen luotetaan. Hyvä brändin kehittäminen ei ole sielun myymistä mörölle, vaan aidon ja rehellisen tarinan ja sen visuaalisen asun tietoista kokoamista. Sellaisena se ei myöskään ole ristiriidassa esimerkiksi yrityksen eettisten tai ekologisten arvojen kanssa.

Millainen brändi sinä olet?

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti, Eija Lilja-Vuori Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Kati Molin Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 6.10.2023. @TTSfi @tutkimusja kehittaminen

2

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutetyotehoseura/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 150€ Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2023 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 @ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

2/2023

Pääkirjoitus

2

TTS:ssä tapahtuu

4

TTS testaa: Jäätelöä kotikonstein

8

Kuljettajia koulutetaan nyt uusitulla kalustolla

10

Värit kirkkaina, valkoinen valkoisena

12

Biohiili puhuttaa puutarhapiireissä

13

Metsäala edelläkävijä koulutuksen laadun seurannassa

14

Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia

16

Yrittäjän hyvinvointi on tärkeä osa ammattitaitoa

18

Tulevaisuuden Älysikala

20

Tsekkaa dokumentit kuntoon

22

Metsäkuljetusta tehostamassa

24

Sahateollisuus haluaa penaalin terävimmät kynät sahoille töihin

25

Kiertotalous on osa kaikkea ammatillista osaamista

26

Arkea helpottavien palvelujen suosio kasvaa

28

Voisiko digitalisaation seuraava vaihe olla – vähemmän digiä?

30

Rakennusalalla oppisopimus on uralla kehittymisen väline 32 Moottorisahaveiston SM-kilpailu Rajamäellä

33

Työtehoseuran juurilla - vuosi 1998

34

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

3

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu LUOTU-hankkeessa kehitetään luonnonhoitotöiden osaamista Elinympäristöjen hoitoon ja kunnostukseen, monimuotoisuutta edistäviin kulotuksiin sekä vesiensuojelun tehostamiseen tarvitaan jatkossa lisää toteuttajia ja suunnittelijoita. Suomen metsäkeskuksen ja TTS Työtehoseuran yhteishankkeen tavoitteena on kehittää suunnittelijoiden ja koneyrittäjien ammattitaitoa metsäisten elinympäristöjen hoidossa ja kunnostuksessa.

Hankkeessa kartoitetaan luonnonhoitotöiden suunnittelijoiden ja toteuttajien osaamistasoa ja koulutustarpeita. Kartoituksen perusteella tuotetaan uutta oppimateriaalia ja pilotoidaan erilaisia koulutuksia. Koulutusten tavoitteena on luonnonhoidon töiden toteutusten laadun parantaminen ja uusien metsäisten elinympäristöjen kunnostuksen ja -ennallistamisen sekä metsätalouden vesiensuojelun toteutusosaajien lisääminen. Hankkeen toteutusaika on 1.12.2022- 31.8.2024 ja sitä rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ympäristöministeriö.

Taitaja2023-kisan finaalissa Työtehoseuran opiskelijoita Taitaja2023 -tapahtuma kerää vuosittain yhteen maan parhaimmat ammattiin opiskelevat nuoret kisailemaan oman alansa osaamisesta työelämää vastaavissa tehtävissä ja olosuhteissa. Samalla kisataan myös Suomen mestaruuksista. Toukokuussa järjestetyssä infrarakentamisen Taitaja2023-finaalissa olivat mukana TTS Työtehoseuran maarakennusalalla opiskelevat Eelis Kosunen, joka sijoittui seitsemänneksi ja Santeri Säilä, sijoittuen neljänneksi jääden pronssista ainoastaan 1,39 pistettä. TTS:n kouluttajat Jani Vottonen ja Jukka Huoman olivat kilpailussa infrarakentamisen lajivastaavat. Kuvassa Santeri Säilä keskittyy Bobcatilla tehtäväänsä omalla alueellaan.

4

TEHO

Riihimäen robotiikkaopettajia Rajamäellä Riihimäen robotiikkaopettajat vierailivat Rajamäen kampuksella huhtikuussa. Työtehoseuran asiantuntijat Janne Karttunen, Reetta Palva ja Arto Kyytinen esittelivät PeltoRobo-, Älysikala- sekä Älyrekka -hankkeita ja muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joissa keskiössä ovat teknologiat, robotiikka ja automaatio. Riihimäen kaupunki tarjoaa ainoana kuntana Suomessa robotiikkaopetusta päiväkodista aina lukioon loppuun saakka. Opettajia kiinnostivat robotiikan ja automaation arjen sovelluskohteet, joista voivat ammentaa uusia näkökulmia opetukseensa.

Puutarha-alan opiskelijoiden kädenjälkiä Kevätmessuilla TTS Työtehoseura osallistui tuttuun tapaan Helsingin Messukeskuksessa järjestetyille Kevätmessuille. Puutarhatiimin oman osaston suunnittelu ja rakentaminen toteutui opiskelijoiden näyttötöinä. Messuvieraille myös opastettiin riippuvien kokedama-kasvipallojen toteutusta.

Opiskelijoiden toteuttama Kuohuviinibaarin katon kukitus ja ”kukkakeinu” herättivät suurta ihastusta. Kävijämäärä oli ennätyksellinen, yli 60 000.

Mukana SuomiAreenassa!

TTS Työtehoseura on mukana SuomiAreena-keskustelussa “Työ ja luonto tukkanuottasilla?” Porissa 29.6.! Keskustelemme siitä, missä ja miten luonnonvara-alojen elinkeinotoimintaa ja luonnonkäyttöä sovitellaan yhteen nyt ja tulevaisuudessa rakentavasti niin, että sekä työ että luonto kukoistavat.

Työtehoseuraa edustaa Minna Mattila-Aalto. Täältä löytyy koko keskustelusarja keskustelijatietoineen https:// www.tts.fi/sovinnollinensuomi TEHO

5

Ukrainalaisia Kotoudu töihinkoulutuksessa Ukrainalaisille suunnattu Kotoudu töihin rakennus- ja kiinteistöpalvelualalle -koulutus on lähtenyt reippaasti käyntiin Työtehoseuran Vantaan toimipisteessä. Opiskelijat ovat todella motivoituneita ja halukkaita integroitumaan suomalaiseen työelämään. Toivomme löytävämme heille jokaiselle rakennus-, maalaus- tai kiinteistöpalvelualalta työpaikan koulutuksen päätyttyä, kertoo vastuukouluttaja Urmas Lahdenperä. Kuvassa työn alla ovat työpukit, jotka saavat yllensä tutut värit.

Metsäalan Johtamisakatemian vetovastuu Työtehoseuralle Metsämiesten säätiön jo pitkään rahoittamaa Metsäalan Johtamisakatemiaa toteuttaa jatkossa TTS Työtehoseura.

Johtamisakatemian tavoitteena on Suomen metsäalan, sen yritysten ja yhteisöjen ihmisiin perustuva menestyminen: parempi osaaminen, motivaatio, johtaminen ja parempi kunkin vastuun tunteminen.

Menestyksekkään tulevaisuuden tekevät motivoituneet ja osaavat ihmiset. – Johtamisakatemian merkitys metsäalan inhimillisten resurssien johtamisessa on ollut merkittävä.

Otamme vetovastuun tärkeänä haasteena, kertoo Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala.

Ensimmäiset sähköja hybridiautomyyjät valmistuneet Sähkö- ja hybridiautojen myynti kasvaa ja autoala tarvitsee uudenlaista osaamista sähköautojen myyntitehtäviin. TTS Työtehoseurasta valmistui toukokuun aurinkoisena päivänä ensimmäinen opiskelijaryhmä sähkö- ja hybridiautojen myynnin ammattilaisia.

Kuvassa vakuuttava automyyjien joukko, jotka ratkovat asiakkaan autotarpeet automatisoituvien ja sähköistyvien autojen parissa. Onnittelut!

6

TEHO

Ladyt-johtamiskoulutus puolivälin krouvissa Oulussa Työtehoseura toteuttaa naisyrittäjille johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen, jossa tavattiin noin puolivälin etappina Oulussa. Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Carita Orlandon johdolla käsiteltiin talouden tunnuslukuja ja kuultiin paikallisen ravintolayrittäjän Aki Mursun esitys talouden haasteiden taklaamisesta. Osallistujat olivat tulleet paikalle eri puolilta Suomea ja kiittelivät kovasti livetapaamista.

Vimmaa Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa juuri alkaneessa VIMMA -hankkeessa vahvistetaan naisyrittäjyyttä, tuetaan yrittäjien pärjäämistä ja edistetään jatkuvaa oppimista työelämässä. Huhtikuun ensimmäisessä tapaamisessa Kolilla oli mukana laaja joukko yrittäjiä eläinkouluttajasta fysioterapeuttiin. Vielä mahtuu mukaan: aiheina on tulossa muun muassa digitietoutta, markkinointia ja brändäystä, kestävän liiketoiminnan uusia mahdollisuuksia ja talousasiaa. Tutustu lisää www.tts.fi/VIMMA

Uusia keittiö- ja kiintokalusteiden myyjiä Keittiösuunnittelu on ollut jo vuosikymmeniä TTS Työtehoseuran vahvaa osaamisaluetta. Viime vuosina osaamista on jaettu kentälle myös ammattitutkintona, ja toukokuussa valmistui joukko uusia keittiö- ja kiintokalusteiden myyjiä. Kaikki koulutukseen osallistuneet ovat saaneet työpaikan, jopa niin, että vain osa ehti paikan päälle valmistujaisiin. Onnittelut!

Yrityspalveluiden esittelyä Pöölin parkkihallissa TTS Työtehoseura loi tuttavuuksia ja sai uudenlaista näkyvyyttä Hämeenlinnassa järjestetyssä Pöhinää Pöölissä -verkostoitumistapahtumassa. Paikalliseen parkkihalliin kokoontui toistakymmentä esittelijää ja runsas joukko kävijöitä. Toteuttajana oli Suomen kasvukäytävä, Hämeen ELY-keskus ja Hämeen liitto, joiden yhteisenä tavoitteena on edistää TKI-toiminnan kehittymistä ja luoda toimijoille uusia mahdollisuuksia, kontakteja ja kumppaneita. Työtehoseuran ständin kysymys ”Sujuuko työ” herätti kiinnostusta ja jutun juurta työntutkimus- ja kehittämispalveluista sekä työntutkijavalmennuksesta.

Kuvassa Työtehoseuran Veli-Matti Tuure ja Sirpa Pussinen.

TEHO

7

TTS testaa

Jäätelöä kotikonstein ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN, TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseuran testissä valmistettiin jäätelöä Krups Perfect Mix 900 -jäätelökoneella sekä pakastimessa jäädyttäen, jolloin valmistuksessa käytettiin kondensoitua maitoa ja glukoosisiirappia. Testissä tarkasteltiin valmistustapojen eroja ja vertailtiin lopputuloksia. Kaikilla menetelmillä syntyi hyvää jäätelöä.

Kauppojen jäätelövalikoimat ovat laajat, mutta jäädytettyjä herkkuja voi valmistaa myös itse. Makua seoksiin saa esimerkiksi marjoilla, hedelmillä, mausteilla ja muilla raaka-aineilla. Omien makumieltymysten ja ruokavaliovaatimusten mukaisten, lisäaineettomien jäätelöiden sekä sorbettien valmistaminen on helppoa.

8

TEHO

TTS

Jäätelökoneen toimintaperiaate Krups Perfect Mix 900 -jäätelökoneessa valmistuu enimmillään litra jäätelöä. Jäähdytyskulhon kaksoisseinämän välissä on kylmänestettä. Kulhoa jäähdytetään pakastimessa noin vuorokausi, kunnes neste on jäätynyt.

Jäätelökone kootaan ja käynnistetään tyhjänä heti, ettei sekoitin jäädy kiinni astiaan. Jäätelöseos kaadetaan kannen aukon kautta kulhoon, jossa sekoitin pyörittää massaa jäätymisen ajan. Laitteen sähkönkulutus on pieni, sillä sähköä kuluu vain sekoittimen pyörittämiseen.

Krups Perfect -jäätelökone on helppo koota, käyttää ja puhdistaa. Kone pysyy hyvin paikoillaan ja käyntiääni on melko hiljainen. Kannen kaatoaukko on pienehkö, joten massan kaataminen kulhoon vaatii tarkkuutta.

Koneen kansi, kiinnitysvanteet ja sekoitin voidaan pestä astianpesukoneessa. Laitteen hinta on noin 90 €.

Jäätelöä monella menetelmällä Jäätelön valmistus aloitetaan ainesten sekoittamisella ja jäähdyttämisellä jääkaapissa. Jäädyttäminen teh-

dään jäätelökoneessa tai pakastimessa. Jäätelökone sekoittaa massaa jäädyttämisen aikana. Pakastimessa jäädytettäessä seosta kannattaa sekoitella jäätymisen alkuvaiheessa, jotta saadaan parempi lopputulos.

Jäätelökonetta ei tarvita, jos massan valmistuksessa käytetään glukoosisiirappia tai kondensoitua maitoa.

Jäätelön rakenne pysyy tasaisena ja pehmeänä, vaikka pakastimessa jäädyttäminen kestää paljon kauemmin kuin jäätelökoneessa. Etenkin glukoosisiirappi estää suurten jääkiteiden muodostumista, jolloin jäätelöön ei muodostu hilettä. Kondensoitu maito korvaa maidon, munan ja sokerin, joten seokseen lisätään vain kuohkeaksi vatkattu kerma ja makuaineita.

Lopputuloksissa ei suuria eroja Testissä jäätelöä valmistettiin Krups Perfect -jäätelökoneella, käyttöohjeen reseptillä. Jäätelökoneen jäähdytyskulho laitettiin pakastimeen etukäteen noin vuorokaudeksi. Perusjäätelöreseptin mukaisesti kananmunat ja sokeri sekoitettiin, kuuma maito lisättiin ja seos saostettiin kuumentamalla. Seokseen lisättiin kerma ja vanilja ja se jäähdytettiin jääkaapissa yön yli ennen jäätelökoneeseen laittamista. Jäädyttäminen jäätelökoneella kesti 35 minuuttia. Jäätelö oli syöntilämpöistä, mutta hieman pehmeää pallojen tekemiseen.

Vertailun vuoksi jäätelöitä tehtiin pakastimessa, jolloin seosten valmistuksessa käytettiin joko kondensoitua maitoa tai glukoosisiirappia. Lopputuloksia verrattiin keskenään sekä ostojäätelöön. Jäätelöistä arvioitiin rakenteen kuohkeus ja tasaisuus, ulkonäkö ja maku.

Kondensoidusta maidosta pakkauksen ohjeen mukaan valmistettu, pakastimessa jäädytetty jäätelö oli raadin mielestä erittäin makeaa. Ainesuhteita muuttamalla makeutta saa vähennettyä, mutta sokeri- tai rasvapitoisuuden pienentäminen voi vaikuttaa jäätelön tasaisuuteen ja pehmeyteen. Glukoosisiirappia käytettäessä jäätelöseoksen kaikki ainekset vatkattiin vaahdoksi, joten jäätelö oli kuohkeaa ja massan tilavuus suhteessa painoon oli muita isompi. Glukoosisiirappia käytettäessä jäätelö oli vähemmän makeaa kuin muut vertailun jäätelöt. Kaikilla valmistustavoilla saatiin aikaiseksi hyvää jäätelöä. Pakastimessa jäädytetyissä jäätelöissä oli pieniä jääkiteitä ja jäätelöt sulivat hieman nopeammin kuin kaupan Pingviini vanhan ajan vaniljajäätelö.

Valmistustavoissa ja -ohjeissa valinnanvaraa Krupsin ohjekirjassa on muutamia jäätelö- ja sorbettiohjeita, joilla pääsee alkuun. Ohjeita on helppoa kehitellä eteenpäin makumieltymysten ja tarpeiden mukaan. Joissakin jäätelöohjeissa neuvotaan kuumentamaan aineksia ennen jäähdyttämistä, mutta se ei ole välttämätöntä. Ohjeita löytyy erilaisiin ruokavalioihin, kuten vegaaneille ja ruoka-aineallergikoille. Itse tehden voi välttää lisäaineita sekä vaikuttaa esimerkiksi jäätelön rasva- ja sokeripitoisuuksiin. Raaka-aineet vaikuttavat jäätelön litrahintaan. Testin vaniljajäätelöistä kalleimpia olivat jäätelökoneella valmistettu jäätelö sekä pakastimessa kondensoitua maitoa käyttäen valmistettu jäätelö, joiden litrahinnaksi tuli noin neljä euroa. Kaupan Pingviini vanhan ajan vaniljajäätelön sekä glukoosisiirapilla valmistetun jäätelön litrahinta oli hieman alle kolme euroa.

Tarvitaanko jäätelökonetta?

Jäätelökoneen isoin hyöty on nopeus. Jäädytykseen kuluu aikaa 20–40 minuuttia riippuen raaka-aineiden koostumuksesta, määrästä ja lämpötiloista. Jäädytyskulho on käyttövalmiina, kun sen säilyttää pakastimessa. Jäätelönvalmistuksen jälkeen kulho on vielä kylmä ja jäätyy pakastimessa uudelleen käyttövalmiiksi 4–6 tunnissa. Jäätelöseoksen jäädyttäminen onnistuu myös pakastimessa, mutta vie aikaa useita tunteja (4–6 h). Lopputulos on jäätelökoneen veroinen, kun käytetään glukoosisiirappia tai kondensoitua maitoa.

Alkuvalmisteluihin kuluu aikaa molemmilla tavoilla 10–20 minuuttia. Kotijäätelö on parhaimmillaan heti valmistuksen jälkeen, mutta se säilyy pakastimessa muutamia viikkoja.

Sorbetti tehdään hedelmä- tai marjamehusta tai –soseesta, joka sekoitetaan sokeriliemeen ja jäädytetään.

Erityisesti sorbetit ja vähärasvaiset jogurttijäätelöt kovettuvat pakastimessa säilytettäessä erittäin koviksi ja vaativat melko pitkän ajan, että pehmenevät syöntilämpöiseksi. Markkinoilla on myös omalla kompressorilla jäähdyttäviä jäätelökoneita. Itsejäähdyttävä kone on heti käyttövalmis, sillä kulhoa ei esijäähdytetä. Joihinkin yleiskoneisiin saa lisävarusteena jäähdytyskulhon.

TEHO

9

Kuljettajia koulutetaan nyt uusitulla kalustolla OILI SINILEHTO, MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Sähköbussi on Mercedes-Benz eCitaro. Yhdellä latauksella ajaa n.200-250 kilometriä.

10

TEHO

Uudistettua kuormaautokalustoa tapaa pääkaupunkiseudun liikenteessä. Uuden teknologian myötä päästöjen vähennys on keskiössä, sillä kyseessä ovat Euro6normit täyttävät dieselajoneuvot.

TS Työtehoseura hankki opetuskäyttöön 17 uutta henkilö- ja tavaraliikenteen ajoneuvoa vuoden 2022 aikana. Hankinta kattoi kaikki kuljettajien kouluttamiseen käytettävät ajoneuvot ja sisälsi yhden sähköbussin, kuusi Euro6-normit täyttävää linjaautoa sekä yhdeksän kuorma-autoa.

Hankintaan sisältyvä sähköbussi oli Suomen ensimmäinen opetuskäyttöön hankittu sähköbussi.

Uuden opetuskaluston hankinta on osa Työtehoseuran kestävän kehityksen mukaista kokonaisvaltaista uudistusta, jossa painotetaan ympäristöystävällisiä ja tekniikaltaan nykyaikaisia opetusajoneuvoja. Uusia linja-autoja ja kuorma-autoja voi nähdä sekä pääkaupunkiseudulla että Turun alueella.

– Opetusajoneuvoilla ajetaan noin 60–80 km päivässä, jolloin vuositasolla ajoneuvojen yhteenlasketuksi ajomääräksi kertyy mittavat lukemat, joten päästöihin ja ympäristökuormaan uusilla ajoneuvoilla on merkittävä vaikutus, kertoo yksikön johtaja Reijo Sippola Työtehoseura liikennepalvelut -yksiköstä.

– Siirrymme entistä vähäpäästöisempään kalustoon, mutta myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta askeleen eteenpäin, Sippola jatkaa. Vähäpäästöisyyden ohella meille on yhtä tärkeää myös liikenneturvallisuuteen

satsaaminen. Uusissa ajoneuvoissa sivupeilien tukena olevilla 360-kameroilla voi nähdä kuolleita kulmia ja ajoneuvon ympäristön ylhäältä käsin. Muita arvostettavia ominaisuuksia uudessa kalustossa on muun muassa hiljaisuus, erinomainen ilmanvaihto ja hyvä ergonomia.

Nämä ominaisuudet lisäävät omalta osaltaan myös kouluttajien viihtyisyyttä, jatkaa Sippola.

Uusittu opetuskalusto nostaa koulutuksen uudelle tasolle Logistiikka-ala kehittyy ja yritysten tavoitteena on ihmisten ja tavaroiden vastuullisempi ja tehokkaampi liikuttaminen.

— Se että käytämme koulutuksessa teknologiaa, joka on jo tällä hetkellä tai vähintään lähitulevaisuudessa myös asiakasyritystemme käytössä, on ehdottomasti etu opiskelijoillemme. Se mahdollistaa opiskelijalle perehtymisen teknologioihin; opitaan digitaalinen kuljetusten ohjaaminen ja ympäristön huomioon ottaminen jo opiskeluaikana, iloitsee koulutuspäällikkö Toni Jokinen. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajia koulutetaan nyt myös HCT-mittaisilla yhdistelmillä uusien perävaunuhankintojen myötä. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ajamista yli 30-metrisillä yhdistelmillä, jotka ovat lisääntyneet liikenteessä viime vuosina merkittävästi. TTS on hankkinut edellisten kolmen vuoden aikana käyttöönsä kolme uutta perävaunua, jotka mahdollistavat uudet pidemmät yhdistelmät.

Hankintaa edelsi kilpailutusprosessi, jonka Mercedes-Benziä maahantuova Veho Oy Ab voitti. Ajoneuvot ovat käytössä leasing-sopimuksilla, joihin sisältyvät kaluston käytön lisäksi kattavat huoltopalvelut kokonaisuudessaan.

TEHO

11

Värit kirkkaina, valkoinen valkoisena Miten pestä raidallinen vaate?

TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Raidallisten vaatteiden pesu herättää kysymyksiä etenkin, jos toinen raidoista on valkoinen. Värjääkö tummempi raita valkoisen ja mitä pesussa on huomioitava?

12

TEHO

PIXABAY

Tuotteen valmistaja yleensä varmistaa, etteivät kirjavien tekstiilien raitojen ja kuvioiden värit leviä valkoiselle osalle vaatetta eivätkä myöskään muihin samassa koneellisessa pestäviin vaatteisiin. Hyvälaatuisessa tekstiilissä värjäysmenetelmät ja värit ovat sellaisia, etteivät värit sekoitu, haalistu tai liukene pesuveteen värjäämään muuta pyykkiä. Onnistunut lopputulos edellyttää, että tekstiilit pestään pesuohjeita noudattaen ja pesuaineella, joka ei sisällä valkaisuainetta. Pesuaineeksi sopii kirjo- tai hienopesuaine, joka ei haalista värejä.

Vaaleat ja tummat tekstiilit kannattaa pestä erillään, sillä tummista vaatteista voi irrota väriä pesuveteen ja tarttua muuhun pestävään pyykkiin. Myös sekalaisen kirjopyykin seassa voi olla väriä päästäviä vaatteita. Etenkin puuvillaa, viskoosia tai polyamidia sisältävät tekstiilit imevät herkästi värejä muista tekstiileistä. Vaatteiden pesussa on turvallista noudattaa pesulämpötilaohjetta etenkin, kun vaate on uusi. Ensimmäisiä kertoja pestävästä vaatteesta saattaa irrota väriä, jos se pestään suositusta matalammassa pesulämpötilassa. Myöhemmin vaatteen voi pestä myös matalammassa lämpötilassa.

Biohiili puhuttaa puutarhapiireissä PIRKKO PEKKARINEN, KOULUTTAJA JA EIJA KESKI-KORPELA, KOULUTTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA ISTOCK

Biohiilestä kohistaan. Jotkut puhuvat jopa maata mullistavasta ihmeaineesta, mustasta kullasta, jolla elvytetään köyhä maa kukoistamaan. Onhan jo kotoinen viljelykulttuurimme hyödyntänyt hiilen ominaisuuksia kaskeamalla metsämaita pelloiksi. Kenttätutkimuksissa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole pystytty vakuuttavasti osoittamaan hiilen ihmeitä tekevää voimaa maanparannusaineena.

Tuotteistetut biohiilet ovat biomassoista pyrolyysissä valmistettua hiilipitoista kiinteää ainetta. Sitä voidaan valmistaa lähes kaikesta orgaanisesta materiaalista, jolloin siihen sitoutunutta hiiltä saadaan varastoitua pysyvään muotoon. Tuotteita on markkinoilla sekä pienissä kuluttajapakkauksissa että viherrakentamisen mittakaavassa.

Biohiiltä markkinoidaan tehokkaasti sen positiivisilla vaikutuksilla maan fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin.

Biohiilen huokoisen rakenteen sanotaan parantavan maan rakennetta, ehkäisevän tiivistymistä ja laskevan happamuutta. Se pidättää vettä ja ravinteita kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Hiili itsessään ei sisällä ravinteita, vaan vaatii ennen maahan levitystä “lataamisen” esimerkiksi urealla tai ravinteikkaalla kompostilla.

Luonnonvarakeskuksella tehdyissä laboratoriokokeissa on saatu lupaavia tuloksia mm. hiilen vedenpidätyskykyä ja maan mururakennetta parantavista ominaisuuksista, mutta kenttäkokeet eivät ole olleet vielä kovin vakuuttavia. Vedenpidätyskyky, pH tai satoisuus ei Suomen kylmillä, savisilla pelloilla parantunut. Peltoviljelyn ja viherrakentamiskohteiden olosuhteissa on paljon muuttuvia tekijöitä, jotka vaikuttavat biohiilen hyödyllisiin ominaisuuksiin. Tärkein biohiilen ominaisuus tällä hetkellä on toimia hiilen sitojana jopa vuosisatoja.

Biohiiletys on hyvä tapa torjua ilmastonmuutosta, mutta jatkokäyttö on vielä tutkimuksen alla ja käyttökokemuksia vasta odotetaan. Biohiili yksin ei pelasta maailmaa, vaan on yksi osanen monimutkaisessa kokonaisuudessa. Toki siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa kasvualustoissa käytettynä, mutta onko se ihan vielä mustaa kultaa?

i

Lisätietoja Viherympäristöliiton julkaisema Biohiiliopas on ladattavissa ilmaiseksi netistä www.vyl.fi/alan-kehittaminen/hankkeetja-selvitykset/biohiiliopas/

TEHO

13

Metsäala on edelläkävijä koulutuksen laadun seurannassa RIITTA KILPELÄINEN, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseura on toteuttanut vuodesta 2011 lähtien metsäalan koulutuksen laadullisen tuloksellisuuden seurantaa. Tähän tuoreimpaan kyselyyn vastasivat vuosina 2019–2021 metsäalan ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta valmistuneet.

Heti tutkinnon suorittamisen jälkeen oli työssä tai yrittäjänä 78 % kaikista kyselyyn vastanneista.

Koulutusta vastaavassa työssä metsäalalla työskenteli 43 %, muussa metsäalan työssä 3 %, metsäalan ulkopuolella 24 % ja yrittäjänä 6 %. Työttömänä oli 16 %, opiskelua jatkoi 3 % ja jokin muu tilanne (asevelvollisuus, hoivavapaa, eläkkeellä olo) oli kolmella prosentilla vastaajista.

Osaamisaloittain tarkasteltuna metsuri-metsäpalvelujen tuottajista 84 %, metsäenergian tuottajista 79 % ja metsäkoneenkuljettajista 75 % oli työssä tai yrittäjänä heti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yli puolet metsäkoneenkuljettajista ja metsäenergian tuottajista oli koulutusta vastaavassa työssä hakkuutai ajokoneenkuljettajina. Metsuri-metsäpalvelujen tuottajista koulutusta vastaavaan työhön metsäalalle työllistyi vajaa viidesosa, yrittäjinä toimi 14 % ja lähes puolet työskenteli metsäalan ulkopuolella.

Joka viides metsäkoneenkuljettaja ja joka kymmenes metsuri-metsäpalvelujen tai metsäenergian tuottaja oli valmistumisen jälkeen työttömänä.

14

TEHO

Vain kolmasosa koulutusta vastaavassa työssä Kyselyn vastaushetkellä vastaajilla oli tutkinnon suorittamisesta yhdestä kolmeen vuotta. Reilu kolmasosa työskenteli metsäalalla, mutta lähes yhtä suuri osuus metsäalan ulkopuolella. Muita aloja olivat mm. rakennusala, teollisuus, kaupan ala, kaivosala, logistiikka ja metalliala. Metsäalalla koulutusta vastaavassa työssä olleiden osuudet laskivat metsäenergian tuottajilla ja metsäkoneenkuljettajilla.

Metsuri-metsäpalvelujen tuottajista vain 16 % työskenteli koulutusta vastaavassa työssä metsäalalla kyselyyn vastatessaan. Metsuri-metsäpalvelujen tuottajiksi valmistuneissa oli enemmän yli 60-vuotiaita, korkea-asteen koulutuksen suorittaneita ja omien metsien hoitamiseen osaamista ammatillisesta koulutuksesta hakeneita kuin metsäkoneenkuljettajissa tai metsäenergian tuottajissa.

Metsäalan ammatillisen perustutkinnon vuosina 20192021 suorittaneiden työllisyys valmistuessa ja kyselyhetkellä (n=328, %)

Lisätietoa metsäalan pitovoimatekijöistä tarvitaan Metsäkoneenkuljettajien ja metsäenergian tuottajien siirtymisessä pois metsäalan työstä on monia syitä taustalla. Osalla koulutuksen aikana hankittu käytännön osaaminen metsäkonetyöstä jää puutteelliseksi, eikä heidän ole mahdollista saavuttaa työssä tarvittavaa tuottavuustasoa. Puutteellinen osaamistaso johtuu joissakin tapauksissa opiskelijan riittämättömistä taidoista toimia haastavassa metsäkonetyössä, mutta osalla valmistuneista myös liian vähäisestä koneajasta koulutuksen aikana. Joidenkin kohdalla työelämässä tapahtuva oppiminen yrityksissä puuttui kokonaan riittämättömien työssä tarvittavien valmiuksien takia, ja tämä käytännössä teki mahdottomaksi alan työhön sijoittumisen.

i

Lisätietoja Tulokset ovat luettavissa tulosjulkaisussa Metsäalan ammatillinen koulutus mittaus 2022 (tts.fi) sekä sähköisessä tulospalvelussa MPT-mittaristo (ttsmetsa.fi).

Metsäalan koulutuksen laadullisen tuloksellisuuden seurantatyötä ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi

Metsäkoneenkuljettajiksi valmistuneille vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa tuli esiin, että pidempään alalla työskennelleiden alan vaihtamisen syinä olivat mm. palkkataso, kausivaihtelut ja haluttomuus muuttaa työn vuoksi toiselle paikkakunnalle (TTS:n julkaisuja 451, 2020). Metsäalalla työskentelemistä edistäviä ja sieltä poistyöntäviä tekijöitä kartoitetaan vuosina 2023–2024 Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa.

TEHO

15

Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia MINNA MATTILA-AALTO, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA MATTILA-AALTO

Maatalousyrittäjille ja heidän perheilleen suunnatulla kyselyllä selvitettiin maatilojen sukupolvenvaihdoksien onnistumista vaarantavia inhimillisiä riskejä.

Halu ja kyky keskusteluun ja yhteistyöhön ovat sekä yrittäjiä että asiantuntijoita koskevia, toimivia lääkkeitä tunnistettujen inhimillisten riskien selättämiseen.

16

TEHO

TTS Työtehoseurassa on käynnissä Maatalousyritysten proaktiiviset sukupolvenvaihdospalvelut -hanke, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeessa toteutettiin sähköinen kysely, johon vastasi 59 maatalousyrittäjää ja heidän perheenjäsentään. Vastaajista valtaosa oli luopuvia/luopuneita tai jatkavia/jatkaneita yrittäjiä ja loput olivat heidän puolisoitaan tai muita perheenjäseniä. Kysely sai vastaajilta kiitosta siitä, että vihdoin esille nostetaan myös sukupolvenvaihdoksien (SPV) inhimillinen ulottuvuus. Tähän asti keskiössä ovat olleet – sinänsä tärkeät – tuotannolliset ja taloudelliset riskit.

Yrittäjien jaksaminen suurin riski Kyselyssä pyydettiin arvioimaan kuuteen luokkaan ryhmiteltyjen 75 erilaisen inhimillisen riskin merkittävyyttä vastaajaa koskevan SPV:n kohdalla. Inhimillisillä riskeillä viitataan ihmisestä lähtöisin oleviin ja ihmissuhteissa syntyviin riskeihin, jotka on syytä ennakoida SPV:ssä.

Vastaajia ohjeistettiin, että kyselyssä riskillä tarkoitettiin SPV:n epäonnistumisen uhkaa. Vastaajat arvioivat yrittäjän jaksamiseen liittyvien eri seikkojen tuottavan merkittävimmän inhimillisen riskin SPV:lle. Lähes puolet arvioi jatkavan/jatkaneen yrittäjän työn ja vapaa-ajan epätasapainon aiheuttavan erittäin suuren tai suuren riskin. Yli kolmannes arvioi oman ja/tai toisen SPV:een osallistuvan henkilön jaksamisen erittäin suureksi tai suureksi riskiksi.

Yrittäjän jaksaminen vaikuttaa laaja-alaisesti niin SPV:n toteuttamiseen kuin liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen. Yritysten odotetaan olevan hyvässä myyntikunnossa. Se parantaa yritystä jatkavan onnistumisen edellytyksiä. Ajatus jatkuvasti myyntikunnossa olevasta yrityksestä edellyttää sitä, että yrittäjä jaksaa niin työssään kuin vapaa-ajallaankin.

Omaa osaamista vahvistettava Vastaajat arvioivat oman ja/tai perheen osaamisen SPV:een liittyvissä juridisissa asioissa toiseksi tärkeimmäksi inhimilliseksi riskiksi. Myös oman ja/tai perheen osaaminen SPV-prosessin läpiviennissä sekä osapuolten halu ja/tai kyky keskustella perheen ihmissuhteista nousivat esiin merkittävinä riskeinä. Yli kolme vastaajaa neljästä ilmoitti käyttävänsä maatalousneuvontaorganisaation omistajanvaihdos- tai SPV-palveluja. Muita SPV:n toteuttamisessa yleisesti käytettyjä palveluita olivat muun muassa pankin palvelut, veroneuvonta, eläkeneuvonta sekä ELY:n ja/tai tilitoimiston palvelut.

Hyvin harvat ilmoittivat käyttäneensä terapiapalveluja (perheneuvonta tai työnohjauspalvelu). Vaihtoehtoja oli yhteensä 18. Osa vastaajista raportoi toteuttavansa

SPV:n kokonaan ilman asiantuntija-apua, vaikka erityisesti oma ja perheen SPV:n juridisiin kysymyksiin sekä SPV-prosessin toteuttamiseen liittyvä osaaminen ja kyky keskustella perheen ihmissuhteista tunnistetaan merkittäviksi riskeiksi. Tämä herättää huolta. Älä oleta, vaan keskustele ja ennakoi!

Lähes kolmannes vastaajista arvioi neuvottelun kohteena olevien asioiden pitämisen itsestäänselvyyksinä, jatkavan yrittäjän puolison aseman ja roolin sekä oman ja/tai perheen osaamisen SPV:een liittyvissä taloudellisissa asioissa tuottavan erittäin suuren tai suuren riskin SPV:lle. Noin joka neljäs vastaaja nimesi erittäin suureksi tai suureksi riskiksi SPV:lle myös perherauhan kunnioittamattomuuden, asumisjärjestelyt, osapuolelle tärkeän asian vähättelyn, keskustelua kontrolloivan perheenjäsenen tai itseä ja/tai perheenjäseniä koskevien muutosten käsittelyosaamisen puutteet. Ensin mainittuun liittyy esimerkiksi yrittäjäperheen vapaa-aika ja lomat sekä sisarusten syntymäkodissa vierailut.

Samoin noin neljännes vastaajista piti erittäin suurena tai suurena riskinä tilan kannattavuuden väärinarviointia, yrittäjän SPV:een tarvitseman neuvonnan löytämisen ja saamisen hankaluutta sekä päätöksiin liittyvien pitkän aikavälin seurausten arvioinnin puutetta. Kyselyyn vastanneet – jatkaneet ja luopuneet – yrittäjät muistuttivat kokemuksiinsa vedoten, että keskustelun ja ennakoinnin puute voi tuottaa jatkossa pitkäaikaista kärsimystä. Ennemmin kannattaa ottaa hankalaltakin tuntuvat asiat puheeksi ja selvittää ne kuin jättää ne konfliktien pelossa käsittelemättä. Kehotamme ottamaan oppia vertaisten kokemuksista.

i

Lisätietoja Maatalousyritysten proaktiiviset sukupolvenvaihdospalvelut –hanke www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/ tutkimushankkeet/maatalous/ hallitulla_sukupolvenvaihdoksella_ kannattavuutta_ja_kilpailukykya

TEHO

17

Yrittäjän hyvinvointi on tärkeä osa ammattitaitoa MAIJA SUUTARINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

LEENA NYKÄNEN, MINNA KUUSELA, VASTAVALO/RIITTA WEIJOLA

Yritystoiminnan vastuullisuuteen ja kestävyyteen kiinnitetään enenevässä määrin huomiota muuttuvassa maailmassa. Vastuullisesti toimiva yritys seuraa alansa kehityksen lisäksi aktiivisesti ympäröivän maailman muutosta siihen reagoiden ja ennakoiden. Yrityksen tulee huolehtia sekä taloudellisesta kannattavuudesta, että olla unohtamatta yritystoiminnan vaikutuksia ympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen sekä muihin ihmisiin. Näiden odotusten keskellä kovakin ammattilainen kokee painetta ulkopuolelta ja yrittäjän oma jaksaminenkin on rajallinen voimavara.

Yrittäjien työssä hyvinvointi on ollut tärkeänä teemana useassa TTS Työtehoseuran hankkeessa viimeisten vuosien aikana. Projektitoimintaan osallistuneet yritykset toimialasta tai paikkakunnasta riippumatta ovat osallistuneet aktiivisesti tilaisuuksiin, missä on pohdittu keinoja parantaa yrittäjän työssä jaksamista. Vaikka yrittäjillekin kuuluvat yrityksen työterveyshuollon ennalta ehkäisevät palvelut, yrittäjät kokevat usein selviytyvänsä itse, ilman apua. Pandemia-aika kuitenkin osoitti monille, miten tärkeä tekijä hyvinvoinnin ja oman jaksamisen kannalta on vertaistuki: keskustelut toisten, vastaavissa tilanteissa olevien yrittäjien kanssa.

Väsynyt johto on suuri riski yritykselle Oman jaksamisen ja työhyvinvoinnin työkaluja on etsitty myös yrittäjille ja esimiehille suunnatuissa tutkintokoulutuksissa. Väsynyt johto on yksi suurimpia riskejä yrityksen toiminnalle niin sairaspoissaolojen kuin väsyneenä tehtyjen virheidenkin näkökulmasta. Tästä syystä on tärkeää pohtia työhyvinvointikysymyksiä jo siinä vaiheessa, kun vastuut eivät kaada yksilöä ja on resursseja kehittää toimintamalleja kestävämmiksi.

Mahdollisiin muutoksiin ja kriiseihin reagoiminen on merkittävästi raskaampaa, mikäli toimintaa johtavilla henkilöillä on jo ennakkoon haasteita jaksamisen kanssa.

18

TEHO

Virittämön (www.virittamo.com) Tuuli Viri hoitaa osteopatialla kaikenikäisiä vastasyntyneistä ja odottavista äideistä aina senioreihin asti sekä antaa uniterapiaa aikuisille ja lapsiperheille. Tuuli panostaa myös omaan työhyvinvointiinsa suunnitelmallisesti: muuten ei pysty auttamaan muitakaan.

Innostuneenkin yrittäjän kannattaa erotella työ ja vapaa-aika Miten itsekin hyvinvointialalla toimiva yrittäjä näkee tämän hetken tilanteen? Keskustelimme erikoisammattitutkintoa suorittavan yrittäjä Tuuli Virin kanssa tilanteesta. Tuulilla on Rovaniemellä Virittämö, joka tarjoaa mm. osteopaattista hoitoa eri-ikäisille.

Maailmassa on monenlaista turbulenssia, on sotaa, pandemian kolhuja vielä korjaillaan, taloudellinen tilanne on haastava, vastuullisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota jne. Miten näet ihmisten hyvinvoinnin muutokset viime vuosina: näkyykö pandemia-aika tai taloudellisesti haastavampi aika?

- Oma yritykseni on vielä sen verran uusi, ettei pandemia ehtinyt omaan yritystoimintaani niin vaikuttaa.

Mutta kyllä työuupumus näkyy asiakaskunnassa nyt, paineita on niin paljon.

Miten huolehdit itse työssä jaksamisestasi ja omasta hyvinvoinnistasi?

- Olen yhden työuupumuksen itse kokenut ja tiedän, että se voi tulla vahvimmallekin. Työuupumus jättää jälkensä siten, että sietokyky rasitukselle vähenee radikaalisti. Teen iltapainotteista työtä, joten pyrin siihen, että aamupäivällä käyn luonnossa lataamassa akkuja koirien kanssa. Otan aamupäivällä myös paperitöiden lomassa tunnin "ruokatauon", joka on pään tyhjennystä eli vaikka romaanin lukua tai lempisarjan katsomista.

Viikonloput pidän pääsääntöisesti töistä vapaana ja vietän lomaa noin neljä viikkoa per vuosi. Panostan myös mielen virkeänä pysymiseen omin harrastuksin ja verkostoitumiseen kouluttautumisella, kuvailee Tuuli Viri omaa hyvinvointistrategiaansa.

Oma uupuminen on vaikea ennakoida Suomen yrittäjänaisten toimitusjohtaja Carita Orlando täydentää, että yrittäjien jaksaminen on ollut todella koetuksella korona-aikana ja heti perään tulleiden sodan ja energiakriisin myötä. - Yrittäjät kuitenkin löytävät useimmiten tulevaisuuden uskoa ja luottavat siihen, että asiat kääntyvät parempaan. Mutta jaksaminen on koetuksella erityisesti, jos taloudellinen tilanne on heikko.

Carita Orlando oli kouluttamassa Työtehoseuran erikoisammattitutkintoa suorittaville yrittäjille talouden tunnuslukuja. Taloudesta huolehtiminen on oleellista yrittäjille, mutta tärkeää on myös ennakoida ja huomata uupuminen ajoissa.

Carita Orlando korostaa ennakoinnin merkitystä, vaikka se onkin vaikeaa, kun yrittäjät kokevat usein olevansa keskimääräistä jaksavampia ja työstä innostuminen toisaalta auttaa jaksamaan. - Olen itsekin yrittäjänä kokenut todella raskaita aikoja ja ajanut itseni ihan piippuun. Palautuminen kesti todella kauan ja siksi yrittäjän pitäisi huomata väsymys ja uupuminen, ennen kuin se on liian pitkällä. Innostus ja työn imu voi johtaa siihen, ettei osata erotella työ- ja vapaa-aikaa vaan ollaan vähän töissä koko ajan. Se voi jossain vaiheessa kostautua väsymyksenä. Myös vertaistukiverkosto on tärkeä ja auttaa monia jaksamaan paremmin arjessa, pohtii Orlando.

Kestävä yritystoiminta ei voikaan olla vain selviytymistä tai tulipalojen sammuttelua. Ennakointi, valmistautuminen ja aito strategiatyöskentely ovat tärkeimpiä toimintatapoja, jotta yritys voi toimia vastuullisesti muuttuvassa maailmassa ja samalla tukea myös omaa työhyvinvointia.

TEHO

19

Tulevaisuuden Älysikala SIRPA PUSSINEN TTS TYÖTEHOSEURA

REETTA PALVA, TTS TYÖTEHOSEURA

REETTA PALVA, TTS TYÖTEHOSEURA

Älysikalan pilotointi on käynnistynyt Hyppösen tilalla Isossakyrössä. Älysikalahankkeessa tavoitteena on ottaa askel kohti älykästä eläinkohtaista datankeruuta ja löytää uusia ratkaisuja sikaloiden arkityön kehittämiseen.

Maataloudessa ajankohtaisena keskustelunaiheena on datan hyödyntäminen tuotannossa. Dataa kertyy paljon, mutta se on usein pirstaloitunutta. Aina se ei myöskään ole riittävän tarkkaa. - Vaikka nykysikaloissa on paljon automatiikkaa ja datankeruuta, ei toistaiseksi ole olemassa ratkaisua, jolla yksittäistä eläintä pystyttäisiin seuraamaan läpi koko sen elinkaaren. Tuotannosta on nyt saatavissa vain keskimääräisiä tunnuslukuja.

Pimentoon jää, millaista vaihtelua eläinten kasvussa on samoin kuin vaihtelun taustalla olevat tekijät: sairastuvatko tietyt yksilöt muita herkemmin, ja miten ne voitaisiin tunnistaa ajoissa, taustoittaa projektipäällikkö Reetta Palva TTS Työtehoseurasta. Älysikala-hankkeessa (2022–2024) kehitetään uutta toteutustapaa sian elinkaaren aikaiseen tiedon keräämiseen ja yhdistämiseen. Innovaatioryhmässä yhdistyy monialaista asiantuntemusta ja käytännön näkemystä.

Hanketta koordinoivan TTS Työtehoseuran lisäksi mukana yhteistyössä ovat kolmen sikatilan avainhenkilöt sekä Atrian A-Tuottajat Oy:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijoita.

Käytännön kokeilu on alkanut Hyppösen sikatilalla maaliskuussa 2023 yhteistyökumppanien kanssa teknologiatoimituksilla ja laiteasennuksilla. Jotta eläinkohtaisia toimenpiteitä voidaan seurata, possut merkitään syntymän jälkeen elektronisella korvamerkillä. Yksi hankkeen tavoitteista on selvittää, miten seurantaa voi toteuttaa sujuvasti, ilman liikaa lisätyötä. Hyppösen sikalaan saatiin Atrian toimesta porsaiden käsittelyvaunu, jossa samalla kertaa kiinnitetään e-merkki, punnitaan alkupaino ja luetaan tiedot järjestelmään automaattisesti. Kokeilussa myös automaattisia vaakoja eläinten painon ja kasvun seurantaan. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä vaunun ja vaakojen toimittajan,

Korvamerkit paikoillaan. Älysikala-pilotointia tehdään Hyppösen tilalla Isossakyrössä.

20

TEHO

Allflexin Tanskan ja Hollannin asiantuntijoiden kanssa.

Tietojen tallentamiseen on kokeilussa hollantilaisen yrityksen, LeeO precision farming B.V.:n kehittämä sovellus. Aina kun tehdään eläinkohtaisia toimenpiteitä, kuten lääkityksiä, hoitoja ja siirtoja, kirjataan ne koko elinkaaren ajalta. Tavoitteena on merkitä yhteensä noin 7000 porsasta vuoden aikana. - Homma on lähtenyt hyvin käyntiin. Possujen merkintä ja tietojen syöttö sujuu jo rutiinilla. Vaaoilta saadaan jo mielenkiintoista dataakin, miettii sikayrittäjä Antti Hyppönen. Antin ja tilan työntekijöiden asennetta kuvaa toteamus: ”tämä on maraton eikä pikamatka”.

Yliopiston osaamista eläinten terveyteen ja hyvinvointiin Kun possukohtaista tietoa on tallennettu ja kerätty, astuvat analysointi- ja tulkintavaiheessa päärooliin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijat. Kun dataa saadaan riittävästi koottua, on tarkoituksena rakentaa malli, jonka pohjalta esimerkiksi ohjelmistoja ja eläinkohtaisen tiedon hyödyntämistä voidaan kehittää. - Odotan kovasti seurantatietoa siitä, onko se tyypillistä, että tapahtumat - kuten lääkitys, huono kasvu, kuolleisuus, teurastamolöydökset - keskittyvät tietyille sioille ja millaisia nämä siat ovat. Jos nämä yksilöt voitaisiin tunnistaa ajoissa, niin voitaisiin mahdollisesti ehkäistä hankalia tapahtumia, kuvailee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professori Mari Heinonen.

Atria idean kantavana voimana Atria Suomen kehityspäällikkö Niina Immonen on ollut Älysikala-hankkeessa äitihahmona ja idean kantavana voimana. Ajatus Älysikalasta on ollut mielessä jo pidempään, mutta korona viivästytti aloittamista ja toisaalta myös vahvisti näkemystä kehittämistyön tarpeesta. - Meillä Atrialla ja atrialaisilla tuottajilla on käytössä paljon dataa ja pystymme kohtuullisen hyvin analysoimaan koko tuotantoketjua, mutta seuraava steppi edellyttää vielä tarkempaa tietoa. Jotta tämä Tapahtumia kuten lääkityksiä ja hoitotoimenpiteitä tallennetaan yksilökohtaisesti.

Possut merkitään syntymän jälkeen ja kirjataan lähtötiedot, kuten paino ja pahnue.

voidaan saavuttaa ja ottaa todellinen kilpailukykyloikka, niin tarvitsemme yksilökohtaista dataa eläimen elinkaaren ajalta. Ja sitä tässä hankkeessa haemme, kertaa Niina Immonen. - Uskon, että pitkällä tähtäimellä voimme oikeasti kehittää esimerkiksi antibioottivapaata tuotantoketjua ja koko ketjun kilpailukykyä. Hanke toimii kehitysympäristönä, jossa yhdistetään osaamista tutkimuksesta ja käytännöstä.

Hyödyt kuluttajalle saakka Älysikala-hankkeen tuloksista hyötyvät niin suomalaiset sikatilat kuin laite- ja ohjelmistovalmistajat aina kansainvälisiä markkinoita myöten. Lopulta hyödynsaajina ovat kuluttajat laadukkaan ja kestävän ruuan tuotannon myötä. - Olemme koko porukka, niin Atrian asiantuntijat, sikatilat, tutkijat kuin laitetoimittajat tästä innoissamme. Ollaan aidosti uuden äärellä, kiteyttää Älysikala-hankkeen projektipäällikkö Reetta Palva.

i

Lisätietoja Älysikala – datan yhdistämisen malli Maaseudun EIP-innovaatioryhmät (European Innovation Partnership) www.tts.fi/alysikala Some-tunnisteena Facebookissa ja Twitterissä #Älysikala

TEHO

21

Tsekkaa dokumentit kuntoon JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Maatilan johtaminen vaatii työtä ja osaamista. Menestyvät maatalousyrittäjät hyödyntävät kirjallisia suunnitelmia, tarkistuslistoja ja sopimuksia tilan johtamisessa. Tärkeitä asioita ei kannata jättää pelkästään muistin tai suullisten sopimusten varaan.

Myös menestyvillä maatalousyrittäjillä on petrattavaa esimerkiksi riskienhallintaa koskevien suunnitelmien sekä tilayhteistyötä ja urakointia koskevien sopimusten teossa. TTS Työtehoseuran Digitsekki-hankkeessa kerätään helposti saataville ja tarvittaessa muokataan nykyisiä sekä rakennetaan uusia sähköisiä tarkistuslistoja ja sopimuspohjia käyttö- ja sovellusohjeineen.

Kirjalliset dokumentit tärkeitä Menestyminen voidaan määritellä hyväksi yrittäjän työkyvyksi ja tilan taloustilanteeksi. Peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla kasvi- ja eläintiloilla menestyvät yrittäjät käyttävät tilan johtamisen tukena selvästi yleisemmin useita erilaisia kirjallisia suunnitelmia ja sopimuksia kuin heikosti menestyvät kollegansa. Myös peltoalaltaan korkeintaan keskikokoisilla kasvi- ja eläintiloilla tilanne on samansuuntainen, mutta ei yhtä selvä.

Johtamista tukevien dokumenttien runsas käyttö on maamme maatiloilla kuitenkin edelleen verraten

22

TEHO

harvinaista, mutta se on yleisempää eläin- kuin kasvitiloilla. Yleisimpiä ovat sopimukset tuotteiden ostajien ja vastuuvakuutettujen tukihakemusten tarkastajien kanssa. Enemmistöltä sen sijaan puuttuvat kirjalliset suunnitelmat henkilö- ja tuotantoriskien hallintaan.

Kirjalliset sopimukset yhteistyötilojen tai urakoitsijoiden kanssa ovat myös yllättävän harvinaisia tilayhteistyön ja töiden ulkoistamisen yleisyydestä huolimatta.

Kirjalliset ja suulliset sopimukset Toivoa sopii, että edellä mainittuja asioita pohditaan kunnolla ja niistä sovitaan edes suullisesti. Kirjalliset sopimuspohjat tuovat esiin seikkoja, jotka on syytä käydä läpi myös asioista suullisesti sovittaessa. Suulliset sopimukset ovat sopimusoikeudellisesti yhtä sitovia ja päteviä siinä missä kirjalliset pois lukien tietyt määrämuotoiset sopimustilanteet, kuten kiinteistökaupat.

Vuosien saatossa ”kättä päälle” sopimuksien yksityiskohdat saattavat kuitenkin osapuolilta unohtua, jos niistä on alun alkaenkaan sovittu. Ristiriitatilanteissa sopimukset todella punnitaan.

Esimerkiksi urakointisopimuksia on ollut saatavana TTS Työtehoseurasta jo pitkään, ja ne on nyt linkitetty myös Digitsekki-hankkeen kotisivuille. Urakointisopimuksissa työ määritellään ja hinnoitellaan tyypillisesti joko työvaiheittain tai kokonaisurakkana. Sopimuksia löytyy kasvinsuojeluun ja lannanlevitykseen sekä sadonkorjuuseen noukinvaunua, paalainta, silppuria ja puimuria käyttäen. Lisäksi löytyy yleinen sopimuspohja, jota voi soveltaa kaikkiin maataloustöihin, ja koneurakoinnin yleiset sopimusehdot. Työn alla on yleinen tilayhteistyötä koskeva sopimuspohja.

Tarkistuslistoja työvoiman johtamiseen Uusimman maatalouslaskennan (2020) mukaan noin viidesosalla kaikista maamme maa- ja puutarhatiloista on palkkatyövoimaa. Ulkomaisen palkkatyövoiman lukumäärä ja suhteellinen osuus alan kokonaistyövoimasta ja palkkatyövoimasta on nousussa. Digitsekki-hankkeen kotisivuilta löytyy viisi työvoiman johtamista koskevaa tarkistuslistaa. Kuten edellä mainitut urakointisopimukset, myös nämä tarkistuslistat ovat täydennettäviä, tallennettavia ja tulostettavia pdf-lomakkeita.

Tarkistuslistat koskevat seuraavia aiheita: • • • • •

suositeltavat tavat/keinot työvoiman perehdyttämisessä ja työnopastuksessa, suositeltavaan perehdyttämiseen ja työnopastukseen sisältyvät seikat, tilanteita, joissa työnopastusta suositellaan annettavan, erilaisia keinoja viestintään työyhteisössä, sekä motivaatiota ja muuta työhyvinvointia tukevat seikat.

Useilla alan työnantajilla on kehitettävää työntekijöiden perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä muussa päivittäisjohtamisessa, kuten viestinnässä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Perehdyttäminen ja siihen kuuluva opetus ja ohjaus – työnopastus – on lakisääteistä työntekijöiden työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Tilanne on edellä mainittujen seikkojen suhteen parempi puutarhatiloilla kuin maatiloilla.

Riskit parempaan hallintaan Digitsekki-hankkeen kotisivuille tullaan laatimaan käytännönläheisiä ja napakoita tarkistuslistoja myös henkilö- ja tuotantoriskien hallintaan. Henkilöriskejä ovat esimerkiksi tapaturmat, sairaudet ja avioerot.

Tuotantoriskejä ovat muun muassa tulipalot, eläin- ja kasvitaudit, tietoturva(ttomuus) sekä sähkö- ja vesikatkot. Tällä hetkellä vasta joka neljänneltä tai viidenneltä tilalta löytyy kirjallisia suunnitelmia edellä mainittujen riskien varalle. Sitä ei tiedetä, missä määrin näitä asioita on tiloilla ylipäätään pohdittu.

Kirjalliset sopimuspohjat ja tarkistuslistat muistuttavat tärkeistä seikoista.

i

Lisätietoja Digitaaliset tarkistuslistat ja sopimukset maatalousyrittäjän apuna – Digitsekki • • •

Toteuttaja TTS Työtehoseura Toteutus 1/2022–10/2023 Päärahoitus MMM

Kotisivut www.tts.fi/tutkimus_ja_ kehitys/tutkimushankkeet/maatalous/ digitsekki Smart Farmers -hankkeen (toteuttajat PTT, Luke ja TTS, päärahoittaja MMM) eri tutkimusosien yhteenvetojulkaisu: https://www.ptt.fi/ wp-content/uploads/media/julkaisut/ smartfarmers_brieff.pdf Työvoima-hankkeen (toteuttaja TTS, päärahoittaja MMM) tutkimusjulkaisu: https://www.tts.fi/files/5579/ Tyoyhteison_johtaminen_maa-_ja_ puutarhatiloilla_467.pdf

TEHO

23

Metsäkuljetusta tehostamassa NIKO KARHU, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Puutavaran lähikuljetus on aikaa vievä työlaji koneellisessa puunkorjuussa, ja sitä tehostamalla saadaan aikaan merkittäviä hyötyjä, kuten polttoainetaloudellisuutta ja korjuuvaurioiden minimointia, jotka edesauttavat kestävää metsänhoitoa.

Työtehoseurassa käynnissä olevassa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa TEHOAJO-hankkeessa on tavoitteena kehittää ja täydentää Työtehoseuran BOOSTsite-oppimisympäristöä kuormatraktorin kuljettajien kestävän metsänhoidon ja tehokkaan puutavaran lähikuljetuksen osalta.

Metsäkuljetuksen haasteet Metsätraktorin kuljettajalta vaaditaan hyvää nosturin käsittelytaitoa ja kykyä suunnitella työtään laaja-alaisesti. Kuljettajan saapuessa leimikolle hänellä on useita kymmeniä vaihtoehtoja toteuttaa metsäkuljetus, ja näistä tulee valita kustannustehokkain. Jatkuva työn suunnittelu lisää kuljettajan kognitiivista kuormitusta.

Metsäkuljetuksen tuottamattomuus johtuu yleensä suunnittelun osaamattomuudesta ja se näkyy turhina ajoina leimikolla. Suunnittelun laiminlyönti lisää polttoaineenkulutusta ja korjuuvaurioiden riskit kasvavat.

Työmallit ja metsäkuljetuksen optimointi Hankkeessa on työntutkimuksella kehitetty puutavaran lähikuljetukseen työmallit ja metsäkuljetuksen optimointisovellus, jotka helpottavat ja tehostavat metsäkuljetuksen suunnittelua ja toteutusta. Työmallien oppiminen vaatii oppijalta pitkäjänteistä toistoharjoittelua vaatimustason noustessa asteittain, ja oppijan sekä opettajan on tärkeää ymmärtää nosturin liiketaitojen ja lähikuljetuksen suunnittelun oppimisen prosessi. Näiden oppiminen perustuu teoriavaiheen opetukseen, vaiheittaisiin nosturinkäsittelyharjoituksiin ja opittujen taitojen soveltamiseen metsätyömaalla.

24

TEHO

Oppimisympäristöä hyödyntämällä ja nousujohteisella sekä tavoitteellisella koulutuksella voidaan saavuttaa hyviä oppimistuloksia.

Oppimisympäristöä testattiin Työtehoseurassa metsäalan perustutkinnon aikuisopiskelijaryhmällä. Opiskelijoiden koneenkäsittelytaidot tehostuivat koulutuksen jälkeen seuraavasti: kuorman keräämiseen kului 41 % vähemmän aikaa, kuormia tehtiin 40 % enemmän tunnissa, nosturin käsittelyn sykliaika parani 23 %, lastausvauhti parani 30 % tunnissa, puomin kulkema matka pieneni 13 % ja nosturin sykliaika kuorman purussa pieneni 27 %. Oppimisympäristöä voidaan hyödyntää osana metsäalan perustutkinnon opetusta, sekä ammattikuljettajien täydennyskoulutuksessa. Oppimisympäristö rakentuu käyttövalmiiksi syksyllä 2023.

Sahateollisuus haluaa penaalin terävimmät kynät sahoille töihin EILA LAUTANEN, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

VERSOWOOD

Suomen sahateollisuusyrityksiin kohdistetussa laajassa tutkimuksessa kartoitettiin sahojen ja niiden metsäosastojen tarpeet osaajista, rekrytoitavien osaamisesta sekä keinot, joihin yritykset ovat valmiit panostamaan alan vetovoiman lisäämiseksi etenkin nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa.

Tutkimuksen toteutti TTS Työtehoseura yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa ja sen tilasi Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistys. Tutkimusta rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja Puumiesten ammattikasvatussäätiö.

Tutkimuksen mukaan kahdella kolmasosalla sahoista on henkilöstön rekrytointitarvetta. Alan koulutusta on Suomessa supistettu 2008 laman jälkeen voimakkaasti.

Korkeakouluista valmistuneet metsätieteiden maisterit ja diplomi-insinöörit eivät päädy sahateollisuuden palvelukseen. Syynä tähän ovat sekä sahateollisuuden heikko tunnettuus opiskelijoiden keskuudessa että puutteet koulutuksessa sahateollisuuden opintosisällöissä.

i

Sahateollisuuden osaajaja osaamistarpeet sekä koulutuksen vetovoima TTS:n julkaisuja 465 Seuri, M., Lautanen, E., Kärhä, K., Hourunranta, P. https://www.tts.fi/files/5536/ Sahateollisuuden_osaaja-_ja_ osaamistarpeet_seka_koulutuksen_ vetovoima.pdf

Toimintaympäristön muutos asettaa yhä korkeampia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. sahateollisuudessa.

Alalla työskenteleviltä odotetaan erityisesti raaka-aine- ja sahausprosessiosaamista, mutta myös metsäiset taidot, erityisesti puukauppaosaaminen, ovat tärkeitä.

Yleisistä työelämätaidoista merkittävimpiä ovat työturvallisuusosaaminen, esimies- ja vuorovaikutustaidot sekä itsetuntemus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn.

Tutkimus osoitti, että sahateollisuudella on halua lisätä koulutuksen vetovoimaa ja yritykset ovat valmiita panostamaan resursseja tähän työhön. Keskiössä ovat sekä ympäristövastuullisesti hiiltä sitovan, modernin sahateollisuuden yleinen näkyvyys, että tietoisuuden lisääminen alan tarjoamista työllistymis- ja uramahdollisuuksista opiskelu- tai työpaikkaa hakeville.

TEHO

25

Kiertotalous on osa kaikkea ammatillista osaamista MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ TTS TYÖTEHOSEURA

Kestävästi kehittyvässä maailmassa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa toiminnassa. Kiertotalous liiketoimintamalleineen on yksi tärkeä kestävyyden pelimerkki, mitä jokaisen ammattiin valmistuvan olisi tärkeä osata käyttää. TTS Työtehoseuran ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun KEOSKI- Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa -hankkeessa on koottu kouluttajien avuksi materiaalia ja tavattu opiskelijoita.

Kiertotaloudella tarkoitetaan sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen. Materiaaleja ei lopuksi hukata, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Kiertotalouden lisäämisen avulla hillitään luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastonmuutosta, suojellaan luonnon monimuotoisuutta sekä luodaan uudenlaista työtä ja vahvistetaan talouden kilpailukykyä.

Kiertotalous muuttaa yhteiskuntaa. Tämä heijastuu myös työpaikkoihin ja niiden määrään. Esimerkiksi kierrätyksen tehostaminen edellyttää lisää materiaalien tuntemuksen, käsittelyn ja materiaalivirtojen hallinnan

osaamista. Digitalisaatio taas luo uusia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia ja tuo uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muutoksia ympäristöön, mikä muuttaa osaamistarpeita erityisesti kiinteistö-, metsä-, rakennus- ja puutarha-aloilla. Myös ilmastonmuutoksen hillinnän edellyttämät vähähiiliset toimintatavat korostuvat.

Kiertotalous ei kuitenkaan ole pelkästään tämän ajan keksintö. Esimerkiksi materiaalien uusiokäyttö on monella alalla ollut pitkään itsestään selvää. Vanhat hyvät tavat korjaaminen ja tavaroiden lainaaminen ovat taas monelta vain saattaneet unohtua. Nyt on aika palauttaa vanhojakin hyviä käytäntöjä osaksi uutta kiertotaloutta.

Kiertotalous luo siis uutta työtä, joka tarvitsee tekijöitä.

Siksikin ammatillisen koulutuksen rooli työelämän kehittäjänä ja tulevaisuuden rakentajana on kasvussa.

Kiertotalous kannattaa sisällyttää koulutussisältöihin kaikilla aloilla.

Maarakennusalan aamukahvitilaisuudessa oli alustajana ja keskustelua virittelemässä GRK:n Tinja Harjunen. Tiesittekö esimerkiksi, että suunnilleen kaikki jätteenpolttolaitosten tuhkat saadaan lajittelun jälkeen käytettyä esim. tienpohjiksi?

26

TEHO

Kouluttajien avuksi on koottu starttikortisto ja lisämateriaalia

Kouluttajien ja opiskelijoiden aktivointia yritysten kanssa

KEOSKI-hankkeessa on koottu powerpoint-muotoinen tiivis starttikortisto ammatillisille kouluttajille opetuksen tueksi ja virikkeeksi kiertotalouden opetukseen. Kortistosta saa ideoita siihen, miten kiertotalous otetaan osaksi eri alojen opetusta. Kortisto on kaksiosainen: yleisessä osassa on perustietoa kestävästä kehityksestä, kiertotaloudesta ja sen osista ammatillisen koulutuksen näkökulmasta, ja toiseen osaan on valittu muutama ammattiala, joihin on paneuduttu tarkemmin ja tuotu mukaan hyviä esimerkkejä aloilta. Kortisto voi kuitenkin toimia ideoiden herättäjänä myös muilla aloilla. Kortistoon liittyy lisämateriaalina tarkempi selvitys ”Kiertotalouden vaikutukset työhön ja työelämään”.

Materiaalit löytyvät www.tts.fi/KEOSKI.

Työtehoseurassa KEOSKI-tiimi on järjestänyt opiskelijoille ja kouluttajille kiertotalous-aamukahvitilaisuuksia. Tilaisuudet on järjestetty floristeille, puhtaus- ja kiinteistöalalle, ukrainalaisten rekryryhmälle sekä maarakennusalalle. Tilaisuuksissa on pohdittu kiertotalousasioissa edistyksellisen yrittäjän johdolla ja konkreettisten esimerkkien kautta eri alojen kestävää nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Ilmastovastuullinen toiminta on uusi ammatillinen tutkinnonosa, missä kiertotalous on luonnollisesti osana. KEOSKI-hankkeessa on rakennettu koko tutkinnonosaan opetuskokonaisuus, mikä on ladattu myös TTS:n eCampus-alustalle. Tutkinnonosan arvioinnin avuksi on tehty myös erillinen arviointimittaristo esimerkkikysymyksineen.

Yrityskulttuureissa ja asenteissa on eroja: useissa yrityksissä vastuullisuus ja kiertotalous on itsestään selvä ja koko ajan nopeasti kehittyvä osa toimintaa. Joissain yrityksissä taas mennään usein samoilla toimintatavoilla kuin ennenkin, vaikka uudet tavat voisivat olla myös edullisempia. Tällaiseen yritykseen työllistyvä uusi ammattilainen on paljon vartijana: hän pystyy viemään kestävyysajattelua eteenpäin, jos on sen koulutuksessa sisäistänyt.

KEOSKI-päätösseminaarissa ”Korjataan tulevaisuus.

Näkökulmia ammatilliseen kestävyysopetukseen” Tamperetalossa 25.4. pohdittiin koulutuksen mahdollisuuksia.

Oleellista kestävyysopetuksen vaikuttavuudessa ovat pitkäjänteisyys, yhteistyö, kokonaisvaltaisuus ja henkilökohtainen merkitys, korosti Essi Aarnio-Linnanvuori Tampereen yliopistosta omassa esityksessään.

i

Lisätietoja KEOSKI - Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa. Projektia koordinoi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja TTS on osatoteuttaja.

Toteutusaika 3/2020 - 6/2023

TEHO

27

Arkea helpottavien palvelujen suosio kasvaa MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

Asumiselta toivotaan helppoutta ja sujuvuutta. Nuorempi sukupolvi käyttää palveluita helpottamaan arjen kiirettä ja toisaalta niillä tuetaan ikäihmisten kotona asumista. Kotiin voi tilata monenmoista palvelua kuten cateringia, siivousta ja muuta kodinhoitoa sekä remontti-, piha- ja hyvinvointipalveluja.

Ekologisten ja kierrätystä tukevien palvelujen, kuten laite- ja tilavuokrauspalvelujen, yhteiskäyttöautojen ja -kuljetusten suosion soisi edelleen lisääntyvän. Tällainen ”tuote palveluna” ajattelu on yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista: tuotanto ja kulutus perustuvat omistamisen sijasta palveluihin. Jo nyt yritykset takovat tulosta yhä useammin palveluilla. Esimerkiksi: Miksi omistaa itse porakone, jos sitä käyttää yhteensä vain muutamia minuutteja koko omistuksen aikana?

Kannattaako ostaa harvoin käytettyjä juhlapukuja, vai liittyä jäseneksi vaatelainaamoon?

Vastuullisesti verkossa Lähes kaikki kodin hankinnat voi tehdä verkko-ostoksina ja kotiin kuljetettuina. Verkosta tilaaminen säästää aikaa ja kotiinkuljetuspalvelu hyvällä kalustolla ja logistiikalla on energia- ja kustannustehokasta. Vastuullinen verkko-ostaminen on hyödyllinen kansalaistaito. Verkossa voi sortua helposti myös heräteostoksiin. Tuotepalautukset lisäävät palautusrumbaa ja kuormittavat ympäristöä. Sen sijaan erilaiset virtuaaliset kierrätystorit, yhteiskäyttöhyödykkeet sekä vaate- ja tavaralainaamot tukevat kestävää kehitystä ja ovat usein melko edullisia tai jopa ilmaisia.

Virtuaalisesti ruokakaupassa Koronavuosina ruokatarvikkeiden verkkokauppa kehittyi ja sitä totuttiin käyttämään. Ruokaostosten tekeminen verkossa on helppoa ja tilauksen voi tehdä missä ja milloin tahansa. Kauppa hoitaa keräilyn ja ostokset voi hakea noutopisteestä tai ne kuljetetaan kotiin.

Kauppa veloittaa ostoksien lisäksi myös keräily- ja kuljetusmaksun ja mahdollisesti pakkausmateriaalit.

Raaka-aineet resepteineen Netissä on tarjolla palveluja, jotka auttavat arjen ruokalistasuunnittelussa ja kotiruoan valmistamisessa.

Asiakas valitsee ruokalistavalikoimasta esimerkiksi viikon menun ja hänelle toimitetaan oikea määrä aterioiden

Ruokakaupoissa ovat asiakkaiden ruokatilauksia pakkaavat keräilijät nykyään yleinen näky

28

TEHO

Lainattavat kulkuvälineet ovat myös osa arkea helpottavia palveluita. Kaupunkipyörät ovat käytössä jo useissa kaupungeissa.

valmistamiseen tarvittavia raaka-aineita valmistusohjeineen. Kotiin toimitetut raaka-aineet vähentävät kaupassa käyntiä, heräteostoksia ja ruokahävikkiä, sillä raaka-aineiden menekki on suunniteltu ruokailijamäärän mukaan. Tällä hetkellä Suomessa toimii ainakin viisi ruokakassipalvelua hieman erilaisilla konsepteilla.

Valmista ruokaa Monet ravintolat myyvät ruokaa kotiin kuljetettuna tai noutoruokana. Tilaukset tehdään puhelimitse tai erilaisten sovellusten kautta. Ravintolalla voi olla oma kuljetuspalvelu tai se on ulkoistettu, tunnetuimpina toimijoina Wolt ja Foodora, jotka ovat myös osaltaan mukana yleisen työnkuvan muuttumisessa; näiden kuljettajat ovat usein yksityisiä kevytyrittäjiä. Kotiin tuotavat, täytettävät ruoka-automaatit taas helpottavat etenkin ikäihmisten arkea. Myös ylijäämäruokaa ja raaka-aineita välittävien ResQ-sovellusten suosio on kasvanut.

Siivooja kotiin Kotona tapahtuvissa palveluissa on tärkeää, että palveluntarjoajan ja kotitalouden välille syntyy hyvä keskusteluyhteys ja luottamus. Kotisiivouksen tilaaminen ja palvelun hintavertailu vaativat perehtymistä. Yrityksen verkkosivuilta löytyy usein hyödyllistä tietoa ja mahdollisia asiakasreferenssejä, jonka lisäksi kannattaa hyödyntää puskaradiota ja keskustella muiden palveluja käyttävien talouksien kanssa. Kannattaa myös selvittää, että yritys on ennakonperintärekisterissä, sen vakuutukset ovat kunnossa ja työnantajan velvoitteet hoidettu asianmukaisesti.

Yritykseltä voi pyytää kartoituskäynnin, jossa käydään läpi siivottavat tilat, asunnon pintamateriaalit ja siivouksessa käytettävät menetelmät, aineet ja välineet. Tilat nähtyään yrityksen on helpompi tehdä asiakastarvetta palveleva tarjous. Tarjouksien välillä voi olla huomattavia hintaeroja, mutta myös palveluiden sisällöt vaihtelevat.

Siivouspalveluille annetaan usein tuntihinta, joten tarjoussisältö on syytä lukea huolella. Kuuluvatko esimerkiksi pesuaineet tarjoukseen ja kuinka paljon asukkaan on itse tehtävä ennen siivoojan tuloa? Selvitettäviä asioita ovat myös yrityksen tavoitettavuuteen, reklamaatioiden hoitoon, siivouskertojen peruutuksiin ja sopimuksen irtisanomiseen liittyvät käytänteet.

Siivoussopimus tehdään kirjallisena ja siinä mainitaan muun muassa siivouksien ajankohta, tiheys ja kesto, mitä kohteita siivotaan ja mitä menetelmiä, aineita ja välineitä käytetään. Myös mahdolliset matkustuskulut kirjataan ja sovitaan laskutustapa ja sopimuksen kesto. Aluksi sopimuksen voi tehdä määräaikaisena, jos haluaa käsityksen siivouspalvelun tarpeellisuudesta omassa taloudessa.

Palveluiden käyttö on kestävää kehitystä Palveluja löytyy joka lähtöön. Kesän juhlien sankareita voi ilahduttaa lähellä tuotettuun palveluun oikeuttavalla lahjakortilla. Kauneudenhoito-, liikunta-, kulttuuri-, kotihoito- tai mikä tahansa saajalleen iloa ja hyötyä tuova palvelu on hyvä ja kestävää kehitystä tukeva vaihtoehto tavarapaljoudelle. Palvelujen käyttö tukee myös työllisyyttä ja työn osuudesta voi hakea kotitalousvähennystä.

TEHO

29

Voisiko digitalisaation seuraava vaihe olla – vähemmän digiä?

PÄIVI NUMMENRANTA, DIGIPEDAGOGIIKAN ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Digitalisaation päättymättömällä matkalla olemme päässeet sen kilometripylvään kohdalle, missä voimme siirtyä kohti vähemmän näkyvää ja vähemmän konkreettista digitaalisuutta. Digitalisaatio ”häviää” sulautumalla saumattomasti työn tekemiseen ja työtehtäviin. Uudet teknologiat, kuten tekoäly ja automaatio, mahdollistavat monien rutiinitehtävien automatisoinnin. Tämä vapauttaa työntekijöitä tekemään vaativampia ja luovempia tehtäviä.

On tärkeää löytää tasapaino teknologian käytön ja muun elämän välillä. Jo nyt on havaittavissa, että ihmiset kaipaavat aitoja kohtaamisia ja luonnon läheisyyttä, ja että digitaalinen ylikuormitus voi aiheuttaa stressiä ja uupumusta. Siksi on toivottavaa, että digitalisaation seuraava vaihe pyrkii löytämään uusia tapoja käyttää teknologiaa kestävästi ja terveellisesti, edistää ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää digiriippuvuutta ja sen negatiivisia vaikutuksia. Tämä ei tarkoita, että hyppäisimme tasajalkaa digitaalisen kehityksen jarrupolkimelle, vaan ihmiskäyttäjän huomioimista kaikessa kehitystyössä.

Tekoäly työkaveriksi Voidaan myös ajatella, että digitalisaation seuraava vaihe on vähemmän digiä, enemmän tekoälyä. Tekoäly on kuin uusi työntekijä, joka ei koskaan valita huonoista työolosuhteista, ei koskaan myöhästy, ja joka osaa tehdä työnsä nopeammin ja tarkemmin kuin kukaan muu. Mutta samalla se on myös kuin uusi työkaveri, joka osaa tehdä kaiken muun paitsi jutella kanssasi lounaalla, tulla seuraksi kahville ja jolle ei koskaan tapahdu viikonloppuisin mitään. Vaikka tekoäly voi tehdä ihmistyön helpommaksi ja tehokkaammaksi, se ei koskaan voi korvata sitä aitoa inhimillistä vuorovaikutusta, joka tekee työpaikasta paikan, jossa haluaa olla.

Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksiä, jotka perustuvat tarkkaan analyysiin ja ennusteisiin, mikä vähentää tiedon ylikuormitusta ja antaa ihmisille enemmän aikaa keskittyä tärkeämpiin asioihin. Se mahdollistaa uusia tapoja käsitellä tietoa ja kommunikoida. Lisäksi tekoäly voi auttaa parantamaan yksityisyyttä ja turvallisuutta digitaalisessa ympäristössä. Jos loikkaisimme aikakoneella vuoteen 1900 ja meillä olisi mukana nykyaikainen kannettava tietokone ja älypuhelin, ei niistä

30

TEHO

olisi meille mitään hyötyä, koska niiden edellyttämä infrastruktuuri ei olisi käytettävissä. Jos nykyaikaan tulisi robotti vuodesta 2030, ei siitäkään olisi meille mitään iloa samasta syystä. Luomme siis kaiken aikaa tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. On tärkeää, että yritykset hyödyntävät digitalisaatiota ja tekoälyä oikein ja huolehtivat samalla siitä, että työntekijöiden osaamista kehitetään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Yhdessä kehitettynä digitalisaatio ja tekoäly auttavat yrityksiä luomaan parempaa liiketoimintaa ja parantamaan työntekijöiden hyvinvointia.

Kolme tärkeää elementtiä Lopuksi sananen bittimaailman kolmijalkaisesta Aalto-jakkarasta. Kuten kaikki tiedämme, digitalisaation tärkeimmät elementit ovat nappulat, propellihatut ja piippaukset. Kun digitalisaatio tekee kaiken mahdolliseksi, nappuloiden painaminen on helppoa kuin napin ompelu. Nappuloilla on keskeinen rooli käyttökokemuksen luomisessa, ja niitä löytyy kaikkialta digitaalisista laitteista ja sovelluksista. Vaikka nappulat voivat olla pieniä ja vaatimattomia, ne ovat olennainen osa digitaalista elämäämme ja mahdollistavat sen, että voimme kuvitella ohjaavamme ja käyttävämme monimutkaisia järjestelmiä helposti ja nopeasti.

Digitalisaation toinen tärkeä elementti ovat propellihattuiset digitalisaation pioneerit, jotka ovat aina olleet eturintamassa uusien teknologioiden kehityksessä ja käyttöönotossa. Propellihatut ovat tärkeitä, sillä heidän asenteensa ja lähestymistapansa ovat vaikuttaneet siihen, miten digitalisaatio on muotoutunut ja kehittynyt. Heidän innovatiivinen ajattelutapansa ja joskus huolestuttava avoimuutensa uusille ideoille ovat auttaneet digitalisaatiota kasvamaan ja leviämään nopeasti ympäri maailmaa. Propellihatuilla on myös ollut

merkittävä rooli digitaalisen kulttuurin ja yhteisöjen luomisessa, jotka ovat tärkeitä digitaalisten palveluiden ja teknologioiden käytön edistämisessä.

Kolmas tukipilari, piippaukset ovat pieniä, usein huomaamattomia ääniä tai signaaleja, jotka kertovat, että digitaalinen järjestelmä tai laite on toiminnassa tai onnistunut suorittamaan tietyn tehtävän. Ne voivat tarkoittaa esimerkiksi onnistunutta tiedonsiirtoa, sähköpostin vastaanottamista tai älypuhelimen saapuneen viestin ilmoitusta. Piippaukset auttavat ihmisiä havaitsemaan, että digitaalinen teknologia toimii – joskus luotettavasti ja tehokkaastikin, mikä lisää käyttäjien luottamusta järjestelmiin ja laitteisiin. Tosin silloin, kun maanantai on kestänyt jo kolmatta päivää, käyttäjä tulee miettineeksi, ovatko piippaukset vain lähtölaskenta koneiden kapinaan ja tekoälyn lopulliseen voittoon ihmisestä.

i

Lisätietoja TTS Työtehoseura on ja on ollut mukana useissa digitaalisaatiota käsittelevissä hankkeissa, mm. äskettäin päättyneessä Digihyöty-hankkeessa. Tutustu lisää www.yrittajandigitieto.fi

TEHO

31

Rakennusalalla oppisopimus on uralla kehittymisen väline

EURA EIJA LILJA-VUORI, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS TYÖTEHOSEURA

Oppisopimuskoulutus on työpaikalla tapahtuvaa oppimista henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Opintoja täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä teoriaopinnoilla. Rakennusalalla tehdään eniten ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavia oppisopimuksia.

Tyypillisin tilanne on se, että opiskelijalla on pitkä tausta rakennusalalta, esimerkiksi kirvesmiehenä, laatoittajana tai keittiökalusteasentajana, tai tulee tilanne, ettei kroppa kestä, on tapahtunut työtapaturma tai jokin ammattitauti on alkanut vaivata. Näissä tapauksissa yhtenä vaihtoehtona on, että työntekijä siirtyy fyysisesti kevyempiin työnjohtotehtäviin.

—Työtehtävien muutostilanteissa tämä on hyvä vaihtoehto. Kun työnantaja kouluttaa henkilön uuteen tehtävään työnjohtajaksi, niin muuttuvien vastuualueiden haltuun ottaminen on valtavan laaja kokonaisuus.

Tutkinnon rakenteesta saa hyvän rungon tarvittavalle

i

Lisätietoja Kiinnostuitko oppisopimuksesta?

Tutustu lisää www.tts.fi/opiskelijalle/ oppisopimus

osaamiselle. Oppisopimuksen ja tutkinnon suorittamisen avulla opeteltavat asiat ja tavoitteet saa palasteltua järkevästi, niin että pystyy työnsä jatkossa hyvin hoitamaan, kertoo rakennus- ja sisustusalan kouluttaja Anne Kumpulainen.

Parhaiten ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittaminen oppisopimuksella sopii niille henkilöille, jotka on jo jonkin verran tehneet kyseistä työtä ja haluavat syventää osaamistaan ja pätevöityä suorittamalla tutkinnon. Opiskelijalla ei tarvitse välttämättä olla perustutkinto suoritettu, jos omaa työkokemusta alalta. Opiskelija opiskelee asioita tutkinnon perusteiden mukaan ja suorittaa työpaikalla tutkintosuoritukset eli tutkintoon kuuluvat työtehtävät. Tutkinnonsuorittaminen on työnantajaa kohtaan merkki siitä, että työntekijä haluaa sitoutua työhönsä, kehittää osaamistaan ja edetä jollakin tavalla työssään.

Työnantajalle hyvä tapa työntekijän sitouttamiseen Työnantajalle oppisopimus on hyvä tapa sitouttaa työntekijä omaan yritykseen ja opettaa yrityksen työtavoille ja -kulttuuriin. Lisäksi työnantaja hyötyy myös saamalla osaavia työntekijöitä esimerkiksi sellaisille aloille, joille ei tule työntekijöitä muunlaisen koulutuksen kautta.

— Oppisopimuksen solmimiseen hyvä polku on monesti se, että opiskelijalla on meneillään ammatinvaihto, johon on käynyt ensin esimerkiksi työvoimakoulutuksen ja saanut perustietoja opiskeltavasta ammatista. Tämän jälkeen hän jatkaa opiskelua siten, että suorittaa tutkinnon. Tutkinnon suorittamisen voi aloittaa työpaikalla koulutussopimuksella ja jatkaa oppisopimuksella, kertoo Kumpulainen.

32

TEHO

Moottorisahaveiston SM-kilpailu Rajamäellä HANNU SUOMIKALLIO

Moottorisahaveistotaide on monille vieras laji. Tätä ITE-taidetta on kuitenkin harrastettu Suomessa jo vuosikymmeniä. Moottorisahaveiston SM-kilpailut järjestetään 9.-11.6.2023 Nurmijärven Rajamäellä.

Viimeisimmän MM-kisan voittaja Markku Tuominen asuu Nurmijärvellä. Hänen ehdotuksestaan SM-kisat haettiin ja saatiin ensimmäistä kertaa Etelä-Suomeen.

Kisojen tapahtumapaikkana toimii TTS Työtehoseuran Rajamäen toimipiste.

Tapahtuman järjestäjänä on Nurmijärven Reserviläiset ry, jolla on aiempaa kokemusta ja osaamista suurtenkin tapahtumien junailuista. Alkusyksystä 2022 koottiin

ahkera ja osaava työryhmä, joka vapaaehtoistyöllään on mahdollistanut tapahtuman. - Yhteistyö Työtehoseuran kanssa oli heti alkuun tavoitteena. Kiitos Työtehoseuran myötämielisen asennoitumisen homma uskallettiin ottaa hoitoon. Ajatuksena on, että teemme tosissamme kiinnostavan ja hyvän tapahtuman, mutta emme vakavina!, toteaa tapahtuman puuhamies Hannu Suomikallio.

Läheisessä yhteistyössä on ollut mukana Suomen väkirikkain kunta, Nurmijärvi, jossa asuu nykyään noin 45 000 asukasta. Kilpailun teemana on ”Ilmiö”, joka näkyy myös kunnan mainonnassa. Pikatyön aiheena on nurmijärveläinen kansalliskirjailija Aleksis Kivi. Kunnanjohtaja Outi Mäkelä toimii tapahtuman suojelijana yhdessä kunnioitettavaan yli 100 vuoden ikään ehtineen veteraani Mauno Tenhovirran kanssa. Kilpailun johtajana toimii hallitseva moottorisahaveistotaiteen MM-voittaja Markku Tuominen.

Kisapaikka TTS Työtehoseuran piha-alueella on hyvien kulkuyhteyksien varrella. Taiteen luomisen ja sahailujen tauoilla moniosaaja Juha Poikela huolehtii viihdykkeestä.

Paikan päällä on myös reserviläisten oma infopiste ja arvonta. Pääpalkintona on Hyvinkään Konetalo Oy:n lahjoittama laadukas Husqvarna-saha. Suomen Mestarin palkitsemisen jälkeen tapahtuman päättää valmiiden taideteosten huutokauppa näyttelijä Timo Lavikaisen toimiessa meklarina.

TEHO

33

Työtehoseuran juurilla historiasta tähän päivään SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS ARKISTO, KUVAPANKKI JA JANNE KARTTUNEN

Kuva: Janne Karttunen

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo kohta 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään. Miltä maailma näyttikään vuonna 1998?

Työntutkimusta Korkeasaaren eläintarhassa Työtehoseuran lähihistoriaan kuuluu eksoottisia tutkimuskohteita. Teho-lehdessä 2/1998 tutkimusagrologi Mika Peltonen kirjoittaa Korkeasaaressa tehdystä kehittämisprojektista, jossa työntutkimuksen asiantuntijat yhdessä Korkeasaaren henkilökunnan kanssa kehittivät eläinten ruokinnassa ja hoidossa käytettäviä työmenetelmiä ja -välineitä. Tarkoituksena oli löytää karjataloudessa käytettävistä työmenetelmistä apua Korkeasaaren eläinten hoitotyöhön. Tutkimus kohdistui märehtijöiksi luokiteltaviin eläimiin, kuten kameleihin,

1924 34

TEHO

1947

seeproihin, kuusipeuroihin, alppikauriisiin ja myskihärkiin, koska niiden hoitotyö muistuttaa nautakarjan hoitoa.

Erityistä huomioita työntutkimuksessa kiinnitettiin työvälineisiin ja ergonomiaan. Parannusehdotuksia löytyi lannan keräyksen ja ruokinnan prosesseista sekä varastotilojen sijoittelusta. Eläintenhoitajan työn luonnetta kuvailtiin monipuoliseksi ja virikkeelliseksi.

Kuten huomataan, työntutkimuksen menetelmät soveltuvat moneen työhön. Tavoitteet sujuvuudesta ja tehokkaista työprosesseista koskettavat kaikkea työtä, oltiinpa Korkeasaaressa tai teollisuushallissa.

1950

1972

Kaupan kylmäsäilytyksen energiakäytön tehostaminen Työtehoseurassa on toteutettu energiasäästöön liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita useilla eri toimialoilla.

Teho-lehdessä (6/1998) 25 vuotta sitten, oli tutun tutkijan artikkeli kaupan kylmäsäilytyksen energiankäytön tehostamisesta. Tarja Marjomaa kumppaneineen selvitti mahdollisuuksia elintarvikemyymälöiden sähkökäytön tehostamiseen ja ratkaisuja kylmävarastojen ja -kalusteiden energiankulutuksen hallintaan. Yhteistyössä olivat mukana VTT Rakennustekniikka, Kesko ja Norpe Oy.

Aikaa ennen kaurabuumia ”Kaura on tuntematon tuote” oli otsikkona Teho-lehdessä 5/1998 silloisen tutkijan, nykyisen varatoimitusjohtajan Anna-Maija Kirkkarin artikkelissa. Tuohon aikaan kauraan kohdistuva kiinnostus oli oraalla ja kauralle etsittiin uusia käyttömuotoja. Elintarviketeollisuus heräsi vähitellen kauran terveysvaikutuksiin ja esimerkiksi tutkimukset kauran sopivuudesta keliakiaa sairastaville olivat suotuisia. Heikkoutena oli, että tuotekehitykseen oli satsattu vasta vähän ja tämä heijastui maatilojen kiinnostukseen viljellä kauraa. Kauran arvon parantamiseksi maa- ja metsätalousministeriö käynnisti vuonna 1998 mittavan kolmevuotisen kauran tutkimusohjelman, jossa oli mukana yhtenä hankkeena Työtehoseuran, Helsingin yliopiston ja MTT:n tutkimus kuorettomasta kaurasta. Loppukommenttina Kirkkari toteaa: ”Suomalaista kauraa arvostetaan jo nyt, vaikka panostukset siihen ovat olleet vähäiset. Mihin pääsisimmekään, jos koko kauran tuotantoketju terästäisi toimintaansa.”

Kenttäkohteina olivat kolme supermarkettia, joissa suorituskykymittausten lisäksi havainnoitiin mm. asiakaskäyttäytymistä ja elintarvikkeiden kylmäketjua.

Yhtenä keskeisenä tuloksena huomattiin, että pakastealtaissa oli suuria lämpötilavaihteluita. Kylmähyllykön avonaisuuden takia elintarvikkeiden lämpötilavaihtelu kalusteen eri osissa oli huomattava. Kylmäkalusteiden energiakulutusta saatiin pienemmäksi yöverhoilla, joilla peitettiin avonaiset kylmäkalusteet. Koekohteessa tehdyssä mittauksessa kylmähyllykön yönaikaisella peittämisellä saavutettiin 35% säästö päiväaikaiseen kulutukseen verrattuna. Tuloksia luettaessa tulee mieleen, että tämän tutkimuksen vaikuttavuus näkyy hyvinkin tänäkin päivänä. Nykyaikaisissa marketeissa kylmäkalusteissa ovat ovet ja kannet, ja energiansäästöä hallitaan mm. Led-valaistuksilla. Enää ei tarvitse pakastealtaille yöverhoja.

Terästystä on toden totta tapahtunut, sillä kaura on Suomessa nykyään toiseksi suosituin viljelykasvi, sen merkitys vientituotteena on jatkuvasti kasvanut ja gluteenittoman kauran viljelyn erikoisosaaminen vahvistunut. Luken tilastojen mukaan kauran vuosikulutuksen tähänastinen huippu, peräti 11 kiloa henkeä kohti, saavutettiin vuonna 2020.

1985

1998 TEHO

35

Työtehoseura -

meillä tehdään #ammattilaisia Tervetuloa TTS:lle opiskelemaan!

• perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot • työelämän kortit, pätevyydet ja sertifikaattit • lyhytkoulutukset ammatin ylläpitämiseen • yrityskohtaiset koulutusratkaisut

www.tts.fi

Työtehoseura on yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa asiakkailleen valtakunnallisesti koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluita.

Noin satavuotisen historiansa aikana Työtehoseura on kehittänyt työn tuottavuutta ja hyvinvointia useilla eri toimialoilla.

Lisätietoa: www.tts.fi/jasenyys asiakaspalvelu@tts.fi

Rehti suomalaisen työn kehittäjä