TEHO-lehti 1/2023

1/2023

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

TTS testaa:

Koti puhtaaksi höyryllä

10

ULKOISET TUKIRANGAT MAATALOUSTYÖSSÄ 16

LÄMPÖYRITTÄJYYS VAHVISTAA HUOLTOVARMUUTTA

22

Pääkirjoitus MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Digitalisaatio on tämän päivän merkittävin tekijä liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa. Se on muuttanut tapamme tehdä työtä, ostaa tuotteita ja vuorovaikuttaa toistemme kanssa. Digitalisaatio on luonut uusia mahdollisuuksia ja samalla muuttanut perinteisiä liiketoimintamalleja.

Se on helpottanut ja nopeuttanut monia prosessia ja tarjonnut uusia tapoja tehdä bisnestä. Samalla se on kuitenkin aiheuttanut huolta työpaikkojen vähenemisestä ja vanhojen taitojen menettämisestä.

Itse opiskelin arkkitehdiksi 90-luvun alussa. Sanottiin, että tietokone saattaa olla hyvä apu tekstin kirjoittamiseen, mutta suunnittelu, se tehtäisiin aina käsin, tietokoneella ei pystyisi luovaan työhön. Ja vielä edellisessä työpaikassani tuntilistat kirjoitettiin käsin ja kiikutettiin pomolle mapitettavaksi. 13 vuotta sitten.

Se tuntuu dinosaurusten ajalta.

Työelämässä on suuri joukko ihmisiä, joita muutos stressaa. Meillä TTS:ssakin tehdään paljon töitä sen eteen, että digitalisaatiosta tulisi luonteva osa uusien ammattilaisten osaamista, ja autetaan yrityksiä, joiden työhyvinvointi ja tuottavuus niiaa digitalisaatiohaparoinnissa - esimerkiksi hankitut järjestelmät ovat vääränlaisia tai yhteensopimattomia. Stressiä lisää myös esimerkiksi pelko kyberuhista.

Pitääkö olla huolissaan, jos koko ajan muuttuva digiympäristö ei ole ystävä? Tarvitaan inhimillistä tukea, muuten fiilis on kuin Heli Laaksosen runossa: Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori. / Antakka mun olla lehm koivu al.

Digitalisaation pelko ei saa estää meitä hyödyntämästä sen tarjoamia mahdollisuuksia. On tärkeää, että yritykset ja yhteisöt ovat avoimia muutokselle ja kehittävät tarvittavia taitoja. Digitalisaatio jatkaa kehittymistään ja mahdollistaa uusia innovaatioita ja tapoja tehdä töitä ja elää. Se auttaa myös ratkaisemaan maailmanlaajuisia ongelmia, kuten ilmastonmuutoksen torjumista. Lopulta digitalisaation tulevaisuus riippuu siitä, miten ihmiset ja yhteiskunnat hyödyntävät teknologian mahdollisuuksia ja ratkaisevat sen haasteita.

Yllä olevasta tekstistä puolet on täysin tekoälyn tuottamaa tekstiä. Pystytkö tunnistamaan eron?

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti, Eija Lilja-Vuori Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Leena Partanen, Vastavalo Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 9.6.2023. @TTSfi @tutkimusja kehittaminen

2

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutetyotehoseura/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 150€ Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2023 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 @ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

1/2023

Pääkirjoitus

2

TTS:ssä tapahtuu

4

Kohti ekologisempaa floristiikkaa

8

Aurinkopaneeliasentajien koulutus

9

TTS testaa: Koti puhtaaksi höyryllä

10

Asiantuntija vastaa: Pyykit pesulassa vai omalla koneella?

12

Sisälogistiikassa kestävä kehitys keskiössä

13

Enemmän esteettömyyttä ja ennakointia

14

Ulkoisista tukirangoista hyviä kokemuksia

16

Paremmilla digitaidoilla tehokkaampaa toimintaa rakennustyömaille

18

Kestävä liiketoiminta ravintoloissa

20

Kotimainen lämpöyrittäjyys vahvistaa huoltovarmuutta

22

Metsäkoneenkuljettajien soveltuvuuskoetta pilotoidaan

24

Kasvua ruoka-alalle ja terveellisistä valinnoista helppoja

26

Tanskan ja Ruotsin ammattimatkalla bataattia, tuulivoimaa ja vertikaaliviljelyä

28

Vertaistuen voimalla eteenpäin

30

Digitaitoja ammatillisen koulutuksen digitalisaation johtamiseen

31

Toimivaravintola.fi

32

Yrittäjändigitieto.fi

33

Työtehoseuran juurilla

34

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

3

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristit TTS Työtehoseuran Tarja Marjomaalle ja Markku Heinolalle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristit. Tarja Marjomaan työn merkitys kodin teknologian ja arkiergonomian tutkimuksessa ja erityisesti tiedottamisessa suurelle yleisölle on ollut valtaisa.

Tarjan aito omistautuminen työlleen on luonut tiiviit ja laajat yhteydet mediatoimittajiin ja voimmekin lukea hänen kommenttejaan valtakunnan mediasta lähes viikoittain. Markku Heinolan ansiot ovat olleet merkittävät logistiikka-alan koulutuksen kehittämisessä valtakunnan tasolla. Hän on osallistunut logistiikka-alan tutkintovaatimuksien laadintaan sekä laatinut virallisesti hyväksyttyjä oppikirjoja Työtehoseura ry:lle myös yhteistyössä Suomen kuljetusyrittäjien etujärjestön (SKAL) kanssa. Hän on myös toiminut OAJ:n edustajana valtakunnallisen auto- ja varaosamyyjän tutkintotoimikunnan sihteerinä vuodesta 1994 alkaen viisi toimikautta yhteensä 20 vuotta. Hän on myös osallistunut Trafin valtakunnallisten ADR / VAK ajolupakoekysymysten kehittämiseen. Lämpimät onnittelut Tarjalle ja Markulle!

Pistokkaiden vaihtopäivä Puutarhatalossa Työtehoseurassa Rajamäellä Puutarhatalossa vietettiin viherkasvien pistokkaiden vaihtopäivää. Opiskelijat ja henkilökunta saivat tuoda tullessaan ja viedä mennessään viherkasvien pistokkaita. Opiskelijoiden ideoiman tapahtuman ideana oli levittää tietoutta nyt niin trendikkäistä viherkasveista ja samalla jakaa kasveista uusia alkuja halukkaille ja saada uusia myös itselle. Tietynlaista kierrättämistä tämäkin. Pistokkaat oli järjestelty kauniisti lasipurkkeihin nimilappujen kera.

Opiskelijat kertoivat erilaisista tavoista ottaa pistokkaita sekä neuvoivat kasvien juurruttamisessa ja hoidossa. Tarjolla oli myös mahdollisuus istuttaa pistokkaat ruukkuihin valmiiksi.

4

TEHO

Työtehoseura Mehiläishoitajien Talvipäivillä Turussa Työtehoseura oli esillä 22.1.2023 Mehiläishoitajien Talvipäivillä Turussa, kun erikoistutkijat Janne Karttunen ja Veli-Matti Tuure kertoivat tuloksia ulkoisten tukirankojen eli eksoskeletonien käyttäjäkokemuksista. Tulokset perustuivat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) rahoittamassa Ranka-hankkeessa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamissa Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja -hankkeissa erilaisissa alkutuotannon töissä kerättyihin tietoihin. Testeissä mukana olleet eksoskeletonit olivat Mehiläishoitajien Talvipäivillä myös näytillä ja kokeiltavina Meditas Oy:n osastolla. Suomen Mehiläishoitajain Liiton järjestämään kaksipäiväiseen tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä.

Digitalisaatio ei ole uhka vaan mahdollisuus – ja myös historian tehokkain viestintäkeino TTS, TIEKE ja TTL ovat yhdessä tukeneet kolmen vuoden ajan yritysten siirtymistä digitalisaatioon ja auttaneet mm. järjestelmien hankinnassa, tietoturva-asioissa ja somemarkkinoinnissa. Digihyöty-hankkeen päätöswebinaarissa 7.2. avattiin hankkeessa koottu Yrittäjän digitieto –sivusto, mistä voit lukea enemmän sivulta 33. Puhumassa olivat luova johtaja Jani Halme ja toimitusjohtaja Aki Karkulahti. Halme käsitteli omassa puheenvuorossaan digitalisaation merkitystä markkinointiin. Kaikkeen viestintään on nyt valtavat mahdollisuudet, mutta kannattaa luottaa kunnon tarinaan ja sen tehokeinoihin: poikkeus, konflikti ja pyrkimys. Tietotulvassa ihmiset huomaavat yllätykset, eivät tasaista strategian selittämistä! Kuvassa tarinaa luomassa Janin kanssa Minna TTS:ta, Sari TTL:sta ja Jari TIEKEstä.

Uudesta torninosturista mahtavat maisemat Työtehoseuran nostokoulutuksen käytössä on nyt uusi torninosturi Vantaalla Sarkatien toimipisteessä.

Torninosturin kuljettajaksi opiskelevat kehuvat kuljettajan työoloja. Hytti muistuttaa enemmän toimistoa kuin perinteistä ohjaamokoppia. Kuljettajan viihtyvyyteen panostetaan paljon; ohjaamo on varustettu lämmityksellä ja ilmastoinnilla sekä ergonomisella istuimella. Jääkaappi ja mikroaaltouuni sekä tietenkin radio kuuluvat varusteisiin.

Kiinnostaisiko torninosturin kuljettajan ammatti?

Lisää tietoa www.tts.fi/koulutustarjonta/nostotyo TEHO

5

Kylmästi Paras -RekryKoulutuksella kuljettajia ammattiin TTS Työtehoseura ja Kylmästi Paras kouluttavat yhteistyöllä jakeluautonkuljettaja elintarvikekuljetuksiin. Kylmästi Paras Oy on viileä- ja pakastejakeluun erikoistunut logistiikkayhtiö, jonka jakelun kautta kulkee päivittäin tuhansia viileä- ja pakastelähetyksiä ympäri maan. Viime syksynä toteutettiin ensimmäinen yhteinen RekryKoulutus, jonka myötä kuusi kuljettajaa on työllistynyt yritykseen. Hyvien kokemusten saattelemana helmikuussa on koulutuksen aloittanut uusi opiskelijaryhmä.

- Teorian ja työssäoppimisen yhdistelmä tarjoaa hyvät eväät ammattiin. Hakijoiden taustat ovat olleet laidasta laitaan, pakettiautonkuljettajista maatalouslomittajiin.

Ajokoulutus ja korttipätevyydet suoritetaan TTS:n Vantaan toimipaikassa ja lastaus- ja muita harjoituksia tehdään Rajamäellä. Yhteistyö on toteutunut tosi hienosti. Tässä koulutuksessa kaikki voittavat, niin opiskelijat kuin yritys, juttelee TTS:n tavaralogistiikan kouluttaja Juho Haveri.

Tiedonvälitys digimaataloudesta osui oikeaan hetkeen Keskustelu älymaataloudesta ja digimaataloudesta käy vilkkaana, kun maatilojen tuotannon ja kannattavuuden hyödyksi haetaan uusia ratkaisuja. TTS Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hankkeessa tuotettu tieto ja tiedonvälitys ovat osuneet ajallisesti sopivaan saumaan. Hyviksi havaitut Digimaatalous-webikahvit ja Digimaatalous-sivusto palvelevat jatkossakin kiinnostuneita. - Digimaatalous-sivuilla on ollut yli 8000 kävijää, webikahvien tallenteita on katsottu yli 5000 kertaa ja some-kanavia seuraa tuhatkunta seuraajaa. Muodostunut verkosto on ollut aktiivinen ja tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä, kertaa tuloksia projektipäällikkö Reetta Palva. Kuva vuoden 2019 avausseminaarista Tampereelta.

6

TEHO

Ammattitaitoisia asbestipurkajia tarvitaan Pölyn leviämisen estämiseen erityisesti asbestipurkutyössä tulee kiinnittää huomiota. Puutteellisista suojauksista aiheutuneen purkukohteen ulkopuolisen tilan, esimerkiksi naapurihuoneiston saastuminen on valitettavan yleistä ja sen puhdistaminen kallista erikoistyötä. Asko Seppälä ASTQ Supply House Oy:sta kouluttaa TTS Työtehoseuralla asbestipurkajia. Kuvassa harjoitellaan asbestia sisältävän massaeristeen oikeaoppista pussipurkua, joka on esimerkiksi putkiston venttiilin uusimisessa käypä menettelytapa. Pätevyyskoulutukset: https://lnkd.in/d4XB7DmM

Traktorityötä avustavia järjestelmiä tutkitaan Työtehoseuran uudessa Ajoapu-hankkeessa selvitetään keskeisien traktorityötä avustavien järjestelmien vaikutusta kuljettajan ruumiilliseen ja henkiseen kuormittumiseen. Lisäksi selvitetään järjestelmien vaikutusta traktorityön turvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä niiden soveltuvuutta ja rajoitteita erityisesti erilaisissa peltoviljelytöissä. Tarkastelun kohteena ovat traktorin päisteautomatiikka, taakseajolaite ja kolme eritasoista gps-ohjausjärjestelmää. Suuria peltoaloja viljelevät maatalousyrittäjät ja koneurakoijat voivat helposti tehdä yli tuhat tuntia traktorityötä vuodessa, joten tämä työ vaatii huomiota, muistuttaa Työtehoseuran erikoistutkija Janne Karttunen. Hanketta rahoitetaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla.

TTS Työtehoseura on hankkinut uuden tontin Vantaalta TTS Työtehoseura ja Sanoma Oyj allekirjoittivat 28.2. kauppakirjan Vantaan Keimolassa sijaitsevista tonteista. TTS on hakenut uutta paikkaa Vantaalta jo parin vuoden ajan. Rakennuspaikka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien äärellä lähellä Kivistön asemaa ja Valtatie 3:n varrella. Alue sopii erinomaisesti ammatillisen koulutuksen tarpeisiin. TTS:lla on tällä hetkellä Vantaalla Kehä III:n varrella kaksi toimipaikkaa, joissa järjestetään monipuolista logistiikka- ja rakennusalan ammatillista koulutusta. Tavoitteena on yhdistää nämä toiminnot nyt hankittuun uuteen toimipaikkaan. Uuden oppilaitoksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa 2024-2025. (Kuva ei esitä lopullista rakennusta)

Metsäalan koulutuksen laatumittaustulokset julkaistu Metsäalan ammatillisen koulutuksen kolmannet valtakunnalliset laatumittaustulokset julkaistu: valmistuneiden ammattiosaaminen vielä hyvällä tasolla, mutta signaaleja laskusta havaittavissa. Metsäalan ammatillisesta perustutkinnosta 2019–2021 valmistuneiden oppimistulokset olivat vielä hyvällä tasolla keskeisessä ammattiosaamisessa kaikilla osaamisaloilla, mutta huolestuttavaa laskua 12 vuoden seurannassa oli havaittavissa. Ajankohtaisessa keskustelussa harvennushakkuiden jäljet metsissämme ovat keskiössä. Harvennusmalliosaaminen oli kokonaisuutena opinnoissa kehittynyt hyvälle tasolle 4–5/6. Metsuri-metsäpalvelutuottajilla harvennusosaaminen oli jopa hieman parantunut (4,92/6), mutta metsäkoneenkuljettajien osaamisalalla heikentymistä oli tapahtunut vuosikymmenen alusta (4,25/6).

Laajemmin tuloksista Työtehoseuran tutkimusjulkaisussa ‘Metsäalan ammatillinen koulutus mittaus 2022’ (www.tts.fi) tai sähköisestä tulospalvelusta https://ttsmetsa.fi/mittarit/ Milloin nähdään peltorobotti suomalaisella pellolla?

Ehkä jo ensi kesänä, mikäli TTS Työtehoseuran ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Peltorobotiikalla kestäviä viljelykäytäntöjä eli PeltoRobo-hankkeen suunnitelmat toteutuvat. Tavoitteena on kokeilla ja tutkia peltorobotiikkaa käytännön olosuhteissa vihannesviljelyssä. Oikeaa peltorobottia testaamalla selvitetään, miten robotti soveltuu suomalaisiin viljelymenetelmiin, käytäntöihin ja toimintaympäristöön ja millaista osaamista robotiikan käyttö edellyttää. Pula osaavasta työvoimasta on kasvava ongelma erityisesti työvoimavaltaisessa vihannesten viljelyssä. Lisäksi alalla haetaan ratkaisuja mekaaniseen rikkojen torjuntaan kasvinsuojeluaineiden käytön sijaan. Maatilatalouden kehittämisrahasto on myöntänyt rahoituksen kaksivuotiselle hankkeelle.

TEHO

7

Kohti ekologisempaa floristiikkaa EIJA KESKI-KORPELA, KOULUTTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Ympäristötietoisuutta ja ekologisuutta on pohdittu jo pitkään kukkakauppaalan toimijoiden keskuudessa.

Maailmalla tehotuotettujen leikkokukkien hiilijalanjälki, torjunta-ainejäämät ja perinteissä kukkasidonnassa kertyvän epäorgaanisen jätteen määrä kuormittavat sekä ympäristöä että valveutuneen floristin mieltä.

TIINA ESKELINEN

Toive ekologisemmasta floristiikasta on osa laajempaa ympäristötietoista ajattelua. Impulsseja on noussut niin kukkakauppiaiden, asiakkaiden kuin opiskelijoidenkin asenteista. TTS Työtehoseuran floristiikan opetuksessa luontolähtöisyydellä on pitkät perinteet. Kymmenisen vuotta sitten kehitetty Botanical Design-kurssi oli ennakkoluuloton avaus uusien näkökulmien ja ilmaisumuotojen etsintään kasvien käytössä. Helmikuussa alkaneessa floristikoulutuksessa kestävän kehityksen teemat on nostettu keskiöön ja ne kulkevat kiinteästi mukana opintojen kaikilla osa-alueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa, että kasvihankinnat keskitetään mahdollisuuksien mukaan kotimaisiin, lähellä tuotettuihin leikkokukkiin. Floristitiimin yhteistyökumppaneita ovat paikalliset kukkatukut ja tuottajat, joiden hävikkikukkia voidaan hyödyntää opetuksessa. Sidonnassa käytetään runsaasti ja monipuolisesti luonnonmateriaaleja sekä Rajamäen kampuksen puistoalueen kasveja. Opetuskäyttöön perustettua avomaan leikkokukkaviljelmää tullaan kevään ja kesän aikana laajentamaan ja kehittämään entistä paremmin opintoja palvelevaksi.

Oleellinen osa kestävää kehitystä on luonnollisesti hävikin välttäminen. Kohonneet tuotantokustannukset ovat näkyneet kukkien hinnoissa. Tämä on ollut tehokas motivaattori entistäkin taloudellisempaan kasvimateriaalin käyttöön ja hävikin minimointiin. Järjestelmällisellä toimintatapojen kehittämisellä voidaan kuitenkin entisestään parantaa sekä kukkakaupan ekologiaa että ekonomiaa. Epäorgaanisen materiaalin, kuten muovisten sidontapohjien ja kemikaalien käytön minimointi koko floristiikan ketjussa vaatii osin asioiden ajattelua uudesta kulmasta, mutta tuottaa onnistuessaan ympäristökuormaa keventäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan myös selvää taloudellista säästöä.

Visiona on, että opiskelijat tahoillaan jalkauttavat ympäristötietoisuutta työelämään erilaisten oppimisprojektien muodossa. Opintojen aikana pohditaan aktiivisesti eri sidosryhmien kanssa floristiikkaa kestävän kehityksen näkökulmasta ja pyritään kehittämään kukkasidonnan kenttää laaja-alaisesti ekologisempaan suuntaan.

8

Floristien kouluttaja Tiina Eskelinen osallistui tällä kimpulla Love me do - messujen morsiuskimppukilpailuun. Työ on täysin maatuva, lehdet on kerätty koulun viherkasveista ja niistä voi juurruttaa huonekasveja.

TEHO

Aurinkopaneeliasentajien koulutus laatu edellä, luotettavuutta työhön

EIJA LILJA-VUORI, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Lisääntyvä kiinnostus aurinkoenergian hyödyntämisestä sähköntuotantoon kiihdyttää aurinkopaneelimarkkinoiden kasvua. Samanaikaisesti alalla tarvitaan osaajia asennustehtäviin.

Pilottina starttaavan koulutuksen tavoitteena on vastata tilanteeseen kouluttamalla uusia, perustaidoilla ja -tiedoilla varustettuja tekijöitä alalle.

Aurinkopaneeliyhdistys yhteistyökumppaniksi koulutukseen Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Markus Andersén on osallistunut aktiivisesti koulutuksen suunnitteluun ja ohjaukseen.

– Aurinkopaneeliasennuksessa aikaa vievin työ on mekaaninen osuus. Siihen tarvitaan asennustyövoimaa enenevissä määrin. Koulutustarve tulee olemaan vuosiksi eteenpäin, sillä asentajia tarvitaan alalla, näkee Andersén koulutuksen tulevaisuuden näkymät.

Kiinnostus aurinkopaneelien asennukseen liittyvistä rakennusteknisistä ohjeista oli alkusysäys Rakentamisen yksikön johtaja Mauri Konttilalle ryhtyä selvittämään, millaisia yleisiä ohjeita esimerkiksi vesikatteiden asettamista vaatimuksista Suomesta löytyy vai löytyykö.

Aiemmin Keski-Euroopasta hankitun työkokemuksensa perusteella hän haki mahdollista tietoa myös sieltä.

Pilottina alkava viidenkymmenen päivän pituinen koulutus on suunnattu sekä alalla oleville että alalle tuleville tekijöille. Koulutuksen tähtäimessä on, että jokainen opiskelija saa koulutuksen käytyään työpaikan, mikäli sellaista ei ole entuudestaan. —Alalla jo oleville tai vastaavan työkokemuksen omaaville henkilöille koulutus tiivistetään lyhyemmäksi kokonaisuudeksi, tiivistää vastuukouluttaja Jari Suuronen koulutuksen käytännön puolesta.

– Keski-Euroopan maat ovat tehneet paljonkin aurinkosähköön liittyviä ratkaisuja. Etenkin Saksasta löytyi sekä virallisia että yleisiä ohjeita, jotka eivät olleet tuote- ja merkkiperusteisia. Löydettyäni ohjeita ajattelin, eikö ohjeistusta voida lisätä Suomeenkin. Mietin myös, onko aurinkopaneeleita myyvillä yrityksillä Suomessa riittävästi tietoa ja osaamista vesikattojen rakennetekniikasta ja ehtivätkö yritykset paneutumaan aiheeseen riittävällä tasolla, kertaa Konttila idean alkua.

Koulutuksessa keskitytään kartuttamaan osaamista erilaisista vesikatteiden rakenteista, vesikattojen kuntoon liittyvistä asioista, palo- ja kattotyöturvallisuudesta. Myös perusteet aurinkosähkölaitteista ja -järjestelmistä sekä sähkötyöturvallisuudesta kuuluvat opintosuunnitelmaan.

Koulutus aloitetaan Vantaan Sarkatien toimipisteellä rakentamalla liikuteltava oppimisympäristö, jossa on useita erilaisia kattoja ja rakenteita mallintamaan sitä, miten paneelit ja aurinkosähkölaitteistot asennetaan.

– Olemme saaneet myös aurinkopaneelisähkötarvikkeita myyvän ja asentavan yrityksen yhteistyökumppaniksi. Tavoitteena on mahdollistaa aurinkopaneeleja myyville yrityksille ammattiosaamista ja lisäresursseja asennustoimintaan. Tärkeää on myös se, että asiakkaalle muodostuu luotettava kuva siitä, kun kaikki on tehty oikein ammattitaitoisen aurinkopaneeliasentajan toimesta, toteaa Konttila.

Liikuteltavan oppimisympäristön avulla koulutus voidaan järjestää tulevaisuudessa ympäri Suomea.

Kuvassa Mauri Konttila ja Jari Suuronen.

TEHO

9

TTS testaa

Koti puhtaaksi höyryllä

ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN, TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA TVINS-KUVAPANKKI

TTS Työtehoseura testasi kotitalouskäyttöön tarkoitettua Tvins H2O HD-höyrypesuria.

Monipuoliseksi ja ekologiseksi mainostetun pesurin siivoustulos oli hyvä, joskin pesumoppien pinta-ala on pieni ja laitteen paino saattaa pidempään siivottaessa rasittaa.

Pesuaineita ei tarvita, mutta kuuman höyryn kanssa on oltava tarkkana.

10

TEHO

Lattioiden puhdistuksessa laitetta käytetään varrellisena höyrypesurina, jonka pohjaan kiinnitetään mikrokuitupesin. Varresta irrotettava moottoriosa toimii kädessä kannettavana pesurina ja siihen voi liittää puhdistettavalle kohteelle sopivan suuttimen. Kannettavalla pesurilla voi puhdistaa lattiatason yläpuolella olevia kohteita kuten työpöytätasoja, hyllyjä, pesualtaita ja seinälaattoja.

Laitteen vakiovarustukseen kuuluu kaksi mikrokuitupesintä sekä käsiosassa käytettävät nylon- ja kupariharja sekä suihkusuulake. Testin pesuri maksaa noin 130 euroa. Erikseen ostettavia lisävarusteita ovat mm. jatkoletku, ikkunanpesin ja lasta, erikoispitkä suulake vaikeapääsyisille kohteille ja erilaisia liinoja, kuten vaatteiden höyrytysliina, nukkaliina ja hankausliina.

Lisävarusteita käyttäen pesurilla voi puhdistaa myös tekstiilipintoja ja pestä ikkunoita.

Höyrypesurin toimintaperiaate Höyrypesurin vesisäiliön vetoisuus on 4,5 desilitraa.

Säiliö täytetään vedellä ja kiinnitetään runkoon. Pesuri käynnistetään virtapainikkeesta, jolloin höyrynmuodostus alkaa ja laite on käyttövalmis nopeasti. Höyrynpaine säädetään valitsimesta. Pienintä säätöä Low suositellaan esimerkiksi vaatteille, patjoille ja tyynyille.

Medium-säätö sopii laminaatille ja muille lattiapinnoille, muoville, laatoille ja ikkunoille. High-säädöllä puhdistetaan kestäviä pintoja kuten saniteettiposliinia ja ruostumatonta terästä.

Laitteen käyttäjä säätää höyrynpaineen, joka puolestaan vaikuttaa veden riittoisuuteen. Höyry irrottaa likaa ja desinfioi. Laitetta kuljetetaan puhdistettavalla alueella.

Lattioiden höyrypuhdistuksessa käytettävä mikrokuitumoppi kerää likaa pinnalta. Käsikäyttöisenä laitteen suuttimesta purkautuva höyry pehmittää ja irrottaa likaa, joka pyyhkäistään tarvittaessa siivousliinaan.

Höyryn kanssa tarkkana Höyrypuhdistin sopii kaikille kosteutta ja kuumuutta kestäville pinnoille. Materiaalin kestävyys on varmistettava pienellä alueella, jos on epävarma asiasta. Höyrypesuri sopii useimmille pintakäsitellyille materiaaleille, mutta vahaa ja öljyä kuumuus irrottaa. Laattojen saumaukset voivat haurastua, jos niitä höyrytetään usein. Kuuma höyry ei sovellu huokoisille pinnoille, kuten betonille ja käsittelemättömille puupinnoille. Myös vinyyli- ja linoleumilattioiden sekä tekstiilien puhdistuksessa on oltava varovainen.

man höyryn kanssa on työskenneltävä varoen. Pesurin käyttö pienessä tilassa nostaa tilan kosteuspitoisuutta.

Pesuri pitää sykkivää ääntä, mutta se ei ole häiritsevän kova. Pesurin noin kuusimetrinen liitosjohto voidaan kelata varressa oleviin pidikkeisiin.

Ekologista siivousta Ekologisinta siivous on, kun se tehdään säännöllisesti ja hyvillä siivousvälineillä. Testatun höyrypesurin siivoustulos oli hyvä, mutta lattia jäi joissakin tilanteissa märäksi. Pesuriin tarroilla kiinnitettävä mikrokuitupesin on pinta-alaltaan pieni, mutta pesurin muoto ja varren taipuisuus helpottavat ulottumista eri siivouskohteisiin.

Muovimatolla pesin liukui hieman huonommin kuin muilla lattiapinnoilla. Testien aikana mikrokuitupesimen tarrat kuluivat niin, ettei pesin lopulta pysynyt kunnolla kiinni pesurissa. Mikrokuitupesin pestään 60 asteen pesuohjelmalla. Huuhteluainetta ei saa käyttää.

Höyrypesurin etuna on, ettei pesuaineita tarvita ja laitteella voi puhdistaa monenlaisia kohteita. Varresta irrotettuna pesurilla on näppärää puhdistaa ahtaita ja hankalia paikkoja kohdesuuttimia hyödyntäen. Huonekalujen puhdistamiseen tarkoitetulle lisävarusteelle olisi testeissä ollut käyttöä. Käyttöohjeiden mukaan myös grilli, auton sisäosat, lasten lelut, lemmikkien tarvikkeet, roska-astiat ja leikkuulaudat puhdistuvat höyryllä.

Huomioita •

varsi taittuu kaksin kerroin, menee pieneen tilaan säilytyksessä

•

pitkä liitosjohto saadaan kelattua pidikkeisiin

•

kannettava puhdistinosa helppo irrottaa varresta

•

vesisäiliön täyttäminen helppoa, laite melkein heti käyttövalmis, ei odottelua

•

pesinosa kääntyy 360 astetta, menee melko hyvin nurkkiin, taipuu matalien huonekalujen alle

•

puhdistusaineita ei tarvita

•

voi käyttää vesijohtovettä

•

lisävarusteita saatavilla runsaasti

•

puhdistettava pinta voi jäädä märäksi

•

kannettava yksikkö melko painava, käsi väsyy työskenneltäessä pidempään

•

mikrokuitupesimen tarrat kuluivat testin aikana eikä pesin enää pysynyt pesuriosassa kiinni

•

mikrokuitupesimiä tarpeen olla useampia

Käyttö vaatii totuttelua ja kokeiluja Lattiapinta jää märäksi, jos pesurin höyrynsäätö on liian isolla tai pesuria liu’utetaan pinnalla hyvin hitaasti. Kuu-

TEHO

11

Pyykit pesulassa vai omalla koneella?

TARJA MARJOMAA , TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Kiinteistöpesulakoneet pesevät nopeasti ja ovat täyttökapasiteetiltaan isompia kuin kotitalouden pyykinpesukoneet. Pesutuvalla on yleensä useampi pesukone, joten yhden pesuvuoron aikana ehtii pesemään ison kasan pyykkiä. Pyykki kuivuu nopeasti tilavassa kuivausrummussa tai pyykinkuivaushuoneessa. Pesutupaa kannattaa käyttää, jos sellainen on tarjolla.

Kiinteistöpesulakone pesee nopeasti, sillä se ottaa varsinaiseen pesuun lämpimän veden tai kylmää ja lämmintä vettä sekaisin. Esteri Pesulakoneet Oy:n markkinointipäällikkö Harri Karlingin mukaan useimmissa pesulakoneissa vedensekoitussuhdetta säädetään lämpöanturin avulla. Vedenotto alkaa parilla litralla kylmää vettä, jonka jälkeen otetaan lämmintä vettä, kunnes valittu pesulämpötila ja vesitaso saavutetaan.

– Pesulakoneen vedenlämmitysteho on suurempi kuin kotitalouskoneen. Pesulakoneissa, joissa pesurummun tilavuus on 60–70 l, on 4–5 kW:n lämmitysvastukset.

Lämmitysaika on lyhyt, sillä koneeseen tuleva vesi on

jo valmiiksi lämmintä. Vastaavan kokoisissa kotitalousmalleissa lämmitysteho on 2–2,5 kW, kertoo Karling.

Kotitalouden pyykinpesukone liitetään kylmään veteen, jonka lämmittäminen vie aikaa ja sähköä. Kodinkoneet kuuluvat energiamerkintäjärjestelmän piiriin ja koneen vesimäärää pienentämällä on parannettu energiatehokkuutta. Pientä vesimäärää kompensoidaan pidennetyllä pesuajalla, jolloin myös mekaaninen liike lisääntyy.

Kiinteistöpesulakoneissa ei ole energiamerkintää, joten valmistajat ovat voineet optimoida ohjelmia vesimäärän ja mekaanisen liikkeen suhteen.

Pyykin pesutulosta on tehostettu myös pesurummun pinnan erilaisilla kuvioinneilla ja olakkeiden muotoilulla. – Kiinteistöpesulakoneiden energiatehokkuus on parantunut ja käytettävät vesimäärät ovat vähentyneet selvästi viime vuosina. Pesuaikaa ei kuitenkaan ole pidennetty, jotta mahdollisimman moni ehtisi konetta päivän aikana käyttämään, Harri Karling kertoo.

Kotitalouden pyykinpesukoneen sähkönkulutus on suhteessa isompi kuin kiinteistöpesulakoneen, mutta tämä ei ole koko totuus energiakulutuksesta. – Pesulakoneen ottama lämmin vesi tuotetaan kylmästä vedestä ja Suomessa kerrostaloissa suurelta osin kaukolämmöllä. Tätä ei ole huomioitu kiinteistöpesukoneiden kulutuslukemissa, toteaa Harri Karling.

Mikäli pesutuvalla on kuivausrumpu tai -huone, niitä kannatta käyttää. Ripustuskuivattu pyykki kuivuu asunnossa hitaasti etenkin syksyllä ilmankosteuden ollessa korkea. Kylpyhuoneessa pyykin kuivumista hidastaa peseytymisestä tuleva kosteuskuorma.

12

TEHO

Sisälogistiikassa

Mitä kuuluu?

kestävä kehitys keskiössä

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Kävin helmikuisena torstaina Nuolikujalla juttelemassa kouluttaja Ahmed Mahadin kanssa sisälogistiikan asioista. Ahmedilla oli juuri käynnissä lokakuussa aloittanut sisälogistiikan ammattitutkintoryhmän koulutuspäivä.

Mitä alalle kuuluu, näkyykö millaisia muutostrendejä?

– Työt toki edelleen ovat samoja, mutta tänä vuonna tullaan varmasti panostamaan kestävään kehitykseen entistä enemmän. Opiskelijoille annetaan kattava näkemys siitä, mitä se tarkoittaa ja miten teema näkyy sisälogistiikassa. Konkreettisesti, kun nyt muutenkin eletään energiakriisin aikaa, niin käydään läpi, miten varastotyössä käytetään tehokkaasti ja säästetään energiaa, onko valoina ledit, millaisia autoja käytetään, miten jätteet lajitellaan ynnä muuta.

Tässä TEHO-lehdessä on paljon asiaa digitalisaatiosta. Miten se näkyy täällä?

– Varastossahan tärkein työkalu on varastonhallintajärjestelmä, ja työpaikka kuin työpaikka, niin nykyään tarvitaan digitaitoja. Me koulutamme digityökaluja käyttäen. Meillä on digitaalinen oppimisympäristö, uusi varastohallintajärjestelmä sekä opinnoissa kattavasti sisälogistiikkaan liittyvää nykyteknologiaa. Avustamme ja koulutamme opiskelijat digiosaaviksi tulevaisuuden ammattilaiseksi.

Pyrimme antamaan heille mahdollisuuden kouluttautua ja saada tiedot ja taidot, jotta pystyisivät työllistymään sisälogistiikan puolelle. Koulutus toteutetaan kuudella eri kielellä, tarvittaessa tulkaten. Itsekin hallitsen tarvittavista kielistä neljä: suomi, englanti, somali ja arabia.

Koulutuksessa on mukana useita Uudenmaan alueen varastoalan yrityksiä.

Ahmed, mitä vielä haluaisit sanoa TEHO-lehden lukijoille?

– Säästetään energiaa! Ja tehdään tästä vuodesta parempi vuosi kuin viime vuosi.

i

Töihin varastoalalle?

Tietoja sisälogistiikan koulutuksista: https://www.tts.fi/koulutustarjonta/ varasto_sisalogistiikka

Kyselin eräältä paikalla olevalta opiskelijalta fiiliksiä nykyisestä ja tulevasta: – Opiskeluhan on aina kivaa, kun aihetta mistä on kiinnostunut. Tällä alueella töitä tulee riittämään, ja olen itse aika innoissani siitä, että tulee uusia haasteita. Koko ajan tämä ala kehittyy, ja on hieno päästä olemaan mukana.

Keskustelimme vielä hetken uudesta Kotoudu töihin -koulutuksesta, mikä alkaa maaliskuussa: – Kotoudu töihin – koulutus on suunnattu maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joiden on vaikea integroitua yhteiskuntaan, kouluttautua tai työllistyä.

TEHO

13

Enemmän esteettömyyttä ja ennakointia

Asumistarpeet muuttuvat ikääntyessä MINNA KUUSELA JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA DEPOSITPHOTOS JA RIITTA WEIJOLA, VASTAVALO

Milloin on oikea aika ajatella ikääntymistä? Tänään, eläkkeelle siirtyessä vai 80-vuotiaana? Vanheneminen on monelle peikko, eikä ennakointia haluta ajatella tai pidetä tärkeänä. Teoriassa ikääntymisen vaikutus asumiseen mietityttää. Silti 75 prosenttia yli 55-vuotiaista, jotka haastateltiin alan järjestöjen yhteishankkeessa tehdyssä väestötutkimuksessa, ei ollut toteuttanut mitään ennakoivia toimenpiteitä.

Senioriasumiseen liittyvä kuvamateriaali erilaisissa kuvapankeissa ja seniorikotien mainoksissa tuo esiin myös ideaalimaailman: aina iloiset ja touhukkaat ikääntyneet. Onneksi tämä voi olla myös totta!

14

TEHO

Asuinympäristön esteettömyyden tarve kasvaa iän karttuessa. Iso osa ihmisistä ikääntyy asunnossa, jossa on asunut vuosikymmeniä. Koti kaipaa usein muutostöitä, jotta asuminen voi jatkua. Esteettömissä asunnoissa kaikki ihmiset voivat olla, elää ja liikkua yhdenvertaisesti, mahdollisimman hyvin, myös erilaisten apuvälineiden kanssa. Asumiseen liittyvät esteettömyyden lisäksi myös monenlaiset palvelut. Erilaisilla digitaalisilla ja teknisillä ratkaisuilla voidaan ylläpitää tai parantaa ikääntyvän elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä.

Digitalisaatio on tullut myös senioriasumiseen – ja sen helppokäyttöisyys on tässä äärimmäisen tärkeää.

Ennakoi hyvissä ajoin!

Miten brändätä asumisen ennakointi niin, että +55-ikäiset ihmiset saadaan kiinnostumaan asiasta? Eläkkeensaajien Keskusliiton viestinnän suunnittelija Anneli Velho kannustaa ottamaan esteettömyysasiat tosissaan, sillä siitä hyötyvät kaikki. ”Esteettömyys on kyllä kumma asia, kun ei oikein tajuta, ettei joka polvikuluman tai kipsijalan takia voi muuttaa uuteen asuntoon”, Velho harmittelee. Seniori-iän asumistarpeisiin varautuvat, hyvissä ajoin toteutetut toimenpiteet kannattavat, sillä toimintakyvyn heikentyessä ajatus remontista voi tuntua ylivoimaiselta tai pienet tulot vaikeuttavat toteutusta.

Ikääntymisestä puhutaan usein vain negatiivisten asioiden kautta, erilaisten kustannusten ja vaivojen kautta.

Pelko vahvistaa ”ei vielä” -asennetta ja ikääntymisen vaikutusta asumiseen ei haluta ajatella. Asenteiden muuttaminen on iso viestinnällinen haaste. Voiko ikääntyminen olla trendikästä? Näyttelijä Seela Sellan kaltaiset vahvat ja rohkeasti omanikäisensä, mediassa esillä olevat hahmot ovat toivottavasti viesti vähitellen tapahtuvasta muutoksesta.

Yhteisöllisestä asumisesta on puhuttu pitkään – nyt sitä vaatii lakikin Vuoteen 2030 mennessä neljännes suomalaisista on täyttänyt 65 vuotta. Vuonna 2040 Suomessa on 200 kuntaa, joiden asukkaista kolmannes on yli 65-vuotiaita.

Tarvitaan panostusta uudenlaisten asumisratkaisujen sekä asuinympäristöjen toteuttamiseen. Yhteisöllinen asuminen kannattaa muistaa vaihtoehtona, jos toimintakykyä on jäljellä, mutta asuminen omassa kodissa ei enää tunnu mukavalta. Uusi laki velvoittaa myös velvoittaa hyvinvointialueita järjestämään yhteisöllistä asumista. Sillä tarkoitetaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan väliin sijoittuvaa asumismuotoa, joka korvaa tavanomaisen palveluasumisen. Yhteisölliseen asumiseen liittyvä tekeminen ja harrastaminen edistää hyvinvointia ja osallisuutta, lisää sosiaalisia kontakteja, tuo vastavuoroisuutta ja vähentää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta.

Tietotekniikka on ikääntyneillekin mahdollisuus, ei uhka, jos sitä sovelletaan oikein

Tilasuunnittelulla asumisen toimivuutta vauvasta vaariin Ikääntyneet haluavat asua muiden ikäryhmien tavoin yksilöllisesti. Ennakoiva asunnonvaihtaja tarkastelee asunnon lisäksi asuinympäristöä, sen esteettömyyttä, turvallisuutta, palvelujen saavutettavuutta sekä harrastusmahdollisuuksia. Korjausten avulla myös nykyistä asuntokantaa saadaan muuntumaan erilaisten asukkaiden tarpeisiin. Muutostyöt voivat olla pieniä, kuten tukikahvojen asennuksia tai suurempia, esimerkiksi väliseinien siirtämistä.

Työtehoseura on myös toteuttanut ja toteuttaa jatkossakin useita projekteja, joissa on kehitetty käyttäjälähtöisiä tilaratkaisuja ja tarkasteltu kodintekniikan mahdollisuuksia kodin arjen helpottamiseksi. Älyteknologialla varustettu kodintekniikka tulee lisääntymään ja keventämään myös ikääntyvän väestön kotiaskareita.

Järjestöjen yhteistyö auttaa ennakoinnissa Viime vuonna TTS koordinoi kuuden järjestön yhteisen ja ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen ikääntyvien asumisen ennakoinnista. Hanke edisti ikääntyneiden ihmisten omaa asumisen ennakointia ja kehitti järjestöjen yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja. Järjestöt pystyvät tavoittamaan ikääntyneitä monien kanavien kautta, ja tarjoavat runsaasti tietoa, tukea ja välineitä ikääntyville. Mukana olivat Ikäinstituutti, Vanhustyön keskusliitto, Miina Sillanpään säätiö, Muistiliitto, Suomen Asumisen Apu ja Suomen muistiasiantuntijat.

Yhtenä tuloksena syntyy helppokäyttöinen aineistopankki ikääntyneiden asumisen ennakointiin liittyvästä viestintä- ja neuvontamateriaalista. Siihen kootaan neuvontamateriaalia ennakoinnista, konkreettisista toimenpiteistä, rahoituksesta sekä hyviä esimerkkejä.

Aineistopankki löytyy Vanhustyön keskusliiton www. vanheneminen.fi/asuminen -sivustolta. Sivuilta löytyvään Tehdään iästä numero! -kansanliikkeeseen kannattaa samalla myös tutustua.

TEHO

15

Ulkoisista tukirangoista hyviä kokemuksia JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Fyysisesti kuormittavimmat työt ja työasennot tulisi ensisijaisesti poistaa tai korvata vähemmän kuormittavilla. Avuksi voidaan ottaa myös vartaloa tukevat ulkoiset tukirangat. Maatalousyrittäjien mukaan ne vähentävät kuormittumista ja soveltuvat useisiin alan töihin.

Ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit ovat puettavia laitteita, jotka tukevat vartaloa mekaanisesti.

TTS Työtehoseurassa toteutetun Ranka-hankkeen päätavoitteena oli selvittää ulkoisten tukirankojen soveltuvuutta ja rajoitteita maatilan töissä. Oheiset tulokset perustuvat tukirankoja testanneiden maatalousyrittäjien ja -työntekijöiden kokemuksiin ja arvioihin.

Maatalousyrittäjien tuki- ja liikuntaelinvaivat Maatalousyrittäjillä työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinten (tule) sairauksien syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kumarat ja kiertyneet työasennot, toistoliikkeet, staattinen asennon ylläpitäminen, kyykistely ja taakkojen nostelu. Tule-vaivoihin tulee puuttua ajoissa niiden kroonistumisen estämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Myös tule-vammoista kuntoutumiseen tulee suhtautua vakavasti. Tule-vaivoilta suojaavat – usein varsin mittavat – investoinnit työympäristöön ja työmenetelmiin eivät ole kaikille taloudellisesti mahdollisia tai edes järkeviä. Tässä voivat tulla apuun ulkoiset tukirangat.

Testatut tukirangat Passiivisissa tukirangoissa käytetään jousia, niveliä tai elastisia liinoja liikkeiden tukemiseen ja kuormituksen siirtoon esimerkiksi selästä alaraajoihin.

Passiiviseen tukirankaan varastoituva ja sopivalla hetkellä vapautuva energia syntyy käyttäjän liikkeistä, eivätkä nämä mallit anna käyttäjälle lisää voimaa.

Kanadalaisyhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan tukirangat soveltuvat – tietyin rajoittein – useisiin maataloustöihin ja niiden käyttö voi jopa puolittaa

16

TEHO

kuormittumisen. TTS:n hankkeessa testattavina olivat oheisissa kuvissa näkyvät passiiviset tukirangat: LiftSuit-nostopuku ja Hapo MS -yläraajatuki. Molemmista tukirangoista todettiin, että niiden käyttöön tottuu nopeasti. Lisäksi käyttömotivaatiota lisää, jos työ, jossa tukirangasta on hyötyä, on yhtäjaksoinen ja pitkäkestoinen.

Nostopuku keventää nostotyötä selvästi Valmistajan mukaan nostopuku on suunniteltu tukemaan selkä- ja lantioalueen lihaksia, kun nostetaan esineitä lantion tason alapuolelta tai kun pysytään eteenpäin nojaavassa asennossa. Pukua testanneiden mukaan se keventää työtä selvästi pilkkeiden teossa tilanteessa, jossa työhön liittyy toistuvasti kyykistymisiä ja nostoja. Puvun koettiin myös keventävän parsinavetassa lehmien putkilypsyä, jossa on runsaasti kyykistymisiä taakan kanssa tai ilman.

Puvun arvioitiin soveltuvan käsityövaltaisiin töihin esimerkiksi taimikonhoidossa, rakennustöissä sekä hunajantuotannossa ja puutarhatuotannossa. Puvun koettiin ohjaavan nostamaan oikein eli jaloilla. Pukua pidettiin päällysvaatteiden päällä, mutta sitä voidaan pitää myös niiden alla, ei kuitenkaan paljaalla iholla.

Puku päällä voidaan istua ja ajaa ajoneuvoilla.

Yläraajatuki keventää käsien kannattelua Valmistajan mukaan yläraajatuki on suunniteltu tukemaan yläraajoja, hartioita ja kyynärpäitä töissä, jotka vaativat toistuvia nostoja, siirtoja tai kannattelua edessä tai sivuilla sijaitseville kevyehköille esineille.

Tukea testanneiden mukaan se keventää työtä selvästi painepesurin käytössä, jossa on runsaasti taakan kannattelua kädet koholla. Tuen koetaan keventävän myös lehmien makuuparsien käsin kolaamista.

Yläraajatuen koetaan keventävän esimerkiksi perunoiden kauppakunnostusta.

Puvun arvioitiin keventävän maatiloilla yleisiä rakennus-, huolto-, korjaus- ja asennustöitä, jotka tyypillisesti sisältävät työkalujen ja tarvikkeiden kannattelua. Tuesta arvioitiin olevan hyötyä myös esimerkiksi viikateniitossa ja ainakin omenoiden, tomaattien ja kurkkujen keräämisessä. Tuki ei sovellu ahtaille kulkuväylille tai työhön, jossa sen ulkonevista jousista (lasikuitutangot) kiinni jääminen aiheuttaisi vaaraa. Tuki puetaan pääsääntöisesti päällysvaatteiden päälle.

Nostopuvun koetaan tukevan erityisesti alaselkää.

i

Lisätietoja Ranka-hanke pähkinänkuoressa • Hanke ”Eksoskeletonit eli ulkoiset tukirangat maatalousyrittäjien tukija liikuntaelinvaivojen torjunnassa sekä työn sujuvoittamisessa – Ranka” toteutettiin TTS:ssä 1/2022–1/2023.

Tutkimus rahoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla.

• Maatalousyrittäjät ja -työntekijät (n=5) testasivat sveitsiläistä Auxivo LiftSuit 2.0 -nostopukua ja ranskalaista Ergosanté Hapo MS -yläraajatukea maatilan töissä. Lisäksi he arvioivat tukirankojen soveltuvuutta töihin, joista heillä oli kokemusta, mutta joissa he eivät nyt testanneet tukirankoja.

• Täydentävää tietoa nostopuvun käytöstä kerättiin viideltä kalastajalta Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja -hankkeessa, jota rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

• Ranka-hankkeen sähköinen tutkimusraportti ja diasarja on saatavissa keväällä 2023 hankkeen kotisivuilta: https://www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/ tutkimushankkeet/maatalous/ranka

TEHO

17

Paremmilla digitaidoilla tehokkaampaa toimintaa rakennustyömaille EIJA LILJA-VUORI, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Rakennusala, monien muiden alojen tavoin, on ollut viime vuosina voimakkaan digitaalisen kehityksen pyörteissä. Alalla työskenteleville saattaa olla haastetta pysyä mukana kehityksessä. Lappeenrannan LAB-Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyönä toteutettu Digimestari-koulutus tarjoaa tilaisuuden vahvistaa rakennustyömailla tarvittavia digitaitoja, jotka ovat välttämättömiä rakennustyömaiden arjessa.

18

TEHO

Rakennusalalla ikääntyvällä työnjohdolla on runsaasti rakentamiseen liittyvää kokemusta. Digitalisaation myötä se ei välttämättä kuitenkaan enää riitä, vaan tarvitaan taitoa esimerkiksi digitaalisten projektipankkien käytössä tai osaamista 3D-tietomallin käsittelyssä.

TTS Työtehoseuran rakentamisen yksikön kouluttajan Heikki Henrikssonin mukaan digitaalinen taitotaso vaihtelee merkittävästi. Osa rakennusalalla toimivista ammattilaisista tarvitsee apua ihan tietoteknisiin perustaitoihin ja toisilla on tarvetta syvempään osaamiseen esimerkiksi eri osa-alueiden sovellusohjelmissa. - Tarpeita digitaitojen koulutuksen syntyyn ovat kerryttäneet kentältä tulleet palautteet erikokoisista rakennusyrityksistä, kertoo Henriksson.

TTS Työtehoseuran ja Lappeenrannan LAB-Ammattikorkeakoulun yhteistyössä tuottama Digimestari-koulutus käynnistyi helmikuussa. Koulutuksessa on mukana liki 120 rakennusalan ammattilaista ja se kestää kolmisen kuukautta, jonka aikana on 13 opetuspäivää joko lähitai verkko-opetuksena.

Hybridiopetus tapahtuu Lappeenrannassa, Vantaan Sarkatiellä tai verkossa. Lähiopetus vuorottelee Lappeenrannan ja Vantaan välillä siten, että vetovastuussa olevalla kampuksella pidetään lähiopetusta toisella kampuksella olevien osallistujien seuratessa opetusta verkon välityksellä.

- Järjestelyllä pyritään takaamaan mahdollisimman monelle koulutukseen osallistujalle henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta tietoteknisissä ongelmatilanteissa, selventää Henriksson käytännön järjestelyistä.

Koulutuspäivien aikana tehdään myös yhdessä harjoituksia, esimerkiksi aikataulun laadintaa sovellusohjelmalla.

Opiskelijat, jotka tähtäävät opintopisteisiin, saavat myös kotitehtäviä opetusjakson välille. Koulutuksesta voi saada enimmillään 5 opintopistettä, jotka voi hyödyntää LAB:ssä suoritettavien opintojen yhteydessä vapaasti valittavissa kursseissa.

Erilaisia digialustoja päästään myös itse harjoittelemaan Koulutuspäivien sisällöt on kohdistettu rakennustyömaiden työnjohdolle sekä muille alan toimihenkilöille kuten työmaainsinööreille ja työpäälliköille. - Hankkeen alussa kartoitimme rakennusalan yritysten henkilöstön digitaitoja ja tämän perusteella voimme olettaa, että osallistujat ovat hyvin heterogeeninen joukko digitaalisilta perusvalmiuksiltaan, kertoo Henriksson koulutuksen aloittaneiden taustoista.

Koulutus tarjoaa yleisesti tietoa digitaalisuuden hyödyntämisestä eri työtehtäviin rakennuksilla. Samalla esitellään ja ohjeistetaan sekä infra- kuin talonrakentamisen alalla tarvittavien mittalaitteiden käyttöä sekä automaattisten olosuhdeseurannan suomia mahdollisuuksia. Koulutukseen sisältyy myös esimerkiksi projektipankkien ja aikataulusovellusten käytön esittelyä niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus itse käyttää ohjelmia.

- Keskeisintä on tiedon levittäminen digitaalisuudesta eli rohkaista niin yrityksiä kuin yksittäisiä työntekijöitä hyödyntämään tietotekniikkaa arjessa. Tärkeää on myös huomioida työntekijät, joilla puuttuvien digitaitojen takia on uhka pudota pois työelämästä. Samoin pyritään auttamaan niitä pienyrityksiä, joiden puuttuvat digitaidot ja -järjestelmät nousevat esteeksi pääsylle aliurakointiin isommille yrityksille, kertoo Henriksson koulutuksen sisällöstä.

Antoisa ponnistus - Yhteistyö Lappeenrannan LAB-Ammattikorkeakoulun kanssa on ollut antoisaa. Heti alusta on löydetty yhteiset suuntaviivat hankkeen eteenpäin viemiseksi, kiittelee Henriksson yhteistyössä tehtyä koulutuksen suunnittelua.

Suunnittelu on sujunut kahden oppilaitoksen välillä joustavasti ilman ehdotonta roolijakoa sisältöjen osalta.

Painopisteet ovat kuitenkin jakautuneet siten, että LAB vastaa niistä kokonaisuuksista, joissa keskitytään mm. tietomallin hyödyntämiseen määrälaskennassa ja aikataulujen laadinnassa. TTS Työtehoseura puolestaan vastaa mm. työmaamittauksien ja laadunhallinnan digitaalisuudesta sekä työmaan digitaalisen tieto- ja henkilöturvallisuuden toteuttamisesta.

- Oppilaitosyhteistyön lisäksi koulutuksen sisällön suunnitteluun on myötävaikuttanut myös lukuisa joukko alan asiantuntijayrityksiä, jotka pyyteettömästi ovat jakaneet osaamistaan käyttöömme koulutuksen valmistelussa, toteaa Henriksson tyytyväisenä. Kun nyt käynnistynyt pilottikoulutus saadaan päätökseen, TTS Työtehoseuralta on odotettavissa lisää digitaitojen kehittämisen mahdollistavia koulutuskokonaisuuksia, joissa tarkoituksena on hyödyntää hankkeen aikana luotuja koulutusmateriaaleja.

i

Lisätietoja Kotisivut www.tts.fi/digimestari

TEHO

19

Kestävä liiketoiminta ravintoloissa MAIJA SUUTARINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

ANNE KALLIOLA

Kestävä ja vastuullinen liiketoiminta vaativat muuttuvassa maailmassa vielä aiempaa enemmän suunnittelua. Kun yrityksen tilannetta on kartoitettu ja nykytilaa sekä tavoitteita kirjattu ylös, on helpompi valmistautua tulevaisuuden mukanaan tuomiin haasteisiin.

20

TEHO

Tosiasia kuitenkin on, että läheskään kaikki yritykset eivät ehdi varsinaisen toiminnan lisäksi suunnitella tulevaa, vaikka yrittäjä tietäisikin suunnitelmallisuuden parantavan sekä varautumista että kannattavuutta tulevaisuudessa. Yrittäjänkin vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja, vaikkei sitä aina yrittäjien työmäärää laskettaessa huomaisikaan. Suunnitelmallisella johtamisella säästetään kuitenkin sekä yrittäjän että työntekijöiden voimavaroja.

Elinkeinoelämän keskusliitto toteaa vastuullisuuden olevan tulevaisuudelle hyvää bisnestä. Kun yritys toimii vastuullisesti, se levittää hyvää ympärilleen hoitaessaan velvoitteensa sekä tarjoamalla työpaikkoja. Jotta yrityksen vastuullinen toiminta saataisiin osaksi arkea, yrityksen toiminnan suunnitteluun on panostettava aiempaa enemmän. Vain suunnittelemalla voi varautua.

Toimivaravintola.fi palvelee ravintola-alan yrityksiä TTS Työtehoseura on toteuttanut pandemiavuosien aikana useamman ravitsemisalan projektin, joissa on yritysten kehittämisen lisäksi koottu ravitsemisalan olennaista tietoa tukemaan ravintola-alan yrittäjien suunnittelu- ja kehittämistyötä omassa yrityksessä.

Myös palvelualan omat tutkintoon johtavat opiskeluryhmät tukevat alan pk-yritysten oppimista ja kehittymistä. Yhdessä opittu tieto kantaa pitkälle ja toisten yritysten kanssa onnistumisten ja epäonnistumisten pohtiminen lisää ammattimaista ymmärrystä omasta yritystoiminnasta.

Projekteissa havaittiin, että maakunnasta riippumatta yritysten haasteet ovat hyvin samankaltaisia. Monet kärsivät osaajapulasta, osa myös työvoimapulasta, mutta yhtä kaikki, tekijöitä on liian vähän. Hyvistä perehdyttämistavoista on tullut kultaakin kalliimpia ja tukeaksemme yrityksiä näissä rekrytoinneissa, toimivaravintola.fi-sivustolle on koottu yksityiskohtaisia ohjeita niin rekrytointiin kuin perehdyttämiseenkin.

Vastuullinen yritys suunnittelee rekrytointinsa ja etenkin perehdyttämiseen vaadittavat resurssit tarkkaan, jotta uusi työntekijä saa uralleen mahdollisimman onnistuneen aloituksen. Tyytyväiset työntekijät kokevat itsensä nähdyksi ja kuulluksi, mutta myös arvostetuksi. Ja vain tyytyväinen työntekijä jää taloon.

Henkilöstön pysyvyyden lisäämiseksi sivustolle on koottu sujuvan työn perusteita sekä vinkkejä hyvinvoivan työyhteisön rakentamiseen. Yrityksen kuin yrityksen kannattaa panostaa työhyvinvointiin niin työturvallisuuden kuin työelämätaitojenkin näkökulmasta. Pidämme toisemme turvassa ja huolehdimme yhdessä jokaisesta työyhteisön jäsenestä. Muistamme ovat vastuumme ja velvollisuutemme ja kohtelemme toisiamme kunnioittavasti, taustasta tai asemasta riippuen.

Kannattavuus on kestävyyden tukipilari Vastuullisen yrityksen tulee olla kannattava, jotta se voi hoitaa yrityksen velvoitteet asianmukaisesti. Viimevuosien muutokset toimintaympäristössä, esimerkiksi take away-ruuan suosion kasvettua räjähdysmäisesti, ovat pakottaneet kannattavat ravintolat muuttamaan toimintamallejaan. Lounasruokailun lisääntyneet vaihtoehdot ovat ohjanneet yrittäjiä muuttamaan sekä valikoimiaan että aukioloaikojaan. Jotkin ravintolat ovat jopa siirtyneet toimimaan ilman salia, vain ruokaa kuljettavien tilausalustojen varaan.

Vaikka toiminta on muuttunut, asiakkaat eivät kuitenkaan ole kadonneet ja yritykset tarvitsevat nyt uusia keinoja asiakkaiden houkuttelemiseksi. Toimivaravintola. fi-sivustolle on koottu myös toimiva yritys -osio, jossa pohditaan tarkemmin yrityksen palvelujen tuotteistamista, erottuvuutta sekä lisäarvotekijöitä. Myös tämä osio ohjaa yrittäjiä asettamaan tavoitteita tulevaisuuteen ja pohtimaan keinoja, kuinka nämä tavoitteet saavutetaan.

Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta rakentuu nykytilan realistisesta ymmärryksestä, asiantuntevasta ja hyvinvoivasta henkilöstöstä, tulevaisuuden tavoitteista sekä aktiivisesta tekemisestä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kannattava ravintolayritys tarvitse toimiakseen vahvan, arvopohjaisen perustan, alan muutosta seuraavan ja siitä oppia ottavan johdon, ammattitaitoaan arvostavan ja kehittävän henkilöstön, sekä intoa kertoa tästä kaikesta meille kuluttajille. Meille uusille sekä nykyisille asiakkaille.

i

Lisätietoja www.toimivaravintola.fi

TEHO

21

Kotimainen lämpöyrittäjyys vahvistaa huoltovarmuutta JIM ANTTURI, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Lämpöyrittäjät uskovat tulevaan, mutta tunnistavat pidemmän aikavälin haasteet. Valtakunnalliset lämpölaitos- ja yritysmäärät ovat hieman laskeneet, mutta vastaavasti yritysten taloudellinen kannattavuus on kohentunut.

Allekirjoittanut päivitteli noin vuosi sitten TEHO-lehdessä (1/2022) hurjaa energiavuotta 2021. Eräänä johtopäätöksenä oli, että paikallisesti tuotetulle, metsätalouden sivuvirtoihin perustuvalle bioenergialle on jatkossakin kysyntää. Kirjoitushetkellä ei ollut tietoa Venäjän myöhemmin aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan.

Sodan tragedian lisäksi olemme nähneet energiakriisin: energian hinta on noussut hurjasti ja muun muassa maakaasun ja puuenergian tuonti on lakannut Venäjältä. Voi perustellusti ajatella, että maantieteellisesti laajalle alueelle levittäytyneen lämpöyrittäjyyden rooli kylmässä Suomessa on juuri nyt vähintään yhtä tärkeä kuin ennenkin ja uusiutuvalle energialle on kysyntää.

Mitä lämpöyrittäjät sitten itse ajattelevat alan nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä? Entä mitä lämpöyrittäjyyden seurantatiedot kertovan toimialasta laajemmin? TTS Työtehoseura oli viime vuoden tal-

22

TEHO

ven ja kevään aikana yhteydessä 84 lämpöyrittäjään osana vuosittaista seurantatyötään. Juuri julkaistussa seurantaraportissa (Antturi & Piekkala 2023) tuloksia ja metodologiaa on kuvattu yksityiskohtaisemmin, mutta seuraavaksi tutustumme raportin päälöydöksiin.

Tulevina vuosina kasvua – pidemmän aikavälin kehityksessä epävarmuutta Haastatelluista yrittäjistä 81 % uskoi edelleen toimivansa lämpöyrittäjänä 3–5 vuoden kuluttua. Yritystoiminnan lopettamista suunnittelevat perustelivat päätöstään eläköitymisellä tai nykytoiminnan pienimuotoisuudella.

Samalla aikajaksolla 47 % vastaajista arvioi yrityksensä liiketoiminnan kasvavan, 50 % uskoi nykytason säilymiseen ja 3 % laskuun. Lämpölaitosinvestoinnin edellyttävät luonnollisesti pitkäjänteistä liiketoimintaa, mutta vaikuttaa siltä, että yritysten tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä.

612

608

2018

648

2019

2020

603

tystä. Vuonna 2021 alkanut laitosten määrän lasku jatkuu (ks. kuva 1). Samoin yritysten määrä laski 11 kappaletta. Eniten laitoksia on Pirkanmaalla (65 kpl), Pohjois-Pohjanmaalla (59) ja Varsinais-Suomessa (56).

586

2021

Miten energiakriisi näkyy lämpöyrittäjyyden liiketoiminnan volyymissä ja taloudellisessa kannattavuudessa?

Tähän emme saa aivan vielä vastausta, sillä aikasarjamme kattaa tietoja tässä vaiheessa vasta tilivuoteen 2021 saakka. Voimme kuitenkin sanoa yli 100 osakeyhtiön ja osuuskunnan tilipäätöstietoihin perustuen, että yritysten liikevaihdon ja liiketuloksen kehitys on ollut aaltoilevaa, joskin vuoden 2021 liikevaihdon kasvu edellisvuoteen nähden oli yli 11 prosenttia (ks. kuva 2).

2022

Kuva 1. Lämpölaitosten määrän kehitys (kpl) vuosina 2018–2022 (Antturi & Piekkala 2023).

Sen sijaan lämpöyrittäjien näkemyksissä alan yleiseen kehitykseen ja mahdollisiin uusiin toimintamalleihin havaittiin hieman enemmän hajontaa. Eniten oltiin yhtä mieltä siitä, että juuri nyt puulla tuotettua lämpöenergiaa tarvitaan kasvavissa määrin. Toisaalta useat vastaajat arvioivat, että pidemmällä aikavälillä polttoon perustuvan energiantuotannon kysyntä vähenee ja esimerkiksi maalämpö edelleen yleistyy. Tämä johtaisi vääjäämättä alan taantumiseen, jos energiayrittäjyys ei uudistu. Vastaajien keskuudesta löytyi myös yhtä suuri joukko, joka piti alaa jatkossakin vakaana toimeentulon lähteenä, taantuvat asuinalueet pois lukien.

Jotkut vastaajat korostivat metsä- ja energiapolitiikan epävarmuuksien sumentavan tulevaisuudennäkymiä.

i

Lisätietoja Vuosina 2022–2023 osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa VALKEA-hanketta on laadittu Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2022 -raportti. TTS Työtehoseura seuraa lämpöyrittäjyyden tilaa valtakunnallisesti.

Lähteet: Antturi, J & Piekkala, J. (2023).

Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2022. TTS Työtehoseuran julkaisu 466. https://www.tts.fi/files/5443/ Tarkastelussa_lampoyrittajyys_ vuonna_2022.pdf

Mielenkiintoista oli huomata vastauksissa mainitut tulevaisuuden mahdollisuudet hybridituotannossa eli esimerkiksi lämmön ja sähkön yhteistuotantoa bioenergialla ja lämpöpumpuilla. Muutamia viittauksia tuli myös uusiin liiketoimintamalleihin ja biokaasun tai -hiilen tuotantoon laajentamiseen.

Lämpölaitosten määrä laski, kannattavuus kohentui hieman Seurannan perusteella TTS Työtehoseuran ylläpitämässä lämpöyrittäjärekisterissä on vuonna 2022 586 lämpölaitosta. Näiden lämmityksestä vastaa 242 yri300 000 250 000

253 000

275 000

Kuva 2. Liikevaihto ja liiketulos (mediaaneja) (Antturi & Piekkala 2023).

259 000

263 500 237 000

200 000 150 000 100 000 50 000 -

40 000 2017

30 000 2018

26 500 2019

Liikevaihto, €

27 000 2020

32 000 2021

Liiketulos, €

TEHO

23

Metsäkoneenkuljettajien soveltuvuuskoetta pilotoidaan NIKO KARHU, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

EILA LAUTANEN JA MARKKU LÄTTI

Metsäkoneenkuljettaja tarvitsee laaja-alaista osaamista työssä menestyäkseen.

Kuljettaja työskentelee kalliilla koneella toisen omistamassa metsässä tuottoja laatuvaatimusten mukaisesti. Työhön soveltuvuus on edellytys kuljettajan tuottavaan ja kestävään työskentelyyn.

Metsäalalla on ollut pidemmän aikaa ongelma ammattitaitoisten kuljettajien saannissa ja pysymisessä alalla. Metsäkoneenkuljettajan työtä useasti verrataan hävittäjälentäjän työhön eikä suotta, sillä koneenkuljettajalta vaadittavia ominaisuuksia ovat mm. paineensietokyky, avaruudellinen hahmotuskyky, ongelmanratkaisutaito ja looginen päättelykyky. Aiemmin uskottiin, että työssä pärjää metsässä hyvällä ajo- ja nosturin käsittelytaidoilla. Vaikka nämä ovatkin kuljettajan työn kulmakiviä, eivät ne pelkästään riitä tuottavaan ja kestävään työskentelyyn.

Kuljettajan työ on monimutkainen prosessi Metsäkoneenkuljettaja ohjaa monimutkaista ihminen-kone-prosessia.

Digitalisaation myötä koneenkuljettajien työssä ovat lisääntyneet työn itsenäinen suunnittelu, laadunvalvonta, organisointi, sähköisten järjestelmien käyttö ja operatiivinen päätöksenteko. Koneenkuljettajalla on valtavasti informaatiota käsiteltävänään ja hän on myös itse informaation tuottaja.

Nämä lisäävät kuljettajan keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaatimuksia työssä.

Kuljettajan motorisia liikkeitä ohjaa hänen taitonsa havainnoida ympäristöä, käsitellä informaatiota tehokkaasti ja

24

TEHO

tehdä nopeasti päätöksiä. Pystyäksemme ymmärtämään näitä vaatimuksia, täytyy meidän tutustua koneenkuljettajan työn loogiseen rakenteeseen tarkemmin.

Taktinen, operatiivinen ja strateginen työn taso Hakkuukoneenkuljettaja operoi metsässä hyvien metsänhoidon suositusten ja metsänomistajan asettamien ohjeiden mukaisesti. Hakkuukoneenkuljettajan työssä taktinen ja operatiivinen työskentely korostuu, kun hän esim. kasvatushakkuulla valitsee poistettavat puut ja kasvamaan jäävät puut. Kuljettaja katkoo rungot puutavaralajikohtaisten mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti ja tekee jatkuvasti omavalvontaa mm. harvennustiheyttä mittaamalla, puuston korjuuvaurioita ja puutavaranlaatua tarkkailemalla. Työnaikana on otettava jatkuvasti huomioon mahdolliset luontokohteet ja työturvallisuus. Lisäksi hakkuukoneenkuljettaja seuraa päivittäin koneen mittalaitteen tarkkuutta, ja pitää koneensa toimintakuntoisena. Puutavaralajit tulee myös sijoittaa omiin kasoihin ja ajouraverkosto suunnitella niin, että se palvelee myös kuormatraktorin kuljettajan työtä.

talousministeriön rahoituksella TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimuksessa laajana sidosryhmäja oppilaitostyönä, joka jatkuu vuoden 2023 loppuun.

Soveltuvuuskoetta pilotoidaan parhaillaan kolmessa metsäoppilaitoksessa jatkuvan haun opiskelijoilla.

Soveltuvuuskokeen sisältö on kehitelty metsäkoneenkuljettajan työn vaatimuksien pohjalta. Koe muodostuu neljästä eri osa-alueesta: matematiikan testistä, hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden testistä, haastattelusta ja motorisien taitojen testistä. Soveltuvuuskoe pilotoidaan kevään 2023 yhteishaussa kaikkien pilotointiin haluavien oppilaitoksien kanssa.

Puutavaran lähikuljetuksessa kuormatraktorinkuljettaja suunnittelee ja toteuttaa puutavaralajikohtaisesti kuljetuksen välivarastolle. Tuottavan kuljettajan tulee havainnoida ympäristöään jatkuvasti ja suunnitella, mistä ja miten hän kuljettaa puut tienvarteen edullisinta reittiä käyttäen. Puutavaranlähikuljetuksessa strateginen työskentely korostuu, ja työ vaatii jatkuvaa suunnittelua ja sen päivittämistä työn edetessä. Tämä asettaa kuljettajalle ympäristön havainnoinnin, tarkkaavaisuuden ja työmuistin prosessoinnin vaatimuksia.

Metsäkoneenkuljettajan soveltuvuuskoe rakenteeltaan mittaa näitä kuljettajan työn vaatimuksia (kuva 1).

Soveltuvuuskoe kaikkien etu Työn vaatimuksia tarkistelemalla voimme todeta, että koneenkuljettajan nosturin liikkeitä ja ajotaitoa ohjaa monimutkainen tiedon havainnoinnin, käsittelyn ja ajattelutyön prosessi. Nämä ovat ominaisuuksia, joita ei kaikille koulutuksessa voida kehittää. Jos henkilöllä on haasteita esimerkiksi avaruudellisen hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden kanssa, niin todennäköisesti hänellä on myös haasteita motorisien taitojen kanssa.

Myös heikentynyt näkökyky tai kuuloaisti voi vaikuttaa negatiivisesti motorisien taitojen kehittymiseen.

Näiden ominaisuuksien puuttuessa henkilöllä tulee vastaan opintojen aikana monia - jopa ylittämättömiä - haasteita, eikä se ole kenenkään etu.

i

Lisätietoja Video soveltuvuuskokeesta: https://www.youtube.com/ watch?v=gbVGovucGVw

Metsäkoneenkuljettajien soveltuvuuskokeen valmistelu ja pilotointihanke aloitettiin 1.3.2022 maa- ja metsä-

TEHO

25

Kasvua ruoka-alalle ja terveellisistä valinnoista helppoja SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

MARKKU LÄTTI, TTS TYÖTEHOSEURA

Ruoka Akatemian Kallisarvoinen kotimainen ruokaketju -tilaisuudessa asiantuntijat ja kansanedustajat olivat yksimielisiä kotimaisen ruoka-alan kasvun mahdollisuuksista. Kuluttajien ohjaamiseen verotuksen keinoin sitä vastoin suhtauduttiin varauksella. Tärkeämpänä nähtiin terveellisempiin ruokailutottumuksiin vaikuttaminen tiedonvälityksen keinoin.

TTS Työtehoseuran toteuttamassa Ruoka Akatemiakeskustelutilaisuudessa yhtenä pääteemana oli, pitäisikö Suomessa tuottaa ruokaa 5 miljoonan kuluttajan sijaan tuplasti suuremmalle joukolle? Kyllä pitää. Ruuantuotantoa ja vientiä tulee lisätä ja meidän on kannettava omalta osaltamme vastuuta maailman ihmisten ruokkimisesta, totesi kansanedustaja Anne Kalmari (Kesk.) ykskantaan.

Tutkija Kaisa Karttusen mukaan maailmanlaajuisesti ruuantuotanto on kasvanut nopeammin kuin väestönkasvu, mutta tulevaisuudessa on toisin. Ruuasta on vaarassa tulla niukkuutta kuivuuden ja viljelyolosuhteiden muutosten myötä. Tämä tuo kysyntää Suomen suotuisissa olosuhteissa tuotetulle ruualle ja laajemmin katsottuna myös teknologioille, innovaatioille ja toimintamalleille.

- Vienti lähtee ruuan arvostuksesta ja siitä, että me itse rakastamme suomalaista ruokaa. Sen jälkeen valjastetaan kaikki keinot ja toimijat viennin edistämiseen.

Suomessa on ruokajärjestelmä, joka toimii hyvin ja on vakaa. Voisiko myös tätä osaamista ja mallia viedä maailmalle, arvioi Kaisa Karttunen.

Kuluttajien oma valinta, lempeä ohjaus vai valtion vero?

Toisena keskustelun teemana oli kuluttajakäyttäytyminen ja valintoihin vaikuttaminen. - Kun kysytään kuluttajilta, mitkä tekijät ostopäätöksiin vaikuttaa,

26

TEHO

Kansanedustajat ja asiantuntijat kävivät vilkasta sanailua ruoka-alan kasvun mahdollisuuksista. Äänessä Juha Mäenpää (PS). Juontajana toimittaja Annika Damström.

ovat ne hinta, kotimaisuus ja terveellisyys. Terveellisistä valinnoista pitää tehdä mahdollisimman helppoa, toteaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.

Valintoihin vaikuttamisessa tärkeässä roolissa nähtiin puolueeton tieto, jota kuluttaja voi soveltaa omiin arvoihinsa ja tehdä tämän pohjalta päätökset. Terveyspainotteisista veroista puhuttaessa käytännön toteutus todettiin haastavaksi. Kasvatuksellista näkökulmaa ja maksutonta kouluruokaa arvostettiin vaikuttavana ohjauskeinona.

TTS Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala nosti päätössanoissa esille brändien merkityksen.

- Ei ole syytä tarkasti valtion tai viranomaisten johdolla ohjata niinkin henkilökohtaista asiaa kuin ruokailutottumuksia. Ruuassa on vahvasti tunteita mukana, kiteytti näkemyksiään Anders Norrback (RKP).

Tallenne Ruoka Akatemian YouTubekanavalla Toimittaja Annika Damströmin johdolla keskusteluun osallistuivat Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskus Lukesta, Anna-Kaisa Auvinen Valiolta, tutkija Kaisa Karttunen, Juha Beurling-Pomoell Kuluttajaliitosta ja Laura Rissanen Keskolta. Kansanedustajista mukana olivat Anne Kalmari (Kesk.), Juha Mäenpää (PS), Jari Myllykoski (Vas.), Sanni Grahn-Laasonen (Kok.), Pirita Rantanen (SDP), Peter Östman (KD), Jenni Pitko (Vihr.) ja Anders Norrback (RKP).

Lisää ymmärrystä ruokaketjuun

i

Lisätietoja Kallisarvoine kotimainen ruokaketju -keskustelu on katsottavissa Ruoka Akatemian YouTube-kanavalla

Ruoka Akatemian tavoitteena on lisätä suomalaisten päättäjien ja vaikuttajien ymmärrystä ruokajärjestelmästä ja luoda uudenlaista vuorovaikutusta. Toteuttajana on TTS Työtehoseura. Ruoka Akatemiaa rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Kotisivut osoitteessa www. ruokaakatemia.fi ja Twitterissä @RuokaAkatemia

Suora linkki tallenteeseen https:// youtu.be/RNKHuX9Y2fg

Suomalainen ruokaketju työllistää jopa 340 000 henkilöä.

TEHO

27

Tanskan ja Ruotsin ammattimatkalla bataattia, tuulivoimaa ja vertikaaliviljelyä IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

EERIKKI KAILA, TTS TYÖTEHOSEURA

IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Tanskaa ja Ruotsia pidetään Suomen edelläkävijänä monessa asiassa, niin myös maataloudessa. TTS Työtehoseuran toteuttama Urakalla eteenpäin -hanke vei syksyllä 2022 ryhmän urakoitsijoita ja maanviljelijöitä tutustumaan paikalliseen maatalouteen ja koneurakointiin.

Ryhmä vieraili kolmena päivänä yhteensä seitsemässä kooltaan ja toiminnaltaan erilaisessa vierailukohteessa, joissa tutustuttiin maatilojen ja koneasemien koneisiin, toimintatapoihin ja energiaratkaisuihin. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin Skånessa kahteen kasvinviljelytilaan.

Toisena päivänä tutustuttiin Kööpenhaminan lähellä sijaitsevaan vertikaaliviljelmään ja tämän jälkeen ko-

neasemiin Fynin saarella sekä Jyllannissa. Kolmantena päivänä ryhmä vieraili Jyllannissa tuulivoimaa tuottavalla maatilalla sekä lietteenlevitys- ja kastelulaitteita valmistavassa yrityksessä.

Koneasema tarjoaa asiakkailleen konetöitä Tanskan ja Ruotsin maatilat ovat keskimäärin suurempia kuin Suomessa, ja niillä on käytössä viljelymenetelmiä ja teknologiaa, jotka ovat vasta tulossa Suomeen.

Esimerkiksi peltorobotteja löytyy jo tavallisilta kasvinviljelytiloilta. Koneasemilla on etenkin Tanskassa merkittävä rooli maatilojen peltotöissä. Koneasemat tarjoavat tehokkaita konetyöpalveluita niin maatiloille kuin muillekin asiakkaille. Pääosa koneasemista on toiminut jo vuosikymmeniä, ja ne ovat määrätietoisesti kehittäneet ja kasvattaneet toimintaansa kannattavuutta unohtamatta. Koneasemilla nähtiin ja kuultiin, miten konetyöt pystytään nykypäivänä hoitamaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Kolmen päivän aikana tutustuttiin 24 henkilön voimin paikallisten maatilojen ja koneasemien koneisiin, toimintatapoihin ja energiaratkaisuihin. RostGårdin koneasemalla retkikunta oli hyvin kiinnostunut yrityksen koneista ja niiden tekniikasta.

28

TEHO

Vertikaaliviljelyllä eli kerroskasvatuksella on mahdollista tuottaa salaattia ja yrttejä jopa 300 kertaa enemmän neliötä kohti kuin avomaaviljelyllä vuodessa. Näin totesi tanskalaisen Nordic Harvest -yrityksen myyntijohtaja Max Schellenbauer.

Optimaalisissa kasvuoloissa salaatti kasvaa siemenestä korjuukelpoiseksi vain 20 vuorokaudessa.

Tanskasta tuulivoimaa ja vertikaaliviljelyä Maatiloilla itse tuotettu energia, erityisesti aurinkoenergia, on viime vuosina yleistynyt myös Suomessa. Tanskassa maatilojen omat tuulivoimalat ovat jo melko yleisiä, toisin kuin Suomessa. Nykyisin Tanskan sähköstä jopa puolet tuotetaan tuulivoimalla, joten sieltä oli hyvä käydä kyselemässä kokemuksia. Moni matkalle osallistunut piti myös vertikaaliviljelyä mielenkiintoisena uutena mahdollisuutena ruuantuotantoon. Ryhmä pääsi vierailemaan suuren mittakaavan viljelmällä Kööpenhaminan laitamilla. Viljelytapa oli kaikille osallistuneille täysin uusi ja tämän vuoksi vierailu oli mieleenpainuva.

Koneet kiinnostivat matkalle lähtijöitä Matkakohteet olivat mielenkiintoisia ja erityisesti verkostoituminen muiden viljelijöiden kanssa koettiin hyödyllisenä. Moni opintomatkalle lähtenyt kyselikin, että koska lähdettäisiin uudelleen reissuun. Asiantuntijuutta matkalle paikallisesta maataloudesta, koneurakointitoiminnasta ja maatalouskonekaupasta toi toimittaja ja osa-aikaviljelijä Uolevi Oristo. Koneasemien kaluston suuruus ja laajuus teki vaikutuksen suomalaisiin viljelijöihin. Matkailijat totesivat, että yhdessä kohteessa oli enemmän koneita kuin konenäyttelyssä, vaikka osa koneista oli tutustumisen aikaan peltotöissä.

Koneet kiinnostivat ja tällä reissulla oli mahdollisuus aidosti kysellä suoraan yrittäjiltä koneiden käytöstä ja toimivuudesta.

Tiesitkö, että Ruotsissa viljellään myös bataattia?

Skånelainen maanviljelijä Göran Nilsson esitteli tilansa luomubataattisatoa.

i

Lisätietoja Ammattimatka oli osa Työtehoseuran vetämää Urakalla eteenpäin -hanketta.

Vuosina 2019–2022 toteutetussa hankkeessa kumppaneina ovat olleet MTK-Häme, MTK-Pirkanmaa ja MTKVarsinais-Suomi. Rahoituslähteenä EU:n maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Matkaraportti luettavissa www.tts.fi/ urakalla_eteenpain

TEHO

29

Vertaistuen voimalla eteenpäin!

ANNE KORHONEN JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseurassa on käynnistynyt VALVE - Valmennusta ja vertaisoppimista muuttuvassa toimintaympäristössä-hanke. Tarjolla on valmennusta, sparrausta ja vertaistukea Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjille sekä muille luontoa toiminnassaan hyödyntäville tai toimintaansa alalle laajentaville hyvinvointialan yrittäjille. VALVE lisää valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa, jotta yritykset selviytyvät muuttuvassa toimintaympäristössä.

Hankkeessa järjestettävät valmennukset ja voimatreffit tarjoavat valmennusta, ohjausta, vertaistukea ja -oppimista. Toteutuksessa tarjotaan yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työkyvyn säilyttämiseen myös kriisien jälkeen. Keskeistä on keskittyä kriisien jälkeen toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin.

Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjillä ja mikroyrityksissä. Yhteistyöverkostossa yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä ja verkostot mahdollistavat palvelujen tuottamisen kokonaisvaltaisesti eri osaamisia yhdistellen.

Uusien palvelupolkujen ideointi, kokemusten vaihto, verkostoituminen ja vertaistuki avaavat yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin.

30

TEHO

KUVIASUOMESTA -KUVAPANKKI

Toiminnalla edistetään luonnonarvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia.

VALVE-hanke toteutetaan Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla ESR REACT-EU – rahoituksella. Toteutusaika on helmi-lokakuu 2023.

i

Lisätietoja Tervetuloa mukaan Keski-Suomen ja Pirkanmaan yrittäjät! Hankkeeseen etsitään nyt mukaan toimintansa kehittämisestä kiinnostuneita yksinyrittäjiä, mikro- ja pk-yrityksiä.

Osallistuminen on yrityksille maksutonta!

Ota rohkeasti yhteyttä: Anne Korhonen, anne.korhonen@tts.fi, 044 714 3701 ja Sari Liski-Markkanen, sari.liskimarkkanen@tts.fi 044 714 3694 www.tts.fi/valve

Digitaitoja ammatillisen koulutuksen digitalisaation johtamiseen OILI SINILEHTO, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

DEPOSITPHOTOS

Digitaalisuus ei ole abstrakti, meidän ulottumattomissamme oleva kehityskulku jossain tulevaisuudessa, kaukana ja yritysten visioissa. Se on jotain, mikä tapahtuu tässä ja nyt minulle ja sinulle. Konkreettisesti muutoksen huomaa työn muutoksessa.

Ammatillisten koulujen uudistumiskyky puntarissa Ammatillinen koulutus on moniulotteisen haasteen äärellä. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet ovat niitä, jotka kehittävät käyttämiämme teknologisoita, palveluita ja tuotteita. Koulutuksen tulee tuottaa heille valmiuksia muuttuvassa toimintaympäristössä toimimiseen. Samalla ammatillisen koulutuksen tulee pysyä mukana digitalisaation kehityksessä.

– Ammatillisten koulutusten järjestäjien tulee huomioida digitalisaatio strategioissaan ja erilaisissa resurssitarpeissaan, jotta organisaatio pystyy huolehtimaan omasta uudistumiskyvystään. Osaamista tarvitaan henkilökunnalta sekä johdolta. Ilman riittävää osaamista ja kyvykkyyksiä ei pystytä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla hyödyntämään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja vastaamaan tähän liittyviin haasteisiin, kertoo Miia Mäentausta, TTS Työtehoseuran digitaalisten oppimisen palvelujen ja koulutuksen kehittämisen koulutuspäällikkö.

Digitalisaation osaamista ja johtamista Digiosaava-hankkeella

kehittämishankekokonaisuus, jonka tarkoituksena on ammatillisen koulutuksen järjestäjien digitalisaatio-osaamisen kasvattaminen. Kehittämistyössä on kahdeksan Opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemää aihealuetta, joihin jokaisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee pyrkiä.

– Pidän tätä hanketta erittäin merkittävänä ammatilliselle koulutukselle. Hankkeessa rakennetaan eräänlainen tiekartta digitalisaation huomioimiseen ja integroimiseen ammatillisen koulutuksen eri ulottuvuuksiin. Lähtien siitä kuinka digitalisaatio huomioidaan strategiassa.

Johdon digitalisaatio-osaaminen on merkittävää, koska johdon tehtävänä on strategian lisäksi muun muassa mahdollistaa puitteet, joilla päästään kohti haluttua suuntaa, kertoo TTS Työtehoseuran koulutusjohtaja Maarit Tenkula.

i

Lisätietoja www.digiosaava.fi

Digiosaava.fi on valtakunnallinen Työtehoseuran koordinoima digitalisaation osaamisen ja johtamisen TEHO

31

Toimivaravintola.fi

Virtuaalinen toimintamalli ravintola-alan liiketoiminnan kehittämiseen

EURA

TARJA MARJOMAA , TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

ANNE KALLIOLA

TTS Työtehoseuran KAUHA-hankkeen tuloksena valmistuneelle toimivaravintola.fi -sivustolle on koottu ohjeita, tietoa, toimintamalleja, työkaluja ja linkkejä avuksi ravintola-alan liiketoiminnan pyörittämiseen.

Toimivaravintola.fi-sivuston toivotaan rohkaisevan ravitsemisalan yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa työn tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevalla tavalla ja sisällyttämään kehittämistyön osaksi arkitoimintaa.

Sivuston kehittämisessä ovat olleet mukana myös SISUja URHO-hankkeet. Sivusto on suunniteltu erityisesti yritysjohdon ja esimiesten käyttöön. Sisältö vastaa pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin ja auttaa yritystoimintaan liittyvien asioiden suunnittelussa ja toteutuksessa niin, että toiminta on sujuvaa, tuottavaa ja henkilöstön työhyvinvointia vahvistavaa.

Toimivaravintola.fi-sivuston sisältö koottiin hyödyntäen TTS:n ravitsemisalan hankkeisiin osallistuneiden yritysten tarpeita yritystoiminnan kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Kokemuksia kerättiin muun muassa henkilöhaastattelujen, yrityspilottien, keskustelutilaisuuksien ja vertaistapaamisien kautta.

Kehittämistarpeita ilmeni mm. markkinoinnissa, perehdyttämis- ja kehityskeskustelukäytännöissä, työnjaossa ja toimenkuvissa, työprosesseissa, tiedonkulussa sekä palautekäytännössä. Myös esimiestyö, osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvointiin sekä työkykyyn liittyvät asiat, kuten kiireen hallinta ja jaksamista tukevat toimenpiteet nousivat esiin.

Teemoina rekrytointi, kehittäminen, työhyvinvointi ja toimiva yritys Toimivaravintola.fi -sivuston sisältö on jaettu neljän pääotsikon alle, jotka ovat rekrytointi ja perehdyttäminen, toiminnan kehittäminen, työhyvinvointi ja toimiva yritys. Rekrytointi ja perehdyttäminen ovat tärkeitä vaiheita sitoutettaessa työvoimaa työhön ja yrityksen arvoihin. Teeman alle koottu sisältö auttaa yrityksiä suunnittelemaan ja toteuttamaan rekrytointia

32

TEHO

ja perehdytystä henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia tukevalla tavalla. Toiminnan kehittämisen osio opastaa hyviin työkäytäntöihin ja -menetelmiin, työn organisointiin ja työprosessien sujuvoittamiseen. Osiossa kerrotaan myös mestari-kisällitoiminnasta ja hiljaisen tiedon siirtymisen keinoista ja merkityksestä yrityksen menestymiseen. Työhyvinvointiosiosta löytyy muun muassa työkykyyn, työyhteisötaitoihin ja työturvallisuuteen liittyvää sisältöä. Toimivan yrityksen peruspilareita käsittelevä osio täydentää muita kolmea osioita ja siinä käsitellään erityisesti brändäystä, asiakkuuksia, viestintää, markkinointia ja myyntiä.

Kaikkien teemojen alla on työkaluja ja linkkejä materiaaleihin sekä sivustoille, joista löytyy aiheita syventävää tietoa. Sivusto on helppokäyttöinen ja toimii hyvin myös mobiilisti.

Yrittäjändigitieto.fi

Uusi ohjesivusto tarjoaa ensiaskeleet yrittäjän digiarkeen MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Onko digi vaikeaa ja tuntuu kenties vain hankaloittavan tekemistä?

Digivalmiuksiaan kehittävälle yrittäjälle on nyt tarjolla avuksi maksuton tietopaketti: Yrittäjän digitieto.

Digitalisaatio on oikea keino kehittää yrityksen toimintaa, mutta se ei tarkoita vain väline- tai järjestelmähankintaa.

Yrittäjän digitieto –sivusto tarjoaa opastusta ja vinkkejä yrityksen digitalisaation alkutaipaleelle ja kehittämiseen sekä konkreettista apua järjestelmänvaihdoksiin, verkkokaupan perustamiseen, tietoturva-asioihin ja digimarkkinointiin.

Digivälineiden käyttöönotto muuttaa työtä ja toimintatapoja monin tavoin, eikä digitalisaatio ole yritykselle vain erillinen työväline. Vaikutuksia voi olla esimerkiksi työprosesseihin, työnjakoon ja työtehtäviin. Myös tuotteet, asiakaspalvelu ja jopa koko liiketoiminta voivat uudistua. Somemarkkinointi ja verkkokauppa oletetaan taas melkein kaikkien yritysten osaavan. Tietoturvan merkitys on kasvanut viime aikoina valtavasti. Näiden teemojen parissa on yritysten kanssa tehty työtä Digihyöty-hankkeessa, ja yritysten tarpeisiin on nyt koottu helppokäyttöinen ohjesivusto.

Konkreettista apua pk-yrittäjän digiarkeen Yrittäjän digitiedon avulla voi pohtia oman yrityksen digitalisaation tavoitteita, perehtyä mahdollisiin haasteisiin ja onnistumisen edellytyksiin. Samalla voi syventää tietoa digivälineiden vaikutuksesta työn kuvaan. Yrittäjän digitiedosta löytyy myös käytännönläheisiä vinkkejä tietoturvaan, verkkokaupan perustamiseen, digimarkkinointiin ja suunnitelmalliseen somenäkyvyyteen.

Apua löytyy myös järjestelmien yhteentoimivuuteen, jolla voidaan säästää työaikaa, vähentää virheitä ja tehostaa prosesseja. Voit myös testata digivalmiutesi leikkimielisellä “Verkkovelho vai digivastustaja?” -testillä.

Yrittäjän digitieto jakaantuu kolmeen pääteemaan: Digi muuttaa työtä, Tekniset ratkaisut sekä Digimarkkinointi ja some. Sivuston ovat koonneet digitalisaation, työhyvinvoinnin, työelämän ja yrityskehittämisen asiantuntijat Työtehoseurasta, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta ja Työterveyslaitoksesta.

i

Lisätietoja www.toimivaravintola.fi sekä www.yrittajandigitieto.fi

TEHO

33

Työtehoseuran juurilla historiasta tähän päivään SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS ARKISTO

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo kohta 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään. Miltä maailma näyttikään vuonna 1924?

Työtehoseuran ensimmäinen vuosi 1924

Touhukas maatalousmaisteri Hallenberg

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1920-luvun alussa Suomen teollisuus- ja maatalouspiireissä vilkastui keskustelu työn tehostamisesta. Maatalouden työtehokysymyksen ajaminen oli herättänyt ajatuksen yhtymän perustamisesta, joka kokoaisi asianharrastajat yhteistoimintaan. Tämä ajatus - joka sai alkunsa suomalaisen maatalousviikon aikana joulukuussa 1923 johti suunnittelemaan tarkoitukseen sopivan ”klubin” perustamista ja ”propagandan” harjoittamista aihepiiriä kehittämään.

Maatalouden Työtehoseuran ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi vuosina 1924-25 filosofian maisteri Harry Hallenberg. Hallenbergistä löytyy kiinnostavaa taustatietoa. Johtokunnan jäsen K.J. Ellilä antaa huomattavan arvon “nuoren ja touhukkaan” maatalousmaisterin innokkuudelle. Ellilä muistelee Työtehoseuran 25-vuotisjulkaisussa: ”En oikein tiedä mistä hän oli saanut tehokärpäsen pureman. Arvelen, että hänellä varakkaan teollisuudenharjoittajan poikana oli ollut muita parempi tilaisuus matkustella jokseenkin vapaasti ulkomailla ja tutustua siellä asiaan. Myöskin hänellä oli melkoisia mahdollisuuksia harrastella suoranaisia työtehotutkimuksiakin isänsä omistamilla suurilla

Perustamiskokous huhtikuussa 1924 Klubi-ajatuksella kokoon kutsuttu perustava kokous pidettiin Helsingissä 16.3.1924. Paikalle saapui jopa odottamattoman paljon kiinnostuneita, toista sataa henkeä, ja lopputulemana päätettiin innostuneen keskustelun jälkeen muodostaa yhtymä rekisteröidyksi yhdistykseksi. Kokouksessa muodostettiin toimikunta, joka lähti valmistelemaan yhdistyksen perustaa.

Toimikunta kutsui 7.4.1924 asiaan vihkiytyneet tarkastamaan sääntöehdotusta ja päättämään Maatalouden Työtehoseura ry:n toimintaa koskevista seikoista. Kokouksessa hyväksyttiin säännöt ja valittiin ensimmäinen johtokunta. Puheenjohtajaksi valittiin asutusneuvos (myöhemmin professori) Iivo Artur Hallakorpi ja johtokunnan jäseniksi tohtori Gustaf Palander, maatalousneuvos Kaarle Johannes Ellilä, agronoomi Johannes Kjädström ja maisteri Harry Hallenberg. Varajäseniksi valittiin Harald Munck ja agronoomi A. Forssell.

1924 34

TEHO

”

Työn tuottaman tuloksen parantaminen, ei sen käytön absoluuttinen vähentäminen, on työtehokysymyksen ydin.

Työtuloksen paraneminen tietää aina voittoa sekä asianomaiselle työntekijöille että koko kansantaloudelle. Se lisää hyvinvointia ja luo aina uusia työtilaisuuksia.

- maatalousneuvos K.J. Ellillä, v. 1924

maatiloilla.” Joka tapauksessa Hallenberg oli työtehoaatteen ajamisessa maatalousväen pariin väsymätön ja vei persoonallaan eteenpäin seuran perustamista ja toiminnan vakiintumista.

”

Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus.

Ripeästi liikkeelle Miten nopeasti tieto levisikään tuohon aikaan ja kuinka ripeästi yhdistyksen toiminta lähti liikkeelle. Jo ensimmäisenä kesänä toimeenpantiin vetokokeita ja suoritettiin voimankulutusmittauksia erilaisilla hevosvetoisilla työkärrimalleilla. Syksyllä tehtiin kokeita kyntötöissä, jossa samalla tutkittiin hevosten kestävyyttä. Yhteistyötä tehtiin Etelä-Karjalan hevosjalostusliiton kanssa.

Maaliskuun 1925 loppuun mennessä Työtehoseuraan oli liittynyt jo 445 jäsentä.

Työtehoseuran ulkonaiset puitteet olivat alkuaikoina kovin vaatimattomat ja ensimmäisenä toimintavuotena toiminnanjohtaja hoiti tehtäväänsä pääasiassa vapaaehtoistyönä ennen valtionavun vakiintumista. Vuosina 1924-31 toimisto sijaitsi Helsingissä useissa eri paikoissa ja henkilökunnan muodosti toimitusjohtajan lisäksi yksi, myöhemmin pari toimistoapulaista. Vuonna 1931 toimisto siirtyi Jokioisiin, jossa Jokioisten kartanoiden mailla oli paremmat edellytykset tutkimustyölle.

- maatalousneuvos K.J. Ellillä, v. 1924

Hyvinvoinnin näkökulmaa Työn tehostamiseen liittyy herkästi mielikuva selkänahasta repimisestä. Maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilän lämminsävyiset sitaatit työtehoaatteen ytimestä kertovat kuitenkin toista. Tavoitteena on ollut – kuten nykyäänkin - vaikuttaminen ihmisten hyvinvointiin ja hukan vähentämiseen.

Lähteinä: Maatalouden Työtehoseuran vuosikirja 1924, Helsinki 1925 Työtehoseura ry 25 vuotta, Työtehotietoa-lehden juhlanumero

Näistä oloista ponnistettiin kohti parempaa maatalouden tuottavuutta.

Viikatemiehet ilmeisesti Jokioisten pellolla 1930-luvulla.

.

TEHO

35

Työtehoseura suomalaisen työn kehittäjä vuodesta 1924

Jos et ole jäsen, liity nyt!

Jäsenenä tuet • suomalaisen työn kehittämistä • maa- ja metsätalouden hyvinvointia • ammatillista osaamista useilla eri aloilla • monipuolista tutkimus- ja kehittämistoimintaa Jäsenmaksu on henkilöjäsenille 50 €/ vuosi, yhteisöjäsenille 150 € / vuosi.

Lisätietoa: www.tts.fi/jasenyys tai asiakaspalvelu@tts.fi

Työtehoseura on yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa asiakkailleen valtakunnallisesti koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluita.

Noin satavuotisen historiansa aikana Työtehoseura on kehittänyt työn tuottavuutta ja hyvinvointia useilla eri toimialoilla.

Lisätietoa: www.tts.fi/jasenyys asiakaspalvelu@tts.fi

Rehti suomalaisen työn kehittäjä