Maatalouden tutkimuksessa katse horisontissa
HENNA HURTTALA, YKSIKÖN JOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA
HELSINGIN YLIOPISTO
Henkilökuvassa esitellään TTS Työtehoseuran hallituksen tuore jäsen, Helsingin Yliopiston maatalouden ympäristöteknologian professori, varadekaani Laura Alakukku. nykytiedon valossa eräs tärkein muistettava asia on märillä pellolla ajamisen välttäminen. Lisäksi Alakukku kannustaa kiinnittämään huomiota siihen, missä ylipäätään ajetaan. Yksinkertainen keino on peltoliittymien lisääminen. Ojarumpu on melko edullinen investointi parempiin ajolinjoihin. Edelleen kannattaa tietenkin hyödyntää myös teknologiaa, kuten ajo-opastimia, ja tuotantosuunnasta riippumatta kasvivuorottelun ja nurmiviljelyn monipuolisesti maaperän kasvukuntoa edistävää vaikutusta.
Professori Laura Alakukku on usein valinnut tutkimusaiheekseen teeman, josta on tullut valtavirtaa vasta paljon myöhemmin. Miehittämättömät traktorit ja maan biologinen kuohkeuttaminen olivat kiinnostuksen kohteena jo 1990-luvulla. Akateemisen uransa alussa Alakukku tutki pellon pohjamaan muokkauskerroksen alapuoliseen tiivistymiseen liittyviä ilmiöitä. Sittemmin hän on toteuttanut hankkeita, joilla on tuotettu tietoa maatalouden merkittävistä käytänteistä kuten maanmuokkauksen vaihtoehdoista ja esimerkiksi suorakylvöstä. ”Maa on se, jonka kautta kaikki kiertää” Kysyttäessä viljelymaiden pohjamaan tiivistymisen nykytilasta Alakukku kertoo yksiselitteistä vastausta olevan mahdotonta antaa seurantatiedon puuttuessa. ”Se on kuitenkin selvää, että tietoisuus ja kiinnostus maan rakenteen hoitoon on lisääntynyt. Monet keinot, kuten paripyörät, salaojien kunnosta huolehtiminen ja rengaspaineiden säätäminen ovat olleet tiedossa ja käytössä jo vuosikymmeniä”, Alakukku muistuttaa ja jatkaa painottaen tiivistymisen ennaltaehkäisyä, jossa
12
TEHO
Maan rakenteen hoito on kokonaisuus, jossa monella tekijällä on yhteisvaikutuksia. Nyt huomio on kiinnittynyt maaperän hiilivaraston kasvattamiseen. ”Suomessa maatalousmaan hiilipitoisuus on esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna korkealla tasolla. Keskeinen tavoite on saada tämä pitoisuus myös pysymään tällä tasolla, nostaminen on suhteellisesti vaikeampaa,” kertaa Alakukku. Viljelijä tuntee parhaiten peltolohkonsa, ja on keskeistä tuottaa sellaista tietoa, jota hyödyntämällä maataloudessa voidaan tehdä kuhunkin olosuhteeseen sopivia päätöksiä. Katetaan maatalouden kehittämisen kenttä yhdessä Professori Alakukku näkee Työtehoseuran roolissa yleisesti erityisen tärkeänä, vaalimisen arvoisena asiana ammattikoulutuksen toimijuuden. Maatalouden kehittämisessä hän korostaa yhteistyötä. ”Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittama yhteishanke on tarjonnut hienon alustan TTS:n, Helsingin Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyölle ja työnjaolle,” hän erityisesti mainitsee ja jatkaa työntutkimuksen soveltamisen olevan edelleen Työtehoseuran erityisosaamisalaa. Työntutkimuksella on runsaasti soveltamiskohteita myös maatalouden rationalisoimisen ulkopuolella.
