Työntutkija toimii sillanrakentajana

MINNA MATTILA-AALTO, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ & TEA ELSTOB, TYÖNTUTKIMUKSEN ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Maatalouden työvoimapulan ratkominen, metsätalouden rationalisointi ja teollisen massatuotannon virittäminen ovat olleet ainakin sadan vuoden ajan suomalaisen tuottavuuden edistämisen ytimessä. TTS Työtehoseura on tuonut oman panoksensa suomalaisen työn tuottavuusponnistuksiin vuodesta 1924. Yksi keskeinen keino on ollut ja on edelleen rationaalinen työntutkimus. Työ on muuttunut vuosien saatossa valtavasti. Mitä annettavaa työntutkimuksella on työn kehittämiseen tänään?

Tieteellinen liikkeenjohto-oppi viritti ajatuksen työn johtamisesta tiedolla. Työtä on kehitetty aina. Ihmiskunnan historian valossa kehitys on ollut sangen hidasta. Tuntemamme suuret kehitysaskelet, kuten tulenteon, luku- ja kirjoitustaidon, pyörän, rahan ja höyrykoneen keksiminen eivät tapahtunut hetkessä. Kehityksen vauhti on kuitenkin ollut alati kiihtyvä.

Rationalisoinnista tuli kova sana liike-elämässä 1800-luvun kuluessa. Liiketoiminnasta haluttiin saada entistä tarkoituksenmukaisempaa ja tehokkaampaa. Yksi suurista kehityksen vauhdittajista oli yhdysvaltalainen teknikko Frederik Taylor, taylorismin eli tieteellisen liikkeenjohto-opin kehittäjä.

Taylor puhui sen puolesta, että työn on perustuttava työntekijöiden valintaa myöten tutkittuun tietoon sen sijaan, että työssä nojattaisiin satunnaisiin peukalosääntöihin. Työpaikoilla käynnistettiin työntutkimus, jonka avulla kerättiin tietoa työn organisoimiseksi ja johtamiseksi sekä työntekijöiden osaamistarpeiden selvittämiseksi ja heidän opastamisekseen. Rationaalinen työntutkimuksella tietoa arjen operatiivisista toiminnoista Analysoidulla tiedolla johtaminen vaatii jatkuvaa ja systemaattista tiedonkeruuta. Rationaalinen työntutkimus tuottaa tietoa siitä, miten työ käytännössä konkreettisesti etenee, minkälaisia työtapoja ja -menetelmiä käytetään ja mihin työaika kuluu. Työtä tutkitaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa siellä, missä työsuoritukset toteutuvat. Työntutkimuksessa toteutuvatkin nykyisin vankkaa jalansijaa johtamisessa saaneen Lean-johtamisfilosofian periaatteet: työtä tutkitaan paikan päällä vuorovaikutuksessa tutkimukseen osallistuvien työntekijöiden kanssa perusteellisen tilannekuvan luomiseksi. Tieteellisen liikkeenjohdon opit purevat sikäli myös nykyaikana.

TTS:n työntutkijat toteuttavat työntutkimukset osallistavan työntutkimuksen menetelmällä. Siinä yhdistyvät perinteisen tuotantoteknisen työntutkimuksen, työympäristötutkimuksen, työturvallisuustutkimuksen ja ergonomian näkökulmat sekä perinteiset työntutkimustekniikat videokuvan käyttöön perustuvaan henkilöstön osallistavaan kehittämiseen.

Osallistavaa työntutkimusta on sovellettu hyvin tuloksin useilla eri toimialoilla, kuten huonekaluteollisuudessa, rakentamisessa sekä elektroniikka- ja metalliteollisuudessa. Työntutkimus keinona parempaan strategiseen kehittämiseen Työ on systeemi eli järjestelmä, joidenkin periaatteiden mukainen toiminnallinen, toisiinsa kytköksissä olevien osiensa muodostama kokonaisuus. Työ on muuttunut vuosisatojen saatossa paljon. Työntekijöiden tehtävänkuvat ja osaamisvaatimukset ovat laajentuneet. Työn tahti ja verkostot ovat kasvaneet. Työ on digitalisoitunut.

Työn jatkuva muutos asettaa myös työntutkimukselle jatkuvan kehittymisen haasteen. Työntutkimus kohdistuu edelleen operationaalisen työn prosesseihin ja työnkulkuun arjen työsuoritteina. Entistä tärkeämpään rooliin ovat kuitenkin nousseet tutkittavan työn kytkökset laajempaan työn systeemiin sekä yksittäisten työntekijöiden, tiimien ja tuotantolinjojen työn kytkeytyminen laajempaan työn kokonaisuuteen. Arjen työn näkökulmat osaksi työn kokonaisuuden kehittämistä Organisaatioissa on havaittu, että arjen työn näkökulmat ja siitä nousevat innovaatioiden idut jäävät harmillisesti hyödyntämättä, koska ne eivät kytkeydy luontevasti osaksi työn kokonaisuuden strategista kehittämistä. Käytännöllisyytensä ja konkreettisuutensa ansiosta rationaalisella työntutkimuksella on erityinen voima nostaa esiin kehittämiskohteita arjen työn tasolta. Ratkaisevaa on, miten työntutkimuksen tulokset nivelletään osaksi työn kokonaisuuden systeemistä kehittämistä.

Tulevaisuudessa työntutkijan tehtävä onkin toimia entistä voimakkaammin sillanrakentajana työn järjestelmissä tuottaen tarpeellisen tiedon käytännön työn vaatimuksista ja kehittämiskohteista työn kokonaisuuden kehittämiseksi. TTS Työtehoseuran työntutkijavalmennuksessa osallistuja saa pätevyyden toimia työntutkijana, joka ei pelkästään tuota mittaustietoa työn operaatioista, vaan jolla on myös välineet kytkeä työntutkimus työpaikan kokonaisvaltaiseen systeemiseen kehittämiseen.

i Lisätietoja

TTS kehittää työn tuottavuutta www.tts.fi/yrityksille/tuottavuuden_kehittaminen